VAPAAEHTOIS- OHJAAJAN TIETOPAKKI POLKU ILOISEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN

Transkriptio

1 VAPAAEHTOIS- OHJAAJAN TIETOPAKKI POLKU ILOISEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN Eija Peräkylä HUMAK, opinnäytetyö

2 2 Opas vapaaehtoisohjaajalle

3 Sisällys VAPAAEHTOISOHJAAJAN TIETOPAKKI Alkusanat MIKSI VAPAAEHTOISTOIMINTAA TARVITAAN Arvokas vapaaehtoistoiminta Avun ketju palvelukodin arjessa MITÄ ORGANISAATIOLTA VAADITAAN VAPAAEHTOISTOIMINTAA ALOITETTAESSA Hallitus, työnjohto, työyhteisö Vapaaehtoistoiminnan hyötynäkökohtia Yhteisöllisyys voimavaranamme VAPAAEHTOISOHJAAJAN PROSESSI Toimintamallien suunnittelu Toiminnan sisältö Vapaaehtoisten rekrytointi Vapaaehtoisten johtaminen Viriketiimin tehtävä Elämää kodissamme, viikko-/kuukausikirjeet Työnjohto ajan tasalla Purkuryhmistä puhtia Vertaistuesta voimaa SITTEN KUN OLET SUOSSA Haastavat tilanteet vapaaehtoisten ohjaamisessa Esteet työyhteisössä Rahoitus ja resurssit VERKOSTON TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tärkeät omaiset YHTEENVETO...26 LÄHTEET...28 Opas vapaaehtoisohjaajalle 3

4 VAPAAEHTOISOHJAAJAN TIETOPAKKI Alkusanat Tämän oppaan tarkoitus on antaa vapaaehtoisohjaajalle tietoa toiminnan aloittamisesta ohjauksesta ja siinä ilmenevien haasteiden ratkaisemisesta. Opas on tehty Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämälle Palvelukoti Mäntyrannalle ja tulevalle Palvelukoti Mäkkylälle vapaaehtoistoiminnan ohjauksen kehittämistä varten. Nuoruuden etuna ovat voima ja kauneus. Vanhuuden kukinto on viisaus. (Demokritos) 4 Opas vapaaehtoisohjaajalle

5 1. MIKSI VAPAAEHTOISTOIMINTAA TARVITAAN 1.1 Arvokas vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoimintaa on ollut kodissamme jo usean vuoden ajan. Vapaaehtoiset ovat arvokas voimavara asukkaidemme viihtyvyyden edistäjinä. He lisäävät kodin viihtyvyyttä, helpottavat hoitajien työtä, rakentavat yhteisöllisyyttä ja tuovat paljon uusia mahdollisuuksia viriketoimintaa järjestettäessä asukkaillemme. Vapaaehtoistoiminnalla on oma, tärkeä asemansa vanhustenhuollossa ja vapaaehtoiset kuuluvat olennaisena osana vanhuspalveluyhteisöihin. He eivät ole kuitenkaan työntekijöitä, vaan toiminta on heidän harrastuksensa. Tämän vuoksi vapaaehtoisia tulee kohdella hienotunteisesti ja arvostavasti työyhteisön jäseninä. Työyhteisön suhtautuminen vapaaehtoisia kohtaan on avainasemassa toiminnan onnistumisen kannalta (Utriainen 2011, 57). Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu nykyisin jo pitkälti vapaaehtoisten varaan. Ilman vapaaehtoisten työpanosta yhteiskuntamme ei voisi toimia yhtä rikkaasti, kuin se nykyisin toimii. Suomi on vapaaehtoistyön luvattu maa; lähes neljä kymmenestä suomalaisesta osallistuu johonkin vapaaehtoistyöhön. Määrä on kansainvälisesti sangen korkea. Suosituimpia vapaaehtoistyön aloja ovat urheilu ja liikunta, sosiaali- ja terveysala sekä lasten ja nuorten kasvatus. Useimmiten vapaaehtoistyö on yhdistysten ja säätiöiden organisoimaa toimintaa (Iso-Aho & Soini 2012, 25). Sana vapaaehtoistoiminta voi tuoda sekä kielteisiä että myönteisiä ajatuksia ihmisten mieleen. Joskus joku henkilö on saattanut toimia vapaaehtoisena vuosikausia ajattelematta silti tekevänsä vapaaehtoistoimintaa jonkun yhdistyksen tai yhteisön hyväksi. Usein vapaaehtoistoiminnasta saa kuitenkin hyvän mielen ja paljon sisältöä omaan elämäänsä ja se on vapaaehtoisille usein hyvin palkitsevaa. Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta lähtevää, palkatonta toimintaa, jota tehdään omia arvoja vastaavan yhteisön hyväksi. Se on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus (Laimio 2011, 10). Opas vapaaehtoisohjaajalle 5

6 Sanaton viestintä kertoo vapaaehtoiselle siitä kuinka tervetullut hän on toimintaan mukaan. Onnistumisen kannalta tärkeää on luoda myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri jokaiselle mukaan tulevalle henkilölle, katsomatta hänen sukupuoleensa, ikäänsä, vakaumukseensa tai yhteiskuntaluokkaansa. Vapaaehtoistoiminta on myös vuorovaikutusta, jossa keskeistä on ihmisten välinen kunnioitus. Sekä auttaja että autettava ovat tasa-arvoisia keskenään. Kaikki autettavat ja auttajat ovat ihmisinä yhtä arvokkaita (Eläkeliitto ry. 2010, 17). Kukaan ei voi palata menneeseen ja tehdä uutta alkua, mutta kuka tahansa voi aloittaa tänään ja tehdä loppumatkan haluamansa kaltaiseksi. positiivarit 6 Opas vapaaehtoisohjaajalle

7 1.1.1 Avun ketju palvelukodin arjessa Vapaaehtoinen toimii kaksi tuntia palvelukodissa. (Brändäys, Hämäläinen 2012, luentomateriaali). Ohjaa viriketuokiossa, ulkoiluttaa, keskustelee asukkaiden kanssa. Lisää asukkaiden viihtyvyyttä, helpottaa hoitajien työtä, rakentaa yhteisöllisyyttä ja saa hyvän mielen voidessaan olla hyödyllisessä toiminnassa. Ryhtyessään vapaaehtoistoimijaksi henkilö sitoutuu antamaan aikaansa ja toimimaan palkatta toisten ihmisten hyväksi. Samalla hän - oikeutetusti - odottaa saavansa toiminnasta jotain myös itselleen. Nämä odotukset ovat usein ääneen lausumattomia ja jopa tiedostamattomia. Sopiessaan toiminnan aloittamisesta, vapaaehtoinen katsoo sopivansa yhdistyksen kanssa myös näiden odotusten täyttymisestä. Vapaaehtoistoiminnan hiljaisten sopimusten olemassaoloon, sisältöön ja muuttumiseen toiminnan aikana onkin kiinnitettävä erityisesti huomiota. On muistettava, että vapaaehtoiset eivät ole itsestäänselvyys palvelukodin toiminnassa. Jokainen vapaaehtoinen valitsee itse, missä ja millä tavoin hän haluaa toimia. Talon ilmapiirillä on ratkaiseva vaikutus vapaaehtoisen tehdessä valintansa haluaako hän lähteä toimintaan mukaan ja sitoutua siihen oman aikansa ja jaksamisensa ehdoilla. Vapaaehtoistoiminnan arvostuksesta kertoo se, että: toiminta on organisoitua, järjestelmällistä ja kirjattua talossa on nimetty vapaaehtoisvastaava kaikki vapaaehtoiset ovat perehdytettyjä vapaaehtoistoiminnan käytäntöihin, asiakaskuntaan ja taloon vapaaehtoistoimijoiden tuen, ohjauksen ja virkistyksen tarpeesta on huolehdittu koko henkilökunta on perehdytetty vapaaehtoistoimintaan kaikkien vapaaehtoistoimijoiden kanssa on tehty sopimus ja vakuutukset ovat kunnossa ei nähdä pelkästään hyötynäkökulmaa vaan pyritään aidosti siihen, että kaikki saavat vapaaehtoistoiminnasta hyvän mielen itselleen ( Aalto & Marjakangas 2008, 59). Opas vapaaehtoisohjaajalle 7

8 2. MITÄ ORGANISAATIOLTA VAADITAAN VAPAAEHTOISTOIMINTAA ALOITETTAESSA Yhdistyksen tai yhteisön hallituksella ja työnjohdolla on merkittävä osa vapaaehtoistoiminnan onnistumisen kannalta. Vapaaehtoistoiminnan asiallinen järjestäminen on arvostuksen osoitus vapaaehtoisille. Se luo myönteistä ilmapiiriä ja vähentää muutosvastarinnan syntymistä työyhteisössä. Vapaaehtoisille annettu arvokas tuki ja huolenpito koituvat lopulta koko työyhteisön hyödyksi ja organisaatio täyttää sille kuuluvan tehtävänsä. Vapaaehtoisten ohjaajan työ on helpompaa, jos organisaatio sitoutuu siihen ja luo puitteet toiminnalle. Organisaation tulee antaa toiminnalle selkeät tavoitteet, resursoida toimintaa ja motivoida vapaaehtoisia sekä myös palkita heitä. Ei se ole hyväntekijä, joka odottaa vastapalvelusta, vaan se, joka auttaa vapaasta tahdosta. (Demokritos). strategian jalkauttaminen ja tavoitteetorganisaatio on laatinut vapaaehtoistoiminnan suunnitelman ja ohjaaja tuntee sen organisointi ja resursointi - ohjaaja sovittaa yhteen sopivat tehtävät ja tekijät, hän järjestelee tapahtumia ja huolehtii riittävistä resursseista hommat hoituu ja pyörät pyörii motivointi ja palkitseminen - ohjaaja tuntee vapaaehtoisten motivaatiotekijät ja valitsee sen mukaan kullekin sopivat motivointikeinot tiimin ja alaisten kehittäminen kehityskeskustelut ovat mahdollisia myös vapaaehtoistoiminnassa, ohjaaja antaa palautetta ja kannustaa vastaanottamaan haastaviakin tehtäviä seuranta ja arviointi - ohjaaja kerää määrällistä tietoa osanottajista, tapahtumista ja tehtävistä, järjestää palautekeskusteluja, joissa arvioidaan toimintaa ulkoisten suhteiden hoitaminen - ohjaaja kutsuu koolle verkostoja ja sidosryhmiä, huolehtii osaltaan tiedottamisesta (Rahkola 2006, 3). 8 Opas vapaaehtoisohjaajalle

9 2.1 Hallitus, työnjohto, työyhteisö Vapaaehtoistoimintaa tulee johtaa, organisoida ja ohjata mahdollistaen, ei määräten. Johtamisesta vastaa yhdistyksen hallitus yhdessä toiminnanjohtajan kanssa, mutta usein se on delegoitu vapaaehtoisohjaajalle. Luottamuksen ja vuorovaikutuksen syntyminen vapaaehtoisten ja henkilökunnan välille on toiminnan onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Vapaaehtoisohjaajan yksi tärkeä tehtävä on luoda yhteishenkeä vapaaehtoisten ja työyhteisön välille. Vapaaehtoistoiminta kiittää tekijäänsä ja antaa hyvän mielen jokaiselle sen piirissä tavalla tai toisella mukana olevalle. Parhaimmillaan arjessa näkyvä hyvä toiminta kannustaa jatkamaan ja kehittämään vapaaehtoistoimintaa edelleen. Vapaaehtoistoiminnassa ei voida käyttää työsopimuksia ja velvoittaa tekemään työtä työsopimuksen ehdoin, vaan siinä toiminnassa syntyy eräänlainen psykologinen sopimus. Psykologinen sopimus: psykologinen sopimus muodostuu mm. odotuksista, lupauksista, vastineista, havainnoista ja päätelmistä. Sen olemassaolo huomataan usein vasta, kun ollaan jouduttu pettymään vapaaehtoistoimijan ja yhteisön/yhdistyksen välinen sopimus ei työsopimusta, eikä työlainsäädäntöä osapuolten turvana. sopimus tarkentuu toiminnan aikana. Sopimuksen voimassaolo asettaa haasteita vapaaehtoistoiminnan johtamiselle. vastavuoroinen sopimus joka tarkentuu yleensä vasta toiminnan aikana Ethän anna sen tosiasian, että et osaa tehdä kaikkea, estää sinua tekemästä kaikkea sitä, mitä osaat. positiivarit Opas vapaaehtoisohjaajalle 9

10 2.2 Vapaaehtoistoiminnan hyötynäkökohtia Vapaaehtoistoiminnasta hyötyvät kaikki siihen osallistuvat; asukkaat, vapaaehtoiset, työntekijät, työnjohto sekä useat yhteistyötä tekevät tahot. Vapaaehtoiset saavat itselleen mielekästä toimintaa, saavat hyvän mielen auttamisesta ja kokevat yhteisöllisyyttä työyhteisön jäsenien kanssa. Asukkaat hyötyvät vapaaehtoisten järjestämästä mielekkäästä ja monipuolisesta toiminnasta. Työnjohto hyötyy, koska se saa lisää resursseja toiminnan järjestämiseen. Yhteistyötä tekevät tahot saavat asiakkaita ja verkostokumppaneita ja voivat kehittää omaa toimintaansa monipuolisemmaksi. Niille, jotka pitävät tällaisesta - tämä on sellaista. mankeli.com Vapaaehtoistoiminta on myös yhdistyksen/ yhteisön brändäystä eli mielikuvan luomista toivottuun suuntaan. Vapaaehtoistoiminta luo ulospäin positiivista kuvaa yhdistyksen toiminnasta ja sen arvomaailmasta. Mielikuvat voivat olla esim. välittävä sosiaalinen uudistushaluinen virkeä ulospäin suuntautuva pehmeitä arvoja suosiva aatteellinen 10 Opas vapaaehtoisohjaajalle

11 2.3 Yhteisöllisyys voimavaranamme Yhteisöllisyys on vanha veljeyden arvo. Siinä on kyse avoimuudesta ottaa mukaan, halusta tehdä yhdessä, kuulumisesta. Kyse on yhdestä inhimillisen elämän energisoivimmista kokemuksista eli kokemuksesta olla osa isompaa yhteisöä, joka jakaa saman kiinnostuksen. Kyse on yhdessä elämisestä (Juvonen&Rantanen, 2007, 31). Vapaaehtoistoiminnan yhtenä lähtökohtana on se, että koko henkilökunta näkee vapaaehtoisten avulla järjestetyn toiminnan tärkeäksi asukkaiden fyysisen ja henkisen toimintakyvyn ylläpitäjänä, talon hengen luojana ja yhteisöllisyyden lisääjänä. Palvelukodissa asukas nähdään kokonaisvaltaisena persoonana, jolla on monenlaisia tarpeita. Luottamuksen ja vuorovaikutuksen syntyminen vapaaehtoisten, asukkaiden ja henkilökunnan välille on toiminnan onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Avoin keskustelu, palautteen antaminen ja vastaanottaminen niin henkilökunnan kuin vapaaehtoistenkin kontakteissa lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamisen kokemusta. Yhteisöllisyys syntyy välittämisestä, hyväksymisestä ja auttamishalusta (Näätänen 2011, 49). Vapaaehtoisohjaajan yksi tärkeä tehtävä on luoda yhteishenkeä vapaaehtoisten asukkaiden ja työyhteisön välille. Hyvä keino henkilökunnan ja vapaaehtoisten läheisempään tutustumiseen on järjestää heille yhteinen virkistysiltapäivä vaikkapa ulkoilun merkeissä. Lähtemällä pois totutuista ympyröistä, on helpompi kohdata jokainen omana persoonanaan, se lähentää ja luo tuttuuden tunnetta joka puolestaan vähentää konfliktitilanteiden syntymistä ja avaa yhteistä näkyä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Ihmisellä on jo itsessään arvo Biestek Opas vapaaehtoisohjaajalle 11

12 3. VAPAAEHTOISOHJAAJAN PROSESSI Vapaaehtoisohjaajan työnkuva on monipuolinen, kiinnostava sekä haasteellinen. Kun teet työtä avoimin mielin ja valmiina oppimaan uutta, tarjoaa se sinulle hienon työsaran monenlaisten ihmisten parissa työskennellessä. Mitä ohjaaja sitten oikeastaan tekee? Kuinka voi olla vaikuttamassa toimintamallien suunnitteluun, sisältöön ja kehittämiseen? Miten saa uusia vapaaehtoisia innostumaan toiminnasta? Kuinka voi oppia ohjaamaan ja johtamaan vapaaehtoisia niin, että vapaaehtoistoiminta kasvaa, voi hyvin ja tuottaa iloa jokaiselle sen parissa toimijalle? Valmiita vastauksia ja vain yhtä käytäntöä ei ole, mutta suuntaa osoittavia ohjeita ja kantapään kautta opittuja asioita löydät seuraavista luvuista. Elämä on lyhyt, tieto pitkä, tilaisuus kiitävä, kokemus petollinen, päätöksenteko vaikea. (Hippokrates) 3.1 Toimintamallien suunnittelu Vapaaehtoisten toimintamallien suunnitteluun kannattaa uhrata riittävästi aikaa. Tehtävien huolellinen suunnittelu luo hyvän pohjan toiminnan aloittamiselle ja takaa laadultaan hyvät ja kestävät tulokset jatkossakin. Tarvitaan runsaasti erilaisia tehtäviä, on vain mietittävä mitkä niistä kulloinkin ovat mahdollisia ja tärkeitä toteuttaa. Vapaaehtoisen on helppoa tulla valmiiseen pöytään josta voi valita itselleen sopivan tehtävän, jollei itsellä ole vielä selkeää kuvaa siitä kuinka haluaisi toimia ja mitkä tehtävät olisivat hänelle sopivia. On tärkeää löytää jokaiselle vapaaehtoiselle sellaisia tehtäviä, jotka ovat sopivia vapaaehtoisen kiinnostuksen kohteisiin ja osaamiseen suhteutettuna. Toimintamallien suunnittelu vaatii aikaa ja yhteistyötä myös muun henkilökunnan kanssa. On hyvä miettiä mitä odotuksia työyhteisöllä on viriketoiminnan suhteen. Hoitajat tun- 12 Opas vapaaehtoisohjaajalle

13 tevat asukkaat parhaiten, pystyen arvioimaan asukkaan kuntoisuutta ja mahdollisuuksia osallistua erilaisiin virike-/ toimintatuokioihin. Raportoinnin, viestinnän ja palautteen antaminen on hyvän ja kehittyvän vapaaehtoistoiminnan edellytys, samalla se ehkäisee turhia tapaturmia ja loukkaantumisia asukkaiden kanssa toimittaessa. Kun viestintä on tehokasta ja kun vapaaehtoiset tietävät kaiken aikaa, mikä on asukkaiden terveydentila ja toimintakyky, niin ei tapahdu ylilyöntejä esim. sen suhteen, että otetaan asukas johonkin toimintaan mukaan, mihin taidot ja resurssit eivät enää riitä. Toimiviksi havaitut mallit ja käytännöt saadaan tehokkaammin juurrutettua omaan organisaatioon sekä levitettyä uusiin ympäristöihin ja työyhteisöihin silloin kun niiden positiiviset vaikutukset on riittävän selkeästi osoitettu. Selkeästi kuvatut positiiviset vaikutukset tukevat muutosvastarinnan hälventämistä sekä ohjaavat päätöksentekoa johtotasolla (Utriainen,2012, 12). Kirjaa asiat muistiin ja miettikää yhdessä mitkä ideat ovat realistisia ja mahdollisia toteuttaa, mitkä tuovat eniten hyötyä ja iloa asukkaille. Palvelukodin aikataulu toimii hyvänä runkona mietittäessä mihin kohtaan päivästä erilaisia toimintoja voidaan ajatella. Katsele kokonaisuutta ja rakenna isot ympyrät ensin, jonka jälkeen voit alkaa täyttää tyhjäksi jääneitä kohtia kalenterissa. Pitkään mukana olleet vapaaehtoiset ovat saattaneet tehdä samaa asiaa jo kauan ja tarve muutokseen on tullut ajankohtaiseksi. On hyvä aika-ajoin miettiä yhdessä vapaaehtoisen kanssa uusia toimintatapoja ja suunnitella uutta tekemistä, joka virkistää ja auttaa vapaaehtoista pysymään toiminnassa mukana. Opas vapaaehtoisohjaajalle 13

14 Sitoutuminen toimintaan on aina varmempaa mitä paremmin vapaaehtoiselle on voitu osoittaa häntä kiinnostava ja tyydyttävä toimintamuoto. Tarvikkeet ja ohjeet joita erilaisissa virike- / toimintahetkissä tarvitaan täytyy olla hyvin saatavilla ja yhteen paikkaan sijoitettuna, jolloin virikehetken aloittaminen on vaivattomampaa, kiinnostavampaa ja mielekkäämpää kun turha tavaroiden etsiskely jää pois. 3.2 Toiminnan sisältö Toiminnan sisällön tulee olla monipuolista ja tarkoituksenmukaista aikuisille ihmisille suunnattua tekemistä. Virikeryhmän kokoamisessa huomioidaan ryhmäläisten toimintakyky ja tekeminen pyritään suunnittelemaan kykyjä ja taitoja vastaavaksi, jolloin se tuottaa osallistujalle hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia. Jos ryhmä koostuu toimintakyvyltään paljon poikkeavista henkilöistä, ohjaaminen on vaativaa ja erityisesti toimintakyvyltään heikompien huomioimista ja tukemista tarvitaan runsaasti. Toiminnan sisältöön löydät vinkkejä liitteenä olevasta julkaisusta TOIMINNAN ILOA Opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille s (Liite 1) Oppimiseen ei ole muuta alkua kuin ihmettely. (Platon) Anna ajan hallita, sillä se on neuvonantajista viisain. (Perikles) 14 Opas vapaaehtoisohjaajalle

15 3.3 Vapaaehtoisten rekrytointi Tärkeä haaste on vapaaehtoisten rekrytointi. Mihin, miksi, mitä tekemään ja kenelle rekrytoimme vapaaehtoisia? Vapaaehtoistoiminnan suunnittelussa olisi hyvä pyytää suunnitteluun mukaan myös nykyiset vapaaehtoiset kertomaan, miksi he tulivat mukaan ja miten heidän tuttavansa innostuisivat toiminnasta. Vapaaehtoistoiminnan ylläpito vaatii jatkuvaa tarkkailua ja arviointia vapaaehtoisten määrän, heidän sitoutumisensa ja jaksamisensa suhteen. Vapaaehtoisohjaajan tuntosarvien on oltava herkät huomaamaan mahdollisen muutoksen suunta. Toiminnassa saattaa olla aikoja, jolloin vapaaehtoisia on toiminnan tarpeeseen nähden riittävä määrä ja toisaalta tilanne voi muuttua pienelläkin varoitusajalla. On kuitenkin turhaa hankkia liian suuria määriä vapaaehtoisia, jos heille ei ole riittävästi mielenkiintoista ja haasteellista toimintaa tarjolla, sillä tarpeettomuuden tunne pudottaa helposti vapaaehtoisia pois toiminnasta ja luo samalla ikävää mielikuvaa talon tavoista ja vapaaehtoistoiminnan heikosta Mahdollisuus harjoittaa vapaasti kykyjään on onnen ydin. (Aristoteles) ohjaamisesta. Uusien vapaaehtoisehdokkaiden yhteydenottoihin tulee kuitenkin aina reagoida ja vastata heidän viesteihinsä vaikka tarvetta uusille toimijoille ei sillä kertaa olisikaan. Sopimus yhteydenotosta tarvittaessa kertoo kiinnostuksesta uuteen vapaaehtoiseen ja jättää portit auki tulevaisuutta ajatellen. Hyviä rekrytointikanavia ovat mm. mainokset ilmoitustauluilla, lähiseudun postilaatikoihin jaettavat kutsut, lehti-ilmoitukset, avoimet ovet, osallistuminen erilaisiin tapahtumiin, asukkaiden omaisten kautta kulkeva tieto, yhdistyksen kotisivut ja puskaradio. Parhaimmillaan hyvin suunniteltu rekrytointi parantaa mielikuvaa yhdistyksestä, rakentaa sitä houkuttelevaksi, parantaa sen tunnettuutta. Vapaaehtoistyön merkityksellisyys ratkaisee miksi joku haluaisi tehdä vapaaehtoistyötä juuri meillä (Hämäläinen 2013, luento). Opas vapaaehtoisohjaajalle 15

16 3.4 Vapaaehtoisten johtaminen Vapaaehtoistoimijoiden johtaminen ei ole ylhäältäpäin tulevaa käskyttämistä, vaan rinnalla kulkemista, avustamista, ohjaamista, kuuntelemista, kannustamista ja yhdessä tekemistä. Se on tasa-arvoista ihminen-ihmiselle olemista, luottamuksen saavuttamista ja arvostuksen, kunnioituksen ja kiitoksen osoittamista jokaista vapaaehtoistoimijaa kohtaan. Johtajan on muistettava se lähtökohta miksi vapaaehtoinen on toiminnassa mukana ja hänen on pyrittävä sitouttamaan vapaaehtoinen siihen tehtävään jonka hän on itselleen valinnut. Johtaminen on tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa ja sillä pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista (Huttula 2013, luentomateriaali). Johtaminen on myös vastuun ottamista ja -kantamista ongelmallisissa tilanteissa. Itsensä voittaminen on voitoista ensimmäinen ja paras. (Platon) 3.5 Viriketiimin tehtävä Viriketiimi muodostetaan vapaaehtois-/virikeohjaajan sekä henkilöiden kanssa jotka ovat kiinnostuneita ottamaan osaa ja kehittämään viriketoimintaa. Viriketiimi kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja sen koollekutsujana ja vetäjänä toimii vapaaehtois-/virikeohjaaja. Tiimissä suunnitellaan seuraavaan kokoontumiseen asti mm. tärkeät tapahtumat, vierailijat ja juhlat. Asiat kirjataan pöytäkirjaan ja se toimitetaan toiminnanjohtajalle ja koko henkilökunnalle. Suunnitelmaa pyritään noudattamaan huolellisesti, mutta ohjelman muuttaminen on mahdollista tilanteen niin vaatiessa. Usein viriketiimiin kuuluvat henkilöt sitoutuvat olemaan mukana tapahtumissa ja niiden järjestelyissä mahdollisuuksiensa mukaan. Vapaaehtoisten kannustaminen viriketiimin toimintaan mukaan kannattaa. Vastuun jakaminen sitouttaa heitä toimintaan ja lisää yhteisöllisyyttä henkilökunnan kanssa. Vapaaehtoistoimijan katsellessa asioita kauempaa, ideoita toimintatapoihin saattaa syntyä helpommin kuin henkilökunnalta jon- 16 Opas vapaaehtoisohjaajalle

17 ka työpäivät voivat urautua hyvinkin samantapaisiksi ja uusien ideoiden tuottaminen on vaikeampaa. Viriketoiminnan suunnitelman runko sisältää isoimmat tapahtumat, joten tyhjää tilaa jää kalenteriin vielä runsaasti, vapaaehtois-/ virikeohjaaja täydentää kalenteria niin, että jokaisena viikonpäivänä on asukkaille tarjolla monipuolista ja kiinnostavaa viriketoimintaa. Viriketiimin tehtäviin kuuluvat: talon yhteisten tapahtumien ideointi ja toteutus toiminnallisuuden vahvistaminen ajankohtaisen tiedon ja taidon hankkiminen ja jakaminen sitä myös työyhteisölle virikeryhmien ja erilaisten tapahtumien ja toimintojen suunnittelu 3.6 Elämää kodissamme, viikko-/kuukausikirjeet Tiedottaminen on tärkeä osa vapaaehtoisohjaajan työtä. Tiedottamiseen kuuluu se, että kaikki vapaaehtoistoiminnan kanssa tekemisissä olevat ovat tietoisia suunnitelmista ja erilaisista toiminnoista, joita järjestetään. Tiedottamislistalle kuuluvat mm. toiminnanjohtaja vapaaehtoiset hoitohenkilökunta keittiöväki laitoshuoltajat omaiset seurakunta erilaiset yritysyhteisöt Viikko-/kuukausikirjeet ovat mainio tapa pitää vapaaehtoiset ajan hermolla mitä seuraavalla viikolla on ohjelmassa. Kirjeen sisältöä kannattaa miettiä, jotta siitä tulisi mielenkiintoinen ja hauskakin, tällöin se tulisi luettua. Viikkokirje on hyvä lähettää edellisen viikon lopulla jolloin vapaaehtoinen voi miettiä valmiiksi mihin toimintaan on mah- Opas vapaaehtoisohjaajalle 17

18 dollista osallistua. Viikkokirjeessä voi kiittää edellisen viikon avuista ja kertoa myös jos kodissa on tapahtunut jotain muutoksia asukkaiden tai aikataulujen kohdalla. Vapaaehtoisten on hyvä tietää, jos uusi asukas on muuttanut taloon. Voi myös kertoa hieman hänen tavoistaan ja asioista jotka häntä kiinnostavat. Viikkokirjeissä voi kertoa hyvissä ajoin vapaaehtoisille suunnatuista tapahtumista, jolloin he voivat ilmoittaa osallistumisestaan. Henkilökohtaiset kiitokset ja huomioimiset on hyvä lähettää jokaiselle omana postinaan. 3.7 Työnjohto ajan tasalla Työnjohdon rooli on tärkeä tuen antajana vapaaehtoisohjaajan usein yksinäisessäkin työssä. Monet asiat ja päätökset kulkevat toiminnanjohtajan kautta. On tärkeää, että työnjohto pysyy ajan tasalla erilaisten tapahtumien ja muunkin toiminnan järjestämisessä. Kalenterin täyttäminen tapahtumilla on järkevää tehdä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa jotta vältyttäisiin kiusallisilta päällekkäisyyksiltä. Mieluummin muutama askel enemmän kuin jälkikäteen harmittelu kuinkas tässä näin kävi. Kysyvä ei tieltä eksy. Taloudellisien resurssien käytöstä vastaa toiminnanjohtaja, uutta hankittaessa tai retkille ym. toimintaan varoja tarvittaessa neuvotellaan asiasta ennen päätöksentekoa toiminnanjohtajan kanssa. Uusien vapaaehtoisten aloittaessa tai vanhojen lopettaessa toimintansa on toiminnanjohtaja pidettävä ajan tasalla. 3.8 Purkuryhmistä puhtia Vapaaehtoistoiminnassa voi syntyä mieltä askarruttavia asioita niin vapaaehtoisille, vapaaehtoisohjaajalle kuin henkilökunnallekin. Purkuryhmä on hyvä keino jakaa asioita muiden vapaaehtoisten ja myös henkilökunnan kanssa. Rupattelu kahvikupposen ääressä on virkistävää ja samalla voi syntyä uusia ideoita helmiä toiminnan monipuolistamiseksi. Kannattaa kirjata ideat heti muistiin jotta helmet eivät katoa vaan niitä päästään kokeilemaan käytännön tasolla. Jotkut ideat 18 Opas vapaaehtoisohjaajalle

19 ovat toimintakelpoisia ja jäävät pysyväksi toimintamuodoksi, toiset taas putoavat muutaman kokeilukerran jälkeen pois ohjelmasta toimimattomina. Illan voi rakentaa jonkun tietyn teeman ympärille. Joskus purkuryhmä voi olla vaikkapa vapaaehtoisten hemmotteluilta, jolloin voi järjestää jokaiselle jalkakylvyn, hartiahieronnan, kasvohoidon tai jotain muuta mukavaa ja rentouttavaa ohjelmaa. Pienet mukavat hetket yhdistävät ja antavat uutta voimaa ja innostusta jatkaa mukana oloa. Jokaisen vapaaehtoisen henkilökohtainen huomiointi on ensiarvoisen tärkeää. Hiljainen sivustaseuraaja ja yksinäinen puurtaja saattaa osoittautua ajan kanssa tärkeäksi tukipilariksi koko joukon keskellä. Uusia ideoita metsästettäessä purkuryhmässä voidaan järjestää aivoriihi jolloin saattaa nousta esiin uusia hyvin toteutettavia ideoita: Aivoriihen perussäännöt: Älä arvioi tai tuomitse ideoita Kannusta villien ja liioiteltujen ideoiden keksimistä Määrä tärkeämpää kuin laatu Kehitä muiden ideoita Jokainen osallistuja ja jokainen idea on yhtä arvokas (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti 2009, 147). On helpompaa kesyttää villi idea käyttökelpoiseksi ratkaisuksi kuin kehittää kesy idea hyväksi uudeksi ratkaisuksi Edward De Bono Opas vapaaehtoisohjaajalle 19

20 pohtimaan ja purkamaan asioita jotka ovat jääneet käsittelemättä ja ovat painolastina työtä tehdessä. Jokainen vapaaehtoisohjaaja kohtaa työssään haasteellisia vapaaehtoisia, kokee riittämättömyyttä ja painetta vapaaehtoisten rekrytoinnista ym. toimintaan liittyvistä asioista. Verkoston rakentaminen toisten vapaaehtoisohjaajien kanssa on hyvä keino päästä välillä purkamaan mieltä painavia asioita tai saada kollegalta hyviä neuvoja visaiseen pulmaan. 3.9 Vertaistuesta voimaa Kuten jo edellä on mainittukin, vapaaehtoisohjaajan työ on itsenäistä ja aika-ajoin myös yksinäistä puuhaa. Joskus vapaaehtoisohjaaja tarvitsee vertaistukea rinnalleen Tietysti on mukavaa tavata myös iloisten ja onnistuneiden asioiden merkeissä, kuten vuoden vapaaehtoisjuhlassa tai muussa yhteisessä tapaamisessa. Joka vuosi järjestettävä vapaaehtoisohjaajien syysseminaari on tilaisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Sieltä palaa aina virkistyneenä ja uusia ideoita saaneena työn pariin voiden antaa sitä hyvää mitä itsekin on saanut koko työyhteisölle. 20 Opas vapaaehtoisohjaajalle

21 4. SITTEN KUN OLET SUOSSA Vapaaehtoistoiminta on antoisaa, palkitsevaa ja mukavaa työtä, jota tehdään niin kauan kuin se sopii omaan elämäntilanteeseen. Vapaaehtoinen toimii vapaaehtoisesti ja voi lopettaa toiminnan milloin itse haluaa. Tässä muutamia esimerkkejä tilanteista, joita voit kohdata vapaaehtoistoiminnan laajalla saralla. Juuri kun kaikki näyttää toimivan hyvin, huomaat, että: muutosvastarinta lyö kapuloita rattaisiin vapaaehtoisia jää pois toiminnasta osallistuminen hiipuu omat ideat ehtyvät tiedottaminen ei toimi kohtaat haasteellisia vapaaehtoisia ajankäytössä on vaikeuksia Kun huomaat olevasi suossa vapaaehtoistoimintasi kanssa, on hyvä miettiä erilaisia keinoja selvitä tilanteesta. Usein on hyvä koota ympärilleen porukka vapaaehtoisista ja talon henkilökunnasta, joiden kanssa voi pohtia ongelmatilanteeseen sopivaa ratkaisua. Usein myös auttaa, jos voi: katsella vähän kauempaa miettiä priorisointia ja sitä, mitä asioita tulisi korjata ensin pyytää apua ja huomata, että ei ole yksin havaita, että yhteistyössä on voimaa pyytää palautetta ja ideoita työyhteisöltä kannattaa myös olla valmis muuttamaan jo opittuja käytäntöjä Oman jaksamisen kannalta on tärkeää pitää huolta myös itsestään. Ihminen on kuin pöytä, se ei pysy pystyssä kahdella jalalla seisoen, vaan tarvitaan useampia tukipilareita. Perhe ja vapaa-aika voivat antaa voimia tärkeän työn tekemisessä, mutta kannattaa aina myös muistaa, että: elämää on vapaaehtoistoiminnan ulkopuolellakin anna itsellesi ja muille mahdollisuus epäonnistua kasvua tapahtuu vaikka se on hidasta luota itseesi, työyhteisöön ja vapaaehtoisiin, et ole yksin! Opas vapaaehtoisohjaajalle 21

22 Et voi astua kahdesti samaan jokeen, uudet vedet siinä jo virtaavat. (Herakleitos) Suosta noustaan aina vahvempana ja viisaampana kohtaamaan uusia haasteita ja voittamaan ne. Älä koskaan menetä toivoasi, huominen tuo aina jotain uutta, kun kohtaat sen avoimin ja vastaanottavaisin mielin! Nauti mahtavasta työstäsi vapaaehtoisten ohjaajana. Syvennä tietoasi vapaaehtoistoiminnasta, siten voit edistää positiivista mielikuvaa vapaaehtoistoiminnasta myös työpaikkasi ulkopuolella. Ole oma itsesi, sillä sinä olet upea ja rohkea vapaaehtoisohjaaja. Kuuntele sydäntäsi. Et tekisi tätä työtä, jollet näkisi työn tärkeyttä ja jos ei sinussa itsessäsikin eläisi vapaaehtoistoimija. Voimia työhösi. Joskus sinun on poltettava muutama silta, estääksesi muiden kulkemasta huonoksi todettua polkua. positiivarit 4.1 Haastavat tilanteet vapaaehtoisten ohjaamisessa Vapaaehtoisohjaaja joutuu joskus kohtaamaan pulmallisia tilanteita vapaaehtoisten ohjaamisessa. Tilanteita voi syntyä esim. silloin kun uusi vapaaehtoinen on aloittanut toiminnan ja hän osoittautuukin sopimattomaksi tehtävään, mutta ei halua itse myöntää sitä. Päämäärä on se, että vapaaehtoista ohjataan uudelleen ja annetaan vapaaehtoiselle mahdollisuus oppia sekä korjata omaa toimintaansa. Jos tilanne jatkuu edelleen vaikeana, on vapaaehtoisohjaaja velvollinen selvittämään asiaa vapaaehtoisen kanssa ja vaikeassa tilanteessa kenties lopulta lopettamaan hänen toimintansa. Keskustelu vapaaehtoisen kanssa on pyrittävä käymään rakentavassa hengessä. Aina löytyy positiivista ja kannustavaa sanottavaa, keskustelun päättäminen olisi loputtava rauhalliseen ja ystävälliseen lopputulokseen. Kaunein harmonia saa alkunsa riitasoinnusta. (Herakleitos) 22 Opas vapaaehtoisohjaajalle

23 4.2 Esteet työyhteisössä Vapaaehtoistoiminnassa voi kohdata monenlaisia esteitä. Työyhteisökään ei välttämättä aina suhtaudu positiivisesti vapaaehtoisiin, joiden ohjaamiseen menee aikaa ja voimia, kun muutenkin työ on usein tiukkaan resursoitua. Oman roolin rakentaminen suhteessa vapaaehtoistoimijoihin saattaa olla haastavaa. Vapaaehtoiset tuovat joskus myös muutospaineita työyhteisöön tuomalla uudenlaisia ideoita ja toimintatapoja asukkaiden arkeen. Muutosvastarinta tarkoittaa muutoksen tai sen suunnittelun vastustusta ja kritisointia, joka ilmenee yksilöiden tai ryhmien käyttäytymisessä. Se ilmenee esimerkiksi välinpitämättömyytenä, informaation torjumisena tai korostuneena itsesuojeluna. Muutosvastarinta liittyy ihmismielen taipumukseen puolustaa vanhoja tottumuksiaan. Muutosvastarinta on luonnollinen osa mitä tahansa muutosprosessia, mutta se estää myös uuden oppimista.. Ihmiset eivät välttämättä vastusta itse muutosta, vaan sen vaikutusta yhteisöön ja sen yksilöiden asemaan. Työ- tai muun yhteisön järjestelmiin ja rakenteisiin vaikuttava muutos voi häiritä henkilöiden välisiä suhteita tai muuttaa yhteisön jäsenten statusta tai valta-asemaa, joten muutosvastarintaa pitää ymmärtää. Muutos itsessään voidaan kokea järkeväksi, mutta sen seurauksia ei. Osa ihmisistä on innostuneempia kaikesta uudesta kuin toiset, jotka saattavat kokea lähes kaikki muutokset negatiivisina, jopa pelottavina. Opas vapaaehtoisohjaajalle 23

24 4.3 Rahoitus ja resurssit Vapaaehtoistoiminnan rahoituksesta ja toimintaan tarvittavista resursseista vastaa yhdistyksen/yhteisön hallitus yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Vapaaehtoistoiminta tulee yleensä pienillä rahavaroilla toimeen, mutta on jotain välttämättömiä asioita joihin varoja tarvitaan. Neuvottelu varojen käytöstä toiminnanjohtajan kanssa antaa mahdollisuuksia erilaiseen toimintaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään tukemaan vapaaehtoistoimintaa erilaisilla rahoituksilla. Jos sinulla on hyvä uusi idea, Raha-automaatti yhdistys voi myöntää yhdistyksille tukea vapaaehtoistoimintaan ja rahoitusta on mahdollista hakea keväisin toukokuun loppuun mennessä. Myös vakuutusyhtiöt, säätiöt, yritykset ja kunnat voivat myöntää toimintaan pieniä määriä tukea esim. viriketoimintaa varten. Päiväkodit, seurakunnat, musiikkiopistot ja oppilaitokset voivat myös toimia lisäresurssina ja järjestää viriketoimintaa asukkaille. Vapaaehtoiset voivat toimia tämän avun koordinoijina ja järjestellä tarvittaessa käytännön asioita, kuten avustaa juhlien järjestelyissä ja erilaisissa talkoissa, joita talossa järjestetään, pihatalkoot ym. 24 Opas vapaaehtoisohjaajalle

25 5. VERKOSTON TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Yritysyhteistyö ja verkostoituminen erilaisten yhteisöiden kanssa tarjoaa vapaaehtoistoimintaan uusia mahdollisuuksia laajentaen ja monipuolistaen ohjelman tarjontaa. olemme saaneet apua mm. vapaaehtoisten rekrytoinnissa, toimintamme markkinoinnissa, hartaustilaisuuksien järjestämisessä, yhteisten vierailujen, laulutilaisuuksien, ohjelmien, tapahtumien ja retkien järjestämisessä. Verkoston jäsenet voivat käydä esiintymässä, esimerkiksi järjestämällä konsertteja ja lauluesityksiä.. Ohessa muutamia yhteistyökumppaneita, joilta olemme saaneet tukea vapaaehtoistoimintaan: Espoon vapaaehtoisverkosto Tapiolan seurakunta Päiväkoti Pupuna Espoon musiikkiopisto Laajalahden kirjasto Laajalahden kyläyhdistys Lios Club Nuoret leijonat Espoon virkeät tanhuryhmä Omnia 5.1 Tärkeät omaiset Omaisten rooli unohtuu usein vapaaehtoistoimintaa suunnitellessa ja toteutettaessa. On tärkeää, että asukkaidemme omaiset tietävät toiminnastamme. Omaisten on hyvä tietää, millaisia vapaaehtoisia talossamme käy ja mitä he tekevät asukkaidemme kanssa. Voi myös kysyä asukkaiden omaisten mielipidettä siihen, haluavatko he omien omaistensa osallistuvan niihin toimintoihin joita vapaaehtoiset ohjaavat, tai haluavatko he vapaaehtoisen avustajaksi omaisilleen esim. retkelle lähdettäessä. Omaisille ja vapaaehtoisille kannattaakin järjestää yhteinen tutustumishetki, johon voi kutsua myös muita tahoja, jotka käyvät kodissamme järjestämässä virikeohjelmaa. Opas vapaaehtoisohjaajalle 25

26 Asukkaiden, omaisten, vapaaehtoisten ja henkilökunnan yhteinen tapaaminen on tärkeää koska se: luo turvallisuutta luo arvostuksen tunteen omaiselle yhdistää ja tuo tunteen yhteydestä vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa antaa mahdollisuuden kertoa omia mielipiteitään ja ideoitaan toiminnan rikastuttamiseksi voi tuoda myös hyviä vinkkejä siitä mistä jonkun omainen on erityisesti pitänyt aiemmin ja auttaa rakentamaan yksilöllistä ohjelmaa kyseiselle asukkaalle voi tuoda myös uusia vapaaehtoisia toimintaan mukaan puskaradion kautta Omaisille kannattaa antaa myös mahdollisuus saada halutessaan viikkokirje talon toiminnasta sähköpostin välityksellä. Kirjeen voi lähettää samalla kuin vapaaehtoistenkin tiedote lähtee matkaan. Yksinkertainen ja selvä ei tavallisesti tule ensimmäisenä vaan viimeisenä. (Aristoteles) YHTEENVETO Tämä opas sisältää näkökulmia vapaaehtoisten motivointiin, rekrytointiin ja johtamiseen. Henkilöstön, omaisten ja johdon sitouttaminen on erityisen tärkeää vapaaehtoistoiminnan onnistumiselle. Oppaassa on myös vinkkejä vapaaehtoistoiminnan verkoston rakentamiseen ja rahoituksen etsimiseen. Toivon tämän oppaan tuovan helpotusta ja uusia näkökulmia vapaaehtoistoiminnan ohjaamiseen ja auttavan yhteistyötä tekevien tahojen löytämisessä ja vapaaehtoisten ohjaamisessa ja rekrytoinnissa. Vapaaehtoistoiminnasta löytyy runsaasti tietoa ja jatkuvasti kehitetään uusia motivointitapoja ja keinoja toteuttaa toimintaa. Vapaaehtoistoiminta on kaiken aikaa myös muutoksessa ja uusi vapaaehtoislakikin on parhaillaan suunnitteilla. Kansalaisareenasta löytyy jatkuvasti päivitettyä tietoa vapaaehtoisuuteen liittyen ja myös valtakunnallisia uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja mietitään kaiken aikaa, joten itseään kannattaa pitää ajan hermolla tässä haastavassa ja mielenkiintoisessa työssä: 26 Opas vapaaehtoisohjaajalle

27 Kiitos täytyy meidän osata oikeassa paikassa sanoa, eikä sitä tarvitse meiltä ruikuttaa tai anoa. positiivarit Opas vapaaehtoisohjaajalle 27

28 LÄHTEET Utriainen, Jarkko. (Toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Kehittyvät Vanhuspalvelut julkaisuja 1/2011. Iso-Aho, Juha & Soini, Anne Tuottaja 2020 (1. painos). Helsinki. Metropolia AMK. Juvonen,Kirsti & Rantanen, Minna Mentoring in Nursing. Opinnäytetyö.Pori. Diak AMK. Pori. Laimio, Anne Vapaaehtoistyö kehittyy. Kopijyvä Oy. Jyväskylä. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys. Eläkeliitto ry Auttamisen iloa. Palvelevan vapaaehtoistoiminnan opas (1. painos). Eläkeliitto ry. Helsinki. Aalto, Satu & Marjakangas, Satu Ikääntymisen resurssikeskusopas (2. painos). Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Ry. Helsinki. Saarijärven offset Oy. Saarijärvi. Näätänen, Riikka Teoksessa Utriainen, Jarkko. (Toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana (1. painos). Helsinki. Vanhus- ja Lähimmäispalveluliitto. Julkaisematon, luentomateriaali Hämäläinen, Veera Brändäys luento. Turun vapaaehtoisohjaajien syysseminaari. Porkka, Suvi-Tuuli luentomateriaali Humak amk. luento. Rahkola Liisa Osallisuus, yhteys ja ilo. Oulun ev.-lut. seurakuntien erityisdiakoniapalvelun strategia Osallisuus, yhteys ja ilo- mahdollisuus seurakunnan keskellä LIITTEET: Opas muistisairaan henkilön kanssa toimivalle vapaaehtoiselle Suomen Kehyspaino Oy. Nummela. Painettu 2013: Suomen Kehyspaino Oy, Nummela Taitto: Mainospalvelu Heidi Litja 28 Opas vapaaehtoisohjaajalle

29 Toiminnan iloa Opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

30 2 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

31 Sisällysluettelo Opas muistisairaan kanssa toimiville vapaaehtoisille...5 Muistisairauden erityispiirteet...6 Tavallisimmat dementoivat sairaudet:...6 Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet:...6 Muistisairaita ihmisiä tukeva ympäristö...9 Muistisairaan kohtaaminen...9 Yhteenveto vapaaehtoisen salaisista aseista...11 Ideoita toimintamuodoiksi...12 Vapaaehtoisten koulutus...18 Vapaaehtoisena toimiminen on olemista Ihmisenä ihmiselle...19 Vapaaehtoisen tärkeät ominaisuudet...20 Käytännön vinkkejä muistisairaan asukkaan kanssa toimimiseen...22 Vapaaehtoisen oikeudet...24 Vapaaehtoisen vastuut ja toiminnan rajat...24 Henkilökunnan tuki ja osallistuminen...24 Yhteisöllisyys...27 Vapaaehtoistyö palkitsee...28 Asioiden käsittely purkuryhmissä...29 Vapaaehtoisten tarinoita...30 Henkilökunnan ajatuksia...32 Asukkaiden ajatuksia vapaaehtoisista...33 Ideoita vapaaehtoistyöhön; nettiosoitteita ja lähdekirjoja ym Toiminnan iloa 3 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

32 Jäänyt on - päivän työ, Ilta varjoja tielleni siirtää. Kaupungin - sydän lyö, Valot laineille siltoja piirtää. Rakastan elämää, joka nuoruuden haaveita kantaa. Rakastan elämää, joka muistojen hetkiä antaa. Konstantin Vanshenkin suom. Veikko Lavi 4 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

33 Opas muistisairaan kanssa toimiville vapaaehtoisille Palvelukoti Mäntyrannassa on toiminut Toiminnan iloa projekti ( ), joka on osa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton valtakunnallista osaaja-projektia. Projektia on laajennettu Westendissä sijaitsevaan vanhusten palvelutalo Kanervakotiin Projektia on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys ja sen tavoitteena on ollut: 1. järjestää monipuolista, mielekästä ja virkistävää toimintaa, joka turvaa muistisairaalle ihmisläheisen vanhuuden. 2. parantaa muistamattomien ja huonokuntoisten ikäihmisten mahdollisuutta nauttia elämästään kehittämällä vapaaehtoistoiminnan työmuotoja ja -tapoja. 3. tukea vapaaehtoisten mielekästä tekemistä ja tarpeellisuuden tunnetta esim. eläkkeelle siirryttäessä. 4. mahdollistaa työyhteisöjen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan. Ihmisen sairastuessa muistisairauteen hänen elämänsä muuttuu, jatkuen erilaisena kuin ennen. Sairaus ei ole yksin sairastuneen kannettavana, vaan se koskettaa läheisiä ja koko lähiympäristöä. Vaikka muistisairaus aiheuttaa elämässä monenlaisia muutoksia ja heikentää toimintakykyä elämän eri alueilla, on hyvä elää tätä hetkeä, nauttia siitä mitä on nyt, ei niinkään kantaa huolta huomisesta. Mäntyrannan visiona / toiminnan suuntana on olla laadukas, turvallinen ja lämminhenkinen koti muistisairaille asukkaillemme. Hyvin alkuun lähtenyt vapaaehtoistyö mahdollistaa omalta osaltaan tämän vision, tuomalla iloa ja virkistystä asukkaidemme elämään monien eri toiminta- ja viriketuokioiden keinoin. Tämä kirjanen on tarkoitettu Sinulle, joka haluat olla lähimmäisellesi ilon ja voiman lähteenä, vierellä kulkijana, kuuntelijana ja kädestä pitäjänä. Olet tärkeä ihminen muistisairaalle niin aurinkoisina kuin pimeimpinäkin elämän hetkinä. Olemme kiitollisia sekä Mäntyrannan että Kanervakodin palvelutaloissa jokaisesta vapaaehtoistoimijasta, joka antaa aikaansa ja voimavarojaan arvokkaaseen työhön asukkaidemme parissa. Vapaaehtoiset tuovat tullessaan oman persoonallisen tuulahduksen omasta elämästään, avaavat sylinsä ja sydämensä niille henkilöille, joiden elämä on käynyt rajalliseksi ja hauraaksi. Olemme koonneet tähän oppaaseen tietoa, joka avaa sinulle asioita, joita tulet kohtaamaan tehdessäsi vapaaehtoistyötä muistisairaan henkilön kanssa. Kun astut tälle polulle, löydät jotain uutta ja ihmeellistä, sellaista jota et voi rahalla ostaa etkä pyytämällä saada. Sanonta antaessaan saa on vapaaehtoistyössä totta. Jos et usko, niin kokeile - ja tulet huomaamaan sen! Toivotamme Sinut tervetulleeksi joukkoomme ja toivomme Sinulle antoisia hetkiä asukkaidemme ja henkilökuntamme vierellä kulkijana. Palvelukoti Mäntyrannan ja Kanervakodin henkilökunta Toiminnan iloa 5 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

34 Muistisairauden erityispiirteet Muistisairaus ilmenee monin eri tavoin ja oireiden eteneminen on yksilöllistä. Muistisairaus vaikuttaa myös monella tavalla ihmisen toimintakykyyn. Selviytyminen päivittäisessä elämässä muuttuu vähitellen hankalaksi ja asiat unohtuvat helposti. Puhuminen, toisten ymmärtäminen, ympäristön hahmottaminen sekä ajattelu ja muu toiminta vaikeutuvat. Yleisen eliniän nousu lisää muistisairauksia, mutta nykyinen diagnostiikka löytää sairauden nopeammin. Lääketieteen edistymisen myötä sairauden etenemistä voidaan hidastaa. Kun tietoa muistisairauksista saadaan lisää, mystiikka ja häpeä, joka sairauksiin liittyy, vähitellen väistyy ja sairauksiin liittyviä oireita voidaan käsitellä avoimemmin. Tavallisimmat dementoivat sairaudet: Alzheimerin tauti Vaskulaari eli verisuoniperäinen dementia Lewyn-kappaletauti Otsalohko dementia Päihdedementia Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet: Muistisairaus vaikuttaa monella tavalla ihmisen persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen. Sairaus myös ilmenee monin eri tavoin ja oireiden eteneminen on yksilöllistä. Selviytyminen päivittäisessä elämässä muuttuu vähitellen hankalaksi. Asiat unohtuvat helposti, puhuminen ja toisten ymmärtäminen vaikeutuu. Sairauksiin liittyy myös erilaisia mielialahäiriöitä, masentuneisuutta, unihäiriöitä, aloitekyvyttömyyttä, itsetuhoisia ajatuksia ja aggressiivisuutta. Persoonallisuuden muutokset Persoonallisuuden muutokset liittyvät useimmiten otsalohkon alueen dementiaan jo varhaisessa vaiheessa. Ihminen saattaa muuttua äkkipikaiseksi, epäluuloiseksi, ilkeäksi, tahdittomaksi, saidaksi tai pelokkaaksi. Nämä ovat tavallisempia persoonallisuuden muutoksia. Otsalohkodementiassa tyypillistä on myös seksuaalisuuden korostuminen. Unen laatu voi muuttua ja ihminen saattaa herätä useita kertoja yössä ja jopa koko vuorokausirytmi saattaa muuttua. Muutokset lisääntyvät muistisairauden edetessä. 6 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

35 On kolme asiaa jotka unohdan, nimet, kasvot ja kolmatta en nyt jaksa muistaa. Italo Svevo toisen ihmisen perässä kulkeminen, vaeltelu, tavaroiden keräily, hypistely, piilottelu, pakkaaminen ja purkaminen (ammattikielessä puhutaan dementia paketista). Levottomuus esiintyy kiukkuiluna, kiroiluna, uhkailuna, ovien paiskomisena ja fyysisenä väkivaltana. Masennus ja käytöshäiriöt Masennus kuuluu sairauden alkuvaiheeseen ja liittyy siihen, kun ihmisen kyvyt vähitellen heikkenevät ja hän ei selviä enää jokapäiväisistä toiminnoista omatoimisesti. Masennus voi johtua tunnetiloja säätelevien keskushermoston välittäjäainejärjestelmien heikkenemisestä. Masennus voi ilmetä levottomuutena, passiivisuutena, pelokkuutena tai ahdistuneisuutena. Masennukseen ja käytöshäiriöihin liittyy usein tunne-elämän latistuminen, välinpitämättömyys, harhaluulot ja aistiharhat, jatkuva puhuminen, saman asian kyseleminen, Aggressiiviset piirteet Aggressiivisuus liittyy heikentyneeseen älylliseen tasoon ja selviytymiseen päivittäisistä toiminnoista. Sairastunut ei välttämättä kestä toisen kosketusta tai läheisyyttä eikä ehkä sitä, että heitä katsotaan pitempään. Sairastunut voi kuvitella omistavansa koko palvelukodin tai jonkun toisen ihmisen vaatteet tai ruokailupaikan ja tällaisista asioista saattaa tulla riitaa. Saattaa myös olla, että sairastunut ei hyväksy toisen ihmisen tapoja, kuten esim. niiskuttamista tai ruokailutapoja. Tällaiset oireet ovat tavallisimpia varhain alkaneissa dementoivissa sairauksissa. Toiminnan iloa 7 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

36 Vanhuus riisuu naamion monelta ihmiseltä. Hans Carossa Ikä on muistisairauden tärkein riskitekijä. Ennusteiden mukaan muistisairaiden ihmisten määrä tulee lisääntymään väestön ikääntymisen myötä. Muistisairauksien hoitoon on tällä hetkellä käytettävissä taudin etenemistä hidastavia ja toimintakykyä parantavia lääkkeitä. Muistisairaan ihmisen hoitamisessa tärkeää on muistisairauden luonteen selvittäminen, muiden sairauksien huolellinen hoitaminen sekä omaisten ja ammattilaisten hyvin sujuva yhteistyö. Yksi tärkeimmistä haasteista muistisairaiden ihmisten hoitotyössä on yksilön kunnioittaminen sairaudesta huolimatta. Asennoituminen on vähitellen muuttunut myönteisemmäksi ja tämä näkyy myös hoidon kehityksessä. Muistisairaiden ihmisten hoitotyö on hyvin vaativaa ja haasteellista työtä. Muistisairautta sairastavalle henkilölle on tärkeää säilyttää ihmisarvonsa sekä kokea turvallisuutta ja onnistumisen tunteita. 8 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

37 Muistisairaita ihmisiä tukeva ympäristö Ammattitaitoinen henkilökunta, oikeanlainen lääkehoito, kodinomaisuus, hyväksyvä, lämminhenkinen ilmapiiri ja samanlaisena pysyvä ympäristö ovat muistisairaiden ihmisten selviytymisen ja elämänlaadun kannalta tärkeimpiä asioita. Sairauden piirteiden ja oireiden ymmärtäminen sekä yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteistyön sujuminen helpottavat hoitotyötä. Muistisairas ihminen vaistoaa herkästi hoitoyhteisön ilmapiirin ja tämä vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. Muistisairaan ihmisen maailma tuntuu turvalliselta ja hyvältä paikalta elää, kun hänen ympäristönsä pysyy vakaana ja hoitoyhteisön ilmapiiri on positiivista palautetta antavaa ja kannustavaa. Muistisairaat henkilöt tarvitsevat rauhallisuutta, levollisuutta ja selkeyttä herkkyytensä vuoksi. Muistisairaalle onnistumisen kokemukset ovat erittäin tärkeitä. Muistisairaan kohtaaminen Vuorovaikutus muistisairaan kanssa on haasteellista ja siinä tarvitaan kykyä aistia sairastuneen tunnemaailmaa. Muistisairaan kohtaamisessa tärkeää on rauhallisuus, kiireettömyys, lempeys, Tärkeintä on ikääntyneen asukkaan kunnioittaminen yksilönä, jolla on sama luovuttamaton ihmisarvo. Ihmisarvo on kaiken hoitamisen ytimessä, sen perusta ja sen tarkoitus. Martti Lindqvist Toiminnan iloa 9 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

38 Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä. J.W. von Goethe empaattisuus ja kärsivällisyys. Usein tarvitaan myös hyvää huumorintajua ja tarkkaa tilannesilmää, koska sairastuneen tunneilmapiiri voi muuttua nopeastikin toisenlaiseksi. Luottamuksen saavuttaminen ja kiireettömyyden tunne ovat keskeisiä edellytyksiä turvallisuuden tunteen luomisen kannalta. Tarvitaan myös selkeää ohjaamista; selkeitä, yksinkertaisia ja rauhallisia ohjeita. Muistamattomuus on vain yksi osa-alue, joka vaikeuttaa muistisairaan kohtaamista. Muistisairas ei myöhemmin enää pysty muistamaan uusien henkilöiden nimiä, sovittuja asioita tai mitä äsken on tehty. Sairastuneelle kannattaakin esittäytyä tarvittaessa useamman kerran. Sairastuneella säilyy kuitenkin eräänlainen tunnemuisti ja hän saattaa muistaa tapaamansa henkilöt erilaisten tunnekokemusten perusteella. Muistisairauteen liittyy seuraavia keskeisiä piiteitä, jotka kannattaa ottaa huomioon muistisairaan kohtaamisessa: Heikentynyt kuulo puhu kuuluvalla ja selkeällä äänellä, käytä lyhyitä lauseita ja selkokieltä Heikentynyt näkö mene riittävän lähelle, kasvotusten luo turvaa koskettamalla, ohjaa liikkuessanne kävelyä, esim. ojenna käsivartesi avuksi Hahmotusvaikeudet suosi selkeyttä, väreillä voi korostaa tiettyjä asioita vaikka ympäristössä ja helpottaa näin muistisairaan liikkumista Kielelliset vaikeudet puhetta kannattaa tukea eleillä, ilmeillä ja mallia näyttämällä kuuntelemisen taito on tärkeää ja sanattomat viestit korostuvat puhu tutuilla sanoilla, käytä murresanoja, voit viestiä myös laulaen Tunnetason vuorovaikutus muistisairaan tunne-elämä vahvistuu, hän aistii helposti tunteita ja tunnelmia ympäristössä vältä kiireen tuntua, antamalla aikaa säästätkin sitä käytä hyväksi eri aisteja esim. muisteluhetkessä, kuuntelu, haistelu, tunnustelu ja maistelu. 10 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

39 Yhteenveto v apaaehtoisen salaisista aseista tunne muistisairauksien aiheuttamat käyttäytymisen muutokset, oireet ja rajoitukset pyri saavuttamaan sairastuneen luottamus vähitellen aikaa antamalla kiireettömästi muista tunnetason vuorovaikutus ja luo positiivista ilmapiiriä luo turvaa, iloa, hyväksyntää ja lohtua tutustu muistisairaan elämäntarinaan, niin ymmärrät enemmän ylläpidä ja kohota itsetuntoa kehumalla, kiittämällä ja huomioimalla HUOLEHDI OMASTA JAKSAMISESTASI, TEET TÄRKEÄÄ TYÖTÄ! muista huumori ja positiivinen asenne käytä luovuuttasi niin usein ja monipuolisesti kuin pystyt Toiminnan iloa 11 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

40 Ideoita toimintamuodoiksi Musiikki Musiikin on huomattu rauhoittavan sekä tasapainottavan ihmismieltä. Se soveltuu monipuolisesti rikastuttamaan elämää, tuottamaan iloa sekä mielihyvää. Musiikki voi herättää myös muistoja, sillä voi kertoa tunteistaan silloin kuin sanat eivät riitä ja se on myös oiva väline jakaa ja käsitellä erilaisia tunteita. Yhdessä laulettu laulu aktivoi muistisairaankin tapailemaan sanoja ja merkityksiä, se luo me henkeä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Afaatikot voivat pystyä laulamaan koska laulunsanat tulee eri aivopaikasta kuin puheen tuotto. Tanssi on ollut Suomessa kautta aikain suosittu sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Sillä on myös viihteellinen merkitys, se on oivallista liikuntaa, se virkistää, tuo iloa parantaa itsetuntoa sekä fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Musiikkia valitessa tulee huomioida kohderyhmä sekä musiikin käyttötarkoitus. Asiakkaille tutulla musiikilla voi herättää muisitikuvia ja keskustelua, rytmikkäällä musiikilla stimuloida kehoa esim. tanssimaan tai jumppamaan, vanhat kansanlaulut ja laulelmat innostavat asukkaita laulamaan. 12 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

41 Kädentaidot Ennen käsillä tekeminen oli osa arkea kun tuotteiden valmistaminen ja käyttö olivat samojen ihmisten hallinnassa. Tuotantoteknologian myötä työ, harrastus ja koulutus eriytyivät toisistaan ja käsityö siirtyi omaksi elinkeinokseen sekä harrastukseksi. Käsityöt saattavat tuoda mieleen muistoja, henkistä tasapainoa sekä viihtymistä lisäävää tekemistä. Käsityön kautta ikäihminen voi saada itsetuntoa kohottavia onnistumisen elämyksiä. Toisaalta se saattaa myös tuottaa pettymyksen tunteita, kun vanhat taidot ei olekaan enää tallella. Muistisairaiden parissa käsitöillä on terapeuttinen merkitys. Leivonta ja kodinaskareet Työnteko on olennainen osa suomalaista kulttuuria. Ennen vanhaan oli tapana, että nainen hoitaa kodin ja siten kodinaskareet ovat tuttua tekemistä monelle naispuoliselle muistisairaalle. Kodinaskareissa voi kokea onnistumisen tunteita ja ylläpitää toimintakykyä. Kodinaskareet antavat myös monin aistein koettavia elämyksiä. Esim. leipomisessa tunto, maku ja haju. Tärkeää ei ole niinkään aikaansaannos vaan käsillä tekemisen ja yhdessä toimimisen ilo. Muistisairailla kädentaitojen harrastamista saattavat rajoittaa näkö- ja hahmottamisvaikeudet. Siksi ryhmässä on erityisesti huomioitava jokaisen osallistujan avuntarve ja ryhmän kokoonpano tulee huomioida tämän mukaan. Kädentaitoryhmien suunnittelussa on myös hyvä muistaa, että muistisairaat ovat aikuisia ihmisiä, eli askartelun tulee olla heille sopivaksi suunnattua. Toiminnan iloa 13 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

42 Lukeminen Lukeminen on monelle suomalaiselle rakas harrastus. Muistisairaus, huono näkö tai hahmotusvaikeudet saattavat rajoitta lukemista iän karttuessa. Aktivoivaa ja piristävää toimintaa arjen keskelle tuovat lukupiirit joissa asukkaille tarjotaan mahdollisuus osallistua sivistävään ja merkitykselliseen toimintaan. Lukupiirin avulla voidaan vahvistaa orientoitumista aikaan ja vuodenkiertoon, tarjota elämyksiä tai herättää muistoja ja keskustelua. Lukea voi esim. lehtiä, runoja, tarinoita, perinteitä, vitsejä tai historiaa. Muistelu Muistelutyöllä on paljon positiivisia vaikutuksia ikäihmisten hyvinvointiin. Se rohkaisee sosiaalisiin kontakteihin, lähentää ja auttaa tuntemaan ihmisiä, säilyttää ja siirtää kulttuurillista ja sosiaalista perimää, antaa muistelijalle aktiivisen roolin, vahvistaa identiteettiä ja omanarvontuntoa. Ryhmässä muistelutyössä ohjaajan on unohdettava oma ekspertin roolinsa ja ymmärrettävä tarinoita kertojan näkökulmasta. Muistelutyössä voidaan hyödyntää mm. dokumenttifilmejä, kuvia, musiikkia sekä kirjallisuutta. Muistihäiriöisten kanssa on hyvä käyttää kaikkia aisteja muistelun tukena. Surulliset ja ahdistavat kokemukset tulee pystyä 14 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

43 laukaisemaan ja tuomaan tilalle voimaannuttavia muistoja. Ulkoilu suunnittelussa huomioitava asukkaan jaksaminen sekä reitin esteettömyys. Puutarhanhoito Tyydyttää ihmisten hoivaviettiä, antaa elämyksiä, tarjoaa lumousta sopusointuisuutta sekä pakoa arkielämästä. Luo mukavaa ympäristöä. Tietokilpailut Aivot tarvitsevat jatkuvasti virikkeitä sekä älyllistä toimintaa pysyäkseen vireinä. Muistisairailla yleistietoa vaativat ja aiemmin opitut asiat ovat parhaiten hyödynnettävissä. Retket Tuovat vaihtelua arkeen. Tärkeää on huomioida retkeläisten toimintakyky sekä selvittää ennakkoon retkipaikan mahdolliset haasteet, kuten esteettömyys. Vapaaehtoinen voi toimia apuna myös saattajana asiointireissuilla esim. hammaslääkärissä tai kahvittelureissulla. Juhlat Auttavat orientoitumaan aikaan sekä tuovat väriä ja iloa elämään. Perinteisiä vuoden kiertoon liittyviä juhlia huomioidaan mm. koristellen, musiikilla tai muistelemalla ja keskustelemalla. Uudempia juhlia ja teemoja voi Toiminnan iloa 15 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

44 myös huomioida ja hyödyntää toiminnassa kuten eri maiden teemapäiviä, satokauteen liittyviä teemapäiviä (esim. mansikkapäivä, tomaattiviikko). Pelit Joukkuepelit lisäävät tiimihenkeä. Lisäksi peleissä voi kokea onnistumisen iloa. Pelien avulla voidaan ylläpitää hahmottamiskykyä, harjoittaa muistia sekä koordinaatiota. Sopivia pelejä ovat mm. Bingo, kuvalotto, kimble, mölkky. Seuranpito - Vanhustyön keskusliiton mukaan 75-vuotiaista jopa 39% kärsii yksinäisyydestä toisinaan. Ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi myös toisten ympäröimänä. Kuuntele anna aikaa. Ole ihminen ihmiselle. Erilaisten viriketuokioiden järjestämisessä materiaalia kannattaa kysyä myös palvelukodista. Monessa paikassa on tarjolla virikekirjoja joissa löytyy paljon ajanvietettä, tietokilpailuja, tarinoita ja vuodenkiertoon liittyviä tietoiskuja. Musiikkia, lauluvihkoja, kirjoja sekä pelejä löytyy talosta valmiina vapaaehtoisten hyödynnettäväksi. (Pukkila 2007) Älä kulje edelläni, en ehkä seuraa. Älä kulje takanani, en ehkä johda. Kulje vierelläni ja ole ystäväni. Albert Camus 16 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

45 Lisäksi Mäntyrannassa ja Kanervakodissa on käytetty mm. seuraavia toimintamuotoja; teatteriretket, ostoksilla ja kahvilla käynti, valokuvien katseleminen ja niiden avulla muisteleminen, runojen lausuminen, tietokilpailut, elokuvien katselu, terapeuttinen laulaminen ja kirkossa käynti. Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä, jokainen ihminen vain elää hetken sen, sen jonka kohtalo on hälle määräävä. Veikko Lavi Toiminnan iloa 17 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

46 Vapaaehtoisten koulutus KOULUTUKSEN SISÄLTÖ: Keskeisin sisältö liittyy muistisairaan ihmisen kohtaamiseen. Koulutuksessa käsitellään vanhuutta elämänvaiheena, muistisairaan vanhuksen tukemista ja vapaaehtoistyön pulmien käsittelyä. Lisäksi ohjelmassa on keskinäistä tutustumista, mukavia harjoituksia, kahvittelua ja toiminnan suunnittelua. Koulutus kestää yhteensä 6 h ja se pidetään kahtena iltana viikon välein. Koulutuksesta saa myös todistuksen. Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoisen rooli, oikeudet ja velvollisuudet Muistisairaiden erityispiirteet Vuorovaikutustaidot Vapaaehtoistyön toimintamuodot ja vinkkejä virikehetkiin Apuvälineiden käyttö Vapaaehtoisen jaksaminen Toivo on itsessään jo eräs onnen laji, ehkäpä tärkein, mitä tämä maailma tarjoaa. Samuel Johnsson 18 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

47 Vapaaehtoisena toimiminen on olemista Ihmisenä ihmiselle Monilla vapaaehtoiseksi hakeutuvilla ihmisillä on kokemusta erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja hoitolaitoksissa toimimisesta joko omaisen, ystävän, ammattilaisen tai vapaaehtoisen näkökulmasta. Silti on tärkeää selventää vapaaehtoisen erityistä roolia suhteessa kohdattaviin ihmisiin, heidän omaisiinsa ja ammattihenkilöstöön. Hyvä sydän on parempi kuin kaikki maailman aivot Edvard Bulwer-Lytton Vapaaehtoisen tulee sitoutua yhteisesti sovittuihin periaatteisiin ja vaitiolovelvollisuuteen. Vapaaehtoisena toimivan on tiedettävä, miten toimia yllättävissä tilanteissa ja mistä hän saa tukea ja apua vaikeissa tai kuormittavissa asioissa. Toiminnan iloa 19 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

48 Vapaaehtoisen tärkeät ominaisuudet Vapaaehtoisena toimit Ihmisenä ihmiselle. Tärkeimpiä taitoja ja ominaisuuksia ovat seuraavat: KUUNTELEMISEN TAITO Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeää kyky kuunnella ja olla läsnä. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammatillista työtä. Jokainen vapaaehtoinen tuo toimintaan turvallisen ihmissuhteen. LUOTETTAVUUS Vapaaehtoinen toimii luotettavasti hänelle osoitetussa tehtävässä. Muistisairas aistii herkästi ihmisen luotettavuuden ja turvallisuuden. En minä ole eksyksissä, en vain tiedä, missä minä olen. SUVAITSEVAISUUS Vapaaehtoinen kunnioittaa ja hyväksyy erilaisuuden ja sairauden mukanaan tuomat muutokset. Kerrotaan asia aina uudestaan, ei tentata muistatko. 20 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

49 TASA-ARVOISUUS Muistisairaan kanssa toimittaessa tärkeää on ihmisen kunnioittaminen riippumatta sairauden mukanaan tuomista toimintakyvyn menetyksistä. Jokaista arvostetaan omana itsenään. VAITIOLOVELVOLLISUUS Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen. Ongelmatilanteessa vapaaehtoisella on oikeus ja velvollisuus keskustella tilanteesta hoitohenkilökunnan kanssa. AUTETTAVAN EHDOILLA TOIMIMINEN Vapaaehtoinen ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta., vaan hän toimii rinnalla kulkijana, kuuntelijana ja tukena. Koskaan ei nolata asukasta. VASTAVUOROISUUS Muistisairaat ovat kiitollisia jo hyvin pienestäkin huomion osoituksesta ja heidän kasvoiltaan näkyy hyvä mieli. Tästä ihmisten välisestä toiminnasta jokainen osallistuva saa jotakin myös itselleen. PUOLUEETTOMUUS Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. PALKATTOMUUS Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa. Vapaaehtoisen palkka on toiminnasta saatu hyvä mieli ja ilo sekä tunne siitä, että on tarpeellinen ja saa tehdä hyvää. YHTEISTYÖ Vapaaehtoinen toimii asukkaiden, ammattityöntekijöiden, omaisten ja ystävien tukena ja kumppanina. Se on onnellinen, joka ei sure sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. Demokritos Toiminnan iloa 21 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

50 Käytännön vinkkejä muistisairaan asukkaan kanssa toimimiseen Taloon tullessa sinun on hyvä ilmoittaa hoitohenkilökunnalle tulostasi, jotta sinua voidaan ohjeistaa mm. päivän ohjelmasta. Jos tiedät ajankohdan, milloin olet tulossa, voit ilmoittaa tulostasi etukäteen hoitajille. Voit tulla myös yllättäen ja etukäteen ilmoittamatta. Käytä talossa toimiessasi nimikorttia, jotta sinut tunnistetaan helpommin vapaaehtoiseksi. Käytä aikaa tutustuaksesi asukkaisiin. Ajan antaminen sekä itselle että asukkaalle kannattaa, koska luottamuksen saavuttaminen vie aina oman aikansa ja ihmiset tutustuvat hiljalleen. Tutustu talon henkilökuntaan, koska se helpottaa asioimista, auttaa yhteydenpidossa, ja tietojen välityksessä. Kun tunnemme sinut ja sinä tunnet meidät, niin se lisää kaikkien viihtyvyyttä. Ystävän tulisi olla mestari arvaamaan ja olemaan vaiti F. W. Nietzsche Muistisairaat ovat normaaleja aikuisia ihmisiä, jotka kaipaavat toisia ihmisiä rinnalleen tekemään asioita yhdessä, kuuntelemaan, pitämään kädestä ja olemaan aidosti läsnä. Iho on ihmisen suurin elin ja kosketus monelle asukkaalle tärkeää. Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan halua tulla kosketetuksi, joten siinäkin kannattaa pitää tuntosarvet herkkänä. 22 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

51 Ei kannata uskoa ihan kaikkea, mitä asukkaat kertovat, koska ihan kaikki ei ole välttämättä totta. Huumori, hassuttelu ja positiivinen asenne ovat sallittuja ja tervetulleita asioita muistisairaan arjessa. Muistisairasta ei pidä aliarvioida. Koomisille tilanteille voidaan nauraa yhdessä, mutta ei koskaan asukkaalle. Yhteyden saaminen asukkaaseen voi olla joskus haastavaa päivästä riippuen. Tällöin kosketus, eleet, ilmeet ja katsekontakti ovat erityisen tärkeitä asioita. Luotettavuus ja salassapitovelvollisuus koskevat sinua kodissamme. On erityisen tärkeää olla asukkaan luottamuksen arvoinen. Etene asukkaan ehdoilla rauhallisesti ja kiireettömästi. Rauhallinen suhtautuminen asukkaaseen tukee hänen itsetuntoaan ja itsenäisyyttään. Haasteita kohdatessasi yritä uudelleen myöhemmin. Muista että henkilökunnalta voi aina kysyä neuvoja Rauhallisuus ja kiireettömyys ovat tärkeitä. Kannattaa kuunnella tarkasti ja tarkistaa ymmärsitkö oikein. Kaikkea aikaa ei tarvitse täyttää sanoilla, myös hiljaisuus on kuuntelemisen arvoinen. Hätätilanteissa kodin ulkopuolella ollessa soita ambulanssi (puh. 112) ja ilmoita asiasta palvelukotiin. Muissa tapauksissa ota yhteyttä palvelukotiin. Palvelukodin aikataulu on suurin piirtein seuraavanlainen.: Aamiainen n. klo Lounas n. klo Päiväkahvit n. klo Päivällinen n. klo Iltapala n. klo Toiminnan iloa 23 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

52 Vapaaehtoisen oikeudet Vapaaehtoisella on oikeus sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi itselleen sopivaan tehtävään perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen yhteistyöhön ammattihenkilöiden kanssa saada iloa ja jaksamista lopettaa toiminta halutessaan Vapaaehtoisen vastuut ja toiminnan rajat Vapaaehtoisen toimintaan ei kuulu asukkaiden konkreettinen: hoitaminen peseminen pukeminen wc:ssä avustaminen lääkkeiden antaminen nostaminen kantaminen raha-asiat Henkilökunnan tuki ja osallistuminen Hoitohenkilökunta on nähnyt vapaaehtoistoiminnan erittäin tärkeänä osana asukkaiden arjessa; toimintakyvyn ylläpitäjänä ja viriketoiminnan järjestäjänä. Asukas nähdään kokonaisvaltaisena persoonana, jolla on monenlaisia tarpeita. Vapaaehtoisten rooli on tärkeä henkisen hyvinvoinnin ja asukkaiden virkistyksen kannalta. Erityisen tervetulleita vapaaehtoiset ovat myös viikonloppuisin, jolloin muuta viriketoimintaa on vähemmän. Henkilökunnan ja vapaaehtoisten yhteiset tapaamiset työpaikalla sekä työpaikan ulkopuolella ovat myös hyvä keino tutustua ja rakentaa keskinäistä luottamusta. Henkilökunta saa myös uusia ideoita asukkaiden kanssa toimimiseen, koska vapaaehtoiset näkevät asukkaan eri tavalla kuin hoitohenkilökunta. Vapaaehtoiset ja henkilökunta voivat myös tutustua toimimalla yhdessä asukkaiden kanssa. Samalla vapaaehtoinen voi oppia tuntemaan asukkaat paremmin ja oppia uusia tapoja asukkaiden kanssa toimimisessa. 24 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

53 Henkilökunnalta voi kysyä asukkaiden voinnista ja siitä, mistä kukakin asukas hyötyy ja nauttii. Sovittaessa henkilökunta voi myös soittaa vapaaehtoiselle. Vapaaehtoiset ovat kertoneet tuntevansa olonsa tärkeäksi, kun heitä pyydetään tulemaan. Vanhuus elää minuutit hitaasti, tunnit nopeasti. Malcolm de Chazal Vapaaehtoistoiminnassa on muistettava, että tehtävistä on myös oikeus kieltäytyä eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Yhdessä toimiminen lisää luottamusta ja tunnetta, että olen tärkeä ja että antamaani työpanosta arvostetaan. Toiminnan iloa 25 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

54 Kaikki mikä nähdään rakkauden silmin, on kaunista. 26 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

55 Yhteisöllisyys Vapaaehtoistyö on tärkeää ympäröivälle yhteisölle ja koko yhteiskunnalle. Vapaaehtoisena voit tutustua erilaisiin ihmisiin ja saat uutta sisältöä elämääsi. Työ tarjoaa mahdollisuuden myös henkiseen kasvuun, antaa mahdollisuuden auttaa, kohdata ja tehdä erilaisia työtehtäviä vailla pakkoa ja velvollisuuden tunnetta. Uudet tehtävät voivat olla jotain, mitä olet kaivannut, mutta johon ei ole ollut aikaisemmin aikaa tai mahdollisuutta. Suomalaiset ovat aina olleet ahkeria vapaaehtoistyötekijöitä ja pitäneet kiinni kansalaisyhteiskunnastaan luvun lamasta alkanut ajanjakso on kasvattanut kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön tarvetta. Arvokkaimmat jäljet ovat aineettomia. Muistetaanko sinut innostuneena työntekijänä tai pomona? Käyvätkö lapsesi haudallasi muulloinkin kuin jouluna? Muistetaanko sinut siitä, paljonko ehdit kerätä omaisuutta vai siitä, paljonko annoit siitä pois ennen kuolemaasi? Tom Lundberg Toiminnan iloa 27 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

56 Vapaaehtoistyö palkitsee Vapaaehtoistoiminta on yksilön oma valinta toimia lähimmäisen auttajana; kätenä, korvana, silmänä ja muistina. Jokainen päättää itse, kuinka paljon aikaansa voi antaa vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistyöntekijällä on oikeus valita toimintatapansa, niin että se tuottaa hänelle iloa ja hyvää mieltä. Jokaisella on myös oikeus lopettaa vapaaehtoisena toimiminen silloin kun hän haluaa. Vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa, mutta se on palkitsevaa ja työtä siinä kuin mikä työ tahansa. Muiden auttaminen tuo merkitystä elämään ja se on tärkeintä mitä voimme elämässämme tehdä. Suomalaisista n. 40 % osallistuu vapaaehtoistyöhön jollakin tavalla ja ylivoimaisesti tärkein motivoiva tekijä on halu auttaa. Jotkut haluavat käyttää vapaa-aikansa hyödylliseen toimintaan, toiset saavat tarvitsemaansa säännöllistä päiväohjelmaa. 28 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

57 Vapaaehtoistyössä voi oppia paljon uusia asioita; ihmisten kohtaamista vuorovaikutustaitoja organisointitaitoja tapahtumien järjestämistä ongelmanratkaisutaitoja ja luovuutta asiantuntijuutta kädentaitoja Tärkeää on, että osallistumisen tulee olla helppoa, tehtävien monipuolisia ja mielekkäitä. Vapaaehtoisilla tulisi olla mahdollisuus verkostoitua, kuulua yhteisöön ja kerryttää kokemuksiaan. Vapaaehtoistoiminta on jatkunut Mäntyrannassa ja Kanervakodissa monipuolisena ja vapaaehtoiset ovat kodillemme suuri rikkaus ja raikkaus. Palaute henkilökunnalta on ollut myös positiivista. He ovat kokeneet, että vapaaehtoisista on ollut heille paljon apua ja asukkaille valtavasti iloa. Asioiden käsittely purkuryhmissä Vapaaehtoistoiminnassa voi kertyä mieltä askarruttavia asioita, joita voi käsitellä henkilökunnan kanssa järjestettävissä purkuryhmissä. Purkuryhmässä keskustellaan kuulumisista, toiveista toiminnan suhteen ja muista ajankohtaisista asioista. Mäntyrannassa on järjestetty vapaaehtoisten toivomusten mukaan lisäkoulutuksia eri teemoista. Mäntyrannan henkilökunta on myös aina tervetullut mukaan vapaaehtoisille järjestettäviin koulutuksiin. En tiedä, mikä on kohtalosi, mutta yhden asian tiedän: ainoastaan ne teistä ovat todella onnellisia, jotka ovat etsineet ja löytäneet auttamisen asenteen. Albert Schweitzer Toiminnan iloa 29 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

58 Vapaaehtoisten tarinoita Olen erittäin kiitollinen ja onnellinen, että olen saanut olla Mäntyrannan vapaaehtoinen. Tämän lähes kolmivuotisen urani aikana olen saanut nähdä mielettömän määrän hellyyttä, välittämistä, ystävyyttä, huolenpitoa ja luulen ja toivon, että niistä on jotain minuunkin tarttunut. Jutustelut asukkaiden ja henkilökunnan kanssa ovat avartaneet ymmärrystäni. Olen saanut lisää asiatietoa ja maalaisjärkeä. Aivan upeaa on kuunnella asukkaiden muisteluja nuoruudestaan ja työelämästään mm. monet ihanat, antoisat juttutuokiot Maj:n kanssa. Hänen lapsuusmuistelunsa ja muistonsa työelämästä olivat uskomattoman kauniita ja liikuttavia. Harvoin olen tavannut niin tyytyväistä, onnellista ja tasapainoista ihmistä kuin Maj. Olen hyvin kiitollinen että sain olla mukana Maj:n saattohoidossa. Mäntyrannassa on oivallettu kuinka tärkeää ja rauhoittavaa musiikki on. Se on myös minulle joka tosi mielelläni osallistun. Aivan liikuttavan ihanaa on katsella asukkaiden onnellisia ilmeitä kun lauletaan Karjalan kunnailla tms. Ja laulujen sanat sieltä kansakouluajoilta ovat säilyneet muistissa. Hauskoja juttutuokioita saattaa joskus syntyä Helgan kanssa. Melkoinen kielivirtuoosi. Kun sanotaan että nauru pidentää ikää, Helgan kanssa jutellessa minulle on (toivottavasti) tullut monta lisävuotta. Suuren arvostuksen ja ihailun saa henkilökunta. Missä sellaista hellyyttä, kärsivällisyyttä, pitkämielisyyttä opetetaan, jota Mäntyrannan henkilökunnalla on. Useat vapaaehtoiset ihailevat teitä ja ihmettelevät miten te jaksatte. Esimerkiksi usein sunnuntaiaamuna olette jaksaneet pyntätä tytöt parhaimpiinsa, huivit kauniisti kaulaan sidottu, hiukset tyylikkääksi kammatut. Olette parasta ykkösluokkaa. Kiitos että olette olemassa Marjatta Bergholm - 30 Toiminnan iloa opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille

59 Tapaamiset muiden vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa ovat olleet antoisia. Tuntee tekevänsä jotain arvokasta. Ei ole ollut oikein mitään tekemistä aikaisemmin elämässäni. Nyt olen oppinut paljon uusia asioita ja elämänkatsomukseni on laajentunut. Paljon elämää nähneet ja kokeneet ihmiset ovat viisaita, onnellisia ja vähään tyytyväisiä. Henkilökunnan joustavuutta, ystävällisyyttä, empaattisuutta ihailen. Olen siitäkin itselleni virtaa saanut. Myös muiden vapaaehtoisten tapaaminen on antoisaa. Joten kaiken kaikkiaan olen saanut elämääni paljon, josta en tiennyt ennen mukaan tuloa. Minulle on vapaaehtoistoiminnan ansiosta tullut toinen koti Mäntyrannasta. Olen saanut mielihyvän tuntemuksia ja voimia aivan uudella tavalla. Olen oppinut huomaamaan kuinka kiitollinen saa olla jokaisesta terveestä päivästä ja että iäkkäämpänäkin voi edes hitusen avittaa ja olla kanssakulkijana pikkumatkan kerrallaan vertaiselleen. Kun aloitin noin vuosi sitten, olin lomautettu työstäni, joten toimintaan jäi enemmän aikaa. Kesäkuun alusta taas työelämässä, joten voin osallistua vähemmän, kuitenkin haluan käydä Mäntyrannassa. Tulen sieltä aina hyvällä mielellä, vanhusten kanssa on hyvä olla ja toisten vapaaehtoisten tapaaminen virkistää. Saa hyvän mielen kun voi auttaa. Olen saanut mielestäni tärkeän osan elämääni avustajana sekä mahdollisuuden kuulua johonkin yhteisöön. Olen saanut uusia ajatuksia ja uusia ihmisiä ympärilleni. Tämä on mukavaa tekemistä ja yksi harrastuksistani nykyään. Toiminnan iloa 31 opas muistisairaan henkilön kanssa toimiville vapaaehtoisille