Val 4/ liite 7 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 1 KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 1 JÄSENKUNTIEN ESITYKSET JA KANNANOTOT VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASSA HUOMIOON OTETTAVISTA SEIKOISTA KANNONKOSKI Jäsenkuntia pyydettiin tekemään esityksensä toiminta- ja taloussuunnitelmassa huomioon otettavista seikoista. Kolmestatoista jäsenkunnasta kahdeksan jätti suunnitelmaa varten esityksensä ja kannanottonsa. Paikallisella ammatillisella koulutuksella on erittäin suuri merkitys alueen elinkeinojen kehitykseen ja ammattitaitoisen työvoiman saamiseen sekä nuorten, ja koko väestönkin, kouluttautumiseen ja työelämään kiinnittymiseen. Wilma tulisi saada aktiiviseksi työkaluksi niin, että kaikki opettajat hyödyntävät sitä systemaattisesti opetuksessaan, tiedottamisessaan ja yhteydenpidossa koteihin. Heikkoon koulumenestykseen ja poissaoloihin tulee puuttua riittävän ajoissa ja opiskelijan luvalla aloittaa heti myös tiivis yhteistyö kotikunnan etsivän nuorisotyön kanssa. Opintonsa keskeyttäneestä nuoresta on nuorisolain mukaan ilmoitettava etsivälle nuorisotyöntekijälle myös ilman opiskelijan suostumusta. Julkisten kulkuyhteyksien puute ja reittien yhteensovittaminen ovat edelleen huonot Tarvaalan osalta, mikä heikentää kannonkoskelaisten nuorten mahdollisuutta kulkea opintoihin sinne kotoa käsin. Äänekosken lisäksi Pohjoisen Keski-Suomen alueelle tarvittaisiin oma Valma-koulutus. Kuntayhtymän toiminta ja investoinnit tulee jatkossakin rahoittaa yksikköhintarahoituksella ja muilla koulutuksen myyntituloilla.

2 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 2 KARSTULA Toisen asteen koulutusyhteistyötä POKEn ja jäsenkuntien kesken on tarpeen vahvistaa. Ryhmien muodostuminen pienemmillekin paikkakunnille, kiinteiden toimipisteiden ulkopuolelle harvaan asutulle alueelle on mahdollista etukäteissuunnittelulla. Kuntien ja alueiden elinvoimaisuuden ja yritysten työvoiman saatavuuden turvaamisen vuoksi on koulutusta suunniteltava yhteistyössä ylläpitäjäkuntien, kehittämisyhtiöiden ja yritysten kanssa. Erityisesti ammatillisen koulutuksen siirtyessä yhä enemmän yrityksiin ja yrityksien vastuulle yhteistyötä tarvitaan. Erityisesti: Useiden ammattialojen perusopinnot on mahdollista suorittaa kustannustehokkaasti lukiopaikkakunnalla eri alojen opiskelijat samaan ryhmään ohjaamalla ja aikatauluttamalla. Koulutuksen säilyminen pohjoisessa Keski-Suomessa alueelle elinehto ja hajauttaminen eri paikkakunnille antaa lisää mahdollisuuksia nuorille, kunnille, yrityksille ja koko alueelle. Ammatillinen koulutus ei riipu seinistä. Yritysten ja muiden työantajien työpaikkaohjaajakoulutukseen on varattava resursseja, jotta ammattiopinnot yrityksissä sujuvat toivotulla tavalla. Miten varmistetaan laatu? Siihenkin tarvitaan resursseja. Koulutuspaikat maakunnallisesti tärkeisiin biotalous- ja logistiikkapuolelle on tarpeen varmistaa. Työvoiman tarvetta on metalli-, puutuoteteollisuus ja rakennusaloilla mm. Karstulassa. Näiden alojen koulutusta Karstulassa olemme jo pilotoineet aiemminkin hyvällä menestyksellä. Maaseutulukioiden ylioppilaista jopa kolmasosa hakeutuu ammatilliseen koulutukseen. Juuri tähän ryhmään yhteistyötä tulisi suunnata. Aktiivisuutta ja yhteistä suunnittelua lukioiden kanssa tarvitaan. Yrittäjyysopintojen integrointi eri ammattialojen opintoihin ja nuorten oppisopimusten edistäminen on tärkeää. Esim. sukupolvenvaihdoksiin varautuminen ja nuorista jatkajien saaminen on tärkeää yritysten, työpaikkojen ja alueen elinvoimaisuuden takia. Toiminta katetaan valtionosuuksilla.

3 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 3 KINNULA KIVIJÄRVI Paikallisella ammatillisella koulutuksella on erittäin suuri merkitys alueen elinkeinojen kehitykseen ja ammattitaitoisen työvoiman saamiseen sekä nuorten, ja koko väestönkin, kouluttautumiseen ja työelämään kiinnittymiseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus on kannustava ja asettaa ison haasteen opetuksen laadulle ja vaikuttavuudelle jatkossa. Wilma tulee saada aktiiviseksi työkaluksi niin, että kaikki opettajat hyödyntävät sitä systemaattisesti opetuksessaan, tiedottamisessaan ja yhteydenpidossa koteihin. Heikkoon koulumenestykseen ja poissaoloihin tulee puuttua riittävän ajoissa ja opiskelijan luvalla aloittaa heti myös tiivis yhteistyö kotikunnan etsivän nuorisotyön kanssa. Opintonsa keskeyttäneestä nuoresta on nuorisolain mukaan ilmoitettava etsivälle nuorisotyöntekijälle myös ilman opiskelijan suostumusta. Pohjoisen Keski-Suomen alueelle tarvittaisiin omaa Valma-koulutusta Äänekosken lisäksi. Kuntayhtymän toiminta ja investoinnit tulee jatkossakin rahoittaa yksikköhintarahoituksella ja muilla koulutuksen myyntituloilla. KONNEVESI KYYJÄRVI Äänekosken ammatillisen koulutuskuntayhtymän ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston strategiaan kirjattu seudullinen lähtökohta ja asiakaslähtöisyys ovat koulutuksen saatavuuden kannalta tärkeitä kirjauksia. Mutta erittäin tärkeää on, että tavoitteet eivät jää pelkiksi kirjauksiksi, vaan ne näkyvät konkreettisesti toiminnassa. Kyyjärvi on kuntana pieni, mutta sen elinkeinoelämä on monikirjavaista ja pienetkin yritykset ovat omalla alallaan erikoistuneita. Kyyjärven kunta pitää Äänekoskelle viime aikoina tehtyjä investointeja erittäin positiivisena, mutta ne ei saa johtaa siihen, että Kyyjärven kaltaisissa pienissä jäsenkunnissa toimivat pienet yritykset unohdetaan koulutusten,

4 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 4 koulutuspaikkojen ja koulutusalojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Pienten kuntien elinvoimaisuuden kehittyminen ja vahvistuminen ovat paljolti riippuvaisia koulutukseen kytkeytyvästä kehitystyöstä. Siksi on ehdottoman tärkeää, että osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi oma koulutuskuntayhtymämme kykenee tarjoamaan täsmäkoulutusta yritysten omalla paikkakunnalla. Kuntayhtymän strategiassa ja toiminnassa on tärkeää panostaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi erityisesti ns. perinteisillä teollisuusaloilla. Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva laki ammatillisesta koulutuksesta muuttaa koulutuksen käsitteistöä. Aikuiskoulutus käsitteenä jää pois, eikä opiskelijoita jaotella iän perusteella. Kyyjärven kunnan näkemyksen mukaan tämä on myönteinen asia, joka mahdollistaa myös pienissä Kyyjärven kaltaisissa kunnissa tarvittavan ryhmäkoon muodostamisen. Pohjoisessa Keski-Suomessa on tällä hetkellä pulaa osaavasta työvoimasta, ja näillä näkymin tilanne tulee pahenemaan tulevaisuudessa. Tästä syystä koulutustarpeiden ennakointi ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kasvattaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Onnistuneilla toimenpiteillä on positiivinen vaikutus työvoiman saatavuuden ohella myös seudun väestökehitykseen. Kyyjärven kunta näkee mielellään myös sen, että ammatillisen koulutuksen osalta koulutuskuntayhtymä on aktiivinen toimija erilaisissa hankkeissa ja kokeiluissa, joilla ammatillinen valmius on hankittavissa omalta työssäkäyntialueelta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Kyyjärven kunnan mielestä koulutuskuntayhtymän tulee entisestään tiivistää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa ja niiden kanssa yhteistyössä kehittää uusia koulutusmalleja. Kyyjärven kunta pyrkii omalta osaltaan rakentamaan ylimaakunnallisia yhteystyökuvioita Keski- ja Etelä Pohjanmaalle, lähinnä Lappajärven, Vimpelin ja Perhon suuntaan. Kyyjärven kunnan toive on, että Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on aktiivisessa roolissa kyseisissä yhteistyökuvioissa ja antaa oman tukensa ja osaamisensa siihen, että Kyyjärven lähialueelle saadaan käynnistettyä toisen asteen ammatillista koulutusta. Kyyjärven kunta näkee koulutuskuntayhtymän roolin tärkeänä myös peruskoulun kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ammatillisen koulutuksen innovatiivinen markkinointi ja tiivis yhteistyö opinto-ohjauksen kanssa ovat toimenpiteitä, joilla edesautetaan osaavan työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa ja ennaltaehkäistään negatiivistä muuttoliikettä. Ohjauksessa tulee työstää nuorille selkeä tiekartta siitä, että myös ammatillisen perustutkinnon kautta on hyvät mahdollisuudet edetä korkeakouluihin.

5 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 5 LAUKAA MULTIA PIHTIPUDAS SAARIJÄRVI Voimaan tuleva uusi laki mahdollistaa uusien toimintamallien ja pedagogisten menetelmien hyödyntämisen, ja niitä tulee aktiivisesti hyödyntää siten, että koulutustarjontaa on myös kasvukeskusten ulkopuolella. Kyyjärven kunta näkee positiivisena asiana tavoitteen, jonka mukaan koulutuskuntayhtymän toiminnan rahoitus hoidetaan opetus- ja kulttuuriministeriön saatavalla perus-, lisä- ja oppisopimuskoulutuksen yksikköhintarahoituksella, sekä muilla koulutuksen myyntituloilla. On tärkeätä, että kuntayhtymä toiminnassaan ottaa huomioon koko nuorten ikäluokan koulutuksesta huolehtimisen ja kehittää toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Samoin Laukaan kunnan ja kuntayhtymän välinen yhteistyö on tärkeätä. Kuntayhtymän rakennusalan koulutuksen ja Laukaan lukion tekemä yhteistyö on ollut toimivaa, ja vastaavanlaisia opetuksen järjestämiseen liittyviä ratkaisuja on toivottavaa kehittää jatkossa muillakin koulutusaloilla. Lisäksi on tärkeää, että jäsenkuntia informoidaan ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutos alkaa asteittain jo vuoden 2018 alusta ja tämä muutos saattaa asettaa aiempaan suurempia haasteita talouden tasapainossa pitämisessä. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän on varauduttava muutokseen ajoissa ja talouden kehityksen jatkuva arviointi ja seuranta on aikaisempaa tärkeämpää. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman strategiaosaan lisätään: Nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyys on kaikkien jäsenkuntien alueella kasvanut voimakkaasti. Samalla nuorten riski syrjäytyä työelämästä ja kouluttautumisesta on kasvanut. Siksi valmentavan koulutuksen saatavuutta on parannettava kaikkien jäsenkuntien alueella. Uuden syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallin laatiminen tulisi käynnistää pikaisesti yhteistyössä kuntien perus- ja lukiokoulutuksen, vapaaaikasektorin sekä sosiaaliviranomaisten yhteistyönä.

6 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 6 UURAINEN VIITASAARI ÄÄNEKOSKI Nuorten alle 30-vuotiaiden työttömyys on kaikkien jäsenkuntien alueella kasvanut voimakkaasti. Samalla nuorten riski syrjäytyä työelämästä ja kouluttautumisesta on kasvanut. Siksi valmentavan koulutuksen saatavuutta on parannettava kaikkien jäsenkuntien alueella. Uuden syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallin laatiminen tulisi käynnistää pikaisesti yhteistyössä kuntien perus- ja lukiokoulutuksen sekä sosiaaliviranomaisten yhteistyönä. Työttömyyden ohella yhteisenä haasteena on osaavan työvoiman saatavuus. Koulutus ja osaava työvoima ovat avainasemassa kuntien elinvoiman kehittämisessä. Työelämän jatkuva uudistuminen edellyttää myös oppilaitoksilta muutoskykyä ja jatkuvaa tiivistä vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja kuntien kanssa niin, että avataan valmistuneille parempi pääsy työmarkkinoille. Parhaimmillaan käytännön työkokemukset tuottavat opiskelijalle onnistumisen kokemuksia ja halua uuden oppimiseen työelämässä, opettavat työelämässä tarvittavia taitoja ja tarjoavat työelämäyhteyksiä. Kaikille opiskelijoille työssäoppiminen yrityksissä ei ole paras vaihtoehto, jos itseohjautuvuus, tietotaito tai muut työelämässä tarvittavat resurssit ovat vielä riittämättömät. Tällöin keskeisiksi vaihtoehdoiksi nousevat joustavat työpainotteiset opiskelumahdollisuudet oppilaitoksessa sekä yhteistyö mm. lähialueen työpajojen kanssa. Opiskelijoiden asuntolassa asumisen ja mielekkään vapaa-ajan vieton tukeminen ovat myös oleellisia myönteisen oppilaitokseen sosiaalistumisen sekä opiskelun onnistumisen tukimuotoja, joiden kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota.