Kasvun ajurit 5. Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 5. Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa?"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 5 Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailuky menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertail Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentely läpivalaisussa

2 Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentely läpivalaisussa

3 Tiivistelmä Yhä useamman yrityksen johdolla on nyt edessään kysymys, miten varmistaa yrityksen toimintaedellytykset taantuman yli ja kehittää samalla uutta tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tähän haasteeseen vastaamisessa hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyt ovat avainroolissa. Ne ovat tärkeitä instrumentteja osaamisen lähteinä ja valitun liiketoimintastrategian onnistuneessa jalkautuksessa. Tämä selvitys kartoitti EK:n PKjäsenyritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuutta, toimivuutta ja merkitystä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Selvitys on jatkoa keväällä 2009 valmistuneelle EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 -tutkimukselle. Yhtenä tavoitteena oli syventää Kasvun Ajurit -julkaisun analyysejä ja tarkastella hallitusja johtoryhmätoimintaa tarkemmin erilaisten taustamuuttujien valossa. Selvityksessä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan kasvun ja kansainvälistymisen lisäksi muun muassa omistajuuden ja yrittäjäkokemuksen näkökulmista. Johtoryhmätoiminta yleistyy, hallitus monipuolistuu ja hallitustyöskentely ammattimaistuu yrityksen kasvun myötä. Hallituksen kokoonpano muuttuu yleensä heterogeenisemmaksi, kun yrityskoko kasvaa. Samalla strategioita valmistelevat ja toteuttavat johtoryhmät yleistyvät. Kasvuhakuisten ja kansainvälisten yritysten hallituksissa mukana on yleensä niin sanottuja yrityksen ulkopuolisia jäseniä, jotka eivät ole mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Ulkopuolisia jäseniä voivat olla esimerkiksi rahoittajien edustajat, hallitusammattilaiset ja/tai yrittäjäkollegat. Yrityskoon kasvaessa hallitukset alkavat myös kokoontua säännöllisesti, ja kokouksista sekä niissä päätetyistä asioista pidetään yleensä myös pöytäkirjaa. Pienyrityksille taas on tavallista, että hallituksen jäsenet pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään ja vuorovaikutus on jatkuvaa. Tämä johtuu siitä, että usein kaikki hallitusjäsenet ovat myös yrityksen päivittäisessä toiminnassa mukana. Tällainen jatkuvan vuorovaikutuksen hallitustoiminta on tavallista varsinkin pienissä perheyrityksissä. PK-yrityksissä korostetaan hallitusjäsenen sitoutumista sekä sosiaalista ja strategista osaamista. PK-yrityksissä hallitusjäsenen on sitouduttava yrityksen toimintaan, kyettävä luomaan toimivat ja luottamukselliset suhteet omistajiin sekä pystyttävä strategiseen suunnitteluun. Selvityksen perusteella tällaista osaamista löytyy eniten toisilta yrittäjiltä ja yritysjohtajilta, jotka ovat halutuimpia hallituksen jäseniä PK-yrityksissä. Usein yrittäjät ja yritysjohtajat ovat mukana myös niin sanotuissa neuvonantajatiimeissä, jotka toimivat hallitusta epämuodollisemmin ja näyttävät olevan yleistymässä erityisesti monien sarjayrittäjien omistamissa yrityksissä. 2 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

4 Osaamistarpeet ovat erilaisia yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Tässä selvityksessä tunnistettiin osaamistarpeiltaan kolme erilaista hallitustyyppiä: asiantuntijahallitus, konservatiivinen hallitus ja uudistava hallitus. Asiantuntijahallituksen muodostavat usein yrityksen eri toimintojen johtajat ja se näyttäisi olevan yleisin elinkaarensa alkuvaiheessa olevissa pienyrityksissä, joissa yrittäjiltä vaaditaan jo johtamisominaisuuksia ja vastuun jakamista. Konservatiivisissa hallituksissa korostuvat hallituksen tehtäviin perinteisesti kuuluneet valvontatehtävä ja strateginen osaaminen. Konservatiivisia hallituksia näyttäisi esiintyvän hyvin laajasti PK-yrityskentässä riippumatta yrityksen tausta- ja tilannetekijöistä. Kyseisen hallitustyypin esiintymisen todennäköisyys kuitenkin kasvaa merkittävästi siinä vaiheessa, kun omistajuus ja johtaminen eriytyvät toisistaan. Uudistavassa hallituksessa on puolestaan mukana yritysrakenteiden muutoksiin ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan perehtyneitä henkilöitä. Tällainen hallitus on todennäköisin jo pidempään toimineissa keskisuurissa yrityksissä ja toiminnan murrosvaiheessa olevissa PKyrityksissä. Tiedon lisääminen ja käytännönläheinen valmennus aktivoivat hallituksia ja johtoryhmiä. Yrittäjähaastatteluissa ilmeni, että toimitusjohtajien strategiatyöosaamisen ja esimerkiksi kansainvälisen verkosto- ja muun liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi tulisi käynnistää uudenlaista, käytännönläheistä valmennusta. Erityisesti tilanteissa, joissa yritys on kasvanut yli 10 henkilöä työllistäväksi, toimitusjohtajuudelle asetetaan aivan uudenlaisia johtamiseen ja strategiseen suunnitteluun liittyviä osaamistarpeita. Vastaisuudessa tarvitaan myös lisää tutkittua ja elinkeinopoliittisesti relevanttia tietoa PK-yritysten kasvun ja johtamisen välisestä kohtalonyhteydestä. Yksi mielenkiintoinen suuntaus on niin sanotun nopean ja ketterän strategian hyödyntäminen PK-yrityksissä. Erityisesti tiukentuvassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa yrityksiltä edellytetään johtamisessa strategista ketteryyttä. Tämä korostaa muun muassa avoimen dialogin vaatimusta yrityksen sisällä strategian viestinnässä ja toteuttamisessa. EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 3

5 Sisältö JOHDANTO 6 PK-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn haasteista Suomessa 6 Selvityksen viitekehys 7 Selvityksen tavoitteet 9 Aineisto ja tutkimusasetelma 9 SELVITYKSEN TAUSTAA 11 Hallitus- ja johtoryhmätoimintaan vaikuttavat tilannetekijät 11 HALLITUS NÄYTTÄÄ KASVUN STRATEGISEN SUUNNAN, JOHTORYHMÄ JALKAUTTAA STRATEGIAN OPERATIIVISEEN TOIMINTAAN 13 Hallitustyöskentely PK-yrityksissä 13 Hallitusten kokoonpano monipuolisuus lisääntyy kasvun myötä 13 Hallitusten työskentely aktiivista, säännöllistä vai lain sanelema pakko? 14 Tehtävät ja suoriutuminen arviot hallitusten onnistumisesta myönteisiä 16 Hallitusjäsenten osaaminen sosiaalinen ja strateginen kyvykkyys korostuvat 18 Erilaiset hallitustyypit asiantuntemus, strateginen osaaminen ja uudistamiskyky 19 Johtoryhmät ja neuvonantajatiimit PK-yrityksissä 20 Johtoryhmä yrittäjän tukena ja vastuun jakajana 20 Neuvonantajatiimi yrittäjän sparraajana 20 HALLITUS- JA JOHTORYHMÄTYÖSKENTELYN AKTIVOINTI OLISI TEHOKASTA KASVUYRITYSPOLITIIKKAA 23 Hallitustyypit vaihtelevat yritysten elinkaarella 23 Kasvuyrityspolitiikka ja hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn edistäminen 24 LÄHTEET 26 EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 5

6 Johdanto PK-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn haasteista Suomessa Toimivan ja tehokkaan hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn merkitys PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittajana on huomattava. Nykyään esimerkiksi rahoittajat ja yritysverkostojen päämiehet kiinnittävät yhä enemmän huomiota sidosryhmiensä hallitusten ja johtoryhmien kokoonpanoon ja osaamisprofiiliin. Tämä selvitys kartoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton PK-jäsenyritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuutta, toimivuutta sekä merkitystä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Taantuman ja finanssikriisin oloissa monipuolisen osaamisen vaatimus korostuu yrityksissä. Myös kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja muut toimintaympäristön muutokset lisäävät osaamisen merkitystä yritysten kilpailuetujen lähteenä. Jos yrityksellä on hallituksessaan ja johtoryhmässään kokeneita ja monialaisia osaajia, se pystyy hiomaan toimintojaan ja strategioitaan näiden asiantuntijoiden avulla ja saamaan merkittävän osaamispohjan käyttöönsä. Kilpailukykyisessä yrityksessä bisnes-, teknologia- ja asiakasosaaminen yhdistyy usein strategiseen päätöksentekoon ja ohjaukseen. Näiden osaamisten täysimittaisessa hyödyntämisessä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn toimivuus ja tehokkuus ovat keskeisillä sijoilla. Yrityksen liiketoimintaprosessien tehokkuutta ja ylipäätään yritystoiminnan tuottavuutta voidaan parantaa merkittävästi suhteellisen pienilläkin uudistuksilla yrityksen strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Suomessa elinkeinopolitiikan haasteena on uusien innovatiivisten yritysten edistämisen ohella aktivoida varttuneempien potentiaalisten kasvuyritysten ja perheyritysten kasvuhalua, uusiutumista ja innovointia. Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan maassamme on nyt ennätyksellisesti reilut yritystä, kun alkutuotanto lasketaan mukaan. Yritysten suuri lukumäärä ei tietenkään ole ratkaiseva menestystekijä taloudessa. Vähintään yhtä tärkeää on, että yritykset kasvavat eli luovat uusia työpaikkoja ja ovat innovatiivisia uusien tuotteiden, liiketoimintamallien, palveluprosessien sekä tuotantomenetelmien luomisessa. Suomessa työnantajayritysten määrä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut. Yritysten määrän kasvusta ovat vastanneet yksinyrittäjät (Kuva 1.). Kasvuyrityksiä tarvitaan Suomeen paljon lisää. Niitä tarvitaan korvaamaan suurten yritysten ulkomaille siirtyviä työpaikkoja ja edistämään talouden rakennemuutosta. Meillä on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten osuus Suomessa on noin 0,9 prosenttia koko yrityskannasta, kun se Länsi-Euroopan kilpailukykyisimmissä maissa lähentelee parhaimmillaan 1,3 prosenttia. Yritykset alkavat tunnetusti työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos PK-yritysten pienimmistä kokoluokista. Myös teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. Alihankkijoina ja verkostotoimijoina ne ovat tärkeitä verkostotalouden toimijoita suurten yritysten liiketoiminnalle. Tuoreen Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan Suomeen on luotu vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, mutta se ei merkittävästi edistä kunnianhimoista ja kasvuhakuista yrittäjyyttä (Stenholm, Pukkinen, Heinonen & Kovalainen, 2009). Sen sijaan niin sanottujen vakiintuneiden yrittäjien eli yrittäjänä yli 42 kuukautta toimineiden osuus aikuisväestöstä oli Suomessa vuonna 2008 noin 9,2 prosenttia. Se oli korkein osuus Pohjoismaissa ja korkeampi kuin Euroopan maissa tai innovaatiovetoisissa kansantalouksissa keskimäärin. Nopean kasvun yritysten kokonaismäärää Suomessa voidaan arvioida hyödyntämällä Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja. Niiden mukaan kasvuyrityksiä joiden liikevaihto oli kasvanut vähintään kymmenen prosenttia kolmena peräkkäisenä vuotena oli Suomessa vuonna 2007 noin Määrä on 4,3 prosenttia Suomen koko yrityskannasta, kun maataloutta ei lasketa mukaan. Sitä vastoin vähintään 30 prosentin kasvun saavuttaneita yrityksiä oli ainoastaan kappaletta eli noin 0,75 prosenttia koko yrityskannasta. 6 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

7 Kuva 1. Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien määrän kehitys Suomessa (tuhatta) Lähde: Eurostatin työvoimatutkimus Yksinyrittäjät Kuva 2. Vähintään 10 %:n vuotuiseen liikevaihdon kasvuun vuosina yltäneet yritykset ja niiden henkilöstön kasvu Suomessa Lähde: EK ja Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri 02 Kauppa Rakentaminen Muut liike-elämän palvelut Teollisuus Liikenne Henkilöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tietotekniikkapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Koulutus Muut toimialat Osuus yrityksistä, % Työnantajayrittäjät % Osuus henkilöstön kasvusta , % Viimeisinä tilastoituina vuosina kasvuyritysten kokonaismäärä on kääntynyt lievään nousuun. Hyvin nopean kasvun ja erityisesti hieman kookkaampien yritysten määrä ei ole kuitenkaan kehittynyt yhtä myönteisesti. Vähintään 10 prosentin kasvuun kolmena peräkkäisenä vuotena yltäneitä yrityksiä oli vuonna 2007 eniten kaupan alalla, lähes 20 prosenttia. Rakennusalalla, liike-elämän palveluissa ja teollisuudessa liikuttiin 15 prosentin molemmin puolin (Kuva 2). Teollisuuden osuus uusista työpaikoista oli silti huomattava. Kasvuyritysten osuuteen vaikuttavat luonnollisesti muun muassa kansantalouden koko, markkinatilanne, yleinen talouskehitys ja vallitseva elinkeinorakenne. Suomessa markkinoiden ja kilpailuympäristön kansainvälisesti ottaen vaatimaton muutos kertoo hitaasta uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnystä ja hyödyntämisestä. Kasvuvajeeseen vaikuttaa varsinkin se, että meillä on vähemmän yrityksiä, jotka tuottavat täysin uusia tuotteita tai hyödyntävät uusia teknologioita. Yritystoiminnan lopettamisaste (yritystoiminnan lopettaneet suhteessa aikuisväestöön) onkin Suomessa yksi GEM-maiden matalimmista. Tästä seuraa edelleen, että yritysten selviytymisaste on Suomessa korkea, mikä tarkoittaa tutkijoiden johtopäätösten mukaan hidasta uusiutumista ja vähäistä yritystoiminnan dynamiikkaa. Selvityksen viitekehys Kiinnostus hallitus- ja johtoryhmätoimintaan lisääntyy Kiinnostus yritysten hallitus- ja johtoryhmätoimintaan on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt myös Suomessa. Tästä viestivät esimerkiksi monet hallitustyöskentelyn tarkasteluun keskittyneet teokset (esimerkiksi Lainema 2006; Lehtinen 2009) ja tutkijoiden herännyt kiinnostus johtoryhmätyöskentelyä kohtaan (esimerkiksi Tihula 2008). Kiinnostus näkyy myös konkreettisina yritysten johtamis- ja hallitusosaamisen edistämiseen tähtäävinä käytännön toimenpiteinä. Esimerkiksi Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n käynnistämää, hallitusjäsenten osaamisen kehittämiseen tähtäävää HHJ-koulutusta (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) järjestetään monilla paikkakunnilla ympäri maata. Lisäksi muun muassa Perheyritysten liitolla on oma perheyritysten jatkajille suunnattu Omistajuus ja hallitustyöskentely -valmennusohjelmansa. EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 7

8 Tieto pirstaleista, kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeaa Kiinnostuksen lisääntymisestä ja monista ansiokkaista tutkimuksista huolimatta tietämys erityisesti PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminnasta on edelleen puutteellista. PK-yrityskentän heterogeenisuuden vuoksi tulokset ovat usein pirstaleisia ja kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Yksi paljon käytetty keino kokonaiskuvan hahmottamiseksi on tarkastella yritysten organisoimista ja johtamista niiden elinkaaren näkökulmasta. Esimerkiksi Matti Lainema esittää Strateginen hallitus -kirjassaan Greinerin (1972) kehittämän mallin erilaisista johtamisen haasteista, joita yritykset kohtaavat elinkaarensa eri vaiheissa (Kuva 3.). Mallin mukaan toimintansa alkuvaiheessa olevat pienet yritykset kohtaavat aluksi johtajuuden kriisin, jonka selättämiseksi yrittäjien on pystyttävä jakamaan vastuuta muille ja siirryttävä toimintokohtaiseen johtamiseen. Pirstoutumisen kriisi syntyy puolestaan siitä, kun eri liiketoiminnat hajautuvat ja muuttuvat vaikeasti johdettaviksi. Tällöin yrityksissä perustetaan tulosyksiköitä toiminnan hallitsemiseksi. Liiketoimintojen eriytyminen voi edesauttaa yrityksen kasvamista, mutta samalla toimintojen valvonta käy entistä vaikeammaksi. Tästä aiheutuu usein valvonnan kriisi, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan erilaisia toiminnanohjausjärjestelmiä eri toimintojen koordinoimiseksi. Tämä voi myöhemmin johtaa byrokratian kriisiin, jossa jäykät järjestelmät hidastavat yrityksen päätöksentekoa ja reagointikykyä kohtuuttomasti. Jos yrityskulttuuri, kuten yrityksen arvot ja toiminnan tarkoitus, on kuitenkin riittävän selkeä ja henkilöstön tiedossa, byrokratian taakkaa voidaan keventää ja toiminnan joustavuutta edistää. (Lainema 2006, ) Laineman (2006) mukaan yrityksillä on yrityskoosta riippumatta tiettyjen ehtojen toteutuessa mahdollisuudet rakentaa niin sanottu strateginen hallitus. Tiivistetysti tällainen hallitus keskittyy strategisiin kysymyksiin ja sen kokoonpano muodostuu melko suppeasta joukosta osaavia ja toimintaan sitoutuneita henkilöitä, jotka pääsevät käsiksi strategiseen informaatioon ja kykenevät kyseenalaistamaan tarvittaessa myös olemassa olevan strategian. (Katso tarkemmin Lainema 2006, ) Myös esimerkiksi Lehtinen (2009) tunnistaa toimivassa hallituksessa samankaltaisia ominaisuuksia. Hän korostaa lisäksi asiakkaiden merkitystä hallitustyössä ja peräänkuuluttaa strategisten asiakkuuksien tunnistamista ja niiden merkitystä kilpailuetujen lähteenä. Näin toimivasta hallituksesta Lehtinen käyttää nimeä asiakkuusstrateginen hallitus. Kuva 3. Johtamisen haasteet yrityksen elinkaaren eri vaiheissa YRITYKSEN KOKO Byrokratia Kulttuuri Valvonta Koordinointi Pirstoutuminen Tulosyksikkörakenne Johtajuus Yrittäjyys Toimintokohtainen johto YRITYKSEN IKÄ Lähde: Lainema 2006, 67 8 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

9 Johtoryhmistä tiedetään vielä vähän Johtoryhmätutkimuksessa on keskitytty samoihin asioihin kuin hallitustyöskentelyä tarkastelleissa tutkimuksissa. Mielenkiinnon kohteena on ollut erityisesti kokoonpanon merkitys (jäsenten osaaminen, kokemus, muut taustatekijät) yrityksen suoriutumisessa. Kirjallisuudesta löytyy muun muassa johtoryhmien valmentamiseen tarkoitettuja teoksia menestyvän johtoryhmän muodostamisesta ja sen työskentelystä (esimerkiksi Åhman, Bärlund & Vatanen, 2007). Yksinomaan PK-yrityksiin keskittynyt johtoryhmätutkimus on kuitenkin edelleen melko vähäistä. Yksi haaste PK-yritysten johtoryhmätutkimuksessa on johtoryhmän määrittely. Usein esimerkiksi yrittäjyystiimien ja johtoryhmien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Yleensä palkkajohtajien mukanaoloa johtotiimeissä pidetään kuitenkin merkkinä omistajuuden ja johtamisen eriytymisestä ja johtoryhmien synnystä (esimerkiksi Tihula & Huovinen, 2009). Johtoryhmien merkitys yritysten suoriutumisessa on oleellinen. Lisäksi muun muassa Tihula (2008) havaitsi väitöstutkimuksessaan, että johtoryhmän merkitys voi korostua entisestään yrityksen muutosvaiheissa. Tihulan case-tutkimus osoitti, kuinka PK-perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa johtoryhmästä voi olla arvokasta hyötyä muun muassa jatkajan perehdyttämisessä. Selvityksen tavoitteet Tämä selvitys kartoittaa EK:n PK-jäsenyritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn aktiivisuutta, toimivuutta ja merkitystä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Selvitys on jatkoa keväällä 2009 valmistuneelle EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 -tutkimukselle. Nyt käsillä oleva selvitys syventää aiempaa analyysia ottamalla johtoryhmät vahvemmin tarkasteluun hallitusten rinnalle ja tarkastelemalla yrityksiä niiden elinkaarten eri vaiheissa. Lisäksi vertaillaan perheyrityksiä muihin yrityksiin ja nostetaan esiin sarjayrittäjien toimintatapoja. Selvityksen tavoitteena on esitellä PK-yritysten hallitusten työskentelytapoja, kuvata hallitusten työnjakoa ja sitä, millaisia asioita niissä käsitellään, kartoittaa, millainen hallituksen kokoonpano, osaamisprofiili ja toimintamallit parhaiten edistävät kasvu- ja kehittämistavoitteiden toteutumista, arvioida, miten hallitustyöskentelyssä on onnistuttu, ja mitkä ovat merkittävimpiä kehittämiskohteita jatkossa sekä tunnistaa tilastollisten analyysien avulla erilaisia hallitustyyppejä ja niille ominaisia piirteitä. Lisäksi havainnollistetaan yritysesimerkkien avulla hyviä toimintatapoja ja edistyksellisiä käytäntöjä. Lopuksi tarkastellaan potentiaalisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn vahvistamisen tueksi. Selvityksen ovat laatineet asiantuntijat Jari Huovinen, Kimmo Hyrsky ja Juhapekka Suutarinen Elinkeinoelämän keskusliiton PK-yksiköstä. Aineisto ja tutkimusasetelma Selvityksessä on hyödynnetty määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ensisijaisena aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasi yhteensä 710 yritystä ja yhteisöä (vastausprosentti noin 36). Kyselyyn vastanneet yhdistykset ja säätiöt on kuitenkin rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle, koska hallitus ja johtoryhmätoiminta on niissä hieman erilaista kuin yrityksissä. Lisäksi alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset on jätetty aineiston ulkopuolelle, koska ne ovat usein yhden yrittäjän, yrittäjätiimin tai yrittä- EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 9

10 jäperheen johtamia organisaatioita, joissa hallitus- ja johtoryhmätoimintaa on vaikea erottaa yrityksen päivittäisestä johtamisesta. Edellä mainittujen rajausten jälkeen aineiston muodosti yhteensä 536 EK:n jäsenyritystä. Aineiston analysoimisessa on käytetty yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä kohderyhmään (yritykset, poislukien yksinyrittäjät, mikroyritykset sekä maa-, metsä- ja kalatalous). Painotetussa aineistossa pienyritykset edustivat noin 83 prosenttia, keskisuuret yritykset 14 prosenttia ja suuryritykset noin 3 prosenttia vastaajista. Taulukossa 1 kuvataan selvityksen ei-painotettua ja painotettua aineistoa. Aineisto antaa mahdollisuuden tarkastella PKyritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä useista eri näkökulmista. Painotetussa aineistossa yritykset jakautuivat tasaisesti valmistusyrityksiin (48 prosenttia) ja palvelualan yrityksiin (52 prosenttia). Perheyrityksiä 1 oli hieman alle puolet (45 prosenttia) ja vientiyrityksiä vajaa kolmannes (32 prosenttia) kaikista vastaajista. Lähes kolmannes kaikista vastaajista oli sarjayrittäjiä 2 (30 prosenttia) ja voimakasta kasvua tavoitteli 12 prosenttia yrityksistä. Mukana oli myös yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä, minkä vuoksi PK-yritysten johtamista on mahdollista peilata myös suuryritysten johtamiseen. Kvantitatiivisen aineiston myötä muodostunutta kuvaa tarkennettiin lisäksi yrityshaastatteluilla. Raportin toisessa luvussa tehdään katsaus aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Seuraavaksi raportoidaan selvityksen keskeiset tulokset luvussa kolme. Neljännessä luvussa vedetään yhteen selvityksen johtopäätökset. Yrityspolitiikan rooli korostuu globaalin finanssikriisin ja taantuman puitteissa. Yrityskoko Taulukko 1. Selvityksen aineisto (%) Vertailuyritykset (EK:n jäsenyritykset) Alkuperäinen Painotettu aineisto aineisto* (536 yritystä) ( yritystä) työntekijää työntekijää työntekijää 4 3 * Ulkopuolelle on rajattu yksinyrittäjät, mikroyritykset sekä maa-, metsä- ja kalatalous 1 Selvityksessä vastaajilta kysyttiin subjektiivista arviota siitä, pitävätkö he yritystään perheyrityksenä vai eivät. 2 Sarjayrittäjillä tarkoitetaan tässä selvityksessä kaikkia niitä yrittäjiä, joilla on yrittäjäkokemusta vähintään kahdesta eri yrityksestä joko ajallisesti peräkkäin tai samanaikaisesti. 10 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

11 Selvityksen taustaa Hallitus- ja johtoryhmätoimintaan vaikuttavat tilannetekijät EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 -selvityksessä havaittiin, että erilaiset tilannetekijät vaikuttavat yrityksen tavoitteisiin, jotka puolestaan vaikuttavat siihen, miten yrityksen johtaminen järjestetään ja millaista osaamista yrityksen hallituksessa tarvitaan. Esimerkiksi pienimmissä yrityksissä hallitus on usein pelkästään lain edellyttämä toimielin, joka käytännössä vain allekirjoittaa viralliset asiakirjat. Myöskään johtoryhmiä ei juuri esiinny. Yrityskoon kasvaessa todellinen tarve hallitus- ja johtoryhmätyöskentelylle lisääntyy. Myös tässä selvityksessä hallitus- ja johtoryhmätoimintaa tutkitaan yrittäjään sekä hänen yritykseensä ja sen liiketoimintaan vaikuttavia tilannetekijöitä korostavan kontingenssiteorian lähtökohdista. Kontingenssiteoria soveltuu hyvin PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminnan tutkimiseen, koska yrityksen tekemiin valintoihin ja siihen, millaiseksi yrityksen elinkaari lopulta muodostuu, vaikuttavat monet yksilöön liittyvät sekä yritystä ja sen toimintaympäristöä kuvaavat tilannetekijät. Yksilöön liittyviä tilannetekijöitä ovat muun muassa yrittäjien elämäntilanne sekä aikaisempi työ- ja yrittäjäkokemus, jotka vaikuttavat yksilöllisiin asenteisiin ja tavoitteisiin. Erot tilannetekijöissä selittävät osaltaan sitä, miksi osa yrittäjistä on tyytyväisiä pienimuotoiseen ja kannattavaan yritystoimintaan, kun taas osa hakee yritystoiminnalleen voimakasta kasvua. Yritystä ja sen toimintaympäristöä kuvaavina tilannetekijöinä voidaan pitää esimerkiksi yrityskokoa, yrityksen omistajuutta, yleistä taloudellista tilannetta sekä toimialaa ja sen kehitysvaihetta. Luonnollisesti esimerkiksi taloudellisen taantuman tai laman seurauksena monet yritykset ovat joutuneet tinkimään kasvutavoitteistaan ja sopeuttamaan toimintaansa. Tämän selvityksen yhtenä tavoitteena on syventää Kasvun ajurit 5 -julkaisun analyyseja ja tarkastella hallitus- ja johtoryhmätoimintaa tarkemmin erilaisten taustamuuttujien valossa. Selvityksessä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan kasvun ja kansainvälistymisen lisäksi muun muassa omistajuuden ja yrittäjäkokemuksen näkökulmista. Omistajuuden merkitys Omistajuuden keskittyminen esimerkiksi tietylle yrittäjäperheelle vaikuttaa yleensä myös yrityksen organisoimiseen ja johtamiseen. Perheyritysten hallitustyöskentelystä on vielä suhteellisen vähän tutkimustietoa. Perheyritysten liitto on julkistanut kesäkuussa 2009 julkaisun Hyvät hallintotavat perheyrityksissä -omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta. Julkaisun tavoitteena on auttaa perheyrityksiä kehittämään mm. hallitustyöskentelyä. Mustavalkoisesti ajateltuna omistajuus ja johtaminen siirtyvät perheyrityksissä yleensä sukupolvelta seuraavalle eikä ylintä johtamisvastuuta kovinkaan mielellään luovuteta perheen ulkopuolisille henkilöille. Tutkimusten mukaan menestyneimmissä perheyrityksissä perheen tai suvun jäsenet voivat tuoda hallitukseen syvällistä yrityskohtaista tietämystä ja vahvaa sitoutumista yrityksen menestymiseen (Lane, Astrachan, Keyt & McMillan, 2006). Lisäksi halutaan varmistaa omistajuuden säilyminen suvussa ja perheen autonomia päätöksenteossa. Perheyritysten keskuudessa on kuitenkin myös runsaasti esimerkkejä, joissa päätäntävaltaa on hajautettu ja hallituksiin on kutsuttu ulkopuolisia jäseniä. Perheyritysten liiton mukaan kaikista suomalaisista yrityksistä noin 86 prosenttia on perheyrityksiä. Arviot perheyritysten määristä vaihtelevat kuitenkin suuresti sen mukaan, millaisia määritelmiä käytetään. Tässä selvityksessä perheyritysten määrittely perustuu vastaajien subjektiivisiin arvioihin johtamistaan yrityksistä. EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 11

12 Yrittäjäkokemuksen merkitys Uusien yritysten perustamisessa ei aina ole kyse myöskään niin sanotusta uusyrittäjyydestä. Monien yritysten taustalta löytyy sarja- ja portfolioyrittäjiä, joilla on jo aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä. Sarjayrittäjät aloittavat uuden yritystoiminnan luovuttuaan edellisestä, portfolioyrittäjät taas käynnistävät uuden yrityksen edellisen rinnalle (esimerkiksi Hall, 1995). Termeistä sarjayrittäjyys on arkikielessä tunnetumpi ja sitä käytetään monesti kuvaamaan molempia yrittäjätyyppejä. Tässäkin tutkimuksessa sarjayrittäjillä tarkoitetaan kaikkia niitä yrittäjiä, joilla on yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että noin kolmanneksella kaikista yrittäjistä on yrittäjäkokemusta vähintään kahdesta eri yrityksestä joko ajallisesti peräkkäin tai samanaikaisesti (esimerkiksi Huovinen 2007; Westhead & Wright 1998). Aikaisempi yrittäjäkokemus kehittää usein yrittäjän itsetuntemusta ja käsitystä siitä, millaista osaamista hän tarvitsee tuekseen kehittäessään omistamaansa yritystä. Sarjayrittäjien yrityksissä hyödynnetäänkin usein enemmän muun muassa johtoryhmiä kuin ensimmäistä kertaa yrittäjinä toimivien yrityksissä. Erityisesti useamman yrityksen omistavien yrittäjien kohdalla tämä on hyvin tavallista, koska yritysten samanaikainen kehittäminen ei useinkaan ole mahdollista pelkästään yrittäjän oman henkilökohtaisten panoksen kautta. (Tihula & Huovinen 2009.) Monesti sarjayrittäjät kunnostautuvat myöhemmin myös hallitusammattilaisina ja pääomasijoittajina. Parhaimmillaan yrittäjäkokemuksen ääni hallituksessa vähentää kehittyvien yritysten toimintaan liittyviä uutuuden ja pienuuden haittoja, tehostaa toimintaa ja tuo sille uskottavuutta. 12 Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? EK

13 Hallitus näyttää kasvun strategisen suunnan, johtoryhmä jalkauttaa strategian operatiiviseen toimintaan Hallitustyöskentely PK-yrityksissä Hallitusten kokoonpano monipuolisuus lisääntyy kasvun myötä Selvityksen tulosten perusteella yritysten hallituksissa toimii keskimäärin 3 5 jäsentä. Melko luonnollinen tulos on, että pienissä, henkilöä työllistävissä yrityksissä hallitusten jäsenmäärä oli pienempi (keskimäärin alle 4 henkilöä) kuin keskisuurissa yrityksissä (noin 5 henkilöä). Toimialoista hallitusten jäsenmäärät olivat pienimpiä rakentamisessa ja kaupan alalla (noin 3 henkilöä). Teollisuuden ja palvelualan yritysten hallituksissa toimi keskimäärin neljä jäsentä. Hallitustyöskentelyssä tarve monipuoliselle osaamiselle näyttäisi lisääntyvän yrityskoon kasvaessa ja/tai kasvua tavoiteltaessa. Esimerkiksi niin sanottuja yrityksen ulkopuolisia tai riippumattomia hallitusjäseniä 3 oli useimmin voimakasta kasvua tavoittelevissa yrityksissä (57 prosenttia yrityksistä) ja yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä (68 prosenttia yrityksistä). Yliopistoista tai tiedekorkeakouluista valmistuneita oli myös useammin kasvuhakuisissa, kansainvälisissä ja yrityskooltaan suuremmissa yrityksissä. Ulkomaalaisia hallitusjäseniä oli odotetusti eniten voimakasta kasvua tavoittelevissa ja vientimarkkinoilla toimivissa yrityksissä (17 19 prosenttia yrityksistä). Mielenkiintoista oli myös se, että perheyritysten hallituksessa olivat useammin molemmat sukupuolet edustettuina kuin muissa yrityksissä (61 prosenttia perheyrityksistä, muista yrityksistä 43 prosenttia). Perheyrityksistä neljänneksessä oli mukana nuoria, enintään 35-vuotiaita hallitusjäseniä (muista yrityksistä 18 prosentissa). Tulos selittynee osittain sillä, että perheyritysten hallituksissa toimii usein yritystoiminnan Yrityksen kehitysvaihe ja suuntautuminen vaatii eri aikoina erilaisen jäsenen hallitukseen. Ekspansiivinen vaihe edellyttää jäseniltä laajaa kokemusta kasvun ajureista sekä rahoitus- sekä laajentumismalleista. Uusien tuotealueiden, tuotteiden sekä toiminta-alueen laajentaminen vaatii puolestaan innovatiivista ja riskien kartoitukseen erikoistunutta hallitusta. Työnantaja teollisuusyrityksestä Pienyritykselle kovin vahva vieraista koostuva hallitus saattaa olla tuhoisa. Yrittäjä ei ehkä pystykään toteuttamaan itseään yrityksen eteen niin kuin pohjimmiltaan haluaisi. Yritys saattaa silloin menettää identiteettinsä eikä synnykään sellaista tulosta kuin halutaan. Työnantaja teollisuusyrityksestä 3 Ulkopuoliset hallitusjäsenet tekevät usein päätyönsä jossakin muussa organisaatiossa ja tuovat ulkopuolista näkemystä yrityksen hallitustyöhön. Ulkopuoliset jäsenet voivat olla esimerkiksi rahoituslaitosten edustajia, tilintarkastustoiminnan asiantuntijoita tai muuten ansioituneita ja kokeneita hallitusammattilaisia. EK Järjellä, tunteella, vai vaistojen varassa? 13

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Perheyritysbarometri. Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta. Joulukuu 2015

Perheyritysbarometri. Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta. Joulukuu 2015 Perheyritysbarometri 2015 Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta Joulukuu 2015 Perheyritysbarometri 2015 Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan kauppakamari

Länsi-Uudenmaan kauppakamari Länsi-Uudenmaan kauppakamari Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pkyritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

HHJ tuoteperhe Juha Koski 1

HHJ tuoteperhe Juha Koski 1 HHJ tuoteperhe 28.8.2013 Juha Koski 1 HHJ-tuotteet/lisenssoidut HHJ-lisenssi (kurssi ja alumnitapaaminen) Yhtä lukuun ottamatta kaikki kauppakamarit ovat hankkineet lisenssin HHJ-kurssi 255:s kurssi sai

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta.

Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta. Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoimintansa toteumasta ja tulevaisuudesta. Perustietoa Suomen pk-sektorista Jari Huovinen, EK Syksy 16 1 Pk-pulssi - mistä on kyse? 1.1 Kyselyn tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu -

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Johtamisen huippua seminaari 10.6.2014, Kiasma Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus TASURI Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen Hanke käynnistyi 1.11.2013

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) OHJELMA. 1. Hyvä hallintotapa

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) OHJELMA. 1. Hyvä hallintotapa HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) OHJELMA Jakso 1. Hyvä hallintotapa Aika Tiistaina 19.1.2016 klo 12.30-17.30 Raaseporin Osuuspankki, Asemakatu 1, Tammisaari 12:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 13:00 Kurssin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot