Ammatillisen koulutuksen opintourat: opinnot keskeyttäneet, opinnoissaan viivästyneet ja tutkinnon suorittaneet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisen koulutuksen opintourat: opinnot keskeyttäneet, opinnoissaan viivästyneet ja tutkinnon suorittaneet"

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen opintourat: opinnot keskeyttäneet, opinnoissaan viivästyneet ja tutkinnon suorittaneet Läpäisyn parantamisen keinoja ammatillisessa koulutuksessa, Marja-Leena Stenström Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

2 Esityksen sisältö Muuttuva työelämä ja opintourat Siirtymät ja siirtymäjärjestelmät Opintouratutkimus: tavoite, aineisto, tutkimusasetelma Ammatillisen koulutuksen opintourat (-polut) Ammatillisen koulutuksen opintouria selittäviä tekijöitä Ammatillisen koulutuksen tutkinnon normiajassa suorittamista selittäviä tekijöitä Keskeyttämisen ehkäisykeinoja Opintourien rakentuminen Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

3 Muuttuva työelämä Globaali talous Tietoon ja palveluun perustuva teollisuuden kasvu Jatkuva muutos Uusia vaatimuksia koulutuksesta valmistuneille Työvoiman lisääntyvä ammattilaistuminen Elinikäisen oppimisen merkitys on korostunut Elinikäisen oppimisen vaatimuksen myötä yksilön valinnat niin koulutuksessa kuin työelämässäkin moninaistuvat ja lisääntyvät. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

4 Opintouraan (-polkuun) liittyviä käsitteitä Koulutussuunnittelun näkökulmasta keskeistä ovat suorat opintourat (-polut). Opintoura etenee harvoin lineaarisesti peruskoulutuksesta toiselle asteelle ja sitä kautta korkeakoulutukseen. Opintoura -käsitteen ohella on käytetty myös käsitettä opintopolku, opinpolku sekä koulutusura. Koulutusura voidaan perinteisesti ymmärtää siirtymien sarjana, jolloin yksilön koulutusurasta on mahdollista erotella useita peräkkäisiä siirtymiä aina perusasteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Kyseessä on siis peräkkäisten koulutussiirtymien lineaarisesti etenevä sarja. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

5 Siirtymän käsite ja siirtymäjärjestelmät Raffen (2008) mukaan siirtymä on käsitteenä moni-ilmeinen. Siirtymä kattaa koulutukselliset siirtymät, työelämään siirtymän sekä aikuisuutta määrittäviä siirtymävaiheita aina parisuhteen solmimisesta perheen perustamiseen saakka. Siirtymiin liittyy edestakaista liikettä, ja yksilölliset koulutuspolut voivat eriytyä useisiin eri suuntiin ennen lopullista kiinnittymistä työmarkkinoille. Kun yksilö liikkuu koulutuksen ja työelämän välillä ja kiinnittyminen työhön pitkittyy, pitkittyvät samalla myös muut merkittävät elämänkulun siirtymävaiheet, kuten perheen perustaminen. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

6 Jojo-siirtymät Ero nuoruuden ja aikuisuuden välillä on hämärtynyt. Walther (2006) kuvaa nuoruuden ja aikuisuuden ikärajojen hämärtymistä metaforisesti käsitteellä jojosiirtymät, joihin liittyy edestakaista liikettä. Walther (2006) kuvaa 11 eri maan siirtymäjärjestelmiä (transition regimes) seuraavasti: 1) universaalijärjestelmä, 2) liberaalijärjestelmä, 3) työllisyyskeskeinen järjestelmä ja 4) matalan turvan järjestelmä. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

7 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään Universaalijärjestelmässä, joka on tyypillinen Tanskassa ja Ruotsissa (ja myös Suomessa), nuoreen liitetään aktiivinen itsensä kehittäminen kouluttautumisen kautta. Nuorta ei pidetä ainoastaan tulevaisuuden resurssina, vaan häntä tuetaan yksilöllisissä valinnoissa ja siirtymissä ja jokaiselle pyritään turvaamaan vähintään toisen asteen koulutus. Liberaalijärjestelmässä (Englanti ja Irlanti) nuoret nähdään varhain taloudellisesti riippumattomina vanhemmistaan ja yhteiskunnasta. Koulutuspolitiikan tärkeä tavoite on saattaa nuoret mahdollisimman nopeasti koulutuksesta työelämään ns. tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

8 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään (jatkoa) Työllisyyskeskeisessä järjestelmässä (Saksa, Ranska ja Alankomaat) korostuvat nuorten sopeutuminen ja valmiudet tiettyihin sosiaalisiin ja ammatillisiin asemiin. Nuoren odotetaan löytävän koulutustaan vastaavaa työtä pian valmistumisensa jälkeen ja ellei näin tapahdu, on leimautumisen pelko suuri. Matalan turvan järjestelmä (Italia, Espanja ja Portugali): Nuorten asema on työelämässä selkiintymätön ja siirtymiin liittyy tyypillisesti pitkittyminen. Koska nuoret eivät ole opiskellessaan oikeutettuja sosiaalietuuksiin, on heidän osallistuttava erityyppisiin epävarmoihin työsuhteisiin. Koska yhteiskunta ei tarjoa tukea ja sosiaalietuuksia, on nuori hyvin riippuvainen oman perheensä avusta ja tuesta. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

9 Opintouratutkimus: Tutkimuksen tavoite Tavoitteena on selvittää opintouratyyppien ja koulutuksellisten siirtymien yleisyyttä ammatillisen toisen asteen peruskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa (amk ja yo). Tutkimuksessa erilaisilla opintouratyypeillä tarkoitetaan opintojen keskeyttämistä (koko koulujärjestelmästä poistumista), opintojen pitkittymistä, siirtymiä koulutusasteelta, -sektorilta ja alalta toiselle sekä tavoiteajassa tai sitä nopeammin valmistumista. Spesifejä kysymyksiä mm. seuraavat: Mitkä tekijät selittävät sitä, mihin opintouratyyppiin henkilö kuuluu? Minkälaisia eroja on havaittavissa eri koulutusalojen välillä eri koulutussektoreilla? Mikä on valmistuneiden status työelämässä? Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

10 Aineisto n=6500 edustava satunnaisotos/ sektori aloittain Tilastokeskuksen rekisteriaineistot: Opiskelijat tilasto, henkilöpohjainen tiedosto Tutkintorekisteri, Työssäkäyntitilasto ja Väestörekisteri Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

11 Tutkimusasetelma Opinnot pitkittyneet TILANNE 2008, 2009 Valmistuneet

12 Pohjakoulutus ennen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opintoja Pohjakoulutus N=6447 % Perusaste ,8 Ammatillinen tutkinto ,8 Ylioppilas ,4 Muu koulutus (ak, yo, opisto ja/tai kk-tutkinto) 324 5,0 Kaikki ,0

13 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden aikaisemmin suoritettujen tutkintojen määrä keskimääräisen aloitusiän mukaan Aikaisempien tutkintojen määrä Opiskelijoiden määrä Opiskelijoiden %-osuus Keskimääräinen aloitusikä vuosina Iän vaihteluväli Ei tutkintoa ,8 18, tutkinto ,3 26, tutkintoa 389 6,0 33, tutkintoa 101 1,6 38, tutkintoa 18 0,3 40, tutkintoa 3 0,0 40, tutkintoa 2 0,0 48, Yhteensä ,0 21,

14 Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ensimmäinen koulutusalan, - sektorin tai tutkinnon vaihto Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opintojen vaihto 1. kerran Kaikki (n=6447) % Lukio 2,5 Ak-sama perustutkinto 2,5 Ak koulutusalansisäinen vaihto 4,4 Ak eri ala 10,2 Amk- sama ala kuin ak 5,5 Amk- vaihto eri ala kuin ak 2,6 Alempi korkea-aste, sama ala kuin ak 0,4 Alempi korkea-aste, eri ala kuin ak 0,5 Ylempi korkea-aste, sama ala kuin ak 0,0 Ylempi korkea-aste, eri ala kuin ak 0,2 Ei vaihtoa 71,3 Yhteensä 100,0

15 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vuonna 2004 aloittaneiden opintojen kesto ja valmistuminen kk 13-24kk 25-36kk 37-48kk 49-> Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntat., liiket. Ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

16 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneiden osuus sukupuolen mukaan % Hum. ja kasv. Kultt. Yht., liiket. ja hall. Luonnont. Tekn. ja liik. Luonnonv.- ja ymp. Sos.-, terv.- ja liikunta Matk.-, rav.- ja tal. Muut Mies Nainen Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

17 Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen aloittaneiden opintouratyypit vuonna ,4 % ,6 10 5,5 2,9 5,8 3,8 0 Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto

18 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen opintouratyypit sukupuolen mukaan ,4 % , ,5 Kesken Kesken + vaihto 2,9 5,8 Viivästynyt Viivästynyt + vaihto 3,8 Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto Mies Nainen Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

19 Ammatillisen koulutuksen uratyypit pohjakoulutuksen mukaan Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

20 Ammatillisen koulutuksen opintouratyypit iän mukaan ,4 % , ,5 Kesken Kesken + vaihto 2,9 Viivästynyt Viivästynyt + vaihto 5,8 3,8 Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto v v 20-24v 25 v tai enemmän Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

21 Opintourat aloitusalan mukaan % Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntat., liiketal. Ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvaraja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Muu koulutus Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto

22 Ammatillisen koulutuksen uratyypit perheen ylimmän koulutuksen mukaan

23 Ammatillisen koulutuksen uratyypit oman sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2008 % Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

24 Aloitusalan tutkinnon suorittamista ammatillisessa koulutuksessa selittävät Ensisijaisesti ikä: Nuorimmat suorittavat muita ikäryhmiä useammin aloitusalan tutkinnon (15-16 v., 72 %), (17-19 v., 53 %) ja (20 v.-, 58 %) Eri ikäryhmillä selittäjät vaihtelevat (perheen ylin koulutus ja edeltävä koulutus): Nuorimmilla vaikuttaa perheen ylin koulutus: jos perheen ylin koulutus enemmän kuin perusaste, 73 %; perusaste, 65 %. Muilla ikäryhmillä edeltävä koulutus: Jos opiskelijan pohjakoulutus on enemmän kuin peruskoulutus, sitä todennäköisemmin hän suorittaa aloittamansa tutkinnon Sen jälkeen selittäjiä ovat sukupuoli ja koulutusala vuotiaiden suoraan peruskoulutuksesta tulleiden ryhmässä sukupuoli siten, että naiset (54 %) suorittavat miehiä (46 %) useammin aloittamansa tutkinnon 20-vuotiaiden. ja sitä vanhempien pelkän peruskoulutuksen suorittaneiden ryhmässä koulutusala siten, että sote, marata ja hum+ kasv. (60 %) suorittavat muita aloja useammin aloittamansa tutkinnon 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien jo useamman tutkinnon suorittaneiden ryhmässä koulutusala vaikuttaa siten, että sote, marata, kasv. + hum. ja muun alan koulutuksessa opiskelleet (67 %) suorittavat muita aloja useammin aloittamansa tutkinnon

25 Opintojen keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa selittävät Ensisijaisesti ikä: Vanhemmat ikäryhmät (25 v. -, 34 %, v., 30 % ja v. 16 %) keskeyttävät muita useammin, keskeyttäneiden osuuden ollessa 25 % Eri ikäryhmillä selittäjät vaihtelevat (perheen ylin koulutus, edeltävä koulutus ja sukupuoli): Nuorimmilla (15-16 v.) perheen ylin koulutus: perusaste 23 %, opistoaste 17 % ja korkea-aste 12 %. Ikäryhmällä v. opiskelijan edeltävä koulutus: peruskoulutus tai moninkertainen koulutus, 33 %, ylioppilas 19 %. Vanhimmalla ikäluokalla (25v.-) sukupuoli: miehet (42 %) ja naiset (28 %). Sen jälkeen selittäjiä ovat sukupuoli, koulutusala ja edeltävä tutkinto Nuorimmassa ikäryhmässä korkeakoulutettujen vanhempien lasten keskeyttämiseen vaikuttaa sukupuoli siten, että miehet (14 %) keskeyttävät naisia (9 %) useammin v. ryhmässä peruskoulutuksen ja moninkertaisen koulutuksen omaavilla keskeyttämiseen vaikuttaa sukupuoli : miehet 38 % ja naiset 29 % Vanhimmassa ikäryhmässä (25 v.-) naisilla keskeyttämiseen vaikuttaa edeltävä tutkinto: perusasteen suorittaneet (36 %) ja korkeampi kuin perusaste (26 %) Vanhimmassa ikäryhmässä (25 v.-) miehillä keskeyttämiseen vaikuttaa koulutusala: sote, tekn. luva+ymp., yht. + liik., luonnont. 47 % ja marata, kulttuuri, hum+kasv, muu koulutus 21 %.

26 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa sukupuolen mukaan % , , ,3 8,5 0 Tutkinto normiajassa Tutkinto viiveellä Viivästynyt, ei tutkintoa Keskeyttänyt Mies Nainen Kaikki

27 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa pohjakoulutuksen mukaan

28 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa aloitusiän mukaan

29 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa koulutusalan mukaan % Tutkinto normiajassa Tutkinto viiveellä Viivästynyt, ei tutkintoa Keskeyttänyt

30 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittamien normiajassa oppilaitoksen sijainnin mukaan Maakunta Tutkinto normiajassa/ oman alan tutkinto % Tutkinto viiveellä % Viivästynyt, ei tutkintoa % Keskeyttänyt % Kaikki (n=6447) % Uusimaa 41,9/ 40,7 17,2 11,2 29,7 100, Varsinais-Suomi 50,3/ 48,7 17,5 4,7 27,5 100,0 487 Satakunta 47,7/ 45,8 18,3 8,2 25,8 100,0 306 Kanta-Häme 50,5/ 48,4 15,9 8,3 25,3 100,0 289 Pirkanmaa 51,2/ 50,6 18,6 8,0 22,3 100,0 539 Päijät-Häme 46,4/ 43,2 14,4 14,0 25,2 100,0 222 Kymenlaakso 53,5/ 53,1 12,4 8,0 26,1 100,0 226 Etelä-Karjala 51,2/ 50,6 16,9 8,4 23,5 100,0 166 Etelä-Savo 44,7/ 43,8 13,7 11,5 30,1 100,0 226 Pohjois-Savo 59,8/ 58,0 13,5 6,0 20,7 100,0 348 Pohjois-Karjala 63,0/ 54,8 15,5 5,9 15,5 100,0 219 Keski-Suomi 56,4/ 55,3 12,3 6,4 24,9 100,0 342 Etelä-Pohjanmaa 58,2/ 54,4 15,1 5,7 21,1 100,0 318 Pohjanmaa 64,7/ 59,2 9,5 6,5 19,4 100,0 201 Keski-Pohjanmaa 58,0/ 55,7 16,0 6,9 19,1 100,0 131 Pohjois-Pohjanmaa 49,2/ 48,7 19,2 8,5 23,1 100,0 520 Kainuu 52,4/ 48,8 19,5 11,0 17,1 100,0 82 Lappi 47,9/ 46,1 21,5 9,4 21,2 100,0 330 Itä-Uusimaa 48,1/ 47,4 11,1 11,1 29,6 100,0 135 Ahvenanmaa 47,1/ 41,2 17,6 0,0 35,3 100,0 34 n

31 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa perheen ylimmän koulutuksen mukaan

32 Ammatillisen koulutuksen uratyypit oman sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2008

33

34 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittamista normiajassa selittävät tekijät Ensisijaisesti ikä: Nuorimmat suorittavat muita ikäryhmiä useammin normiajassa tutkinnon (15-16 v., %), (17-19 v., 53 %) ja (20 v.-, 58 %) Sen jälkeen nuorimmalla ikäryhmällä selittää koulutusala ja vanhempien koulutus vuotiailla perheen sosioekonominen asema siten, että työvoiman ulkopuolella olevien vanhempien lapset suorittavat tutkinnon normiajassa harvemmin kuin työvoimaan kuuluvien vanhempien lapset. 20-vuotiailla ja sitä vanhemmilla koulutusala, edeltävä koulutus ja ikä.

35 Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ilmoittautuminen ammattikorkeakouluun (laskettu kaikista aloittaneista) Koulutusala Miehet (n= 3204) % Naiset (n=3243) % Kaikki (n=6447) % Humanistinen ja kasvatusala 0,0 16,1 12,8 Kulttuuriala 15,8 14,1 14,7 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 9,5 15,7 13,6 Luonnontieteiden ala 16,6 10,7 15,0 Tekniikan ja liikenteen ala 4,8 7,9 5,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 5,2 8,2 6,9 Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 12,2 9,7 9,9 2,0 8,9 7,3 Muu koulutus 4,6 0,0 3,6 Yhteensä 6,4 10,7 8,6

36 Yhteenvetoa ammatillisen koulutuksen opintouratutkimuksesta 62 % oli suorittanut aloitusalan tutkinnon ja 4 % muun alan tutkinnon lain edellyttämässä tavoiteajassa (3+1 vuodessa). Neljännes (25 %) oli keskeyttänyt opintonsa ja 9 %:lla oli viivästyneet opinnot. Aloitusalan tutkinnon suorittamiseen ja opintojen keskeyttämiseen näyttää olevan yhteydessä aloitusikä. Eri ikäryhmillä selittävät tekijät vaihtelevat: pohjakoulutus, opintoala, perheen koulutus ja sukupuoli. Nuoremmilla ikäluokilla tutkinnon suorittamista selittää perheen koulutus- ja sosioekonominen tausta. Normiajan mukaan (pohjakoulutuksen mukaan luokiteltuna: peruskoulutus =3 v., enemmän kuin pelkkä peruskoulutus =2 v., kaksoistutkinto = 4 v.) puolet opinnot aloittaneista suoritti opinnot ns. normiajassa, 16 % suoritti opinnot viivästyneenä ja 9 % oli vielä kirjoilla 4½ vuoden opiskelun jälkeen (opintojen pituus 3 vuotta). Näin luokiteltuna viivästyneiden osuus on suurempi (25 %) kuin tavoiteajan mukaan (9 %) luokiteltuna. Keskeyttäneiden osuus on sama 25 %. Tutkinnon suorittamiseen normiajassa ovat yhteydessä myös samat tekijät kuin aloitusalan tutkinnon suorittamiseen. Ammatillisessa koulutuksessa on havaittavissa ns. jojo-siirtymiä ja moninkertaista koulutusta (28 % oli suorittanut vähintään yhden toisen asteen koulutuksen tutkinnon aloittaessaan opinnot). Yksi keino opintojen lyhentämiseen saattaisi olla aikaisemmin opitun tunnistamisen kehittäminen, mikä edellyttää mm. menetelmien ja läpinäkevyyden kehittämistä.

37 Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kehitys (ensisijaiset hakijat/aloituspaikat) koulutusaloittain yhteishaussa vuosina Ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Vuosi ,80 1,70 1,75 1,83 1,68 1,69 1,60 1,70 1,49 1,56 1,78 2,00 0,90 0,90 0,93 1,05 1,11 1,21 1,00 0,90 0,87 0,90 0,99 1,06 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,00 1,10 1,16 1,24 1,19 1,25 0,80 0,80 0,80 0,93 0,96 1,07 1,90 1,90 1,87 1,97 1,94 2,20 Matkailu-, ravitsemisja talousala 0,90 0,80 0,72 0,80 0,86 1,02

38 Keskeyttämisen ehkäisykeinoja Varhainen puuttuminen (poissaolot, heikko koulumenestys, häiriköiminen tai vetäytyminen; opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen ) Ennaltaehkäisy (mm. ammattistartti) Nuorten itsenäistyminen ja omatoimisuus, osallisuus Nuoren itseluottamuksen kasvaminen onnistumisen kokemusten kautta; murtautuminen epäonnistumisen kehästä Moniammatillinen yhteistyö ja verkostot Ohjauspalvelut: poikkihallinnollinen yhteistyö

39 Opiskelijan opinpolku ja alueellinen palvelukonteksti (Nykänen 2008 ) Monihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö Koulu Oppilaitos Oppilaitos/ Työpaja Työelämä Asiakas: Oppiminen ja osallisuus Kohtaamisen ja tuentarpeet Elämänvaiheen ja -tilanteen huomioon ottaminen Sosiaali- ja terveysp. 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Nuorisoja vapaaaikap. Avi ja ELY 1. Johtaja 2. Toimija Toimija KELA Poliisi 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Yhteisö: osallistuminen johtaminen suunnittelu koordinointi oppiminen Työ- ja elinkeino palvelut 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Täydennyskoulutus Jatko-koulutus

40 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen apuna käytetyt välineet (N=222) (Soininen, Niskanen & Lepänjuuri (toim.) 2010) Tutkintotodistukset Työtodistukset Pätevyyden tunnustavat asiakirjat HOPS Haastattelut Osaamisen näytöt Tentit Opintojen arviointi- ja toteutussuunnitelma Osaamisen kartoitus CV Projektityö/esitelmä/essee Portfolio Oppimispäiväkirja 0% 20% 40% 60% 80% 100%

41 Tutkinnon eri osien korvautuminen aiemmin hankitulla osaamisella (N=220) (Soininen, Niskanen & Lepänjuuri (toim.) 2010) 7 % 6 % Yhteisiä ammatillisia opintoja Yhteisiä opintoja 41 % 46 % Vapaasti valittavia opintoja Jotain muuta

42 Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2011) Yksilötaso opiskelutaidot ja - valmiudet / oppimisen vaikeudet ja ongelmat opintomenestys koulutustausta pääsykoemenestys opintoihin sitoutuminen kotitausta (vanhempien koulutus- ja tulotaso) elämänhallintataidot elämäntilanne (perhesuhteet, terveys, taloudellinen tilanne) epävarmuus uravalinnasta epärealistiset koulutusodotukset hakutoiveen toteutuminen orientaation kiinnittyminen: opiskelu/työelämä/sitoutu maton motivaatio työssäkäynti koulutuksen ohessa opintojen laajuus välivuodet Siirtymäjärjestelmä ja yhteiskunnallinen ympäristö ohjaus- ja neuvontapalvelut opiskelijavalintajärjestelm ä opintotukijärjestelmä yhteishakujärjestelmä asevelvollisuus perhe-etuudet työmarkkinatuen sidos opintoihin hakeutumiseen (ns. pakkohaku) työmarkkinatilanne taloustilanne: taantuma/nousukausi tutkintojen eriytyneisyys ja vastaavuus työmarkkinoilla tarjolla oleviin työtehtäviin, koulutusalojen erot koulutusalakulttuurit sukupuolten väliset erot kouluttautumisessa ja työllistymisessä välivuodet koulutuspaikkakilpailu Koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät oppilaitosmarkkinointi opiskelijan integroiminen oppimisympäristöön (vuorovaikutus opettajan ja opiskelutovereiden kanssa) joustavat opiskelujärjestelyt ja -käytännöt opetussuunnitelma (professio- ja generalistialat, opintojen laajuus, pedagogiset ratkaisut) opintojen joustavuus (esim. poissaolojen korvattavuus) aiempien opintojen hyväksiluku oppilaitoksen pedagoginen johtajuus opetuksen ja ohjauksen laatu koulutuksen työelämäyhteydet

43 Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät Yksilötaso (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) opiskelutaidot ja -valmiudet / oppimisen vaikeudet ja ongelmat opintomenestys koulutustausta pääsykoemenestys opintoihin sitoutuminen kotitausta (vanhempien koulutus- ja tulotaso) elämänhallintataidot elämäntilanne (perhesuhteet, terveys, taloudellinen tilanne) epävarmuus uravalinnasta epärealistiset koulutusodotukset hakutoiveen toteutuminen orientaation kiinnittyminen: opiskelu/työelämä/sitoutumaton motivaatio työssäkäynti koulutuksen ohessa opintojen laajuus välivuodet

44 Koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) oppilaitosmarkkinointi opiskelijan integroiminen oppimisympäristöön (vuorovaikutus opettajan ja opiskelutovereiden kanssa) joustavat opiskelujärjestelyt ja -käytännöt opetussuunnitelma (professio- ja generalistialat, opintojen laajuus, pedagogiset ratkaisut) opintojen joustavuus (esim. poissaolojen korvattavuus) aiempien opintojen hyväksiluku, tunnistaminen ja tunnustaminen oppilaitoksen pedagoginen johtajuus opetuksen ja ohjauksen laatu koulutuksen työelämäyhteydet

45 Siirtymäjärjestelmä ja yhteiskunnallinen ympäristö (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) ohjaus- ja neuvontapalvelut opiskelijavalintajärjestelmä opintotukijärjestelmä yhteishakujärjestelmä asevelvollisuus perhe-etuudet työmarkkinatuen sidos opintoihin hakeutumiseen (ns. pakkohaku) työmarkkinatilanne taloustilanne: taantuma/nousukausi tutkintojen eriytyneisyys ja vastaavuus työmarkkinoilla tarjolla oleviin työtehtäviin, koulutusalojen erot koulutusalakulttuurit sukupuolten väliset erot kouluttautumisessa ja työllistymisessä välivuodet koulutuspaikkakilpailu

46 Kiitoksia! Marja-Leena Stenström marja-leena.stenstrom(at)jyu.fi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

Miten vähennämme koulupudokkaiden määrää ja kasvatamme korkea-asteen suorittaneiden osuutta? Miten vähennämme koulutuksen periytyvyyttä?

Miten vähennämme koulupudokkaiden määrää ja kasvatamme korkea-asteen suorittaneiden osuutta? Miten vähennämme koulutuksen periytyvyyttä? Miten vähennämme koulupudokkaiden määrää ja kasvatamme korkea-asteen suorittaneiden osuutta? Miten vähennämme koulutuksen periytyvyyttä? Suomalaiset maailman osaavin kansa 2020 Koulutustutkimusfoorumin

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Määrällisen seurannan toteutus Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan määrällisen seurannan kehittäminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa ( 2011 2015) Tarkoituksena on ollut tuottaa ajantasaista

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Raportti etsivästä nuorisotyöstä

Raportti etsivästä nuorisotyöstä VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Raportti etsivästä nuorisotyöstä Raportti etsivästä nuorisotyöstä Häggman Erik 2012 1 Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Kyselyn toteutus ja raportti... 5 2.1... 5 3 Etsivän nuorisotyön

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

LÄPÄISYHANKKEIDEN SEMINAARI. Seurannan kehittäminen.

LÄPÄISYHANKKEIDEN SEMINAARI. Seurannan kehittäminen. LÄPÄISYHANKKEIDEN SEMINAARI. Seurannan kehittäminen. 6.2.2012 / Hämeenlinna Jukka Vehviläinen, DiaLoog Millaista tietoa tarvitaan? Valtakunnallinen tieto (tuloksellisuusrahoitus, koulutustilastot): koulutuspolitiikan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot