Ammatillisen koulutuksen opintourat: opinnot keskeyttäneet, opinnoissaan viivästyneet ja tutkinnon suorittaneet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisen koulutuksen opintourat: opinnot keskeyttäneet, opinnoissaan viivästyneet ja tutkinnon suorittaneet"

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen opintourat: opinnot keskeyttäneet, opinnoissaan viivästyneet ja tutkinnon suorittaneet Läpäisyn parantamisen keinoja ammatillisessa koulutuksessa, Marja-Leena Stenström Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

2 Esityksen sisältö Muuttuva työelämä ja opintourat Siirtymät ja siirtymäjärjestelmät Opintouratutkimus: tavoite, aineisto, tutkimusasetelma Ammatillisen koulutuksen opintourat (-polut) Ammatillisen koulutuksen opintouria selittäviä tekijöitä Ammatillisen koulutuksen tutkinnon normiajassa suorittamista selittäviä tekijöitä Keskeyttämisen ehkäisykeinoja Opintourien rakentuminen Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

3 Muuttuva työelämä Globaali talous Tietoon ja palveluun perustuva teollisuuden kasvu Jatkuva muutos Uusia vaatimuksia koulutuksesta valmistuneille Työvoiman lisääntyvä ammattilaistuminen Elinikäisen oppimisen merkitys on korostunut Elinikäisen oppimisen vaatimuksen myötä yksilön valinnat niin koulutuksessa kuin työelämässäkin moninaistuvat ja lisääntyvät. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

4 Opintouraan (-polkuun) liittyviä käsitteitä Koulutussuunnittelun näkökulmasta keskeistä ovat suorat opintourat (-polut). Opintoura etenee harvoin lineaarisesti peruskoulutuksesta toiselle asteelle ja sitä kautta korkeakoulutukseen. Opintoura -käsitteen ohella on käytetty myös käsitettä opintopolku, opinpolku sekä koulutusura. Koulutusura voidaan perinteisesti ymmärtää siirtymien sarjana, jolloin yksilön koulutusurasta on mahdollista erotella useita peräkkäisiä siirtymiä aina perusasteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Kyseessä on siis peräkkäisten koulutussiirtymien lineaarisesti etenevä sarja. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

5 Siirtymän käsite ja siirtymäjärjestelmät Raffen (2008) mukaan siirtymä on käsitteenä moni-ilmeinen. Siirtymä kattaa koulutukselliset siirtymät, työelämään siirtymän sekä aikuisuutta määrittäviä siirtymävaiheita aina parisuhteen solmimisesta perheen perustamiseen saakka. Siirtymiin liittyy edestakaista liikettä, ja yksilölliset koulutuspolut voivat eriytyä useisiin eri suuntiin ennen lopullista kiinnittymistä työmarkkinoille. Kun yksilö liikkuu koulutuksen ja työelämän välillä ja kiinnittyminen työhön pitkittyy, pitkittyvät samalla myös muut merkittävät elämänkulun siirtymävaiheet, kuten perheen perustaminen. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

6 Jojo-siirtymät Ero nuoruuden ja aikuisuuden välillä on hämärtynyt. Walther (2006) kuvaa nuoruuden ja aikuisuuden ikärajojen hämärtymistä metaforisesti käsitteellä jojosiirtymät, joihin liittyy edestakaista liikettä. Walther (2006) kuvaa 11 eri maan siirtymäjärjestelmiä (transition regimes) seuraavasti: 1) universaalijärjestelmä, 2) liberaalijärjestelmä, 3) työllisyyskeskeinen järjestelmä ja 4) matalan turvan järjestelmä. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

7 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään Universaalijärjestelmässä, joka on tyypillinen Tanskassa ja Ruotsissa (ja myös Suomessa), nuoreen liitetään aktiivinen itsensä kehittäminen kouluttautumisen kautta. Nuorta ei pidetä ainoastaan tulevaisuuden resurssina, vaan häntä tuetaan yksilöllisissä valinnoissa ja siirtymissä ja jokaiselle pyritään turvaamaan vähintään toisen asteen koulutus. Liberaalijärjestelmässä (Englanti ja Irlanti) nuoret nähdään varhain taloudellisesti riippumattomina vanhemmistaan ja yhteiskunnasta. Koulutuspolitiikan tärkeä tavoite on saattaa nuoret mahdollisimman nopeasti koulutuksesta työelämään ns. tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

8 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään (jatkoa) Työllisyyskeskeisessä järjestelmässä (Saksa, Ranska ja Alankomaat) korostuvat nuorten sopeutuminen ja valmiudet tiettyihin sosiaalisiin ja ammatillisiin asemiin. Nuoren odotetaan löytävän koulutustaan vastaavaa työtä pian valmistumisensa jälkeen ja ellei näin tapahdu, on leimautumisen pelko suuri. Matalan turvan järjestelmä (Italia, Espanja ja Portugali): Nuorten asema on työelämässä selkiintymätön ja siirtymiin liittyy tyypillisesti pitkittyminen. Koska nuoret eivät ole opiskellessaan oikeutettuja sosiaalietuuksiin, on heidän osallistuttava erityyppisiin epävarmoihin työsuhteisiin. Koska yhteiskunta ei tarjoa tukea ja sosiaalietuuksia, on nuori hyvin riippuvainen oman perheensä avusta ja tuesta. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

9 Opintouratutkimus: Tutkimuksen tavoite Tavoitteena on selvittää opintouratyyppien ja koulutuksellisten siirtymien yleisyyttä ammatillisen toisen asteen peruskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa (amk ja yo). Tutkimuksessa erilaisilla opintouratyypeillä tarkoitetaan opintojen keskeyttämistä (koko koulujärjestelmästä poistumista), opintojen pitkittymistä, siirtymiä koulutusasteelta, -sektorilta ja alalta toiselle sekä tavoiteajassa tai sitä nopeammin valmistumista. Spesifejä kysymyksiä mm. seuraavat: Mitkä tekijät selittävät sitä, mihin opintouratyyppiin henkilö kuuluu? Minkälaisia eroja on havaittavissa eri koulutusalojen välillä eri koulutussektoreilla? Mikä on valmistuneiden status työelämässä? Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

10 Aineisto n=6500 edustava satunnaisotos/ sektori aloittain Tilastokeskuksen rekisteriaineistot: Opiskelijat tilasto, henkilöpohjainen tiedosto Tutkintorekisteri, Työssäkäyntitilasto ja Väestörekisteri Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

11 Tutkimusasetelma Opinnot pitkittyneet TILANNE 2008, 2009 Valmistuneet

12 Pohjakoulutus ennen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opintoja Pohjakoulutus N=6447 % Perusaste ,8 Ammatillinen tutkinto ,8 Ylioppilas ,4 Muu koulutus (ak, yo, opisto ja/tai kk-tutkinto) 324 5,0 Kaikki ,0

13 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden aikaisemmin suoritettujen tutkintojen määrä keskimääräisen aloitusiän mukaan Aikaisempien tutkintojen määrä Opiskelijoiden määrä Opiskelijoiden %-osuus Keskimääräinen aloitusikä vuosina Iän vaihteluväli Ei tutkintoa ,8 18, tutkinto ,3 26, tutkintoa 389 6,0 33, tutkintoa 101 1,6 38, tutkintoa 18 0,3 40, tutkintoa 3 0,0 40, tutkintoa 2 0,0 48, Yhteensä ,0 21,

14 Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ensimmäinen koulutusalan, - sektorin tai tutkinnon vaihto Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opintojen vaihto 1. kerran Kaikki (n=6447) % Lukio 2,5 Ak-sama perustutkinto 2,5 Ak koulutusalansisäinen vaihto 4,4 Ak eri ala 10,2 Amk- sama ala kuin ak 5,5 Amk- vaihto eri ala kuin ak 2,6 Alempi korkea-aste, sama ala kuin ak 0,4 Alempi korkea-aste, eri ala kuin ak 0,5 Ylempi korkea-aste, sama ala kuin ak 0,0 Ylempi korkea-aste, eri ala kuin ak 0,2 Ei vaihtoa 71,3 Yhteensä 100,0

15 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vuonna 2004 aloittaneiden opintojen kesto ja valmistuminen kk 13-24kk 25-36kk 37-48kk 49-> Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntat., liiket. Ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

16 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneiden osuus sukupuolen mukaan % Hum. ja kasv. Kultt. Yht., liiket. ja hall. Luonnont. Tekn. ja liik. Luonnonv.- ja ymp. Sos.-, terv.- ja liikunta Matk.-, rav.- ja tal. Muut Mies Nainen Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

17 Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen aloittaneiden opintouratyypit vuonna ,4 % ,6 10 5,5 2,9 5,8 3,8 0 Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto

18 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen opintouratyypit sukupuolen mukaan ,4 % , ,5 Kesken Kesken + vaihto 2,9 5,8 Viivästynyt Viivästynyt + vaihto 3,8 Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto Mies Nainen Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

19 Ammatillisen koulutuksen uratyypit pohjakoulutuksen mukaan Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

20 Ammatillisen koulutuksen opintouratyypit iän mukaan ,4 % , ,5 Kesken Kesken + vaihto 2,9 Viivästynyt Viivästynyt + vaihto 5,8 3,8 Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto v v 20-24v 25 v tai enemmän Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

21 Opintourat aloitusalan mukaan % Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntat., liiketal. Ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvaraja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Muu koulutus Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto

22 Ammatillisen koulutuksen uratyypit perheen ylimmän koulutuksen mukaan

23 Ammatillisen koulutuksen uratyypit oman sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2008 % Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

24 Aloitusalan tutkinnon suorittamista ammatillisessa koulutuksessa selittävät Ensisijaisesti ikä: Nuorimmat suorittavat muita ikäryhmiä useammin aloitusalan tutkinnon (15-16 v., 72 %), (17-19 v., 53 %) ja (20 v.-, 58 %) Eri ikäryhmillä selittäjät vaihtelevat (perheen ylin koulutus ja edeltävä koulutus): Nuorimmilla vaikuttaa perheen ylin koulutus: jos perheen ylin koulutus enemmän kuin perusaste, 73 %; perusaste, 65 %. Muilla ikäryhmillä edeltävä koulutus: Jos opiskelijan pohjakoulutus on enemmän kuin peruskoulutus, sitä todennäköisemmin hän suorittaa aloittamansa tutkinnon Sen jälkeen selittäjiä ovat sukupuoli ja koulutusala vuotiaiden suoraan peruskoulutuksesta tulleiden ryhmässä sukupuoli siten, että naiset (54 %) suorittavat miehiä (46 %) useammin aloittamansa tutkinnon 20-vuotiaiden. ja sitä vanhempien pelkän peruskoulutuksen suorittaneiden ryhmässä koulutusala siten, että sote, marata ja hum+ kasv. (60 %) suorittavat muita aloja useammin aloittamansa tutkinnon 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien jo useamman tutkinnon suorittaneiden ryhmässä koulutusala vaikuttaa siten, että sote, marata, kasv. + hum. ja muun alan koulutuksessa opiskelleet (67 %) suorittavat muita aloja useammin aloittamansa tutkinnon

25 Opintojen keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa selittävät Ensisijaisesti ikä: Vanhemmat ikäryhmät (25 v. -, 34 %, v., 30 % ja v. 16 %) keskeyttävät muita useammin, keskeyttäneiden osuuden ollessa 25 % Eri ikäryhmillä selittäjät vaihtelevat (perheen ylin koulutus, edeltävä koulutus ja sukupuoli): Nuorimmilla (15-16 v.) perheen ylin koulutus: perusaste 23 %, opistoaste 17 % ja korkea-aste 12 %. Ikäryhmällä v. opiskelijan edeltävä koulutus: peruskoulutus tai moninkertainen koulutus, 33 %, ylioppilas 19 %. Vanhimmalla ikäluokalla (25v.-) sukupuoli: miehet (42 %) ja naiset (28 %). Sen jälkeen selittäjiä ovat sukupuoli, koulutusala ja edeltävä tutkinto Nuorimmassa ikäryhmässä korkeakoulutettujen vanhempien lasten keskeyttämiseen vaikuttaa sukupuoli siten, että miehet (14 %) keskeyttävät naisia (9 %) useammin v. ryhmässä peruskoulutuksen ja moninkertaisen koulutuksen omaavilla keskeyttämiseen vaikuttaa sukupuoli : miehet 38 % ja naiset 29 % Vanhimmassa ikäryhmässä (25 v.-) naisilla keskeyttämiseen vaikuttaa edeltävä tutkinto: perusasteen suorittaneet (36 %) ja korkeampi kuin perusaste (26 %) Vanhimmassa ikäryhmässä (25 v.-) miehillä keskeyttämiseen vaikuttaa koulutusala: sote, tekn. luva+ymp., yht. + liik., luonnont. 47 % ja marata, kulttuuri, hum+kasv, muu koulutus 21 %.

26 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa sukupuolen mukaan % , , ,3 8,5 0 Tutkinto normiajassa Tutkinto viiveellä Viivästynyt, ei tutkintoa Keskeyttänyt Mies Nainen Kaikki

27 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa pohjakoulutuksen mukaan

28 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa aloitusiän mukaan

29 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa koulutusalan mukaan % Tutkinto normiajassa Tutkinto viiveellä Viivästynyt, ei tutkintoa Keskeyttänyt

30 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittamien normiajassa oppilaitoksen sijainnin mukaan Maakunta Tutkinto normiajassa/ oman alan tutkinto % Tutkinto viiveellä % Viivästynyt, ei tutkintoa % Keskeyttänyt % Kaikki (n=6447) % Uusimaa 41,9/ 40,7 17,2 11,2 29,7 100, Varsinais-Suomi 50,3/ 48,7 17,5 4,7 27,5 100,0 487 Satakunta 47,7/ 45,8 18,3 8,2 25,8 100,0 306 Kanta-Häme 50,5/ 48,4 15,9 8,3 25,3 100,0 289 Pirkanmaa 51,2/ 50,6 18,6 8,0 22,3 100,0 539 Päijät-Häme 46,4/ 43,2 14,4 14,0 25,2 100,0 222 Kymenlaakso 53,5/ 53,1 12,4 8,0 26,1 100,0 226 Etelä-Karjala 51,2/ 50,6 16,9 8,4 23,5 100,0 166 Etelä-Savo 44,7/ 43,8 13,7 11,5 30,1 100,0 226 Pohjois-Savo 59,8/ 58,0 13,5 6,0 20,7 100,0 348 Pohjois-Karjala 63,0/ 54,8 15,5 5,9 15,5 100,0 219 Keski-Suomi 56,4/ 55,3 12,3 6,4 24,9 100,0 342 Etelä-Pohjanmaa 58,2/ 54,4 15,1 5,7 21,1 100,0 318 Pohjanmaa 64,7/ 59,2 9,5 6,5 19,4 100,0 201 Keski-Pohjanmaa 58,0/ 55,7 16,0 6,9 19,1 100,0 131 Pohjois-Pohjanmaa 49,2/ 48,7 19,2 8,5 23,1 100,0 520 Kainuu 52,4/ 48,8 19,5 11,0 17,1 100,0 82 Lappi 47,9/ 46,1 21,5 9,4 21,2 100,0 330 Itä-Uusimaa 48,1/ 47,4 11,1 11,1 29,6 100,0 135 Ahvenanmaa 47,1/ 41,2 17,6 0,0 35,3 100,0 34 n

31 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa perheen ylimmän koulutuksen mukaan

32 Ammatillisen koulutuksen uratyypit oman sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2008

33

34 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittamista normiajassa selittävät tekijät Ensisijaisesti ikä: Nuorimmat suorittavat muita ikäryhmiä useammin normiajassa tutkinnon (15-16 v., %), (17-19 v., 53 %) ja (20 v.-, 58 %) Sen jälkeen nuorimmalla ikäryhmällä selittää koulutusala ja vanhempien koulutus vuotiailla perheen sosioekonominen asema siten, että työvoiman ulkopuolella olevien vanhempien lapset suorittavat tutkinnon normiajassa harvemmin kuin työvoimaan kuuluvien vanhempien lapset. 20-vuotiailla ja sitä vanhemmilla koulutusala, edeltävä koulutus ja ikä.

35 Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ilmoittautuminen ammattikorkeakouluun (laskettu kaikista aloittaneista) Koulutusala Miehet (n= 3204) % Naiset (n=3243) % Kaikki (n=6447) % Humanistinen ja kasvatusala 0,0 16,1 12,8 Kulttuuriala 15,8 14,1 14,7 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 9,5 15,7 13,6 Luonnontieteiden ala 16,6 10,7 15,0 Tekniikan ja liikenteen ala 4,8 7,9 5,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 5,2 8,2 6,9 Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 12,2 9,7 9,9 2,0 8,9 7,3 Muu koulutus 4,6 0,0 3,6 Yhteensä 6,4 10,7 8,6

36 Yhteenvetoa ammatillisen koulutuksen opintouratutkimuksesta 62 % oli suorittanut aloitusalan tutkinnon ja 4 % muun alan tutkinnon lain edellyttämässä tavoiteajassa (3+1 vuodessa). Neljännes (25 %) oli keskeyttänyt opintonsa ja 9 %:lla oli viivästyneet opinnot. Aloitusalan tutkinnon suorittamiseen ja opintojen keskeyttämiseen näyttää olevan yhteydessä aloitusikä. Eri ikäryhmillä selittävät tekijät vaihtelevat: pohjakoulutus, opintoala, perheen koulutus ja sukupuoli. Nuoremmilla ikäluokilla tutkinnon suorittamista selittää perheen koulutus- ja sosioekonominen tausta. Normiajan mukaan (pohjakoulutuksen mukaan luokiteltuna: peruskoulutus =3 v., enemmän kuin pelkkä peruskoulutus =2 v., kaksoistutkinto = 4 v.) puolet opinnot aloittaneista suoritti opinnot ns. normiajassa, 16 % suoritti opinnot viivästyneenä ja 9 % oli vielä kirjoilla 4½ vuoden opiskelun jälkeen (opintojen pituus 3 vuotta). Näin luokiteltuna viivästyneiden osuus on suurempi (25 %) kuin tavoiteajan mukaan (9 %) luokiteltuna. Keskeyttäneiden osuus on sama 25 %. Tutkinnon suorittamiseen normiajassa ovat yhteydessä myös samat tekijät kuin aloitusalan tutkinnon suorittamiseen. Ammatillisessa koulutuksessa on havaittavissa ns. jojo-siirtymiä ja moninkertaista koulutusta (28 % oli suorittanut vähintään yhden toisen asteen koulutuksen tutkinnon aloittaessaan opinnot). Yksi keino opintojen lyhentämiseen saattaisi olla aikaisemmin opitun tunnistamisen kehittäminen, mikä edellyttää mm. menetelmien ja läpinäkevyyden kehittämistä.

37 Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kehitys (ensisijaiset hakijat/aloituspaikat) koulutusaloittain yhteishaussa vuosina Ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Vuosi ,80 1,70 1,75 1,83 1,68 1,69 1,60 1,70 1,49 1,56 1,78 2,00 0,90 0,90 0,93 1,05 1,11 1,21 1,00 0,90 0,87 0,90 0,99 1,06 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,00 1,10 1,16 1,24 1,19 1,25 0,80 0,80 0,80 0,93 0,96 1,07 1,90 1,90 1,87 1,97 1,94 2,20 Matkailu-, ravitsemisja talousala 0,90 0,80 0,72 0,80 0,86 1,02

38 Keskeyttämisen ehkäisykeinoja Varhainen puuttuminen (poissaolot, heikko koulumenestys, häiriköiminen tai vetäytyminen; opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen ) Ennaltaehkäisy (mm. ammattistartti) Nuorten itsenäistyminen ja omatoimisuus, osallisuus Nuoren itseluottamuksen kasvaminen onnistumisen kokemusten kautta; murtautuminen epäonnistumisen kehästä Moniammatillinen yhteistyö ja verkostot Ohjauspalvelut: poikkihallinnollinen yhteistyö

39 Opiskelijan opinpolku ja alueellinen palvelukonteksti (Nykänen 2008 ) Monihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö Koulu Oppilaitos Oppilaitos/ Työpaja Työelämä Asiakas: Oppiminen ja osallisuus Kohtaamisen ja tuentarpeet Elämänvaiheen ja -tilanteen huomioon ottaminen Sosiaali- ja terveysp. 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Nuorisoja vapaaaikap. Avi ja ELY 1. Johtaja 2. Toimija Toimija KELA Poliisi 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Yhteisö: osallistuminen johtaminen suunnittelu koordinointi oppiminen Työ- ja elinkeino palvelut 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Täydennyskoulutus Jatko-koulutus

40 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen apuna käytetyt välineet (N=222) (Soininen, Niskanen & Lepänjuuri (toim.) 2010) Tutkintotodistukset Työtodistukset Pätevyyden tunnustavat asiakirjat HOPS Haastattelut Osaamisen näytöt Tentit Opintojen arviointi- ja toteutussuunnitelma Osaamisen kartoitus CV Projektityö/esitelmä/essee Portfolio Oppimispäiväkirja 0% 20% 40% 60% 80% 100%

41 Tutkinnon eri osien korvautuminen aiemmin hankitulla osaamisella (N=220) (Soininen, Niskanen & Lepänjuuri (toim.) 2010) 7 % 6 % Yhteisiä ammatillisia opintoja Yhteisiä opintoja 41 % 46 % Vapaasti valittavia opintoja Jotain muuta

42 Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2011) Yksilötaso opiskelutaidot ja - valmiudet / oppimisen vaikeudet ja ongelmat opintomenestys koulutustausta pääsykoemenestys opintoihin sitoutuminen kotitausta (vanhempien koulutus- ja tulotaso) elämänhallintataidot elämäntilanne (perhesuhteet, terveys, taloudellinen tilanne) epävarmuus uravalinnasta epärealistiset koulutusodotukset hakutoiveen toteutuminen orientaation kiinnittyminen: opiskelu/työelämä/sitoutu maton motivaatio työssäkäynti koulutuksen ohessa opintojen laajuus välivuodet Siirtymäjärjestelmä ja yhteiskunnallinen ympäristö ohjaus- ja neuvontapalvelut opiskelijavalintajärjestelm ä opintotukijärjestelmä yhteishakujärjestelmä asevelvollisuus perhe-etuudet työmarkkinatuen sidos opintoihin hakeutumiseen (ns. pakkohaku) työmarkkinatilanne taloustilanne: taantuma/nousukausi tutkintojen eriytyneisyys ja vastaavuus työmarkkinoilla tarjolla oleviin työtehtäviin, koulutusalojen erot koulutusalakulttuurit sukupuolten väliset erot kouluttautumisessa ja työllistymisessä välivuodet koulutuspaikkakilpailu Koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät oppilaitosmarkkinointi opiskelijan integroiminen oppimisympäristöön (vuorovaikutus opettajan ja opiskelutovereiden kanssa) joustavat opiskelujärjestelyt ja -käytännöt opetussuunnitelma (professio- ja generalistialat, opintojen laajuus, pedagogiset ratkaisut) opintojen joustavuus (esim. poissaolojen korvattavuus) aiempien opintojen hyväksiluku oppilaitoksen pedagoginen johtajuus opetuksen ja ohjauksen laatu koulutuksen työelämäyhteydet

43 Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät Yksilötaso (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) opiskelutaidot ja -valmiudet / oppimisen vaikeudet ja ongelmat opintomenestys koulutustausta pääsykoemenestys opintoihin sitoutuminen kotitausta (vanhempien koulutus- ja tulotaso) elämänhallintataidot elämäntilanne (perhesuhteet, terveys, taloudellinen tilanne) epävarmuus uravalinnasta epärealistiset koulutusodotukset hakutoiveen toteutuminen orientaation kiinnittyminen: opiskelu/työelämä/sitoutumaton motivaatio työssäkäynti koulutuksen ohessa opintojen laajuus välivuodet

44 Koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) oppilaitosmarkkinointi opiskelijan integroiminen oppimisympäristöön (vuorovaikutus opettajan ja opiskelutovereiden kanssa) joustavat opiskelujärjestelyt ja -käytännöt opetussuunnitelma (professio- ja generalistialat, opintojen laajuus, pedagogiset ratkaisut) opintojen joustavuus (esim. poissaolojen korvattavuus) aiempien opintojen hyväksiluku, tunnistaminen ja tunnustaminen oppilaitoksen pedagoginen johtajuus opetuksen ja ohjauksen laatu koulutuksen työelämäyhteydet

45 Siirtymäjärjestelmä ja yhteiskunnallinen ympäristö (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) ohjaus- ja neuvontapalvelut opiskelijavalintajärjestelmä opintotukijärjestelmä yhteishakujärjestelmä asevelvollisuus perhe-etuudet työmarkkinatuen sidos opintoihin hakeutumiseen (ns. pakkohaku) työmarkkinatilanne taloustilanne: taantuma/nousukausi tutkintojen eriytyneisyys ja vastaavuus työmarkkinoilla tarjolla oleviin työtehtäviin, koulutusalojen erot koulutusalakulttuurit sukupuolten väliset erot kouluttautumisessa ja työllistymisessä välivuodet koulutuspaikkakilpailu

46 Kiitoksia! Marja-Leena Stenström marja-leena.stenstrom(at)jyu.fi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet

Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet Marja-Leena Stenström Maarit Virolainen Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Opintourat ja ohjauskumppanuuden haasteet Ammatillisen

Lisätiedot

Miten vähennämme koulupudokkaiden määrää ja kasvatamme korkea-asteen suorittaneiden osuutta? Miten vähennämme koulutuksen periytyvyyttä?

Miten vähennämme koulupudokkaiden määrää ja kasvatamme korkea-asteen suorittaneiden osuutta? Miten vähennämme koulutuksen periytyvyyttä? Miten vähennämme koulupudokkaiden määrää ja kasvatamme korkea-asteen suorittaneiden osuutta? Miten vähennämme koulutuksen periytyvyyttä? Suomalaiset maailman osaavin kansa 2020 Koulutustutkimusfoorumin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011 Mika Tammilehto Koulutuspoliittisia linjauksia / tavoitteita pitkät koulutusurat lyhyemmiksi suuret koulutustasoerot tasaisemmiksi

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen, Päivi Vuorinen-Lampila & Sakari Valkonen. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opintourat

Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen, Päivi Vuorinen-Lampila & Sakari Valkonen. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opintourat Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen, Päivi Vuorinen-Lampila & Sakari Valkonen Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opintourat Koulutuksen tutkimuslaitos Tutkimusselosteita 45 Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Perusopetuksesta ilman koulutuspaikkaa jäävät tai keskeyttäneet aikaisin nuoria seuraavasti

Perusopetuksesta ilman koulutuspaikkaa jäävät tai keskeyttäneet aikaisin nuoria seuraavasti Nuoret koulutus ja työllisyys/ taustoja Turkuun 14.5. Koulutus on keskeinen tekijä syrjäytymisen/työllistymisen tekijä Yhteiskuntatakuutyhmä; Tuo esille seuraavat faktat: 110 000 perusasteen varassa olevaa

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi ennakoida rakennemuutoksia? MATKALLA TULEVAI- SUUTEEN - YMPÄRISTÖÄ

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Uudistettujen osaamisperusteisten perustutkintojen toimeenpano ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja määräysten mukaisesti 12.2.2015 Sirkka-Liisa Kärki

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot