Ammatillisten peruskoulutuspaikkojen leikkaukset arvioitava uudelleen

Transkriptio

1 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö KANNANOTTO PKAK2/AV/ Ammatillisten peruskoulutuspaikkojen leikkaukset arvioitava uudelleen Etelä-Savon, Kuopion ja Pohjois-Karjalan kauppakamarit vetoavat Opetusja kulttuuriministeriöön, jotta se arvioi uudestaan Itä-Suomen maakuntia koskevien ammatillisten koulutuspaikkojen määrän vähentämisen tarvetta. Paikkojen määrän säilyttäminen lähes ennallaan tukisi maakuntien elinkeinojen työvoimansaannin positiivista kehittymistä sekä niiden omien nuorten työllistymistä kotiseuduilleen. Valtioneuvosto on päättänyt ammatillisen koulutuksen menoleikkauksista, joita on kohdistunut jo kuluvaan vuoteen pääpainon ollessa kuitenkin vv Valtiontalouden ja peruskoulun päättävien määrän kehityksen näkökulmasta ammatillisen koulutuksen järjestämislupien leikkaaminen on ymmärrettävää. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella myös laajemmasta elinkeino- ja yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti ammatillisen perustutkintokoulutuksen järjestämislupien leikkaukset maakuntatasolla. Itä-Suomi kantaa paikkojen menetyksestä raskaimman taakan, 3741 paikkaa, kun samaan aikaan metropolialue saa lähes saman verran lisäpaikkoja. Itä-Suomen sisällä Pohjois-Karjala on suurin menettäjä (1187 opiskelijaa) ennen Etelä-Savoa (1066 opiskelijaa) ja Pohjois- Savoa (955 opiskelijaa). Valtakunnallisesti järjestelyluvan leikkauksista 43,7 % kohdistuu entisen Itä-Suomen AVIn alueelle. Ammatillisen koulutuksen leikkauksissa perusasteen päättävän ikäluokan koko ei voi yksinomaisena kriteerinä ohjata päätöksentekoa. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee tarkastella myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Näyttäisi siltä, että leikkauksia tehtäessä ei ole otettu huomioon: - muiden koulutusmuotojen leikkauksia; työvoimapoliittista koulutusta, aikuisten lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta - alueen työvoimatarpeita, työelämästä poistuvan ikäluokan kokoa suhteessa työmarkkinoille tulevaan ikäluokkaan - koulutuksenjärjestäjien toiminnan laatua, opiskelijapalautetta ja työnantajapalautetta - koulutuksenjärjestäjien toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta, läpäisyastetta tai muuta koulutuksen vaikuttavuutta -koulutuksenjärjestäjien toimialueella ilman toisen asteen ammatillista koulutusta olevien henkilöiden määrää - kausityövoiman tarve (matkailun ja vapaa-ajan asutuksen tuoma palveluiden kysynnän kasvu)

2 2 - koulutuksen järjestäjien omaa aluettaan laajemman tai jopa valtakunnallisesti merkittävän koulutustehtävän esimerkiksi: - Etelä-Savossa Kirkkopalvelut ry, Partaharju säätiö, Tanhuvaara säätiö, Suomen nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry ja Bovallius säätiön erityisoppilaitos - Pohjois-Savossa mm. hevostalous- ja luonnonvara-alan koulutus - Pohjois-Karjalassa metsäkonekuljettajien koulutuksen, maanmittausalan, maatalousalan sekä kivi- ja kaivosalan koulutuksen merkitystä tai - ammatillisen koulutuksen alueellista vetovoimaa suhteessa lukiokoulutukseen. Itäsuomalainen koulutus on kansantaloudellisesti kustannustehokasta. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste on huomattavan suuri Etelä- Suomeen verrattuna. Itä-Suomi kouluttaa myös muuta maata varten. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa koulutuksen läpäisyaste on hyvä 67,1 %. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla läpäisyaste on useissa oppilaitoksissa vain %. Aloituspaikkojen vähentämistä harkittaessa tulee huomioida myös jo ammattikorkeaasteeseen toteutettavat leikkaukset. Näissä, vuosina toteuttavissa leikkauksissa Itä-Suomi joutuu kantamaan muuta maata raskaamman vastuun leikkaukset ovat lähes puolitoistakertaiset valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Ammatillisen toisen asteen suunnitellut leikkaukset ovat vielä tätäkin raskaammat. Tällä on edelleen myös ammattikorkea-astetta heikentävä vaikutus. Itäsuomalaiset ammattikorkeakoulut ovat sijainnistaan johtuen vetovoimaltaan maan keskiarvon alapuolella. Toisen asteen supistaminen leikkaa alueellista rekrytointipohjaa, mikä ei tule parantamaan myöskään ammattikorkeakoulujen edellytyksiä saada riittävästi oppimisedellytykset omaavia hakijoita ja aloittajia. Kauppakamarit vetoavat Opetus- ja kulttuuriministeriöön, jotta se arvioi uudestaan Itä-Suomen maakuntia koskevat ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Paikkojen määrän säilyttäminen lähes ennallaan tukisi maakuntien elinkeinojen työvoimansaannin positiivista kehittymistä sekä yhteiskuntatakuun mukaista nuorten työllistymistä kotiseuduilleen. Itä-Suomen kauppakamarit tulevat kevään aikana omalta osaltaan käymään mitoitusperusteet ja koulutuksen aloituspaikkojen suuntautumisen tarkemmin läpi yhdessä koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten kanssa. Yrityksemme eivät ole mitoittamassa tulevaisuuttaan väestöennusteiden ja tilastojen varaan, vaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Strategiat luonnollisesti uusitaan, jos valtiovallan taholta siihen pakotetaan. Etelä-Savon kauppakamari Kuopion kauppakamari

3 3 Markku Kakriainen toimitusjohtaja Matti Niiranen toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan kauppakamari Anne Vänskä toimitusjohtaja Liite Perustelut kannanottoon

4 4 LIITE KANNANOTTOON PKAK2/AV/ Perustelut ammatillisten peruskoulutuspaikkojen leikkauksien uudelleenarvioinniksi Itä-Suomessa Itä-Suomen on pitkälti kyettävä itse vastaamaan ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä ja saatavuudesta työmarkkinoillaan. Niin opiskelija- kuin työvoimavirratkin kulkevat valtakunnallisesta pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Jos nuori ei ole syntynyt Itä-Suomessa, hän ei kovin helposti hakeudu tänne opiskelemaan. Samoin, jos tutkinto on työelämään siirryttäessä suoritettu muualle, ei Itä-Suomi myöskään näyttäydy ensisijaisena alueena, josta työpaikkaa etsitään. Jollei Itä-Suomessa ole tarjolla riittävästi aloituspaikkoja, ja täältä ei valmistu riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, heikentää se ratkaisevasti myös yritysten edellytyksiä työvoiman rekrytointiin. Tämä seikka on räikeässä ristiriidassa Itä-Suomen muuta maata aiemmin ja voimakkaammin kohtaaman eläköitymisen kanssa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja usko siihen myös tulevaisuudessa, on ratkaiseva yritysten pohtiessa toimipisteverkkoaan. Työpaikkatarjonta on siis riippuvainen työvoimatarjonnasta. Jos riski maan polarisoitumisesta halutaan välttää, tulee koulutetun työvoiman saatavuus Itä-Suomessa turvata pienentämällä esitettyjä leikkauksia. Vaikka Etelä- Suomen työvoimatarpeen kasvu onkin kiistatonta, on siellä kuitenkin paljon helpompaa tarvittaessa rekrytoida tutkinnon suorittanutta työvoimaa myös muualta maasta. Koulutustarjonnan muutokset Itä-Suomessa

5 5 OKM:n ehdotuksen mukaiset muutokset suuralueittain. Leikkausten yhteisvaikutus vähentää ammatillisen koulutuksen tarjontaa alueella merkittävästi heikentäen siten alueen väestön koulutusmahdollisuuksia sekä työnantajien mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa. On tärkeää huomata, että tutkimusten perusteella juuri osaavan työvoiman saatavuus on tärkeimpiä yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Nyt tehtävillä leikkauksilla on suora vaikutus 2020-luvun työvoiman saantiin. Itä-Suomen elinkeinorakenne on perinteisesti teollisuusvaltainen ja ammattikoulutetun työvoiman painoarvo siten suuri. Työvoiman riittävyyttä ei monillakaan seutukunnilla voida turvata myöskään pelkästään suomalaisia nuoria kouluttamalla. Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjille tuleekin jatkossa mahdollistaa tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen myös muulla kuin suomen kielellä. Ammatillisen koulutuksen vetovoima, itäsuomalaisten nuorten halu ja tarve kouluttautua näkyy vuosittaisen kevään yhteisvalinnan hakijatilaston kehityksestä edellisiltä vuosilta. Yhteisvalinnan kohteena on nuorten ammatillinen opetussuunnitelmaperusteinen perustutkintokoulutus. Aikuisten näyttötutkintoperusteinen koulutus toteutetaan erillishakuna. Esimerkiksi kevään 2012 yhteisvalinnassa oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa aloituspaikkaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Ensisijaisten hakijoiden määrässä 461 hakijaa oli maakunnan ulkopuolelta, 124

6 6 kunnasta. Laadullisesti hyvä koulutus tuottaa osaajia koko valtakunnan tasolle ja siten vahvistaa kansantaloutta. Koulutuspolitiikka on sosiaalipolitiikan paras väline. Vuoden 2013 alusta voimaan tuleva nuorisotakuu on tärkeä askel nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä sekä kaikille koulutuksen ja työuran tarjoavan yhteiskunnan rakentamisessa. Se nähdään myös erinomaisena keinona elinkeinoelämän työvoimatarpeiden ja nuorten työnhakijoiden kohtaamisen parantamiseksi. Nyt ehdotetut koulutuspaikkojen leikkaukset ovat vahvasti ristiriidassa haja-asutusalueiden työllisyyskehityksen ja eritoten nuorten työllistämispyrkimysten kanssa, sillä koulutusorganisaatiot kouluttavat peruskoulunsa päättävien lisäksi myös muita nuoria.

7 7 Ammattikoulutusta tarvitaan. Itä-Suomen tilanteen tekee erityisen haasteelliseksi alueen ikärakenne ja lähivuosien suuri eläköityminen. Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrä Pohjois-Karjalassa vähenee yli hengellä (-16,9 %) ja Pohjois-Savossa yli (-14,3 %) ja Etelä-Savossa (-23,1 %) hengellä. Osaavan työvoiman saatavuus ja riittävyys ovat sekä aluekehityksen että elinkeinojen keskeisin menestymisen edellytys. Havainnollista on, että koko maan osalta työikäisten ( vuotiaiden) määrä vähenee Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin hengellä (-3,0 %). Lisäksi on huomattava, että etenkin vuotiaissa on paljon niitä, joilta koulutuspääomaa puuttuu kokonaan. Pohjois-Karjalassa vuotiaista henkilöltä puuttuu perusasteen/peruskoulun/kansakoulun jälkeinen tutkinto (v. 2010). Pohjois-Savossa perusasteen jälkeistä koulutusta vailla on lähes henkilöä vuotiasta (v. 2011). Väestöennuste vuotiaat alueittain Etelä-Savossa näyttötutkintoperusteisen aikuisten koulutuksen osalta vuonna 2011 aloittaneiden määrä on ollut 528 ja vuoden 2012 alottajamääräksi on esitetty 350 opiskelijaa ja vuoden 2016 tavoitetasoksi on esitetty 250 opiskelijaa. Vähennystä vuoden 2011 tasoon on noin 52 % ja vuoden 2012 arvioon noin 29 %. Mikäli esitetyt paikkamääräleikkaukset näyttötutkintokoulutuksessa toteutuvat, Etelä-Savon ammattiopiston näyttötutkintoperusteisen (aikuiset) koulutuksen määrä tulee siis romahtamaan. Näin ollen ammatillisen peruskoulutuksen painoarvo nousee. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikat vähenevät tämän vuoden paikkamäärästä Etelä-Savossa 480 jo vuonna opiskelijapaikkaan. Pohjois-Savossa oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikat

8 8 ovat vastaavasti vähentymässä 1020 opiskelijapaikasta vuonna opiskelijapaikkaan vuonna Lisäkoulutuksilla tarkoitetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Nämä koulutukset ovat juuri niitä, joita yritykset käyttävät olemassa olevan henkilöstönsä kouluttamiseen. Käytännössä opiskelijapaikkojen vähennys erityisesti aikuiskoulutuksessa tulee Etelä-Savossa tarkoittamaan sitä, että vuonna 2013 oppilaitos ei voi tehdä uusia oppisopimuksia esim. ammattitutkintokoulutuksiin, koska käytettävissä olevan opiskelijamäärän mukaiset 330 opiskelijapaikkaa ovat täynnä. Nyt esitetyt ammatillisten koulutuspaikkojen leikkaukset tulee suhteuttaa uudelleen edellä esitettyihin seikkoihin nojaten.