MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS"

Transkriptio

1 MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS Perttu Virkajärvi MTT Yhteistyössä MTT & Yara Suomi oy Viljavuuspalvelu oy:n 6-vuotisjuhlaseminaari Jyväskylä

2 JOHDANTO Kalium se on typen ohella toinen sadonmuodostukseen vaikuttava pääravinne. Keskeistä nurmien kaliuminotolle on sen ns. luksusotto Sadon mukana poistuu kaliumia huomattavia määriä, tyypillisesti kg/ha/vuosi (vrt viljat 12-2 kg/ha/v) Huomattava vaikutus myös nurmen ravitsemukselliseen arvoon märehtijöiden rehuna. K-pitoisuus <3 g kg -1 ka, K + /(Ca 2+ +Mg 2+ ) ekv < 2,2*; K:Na**; kationi-anioni tasapaino DCAD = (K + + Na + ) (Cl S 2- ) < 29 mmol c /kg ka*** Kaikissa suuri K pitoisuus muuttaa suhteita huonompaa suuntaan Kalium on arvokas ravinne *Kemp, A., Hart, M.L.'T Neth. J. Agric. Sci 5: **Gunther, K.D Kali-Briefe, Buntenhof 18: ***Pelletier et al. 28. Agron. J. 1:213-22

3 Nurmen kaliumtarpeen ennustamien 1. Viljavuustutkimuksessa määritetään ns. helppoliukoinen kalium (K AAC ; mg K l -1 Hapan ammoniumasetaattiuutto; ph 4,65 (Vuorinen & Mäkitie 1955). 2. Reservikalium määritetään yleensä suolahappouutolla (K HCl mg K l -1 ) Viljavuuspalvelu: 2M HCl keitto 1 h 3. Kasvustonäyte = todellinen kasvin ottaman kaliumin määrä Sää, kehitysvaihe: näyte ei kuvaa välttämättä tulevan vuoden kaliuminottoa. Näytteet edustavat harvoin viljelylohkoja, vaan yleisimmin rehueriä (aumat jne) MTT Kirsi Saarijärvi MTT Perttu Virkajärvi

4 Kuiva-ainesato kg/ha/v Kaliumlannoituksen vaikutus nurmen satoon tyypillinen satovaste Ht LCt Kaliumlannoitus kg/ha/v MTT Tohmajärvi (Koikkalainen ym. 199).

5 Kuiva-ainesato kh/ha/v Kaliumlannoituksen vaikutus nurmen satoon kolmessa kokeessa (Tohmajärvi, Mouhijärvi) Maalaji Viljavuus-K Reservi-K HsS Ht LCt Suosituslannoitukset kokeissa viljavuuskaliumin perusteella: HsS, viljavuus-k vält => 11 kg/ha K Ht viljavuus-k tyyd => 6 kg LCt => viljavuus-k tyyd =>6 kg/ha + 2 kg/ha 2 ja 3 vuonna. Suositukset eivät täsmää! Kaliumlannoitus kg/ha/v Ht LCt HsS Data: Koikkalainen ym. 199; Saarela ym 1998.

6 Uusi yhteenveto olemassa olevista kokeista MTT & Yara oy Tavoite 1 Selvittää syy kaliumlannoituskokeiden erilaisiin tuloksiin Oletus: reservikalium tai maaperän koostumus Kähäri 1976; Sippola 198; Saarela & Mäntylahti 22 viitanneet kaikki reservikaliumin merkitykseen Tavoite 2: muodostaa kaliumlannoituksen satofunktiot erilaisille maille. Julkaisu: Virkajärvi, P., Isolahti, M., Hyrkäs, M., Sihto, U., Räty, M., Kauppila, R Maan reservikalium ja nurmien kaliumlannoitus. In: Toim. Nina Schulman ja Heini Kauppinen. Maataloustieteen Päivät 212, Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 28: 7 p.

7 Aineistot 17 koesarjaa nurmenviljelyalueelta MTT:n ja Yaran yhteiskokeita 7 kpl Kirjallisuudesta Saarela ym K-porraskokeet ( ); Koikkalainen ym. 199 ( ) Tohmajärvi Virkajärvi & Huhta 1994 ( ) Tohmajärvi, Valkeasuo Koepaikkoja 7 K-lannoitusportaita 32 kg/ha/v Niittoja 2 3 per vuosi Koekasveina pääasiassa timotei ja nurminata tai seos Ei karjanlantaa!

8 Suhtellinen sadonlisä (%) Suhteelinen sadonlisä (%) Maan kaliumtila ja K-lannoituksella saatu suhteellinen (%) sadonlisä Viljavuuskalium Reservikalium.8 Tyydyttävän rajat.8 Tyydyttävän rajat.7.6 R 2 = R 2 = Kyntökerroksen viljavuuskalium Kyntökerroksen reservikalium Sadonlisä % maksimisadosta lisättäessä K lannoitusta 5 -> 51 kg/ha/v Reservi-K selittää selkeämmin kaliumlannoituksella saatua sadonlisää Reservikaliumin tasolla 5 mg/l suuri hajonta

9 Suhteellinen sadonlisä Maaperän jaottelu LAP VS PPO KAR TKP EPO SAH PSA Rovaniemi Valkeasuo Ruukki Tohmajärvi Ylistaro Mouhijärvi Maaninka KHCL mg/l Hankalasti tulkittavat kokeet

10 Kaliumlannoituksen satovasteet eri kaliumtilan mailla Matala reservikalium= pintamaa ja jankko < 5 mg -1 K HCl, Korkea = pintamaa tai jankko > 6 mg l -1 K HCl. Ka-sato (kg/ha) 12 Matala reservikalium Ka-sato (kg/ha) 12 Korkea reservikalium v 6 1 v v 3 v v 3 v K-lannoitus (kg/ha/vuosi) K-lannoitus (kg/ha/vuosi) K- pitoisuus sadossa (g/kg 4 ka) Matala reservikalium K-lannoitus (kg/ha/vuosi) 1 v 2 v 3 v K- pitoisuus sadossa (g/kg 4 ka) Korkea reservikalium K-lannoitus (kg/ha/vuosi) 1 v 2 v 3 v

11 Talvituho Talvituho% 15. Kaliumlannoitus ja talvituhot Tohmajärvi LCt ja hietamaat heikko kaliumpidätyskyky y =.59x R 2 =.7 5 Positiivinen vaikutus 2/13 vuodesta LCt Ht K-lannnoitus kg/ha Meta-aineisto (n=189) Kaliumlannoitus kg/ha v Koikkalainen ym. 199 (n=64) Usein mainitaan että kalium parantaa talvenkestävyyttä. Tämä harvoin osoitettavissa MUTTA talvehtimisriskiä on vaikea ennustaa Pohjois- ja Itä-Suomessa heikon kaliumtilan mailla käytännön havainnot puoltavat kaliumin talvenkestävyyttä parantavaa vaikutusta

12 Kuiva-ainesato kh/ha/v Kaliumlannoituksen vaikutus nurmen satoon kolmessa kokeessa (Tohmajärvi, Mouhijärvi) Kaliumlannoitus kg/ha/v Ht LCt HsS Maalaji Viljavuus-K Reservi-K HsS Ht LCt Data: Koikkalainen ym. 199; Saarela ym Suosituslannoitukset kokeissa viljavuuskaliumin perusteella: HsS, viljavuus-k vält => 11 kg/ha K Ht viljavuus-k tyyd => 6 kg LCt => viljavuus-k tyyd =>6 kg/ha + 2 kg/ha 2 ja 3 vuonna. Uudet suositukset laskettu :dy/dx=rajahyöty Kalium 2. kg 1 kg ka =.96 ry ry tuotantokustannus keskimäärin 2 snt/ry

13 Tulosten tarkastelua Aiemmissa tutkimuksissa maan viljavuuskalium/helppoliukoinen on selittänyt heikosti kaliumlannoituksella saatua sadonlisää Suomessa: Joy ym.1973; Saarela ym. 1998; Saarela ja Mäntylahti 22; Norjassa: Foss & Furunes 1991; Øgaard ym 23; Kanadassa McKenzie ym 29 Useimmiten reservikalium/happoliukoinen kalium on mainittu todennäköiseksi kaliumlähteeksi Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut lannoituksen suunnitteluun Nurmiviljelyssä otettava huomioon myös Rehun K (laidun- ja poikimahalvaus) Karjanlanta (6-12 kg/ha K) Nurmimonokulttuuri Jankko Laidun: K palautuu maahan

14 Kaliumtase, kg/ha/v Jos kaliumlannoitusta vähennetään siirrytäänkö ryöstöviljelyyn? Lannoituksen yksi perusprinsiippi: korvataan sadossa poistuneet ravinteet K-tase PSA PSA norm PPO PPO norm Ohra Matala K HCl Korkea K HCl Maaninka Ruukki 3 v nurmi 2 v nurmi 1 v nurmi Perust K-tase nurmilla helposti negatiivinen Maaperän vaikutus suurempi kuin lannoituksen, vaikka molemmat karkeita kivennäismaita (hietamaita). Lähtömineraalit! Näyttää olevan mahdotonta korvata poistuvaa kaliumia Kaliumin hinta Rehun K-pitoisuus Ulkomaisten lähteiden mukaan kaliumtilaltaan hyvien maiden kaliumvarat voivat riittää 4 (Andersson ym. 27) 2 vuotta (Öborn ym. 21), Reservi-K (K HCL ) analyyysi käsittää vain n 1-8% maan kokonasikaliumista (hiedat, hiesut)

15 Reservikaliumin esiintyminen Runsaasti reservikaliumia sisältäviin maihin kuuluvat: savi- ja savespitoiset maat kiilleperäiset hienot hiedat Myös sopivasti eloperäistä ainesta sisältävät kivennäismaat voivat kuulua tähän ryhmään. Eniten tämänkaltaisia maita on Rannikolla Satakunnasta Pirkanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä Lisäksi paikoitellen Pohjois-Savosta ja Pohjanmaalta sekä Sotkamosta ja Pohjois-Karjalasta. Pohjois- ja Itä Suomessa eivät yleisiä

16 Yhteenveto Nurmialueella tulisi suosia maan reservikaliumanalyysiä etenkin, jos rehun kaliumpitoisuus on korkea, mutta maan viljavuuskalium osoittaa lannoitustarvetta. Alhaisen reservikaliumin mailla (< 5 mg/l maata sekä pintamaassa että jankossa) kaliumlannoituksella on merkittävä vaikutus nurmen sadonmuodostukseen. Eloperäisillä mailla K-lannoitus erityisen tärkeää, ellei jankko ole viljavaa kivennäismaata Jos reservikaliumpitoisuus on korkea (> 6 mg/l) joko pintamaassa, jankossa tai molemmissa, alhainen viljavuuskaliumin pitoisuus maassa ei ole ongelma ja kaliumlannoituksen hyöty on satunnainen. Lannoituksesta riippumatta rehun kaliumpitoisuudella on selvä taipumus olla korkea. Kalkitus, kasvilajivalinnat, N- taso, märehtijöiden dieetin koostumus, lisäkivennäiset Apila, timotei = hyvät; raiheinät, koiranheinä (ruokonata) = huonot; Nurmenviljelykokeissa kaliumtaseet yleensä selvästi negatiivisia. Sitä enemmän mitä parempi maan kaliumtila Erityisesti kun vältetään märehtijän kannalta liian korkeita kaliumpitoisuuksia ja suhteita. Nurmimonokulttuurissa K-lannoituksen merkitys heikon reservi-k:n mailla korostuu (karjanlanta paikkaa vain osin) Maan lähtöaineksen mineraalikoostumus on avainasemassa maan kaliumvarojen riittävyyden kannalta hietamailla kiilteet vs maasälvät Biotiitin käyttö parantaa hidasliukoisia kaliumvaroja

17 Reservi-K:n näytteenotto Kuten tavallinen viljavuusanalyysi (muokkauskerros), mutta kerran 15 2 vuodessa Esimerkiksi kokoomanäyte per samantyyppiset peltolohkot (esim 1 per 5 2 ha riittää). Analyysi on tilauskaavakkeella. Jankko, jos sillä uskotaan olevan lohkolla merkitystä (pinta- ja pohjamaan erot)

18 Kiitos! Keskustelua MTT Perttu Virkajärvi MTT Kirsi Saarijärvi

Nurmien kaliumtalous. Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta & Sanna Kykkänen Luke Maaninka

Nurmien kaliumtalous. Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta & Sanna Kykkänen Luke Maaninka Nurmien kaliumtalous Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta & Sanna Kykkänen Luke Maaninka Ravinnerenki 13.4.2016 Yara Siilinjärvi 1 Esityksen sisältö Taustaa kaliumista Nurmen

Lisätiedot

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia

Lisätiedot

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke

Lisätiedot

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Varastoravinteet Varastokalium

Varastoravinteet Varastokalium TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Varastoravinteet Varastokalium Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017

Lisätiedot

Asiasanat: Säilörehu, kalium, viljavuusanalyysi, ravinnereservit, nurmet, lannoitus

Asiasanat: Säilörehu, kalium, viljavuusanalyysi, ravinnereservit, nurmet, lannoitus Maan reservikalium ja nurmien kaliumlannoitus Perttu Virkajärvi 1), Mika Isolahti 2), Maarit Hyrkäs 1), Ulla Sihto 3), Mari Räty 1) ja Raimo Kauppila 4) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)

Lisätiedot

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016

Lisätiedot

Kalium kasvintuotannossa

Kalium kasvintuotannossa TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Kalium kasvintuotannossa Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017 Mikkeli

Lisätiedot

Nurmien fosforilannoitus

Nurmien fosforilannoitus Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke

Lisätiedot

Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta

Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa-

Lisätiedot

Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka Nurmen tuotantokustannukseen vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,

Lisätiedot

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Fosforilannoitus nurmituotannossa Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla

Lisätiedot

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet

Lisätiedot

Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön?

Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön? Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön? Pellot Tuottamaan hankkeen loppuseminaari Joensuu 28.11.2013 Päivi Kurki MTT Mikkeli Pellon peruskunto: vesitalous,

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan

Lisätiedot

Tiina Lämsä MAAPERÄN LUONTAISTEN KALIUMVAROJEN JA KALIUMLANNOITUKSEN MERKITYS SÄILÖREHUNURMEN VILJELYSSÄ TURV LA IV- VILJELYVYÖHYKKEELLÄ

Tiina Lämsä MAAPERÄN LUONTAISTEN KALIUMVAROJEN JA KALIUMLANNOITUKSEN MERKITYS SÄILÖREHUNURMEN VILJELYSSÄ TURV LA IV- VILJELYVYÖHYKKEELLÄ Tiina Lämsä MAAPERÄN LUONTAISTEN KALIUMVAROJEN JA KALIUMLANNOITUKSEN MERKITYS SÄILÖREHUNURMEN VILJELYSSÄ TURVEMAILLA IV- VILJELYVYÖHYKKEELLÄ MAAPERÄN LUONTAISTEN KALIUMVAROJEN JA KALIUMLANNOITUKSEN MERKITYS

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen

Lisätiedot

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TehoToimi-hanke, MATO seminaari 7.2.2018 Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Antti Iho, Antti Miettinen, Sanna Kykkänen, Mari Räty,

Lisätiedot

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien

Lisätiedot

21.2.2012 Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.2012 Kuopio

21.2.2012 Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.2012 Kuopio Tuottavan nurmen edellytykset 21.2.212 Kuopio Kirsi Pakarinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.212 Kuopio Mitä tuottavuus on? Biologinen

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/83 RAIJA SUONURMI-RASI Maantutkimusosasto ERKKI HUOKUNA Etelä-Savon koeasema Kaliumin lannoltustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuukslin

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia?

Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi (NuRa) Rehujen kivennäisainetasapaino Lehmän terveys suurimmat

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto

Lisätiedot

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -

Lisätiedot

Luomutilan kaliumhuolto

Luomutilan kaliumhuolto Luomutilan kaliumhuolto Kaliumin erityispiirre on sen helppo liikkuvuus maassa ja kasveissa. Kalium ei ole kasveissa sitoutuneena soluseiniin tai muihin rakenteisiin, vaan se toimii solulimassa ja johtojänteissä.

Lisätiedot

Maan reservikaliumin merkitys kaliumlannoituksen suunnittelussa

Maan reservikaliumin merkitys kaliumlannoituksen suunnittelussa 165 Nurmien kaliumtalous Maan reservikaliumin merkitys kaliumlannoituksen suunnittelussa www.mtt.fi/julkaisut MTT Raportti -julkaisusarjassa julkaistaan maatalous -ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin

Lisätiedot

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen 20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen

Lisätiedot

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Reijo Käki Luomuasiantuntija 7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Maitotilan resurssitehokkuus

Maitotilan resurssitehokkuus Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi

Lisätiedot

Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukki 2011 Kuva: Maria Honkakoski Esityksen runko Nurmesta satoa Korjuustrategiat: Karpe-hanke Kasvilajit ja lajikkeet Täydennyskylvö

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Nurmen ravinnetasetutkimus pohjoissavolaisilla tiloilla

Nurmen ravinnetasetutkimus pohjoissavolaisilla tiloilla Nurmen ravinnetasetutkimus pohjoissavolaisilla tiloilla Tiina Hyvärinen 1), Anu Rossi 1), Maarit Hyrkäs 2) ja Mari Räty 2) 1) ProAgria Pohjois-Savo, Puijonkatu 14 711 Kuopio etunimi.sukunimi(at)proagria.fi

Lisätiedot