Kasvun ajurit 5. Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 5. Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa?"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 5 Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailuky menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertail Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentely läpivalaisussa

2 Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentely läpivalaisussa

3 Tiivistelmä Yhä useamman yrityksen johdolla on nyt edessään kysymys, miten varmistaa yrityksen toimintaedellytykset taantuman yli ja kehittää samalla uutta tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tähän haasteeseen vastaamisessa hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyt ovat avainroolissa. Ne ovat tärkeitä instrumentteja osaamisen lähteinä ja valitun liiketoimintastrategian onnistuneessa jalkautuksessa. Tämä selvitys kartoitti EK:n PKjäsenyritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuutta, toimivuutta ja merkitystä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Selvitys on jatkoa keväällä 2009 valmistuneelle EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 -tutkimukselle. Yhtenä tavoitteena oli syventää Kasvun Ajurit -julkaisun analyysejä ja tarkastella hallitusja johtoryhmätoimintaa tarkemmin erilaisten taustamuuttujien valossa. Selvityksessä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan kasvun ja kansainvälistymisen lisäksi muun muassa omistajuuden ja yrittäjäkokemuksen näkökulmista. Johtoryhmätoiminta yleistyy, hallitus monipuolistuu ja hallitustyöskentely ammattimaistuu yrityksen kasvun myötä. Hallituksen kokoonpano muuttuu yleensä heterogeenisemmaksi, kun yrityskoko kasvaa. Samalla strategioita valmistelevat ja toteuttavat johtoryhmät yleistyvät. Kasvuhakuisten ja kansainvälisten yritysten hallituksissa mukana on yleensä niin sanottuja yrityksen ulkopuolisia jäseniä, jotka eivät ole mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Ulkopuolisia jäseniä voivat olla esimerkiksi rahoittajien edustajat, hallitusammattilaiset ja/tai yrittäjäkollegat. Yrityskoon kasvaessa hallitukset alkavat myös kokoontua säännöllisesti, ja kokouksista sekä niissä päätetyistä asioista pidetään yleensä myös pöytäkirjaa. Pienyrityksille taas on tavallista, että hallituksen jäsenet pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään ja vuorovaikutus on jatkuvaa. Tämä johtuu siitä, että usein kaikki hallitusjäsenet ovat myös yrityksen päivittäisessä toiminnassa mukana. Tällainen jatkuvan vuorovaikutuksen hallitustoiminta on tavallista varsinkin pienissä perheyrityksissä. PK-yrityksissä korostetaan hallitusjäsenen sitoutumista sekä sosiaalista ja strategista osaamista. PK-yrityksissä hallitusjäsenen on sitouduttava yrityksen toimintaan, kyettävä luomaan toimivat ja luottamukselliset suhteet omistajiin sekä pystyttävä strategiseen suunnitteluun. Selvityksen perusteella tällaista osaamista löytyy eniten toisilta yrittäjiltä ja yritysjohtajilta, jotka ovat halutuimpia hallituksen jäseniä PK-yrityksissä. Usein yrittäjät ja yritysjohtajat ovat mukana myös niin sanotuissa neuvonantajatiimeissä, jotka toimivat hallitusta epämuodollisemmin ja näyttävät olevan yleistymässä erityisesti monien sarjayrittäjien omistamissa yrityksissä. 2 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

4 Osaamistarpeet ovat erilaisia yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Tässä selvityksessä tunnistettiin osaamistarpeiltaan kolme erilaista hallitustyyppiä: asiantuntijahallitus, konservatiivinen hallitus ja uudistava hallitus. Asiantuntijahallituksen muodostavat usein yrityksen eri toimintojen johtajat ja se näyttäisi olevan yleisin elinkaarensa alkuvaiheessa olevissa pienyrityksissä, joissa yrittäjiltä vaaditaan jo johtamisominaisuuksia ja vastuun jakamista. Konservatiivisissa hallituksissa korostuvat hallituksen tehtäviin perinteisesti kuuluneet valvontatehtävä ja strateginen osaaminen. Konservatiivisia hallituksia näyttäisi esiintyvän hyvin laajasti PK-yrityskentässä riippumatta yrityksen tausta- ja tilannetekijöistä. Kyseisen hallitustyypin esiintymisen todennäköisyys kuitenkin kasvaa merkittävästi siinä vaiheessa, kun omistajuus ja johtaminen eriytyvät toisistaan. Uudistavassa hallituksessa on puolestaan mukana yritysrakenteiden muutoksiin ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan perehtyneitä henkilöitä. Tällainen hallitus on todennäköisin jo pidempään toimineissa keskisuurissa yrityksissä ja toiminnan murrosvaiheessa olevissa PKyrityksissä. Tiedon lisääminen ja käytännönläheinen valmennus aktivoivat hallituksia ja johtoryhmiä. Yrittäjähaastatteluissa ilmeni, että toimitusjohtajien strategiatyöosaamisen ja esimerkiksi kansainvälisen verkosto- ja muun liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi tulisi käynnistää uudenlaista, käytännönläheistä valmennusta. Erityisesti tilanteissa, joissa yritys on kasvanut yli 10 henkilöä työllistäväksi, toimitusjohtajuudelle asetetaan aivan uudenlaisia johtamiseen ja strategiseen suunnitteluun liittyviä osaamistarpeita. Vastaisuudessa tarvitaan myös lisää tutkittua ja elinkeinopoliittisesti relevanttia tietoa PK-yritysten kasvun ja johtamisen välisestä kohtalonyhteydestä. Yksi mielenkiintoinen suuntaus on niin sanotun nopean ja ketterän strategian hyödyntäminen PK-yrityksissä. Erityisesti tiukentuvassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa yrityksiltä edellytetään johtamisessa strategista ketteryyttä. Tämä korostaa muun muassa avoimen dialogin vaatimusta yrityksen sisällä strategian viestinnässä ja toteuttamisessa. EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 3

5 Sisältö JOHDANTO 6 PK-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn haasteista Suomessa 6 Selvityksen viitekehys 7 Selvityksen tavoitteet 9 Aineisto ja tutkimusasetelma 9 SELVITYKSEN TAUSTAA 11 Hallitus- ja johtoryhmätoimintaan vaikuttavat tilannetekijät 11 HALLITUS NÄYTTÄÄ KASVUN STRATEGISEN SUUNNAN, JOHTORYHMÄ JALKAUTTAA STRATEGIAN OPERATIIVISEEN TOIMINTAAN 13 Hallitustyöskentely PK-yrityksissä 13 Hallitusten kokoonpano monipuolisuus lisääntyy kasvun myötä 13 Hallitusten työskentely aktiivista, säännöllistä vai lain sanelema pakko? 14 Tehtävät ja suoriutuminen arviot hallitusten onnistumisesta myönteisiä 16 Hallitusjäsenten osaaminen sosiaalinen ja strateginen kyvykkyys korostuvat 18 Erilaiset hallitustyypit asiantuntemus, strateginen osaaminen ja uudistamiskyky 19 Johtoryhmät ja neuvonantajatiimit PK-yrityksissä 20 Johtoryhmä yrittäjän tukena ja vastuun jakajana 20 Neuvonantajatiimi yrittäjän sparraajana 20 HALLITUS- JA JOHTORYHMÄTYÖSKENTELYN AKTIVOINTI OLISI TEHOKASTA KASVUYRITYSPOLITIIKKAA 23 Hallitustyypit vaihtelevat yritysten elinkaarella 23 Kasvuyrityspolitiikka ja hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn edistäminen 24 LÄHTEET 26 EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 5

6 Johdanto PK-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn haasteista Suomessa Toimivan ja tehokkaan hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn merkitys PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittajana on huomattava. Nykyään esimerkiksi rahoittajat ja yritysverkostojen päämiehet kiinnittävät yhä enemmän huomiota sidosryhmiensä hallitusten ja johtoryhmien kokoonpanoon ja osaamisprofiiliin. Tämä selvitys kartoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton PK-jäsenyritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuutta, toimivuutta sekä merkitystä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Taantuman ja finanssikriisin oloissa monipuolisen osaamisen vaatimus korostuu yrityksissä. Myös kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut toimintaympäristön muutokset lisäävät osaamisen merkitystä yritysten kilpailuetujen lähteenä. Jos yrityksellä on hallituksessaan ja johtoryhmässään kokeneita ja monialaisia osaajia, se pystyy hiomaan toimintojaan ja strategioitaan näiden asiantuntijoiden avulla ja saamaan merkittävän osaamispohjan käyttöönsä. Kilpailukykyisessä yrityksessä bisnes-, teknologia- ja asiakasosaaminen yhdistyy usein strategiseen päätöksentekoon ja ohjaukseen. Näiden osaamisten täysimittaisessa hyödyntämisessä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn toimivuus ja tehokkuus ovat keskeisillä sijoilla. Yrityksen liiketoimintaprosessien tehokkuutta ja ylipäätään yritystoiminnan tuottavuutta voidaan parantaa merkittävästi suhteellisen pienilläkin uudistuksilla yrityksen strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Suomessa elinkeinopolitiikan haasteena on uusien innovatiivisten yritysten edistämisen ohella aktivoida varttuneempien potentiaalisten kasvuyritysten ja perheyritysten kasvuhalua, uusiutumista ja innovointia. Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan maassamme on nyt ennätyksellisesti reilut yritystä, kun alkutuotanto lasketaan mukaan. Yritysten suuri lukumäärä ei tietenkään ole ratkaiseva menestystekijä taloudessa. Vähintään yhtä tärkeää on, että yritykset kasvavat eli luovat uusia työpaikkoja ja ovat innovatiivisia uusien tuotteiden, liiketoimintamallien, palveluprosessien sekä tuotantomenetelmien luomisessa. Suomessa työnantajayritysten määrä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut. Yritysten määrän kasvusta ovat vastanneet yksinyrittäjät (Kuva 1.). Kasvuyrityksiä tarvitaan Suomeen paljon lisää. Niitä tarvitaan korvaamaan suurten yritysten ulkomaille siirtyviä työpaikkoja ja edistämään talouden rakennemuutosta. Meillä on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten osuus Suomessa on noin 0,9 prosenttia koko yrityskannasta, kun se Länsi-Euroopan kilpailukykyisimmissä maissa lähentelee parhaimmillaan 1,3 prosenttia. Yritykset alkavat tunnetusti työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos PK-yritysten pienimmistä kokoluokista. Myös teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. Alihankkijoina ja verkostotoimijoina ne ovat tärkeitä verkostotalouden toimijoita suurten yritysten liiketoiminnalle. Tuoreen Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan Suomeen on luotu vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, mutta se ei merkittävästi edistä kunnianhimoista ja kasvuhakuista yrittäjyyttä (Stenholm, Pukkinen, Heinonen & Kovalainen, 2009). Sen sijaan niin sanottujen vakiintuneiden yrittäjien eli yrittäjänä yli 42 kuukautta toimineiden osuus aikuisväestöstä oli Suomessa vuonna 2008 noin 9,2 prosenttia. Se oli korkein osuus Pohjoismaissa ja korkeampi kuin Euroopan maissa tai innovaatiovetoisissa kansantalouksissa keskimäärin. Nopean kasvun yritysten kokonaismäärää Suomessa voidaan arvioida hyödyntämällä Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja. Niiden mukaan kasvuyrityksiä joiden liikevaihto oli kasvanut vähintään kymmenen prosenttia kolmena peräkkäisenä vuotena oli Suomessa vuonna 2007 noin Määrä on 4,3 prosenttia Suomen koko yrityskannasta, kun maataloutta ei lasketa mukaan. Sitä vastoin vähintään 30 prosentin kasvun saavuttaneita yrityksiä oli ainoastaan kappaletta eli noin 0,75 prosenttia koko yrityskannasta. 6 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

7 Kuva 1. Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien määrän kehitys Suomessa (tuhatta) Lähde: Eurostatin työvoimatutkimus Yksinyrittäjät Kuva 2. Vähintään 10 %:n vuotuiseen liikevaihdon kasvuun vuosina yltäneet yritykset ja niiden henkilöstön kasvu Suomessa Lähde: EK ja Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri 02 Kauppa Rakentaminen Muut liike-elämän palvelut Teollisuus Liikenne Henkilöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tietotekniikkapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Koulutus Muut toimialat Osuus yrityksistä, % Työnantajayrittäjät % Osuus henkilöstön kasvusta , % Viimeisinä tilastoituina vuosina kasvuyritysten kokonaismäärä on kääntynyt lievään nousuun. Hyvin nopean kasvun ja erityisesti hieman kookkaampien yritysten määrä ei ole kuitenkaan kehittynyt yhtä myönteisesti. Vähintään 10 prosentin kasvuun kolmena peräkkäisenä vuotena yltäneitä yrityksiä oli vuonna 2007 eniten kaupan alalla, lähes 20 prosenttia. Rakennusalalla, liike-elämän palveluissa ja teollisuudessa liikuttiin 15 prosentin molemmin puolin (Kuva 2). Teollisuuden osuus uusista työpaikoista oli silti huomattava. Kasvuyritysten osuuteen vaikuttavat luonnollisesti muun muassa kansantalouden koko, markkinatilanne, yleinen talouskehitys ja vallitseva elinkeinorakenne. Suomessa markkinoiden ja kilpailuympäristön kansainvälisesti ottaen vaatimaton muutos kertoo hitaasta uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnystä ja hyödyntämisestä. Kasvuvajeeseen vaikuttaa varsinkin se, että meillä on vähemmän yrityksiä, jotka tuottavat täysin uusia tuotteita tai hyödyntävät uusia teknologioita. Yritystoiminnan lopettamisaste (yritystoiminnan lopettaneet suhteessa aikuisväestöön) onkin Suomessa yksi GEM-maiden matalimmista. Tästä seuraa edelleen, että yritysten selviytymisaste on Suomessa korkea, mikä tarkoittaa tutkijoiden johtopäätösten mukaan hidasta uusiutumista ja vähäistä yritystoiminnan dynamiikkaa. Selvityksen viitekehys Kiinnostus hallitus- ja johtoryhmätoimintaan lisääntyy Kiinnostus yritysten hallitus- ja johtoryhmätoimintaan on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt myös Suomessa. Tästä viestivät esimerkiksi monet hallitustyöskentelyn tarkasteluun keskittyneet teokset (esimerkiksi Lainema 2006; Lehtinen 2009) ja tutkijoiden herännyt kiinnostus johtoryhmätyöskentelyä kohtaan (esimerkiksi Tihula 2008). Kiinnostus näkyy myös konkreettisina yritysten johtamis- ja hallitusosaamisen edistämiseen tähtäävinä käytännön toimenpiteinä. Esimerkiksi Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n käynnistämää, hallitusjäsenten osaamisen kehittämiseen tähtäävää HHJ-koulutusta (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) järjestetään monilla paikkakunnilla ympäri maata. Lisäksi muun muassa Perheyritysten liitolla on oma perheyritysten jatkajille suunnattu Omistajuus ja hallitustyöskentely -valmennusohjelmansa. EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 7

8 Tieto pirstaleista, kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeaa Kiinnostuksen lisääntymisestä ja monista ansiokkaista tutkimuksista huolimatta tietämys erityisesti PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminnasta on edelleen puutteellista. PK-yrityskentän heterogeenisuuden vuoksi tulokset ovat usein pirstaleisia ja kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Yksi paljon käytetty keino kokonaiskuvan hahmottamiseksi on tarkastella yritysten organisoimista ja johtamista niiden elinkaaren näkökulmasta. Esimerkiksi Matti Lainema esittää Strateginen hallitus -kirjassaan Greinerin (1972) kehittämän mallin erilaisista johtamisen haasteista, joita yritykset kohtaavat elinkaarensa eri vaiheissa (Kuva 3.). Mallin mukaan toimintansa alkuvaiheessa olevat pienet yritykset kohtaavat aluksi johtajuuden kriisin, jonka selättämiseksi yrittäjien on pystyttävä jakamaan vastuuta muille ja siirryttävä toimintokohtaiseen johtamiseen. Pirstoutumisen kriisi syntyy puolestaan siitä, kun eri liiketoiminnat hajautuvat ja muuttuvat vaikeasti johdettaviksi. Tällöin yrityksissä perustetaan tulosyksiköitä toiminnan hallitsemiseksi. Liiketoimintojen eriytyminen voi edesauttaa yrityksen kasvamista, mutta samalla toimintojen valvonta käy entistä vaikeammaksi. Tästä aiheutuu usein valvonnan kriisi, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan erilaisia toiminnanohjausjärjestelmiä eri toimintojen koordinoimiseksi. Tämä voi myöhemmin johtaa byrokratian kriisiin, jossa jäykät järjestelmät hidastavat yrityksen päätöksentekoa ja reagointikykyä kohtuuttomasti. Jos yrityskulttuuri, kuten yrityksen arvot ja toiminnan tarkoitus, on kuitenkin riittävän selkeä ja henkilöstön tiedossa, byrokratian taakkaa voidaan keventää ja toiminnan joustavuutta edistää. (Lainema 2006, ) Laineman (2006) mukaan yrityksillä on yrityskoosta riippumatta tiettyjen ehtojen toteutuessa mahdollisuudet rakentaa niin sanottu strateginen hallitus. Tiivistetysti tällainen hallitus keskittyy strategisiin kysymyksiin ja sen kokoonpano muodostuu melko suppeasta joukosta osaavia ja toimintaan sitoutuneita henkilöitä, jotka pääsevät käsiksi strategiseen informaatioon ja kykenevät kyseenalaistamaan tarvittaessa myös olemassa olevan strategian. (Katso tarkemmin Lainema 2006, ) Myös esimerkiksi Lehtinen (2009) tunnistaa toimivassa hallituksessa samankaltaisia ominaisuuksia. Hän korostaa lisäksi asiakkaiden merkitystä hallitustyössä ja peräänkuuluttaa strategisten asiakkuuksien tunnistamista ja niiden merkitystä kilpailuetujen lähteenä. Näin toimivasta hallituksesta Lehtinen käyttää nimeä asiakkuusstrateginen hallitus. Kuva 3. Johtamisen haasteet yrityksen elinkaaren eri vaiheissa YRITYKSEN KOKO Byrokratia Kulttuuri Valvonta Koordinointi Pirstoutuminen Tulosyksikkörakenne Johtajuus Yrittäjyys Toimintokohtainen johto YRITYKSEN IKÄ Lähde: Lainema 2006, 67 8 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

9 Johtoryhmistä tiedetään vielä vähän Johtoryhmätutkimuksessa on keskitytty samoihin asioihin kuin hallitustyöskentelyä tarkastelleissa tutkimuksissa. Mielenkiinnon kohteena on ollut erityisesti kokoonpanon merkitys (jäsenten osaaminen, kokemus, muut taustatekijät) yrityksen suoriutumisessa. Kirjallisuudesta löytyy muun muassa johtoryhmien valmentamiseen tarkoitettuja teoksia menestyvän johtoryhmän muodostamisesta ja sen työskentelystä (esimerkiksi Åhman, Bärlund & Vatanen, 2007). Yksinomaan PK-yrityksiin keskittynyt johtoryhmätutkimus on kuitenkin edelleen melko vähäistä. Yksi haaste PK-yritysten johtoryhmätutkimuksessa on johtoryhmän määrittely. Usein esimerkiksi yrittäjyystiimien ja johtoryhmien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Yleensä palkkajohtajien mukanaoloa johtotiimeissä pidetään kuitenkin merkkinä omistajuuden ja johtamisen eriytymisestä ja johtoryhmien synnystä (esimerkiksi Tihula & Huovinen, 2009). Johtoryhmien merkitys yritysten suoriutumisessa on oleellinen. Lisäksi muun muassa Tihula (2008) havaitsi väitöstutkimuksessaan, että johtoryhmän merkitys voi korostua entisestään yrityksen muutosvaiheissa. Tihulan case-tutkimus osoitti, kuinka PK-perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa johtoryhmästä voi olla arvokasta hyötyä muun muassa jatkajan perehdyttämisessä. Selvityksen tavoitteet Tämä selvitys kartoittaa EK:n PK-jäsenyritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuutta, toimivuutta ja merkitystä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Selvitys on jatkoa keväällä 2009 valmistuneelle EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 -tutkimukselle. Nyt käsillä oleva selvitys syventää aiempaa analyysia ottamalla johtoryhmät vahvemmin tarkasteluun hallitusten rinnalle ja tarkastelemalla yrityksiä niiden elinkaarten eri vaiheissa. Lisäksi vertaillaan perheyrityksiä muihin yrityksiin ja nostetaan esiin sarjayrittäjien toimintatapoja. Selvityksen tavoitteena on esitellä PK-yritysten hallitusten työskentelytapoja, kuvata hallitusten työnjakoa ja sitä, millaisia asioita niissä käsitellään, kartoittaa, millainen hallituksen kokoonpano, osaamisprofiili ja toimintamallit parhaiten edistävät kasvu- ja kehittämistavoitteiden toteutumista, arvioida, miten hallitustyöskentelyssä on onnistuttu, ja mitkä ovat merkittävimpiä kehittämiskohteita jatkossa sekä tunnistaa tilastollisten analyysien avulla erilaisia hallitustyyppejä ja niille ominaisia piirteitä. Lisäksi havainnollistetaan yritysesimerkkien avulla hyviä toimintatapoja ja edistyksellisiä käytäntöjä. Lopuksi tarkastellaan potentiaalisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn vahvistamisen tueksi. Selvityksen ovat laatineet asiantuntijat Jari Huovinen, Kimmo Hyrsky ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliiton PK-yksiköstä. Aineisto ja tutkimusasetelma Selvityksessä on hyödynnetty määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ensisijaisena aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasi yhteensä 710 yritystä ja yhteisöä (vastausprosentti noin 36). Kyselyyn vastanneet yhdistykset ja säätiöt on kuitenkin rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle, koska hallitus ja johtoryhmätoiminta on niissä hieman erilaista kuin yrityksissä. Lisäksi alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset on jätetty aineiston ulkopuolelle, koska ne ovat usein yhden yrittäjän, yrittäjätiimin tai yrittä- EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 9

10 jäperheen johtamia organisaatioita, joissa hallitus- ja johtoryhmätoimintaa on vaikea erottaa yrityksen päivittäisestä johtamisesta. Edellä mainittujen rajausten jälkeen aineiston muodosti yhteensä 536 EK:n jäsenyritystä. Aineiston analysoimisessa on käytetty yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä kohderyhmään (yritykset, poislukien yksinyrittäjät, mikroyritykset sekä maa-, metsä- ja kalatalous). Painotetussa aineistossa pienyritykset edustivat noin 83 prosenttia, keskisuuret yritykset 14 prosenttia ja suuryritykset noin 3 prosenttia vastaajista. Taulukossa 1 kuvataan selvityksen ei-painotettua ja painotettua aineistoa. Aineisto antaa mahdollisuuden tarkastella PKyritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä useista eri näkökulmista. Painotetussa aineistossa yritykset jakautuivat tasaisesti valmistusyrityksiin (48 prosenttia) ja palvelualan yrityksiin (52 prosenttia). Perheyrityksiä 1 oli hieman alle puolet (45 prosenttia) ja vientiyrityksiä vajaa kolmannes (32 prosenttia) kaikista vastaajista. Lähes kolmannes kaikista vastaajista oli sarjayrittäjiä 2 (30 prosenttia) ja voimakasta kasvua tavoitteli 12 prosenttia yrityksistä. Mukana oli myös yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä, minkä vuoksi PK-yritysten johtamista on mahdollista peilata myös suuryritysten johtamiseen. Kvantitatiivisen aineiston myötä muodostunutta kuvaa tarkennettiin lisäksi yrityshaastatteluilla. Raportin toisessa luvussa tehdään katsaus aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Seuraavaksi raportoidaan selvityksen keskeiset tulokset luvussa kolme. Neljännessä luvussa vedetään yhteen selvityksen johtopäätökset. Yrityspolitiikan rooli korostuu globaalin finanssikriisin ja taantuman puitteissa. Yrityskoko Taulukko 1. Selvityksen aineisto (%) Vertailuyritykset (EK:n jäsenyritykset) Alkuperäinen Painotettu aineisto aineisto* (536 yritystä) ( yritystä) työntekijää työntekijää työntekijää 4 3 * Ulkopuolelle on rajattu yksinyrittäjät, mikroyritykset sekä maa-, metsä- ja kalatalous 1 Selvityksessä vastaajilta kysyttiin subjektiivista arviota siitä, pitävätkö he yritystään perheyrityksenä vai eivät. 2 Sarjayrittäjillä tarkoitetaan tässä selvityksessä kaikkia niitä yrittäjiä, joilla on yrittäjäkokemusta vähintään kahdesta eri yrityksestä joko ajallisesti peräkkäin tai samanaikaisesti. 10 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

11 Selvityksen taustaa Hallitus- ja johtoryhmätoimintaan vaikuttavat tilannetekijät EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 -selvityksessä havaittiin, että erilaiset tilannetekijät vaikuttavat yrityksen tavoitteisiin, jotka puolestaan vaikuttavat siihen, miten yrityksen johtaminen järjestetään ja millaista osaamista yrityksen hallituksessa tarvitaan. Esimerkiksi pienimmissä yrityksissä hallitus on usein pelkästään lain edellyttämä toimielin, joka käytännössä vain allekirjoittaa viralliset asiakirjat. Myöskään johtoryhmiä ei juuri esiinny. Yrityskoon kasvaessa todellinen tarve hallitus- ja johtoryhmätyöskentelylle lisääntyy. Myös tässä selvityksessä hallitus- ja johtoryhmätoimintaa tutkitaan yrittäjään sekä hänen yritykseensä ja sen liiketoimintaan vaikuttavia tilannetekijöitä korostavan kontingenssiteorian lähtökohdista. Kontingenssiteoria soveltuu hyvin PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminnan tutkimiseen, koska yrityksen tekemiin valintoihin ja siihen, millaiseksi yrityksen elinkaari lopulta muodostuu, vaikuttavat monet yksilöön liittyvät sekä yritystä ja sen toimintaympäristöä kuvaavat tilannetekijät. Yksilöön liittyviä tilannetekijöitä ovat muun muassa yrittäjien elämäntilanne sekä aikaisempi työ- ja yrittäjäkokemus, jotka vaikuttavat yksilöllisiin asenteisiin ja tavoitteisiin. Erot tilannetekijöissä selittävät osaltaan sitä, miksi osa yrittäjistä on tyytyväisiä pienimuotoiseen ja kannattavaan yritystoimintaan, kun taas osa hakee yritystoiminnalleen voimakasta kasvua. Yritystä ja sen toimintaympäristöä kuvaavina tilannetekijöinä voidaan pitää esimerkiksi yrityskokoa, yrityksen omistajuutta, yleistä taloudellista tilannetta sekä toimialaa ja sen kehitysvaihetta. Luonnollisesti esimerkiksi taloudellisen taantuman tai laman seurauksena monet yritykset ovat joutuneet tinkimään kasvutavoitteistaan ja sopeuttamaan toimintaansa. Tämän selvityksen yhtenä tavoitteena on syventää Kasvun ajurit 5 -julkaisun analyyseja ja tarkastella hallitus- ja johtoryhmätoimintaa tarkemmin erilaisten taustamuuttujien valossa. Selvityksessä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan kasvun ja kansainvälistymisen lisäksi muun muassa omistajuuden ja yrittäjäkokemuksen näkökulmista. Omistajuuden merkitys Omistajuuden keskittyminen esimerkiksi tietylle yrittäjäperheelle vaikuttaa yleensä myös yrityksen organisoimiseen ja johtamiseen. Perheyritysten hallitustyöskentelystä on vielä suhteellisen vähän tutkimustietoa. Perheyritysten liitto on julkistanut kesäkuussa 2009 julkaisun Hyvät hallintotavat perheyrityksissä -omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta. Julkaisun tavoitteena on auttaa perheyrityksiä kehittämään mm. hallitustyöskentelyä. Mustavalkoisesti ajateltuna omistajuus ja johtaminen siirtyvät perheyrityksissä yleensä sukupolvelta seuraavalle eikä ylintä johtamisvastuuta kovinkaan mielellään luovuteta perheen ulkopuolisille henkilöille. Tutkimusten mukaan menestyneimmissä perheyrityksissä perheen tai suvun jäsenet voivat tuoda hallitukseen syvällistä yrityskohtaista tietämystä ja vahvaa sitoutumista yrityksen menestymiseen (Lane, Astrachan, Keyt & McMillan, 2006). Lisäksi halutaan varmistaa omistajuuden säilyminen suvussa ja perheen autonomia päätöksenteossa. Perheyritysten keskuudessa on kuitenkin myös runsaasti esimerkkejä, joissa päätäntävaltaa on hajautettu ja hallituksiin on kutsuttu ulkopuolisia jäseniä. Perheyritysten liiton mukaan kaikista suomalaisista yrityksistä noin 86 prosenttia on perheyrityksiä. Arviot perheyritysten määristä vaihtelevat kuitenkin suuresti sen mukaan, millaisia määritelmiä käytetään. Tässä selvityksessä perheyritysten määrittely perustuu vastaajien subjektiivisiin arvioihin johtamistaan yrityksistä. EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 11

12 Yrittäjäkokemuksen merkitys Uusien yritysten perustamisessa ei aina ole kyse myöskään niin sanotusta uusyrittäjyydestä. Monien yritysten taustalta löytyy sarja- ja portfolioyrittäjiä, joilla on jo aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä. Sarjayrittäjät aloittavat uuden yritystoiminnan luovuttuaan edellisestä, portfolioyrittäjät taas käynnistävät uuden yrityksen edellisen rinnalle (esimerkiksi Hall, 1995). Termeistä sarjayrittäjyys on arkikielessä tunnetumpi ja sitä käytetään monesti kuvaamaan molempia yrittäjätyyppejä. Tässäkin tutkimuksessa sarjayrittäjillä tarkoitetaan kaikkia niitä yrittäjiä, joilla on yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että noin kolmanneksella kaikista yrittäjistä on yrittäjäkokemusta vähintään kahdesta eri yrityksestä joko ajallisesti peräkkäin tai samanaikaisesti (esimerkiksi Huovinen 2007; Westhead & Wright 1998). Aikaisempi yrittäjäkokemus kehittää usein yrittäjän itsetuntemusta ja käsitystä siitä, millaista osaamista hän tarvitsee tuekseen kehittäessään omistamaansa yritystä. Sarjayrittäjien yrityksissä hyödynnetäänkin usein enemmän muun muassa johtoryhmiä kuin ensimmäistä kertaa yrittäjinä toimivien yrityksissä. Erityisesti useamman yrityksen omistavien yrittäjien kohdalla tämä on hyvin tavallista, koska yritysten samanaikainen kehittäminen ei useinkaan ole mahdollista pelkästään yrittäjän oman henkilökohtaisten panoksen kautta. (Tihula & Huovinen 2009.) Monesti sarjayrittäjät kunnostautuvat myöhemmin myös hallitusammattilaisina ja pääomasijoittajina. Parhaimmillaan yrittäjäkokemuksen ääni hallituksessa vähentää kehittyvien yritysten toimintaan liittyviä uutuuden ja pienuuden haittoja, tehostaa toimintaa ja tuo sille uskottavuutta. 12 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

13 Hallitus näyttää kasvun strategisen suunnan, johtoryhmä jalkauttaa strategian operatiiviseen toimintaan Hallitustyöskentely PK-yrityksissä Hallitusten kokoonpano monipuolisuus lisääntyy kasvun myötä Selvityksen tulosten perusteella yritysten hallituksissa toimii keskimäärin 3 5 jäsentä. Melko luonnollinen tulos on, että pienissä, henkilöä työllistävissä yrityksissä hallitusten jäsenmäärä oli pienempi (keskimäärin alle 4 henkilöä) kuin keskisuurissa yrityksissä (noin 5 henkilöä). Toimialoista hallitusten jäsenmäärät olivat pienimpiä rakentamisessa ja kaupan alalla (noin 3 henkilöä). Teollisuuden ja palvelualan yritysten hallituksissa toimi keskimäärin neljä jäsentä. Hallitustyöskentelyssä tarve monipuoliselle osaamiselle näyttäisi lisääntyvän yrityskoon kasvaessa ja/tai kasvua tavoiteltaessa. Esimerkiksi niin sanottuja yrityksen ulkopuolisia tai riippumattomia hallitusjäseniä 3 oli useimmin voimakasta kasvua tavoittelevissa yrityksissä (57 prosenttia yrityksistä) ja yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä (68 prosenttia yrityksistä). Yliopistoista tai tiedekorkeakouluista valmistuneita oli myös useammin kasvuhakuisissa, kansainvälisissä ja yrityskooltaan suuremmissa yrityksissä. Ulkomaalaisia hallitusjäseniä oli odotetusti eniten voimakasta kasvua tavoittelevissa ja vientimarkkinoilla toimivissa yrityksissä (17 19 prosenttia yrityksistä). Mielenkiintoista oli myös se, että perheyritysten hallituksessa olivat useammin molemmat sukupuolet edustettuina kuin muissa yrityksissä (61 prosenttia perheyrityksistä, muista yrityksistä 43 prosenttia). Perheyrityksistä neljänneksessä oli mukana nuoria, enintään 35-vuotiaita hallitusjäseniä (muista yrityksistä 18 prosentissa). Tulos selittynee osittain sillä, että perheyritysten hallituksissa toimii usein yritystoiminnan Yrityksen kehitysvaihe ja suuntautuminen vaatii eri aikoina erilaisen jäsenen hallitukseen. Ekspansiivinen vaihe edellyttää jäseniltä laajaa kokemusta kasvun ajureista sekä rahoitus- sekä laajentumismalleista. Uusien tuotealueiden, tuotteiden sekä toiminta-alueen laajentaminen vaatii puolestaan innovatiivista ja riskien kartoitukseen erikoistunutta hallitusta. Työnantaja teollisuusyrityksestä Pienyritykselle kovin vahva vieraista koostuva hallitus saattaa olla tuhoisa. Yrittäjä ei ehkä pystykään toteuttamaan itseään yrityksen eteen niin kuin pohjimmiltaan haluaisi. Yritys saattaa silloin menettää identiteettinsä eikä synnykään sellaista tulosta kuin halutaan. Työnantaja teollisuusyrityksestä 3 Ulkopuoliset hallitusjäsenet tekevät usein päätyönsä jossakin muussa organisaatiossa ja tuovat ulkopuolista näkemystä yrityksen hallitustyöhön. Ulkopuoliset jäsenet voivat olla esimerkiksi rahoituslaitosten edustajia, tilintarkastustoiminnan asiantuntijoita tai muuten ansioituneita ja kokeneita hallitusammattilaisia. EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 13

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara?

Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara? Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara? Jari Huovinen Jyväskylä 27.11.2012 Esityksen sisältö 1. Pk-yritysten toimintaympäristö Kilpailukykytekijät Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne 2.

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Pk-Pulssi. Pk-yritysten tilannekuva keväällä 2017

Pk-Pulssi. Pk-yritysten tilannekuva keväällä 2017 Pk-Pulssi Pk-yritysten tilannekuva keväällä 217 Työnantajayritysten tilannekuva Pk-Pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten tilannetta ja näkymiä Pk-Pulssi tehdään kaksi kertaa vuodessa

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2012. Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta

Perheyritysbarometri 2012. Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta Perheyritysbarometri 2012 Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto PERHEYRITYSTEN LIITTO SISÄLTÖ 2 JOHTOPÄÄTÖKSET 3 1

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Kasvun ajurit 5. Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

Kasvun ajurit 5. Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu Kasvun ajurit 5 Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu Kasvun ajurit 5 Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä kasvuyritysten

Lisätiedot

Pk-pulssi. Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta. Syksy 2016

Pk-pulssi. Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta. Syksy 2016 Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta Syksy 16 Pk-pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten tilannetta ja näkymiä Pk-pulssi tehdään kaksi kertaa

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PKhallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus,

Lisätiedot

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Miten rakentaa lisäarvoa tuottava hallitus Eero Ottila HHJ,partner 28.9.2012 Teemat joita esityksessä pohditaan Miksi lisäarvohallitus Mitä lisäarvoa hallitus tuo

Lisätiedot

Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet. EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 2017

Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet. EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 2017 Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 17 Omistajuuden ja yrittäjyyden ilmapiiri Yksittäisten väittämien jakaumat ja keskiarvot Työnantajayrittäjät näkevät

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli

Lisätiedot

Kiertotalous Suomen työnantajayrityksissä. EK:n kyselytutkimuksen tulokset 3.12.2015

Kiertotalous Suomen työnantajayrityksissä. EK:n kyselytutkimuksen tulokset 3.12.2015 Kiertotalous Suomen työnantajayrityksissä EK:n kyselytutkimuksen tulokset 3.12.2015 Yritykset hyvin kartalla kiertotaloudesta; bisnesmahdollisuus neljännekselle Kiertotalous käsitteenä oli ainakin jossain

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Perheyritysbarometri. Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta. Joulukuu 2015

Perheyritysbarometri. Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta. Joulukuu 2015 Perheyritysbarometri 2015 Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta Joulukuu 2015 Perheyritysbarometri 2015 Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökyselyn tulokset 20.11.2014

Pk-toimintaympäristökyselyn tulokset 20.11.2014 Pk-toimintaympäristökyselyn tulokset 20.11.2014 Tähän raporttiin on tiivistetty tulokset pk-toimintaympäristökyselystä, jonka EK teki jäsenistölleen marraskuussa 2014. Aineisto on edustava otos EK:n jäsenyrityksistä,

Lisätiedot

Aloita ajoissa - infoa omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista. Suomen Yrittäjien puheenvuoro Mika Haavisto 4.2.2015

Aloita ajoissa - infoa omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista. Suomen Yrittäjien puheenvuoro Mika Haavisto 4.2.2015 Aloita ajoissa - infoa omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista Suomen Yrittäjien puheenvuoro Mika Haavisto 4.2.2015 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset

Lisätiedot

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä 1 Korporaatioiden aika on ohi Suomessa on 90 000 työnantajayritystä: NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan kauppakamari

Länsi-Uudenmaan kauppakamari Länsi-Uudenmaan kauppakamari Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pkyritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle

Lisätiedot

PK-PULSSI. EK:n yrityskyselyn tulokset. Kevät Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-PULSSI. EK:n yrityskyselyn tulokset. Kevät Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-PULSSI EK:n yrityskyselyn tulokset Kevät 2017 Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1 Pk-Pulssi - mistä on kyse? 1.1 Kyselyn tausta ja tavoitteet Pk-Pulssi on uusi säännöllisesti toteutettava

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Korporaatioiden aika on ohi Suomessa on 90 000 työnantajayritystä: NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä Kuuluvat työnantajaliittoihin Voivat vaikuttaa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta.

Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta. Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta. Perustietoa Suomen pk-sektorista Jari Huovinen, EK Syksy 16 1 Pk-pulssi - mistä on kyse? 1.1 Kyselyn tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten Miksi uutta toimintamallia tarvitaan? Monet kasvuhaluiset valmistavan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994)

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994) Alue Kaikki vastaajat (N = 994) 160 149 140 120 120 109 128 N 100 80 60 40 20 0 25 18 35 18 60 45 50 19 83 30 2 9 90 4 Asema organisaatiossa % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 74% 13% 7% 7% Kaikki vastaajat (N

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Erillinen HHJ-tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa Tampereella. Siihen voi osallistua vain HHJ-kurssitodistuksen saanut henkilö.

Erillinen HHJ-tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa Tampereella. Siihen voi osallistua vain HHJ-kurssitodistuksen saanut henkilö. Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pkyritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle ja vanhojen säilymiselle.

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot

HHJ tuoteperhe Juha Koski 1

HHJ tuoteperhe Juha Koski 1 HHJ tuoteperhe 28.8.2013 Juha Koski 1 HHJ-tuotteet/lisenssoidut HHJ-lisenssi (kurssi ja alumnitapaaminen) Yhtä lukuun ottamatta kaikki kauppakamarit ovat hankkineet lisenssin HHJ-kurssi 255:s kurssi sai

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot