KOMMUNIKOINTIRATA. Ruskeasuon koulu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KOMMUNIKOINTIRATA. Ruskeasuon koulu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen"

Mika Juusonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KOMMUNIKOINTIRATA Ruskeasuon koulu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen

2 Ohjelma KAHVI ja ilmoittautuminen b päivän rakenne b luokan seuraaminen kommunikointiradalla 30 min alkuinfo + 60 min kierros luentosali ja liik.sali ennakkotehtävien 1-4,6 purku b LOUNAS kommunikointiradan kierto liikuntasali KAHVI b workshop, ennakkotehtävät 5,7,8 b jatkosuunnitelma ja palaute b Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen 2

3 Lounas Ruskis: lipuke virastomestarilta 6,80 (käteinen) Ruskeasuon koulu, Evästys Ortonin sairaalan ravintola Jauhelihakeitto(M,G) Salaatti Jälkiruoka Soijarouhekeitto(M,G) Salaatti Jälkiruoka 3

4 Kommunikointiradan seuraaminen Vain toiminnan seuraamista Tilaisuudessa heräävät kysymykset käsitellään seuraavalla luentoosuudella Luentosalissa klo Alkuinfo oppilaille Koulutukseen osallistujille tuolit takarivissä Liikuntasalissa klo Koululuokka kuuteen ryhmään jaettuna kiertää rastit Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen 4

5 Kommunikointiradan vetäjät Ruskeasuon koulun oppilaita AAC-ohjaajat: Janette Olja Tiina Logopedian opiskelija / tuotteistaja: Enni Koulunkäynnin ohjaaja: Taina Puheterapeutit: Aino Irina Satu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen 5

6 KOMMUNIKOINTIRADAN RASTIT Kirjoittaminen katseella Opi kommunikoimaan katseen avulla minuuttia / rasti 2. Haastattelu Opi kommunikoimaan askellusperiaatteella. 3. Arvaa merkki Opi lukemaan kommunikointimerkkejä 4. Tietokilpailu Opi kuuntelemaan tietokoneavusteisen kommunikointiohjelman käyttäjää 5. Rikkinäinen puhelin. Opi käyttämään kommunikointikansiota 6. Sormitus Opi sormittamaanoma nimesi

8 ENNEN RADALLE MENOA Ryhmät sininen punainen vihreä keltainen harmaa valkoinen Aloitusrasti määräytyy ryhmän värin mukaan Passivastaava kerää merkit passiin

9 Kommunikoinnin kolme osatekijää Sisältö, muoto ja käyttö Kiinteässä yhteydessä toisiinsa Vaikuttavat valmiudet: Toiminnallinen, älyllinen ja kielellinen taso Kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen Motoriset taidot Aistit ja hahmottaminen Motivaatio kommunikoinnin generaattorina 1. Mitä tarkoittavat kommunikoinnin kolme eri osatekijää: sisältö, muoto ja käyttö?

10 Sisältö Merkitykset Kieli opitaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa taitavampien kielenkäyttäjien mallin avulla Jaettu huomion kohde Alle vuoden iässä Varhaisesta vuorovaikutuksesta tietoiseen kommunikointiin Merkityksille nimet Ympäristöön tutustuminen Käsite < oman kehon kautta kokemukset ympäröivästä maailmasta

11 Muoto Ei-avusteinen kommunikointi Itse tuotetut ilmaisut Eleet Tukiviittomat Puhe ja sen oheisviestintä Avusteinen kommunikointi Kielellinen ilmaus fyysisesti käyttäjästä erillään. Käytettävät merkit valitaan Graafiset kommunikointikeinot Apuvälineet Kosketeltavat merkit Esineet

12 Muodot eri ilmaisutasoilla Esikielellisen kommunikoinnin taso Luonnolliset reaktiot Nauru, itku, haukotus Usein tiedostamattomia 2. Mikä on tukiviittomisen ja viittomakielen ero? Kielellisen kommunikoinnin taso Esineille ja asioille on merkki Sana, viittoma, kuva Pois tässä ja nyt yhteydestä Kieliopillisesti hallittu kieli Puhutut kielet, viittomakielet, bliss-kieli, kirjoitus

13 Käyttö Ohjaava Toisen henkilön avulla pyritään pääsemään päämäärään Yhteyttä luova Pyrkimys kontaktiin toisen henkilön kanssa Suuntaava Huomio yhteiseen kohteeseen Kiinnostuksen ylläpitäminen

14 Kommunikoinnin käyttötarkoituksia kiittää manipuloida antaa tietoa myöntää kieltää vastata kysyä käskeä pyytää vitsailla ilmaista mielipiteitä jakaa tietoa ilmaista tunteita protestoida kuvailla keskustella ottaa kontaktia kommentoida pyytää/saada huomiota valittaa tervehtiä huijata

15 Opittu passiivisuus 3. Mitä tarkoittaa opittu passiivisuus kommunikoinnissa? Kommunikointi on takkuilevaa ja tulee helposti väärinkäsityksiä Ei riittävästi kokemuksia aktiivisen kommunikoijan hyödyistä Ei oivalla voivansa itse olla aloitteellinen kommunikoija turhautuminen Passiivinen rooli kommunikoinnissa vuorot eniten vastaamista tai reagoimista paljon kyllä/ei kysymyksiä vain vähän aloitteita ja omista asioista kertomista suljetut puheenaiheet eli aihe etukäteen kuulijan tiedossa

16 Kommunikointikuvien käyttö 1. Yksittäiset merkit 4. Mihin eri tarkoituksiin kommunikointikuvia voi käyttää? 2. Toimintataulut 3. Kommunikointikansiot

Yksittäiset merkit Toimivat hyvin ennakkoon suunnitelluissa tilanteissa struktuurin luomisessa oman toiminnan ohjauksessa muistin tukena

17 Yksittäiset merkit Toimivat hyvin ennakkoon suunnitelluissa tilanteissa struktuurin luomisessa oman toiminnan ohjauksessa muistin tukena valintojen teossa Ympäristön kuvittaminen muistuttaa esineiden käyttötarkoituksesta helpottaa paikkojen hahmottamista auttaa ajan jäsentämistä

18 Yksittäiset merkit Ruskiksella

19 Yksittäiset kuvat vs. lausetasoinen kuvien käyttö Yksittäisten kuvien avulla selviydytään ohjataan toimintaa Lausetasoinen kuvien käyttö tukee paremmin puheen ymmärtämistä lisää kielellistä tietoisuutta ja sisäisen kielen kehittymistä mahdollistaa tarkemman itsensä ilmaisun

20 Lausetasoinen merkkien käyttö Kivijalkana kaksi perustaitoa 1. Symbolisen ajattelun kehittyminen henkilö ymmärtää, että kuva symboloi jotain todellista asiaa maailmassa 2. Kuvan kommunikatiivisen arvon ymmärtäminen henkilö ymmärtää, että kuvalla voi viestiä jotain toiselle ihmisille

21 Kuvanvaihto

22 PECS 1. Yhden kuvan vaihtokauppa aloitteellisuus ja kohdentaminen 2. Yhden kuvan vaihtokauppa jatkuu, mutta vaikeutuu sinnikkyys 3. Kuvaerottelu varmistetaan kuvien merkityksen ymmärtäminen 4. Lauseiden muodostaminen 5. Kysymykseen vastaaminen 6. Kommentointi 6. Mitä PECS-menetelmän kuudennessa vaiheessa opetellaan? (Nivarpää-Hukki,Tanskanen,Tarpila 2012)

23 Workshop Mallittaminen Lauseiden rakentamista kommunikointikansiolla ja toimintataululla Nopea piirroskuvakommunikaatio Harjoitus Askeltaminen Video

24 Mallittamisen merkitys Tyypillinen puheen kehitys: 5. Mitä tarkoittaa mm. laajoihin kansioihin liittyvä mallittaminen? Puhe Puhe Tyypillinen AAC-keinojen käytön kehitys: Puhe Kansio Ainoa keinoa oppia käyttämään AAC-keinoa: Puhe + Kansio Kansio Mahdollisesti puhe

25 Mallittamisen avulla opitaan 1. Mitä merkit tarkoittavat 2. Mitä merkkejä keino sisältää ja mistä ne löytyvät 3. Kuinka yhdistää merkkejä lauseiksi 4. Miten tehdään kieliopillisesti oikeita lauseita 5. Kuinka keinossa liikutaan paikasta toiseen 6. Kuinka käyttää rajoitettua keinoa joustavasti ja monipuolisesti

26 Muita mallittamisen etuja Mallituksen vaikutus puheeseen lisää puheen ymmärtämistä Sanavarasto yksinkertaistuu Puhe hidastuu Lauserakenteet yksikertaistuvat Puhuttujen sanojen rinnalle tulee visuaalinen tuki Sosiaalinen hyväksyntä ja tasa-arvo

27 Nopea piirroskuvakommunikointi Sopii oppilaille, joilla puheen ymmärtämisen vaikeus muistamisen vaikeus keskittymisvaikeus 7. Mitä tarkoittaa nopean piirroskuvakommunikoinnin yhteydessä piirretty kysymysmerkki? Kuvat jäävät muistuttamaan vaihtoehdoista ja tukevat ymmärtämistä Aikuisen piirtäminen on lapsista mielenkiintoista auttaa keskittymään

28 Nopea piirroskuvakommunikointi Miten se tehdään? Tarvitset kynän ja paperia, saatat tarvita tuen paperin alle Piirrä erillisiä kuvia (2-6) ja kysymysmerkki Oppilas valitsee merkin (osoittamalla / askeltamalla) Kuvien yläpuolelle voit kirjoittaa kuvan viestin Esittele kaikki vaihtoehdot, jotka olet piirtänyt Kysy yksi kerrallaan ja odota asiakkaan vastausta Kysymysmerkki = jotain muuta (kun se valitaan piirrä lisää vaihtoehtoja)

29 Harjoitus Tee parisi kanssa harjoitus nopeasta piirroskuvakommunikoinnista Selvitä kouluikäiseltä lapselta, mitä hän haluaa tehdä välitunnilla Lapsen roolissa oleva päättää etukäteen haluamansa asian ja vasta sitten aloitetaan piirtäminen

30 Askeltaminen Haluttu merkki valitaan kyllä/ei vastauksien avulla AACi-kansioissa tehdään aina tietyssä järjestyksessä 1. Alue (ensimmäinen sivu, toinen sivu, vasen reuna) 2. Sarake eli pystyrivi 3. Merkki kerrallaan ylhäältä alas Katse a voidaan käy ää alueen valintaan nopeu aa Aloittelevalle käyttäjälle täytyy tehdä auditiivista askellusta tukena eli luetella merkkejä ääneen Vähintään sarake, mutta myös aukeama, jos aikaa Merkit luetaan aina ääneen, kun niitä osoitetaan yksitellen 8. Mitä tarkoittaa askeltaminen kommunikointikansiota käytettäessä? Kun asiakas on valinnut merkit, askellus aloitetaan aina samalta alueelta ja ensimmäiseltä sarakkeelta

31 Lähteet Huuhtanen, K. (toim.) (2011) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Uudistettu laitos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Launonen, K. (2007) Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.k. Launonen(suom.) Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Internetsivuja

32 Näin rakennat oman radan Puhevammaisia henkilöitä, joilla erilaisia keinoja kommunikoida Innostuneita rakennustyöläisiä Hyviä ideoita Kohderyhmät, jotka kutsutaan kiertämään rata Luvat (huom. Alaikäiset) osallistumiseen valokuvaamiseen media Toimivat tilat Toimivat aikataulut Jaksaminen Tiedottaminen

33 Kiitos! Tsemppiäomiinsuunnitelmiin! Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen

Samankaltaiset tiedostot

Kommunikointirata 2013

Kommunikointirata 2013 Webinaari 19.9.2014 Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen Keskustelun aiheet Mitä jäi mieleen edellisistä Kommunikointirata - koulutusosioista Ideoita ja suunnitelmia jaettavaksi