Kasvun ajurit 5. Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ajurit 5. Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu"

Transkriptio

1 Kasvun ajurit 5 Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

2

3 Kasvun ajurit 5 Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu

4 Sisältö Tiivistelmä 1. Johdanto Hallitustyöskentelyn nykytila ja kehittämistarpeet fokuksessa Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma 5 2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä Yritysten määrä kasvaa nopeammin kuin kasvuyritysten määrä Työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin 9 3. Kasvuyritykset tuottavuuden lähteenä Tuottavuus luo hyvinvointia Kasvuyritykset innovoivat ja nopeuttavat rakennemuutosta Hallitustyöskentely kasvun ja kehittämisen vipuvartena Hallituksen ja johtoryhmän tehtävät ja toiminta Katsaus kirjallisuuteen Tulokset Hallitus on kasvuyrityksen strategian suunnannäyttäjä Hallitustyöskentely kasvu- ja vertailuyrityksissä Hallitusten kokoonpano Hallitustyöskentely ja hallitusjäsenten palkitseminen Hallituksen tehtävät ja suoriutuminen Hallitusjäsenten osaaminen Johtoryhmät ja neuvonantajatiimit Johtopäätökset Hallitustyöskentelyn aktivointi ja tehostaminen kasvun siivittäjinä Hallituksen merkitys yritysten kasvussa Kasvuyrittäjyys ja elinkeinopolitiikka Elinkaariajattelu kasvuyrityspolitiikan ytimeen Yrityksille tukea ja kannustimia hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen 26 Lähteet 28 2 Kasvun ajurit 5 EK 2009

5 Tiivistelmä Tässä selvityksessä perehdyttiin kasvuyritysten ja vertailuyritysten hallitustyöskentelyyn. Tarkastelun kohteena olivat hallitusten kokoonpano, tehtävät ja prosessit sekä osaaminen. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää, millainen hallitus ja millaiset käytännöt parhaiten edistävät yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Tilannetekijät vaikuttavat yrityksen tavoitteisiin, hallitustyöskentelyn muotoutumiseen ja yrityksen strategiaan. Myös tämä selvitys osoittaa, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tai jokaiseen tilanteeseen sopivaa tapaa organisoida ja johtaa yritystoimintaa. Yrityksen tavoitteisiin vaikuttavat erilaiset yksilölliset, toimialaan ja yritykseen liittyvät sekä toimintaympäristöä kuvaavat tilannetekijät. Tavoitteet puolestaan vaikuttavat siihen, miten yrityksen johtaminen järjestetään ja millaista osaamista yrityksen hallituksessa tarvitaan. Tämä voidaan esittää myös yhtälön muodossa seuraavasti: Tilannetekijät (Tyksilöt + Ttoimiala-/kilpailukykytekijät + Ttoimintaympäristö) g Yritys Ytavoitteet ghallitustyöskentely (Hkokoonpano + Htietotaito + Hprosessit) g Yritys Ystrategia Käytännössä esimerkiksi yrityksellä, jonka omistajalla on aikaisempaa yrittäjäkokemusta ja joka toimii kasvavalla tai erikoistuneella toimialalla ja innovatiivisessa, kasvuyrittäjyydelle suotuisassa toimintaympäristössä, on todennäköisemmin voimakkaat kasvutavoitteet kuin yrityksellä, jolta nämä ominaisuudet tai edellytykset puuttuvat. Kasvutavoitteiden toteuttaminen taas edellyttää yritykseltä useimmiten heterogeenista ja aktiivisesti toimivaa hallitusta: Monipuolinen osaaminen ja kokemus auttavat kasvutavoitteiden saavuttamisessa. Kasvuyritykset tarvitsevat menestyäkseen monipuolista osaamispääomaa ja taloudellisia resursseja. Hallituksen koko (hallitusjäsenten lukumäärä) ei kasvuyrityksissäkään ole tavallisesti kovin suuri, mutta hallitukseen valikoituu monipuolisesti yrityksen tarvitsemaa osaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kasvuyritysten hallitusjäsenet ovat usein taustoiltaan heterogeenisia ja hallituksissa on edustettuina omistajien lisäksi myös muun muassa asiakastoimialan tai kohdemarkkinoiden tuntijoita, rahoittajien edustajia sekä muita yrityksen ulkopuolisia hallitusjäseniä. Kasvuyritysten hallituksissa keskitytään strategiseen päätöksentekoon ja sparrataan yrityksen toimivaa johtoa. Monissa PK-yrityksissä samat henkilöt ovat yrityksen omistajia, johtajia ja hallituksen jäseniä. Yrityksen kasvattaminen ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista ilman vastuun jakamista. Kasvuyrityksissä yrityksen hallitus onkin usein selkeästi eriytetty johtoryhmästä ja molemmilla kokoonpanoilla on omat tärkeät tehtävänsä. Hallituksessa keskitytään strategisiin päätöksiin ja yritysjohdon sparraamiseen, kun taas johtoryhmässä huolehditaan strategian valmistelusta ja toteuttamisesta. Selkeä tehtävä- ja roolijako helpottaa kokonaiskuvan muodostamista ja auttaa kasvun hallitsemisessa. Yritykset tarvitsevat lisää tukea ja kannustimia hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Selvityksen tulosten mukaan PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn vahvistamiseksi tarvitaan lisää uusia ja uudistettuja valmennus-, koulutus- ja muita kehittämishankkeita. Niiden avulla parannetaan yritysten kriittistä osaamista muun muassa verkostoitumisessa, t&k&i-toiminnassa, rahoituksessa ja kansainvälistymisessä. Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Yritys-Suomi-palvelu-uudistuksen toteutuksessa tulee panostaa PK-yritysten bisnes-, teknologia- ja asiakasosaamisen yhteensovittamiseen ja vahvistaminen. Tämä edellyttää yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyn vahvistamista ja monipuolistamista. Vastaisuudessa Suomessa on myös kanavoitava innovatiivisemmin ja ponnekkaammin sarjayrittäjien, bisnesenkeleiden ja muiden kokeneiden yritysjohtajien ja -mentoreiden osaamista ja pääomia kasvuyritystoimintaan. Kasvun ajurit 5 EK

6 Johdanto 1.1 Hallitustyöskentelyn nykytila ja kehittämistarpeet fokuksessa Kasvuyritysten merkitys kansantaloudelle ja koko yhteiskunnalle tiedostetaan hyvin. Yritysten kasvuun kannustaminen on vahvasti esillä Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa. Käytännössä tämä näkyy muun muassa kansallisen innovaatiostrategian painotuksissa sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoimassa Kasvu- ja omistajayrittäjyyden ohjausryhmän aktiivisessa työssä. Kasvuyrittäjyys yhdistetään tuottavuuteen, talouden kehittymiseen ja uusiutumiseen sekä innovaatiotoimintaan. Kasvuyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja sitä kautta kansakunnan hyvinvoinnin luojia. Myös Euroopan komissio korostaa kasvuyrittäjyyttä edistäessään kilpailukykyä muun muassa Lissabonin strategiaan sisällytetyn Small Business Act -ohjelman kautta. Komissio rohkaisee jäsenmaitaan hakemaan yritysten kasvulla lisää dynamiikkaa Euroopan talouteen sekä entistä laadukkaampia työpaikkoja. Tämän selvityksen ovat laatineet Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijaorganisaatio Ernst & Young. Yhteistyö liittyy vuosittain järjestettävään Ernst & Young Entrepreneur of the Year -kilpailuun. Aiemmissa selvityksissä on tarkasteltu 1) kasvuyritysten ja kasvuyrittäjien ominaispiirteitä ja verrattu niitä niin sanottuihin keskivertoyrityksiin ja -yrittäjiin, 2) kasvuyrittäjyyden jatkuvuutta ja kasvuyritysten sukupolvenvaihdoksia, 3) kasvuyritysten ja muiden yritysten palkitsemisjärjestelmiä ja niiden yhteyttä yritysten kasvuun ja liiketoiminnan tuottavuuteen sekä 4) Kasvuyritysten ja PK-yritysten rahoituksen saatavuutta ja kasvun edellyttämää rahoitusosaamista. EK:n ja Ernst & Youngin yhteistyön tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden ja yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä Suomessa, parantaa yrittäjyyden yleistä arvostusta, tuoda esille kasvuyrityksien hyödyntämiä hyviä käytäntöjä sekä edistää PK-yritysten rohkeaa, pitkäjänteistä ja työllistävää kasvua Suomessa. Kasvuyritykset ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä, joten niitä on tärkeä tutkia ja ottaa oppia niiden toimintatavoista. Selvityksen viitekehys PK-yritysten hallitusten ja johtoryhmien rooli korostuu yritystoiminnassa. Nykyään esimerkiksi rahoittajat ja yritysverkostojen päämiehet kiinnittävät yhä enemmän huomiota sidosryhmiensä hallitusten ja johtoryhmien kokoonpanoon ja osaamisprofiiliin. Silti suomalaisia PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn perehtyneitä tutkimuksia on saatavilla erittäin vähän. Kansainvälisesti erityisesti Yhdysvalloissa aihealuetta on tutkittu laajalti, mutta selvitykset ovat kohdistuneet yleensä suurten pörssiyritysten hallituksiin. Tämä selvitys pureutuu tähän tutkimukselliseen aukkoon vertailemalla hallitustyöskentelyä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailun yrityksissä ja vertailuaineiston yrityksissä. Myös johtoryhmätyöskentelyä tarkastellaan soveltuvin osin. Selvityksen tavoitteita ovat: kartoittaa hallitusten työskentelytapoja, työnjakoa ja sitä, millaisia asioita hallituksissa käsitellään, tunnistaa, millainen hallituksen kokoonpano ja osaamisprofiili parhaiten edistää kasvu- ja kehittämistavoitteiden toteutumista sekä arvioida, miten hallitustyöskentelyssä on onnistuttu ja mitkä ovat merkittävimpiä kehittämiskohteita jatkossa. Lisäksi havainnollistetaan yritysesimerkkien avulla hyviä toimintatapoja ja edistyksellisiä käytäntöjä. Lopuksi esitetään potentiaalisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä yritysten hallitustyöskentelyn vahvistamisen tueksi. Viitekehyksenä hyödynnetään Laineman (2006, 36) esittelemää hallitustyöskentelyn analysoimiseen ja kehittämiseen tarkoitettua mallia 1. Mallin perusajatuksena voidaan pitää sitä, että hallituksen kokoonpano, osaamisprofiili, työnjako ja työskentelyprosessi vaikuttavat keskeisesti siihen millaisen strategian yritys valitsee ja miten se sitä toteuttaa erilaisissa kilpailuympäristöissä (Kuva 1). 4 Kasvun ajurit 5 EK 2009

7 Kuva 1. Hallitustyöskentelyn analysoimisen ja kehittämisen viitekehys (Lainema 2006, 36) Ulkoiset tilannetekijät Hallituksen kokoonpano Yrityksen johto Hallituksen pätevyysprofiili Päämäärät/ tavoitteet Hallituksen roolin valinta Strategiavalinta Toteutunut strategia Yrityksen menestys Hallituksen työnjako Sisäiset tilannetekijät Hallituksen työskentelyprosessi Kilpailuympäristö Mallissa hallituksen roolin muodostavat osa-alueet on lihavoitu, koska kysymykset tässä selvityksessä koskevat hallitusten kokoonpanoa ja osaamista, puheenjohtajien ja muiden jäsenten työnjakoa sekä hallitusten työskentelytapoja PK-yrityksissä. Kysymyslomakkeen suunnittelussa on hyödynnetty Laineman (2006) näkemysten ohella myös muun muassa Finnveran hallitustyöskentelyä käsittelevää työkirjaa (Finnvera, 2004). Selvityksen ovat laatineet asiantuntijat Jari Huovinen, Kimmo Hyrsky ja Juhapekka Suutarinen sekä PK-johtaja Pekka Tsupari EK:sta. Ernst & Youngilla hankkeen koordinaattorina on toiminut projektipäällikkö Iina Laiho. 1.2 Selvityksen aineisto ja tutkimusasetelma Selvityksessä on hyödynnetty määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ensisijaisena aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka kohdistettiin Ernst & Youngin Entrepreneur of the Year -kilpailuun osallistuneille yrityksille (kilpailussa vuosina ) ja EK:n jäsenyrityksille 2. Kvantitatiivisen aineiston myötä muodostunutta kuvaa tarkennettiin lisäksi yrityshaastattelujen avulla. Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneista yrityksistä kyselyyn vastasi yhteensä 82 yritystä. Näistä noin 49 prosenttia toimi teollisuudessa, 41 1 Laineman viitekehys perustuu Zahran & Pearcen (1989) ja Heracleousin (2001) esittämiin malleihin. 2 Tässä selvityksessä Ernst & Youngin kasvuyrityskilpailuun osallistuneista yrityksistä käytetään nimitystä kasvuyritykset ja EK:n jäsenyrityksistä termiä vertailuyritykset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kasvuyritysten joukossa voisi olla EK:n jäsenyrityksiä tai vertailuyritysten keskuudessa kasvuyrityksiä. Kasvun ajurit 5 EK

8 prosenttia palveluissa ja 10 prosenttia rakentamisessa. Kasvuyritysten joukossa oli myös jonkin verran suurempia yrityksiä kuin PK-yrityksissä keskimäärin. Kasvuyritysten keskuudessa niin pieniä (alle 50 työntekijää) kuin keskisuuriakin yrityksiä ( työntekijää) oli kaksi viidesosaa kaikista vastanneista. Suuria, vähintään 250 työntekijää työllistäviä yrityksiä, oli noin viidennes kasvuyrityksistä. Yli 5 miljoonan euron liikevaihtoon ylsi hieman vajaa kolmannes ja vähintään 10 miljoonan myyntiin yli kaksi kolmasosaa kasvuyrityksistä. Kaikki kasvuyritykset olivat yhtiömuodoltaan osakeyhtiöitä. Ernst & Youngin kilpailussaan yrityksiltä edellyttämä liikevaihdon alaraja on noin 5 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärävaatimus yli kymmenen. Nämä sulkevat kaikkein pienimmät yritykset pois. Toisaalta liikevaihdon vuotuiselle kasvulle ei ole asetettu tiukkaa vähimmäismäärää. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi yritysten arviointi pohjautuu ehdokkaiden henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa kartoitetaan laajasti yrittäjyyden eri osa-alueita. EK:n jäsenistä kyselyyn vastasi yhteensä 710 yritystä ja yhteisöä (vastausprosentti noin 36). Kasvuyritysaineiston ja EK:n jäsenaineiston vertailtavuuden vuoksi kyselyyn vastanneet yhdistykset ja säätiöt on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi alle 10 henkilöä työllistävät yritykset on jätetty aineiston ulkopuolelle. Ne ovat usein yhden yrittäjän, yrittäjätiimin tai yrittäjäperheen johtamia organisaatioita, joissa hallitus- ja johtoryhmätoimintaa on vaikea erottaa yrityksen päivittäisestä johtamisesta. Näiden rajausten jälkeen kasvuyritysten vertailuaineistoksi muodostui yhteensä 536 EK:n jäsenyritystä. Aineistossa keskisuuret yritykset olivat yli- ja pienyritykset aliedustettuina, joten vastaukset painotettiin vastaamaan rakenteeltaan kohderyhmää (yritykset pl. yksinyrittäjät, mikroyritykset sekä maa-, metsä- ja kalatalous). Painotetussa aineistossa pienyritykset edustivat noin 83 prosenttia, keskisuuret yritykset 14 prosenttia ja suuryritykset noin 3 prosenttia vastaajista. Kuvasta 2 ilmenevät aineistojen jakaumat. Raportin seuraavassa luvussa käydään läpi kasvuyrittäjyyden merkitystä ja näkymiä Suomessa. Kolmas luku keskittyy kasvuyrittäjyyden ja tuottavuuden väliseen vuorovaikutukseen. Neljännestä luvusta lähtien raportoidaan kyselyn tuloksia. Viidennessä luvussa vedetään yhteen selvityksen johtopäätökset. Yrityspolitiikan rooli korostuu globaalin finanssikriisin ja taantuman puitteissa. Kuva 2. Selvityksen aineisto Vertailuaineisto sovitettiin vastaamaan rakenteeltaan Suomen PK-yrityskenttää Verrokkiyritykset Kasvuyritykset Alkuperäinen aineisto (536 yritystä) Painotettu aineisto (17954 yritystä) Koko aineisto (82 yritystä) työntekijää 62 % 83 % 42 % työntekijää 34 % 39 % 250 työntekijää 4 % 14 % 3 % 19 % 6 Kasvun ajurit 5 EK 2009

9 2. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä Kasvu on käsitteenä dynaaminen ja sillä viitataan tavallisesti yrityksen elinkaaren mukaiseen kehityskulkuun. Analogia biologiaan eli kasvuun, kehittymiseen ja kypsymiseen on läheinen: yritys nähdään järjestelmänä, joka syntyy, kehittyy ja vakiinnuttaa viimein paikkansa osana talousjärjestelmää. Suomessa yrityksistä lähes 86 prosenttia työllistää alle viisi ihmistä (Taulukko 1). Meillä on pulaa varsinkin kasvuhaluisista ja -kykyisistä keskisuurista yrityksistä. Keskisuurten yritysten osuus Suomessa on reilut 0,9 prosenttia koko yrityskannasta, kun se Länsi- Euroopassa parhaillaan lähentelee 1,3:a. 2.1 Yritysten määrä kasvaa nopeammin kuin kasvuyritysten määrä Yritysten määrä on kasvanut Suomessa koko ajan vuodesta EK ennakoi omassa yrittäjyysohjelmassaan, että vuonna 2010 yritysten määrä voisi olla jo reilut (EK 2005: Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa EK:n PKohjelma vuoteen 2010). Tämä arvio ylittyi jo vuoden 2007 lopussa, jolloin yrityksiä oli , kun alkutuotanto jätetään laskuista (Kuva 3). Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan uusien yritysten perustamistahti oli vilkas myös vuonna Tosin loka-joulukuussa kaupparekisteriin merkittiin jo vajaat pari sataa yritystä vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna (HS ). Erityisesti mikroyrittäjyys on tasaisessa kasvussa. Vaikka yritysten määrä on lisääntynyt aivan viime vuosina kiitettävästi, olemme Suomessa vielä yrityskannan ja yritysvaihtuvuuden suhteellisissa vertailuissa edelleen alle eurooppalaisen keskitason. Taulukko 1. Yritysten kokoluokat Suomessa 2007 Työntekijöitä yrityksessä Lukumäärä Yhteensä Lähde: Tilastokeskus: Yritysrekisteri Kuva 3. Yritysten lukumäärä Suomessa sekä EK:n tavoite 2010 Lähteet: Tilastokeskus: Yritysrekisteri, EK Kasvun ajurit 5 EK

10 Tiedetään, että yritykset alkavat työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos PK-yritysten pienimmistä kokoluokista (KTM, 34/2004). Myös teollisuuden voimakkaasti verkostoitunut toimintamalli edellyttää riittävän määrän yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia keskisuureksi yritykseksi ja siten kykyä vastata esimerkiksi suuremmista toimituskokonaisuuksista. EK:n selvitykset osoittavat, että Suomessa on pulaa juuri nopean kasvun yrityksistä. Aivan viime vuosina kasvuyritysten kokonaismäärä on kääntynyt nousuun. Hyvin nopean kasvun ja erityisesti hieman kookkaampien yritysten osalta tilanne ei ole kuitenkaan kehittynyt yhtä myönteisesti. Yrityksiä, jotka kasvattivat liikevaihtoaan vähintään 10 prosentilla kolmena peräkkäisenä vuonna, oli vuonna ,6 prosenttia koko yrityskannasta (Kuva 4). Yrityksiä, jotka kasvoivat vähintään 10 prosentin nopeudella ja joiden liikevaihto oli yli 1,7 miljoonaa euroa, oli vain 0,3 prosenttia yrityskannasta. Vähintään 30 prosentin kasvun kolmena peräkkäisenä vuonna saavuttaneiden yritysten määrä vuonna 2007 oli 0,62 prosenttia koko yrityskannasta. Kasvuyritykset kansainvälisessä vertailussa Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa kasvuyritysten määrä ja osuus yrityskannasta on suhteellisen matala. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen (GEM) (Stenholm et al., 2008) mukaan voimakkaasti kasvuhakuisten alkavien yrittäjien tilastollinen määrä (noin 6 %) on Suomessa tuntuvasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa (15 %) tai Euroopan maissa keskimäärin (noin 11 %). Toisaalta maltillisesti kasvuhakuisten yrittäjien osuus on Suomessa yli kansainvälisen keskitason. GEM:ssä yrittäjien kasvuodotuksia mitataan yrittäjien odotuksella siitä, kuinka paljon heidän työvoimansa kasvaa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Yrittäjiä, jotka odottivat yritystoiminnan kasvavan vähintään 20 henkilöllä seuraavan viiden vuoden aikana, kutsutaan nopean kasvun yrittäjiksi. GEM:n mukaan Suomeen on luotu vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, mutta se ei merkittävästi edistä kunnianhimoista, kasvuhakuista ja innovatiivista yrittäjyyttä. Kasvuyritysten osuuteen vaikuttavat luonnollisesti muun muassa kansantalouden koko, markkinatilanne, yleinen talouskehitys ja vallitseva elinkeinorakenne. Kasvuvajeeseen vaikutti esimerkiski se, että meillä oli vähemmän yrityksiä, joiden tuotteet ovat asiakkaille täysin uusia ja jotka hyödyntävät uusia teknologioita. Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre -tutkimusyksikön Tekesille laatiman, keväällä 2009 valmistuvan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mekanismeja kartoittavan tutkimuksen mukaan suurin osa suomalai- Kuva 4. Yritysten lukumäärä ja kasvuyritysten osuus vuonna 2007 Kasvuyritysten jakauma vuonna 2007 Lähde: Tilastokeskus: Yritysrekisteri *) Kasvuyritykseksi on luokiteltu yritys, jonka vuotuinen liikevaihdon kasvu on ollut vähintään kolmen vuoden ajan yli 10 prosenttia 8 Kasvun ajurit 5 EK 2009

11 sista PK-yrityksistä kasvaa reaktiivisesti markkinoiden ja toimialan kehityksen mukana (Heinonen ja Kovalainen, 2009). Kovinkaan moni PK-yritys ei hae aktiivisesti uusia asiakasryhmiä, markkinoita tai pyri muuten omalla toiminnallaan vaikuttamaan yritysten kasvuun esimerkiksi innovaatioiden tai kansainvälistymisen kautta. 2.2 Työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin Kansainvälisistä selvityksistä ilmenee, että pieni joukko innovatiivisia yrityksiä vastaa isosta osasta kaikkien yritysten synnyttämistä työpaikoista. Suomalaiset selvitykset osoittavat samansuuntaisia tuloksia: EK:n, Etlan ja TEM:n selvitysten mukaan tyypillisesti 2 4 prosenttia PK-yrityksistä Suomessa voidaan määritellä niin sanotun nopean kasvun yrityksiksi muun muassa yritysten iästä, koosta ja toimialasta riippuen. Uusien ja nuorten kasvuyritysten lukumäärä, kannattavuus ja rahoitusasema Patentti- ja rekisterihallituksen, Tilastokeskuksen ja verohallinnon tilastojen mukaan vuosina Suomessa toimintansa aloittaneista yrityksestä noin (3,3 %) oli niin sanottuja nopean kasvun yrityksiä vuonna TEM:n OECD:ltä lainaaman määritelmän mukaan nopean kasvun yritysten liikevaihdon vuosittaisen kasvuvauhdin tulee olla keskimäärin vähintään 20 prosenttia kolmena perättäisenä vuotena. Tarkastelujaksona olivat vuodet , ja yritysten tuli työllistää vähintään viisi työntekijää vuonna Tutkimusjoukossa oli niin sanottujen aitojen uusien yritysten ohella myös joukko niin sanottuja epäaitoja uusia yrityksiä, joita ei voi erotella käytössä olleista tilastoista täysin luotettavasti. Jälkimmäisten joukkoon lukeutuu erityisesti osakeyhtiöitä, joiden konsernisuhteiden ja yritysjärjestelyjen vaikutusta aitoon kasvuun ei voida täydellä varmuudella eritellä. 3 Nykyisin käyttökatetta verrataan liikevaihtoon, johon on lisätty liiketoiminnan muut tuotot. Näiden liiketoiminnan muiden tuottojen merkitys on suuri esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoimintaan panostavissa yrityksissä, kuten vaikkapa bioalan ja tekniikkapalvelun yrityksissä niiden saamien yritystoiminnan rahoitustukien vuoksi. 4 Liiketulos (voitto/tappio) kertoo yrityksen tuloksen ennen rahoituseriä. Tässä liikevoittoa verrataan liikevaihtoon, johon ei ole lisätty liiketoiminnan muita tuottoja. Saman aineiston kasvuyritysten taloudellista menestystä voidaan mitata kannattavuuden perustunnusluvuilla sekä omavaraisuusasteella. Kannattavuutta mitattiin suhteuttamalla käyttökate liikevaihtoon ottamatta kuitenkaan huomioon liiketoiminnan muita tuottoja. 3 Käyttökate kertoo yrityksen tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Yksittäisten yritysten kohdalla käyttökateprosentin muutokset voivat toki kertoa paitsi muuttuneesta kannattavuudesta myös yritysten toimintatavoissa tai toiminnan painopisteissä tapahtuneista muutoksista. Keskimääräinen mediaanikäyttökateprosentti oli kasvuyrityksissä 13,2 vuonna Asiantuntijoiden mukaan liikevoittoprosentti 4 voi soveltua käyttökateprosenttia paremmin yritysten väliseen vertailuun sekä saman toimialan sisällä että eri toimialoja edustavien yritysten kesken. Mediaaniliikevoittoprosentti oli 8,5. Molemmat edellä mainitut tunnusluvut olivat kasvuyrityksissä hieman korkeammat kuin kaikissa viiden hengen yrityksissä. Tämä on osittain yllättäväkin tulos, sillä kannattavuus ei useinkaan ole uusissa yrityksissä kovin korkea nopean kasvun aiheuttamien kulujen vuoksi. (Kuva 5). Omavaraisuusaste (27,8) oli kasvuyrityksissä ennakko-oletuksen mukaan keskimäärin huonompi kuin kaikissa vähintään viiden hengen yrityksissä, mikä viittaa kasvuvaiheen rahoituksen osittaiseen velkavetoisuuteen. Työllisyyden kasvu painottui sekin merkittävästi edellä mainittujen kasvuyritysten joukkoon. Niiden Kuva 5. Vuosina toimintansa aloittaneiden yritysten käyttökate- ja liiketulosprosentti (mediaani) vuonna 2007 (väh. 5 työntekijää). Kaikki yritykset Kasvuyritykset Lähteet: Tilastokeskus, verohallinto ja PRH Kasvun ajurit 5 EK

12 työntekijöiden määrä kasvoi 60 prosenttia, kun koko otoksen yritysten työllisyys lisääntyi 12 prosenttia. Toiminnan aloittaminen määriteltiin verohallinnon ja kaupparekisterin tietojen avulla. Aloitusvuonna yrittäjät jättivät verottajalle ensimmäisen tilikausi-ilmoituksensa. Yritys- ja toimipaikkarekisterin kokonaisaineisto Uusien ja nuorten kasvuyritysten ohella toki myös jo hieman varttuneemmat kasvuyritykset omaavat merkittävää työllistämispotentiaalia. Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin (YTR) kokonaisaineistoa (ml. alkutuotanto) hyödyntämällä voidaan seurata koko yrityskannan tilannetta Suomessa. Kasvuyrityksiksi luokiteltiin EK:n omien kriteerien mukaan yritykset, jotka olivat kasvattaneet liikevaihtoaan vuosittain vähintään 10 prosenttia tai 30 prosenttia kolmena peräkkäisenä vuonna. Yritysten työllisyysvaikutuksia tarkasteltiin kahtena jaksona. Kasvuyritysten työllisyysvaikutusta verrattiin kaikkien yritysten synnyttämiin työpaikkoihin. Kasvuyrityksiin syntyi kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja molempien tarkastelujaksojen aikana. Nopean kasvun yritykset ovat vuosina lisänneet voimakkaasti työntekijöidensä määrää ja siten vastanneet valtaosasta koko yrityssektorin työntekijämäärän nettokasvusta (Taulukko 2). Kasvuyritysten työntekijämäärät ovat viime vuosina lisääntyneet nopeammin kuin vuosituhannen alussa lukuun ottamatta nopeimman kasvun kategoriaa. Tarkasteltaessa YTR:n aineiston kaikkia vähintään 10 prosentin liikevaihdon kasvun saavuttaneita yrityksiä vuonna 2007 näistä lähes yrityksestä kaupan alalla toimi 19,3 prosenttia, liike-elämän palveluissa 18,4 prosenttia, rakentamisessa 15,9 prosenttia ja teollisuudessa 14,4 prosenttia. Jos tarkastelu rajataan kaikkiin 30 prosentin kasvun saavuttaneisiin, samojen toimialojen osuus kasvuyrityksistä korostuu edelleen, mutta hieman toisessa järjestyksessä. Kansantalouden kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä ikäisissä ja kokoisissa yrityksissä kasvu toteutuu. Pidemmällä aikavälillä uusien yritysten runsas perustaminen on omiaan ruokkimaan myös kasvuyrittäjyyttä, sillä kriittisestä massasta erottuvat kilpailussa yritykset, joilla on mahdollisuuksia hyödyntää nopeasti uusia innovaatiota, menestyä ja kasvaa. Toisaalta työllisyyden ja muiden talousvaikutusten kannalta jo toimintansa vakiinnuttaneiden yritysten liiketoiminnan kehittäminen voi olla tärkeämpää kuin uusien yritysten synnyttäminen. Koko kansantaloudelle ei ole periaatteessa merkitystä sillä, syntyykö ja kaupallistetaanko uudet ideat jo olemassa olevien organisaatioiden sisällä vai niiden ulkopuolella eli tapahtuuko taloudellinen uudistuminen siis nykyisten yritysten kasvuna ja uudelleen suuntautumisena vai kokonaan uusia yrityksiä perustamalla (Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, 2006). Yrittäjämäinen toiminta olemassa olevissa yrityksissä on siis uusyrittäjyyden ohella yhtä lailla tärkeää. Taulukko 2. Kasvuyritykset synnyttävät työpaikkoja Henkilöstön määrän muutos kasvuyrityksissä verrattuna kaikkiin yrityksiin vuosina ja vuosina Yritysten Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä Määrän lkm jakson alussa jakson lopussa * muutos 30 %/v kasvaneet %/v kasvaneet Kaikki yritykset (ka.) (ka.) Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri * Henkilöstön määrän nettomuutos (uudet työpaikat - poistuneet työpaikat) 10 Kasvun ajurit 5 EK 2009

13 3. Kasvuyritykset tuottavuuden lähteenä Kasvuyrittäjyydestä puhuttaessa on syytä muistaa, että nopean kasvun yritykset ovat lähtökohtaisesti varsin harvinaisia. Kasvu on usein hidasta ja vaatii taidon ja resurssien lisäksi usein myös sopivan markkinaraon ja jopa hieman onnea. Yritykset valikoituvat kasvu-urilleen luonnollisesti myös hyvin useiden vaihtoehtoisten reittien kautta. Suomen kohdalla on esitetty kasvuyritysten valikoitumista laajemmasta yritysjoukosta seuraavasti (Tekes, 2006): perustettuja yrityksiä on meillä arvioitu olevan vuodessa noin Näistä keskimäärin :n on arvioitu aktivoituvan ja keskimäärin aloittavan varsinaisen toiminnan. Näistä mikroyrityksiksi päätyy noin yritystä ja uusiksi kasvuyrityksiksi valikoituu yritystä. Se, onko kyseinen laskelma todellisuutta kuvaava, riippuu muun muassa siitä, miten kasvu määritellään ja millä sitä mitataan. Luvut kuvastavat silti hyvin kasvuyritysten dynamiikkaa: laajasta yritysten joukosta vain hyvin harva valikoituu nopean kasvun uralle ja vielä harvempi kiihtyy poikkeukselliseen nopeaan kasvuun niin Suomessa kuin muuallakin. 3.1 Tuottavuus luo hyvinvointia Kansantalouden kannalta on tärkeää, että maassa on kasvuhakuista, kehittyvää, uudistuvaa, työllistävää ja sitä kautta hyvinvointia luovaa yritystoimintaa. Tätä taustaa vasten pelkkä yksinyrittäjyys tai pienimuotoinen mikroyrittäjyys eivät riitä. Kansantalouden dynamiikka tarvitsee innovaatioita ja tuottavuutta, toisin sanoen kasvuyrittäjyyttä. Rakennemuutoksen vaatimaa taloudellista uusiutumista tapahtuu erityisesti kasvuyritysten kautta. Talouden ja työllisyyden kasvu riippuu merkittävästi uusien, innovatiivisten yritysten kasvusta ja olemassa olevien yritysten uusiutumisesta. Innovatiivisen yrityksen perustaminen ja olemassa olevan yritystoiminnan uudistaminen kasvattavat kilpailupainetta ja pakottavat muut yritykset vuorostaan tehostamaan toimintaansa ja uudistamaan tuotteitaan. Vaikka yrityskanta on Suomessa viime vuosina kehittynyt suotuisasti, meillä on edelleen pulaa yritysdynamiikasta, joka on keskeinen rakennemuutoksen ja positiivisen tuottavuuskehityksen edellytys. Yritysdynamiikka linkittyy yrityskannan vaihtuvuuteen, joka puolestaan liittyy läheisesti uusiin innovaatioihin, jotka ovat tärkein tuottavuuden kasvuun vaikuttava tekijä. Tämä ei tarkoita pelkästään tuotantoteknologiaa, vaan tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja, uudenlaista työn organisointia, edistyksellisiä työolosuhteita ja niin edelleen. Varsinkin tietointensiivisillä toimialoilla, joilla teknologinen kehitys on nopeaa, kilpailu avointa ja mahdollisuus erottautua kilpailijoista on suuri, yrityskannan vaihtuvuus on usein ripeää. Tuottavuus ja innovaatiot ovatkin Suomen kansantalouden kohtalonkysymyksiä väestön ikääntyessä ja ikäluokkien pienentyessä. Tuottavuus on elintason nousun keskeinen tekijä. Työn tuottavuus riippuu sekä hyödynnettävästä pääomakannasta että kokonaistuottavuudesta (Kuva 6). Kokonaistuottavuuteen vaikuttaa talouden rakennemuutos, jota kiihdyttävät uudet innovaatiot sekä kilpailu. Resurssit ohjautuvat yrityksiin ja toimialoille, joilla on paremmat tuotteet sekä tehokkaammat tavat toimia. Myös osaamispääoma vaikuttaa kokonaistuottavuuteen. Yrityksissä sekä erilaisissa verkostoissa olevaa osaamispääomaa hyödyntämällä kyetään luomaan uusia innovaatioita, jotka edelleen kasvattavat osaamispääomaa. Laskelmat osoittavat, että kokonaistuottavuudesta on tullut Suomen talouden ratkaiseva tekijä (Jalava ja Pohjola, 2004). Työn tuottavuudesta valtaosa muodostuu kokonaistuottavuudesta: kilpailusta ja innovaatioista. Pelkkä kiinteän pääoman kasvattaminen ei ole enää Kuva 6. Kokonaistuottavuus ja pääomaintensiteetti määrittävät työn tuottavuuden Kiinteä pääoma Työpanos Kokonaistuottavuus Kilpailu Rakennemuutos Työn tuottavuus BTK/asukas Innovaatiot Osaamispääoma Lähteet: Jalava ja Pohjola (2004) Kasvun ajurit 5 EK

14 viime vuosien aikana ollut työn tuottavuuden kasvun veturi. Huomattavasti merkittävämpi vaikutus on sillä, miten tehokkaasti kiinteätä pääomaa ja osaamispääomaa pystytään hyödyntämään. 3.2 Kasvuyritykset innovoivat ja nopeuttavat rakennemuutosta Yksinkertaistaen kasvun ytimen muodostavat kyky, halu ja mahdollisuus (Kuva 7). Kasvu toteutuu, mikäli yrittäjillä ja omistajilla on kasvuhalua, käytössä on riittävästi ja riittävän kyvykkäitä resursseja ja markkinat tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää yritysten kilpailuetuja. Kasvuhaluun puolestaan vaikuttavat kasvun koettu houkuttelevuus ja palkitsevuus. Pelkkä kasvuhalu ei toki realisoidu kasvuksi ilman bisnes-, teknologia- ja asiakasosaamisen hallintaa ja kehittämistä eli kasvukyvykkyyttä. Oppiminen ja kehittäminen ovat keskeisessä asemassa, sillä kasvu on nimenomaan dynaaminen ilmiö. Kasvumahdollisuudet viittaavat yrityksen ulkopuolisiin tekijöihin. Kyvykkyys edesauttaa kasvumahdollisuuksien havaitsemista ja niiden hyödyntämistä. Kasvu perustuu usein innovaatioon. Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi tuote, palvelu, liiketoimintamalli, teknologia tai uusi toimintatapa. Aina innovaatioita ei tarvitse itse kehittää, vaan ne voidaan ostaa markkinoilta esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä tai lisensioimalla. Yritys voi kasvaa tavoittelemalla suurempaa markkinaosuutta, uutta markkina-aluetta tai parempaa hintaa. Kasvun toteutustapoja on useita. Yritysostot ja fuusiot sekä verkostoituminen voivat nopeuttaa kasvua huomattavasti. Niiden avulla yritykset pystyvät hyödyntämään valmiita markkinointikanavia. Ne tarjoavat myös paremmat mahdollisuudet kansainvälistymiseen sekä mahdollisuuden hyödyntää laajempaa innovaatiopotentiaalia. Rahoitus on yksi kasvun keskeinen ajuri. Sekä yritysostot, että orgaaninen kasvu vaativat riittävää rahoitusta. Osaava työvoima ja verkostoituminen ovat myös tärkeitä ajureita tai rajoitteita. Esimerkiksi avoimen innovaatiotoiminnan hyödyntäminen verkostojen avulla luo yritykselle potentiaalisia kilpailuetuja. Usein kasvun esteeksi muodostuu kasvun ja kehittämistoiminnan johtaminen. Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely on ratkaisevassa asemassa tässä suhteessa. Kasvuyrityksessä johtajien on muun muassa menestyksellisesti löydettävä ja motivoitava erityisosaajia, jotka säilyttävät yrityksen kasvu-uralla. Edellä referoidussa uusien ja nuorten kasvuyritysten tilastoselvityksessä tarkasteltiin myös alustavasti yritysten tuottavuutta. Kaikkien vähintään viiden hengen kasvuyritysten tuottavuutta tarkasteltiin suhteuttamalla jalostusarvo henkilöstön määrään ja henkilöstökuluihin. Jälkimmäisellä mittarilla tutkitaan, kuinka suuri on ollut yritysten aikaansaama tuotos palkkaeuroa kohden. Kuva 7. Kasvuyritykset tuottavuuskehityksen moottoreina Kyky Mahdollisuus Halu Orgaaninen Innovaatio = Kaupallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista Verkostoituminen Yritysostot Markkinaosuus Markkina-alue Tuotteiden hinta Markkinaosuus Markkina-alue Tuotteiden hinta Markkinaosuus Markkina-alue Tuotteiden hinta Rahoituksen saatavuus Työvoiman saatavuus Raaka-aineiden saatavuus Verkostojen olemassaolo Kasvun johtaminen Lähde: EK, TEM 12 Kasvun ajurit 5 EK 2009

15 Mediaanituottavuusluvut olivat kasvuyrityksissä korkeammat kuin vertailukohteena olleissa aineiston kaikissa viiden hengen yrityksissä vuonna Kasvuyrityksissä jalostusarvo oli palkansaajamäärään suhteutettuna noin euroa (kaikki 5 hengen yritykset: mediaani ). Jalostusarvo per henkilöstökulut olivat kasvuyrityksissä 1,6 ja vertailujoukossa 1, Hallitustyöskentely kasvun ja kehittämisen vipuvartena Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely ovat keskeisiä instrumentteja yritysten kasvuyritysosaamisen lähteenä sekä valitun liiketoimintastrategian onnistuneessa jalkautuksessa. Kasvuyrittäjyys edellyttää innovaatiotoiminnan ohella monipuolista liiketoimintaosaamista. Liiketoimintaosaaminen on muun muassa asiakastarpeiden ennakoivaa tunnistamista, uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämistä sekä liiketoimintaprosessien ja -mallien jatkuvaa uudistamista. Toisin sanoen se sisältää strategista johtamista, rahoitusosaamista, kansainvälistymis- ja markkinointitaitoja, asiakashallintaa, logistiikan ja toimitusketjun hallintaa, brändien kehittämistä ja niin edelleen. Tätä osaamista ja kansainvälistä kokemusta tulisi saada kumulatiivisesti kerrytettyä yritysten hallituksiin Hallituksen ja johtoryhmän tehtävät ja toiminta Käsitteitä hallitus ja johtoryhmä käytetään usein arkikielessä ja joskus jopa kirjallisuudessa toistensa synonyymeinä. Tämä johtuu siitä, että monesti samat henkilöt toimivat sekä PK-yrityksen hallituksessa että johtoryhmässä. Käytännössä tällainen yritysjohtajien tuplaedustus ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä molemmilla päätöksentekoelimillä on omat tärkeät tehtävänsä. Erityisesti tilanteissa, joissa hallituksen puheenjohtaja on samalla yrityksen toimitusjohtaja, pidetään yleensä ongelmallisina. Pahimmillaan tämä vaarantaa yhden hallituksen tärkeimmistä tehtävistä: yritysjohdon toimien valvontatehtävän. Jos samoja henkilöitä toimii sekä yrityksen hallituksessa että operatiivisessa johdossa, toimivan johdon päätösten kyseenalaistaminen on yleensä hankalampaa ja tehtävässä menestyminen vaikeampaa. (esim. Lainema, 2006; Tihula, 2008.) Hallitusten ja johtoryhmien selkein ero on luonnollisesti siinä, että hallitus on osakeyhtiölain mukaan nimettävä jokaiseen osakeyhtiöön, kun taas johtoryhmän perustaminen on vapaaehtoista. Tässäkin selvityksessä hallituksella tarkoitetaan siis päätöksentekoelintä, jonka osakeyhtiön yhtiökokous tai hallintoneuvosto on valinnut. Hallituksen jäsenet jaetaan yleensä niin sanottuihin sisäisiin ja ulkopuolisiin jäseniin. Ensin mainitut tulevat yrityksen sisältä ja toimivat yrityksen johdossa ja/tai ovat yrityksen omistajia. Jälkimmäiset tekevät puolestaan päätyönsä usein jossain muussa organisaatiossa ja tuovat ulkopuolista näkemystä yrityksen hallitustyöhön. Ulkopuoliset jäsenet voivat olla esimerkiksi rahoituslaitosten edustajia, tilintarkastustoiminnan asiantuntijoita tai muuten ansioituneita ja kokeneita hallitusammattilaisia. Hallituksen keskeisenä tehtävänä on valvoa yritysjohdon toimia ja tehdä strategisia päätöksiä. (esim. Lainema, 2006.) Johtoryhmällä tarkoitetaan puolestaan ryhmää, jossa omistajien lisäksi yritykseen palkattuja henkilöitä kuten päälliköitä tai esimiehiä osallistuu säännöllisesti yrityksen kannalta keskeisten asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon. Toisin sanoen johtoryhmän toimintaan osallistuu myös palkkajohtajia, joilla ei ole omistussuhdetta yritykseen. Tämä kriteeri erottaa johtoryhmän esimerkiksi yrittäjyystiimistä, jossa kaikki jäsenet ovat yrityksen omistajia. (esim. Tihula, 2008.) Johtoryhmän tärkein tehtävä on yrityksen strategian valmistelu ja hallituksessa päätetyn strategian toteuttaminen. Johtoryhmää johtaa yleensä yrityksen toimitusjohtaja, joka usein toimii myös yrityksen hallituksessa esimerkiksi asioiden esittelijänä. Taulukossa 3 esitellään yritysten hallitusten ja johtoryhmien tehtäväkenttiä. Joissakin yrityksissä esiityy johtoryhmien ja hallitusten lisäksi myös niin sanottuja neuvonantajatiimejä (advisory boards). Ne ovat usein hallituksia epävirallisempia toimielimiä, joihin yritys valitsee toiminnan kannalta keskeisiä asiantuntijoita pohtimaan muun muassa yrityksen strategisia vaihtoehtoja. Kokoonpanossa voi olla esimerkiksi yritysverkostojen ja rahoittajien edustajia tai yrittäjäkollegoja tuomassa ulkopuolista osaamista yrityksen toimintaan. Kasvun ajurit 5 EK

16 Taulukko 3. Yrityksen hallituksen ja johtoryhmän tehtävät Päätöksentekoelin Hallitus Johtoryhmä Perustaminen On osakeyhtiölain mukaan Vapaaehtoinen oltava kaikissa osakeyhtiöissä Perustetaan esimerkiksi Yhtiökokouksen tai hallinto- toimitusjohtajan päätöksellä tai neuvoston valitsema rahoittajien vaatimuksesta Johtaminen Hallituksen puheenjohtaja Yleensä yrityksen toimitusjohtaja Kokoonpano Yleensä yrityksen omistajat ja Yleensä yrityksen eri toimintojen toimitusjohtaja sekä mahdolliset ja/tai yksiköiden johtajat yrityksen ulkopuoliset jäsenet Tehtävät Yrityksen strategiset päätökset Yrityksen strategian valmistelu Toimivan johdon valvontatehtävä hallitukselle ja strategian toteuttaminen Ylimmän johdon nimittäminen ja Eri yksiköiden ja toimintojen ohjaus, erottaminen koordinointi ja valvonta Investoinneista päättäminen ja Resurssisuunnittelu yms. riskien hallinta yms Katsaus kirjallisuuteen Aikaisemmissa tutkimuksissa on oltu kiinnostuneita erityisesti hallitusten kokoonpanon yhteydestä yritysten tuloskehitykseen. Tutkimuksissa on selvitetty hallituksen optimaalista kokoa ja hallitusjäsenten demograafisia taustatekijöitä. Useimmiten on tarkasteltu jäsenten kokemuksen ja osaamisen merkitystä yrityksen suoriutumisessa. Hallituksen tärkeimpänä tehtävänä on perinteisesti pidetty toimivan johdon valvontaa, josta aiheutuu kustannuksia omistajille. Usein hallituksen valvontatehtävässä onnistumista pidetään todennäköisempänä, jos hallituksessa on mukana ulkopuolisia jäseniä. (esim. Lainema, 2006.) Hallitusten kahtiajakoa sisäisiin ja ulkopuolisiin hallitusjäseniin on kritisoitu liian staattiseksi ja yksiulotteiseksi. Hambrick et al. (2008) katsovat, ettei tällainen jaottelu onnistu huomioimaan ryhmien sisäisiä eroja. He korostavat, että esimerkiksi omistajat eroavat toisistaan motiiviensa ja kykyjensä osalta. Viimeaikoina tutkimuksissa onkin esiintynyt monipuolisempia ryh- mittelyjä. Perheyritystutkijat ovat joissakin tutkimuksissa jakaneet sisäiset jäsenet vielä kahteen ryhmään: perheenjäseniin ja perheen ulkopuolisiin, mutta yrityksessä työskenteleviin jäseniin (esim. Voordeckers et al., 2006). Hallituksia on tutkittu yleensä vakiintuneissa yrityksissä, kun taas toimintansa alkuvaiheissa olevat yritykset ovat harvemmin olleet tutkimusten kohteena. Yrityksen elinkaaren vaiheella on kuitenkin suuri merkitys hallituksen kokoonpanoon. Esimerkiksi Bäck ja Rundqvist (2001) muistuttivat, että aloittavissa yrityksissä hallitukset koostuvat yleensä yrityksen perustajista ja perheenjäsenistä eikä ulkopuolisia jäseniä tällaisten yritysten hallituksissa juurikaan esiinny. Kaiken kaikkiaan voidaankin olettaa, että yrityksen kasvaessa myös hallituksessa on todennäköisemmin ulkopuolisia hallitusjäseniä. Kuten jo todettiin, PK-yritysten hallitustyöskentelyä on tutkittu vielä varsin vähän. Paavo Harju (2008) selvitti Tekesin toimeksiannosta 40 tieto- ja viestintätek- 14 Kasvun ajurit 5 EK 2009

17 niikan alan PK-yrityksen kansainvälisen kilpailukyvyn tekijöitä. Näistä yritysjohdon ja hallituksen roolit nousivat ratkaisevaan asemaan. Parhaimmillaan yrityksen johto ja hallitus muodostivat monipuolista osaamista omaavista tiimeistä, jotka pystyivät strategisesti suuntaamaan yrityksen toimintaa kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Hallitustyöhön vaikuttavat tilannetekijät Tässä selvityksessä hallitus- ja johtoryhmätoimintaa tutkitaan yrittäjään sekä hänen yritykseensä ja sen liiketoimintaan vaikuttavia tilannetekijöitä korostavan kontingenssiteorian lähtökohdista. Taustoittaviksi tekijöiksi on valittu yrityksen kasvuhakuisuus, yrityskoko ja elinkaari, toimiala, omistajuus ja aiempi yrittäjäkokemus Kasvuyritysten johtamisessa tarvitaan usein monipuolisempaa osaamista kuin muissa yrityksissä. Kasvun saavuttaminen edellyttää yrittäjiltä lähes poikkeuksetta vastuun jakamista ja omasta riippumattomuudesta tinkimistä. Esimerkiksi monet pääomasijoittajat ja riskirahoittajat painottavat nykyisin johtoryhmän ja hallituksen osaamista sijoituspäätöksiä tehdessään. Tämän myötä kasvuyritysten hallitustyöskentelyyn osallistuu enemmän yrityksen ulkopuolisia hallitusjäseniä, jotka valvovat esimerkiksi tekemiään sijoituksia tai tuovat osaamista muun muassa yritysten kansainvälistymiseen. On melko tavallista, että pienimmissä osakeyhtiöissä hallitus on vain lain edellyttämä toimielin. Tällöin hallitus allekirjoittaa viralliset asiakirjat, mutta muita kokouksia ei käytännössä pidetä. Yrityskoon kasvaessa todellinen tarve hallitus- ja johtoryhmätyöskentelylle lisääntyy. Samalla tavoin myös yrityksen elinkaaren vaihe vaikuttaa yleensä merkittävästi hallitusten ja johtoryhmien kokoonpanoon. Usein esimerkiksi uudet tutkimusperustaiset (ja monesti kasvupotentiaalia sisältävät) yritykset ovat taustoiltaan samankaltaisten tutkijoiden muodostaman yrittäjyystiimin luotsaamia. Tämänkaltainen homogeeninen yrittäjyystiimi voi toimia hyvinkin tehokkaasti esimerkiksi innovaation kehittämisessä, mutta yritys vaatii yleensä menestyäkseen jossakin vaiheessa tuekseen myös innovaation kaupallistamisosaamista ja ammattimaisesti toimivan johtoryhmän. Myös toimiala vaikuttaa hallitusten ja johtoryhmien toimintaan. Usein esimerkiksi hyvin erikoistuneilla toimialoilla tai tietyille markkinoille keskittyneissä yrityksissä toimialan ja markkinoiden tuntemus korostuu voimakkaasti. Osaamisintensiivisissä, kasvuhakuisissa ja kansainvälisesti toimivissa yrityksissä hallitusten ja johtoryhmien kokoonpano on usein heterogeenisempi kuin muissa PK-yrityksissä. Omistajuuden keskittyminen esimerkiksi tietylle yrittäjäperheelle vaikuttaa yleensä myös yrityksen organisoimiseen ja johtamiseen. Mustavalkoisesti ajateltuna omistajuus ja johtaminen siirtyvät perheyrityksissä yleensä sukupolvelta seuraavalle eikä ylintä johtamisvastuuta kovinkaan mielellään luovuteta perheen ulkopuolisille henkilöille. Näin halutaan varmistaa omistajuuden säilyminen suvussa ja perheen autonomia päätöksenteossa. Myös perheyritysten keskuudessa on kuitenkin runsaasti esimerkkejä, joissa päätäntävaltaa on hajautettu ja hallituksiin on kutsuttu ulkopuolisia jäseniä. Monien yritysten taustalta löytyy sarja- ja portfolioyrittäjiä, joilla on aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä. Sarjayrittäjät aloittavat uuden yritystoiminnan luovuttuaan edellisestä ja portfolioyrittäjät taas käynnistävät uuden yrityksen edellisen rinnalle. Aikaisempi yrittäjäkokemus kehittää usein yrittäjän itsetuntemusta ja käsitystä siitä, millaista osaamista hän tarvitsee tuekseen kehittäessään omistamaansa yritystä. (esim. Huovinen, 2007.) Sarja- ja portfolioyrittäjien yrityksissä hyödynnetäänkin usein enemmän johtoryhmiä ja ulkopuolisia hallitusjäseniä kuin ensimmäistä kertaa yrittäjinä toimivien yrityksissä. Erityisesti portfolioyrittäjien kohdalla tämä on hyvin tavallista, koska useamman yrityksen samanaikainen kehittäminen ei useinkaan ole mahdollista pelkästään yrittäjän omien henkilökohtaisten resurssien avulla. Monesti sarja- ja portfolioyrittäjät kunnostautuvat myöhemmin myös hallitusammattilaisina ja businessenkeleinä. Parhaimmillaan yrittäjäkokemuksen ääni hallituksessa vähentää kehittyvien yritysten toimintaan liittyviä uutuuden ja pienuuden haittoja, tehostaa toimintaa ja tuo sille uskottavuutta. Kasvun ajurit 5 EK

18 4. Tulokset Hallitus on kasvuyrityksen strategian suunnannäyttäjä 4.1 Hallitustyöskentely kasvu- ja vertailuyrityksissä Selvityksessä tarkasteltiin kasvuyrityskilpailuun osallistuneiden yritysten ja vertailuyritysten hallitustyöskentelyä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti hallitusten kokoonpano, työskentelytavat ja palkitseminen sekä tehtävät ja merkitys yritystoiminnassa. Taulukossa 4 kuvataan kasvuyritys- ja vertailuaineistoja eri taustamuuttujien valossa. Tuloksissa silmiinpistävää on sarjayrittäjien 5 suuri osuus kasvuyrittäjien keskuudessa. Tulos tukee käsitystä siitä, että yrittäjäkokemus useammasta yrityksestä on useimmiten osoitus myös voimakkaasta kasvuhalukkuudesta. Aikaisempi yrittäjäkokemus uusien yritysten aloittamisesta ja johtamisesta (mahdollisesti myös lopettamisesta) kehittää usein yrittäjäosaamista, edistää suhdeverkostojen muodostumista ja helpottaa yritystoiminnan laajentamista. Myös rahoituksen saaminen uuteen liiketoimintaan voi olla helpompaa, jos yrittäjä on menestynyt aikaisemmassa yritystoiminnassaan ja osoittanut näin kyvykkyytensä yrittäjänä. Toisaalta myös aikaisempi epäonnistuminen voi parhaimmillaan toimia oppimiskokemuksena, jonka myötä yrittäjä menestyy paremmin seuraavassa yrityksessään. (esim. Huovinen, 2007.) Melko odotetusti kansainvälisyys, innovaatiotoiminta ja pääomasijoitukset olivat yleisempiä kasvuyrityk- Taulukko 4. Kasvuyritys- ja vertailuaineiston kuvaus (% yrityksistä) Taustamuuttuja Kasvu- Vertailuyritykset yritykset Yrittäjäkokemus sarjayrittäjät (%) Kasvutavoite voimakas kasvu (%) Kansainvälisyys vientiyritykset (%) Innovatiivisuus innovaatiot keskeisiä (%) Pääomasijoitukset haettu/saatu rahoitusta (%) Ainakin sen voi kertoa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana hallituksen koko on kasvanut ja siihen on tullut ulkopuolisia, ei-operatiivisessa toiminnassa olevia jäseniä lisää siten, että nyt ulkopuolisilla on omistajajäseniin nähden päätösvalta äänten mennessä tasan. HPJ on ulkopuolinen henkilö. (palvelualan kasvuyritys) sissä kuin vertailuyrityksissä. Näitä kaikkia voitaneen pitää enemmän tai vähemmän edellytyksinä voimakkaan kasvun yrityksille Hallitusten kokoonpano Hallitusten kokoonpanoissa oli joitakin merkittäviä eroja kasvuyritysten ja vertailuyritysten välillä. Esimerkiksi niin sanottuja yrityksen ulkopuolisia jäseniä esiintyi merkittävästi useammin kasvuyrityksissä. Niissä joka toisen (51 %) ja vertailuyrityksistä noin kolmanneksen (31 %) hallituksessa oli jäseniä yrityksen ulkopuolelta (kuten juristeja, tilintarkastajia ja hallitusammattilaisia). Tulokset vahvistavat oletuksia, joiden mukaan yrityksen kasvu edellyttää monipuolista hallitusosaamista ja lisää todennäköisyyttä riippumattomien hallitusjäsenten rekrytoinneille. Kasvuhakuisuus yhdistetään usein myös nuoriin henkilöihin, mikä voi näkyä kasvuyritysten hallitusjäsenten ikäjakaumassa. Tässäkin selvityksessä, nuoria, enintään 35-vuotiaita hallitusjäseniä oli useammassa kasvuyrityksessä (38 % yrityksistä) kuin vertailuyrityksessä (21 % yrityksistä). Samalla on kuitenkin huomattava, että valtaosassa kasvuyrityksistä toimi myös yli 50-vuotiaita hallitusjäseniä (92 % yrityksistä). Tulokset kuvastavatkin hyvin, miten suuri merkitys taustoiltaan ja kokemukseltaan heterogeenisella hallituksella on kasvutavoitteiden saavuttamisessa. Muuten kuin edellä mainittujen erojen osalta hallitusten kokoonpanot kasvuyrityksissä ja vertailuyrityksissä olivat hyvin samankaltaisia. Molemmissa yritysryhmissä keskimääräinen hallituksen koko oli noin 4 henkilöä. Taulukossa 5 esitetään kasvuyritysten ja vertailuyritysten hallitusten kokoonpanoja. 16 Kasvun ajurit 5 EK 2009

19 Yritysesimerkki: Saima Soft & People Oy Omistajavetoinen hallitus muuttui monimuotoisemmaksi Saima Soft & People Oy tarjoaa henkilöstöpalveluja ja ohjelmistotuotteita yritysten rekrytointeihin ja henkilöstöhallintoon. Yritys aloitti toimintansa Marjo Kaipaisen johdolla Mikkelin ammattikorkeakoulun yrityshautomossa vuonna Kaipaista voidaan pitää klassisena sarjayrittäjänä, jolla on yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä ja jonka toiminnassa korostuvat kasvu- ja riskinottohalukkuus. Alkuvaiheessa yritys kehitti asiakasyrityksilleen sähköisiä järjestelmiä, joilla pystyttiin hallinnoimaan työnhakijoilta saapuvia työhakemuksia. Sittemmin toiminta on laajentunut ohjelmistotuotteiden kehittämisestä myös henkilöstöpalvelujen tuottamiseen. Saima Soft & Peoplen liikevaihto on noin 6 miljoonaa euroa, ja se työllistää parikymmentä henkilöä. Pääomasijoittajalta uutta virtaa Yritys halusi kasvaa, ja kasvuaikeet saivat lisää pontta vuoden 2008 lopulla, kun pääomasijoittaja Sentica Partners teki siihen merkittävän sijoituksen. Samalla hallitustyöskentely muuttui: hallitukseen kuuluu nyt toimitusjohtajan lisäksi pääomasijoittajan edustaja ja talousasiantuntija. Lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuu ulkopuolinen henkilö neuvonantajan roolissa. Aikaisemmin pelkästään omistajista koostuva kolmihenkinen hallitus on muuttunut ulkopuolisia jäseniä sisältäväksi kokoonpanoksi. Pääomasijoittajan mukaantulo on tärkeää, koska sitä kautta yritykseen saatiin riittävästi pääomaa ja aktiivisesti toimiva monipuolinen hallitus kasvutavoitteiden saavuttamiseksi, Marjo Kaipainen tiivistää. Yrityksen hallituksessa keskitytään parhaillaan strategiatyöhön ja mietitään keinoja, joilla kannattava kasvu ja kansainvälistyminen parhaiten toteutetaan, hän jatkaa. Operatiivisessa johdossa toimitusjohtajan tukena toimii kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä, joka muodostuu eri toimintakokonaisuuksien myyntipäälliköistä. Kokouksissa edetään toimitusjohtajan laatiman asialistan mukaisesti. Suunnitelmallisuus on tärkeää ja edistää kokousten tehokkuutta, Kaipainen toteaa. Kaiken kaikkiaan hallituksia, joissa olisi samanaikaisesti miehiä ja naisia, hallitusjäsenten ikäjakauma yli 10 vuotta sekä monipuolisesti eri koulutusalojen edustajia ja yrityksen ulkopuolisia hallitusjäseniä, oli vain harvoissa yrityksissä 6. Noin 8 prosenttia yrityksistä täytti nämä kriteerit. Kasvuyrityksissä tällaiset hallitukset olivat yleisempiä (13 % yrityksistä) kuin vertailuyrityksissä (7 % yrityksistä). Taulukko 5. Hallitusten kokoonpano Muuttuja Kasvu- Vertailuyritykset yritykset Hallituksen koko - 4,0 3,9 Hallitusjäsenten lkm (keskiarvo) Hallituksen kokoonpano Ulkopuolisia hallitusjäseniä (%) Hallituksen kokoonpano Yliopistosta tai tiedekorkeakoulusta valmistuneita (%) 5 Tässä selvityksessä sarjayrittäjillä tarkoitetaan kaikkia niitä yrittäjiä, joilla on yrittäjäkokemusta vähintään kahdesta eri yrityksestä joko ajallisesti peräkkäin tai samanaikaisesti. 6 Esimerkiksi Board Professionals ry ja Keskuskauppakamari käyttävät ensisijaisina kriteereinä kummankin sukupuolen edustusta, hallitusjäsenten 15 vuoden ikäjakaumaa sekä jäsenten heterogeenistä koulutustaustaa valitessaan Hallitustimantti-tunnustuspalkinnon saajaa pörssiyhtiöiden keskuudesta. Hallituksen kokoonpano Naisjäseniä (%) Hallituksen kokoonpano Nuoria, enintään 35-vuotiaita (%) Hallituksen kokoonpano 6 8 Ulkomaalaisia (%) Kasvun ajurit 5 EK

20 4.1.2 Hallitustyöskentely ja hallitusjäsenten palkitseminen Hallitustyöskentely on tulosten perusteella jonkin verran aktiivisempaa kasvuyrityksissä kuin vertailuyrityksissä. Käytännössä kasvuyrityksissä oli vähemmän yrityksiä, joissa hallitus ei kokoonnu lainkaan ja enemmän yrityksiä, joissa hallituksen jäsenet pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään ja keskustelevat yritykseen liittyvistä asioista (Kuva 8). Lisäksi hallitukset kasvuyrityksissä kokoontuvat useammin ja kokousten kesto on hieman pidempi kuin muissa yrityksissä. Kasvuyrityksissä hallituksen kokouksia on keskimäärin 6,2 vuodessa (vertailuyrityksissä 5,7) ja yksi kokous kestää noin 2 tuntia 50 minuuttia (vertailuyrityksissä 2 tuntia 20 minuuttia). Selvityksessä tiedusteltiin myös hallituksen jäsenille maksettavien vuosi- ja kokouspalkkioiden suuruutta. Tulokset osoittavat, että kasvuyrityksissä palkkiot ovat suurempia kuin vertailuyrityksissä. Kasvuyrityksissä hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden keskiarvo oli noin euroa (mediaani euroa) ja vertailuyrityksissä noin euroa (mediaani euroa). Lisäksi kokouspalkkiot olivat keskimäärin noin 200 euroa suurempia kasvuyrityksissä, joissa jäsenille maksettava kertakorvaus oli noin 553 euroa (mediaani 400 euroa). Vuosi- ja kokouspalkkioita koskeviin tuloksiin tulee suhtautua varauksella, koska tulokset perustuvat vain niiden yritysten vastauksiin, jotka ilmoittivat maksavansa palkkioita ja kertoivat niiden suuruuden. Molemmissa yritysryhmissä oli siis lisäksi yrityksiä, jotka eivät vastausten perusteella maksa lainkaan vuosi- tai kokouspalkkioita. Lisäksi vastauksissa (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) ei eritelty sitä, koskevatko palkkiot kaikkia hallitusjäseniä, yrityksen ulkopuolisia jäseniä vai pelkästään hallituksen puheenjohtajaa Hallituksen tehtävät ja suoriutuminen Aiemman tutkimustiedon valossa erityisesti kasvuyrityksissä korostuu hallitusammattilaisten kyky ennakoida ja analysoida uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä selvityksessä hallituksen tärkeimpinä tehtävinä kasvuyrityksissä pidettiin yrityksen strategisen suunnan määrittelyä, yritysjohdon sparraamista ja neuvontaa, kasvutavoitteiden ja riskitason määrittämistä sekä tuloskehityksen seurantaa. Näitä kaikkia piti erittäin tai melko tärkeänä prosenttia kasvuyrityksistä. Myös vertailuyrityksissä strategisen suunnan määrittelyä ja tuloskehityksen seurantaa pidettiin hallituksen keskei- Kuva 8. Aktiivisuus hallitustyöskentelyssä (% yrityksistä) 18 Kasvun ajurit 5 EK 2009

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Kasvun ajurit 5. Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa?

Kasvun ajurit 5. Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? Kasvun ajurit 5 Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailuky menestystekijänä Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertail Järjellä, tunteella vai vaistojen varassa? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentely

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Pk-Pulssi. Pk-yritysten tilannekuva keväällä 2017

Pk-Pulssi. Pk-yritysten tilannekuva keväällä 2017 Pk-Pulssi Pk-yritysten tilannekuva keväällä 217 Työnantajayritysten tilannekuva Pk-Pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten tilannetta ja näkymiä Pk-Pulssi tehdään kaksi kertaa vuodessa

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2012. Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta

Perheyritysbarometri 2012. Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta Perheyritysbarometri 2012 Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto PERHEYRITYSTEN LIITTO SISÄLTÖ 2 JOHTOPÄÄTÖKSET 3 1

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Pk-pulssi. Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta. Syksy 2016

Pk-pulssi. Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta. Syksy 2016 Pk-pulssi Pk-työnantajayritysten arviot liiketoiminnan toteumasta ja tulevaisuudesta Syksy 16 Pk-pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten tilannetta ja näkymiä Pk-pulssi tehdään kaksi kertaa

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Esityksen agenda Miten hautomon piirissä toimintansa aloittaneiden yritysten toiminta on

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan kauppakamari

Länsi-Uudenmaan kauppakamari Länsi-Uudenmaan kauppakamari Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pkyritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Erillinen HHJ-tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa Tampereella. Siihen voi osallistua vain HHJ-kurssitodistuksen saanut henkilö.

Erillinen HHJ-tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa Tampereella. Siihen voi osallistua vain HHJ-kurssitodistuksen saanut henkilö. Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pkyritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle ja vanhojen säilymiselle.

Lisätiedot

Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara?

Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara? Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara? Jari Huovinen Jyväskylä 27.11.2012 Esityksen sisältö 1. Pk-yritysten toimintaympäristö Kilpailukykytekijät Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne 2.

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Johtamisen huippua seminaari 10.6.2014, Kiasma Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus TASURI Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen Hanke käynnistyi 1.11.2013

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Loppi. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti Loppi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hausjärvi. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti Hausjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä

Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä Koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen Suomen Yrittäjät 1 2 Tilannekuva

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valkeakoski. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti Valkeakoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot