Sisällysluettelo. Perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Perusteet"

Transkriptio

1 1 Sisällysluettelo Perusteet 1. Hiukan shakin historiasta ja shakkivälineiden esittely 2. Shakin säännöt 3. Nappuloiden ominaisuuksia 4. Siirtojen merkintä pöytäkirjaan 5. Päämääränä matti - erilaisia mattikuvioita 6. Milloin peli on tasapeli? 7. Nappuloiden vahvuudet nappulan absoluuttinen ja suhteellinen arvo 8. Shakkipelin vaiheet - avaus, keski- ja loppupeli (lyhennelmä Heikki Lehtisen jutusta) 9. Ole tarkka heti avauksessa - lyhytpelejä 10. Miten peli voitetaan lopussa - loppupeliteoriaa 1 (sotilasloppupelejä, neliösääntö) 11. Miten peli voitetaan lopussa - loppupeliteoriaa 2 (torniloppupelejä, T vs T+s) 12. Miten peli voitetaan lopussa - loppupeliteoriaa 3 (pari loppupeliä epätasaisilla materiaaleilla) Pelisuunnitelma 13. Milloin hyökätä, milloin puolustaa? 14. Nopeimman kehityksen periaate 15. Sotilas on shakkipelin sielu - sotilasaseman merkitys 16. Tilaetu 17. Materiaali- ja asemaetu Shakkitaktiikka eli kikkoja 18. Kaksoishyökkäys 19. Kiinnitys 20. Piikki eli lävistys 21. Paljastus 22. Perärivisommitelmia 23. Ylikuormitus 24. Harhautus 25. Ansa 26. Puolustajan poisto 27. Katko eli tukinta 28. Tilan raivaus 29. Välisiirto 29. Sotilaan korottaminen 30. Tasapelisommitelmia Mestareiden pelejä 31. Robert Fischerin pelejä 32. Alexander Aljechinin pelejä 33. Suomalaisten mestareiden pelejä Kilpailushakki 34. Käytännön apuvälineitä turnausten järjestämiseksi

2 2 Johdanto Tämä shakkikoulu- tai -kurssiaineisto tehdään kerhoille, kouluille ja kansalaisopistoille shakin opiskelua ja opettamista varten. Aineisto ei ole täydellinen, sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettukaan. Tavoitteena on ollut aineisto, joka auttaa alkuun lautapelien kuninkaan ja kuninkaiden pelin oppimisessa. Aineistoa koottaessa on ollut mielessä ensisijaisesti alakoulujen luokan oppilaat, joiden keskittyminen uusiin asioihin on vielä lyhytkestoista. Siksi kukin luku sisältää aiheiden käsittelyn lyhyesti. Jotta aineistolla olisi annettavaa myös vanhemmille oppijoille, on monessa luvussa ja aiheessa myös lisätehtäviä. Aineisto lähtee liikkeelle shakin ja sen sääntöjen kehittymisestä nykymuotoonsa. Pelin esittely alkaa ihan alkeista. Siten myös sellaiset opettajat, jotka eivät itse ole shakkiin perehtyneet, voivat ryhtyä shakkikerhon vetäjiksi ja mahdollisesti myös innostua peliin. Kerhojen vetäjät tuntevat oppilaansa parhaiten ja he itse valitsevatkin tavan, jolla kerhoissa edetään ja millaisia opetusmenetelmiä käytetään. Pienissä jopa 2. luokkalaisten ryhmissä saadaan aikaan hienoja ongelmanratkaisutilanteita, kun ne luodaan leikinomaisesti ilman liiallista koulumaisuutta. Pääpaino kerhoissa tulee olla pelaamisessa sääntöjä noudattaen, mutta kerhoaineiston avulla toivottavasti edistytään myös shakkitaidoissa.

3 3 1 Hiukan shakin historiasta ja pelivälineistä Shakkipeli on keksitty Intiassa, jossa noin vuonna 450 ekr dokumentoitujen historiatietojen mukaan on pelattu peliä nimeltä Tshaturanga. Pelin keksijästä ei ole tietoja. Pelin säännöt ovat syntyneet luultavasti kollektiivisesti ja kehittyneet nykymuotoonsa viimeisen 500 vuoden kuluessa. 1.1 Tarina Tarina kertoo, että pelin keksimisen aikaan Intian hallitsija lupasi keksijälle palkinnon. Keksijä toivoi yhden vehnän jyvän 1. ruudulle, kaksi jyvää 2. ruudulle, neljä jyvää 3. ruudulle jne. Hallitsija lupasi toteuttaa keksijän toiveen, koska shakkilaudassa on vain 64 ruutua. Pian kävi ilmi, että hallitsija ei voinutkaan maksaa palkintoa vaan tunsi itsensä huijatuksi ja palkinnon sijasta keksijä joutuikin vankilaan. Vehnämäärän voi laskea, kun arvioidaan, että 15,5 vehnän jyvää painaa 1 gramman. Laskeminen jääköön kuitenkin oman harrastuksen tai matematiikan opettajan varaan. Mainittakoon kuitenkin, että vuonna 2004 tuotettiin Suomessa vehnää 782 miljoonaa kiloa ja keksijän toivomus oli enemmän kuin miljoona kertaa suurempi. 1.2 Sääntöjen kehitys Shakki kulkeutui Intiasta Persiaan ja sieltä sitten Eurooppaan.Arabishakin aikana säännöt pysyivät lähes muuttumattomina ja upseerien vaikutus oli paljon vähäisempi kuin nykyään. Nykymuotoonsa säännöt alkoivat kehittyä 1400-luvulla Italiassa. Lähetti vapautui pienestä hyppäysliikkeestä viistorivien valtiaaksi. Daami sai itselleen tornin ja lähetin ominaisuudet, jolloin siitä tuli paljon vahvempi kuin arabishakin visiiri. Pelin dynaamisuus muuttui radikaalisti, kun sotilaalle tuli oikeus korottua upseeriksi saavutettuaan viimeisen rivin. Myös ohestalyönti keksittiin ja se tuli sitten 1800-luvulla yleiseksi käytännöksi. Jo 1500-luvulla vakiintui kosketussääntö eli kosketettua nappulaa oli siirrettävä, jos se suinkin oli mahdollista. Nappula oli myös laskettava sille ruudulle, jota nappula oli ensin koskettanut. Pattiasema muuttui säännöissä tasapeliksi, kun aiemmin oli tulkittu pattiasemaan päässyt pelaaja voittajaksi, koska kuningas oli "pelastunut" vastustajan ansiosta. Englantilaiset pitivät kauemmin kuin muut aina 1800-luvun alkuun asti kiinni siitä, että pattiin "nerokkaasti" päässyt pelaaja oli voittaja. Vuonna 1843 julkaisi saksalainen Paul Bilguer teoksen "Handbuch des Schachspiel", joka on vanhempien shakinpelaajien hyvin tuntema "shakkiraamattu". Siinä esitettiin ensimmäisen kerran mm. sotilaan korottaminen vapaavalintaisesti upseeriksi riippumatta siitä, oliko upseeria vielä lyöty laudalta. Eli toisella pelaajalla voisi olla periaatteessa 9 daamia, jos kaikki sotilaat saisi korotetuksi. Viimeisten 150 vuoden aikana on kehitystä tapahtunut turnaussäännöissä ja siirtojen merkintätavoissa. Vuonna 1980 Kansainvälinen shakkiliitto (FIDE) antoi määräyksen nykyisestä algebrallisesta merkintätavasta, jossa linjat merkitään kirjaimilla a-h ja rivit numeroilla 1-8 valkean puolelta katsottuna. Kysymys: Mitä tarkoittaa kosketussääntö?

4 4 1.3 Shakkivälineiden esittely Shakin pelaamisessa ei tarvita kalliita välineitä. Jo lauta ja nappulat riittävät pelaamiseen, jos pelaajat voivat sopia kohtuulliset miettimisajat siirtoa kohden. Kirje- ja sähköpostishakissa niin tehdäänkin. Lähishakkikilpailuissa miettimisajat täytyy mitata shakkikelloilla, sillä peliin varattu aika on turnauksissa rajallinen. Shakkilauta on valmistettu usein kartongista, muovista tai puusta. Normaalikokoisen shakkilaudan ruudun "virallinen" koko on 55 mm. Siten shakkilaudan koko on noin 50 x 50 cm. Shakkilauta asetetaan siten, että oikeassa alakulmassa on vaalea ruutu. Jos lautaan on merkitty linjat ja rivit, on 1. rivi valkean puolella. Shakkia pelataan tietenkin varsin erikokoisilla välineillä. Matkoilla laudan koko voi olla 10 x 10 cm tai pienempikin, katushakkia pelataan esimerkiksi 3 x 3 m laudalla ja nappulat voivat olla 0,5 m korkeita. Nappulat valmistetaan yleensä puusta tai muovista. Normaalilaudalle sopivan kuninkaan korkeus on noin 9 cm, daamin 8, tornin 4,7, lähetin 6,8, ratsun 6 ja sotilaan 4,5 cm. Mitat ovat tietenkin summittaisia, tärkeintä on se, että välineillä on hyvä pelata. Shakkikellot ovat joko analogisia tai digitaalisia. Shakkikellossa on kaksi kelloa, jotka mittaavat pelin aikana miettimisaikoja. Vain siirtovuorossa olevan pelaajan kello käy, jos toinen siirron tehnyt pelaaja on muistanut painaa vastustajan kellon käyntiin siirron tehtyään. Shakkipöytäkirja on kilpailupeleissä käytettävä kaksiosainen lomake, johon merkitään omat ja vastustajan siirrot kilpailupeleissä. Pöytäkirjaa on pidettävä, jos miettimisaika on enemmän kuin tunti. Pöytäkirjalomakkeen jäljennösosa annetaan pelin jälkeen kilpailun järjestäjälle. Nopean shakin ja pikashakin kilpailupeleissä ei ole pakko pitää pöytäkirjaa. Alla olevassa kuvassa on täydellinen shakkivälineistö. Kuvassa on 3 erilaista shakkikelloa, suurimmassa analogisessa Jantarkellossa näkyy olevan pikapeliajat (n. 5 min), pienemmässä varmaankin viikonlopputurnauksen 1.aika (n. 1,5 t/40 s) ja nykyisin yleisesti käytettävässä digitaalikellossa seurajoukkueiden SMkilpailussa käytettävä 1. aika (2 t/40s). Lisäksi kuvassa on pelipöytäkirjat, parikortit, pari varadaamia ja kynät. Alkuasemassa valkoisen upseerit ovat 1. ja sotilaat 2. rivillä. Vastaavasti mustan upseerit ovat 8. ja sotilaat 7. rivillä. Kuva 1. Shakkivälineet Vielä on mainittava live-laudat, joita käytetään Suomessakin arvokilpailuissa. Live-lautojen avulla siirrot välittyvät reaaliaikaisesti internetiin. Kärkipöytien pelejä voidaan seurata ajantasaisesti esimerkiksi kesällä Jyväskylässä pelattavassa Heart of Finland-turnauksessa.

5 5 2 Shakin säännöt Alla olevat siirtojen säännöt on pääosin SKSL:n sivulta joissakin kohdin mukaeltuna. Ne selkiytyvät nappuloiden ominaisuuksien ja muiden käsitteiden osalta seuraavissa luvuissa. Luku 1: Shakkipelin luonne ja tarkoitus 1.1. Shakkipeliä pelataan kahden pelaajan välillä. Pelaajat siirtävät vuorotellen nappuloitaan neliömäisellä laudalla, jota kutsutaan "shakkilaudaksi". Valkeilla nappuloilla pelaava pelaaja aloittaa pelin. Pelaajalla sanotaan olevan "siirtovuoro", kun hänen vastustajansa on tehnyt siirtonsa Kummankin pelaajan tavoitteena on tehdä matti eli saattaa vastustajan kuningas "hyökkäyksen kohteeksi" niin, ettei vastustajalla ole yhtään laillista siirtoa. Pelaajan, joka saavuttaa tämän tavoitteen, sanotaan "tehneen matin" vastustajansa kuninkaasta ja matin tehnyt pelaaja on voittanut pelin. Pelaaja ei saa jättää omaa kuningastaan hyökkäyksen kohteeksi eikä tehdä siirtoa, joka paljastaa kuninkaan hyökkäyksen kohteeksi, vastustajan kuninkaan lyöminen on myös kielletty. Pelaaja, jonka kuninkaasta on tehty matti, on hävinnyt pelin. Jos siirtovuorossa olevalla pelaajalla ei ole laillista siirtoa ja kuningas ei ole uhattuna, on peli tasapeli eli on syntynyt patti Jos asema on sellainen, ettei kummankaan pelaajan ole mahdollista tehdä mattia, peli on tasapeli Luku 2: Shakkilauta ja nappuloiden alkuasema 2.1. Shakkilauta muodostuu 64 ruudun muodostamasta 8x8 ruudukosta, ruudut ovat vuorotellen vaaleita ("valkeat" ruudut) ja tummia ("mustat" ruudut). Shakkilauta asetetaan pelaajien väliin niin, että pelaajaa lähinnä oleva oikea kulmaruutu on valkea. Nappulat asetetaan kuvan 1 järjestykseen siten, että kuninkaat ovat e- ja daamit d-linjalla Vaakasuunnassa olevat ruudut muodostavat rivin, pystysuunnassa olevat linjan ja viistossa olevat viistorivin. Luku 3: Nappuloiden liikkuminen 3.1. Mikään nappula ei voi siirtyä ruutuun, jossa on samanvärinen nappula. Jos nappula siirtyy ruutuun, joka on vastustajan nappulan miehittämä, vastustajan nappula lyödään ja poistetaan laudalta tehdyn siirron osana Lähetti siirtyy mihin tahansa ruutuun samalla viistorivillä, jolla se sijaitsee Torni siirtyy mihin tahansa ruutuun samalla linjalla tai rivillä, jolla se sijaitsee Kuningatar siirtyy mihin tahansa ruutuun samalla linjalla, rivillä tai viistorivillä, jolla se sijaitsee Siirtyessään lähetti, torni tai kuningatar ei saa siirtyä minkään nappulan yli Ratsu siirtyy mihin tahansa sellaiseen alkuperäisen sijaintiruutunsa lähimmistä ruuduista, joka ei ole samalla rivillä, linjalla tai viistorivillä. Säännön 3.1. kannalta ratsu ei siirtyessään kulje minkään väliin jäävän ruudun kautta. Muistisääntö esim. kaksi ruutua eteenpäin ja yksi sivulle ja/tai kaksi ruutua sivulle ja yksi eteenpäin a. Sotilas siirtyy suoraan eteenpäin välittömästi sotilaan edessä samalla linjalla olevaan tyhjään ruutuun, tai b. ensimmäisellä siirrollaan sotilas voi siirtyä eteenpäin kaksi ruutua samalla linjalla edellyttäen, että nämä molemmat ruudut ovat tyhjiä, tai c. sotilas siirtyy vastustajan nappulan miehittämään ruutuun, joka on viistosti sotilaan edessä viereisellä linjalla, tällöin sotilas lyö vastustajan nappulan. d. Sotilas, joka uhkaa ruutua, jonka alkuruudustaan kaksi ruutua siirtynyt vastustajan sotilas on ylittänyt, voi lyödä tämän vastustajan sotilaan ikään kuin se olisi siirtynyt vain yhden ruudun. Tämä lyönti on laillinen vain välittömästi vastauksena kahden ruudun siirtoon ja tätä lyöntiä kutsutaan "ohestalyönniksi" ("en passant"). e. Kun sotilas saavuttaa kauimman rivin alkuasemastaan, on se saman siirron osana vaihdettava saman väriseksi uudeksi kuningattareksi, torniksi, lähetiksi tai ratsuksi. Vaihto ei ole rajoitettu nappuloihin, jotka on aiemmin lyöty. Tätä sotilaan vaihtamista toiseksi nappulaksi kutsutaan 'korotukseksi'. Uuden nappulan vaikutus alkaa välittömästi Kuningas voi siirtyä kahdella eri tavalla, joko a. siirtymällä mihin tahansa sellaiseen lähtöruudun viereiseen ruutuun, joka ei ole yhden tai useamman vastustajan nappulan uhkaama, b. "linnoittumalla". Linnoitus on kuninkaan ja jommankumman, kuninkaan kanssa samanvärisen ja kuninkaan kanssa samalla rivillä olevan tornin siirto, joka lasketaan yhdeksi kuninkaan siirroksi ja joka suoritetaan seuraavasti: kuningas siirtyy alkuperäisestä ruudustaan kaksi ruutua kohti tornia ja sitten torni siirtyy kuninkaan juuri ylittämään ruutuun. Linnoitusta ei voi tehdä, jos kuningas tai ruutu, jonka yli kuningas menee, on uhattuna tai jos kuningasta tai tornia joka osallistuu linnoitukseen, on siirretty.

6 6 3 Nappuloiden ominaisuuksia Nappuloiden liikkuminen on selostettu jo edellä säännöissä. Mutta nappuloiden ominaisuuksien tunteminen on niin tärkeä osa shakkipeliä, että jokaisen on hyvä tutkia niitä myös kuvioiden avulla. Kuningas on tärkein nappula. Kuva 2. Kuningas voi siirtyä 8 ruutuun Kuva 3. Kuninkaat "vartioivat" toisiaan Kun kuningas on keskellä lautaa, se voi siirtyä 8 ruutuun kuvan 2 mukaisesti. Mutta kuningas ei voi siirtyä toisen kuninkaan viereen. Kuvassa 3 kuninkaat vartioivat toisiaan, koska kumpikaan niistä ei voi siirtyä ruutuihin d4, e4 tai f4. Kuninkaalla ei siis voi uhata toista kuningasta eli shakata. Siten kumpikin kuvan 3 kuninkaista voi siirtyä vain 6 ruutuun. Kuningatar eli daami on tehokkain. Daamin tehokkuus perustuu siihen, että sillä on lähetin ja tornin ominaisuudet ja se voi hallita paljon ruutuja. Daami yksin ei kuitenkaan peliä voita. Esimerkiksi jos shakkaa toisen kuningasta viereisestä ruudusta, kuningas voi lyödä myös daamin, ellei daamia ole suojattu. Kuva 4. Tässä daamilla on peräti 27 ruutua, joihin se voi siirtyä Torni hallitsee rivejä ja linjoja. Torni on parhaimmillaan, kun laudalla on paljon tilaa. Se on laudan toiseksi tehokkain nappula. Matin teko onnistuu tornilla aika helposti, jos sillä on esimerkiksi kuningas tukena. Kuva 5. Tässä tornilla on 14 ruutua, joihin se voi siirtyä

7 7 Lähettien väyliä ovat viistorivit. Lähetti ei voi yksinään tehdä mattia edes kuninkaan avulla. Se tarvitsee kaveriksi toisen lähetin tai ratsun. Lähetti kuitenkin voi vaikuttaa kaukaa, kuten daami ja torni. Kuva 6. Tällä lähetillä on 13 ruutua Ratsu on yllättäjä. Valkea ratsu ruudussa e5 vartioi 8 ruutua ja musta ratsu ruudussa h8 vain kahta. Onkin olemassa sanonta "Ratsu laidassa, teho hiekassa" Ratsun teho perustuu sen yllättävään liikkumistapaan, jota on vaikea hahmottaa. Ratsu on lähettiä parempi, jos lauta ei ole avoin ja läheteillä ei ole ruutuja. Lähetti on taas parempi avoimessa asemassa, koska se "näkee" kauemmas. Ratsulla ei voi tehdä mattia edes kuninkaan tuella, se tarvitsee kaverikseen ainakin lähetin tai jossakin erikoistilanteessa sotilaan. Kuva 7. Kaksi ratsua, joista toisella on tehoa, toisella ei Sotilas, shakkipelin sielu. Vasemmalla olevassa kuviossa on sotilaiden lisäksi musta ratsu ja torni. Sotilaan monipuolisuus selviää, kun oletetaan: 1. valkean vuoro siirtää 2. musta siirsi viimeksi sotilasta e7-e5. Ruudussa e2 oleva sotilas voi siirtyä joko ruutuun e3 tai e4. Ruudussa c7 oleva sotilas voi lyödä ratsun tai tornin tai siirtyä ruutuun c8 ja kaikissa kolmessa tapauksessa sotilas korottuisi. Ruudun f5 sotilaalla on myös kolme mahdollisuutta: mennä eteenpäin ruutuun f6, lyödä ruutuun g6 ja lyödä ohesta ruutuun e6, koska musta oli edellisellä siirrolla tullut kaksoisaskeleella rinnalle ja ohittanut sotilaan f5 uhkaaman ruudun. Ohestalyöntimahdollisuus on voimassa siirron ajan. Kuva 8. Sotilaan siirtomahdollisuuksia Tehtäviä Kuinka moneen ruutuun kuningas voi siirtyä alkuasemasta, jos ympärillä ei ole muita nappuloita? 3.2. Laske, kuinka monta sotilaan siirtomahdollisuuutta valkealla on kuvassa Mikä on pienin määrä siirtoja, joilla ratsu g1 kiertää laudan siten, että se käy ruudussa b8 ja palaa ruutuun g1?

8 8 4 Siirtojen merkintä pöytäkirjaan Seuraavaksi käsitellään shakkipöytäkirjanpito. Siirtojen merkintä on yllättävän vaikea asia ainakin aluksi. Mutta se on hyvä osata, jos aikoo pelata kilpailupelejä. Pöytäkirjanpidosta tuleekin aika pian osa kilpailu- ja kerhopelien rutiinia. Shakkipöytäkirja on oiva tapa selvittää, kuinka hävityssä pelissä oikein kävi. Olisiko ollut mahdollisuus pelaamalla toisin vaikka voittaa. Pöytäkirjojen avulla tulee mahdollisuus kehittyä pelaajana, koska omia virheitä voi vähentää ja saa selville vastustajien heikkouksia. 4.1 Algebrallinen merkintätapa Shakkilaudan pystyrivit eli linjat merkitään kirjaimilla a-h ja rivit numeroilla 1-8 valkean puolelta katsottuna. Nappuloiden nimet merkitään isolla etukirjaimella ja ne ovat suomeksi K, D, T, L ja R (Kuningas, Daami, Torni, Lähetti ja Ratsu). Sotilaan nimeä ei mainita eli jos nappulan nimen etukirjain puuttuu siirron merkinnässä, kysessä on sotilaan siirto. Monissa shakkikirjoissa käytetään pelien kuvaamisessa symboleja. Alla on esitetty symbolit ja nappuloiden nimet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Symbolit Nimi Namn Name Kuningas Kung King Daami Dam Queen Torni Torn Rook Ratsu Springare knigth Lähetti Löpare Bishop sotilas soldat pawn Huomatkaa, että nappuloiden nimissä on yksi kirjain lihavoitu ja kirjainta käytetään nappulan "nimenä" shakkipöytäkirjassa. Varmaan huomasitte, että sotilaiden nimissä ei lihavointia ollut ja sotilaan "nimeä" ei siis merkitä. Jokaisessa siirrossa merkitään ensin nappulan nimikirjain ja sitten pitkässä merkintätavassa nappulan alkuruutu-tuloruutu. Lyhyessä merkintätavassa siirto kuvataan nappulan nimikirjaimella ja tuloruudulla. Nappulan alkuruutua ei siis merkitä, jos on vain yksi ko. niminen nappula, joka voi siirtyä tuloruutuun. Joskus on kuitenkin tilanteita, joissa pelaajan 2 tornia, ratsua tai sotilasta voi siirtyä samaan ruutuun. Silloin pitää jollakin tavalla ilmoittaa, kumpi nappula siirtyy tuloruutuun myös lyhyessä merkintätavassa. Merkinnässä voi käyttää hyväksi linjan kirjainta a-h tai rivin numeroa 1-8, mutta voi käyttää myös pitkää merkintätapaa lyhyen merkintätavan ohella.

9 9 4.2 Peliesimerkkejä Koulumatti syntyy seuraavilla siirroilla (pitkä merkintätapa). 1. e2-e4 e7-e5 2. Lf1-c4 Lf8-c5 3. Dd1-h5 Rg8-f6 4. Dh5xf7 #. Esimerkissä on kaksi uutta merkintää, lyönti ruutuun f7, joka merkitään x-kirjaimella ja # eli matti. Eli jos lyödään toisen nappula, siirron merkintään tuleekin viivan (-) sijaan äksä (x). Jos siirron seurauksena on matti, se merkitään numeromerkillä #. Usein matti merkitään pöytäkirjaan myös isolla X:llä tai lopputuloksena, joka on tässä 1-0. Narrin matissa valkea pelaa huonosti (lyhyt merkintätapa ja lyhin mahdollinen shakkipeli) 1. g4 e5 2. f3 Dh4 # Tässä valkea aloittaa sotilaan siirrolla ruudusta g2 ruutuun g4 ja musta siirtää myös sotilasta ruudusta e7 ruutuun e5. Valkean toinen siirto eli sotilas ruudusta f2 ruutuun f3 johtaa katastrofiin, sillä nyt musta tekee daamilla matin ruudusta h4. Seuraavassa pelissä pelaavat venäläinen Boris Spasski ja lietttualainen Vladas Mikenas. Spasski, B - Mikenas, V [D08] Riika, d4 d5 2.c4 e5 Avaus on nimeltään kuningatargambiitti, koska molemmat aloittivat pelin d-sotilaalla ja valkea siirsi c4. Joskus avauksessa siirretään sotilasta siten, että vastustaja voi sen lyödä. Silloin avausta nimitetään gambiittiavaukseksi, jossa tavoitteena on nopeuttaa omien upseerien kehittämistä eli niiden saamista keskelle lautaa hyökkäysasemiin. Tässä musta vastasi siirtämällä sotilaan e7 ruutuun e5 lyötäväksi ja niinpä avaus saa alanimen Albinin vastagambiitti, koska myös musta haluaa nopean kehityksen avauksessa. (kts. kuvio oikealla) Kuva 9. Gambiittia 3.dxe5 d4 4.e4 Rc6 5.f4 g5 6.f5 Rxe5 7.Rf3 Lb4+ 8.Rbd2 Rc6 9.Ld3 g gxf3 11.Rxf3 Ld6 12.e5 Rxe5 13.Te1 f6 14.c5 Le7 15.Rxe5 fxe5 16.Txe5 Rf6 17.Lg Db3+ Kh8 19.Tae1 Lxc5 20.Txc5 Dd6 21.Tce5 Rg4 22.Lf4 Ld7 23.Lg3 Lc6 24.T5e4 1-0 eli musta luovutti. Tässä vaiheessa ei puhuta enempää avausten nimistä. Peliesimerkki on tässä siksi, että voidaan tarkastella shakkipöytäkirjaan tulevia merkintöjä. Siirrossa 7... Lb4+ musta siirtää lähetin ruutuun b4 ja uhkaa eli shakkaa valkean kuningasta. Shakkaaminen merkitään + merkillä. Siirrossa valkea tekee lyhyen linnoituksen. Musta linnoittaa 17. siirrossa. Pelaaja saa merkitä pöytäkirjaan otsikkotietojen lisäksi siirrot, tuloksen ja tasapelitarjouksen, joka merkitään sulkeisiin laitetulla =-merkillä eli (=). Kuva 10. Shakkaaminen Tehtävä 4.2. Käykää läpi edellä olevat 3 peliä huolellisesti Pelien tutkimisessa on muita merkintöjä, joita ei saa laittaa pöytäkirjaan pelin aikana. Näitä ovat mm.! (hyvä siirto),!! (erittäin hyvä siirto),? (huono siirto),?? (erittäin huono siirto),!? (rohkea siirto) ja?! (epäilyttävä siirto). Myös siirtojen 2 ja 3 välissä oleva kommentti kuuluu analyysiin. 5 Päämääränä matti - erilaisia mattikuvioita Edellisessä luvussa oli jo kaksi mattitilannetta eli koulumatti ja narrin matti. Nyt esiitetään

10 10 lyhyesti tavallisimmat matit osakuvioilla. Kuva 11. Reunamatti Kuva 12. Perärivin matti Kuva 13. Matti tornilla ja kuninkaalla Yllä olevien kuvien mateissa on yksi yhteinen piirre. Mattiin joutunut musta kuningas on laudan reunassa. Reunamatissa valkea saa apua mustalta, koska sotilas ruudussa g7 estää kuningasta pakenemasta. Perärivin matissa mustan omat 7-rivin sotilaat estävät kuningasta pakenemasta shakkaavaa valkean tornia. Kuvan 13 tornimatissa valkea kuningas vartioi ruutuja f7, g7 ja h7 ja musta kuningas ei voi paeta. Kuva 14. Matti daamilla ja kuninkaalla Kuva 15. Matti lähetillä ja daamilla Kuva 16. Matti ratsulla ja tornilla Myös kuvien mateissa on yhteinen piirre. Niissä matin tekevä nappula on suojattu eli tuettu. Jos kuvan14 tilanteessa valkea kuningas olisi yhden rivin alempana, musta kuningas löisi valkean shakkaavan daamin. Kuvan 15 tilanteessa lähetti voisi suojata shakkaavaa daamia kaempaakin ruuduista e5, f6, g7 tai h8, mutta jos lähetti olisi valkealla ruudulla, tilanne ei olisi matti. Kuvassa 16 ratsu suojaa shakkaavaa tornia ja huomatkaa myös, kuinka se samalla vartioi ruutua g1, jotta musta kuningas ei voi paeta. Tilanne olisi matti, vaikka valkea K olisi kauempana, sillä se ei osallistu matin tekemiseen kuten kuvissa 13 ja 14. Kuva 17. Matti kuninkaalla ja kahdella lähetillä Kuva 18. Matti kuninkaalla, ratsulla ja lähetillä Kuva 19. Pussimatti eli ratsumatti Mattia kahdella lähetillä tai lähetillä ja ratsulla ei voi tehdä ilman kuninkaan apua. Kannattaa panna merkille, miten mustan kuninkaalla on tärkeä vartiointitehtävä, kun nyt vuorostaan musta on tehnyt valkeasta matin kuvissa 17 ja 18. Sensijaan ratsu voi yksinään tehdä matin sopivassa tilanteessa, kuten kuva 19 näyttää.

11 Harjoituksia - matti siirrossa Seuraavissa kuvioissa valkea voi tehdä siirron matteja. Kokeilkaa keksiä siirto suoraan kuviosta tai osakuviosta. Huom! Jos kuvassa näkyy vain osa shakkilautaa, silloin oletetaan, että muita nappuloita ei laudalla ole. Ja huomatkaa uusi shakkitehtävissä käytettävä merkintä 1X, joka tarkoittaa sitä, että valkea alkaa ja tekee siirron matin. Tehtävät 5.1 a) b) ja c) kuvat Kuva 20. 1X Kuva 22. 1X Kuva 21. 1X Yllä olevat harjoitukset olivat helppoja. Mitä tapahtuu, jos kuvan 21 asemassa valkea siirtäääkin Dc5? 5.2 Harjoituksia - matti kahdessa siirrossa Kahden siirron matit ovat hieman vaikeampia kuin siirron matit. Kokeilkaa kuitenkin ratkaista alla olevat kaksi tehtävää ensin suoraan kuviosta ja laittakaa vasta sitten asema laudalle, jos tehtävä ei ratkea. Huomatkaa kuvien merkintä 2X eli valkea alkaa ja tekee 2 siirron matin. Tehtävät 5.2. a) ja b) Kuvat 23 ja 24. Kuva 23. 2X Kuva 24. 2X Useimmiten matin tekemisessä tarvitaan enemmän kuin 1 tai 2 siirtoa. Seuraavan tehtävän kuvio annetaan sanallisesti. Tehtävä 5.2 c) Asema on seuraava: Valkea: Ke6, Lc4 ja Lg5 Musta: Ke8. Kuinka monta siirtoa tarvitaan, että musta on matissa, kun on valkean vuoro siirtää?

12 12 6 Milloin peli on tasapeli? Shakkipeli voi päättyä myös tasapeliin. Tasapeli syntyy seuraavissa tapauksissa: 1) Pelaajat sopivat pelin aikana tasapelistä. Virallisesti tasapeliä pitäisi tarjota siirron aikana juuri ennen vastustajan kellon käynnistämistä. Tasapeliä voi tarjota omalla siirtovuorolla, jolloin vastustaja voi odottaa vastauksen antamista, kunnes tasapelin tarjoaja on tehnyt siirron. Tasapelitarjous merkitään pöytäkirjaan sulkeissa olevalla yhtäläisyysmerkillä eli (=). Toistuva tasapelin tarjoaminen nimenomaan vastustajan siirtovuoron aikana voidaan tulkita vastustajan häirinnäksi, joten tässäkin asiassa pelaajien tulee käyttäytyä pelin luonteen mukaisesti kohteliaasti ja arvokkaasti. 2) Sama asema toistuu pelin aikana kolme kertaa. Aseman toistuminen kolmesti ei tarvitse tapahtua peräkkäisillä siirtovuoroilla. Riittää, että tasapelin vaatija voi osoittaa pöytäkirjan perusteella aseman toistuneen kolmesti. Ns. ikuinen shakki, johtaa aseman toistumiseen kolme kertaa. 3) Molemmilta pelaajilta loppuu miettimisaika. Tähän sääntöön on poikkeus, jos on tulossa lisäaikaa tietyn siirtomäärän (yleensä 40) jälkeen ja pelissä ei ole tehty tarpeeksi siirtoja. 4) Pelaajalta loppuu miettimisaika, mutta vastustajalla ei ole tarpeeksi nappuloita matin tekemiseen. Huomatkaa, että yksi sotilas on riittävä materiaali matin tekoon, sillä sotilas voi korottua vaikkapa daamiksi. 5) Materiaali ei riitä matin tekemiseen. Esimerkiksi laudalle jää kuninkaiden lisäksi vain lähetti tai ratsu tai kaksi ratsua. Kahden ratsun tilanteessa on poikkeuksena tilanne, jossa vastustajalla on kuninkaan lisäksi siirettävissä oleva sotilas, jolloin matti on mahdollinen. 6) 50 siirron sääntö. Jos peli jatkuu 50 siirtoa siten, että ei tapahdu lyöntiä tai sotilaan siirtoa ja mattia ei synny, peli päättyy tasapeliin. Esimerkiksi tällainen tilanne voi syntyä helposti, jos laudalle jää toiselle osapuolelle kuningas, ratsu ja lähetti toisen kuningasta vastaan. Kuninkaalla, ratsulla ja lähetillä voi pakottaa matin, mutta se ei välttämättä onnistu lyhyessä miettimisajassa edes mestaripelaajilta. 7) Syntyy patti. Patti on tilanne, jossa pelaajalla on siirtovuoro ja kuningas ei ole uhattuna, mutta pelaajalla ei ole yhtään laillista siirtoa. Toisin sanoen kuningas ei voi siirtyä mihinkään ruutuun joutumatta shakkiin ja pelaajalla ei ole yhtään muuta siirrettävissä olevaa nappulaa. Tasapeli merkitään pöytäkirjaan virallisesti 1/2-1/2, mutta usein käytetään myös merkintää 0,5-0,5 tai 0-0 tai pelkästään 1/ Pattikuvioita Seuraavaksi tarkastellaan osakuvioina tavallisimpia pattiasemia. Kaikissa kuvioissa on mustan siirtovuoro. Kuva 25. Patti sotilaalla Kuva 26 Patti daamilla Kuva 27. Patti läheteillä Kuvan 25 tilanne on hyvin tavallinen, kun yritetään sotilaan korottamista se ei onnistu, koska musta on päässyt pattiasemaan. Kuvan 26 ja 27 tilanteet on tavallisia aloittelijoiden peleissä ja pikapeleissä. Eli vahvemmalla osapuolella on syytä olla tarkkana matin teossa.

13 Tasapeliharjoituksia Tehtävä 6.2 a) Alla oleva kuvio on pelistä Juho-Matti Mäyrän ja Heikki Sarkkisen pelistä seurajoukkueiden SM-kilpailussa 1. divisioonan lohkon D ottelussa Shakkilaakso Raahen Linnoitus. Millä siirrolla musta pakottaa patin? Vastaus Kuva 28. Asema valkean 76. siirron jälkeen Seuraavan kuvion asemassa on valkean vuoro siirtää. Tehtävä 6.2 b) Miten valkea pääsee tasapeliin? Vihje. Nyt ei ole kyseessä patti. Vastaus Kuva 29. Valkea alkaa ja pääsee tasapeliin Seuraavassa tehtävässä on mustan siirtovuoro. Tehtävä 6.2 c) Musta on tornin tappiolla, mutta siirtovuoro antaa tasapelin. Miten? Vastaus Kuva 30. Musta pakottaa tasapelin Lisää tasapelisommitelmia esitetään myöhemmin.

14 14 7 Nappuloiden vahvuudet Shakkipelissä tulee tilanteita, joissa pelaajan on päätettävä, kannattaako omalla nappulalla lyödä vastustajan nappula ja samalla menettää oma nappulansa. Pitää esimerkiksi arvioida voiko lähetillä lyödä ratsun, voiko tornilla lyödä lähetin, jos sen jälkeen saa vastustajalta sotilaita, kannattaako lähetti vaihtaa vaikkapa kolmeen sotilaaseen? 7.1 Nappuloiden laskennalliset arvot Aseman arviointi on useimmiten vaikeaa. Siksi nappuloiden arvot esitetään laskennallisina arvoina. Alla olevassa taulukossa on nappuloiden laskennalliset arvot. Taulukko 1. Nappuloiden laskennalliset arvot Nappula Arvo sotilaina sotilas 1 Ratsu 3 sotilasta Lähetti 3 sotilasta Torni 5 sotilasta Daami 9 sotilasta Yllä olevaa taulukkoa voidaan pitää niin sanottuna nyrkkisääntönä, jolla voidaan siis laskea lähetin ja ratsun vastaavan kolmea sotilasta. Lähetti ja ratsu ovat siis laskennallisesti tasaveroisia. Torni vastaa viittä ja daami yhdeksää sotilasta. Kaksi tornia on siis enemmän kuin yksi daami ja useimmiten daami kannattaa vaihtaa kahteen torniin. Tarkka lukija huomaa heti, että taulukosta puuttuu kuningas. Kuningasta ei EI SAA lyödä, joten sitä ei siksi ole laitettu taulukkoon. Kuninkaalle voidaan tietenkin esittää arvo, joka ei kuitenkaan saa olla laskennallinen vaan suhteellinen. Voidaan sanoa, että kuninkaan arvo on nolla, kun se on joutunut mattiin tai ääretön, kun se auttaa matin tekemisessä. Alla on pari kuviota, joista toinen on tyypillinen ja toinen vaikeasti arvioitava vaihtotilanne. Kuvan 32 peli jatkui fxg Dxg6+ Dg7 24. Dxg7+ Kxg7 25. Rxg5 Lb4 26. Rxe6+ Kf7 27. Rg5+ ja nyt materiaali on tasan Kuva 31. Vaihto Lxd cxd4 Kuva 32. Tilanne 22. Dd3 jälkeen Kuvan 31. tilanne on pelistä Kallio Juho - Peltomaa Jukka vuodelta Lähetin vaihto ratsuun on tyypillinen tasaveroinen vaihtotilanne. Peli päättyikin tasapeliin. Kuvan 32 tilanne on pelistä Lauronen Tapio - Pitkäaho Aki vuodelta Siinä alkaa vaihtojen sarja, jossa valkea saa lähetistä kolme sotilasta. Tilanne oli vaihtojen jälkeen laskennallisesti tasan. Aseman arviointi on hyvin vaikeaa, mutta peli päättyi lopulta valkean voittoon.

15 Nappuloiden suhteelliset arvot Nappulan arvo riippuu hyvin usein asemasta. Esimerkkinä olkoon kuvassa 32 mainittu peli, jossa tultiin kuvan 33 tilanteeseen. Siinä on valkealla vain kolme sotilasta mustan tornia ja ratsua vastaan. Eli laskennallinen arvio asemasta on 8-3 mustan hyväksi. Nappuloiden sijannit pelitilanteessa ovat kuitenkin sellaiset, että tilanne on valkean kannalta erittäin hyvä. Kuva 34. Tilanne mustan siirron Ta6 jälkeen Peli jatkui 51. g7 Tg Kf2 Kc2 53. h7 Kd2 (ansa 54. g8d Rd Kf1 Re3+ ja tasapeli ikuisella shakilla) 54. f4 Re Kf3 Kd3 56. g8d Tg3+ ja samalla luovutus, koska valkea D lyö shakkaavan tornin. Eli musta olisi tehnyt matin, ellei valkea olisi ehtinyt korottaa g-sotilasta daamiksi ja h-sotilaan korotus olisi tietenkin johtanut mustan voittoon. 7.3 Harjoituksia Seuraavan kuvan tilanne on pelistä Haataja Riku - Mäkelä Lauri vuodelta Kuva 35. Tilanne mustan siirron Re4 jälkeen Valkealla on tilanteessa kolme mahdollisuutta lyödä mustan nappula. Tehtävä 7.3 a) Mitkä nappulat ovat lyötävissä? b) Mikä nappula kannattaa lyödä ensin? Vastaukset: Kuva 36. Onko sotilas c2 lyötävissä? Tehtävä 7.3 c) Mitä tapahtuu, jos musta lyö sotilaan daamilla tai lähetillä? Vastaus:

16 16 8 Shakkipelin vaiheet - avaus, keski- ja loppupeli Pelin alussa kaksi armeijaa on ryhmittynyt laudan molemmille reunoille. Musta "julistaa sodan" laittamalla valkean shakkikellon käyntiin ja valkea armeija lähtee hyökkäykseen. Taistelu shakkilaudalla voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: alkupeliin, keskipeliin ja loppupeliin. Alkupelissä tavoitteena on tilan valtaaminen useimmiten keskustassa ja saada kevyet upseerit eli ratsut ja lähetit valvomaan mahdollisimman paljon ruutuja. Raskaat upseerit, daami ja tornit, tuodaan mukaan peliin myöhemmin. Alkupeliin kuuluu myös oman kuninkaan aseman turvaaminen ja hyökkäyksen valmistelelu vastustajan kuningasta kohden. Seuraavat kohdat 8.1 ja 8.2 perustuvat juttuun, jonka Heikki Lehtinen on kirjoittanut Suomen Shakkkin 10/2004. Katso myös 8.1 Kehitys Tärkein tavoite avauksessa on kehittää kaikki upseerit peliin nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Mielessä on syytä pitää jo tuleva keskipeli, ja miettiä, miltä ruuduilta nappulat osallistuvat tehokkaimmin peliin ja toimivat parhaiten yhdessä. Upseereiden kehitys onnistuu helpoiten siirtämällä avauksen aikana kahta keskustasotilasta, kun taas muut sotilaansiirrot vievät usein vain turhaan aikaa tärkeämmältä tehtävältä, eli upseerien kehittämiseltä. Omien upseereiden kehitysruudut tulee valita huolellisesti. Sopivat paikat riippuvat aina pelatusta avauksesta ja sen hetkisestä konkreettisesta tilanteesta laudalla. Upseereita ei kannata kehittää sellaisille ruuduille, mistä vastustaja pystyy ajamaan ne heti pois voittaen näin mahdollisesti samalla tempoja. Usein neuvotaan kehittämään ratsut ensin ja sitten lähetit. Tämä perustuu siihen, että ratsuilla on yleensä luonnolliset kehitysruudut f3 ja c3 (mustilla f6 ja c6), kun taas lähettien paras sijoituspaikka riippuu yleensä enemmän vastustajan pelitavasta. Huomattavaa on myös se, että lähetit ovat ulottuvampia nappuloita ja osallistuvat peliin jo omalta peräriviltäkin, kun taas ratsujen teho sieltä käsin on vähäinen. Kuningattarella ei kannata seikkailla pelin alkuvaiheissa. Kuningatar joutuu arvokkaimpana nappulana lähes aina perääntymään, kun sitä uhataan. Vastustaja onnistuukin yleensä vain voittamaan tempoja liian aikaisin kehitetyn kuningattaren kustannuksella. Sama ajatusmalli pätee myös torneihin, jotka yleensä pysyttelevät pitkään omalla pohjarivillä. Varsinkin tornit viihtyvät avoimilla (ei sotilaita) tai puoliavoimilla (ei omia sotilaita) linjoilla. Kuningatar ja tornit pystyvät osallistumaan peliin tehokkaasti myös omalta kenttäpuoliskolta, pohjariviltäkin, ja siellä ne ovat samalla suojassa vastustajan uhkailuilta. Valkea pystyy aloitussiirtonsa turvin pelaamaan avauksessa aktiivisemmin ja saavuttaa yleensä pienen edun. Joissakin avauksissa valkea lähtee heti alussa röyhkeään hyökkäykseen. Liian vähäisin voimin ei kuitenkaan hyökkäykseen kannata lähteä, vaan viisaampaa on suorittaa kehitys ensin loppuun. Myöskään matin tai esimerkiksi materiaalivoiton uhkaaminen oman kehityksen kustannuksella ei ole viisasta, mikäli vastustajalla on hyvä tapa torjua uhka. Kokeneempi vastustaja pystyy varmasti heppoiset hyökkäykset torjumaan ja samalla kehittämään omaa peliään saavuttaen kehitysedun. Mustilla pelatessa aikaiset hyökkäykset onnistuvat vielä harvemmin. Mustilla kannattaakin avauksessa pyrkiä tasoittamaan asema ja viemään terä valkean aloitussiirtonsa turvin usein hankkimalta aloitteelta. Toki mustilla on myös mahdollista hakea aktiivista vastapeliä heti avauksesta alkaen, mutta ratkaisevan hyökkäyksen toteuttaminen avausvaiheessa ei ole mahdollista ilman valkean pahoja virheitä.

17 Keskusta Erittäin tärkeä rooli avauksessa, kuten koko pelissä, on laudan keskustalla. Keskustalla tarkoitetaan pääasiassa ruutuja e4, d4, e5, d5, mutta se voidaan ulottaa käsittämään myös näiden viereiset ruudut, eli neliön c3-f3-f6- c6. Mikä sitten tekee keskustasta niin merkittävän? Tarkastellaanpa vaikka valkean ratsua ruudussa e5. Siitä se uhkaa kahdeksaa eri ruutua, kun kulmaruudusta ratsu uhkaisi vain kahta eri ruutua. Lyhytliikkeisenä nappulana ratsu viihtyykin erityisen hyvin keskustassa. Sieltä se on valmis osallistumaan peliin molemmilla sivustoilla, kun taas sen kuljettaminen sivustalta toiselle veisi monta siirtoa aikaa. Ajatellaanpa sitten valkean sotilaita ruuduilla e4 ja d4. Sotilaat estävät tehokkaasti mustan nappuloiden kehittämistä, ja takaavat valkealle tilaedun, jonka turvin tämän on helppo kehittää omat nappulansa. Myös jatkossa keskustan hallinta ja tilaetu helpottavat huomattavasti omien upseereiden liikkumista ja varsinkin niiden siirtymistä sivustalta toiselle. Usein keskustan hallinta on myös välttämätön edellytys sivustahyökkäyksen onnistumiselle. Keskustan hallinta ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että nappulat tulisi sijoittaa keskustaruuduille. Varsinkin upseerit sijaitsevat usein paremmin ruuduilla, joista ne kontrolloivat keskustaa, kuin keskustaruuduilla. 8.3 Keski- ja loppupeli Avauksen jälkeen tulee keskipeli ja loppupeli. Keskipelissä pitää myös olla suunnitelma, jota noudattaa. Usein keskipelissä avautuu mahdollisuuksia taktisiin sommitelmiin eli ns. kikkoihin. Loppupeleistä on paljon teoriaa. Luvuissa on esimerkkejä myös Karstem Müllerin ja Frank Lambrechtin englanninkielisestä teoksesta Fundamental Chess Endings, A new endgame encyclopaedia fir the 21st century. 8.4 Harjoituksia Tehtävä 8.4 a) Seuraavissa kuvissa on tilanteita eräästä pelistä. Arvioikaa, mika vaihe kussakin kuvassa on menossa. Perustelulkaa arvionne. Kuva 37. Pelin vaihe Kuva 38. Pelin vaihe Kuva 39. Pelin vaihe Vastaukset:

18 18 9 Ole tarkka heti avauksessa - lyhytpelejä Luvussa 4 kohdassa 4.2 esitettiin 2 lyhytpeliä, koulumatti ja narrin matti. Tyypillistä lyhyille peleille on se, että hävinnyt osapuoli ei huomaa vastustajan asettamaa ansaa. Yleensä kyseessä on kuuluisan shakinpelaajan ja lääkärin Siegbert Tarraschin mukaan äkillinen sairauskohtaus nimeltä shakkisokeus. Tästä taudista paranee yleensä itsestään. Luku kesken, mutta tähän sopii esim peli Nybäck-Sammalvuo v 2009

19 10. Miten peli voitetaan lopussa - loppupeliteoriaa 1 (sotilasloppupelejä, neliösääntö) Lukua ei vielä ole 19

20 11. Miten peli voitetaan lopussa - loppupeliteoriaa 2 (torniloppupelejä, T vs T+s) Lukua ei vielä ole 20

Shakkiopas vähemmän pelanneille

Shakkiopas vähemmän pelanneille Shakkiopas vähemmän pelanneille Sisällysluettelo: 1. Siirtäminen 2. Yleisiä muodollisuuksia 3. Pöytäkirjan pito 4. Avaukset yleensä 5. Siirron miettiminen 6. Vastustajan vuoro 7. Koulumatti ja Preussilainen

Lisätiedot

Opettajan opas. Shakkilinna www.shakkilinna.fi info@shakkilinna.fi

Opettajan opas. Shakkilinna www.shakkilinna.fi info@shakkilinna.fi Opettajan opas Shakkilinna www.shakkilinna.fi info@shakkilinna.fi Saatteeksi kerho-ohjaajalle Säännöt hanskaan ja pelaamaan käsittelee shakkipelin perusteet kymmenen kerhotunnin (45 minuuttia) aikana.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Eri upseerit vastaan sotilas...2. Kuningatar vastaan sotilas... 2 Torni vastaan sotilas... 3 Kevytupseeri vastaan sotilas...

Sisällysluettelo. Eri upseerit vastaan sotilas...2. Kuningatar vastaan sotilas... 2 Torni vastaan sotilas... 3 Kevytupseeri vastaan sotilas... Sisällysluettelo Eri upseerit vastaan sotilas... Kuningatar vastaan sotilas... Torni vastaan sotilas... Kevytupseeri vastaan sotilas... Kevytupseeri ja sotilas vastaan kuningas... Ratsu ja sotilas vastaan

Lisätiedot

Heinäkuun alussa 2014 voimaan tuleviin sääntöihin on jälleen tullut joukko hienosäädöksi luokiteltavia muutoksia ja muutama täysin uusi sääntökohta.

Heinäkuun alussa 2014 voimaan tuleviin sääntöihin on jälleen tullut joukko hienosäädöksi luokiteltavia muutoksia ja muutama täysin uusi sääntökohta. FIDEn Shakkisäännöt Heinäkuun alussa 2014 voimaan tuleviin sääntöihin on jälleen tullut joukko hienosäädöksi luokiteltavia muutoksia ja muutama täysin uusi sääntökohta. Merkittävin lienee mahdollisuus

Lisätiedot

Englanninkielisessä tekstissä käytettyä maskuliinia merkitsevää "hän" sanaa käytetään yhtäläisesti tarkoittamaan naispuolista henkilöä.

Englanninkielisessä tekstissä käytettyä maskuliinia merkitsevää hän sanaa käytetään yhtäläisesti tarkoittamaan naispuolista henkilöä. FIDEn Shakkisäännöt Säännöt poikkeavat edellisestä virallisesta versiosta hyvin vähän. Suuri osa vuoden 2008 kongressissa tehdyistä muutoksista on englanninkielen hienosäätöjä tai muita pieniä täsmennyksiä.

Lisätiedot

Johdatus go-peliin. 25. joulukuuta 2011

Johdatus go-peliin. 25. joulukuuta 2011 Johdatus go-peliin 25. joulukuuta 2011 Tämän dokumentin tarkoitus on toimia johdatuksena go-lautapeliin. Lähestymistapamme poikkeaa tavallisista go-johdatuksista, koska tässä dokumentissa neuvotaan ensin

Lisätiedot

Englanninkielisessä tekstissä käytettyä maskuliinia merkitsevää "hän" sanaa käytetään yhtäläisesti tarkoittamaan naispuolista henkilöä.

Englanninkielisessä tekstissä käytettyä maskuliinia merkitsevää hän sanaa käytetään yhtäläisesti tarkoittamaan naispuolista henkilöä. FIDEn Shakkisäännöt Säännöt poikkeavat edellisestä virallisesta versiosta hyvin vähän. Suurin osa vuoden 2004 kongressissa tehdyistä muutoksista on englanninkielen hienosäätöjä. Nämä on enimmiltä osin

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Kiinalaisen shakin esittely

Kiinalaisen shakin esittely 1 / 10 Kiinalaisen shakin esittely Kuva 1 : Kiinalainen shakki Kuva 2 : Shakki Kuvia vertailemalla havaitaan, että monet nappulat ovat samassa järjestyksessä. Kiinalaisessa shakissa nappulat tosin liikkuvat

Lisätiedot

KASVOTON VIHOLLINEN - SÄÄNNÖT

KASVOTON VIHOLLINEN - SÄÄNNÖT KASTN IHLLINEN - SÄÄNNÖT A. LÄHTÖKHTA Kaksi armeijaa valmistautuu taisteluun. Torvet soivat, hevoset korskuvat malttamattomina. Sadat jalat marssivat tasatahtia ottaakseen paikkansa kentällä - paikan,

Lisätiedot

III- Divisioona playoff- ottelut Etelän loppusarjan ylempi jatkosarja ja Kymi-Saimaan loppusarja

III- Divisioona playoff- ottelut Etelän loppusarjan ylempi jatkosarja ja Kymi-Saimaan loppusarja 6.3.2014 III- Divisioona playoff- ottelut Etelän loppusarjan ylempi jatkosarja ja Kymi-Saimaan loppusarja Huom. Välierät ja finaalit pelataan paras kahdesta järjestelmällä (ja 2 pisteen systeemillä) peliajan

Lisätiedot

Avausteorian ytimessä: Botvinnik-slaavilainen osa 2/3 Jussi Tella (Suomen Shakki 3/2000)

Avausteorian ytimessä: Botvinnik-slaavilainen osa 2/3 Jussi Tella (Suomen Shakki 3/2000) Avausteorian ytimessä: Botvinnik-slaavilainen osa 2/3 Jussi Tella (Suomen Shakki 3/2000) Sarjan toisessa osassa tutustumme erääseen Botvinnik-slaavilaisen sivumuunnelmaan, siirrolla 7. a4 alkavaan asemallisena

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään SÄÄNNÖT PELIAIKA 1) Peliaika on 18 minuuttia. 2) Peliaika on juokseva. OSALLISTUJAT Pelaajat 1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään kuusi pelaajaa,

Lisätiedot

SM-turnaukset 14.5.-22.5.2016 1/5

SM-turnaukset 14.5.-22.5.2016 1/5 SM-turnaukset 14.5.-22.5.2016 1/5 Erikoismääräykset (yhteinen osa) 1. Kilpailut järjestäjää Suomen Shakkiliitto ja Helsingin Shakkiklubi (HSK). Järjestelytoimikunnassa ovat HSK: Matti Uimonen, Matti Kauranen,

Lisätiedot

Puzzle-SM 2000. Loppukilpailu 18.6.2000 Oulu

Puzzle-SM 2000. Loppukilpailu 18.6.2000 Oulu Puzzle-SM Loppukilpailu 8.6. Oulu Puzzle Ratkontaaikaa tunti Ratkontaaikaa tunti tsi palat 6 Varjokuva 7 Parinmuodostus 7 Paikallista 7 Metris 7 ominopalapeli Kerrostalot Pisteestä toiseen Heinäsirkka

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

JÄLLEEN MAAILMANMESTARUUS

JÄLLEEN MAAILMANMESTARUUS Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 055-8096 JÄLLEEN MAAILMANMESTARUUS Suomi voitti jälleen pikaratkaisemisen joukkuemaai

Lisätiedot

SUO"EN SHAKKI I.KANKO - T.BINHAM. SSL:n mestaruus 1978 Kanko sommitteli näyttävästi 117). N:03

SUOEN SHAKKI I.KANKO - T.BINHAM. SSL:n mestaruus 1978 Kanko sommitteli näyttävästi 117). N:03 SUO"EN SHAKKI I.KANKO - T.BINHAM SSL:n mestaruus 1978 Kanko sommitteli näyttävästi (sivut 91 ja 117). 1978 N:03 86 SUO M E N S H A K K 1 ERKKI TURUNEN Kuva: Jörn Elfving Helsingin mestari diplomi-insinööri

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

MINI- JA MIDITENNISKIERTUE

MINI- JA MIDITENNISKIERTUE MINI- JA MIDITENNISKIERTUE Minitennis Osallistumiskelpoisuus, luokkajako, ilmoittautuminen ja osanottajamäärän rajoittaminen Minitenniskilpailuun osallistuvan pelaajan ei tarvitse maksaa kilpailulisenssiä.

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: PELIT JA TAKTIIKAT

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: PELIT JA TAKTIIKAT LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: PELIT JA TAKTIIKAT 1. Alkupohdintaa Mitä lempipelejä oppilailla on? Ovatko ne pohjimmiltaan matemaattisia? (laskeminen, todennäköisyys ) Mitä taktiikoita esimerkiksi

Lisätiedot

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakki/iitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 0355-8096

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakki/iitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 0355-8096 Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakki/iitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 0355-8096 ANATO~I KARPOV KUKISTI EHDOKASOTTELUJEN NELJÄNNESVÄLIERISSÄ HELPOSTI JOHANN

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Rubikin kuutio ja ryhmät. Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Rubikin kuutio ja ryhmät. Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos Rubikin kuutio ja ryhmät Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kehittäjä unkarilainen Erno Rubik kuvanveistäjä ja arkkitehtuurin professori 1974 Halusi leikkiä geometrisilla

Lisätiedot

Koululentistä ikäluokittain

Koululentistä ikäluokittain Koululentistä ikäluokittain AT OK U L 56 MALLIOPPITUNNIT Välineet: vat lyhyempiä PALLOT EMPUT noin 15 min Heitot tehdään omalla pallolla tai vuorotellen parin kanssa: pomppua) Tehdään noin 1015 kertaa

Lisätiedot

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1 May 25, 2015 Tavoitteet Valmius muotoilla strategisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tilanteita peleinä. Kyky ratkaista yksinkertaisia pelejä. Luentojen rakenne 1 Joitain pelejä ajanvietematematiikasta.

Lisätiedot

Strategia !!!*)!$#!!32!-,!322!!!!!*(!!32!!!!!!!31!-+!!31!"!!31!!!! musta luovutti. II esimerkki. Smyslov - Szabo, Hastings 1954.

Strategia !!!*)!$#!!32!-,!322!!!!!*(!!32!!!!!!!31!-+!!31!!!31!!!! musta luovutti. II esimerkki. Smyslov - Szabo, Hastings 1954. Strategia. tunti: Sotilasenemmistön hyväksikäyttö kuningatarsivustalla Loppupelissä sotilasenemmistö kuningatarsivustalla on merkittävä asemallinen tekijä. Perusideana on sotilasenemmistöä hyväksikäyttämällä

Lisätiedot

Pelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä!

Pelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä! Pelivaihtoehtoja Yksinkertaisin vaihtoehto: lfapetia voi pelata monella eri tavalla. Yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa käytetään ainoastaan kirjainlaattoja. Pelilaudan miinusruudut ovat tavallisia ruutuja,

Lisätiedot

YLIVIESKAN KEILAILULIITON MESTARUUSKILPAILUT

YLIVIESKAN KEILAILULIITON MESTARUUSKILPAILUT YLIVIESKAN KEILAILULIITON MESTARUUSKILPAILUT Kilpailut järjestetään toimintavuosittain. Osallistumisoikeus on liiton jäsenseurojen rekisteröimillä keilaajilla. Kilpailujen järjestämisessä noudatetaan tässä

Lisätiedot

Hallisarja Joukkuetta. Liiga, 1. divisioona, 2. divisioona lohkot A, B, C

Hallisarja Joukkuetta. Liiga, 1. divisioona, 2. divisioona lohkot A, B, C Hallisarja 2016-2017 9.10.2016-6.5.2017 46 Joukkuetta Liiga, 1. divisioona, 2. divisioona lohkot A, B, C Sarjajärjestelmä (Ohjelma valmiina koko kaudeksi) Osallistumismaksu Karsinnat/karsintaturnaus 2.

Lisätiedot

PELAAMISEN PERIAATTEET

PELAAMISEN PERIAATTEET PELAAMISEN PERIAATTEET 1. Mielummin 5-4 voitto kuin 0-1 tappio 2. Pidämme palloa ja haastamme 1v1 tilanteissa jos olemme yli puolessa kentässä 3. 2v1 tilanteissa haastamme aina. 4. Alivoimalla syötämme

Lisätiedot

Pyramidin yleiset säännöt

Pyramidin yleiset säännöt Pyramidin yleiset säännöt 1. Biljardivälineet ja tarvikkeet Seuraavassa kuvattuihin pyramidi -pelin versioiden pelaamiseen tarvittavat välineet ovat biljardipöytä, pallot sekä apuvälineet (mm. resti).

Lisätiedot

... 5 ... 5 ... 5 ... 6 ... 7 ... 8 ... 8 ... 9 ... 11 ... 12

... 5 ... 5 ... 5 ... 6 ... 7 ... 8 ... 8 ... 9 ... 11 ... 12 BILJARDI 2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 1.1 KOLMIO/ 9-KEHIKKO... 5 2. PELIN ALOITUS... 5 3. LYÖNTIVUORON VAIHTO... 5 4. VIRHELYÖNNIT... 6 4.1 ERILAISET VIRHEET... 6 4.2 RANGAISTUS VIRHEESTÄ... 7

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN

KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN 20.-21.7.2013 Se yksi ja alkuperäinen istumalentopallon MARJOLA BEACH VOLLEY turnaus JO VUODESTA 1993 21. MARJOLA TURNAUS 2013 Tervetuloa

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Valmennuksen Linjaukset 2010. Pelitaktiikka

Valmennuksen Linjaukset 2010. Pelitaktiikka Valmennuksen Linjaukset 2010 elitaktiikka Salon Viesti Lentopallo Toiminnan linjaukset Lajivalmennuksen linjaus Fyysisen valmennuksen linjaus Viesti 2013 Visio / Strategia Toimintasuunnitelma Taktiikkalinjaus

Lisätiedot

BILJARDI: KAISAN SÄÄNNÖT

BILJARDI: KAISAN SÄÄNNÖT BILJARDI: KAISAN SÄÄNNÖT 1. YLEISTÄ Kaisaa pelataan viidellä pallolla, joista kaksi on valkoista (lyöntipallot), kaksi punaista ja yksi keltainen (kaisa). Peli pelataan 60 pisteeseen. Molemmat pelaajat

Lisätiedot

Joose Norri puolusti menestyksellä Suomen mestaruuttaan SELO- JA ELO LISTAT ANAND-KAMSKY. 5'1-TCR::\AUKSET KOTl\IAISIA TULOKSIA 6-7 1995

Joose Norri puolusti menestyksellä Suomen mestaruuttaan SELO- JA ELO LISTAT ANAND-KAMSKY. 5'1-TCR::\AUKSET KOTl\IAISIA TULOKSIA 6-7 1995 Joose Norri puolusti menestyksellä Suomen mestaruuttaan 5'1-TCR::\AUKSET KOTl\IAISIA TULOKSIA 6-7 1995 SELO- JA ELO LISTAT ANAND-KAMSKY SISÄLLYS 6-711995 PÄÄTOIMITTAJA 191 SM-turnaukset 199 Anand-Kamsky

Lisätiedot

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5 Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 6, 21.10.2015 1. Ovatko verkot keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 2 b 4 a

Lisätiedot

Liveseuranta (1/9) Suomen Palloliiton Tampereen piiri

Liveseuranta (1/9) Suomen Palloliiton Tampereen piiri Liveseuranta (1/9) Liveseuranta on kätevä tapa hoitaa ottelupöytäkirjan täyttäminen jo itse ottelun aikana. Suosittelemme sen käyttämistä sarjasta riippumatta, jolloin kaikki tarpeellinen pystytään tekemään

Lisätiedot

Hallituksen esitys liittokokoukselle sääntömuutoksiksi Käsitelty hallituksen kokouksessa 13.4.2005

Hallituksen esitys liittokokoukselle sääntömuutoksiksi Käsitelty hallituksen kokouksessa 13.4.2005 Hallituksen esitys liittokokoukselle sääntömuutoksiksi Käsitelty hallituksen kokouksessa 13.4.2005 3.3.3.7 Kilpailujen arvontaa vastaan tehtävä vastalause voidaan esittää suullisesti ylituomarille, jonka

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 13 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

niin järjestys on tämä: ensin kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle, sen jälkeen plus- ja miinuslaskut vasemmalta oikealle.

niin järjestys on tämä: ensin kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle, sen jälkeen plus- ja miinuslaskut vasemmalta oikealle. Alkeistason matikkaa Plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskujen laskujärjestys Esim. jos pitää laskea tällainen lasku:? niin järjestys on tämä: ensin kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle, sen jälkeen plus-

Lisätiedot

SUOMEN DARTSLIITTO. SM-LIIGA Kierroksen tulokset ### ### ### ### ### ### ### ### ### ###

SUOMEN DARTSLIITTO. SM-LIIGA Kierroksen tulokset ### ### ### ### ### ### ### ### ### ### SMLIIGA Kierroksen tulokset EPÄTOSI 1 Divisioona EPÄTOSI Miehet x TOSI Kierros 2 2 Divisioona x TOSI Naiset ### Lohko 1 Siutti Darts 2 Kotijoukkue pelaaja Tikat erät pelit Tonsit Max. K.a Heikkilä Miikku

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Shakin numeroissa 2-3/2005

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Shakin numeroissa 2-3/2005 Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Shakin numeroissa 2-3/2005 TAPANI SAMMALVUO Omien pelien analysointi 1 Aina välillä minulta kysytään mikä on paras tapa kehittyä shakissa. Tähän kysymykseen

Lisätiedot

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakki/iitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakki/iitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakki/iitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat KAKSOISMESTARI Tässä numerossa mm: 307 Suomen mestaruusturnaus 320 Nuorten Suomen mestaruudet

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

Avausteorian ytimessä: Botvinnik-slaavilainen osa 1/3 Jussi Tella (Suomen Shakki 2/2000)

Avausteorian ytimessä: Botvinnik-slaavilainen osa 1/3 Jussi Tella (Suomen Shakki 2/2000) Avausteorian ytimessä: Botvinnik-slaavilainen osa 1/3 Jussi Tella (Suomen Shakki 2/2000) Tässä kolmiosaisessa artikkelissa yhdistän shakin kauneuden yhä syvenevään avausteorian tutkimiseen esittelemällä

Lisätiedot

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen ILMAINEN Lukimat-verkkopalvelun (www.lukimat.fi) kautta saatava tietokonepeli EKAPELI-MATIKKA Ekapeli-Matikka on tarkoitettu

Lisätiedot

Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja

Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja Neljän alkion kunta, solitaire-peli ja taikaneliöt Kalle Ranto ja Petri Rosendahl Matematiikan laitos, Turun yliopisto Nykyisissä tietoliikennesovelluksissa käytetään paljon tekniikoita, jotka perustuvat

Lisätiedot

Säännöt. Pelivalmistelut

Säännöt. Pelivalmistelut Haasteet Haasteet 1. Lusikka kuppiin 2. Posse Pong 3. Räkäpallo 4. Syömäpuikkohaaste 5. hamsteriposket 6. Lattian kautta kuppiin 7. Korttipalapeli 8. Lajitteluhaaste 9. Pingis ristinolla 10. Lusikkaflipperi

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

CHAMPIONS CUP

CHAMPIONS CUP CHAMPIONS CUP 2 16 6.2.2016 Champions Cup 2016 Turnaus pelataan kahdessa sarjassa, kilpa ja haaste, joissa molemmissa on kolme alkulohkoa. Kotijoukkue pelaa puffetin puoleisessa päädyssä ja vierasjoukkue

Lisätiedot

C2-D2 Final Four-turnaukset

C2-D2 Final Four-turnaukset C2-D2 Final Four-turnaukset 1.4 3.4.2016 C2 AA Lohko 1 C2 AA Lohko 1 Final Four-turnaus pelataan Malmin Jäähallissa Helsingissä 1.4 3.4.2016. Turnaukseen C2 AA Lohko 1 neljä parasta joukkuetta Välierät

Lisätiedot

PAULI PERKONOJALLE JA SUOMELLE HOPEAA!

PAULI PERKONOJALLE JA SUOMELLE HOPEAA! Suomen Keskusshakki/iitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 055-8096 PAULI PERKONOJALLE JA SUOMELLE HOPEAA! Shakkitehtävien ratkaisemisen maailmanmestaruuskilpailuissa

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY Sisällys 1. TURNAUKSEN TARKOITUS... 2 2. OTTELUJÄRJESTELMÄ... 2 3. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VAIHTOPELAAJIEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Injektio (1/3) Määritelmä Funktio f on injektio, joss f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Seurauksia: Jatkuva injektio on siis aina joko aidosti kasvava tai aidosti vähenevä Injektiolla on enintään

Lisätiedot

Puzzle-SM Karsintakierros. 11. huhtikuuta 7. toukokuuta

Puzzle-SM Karsintakierros. 11. huhtikuuta 7. toukokuuta Puzzle-SM Karsintakierros. huhtikuuta 7. toukokuuta Karsintatehtäviä on viisitoista, joista uutaassa on a- ja b-kohta. Nää puzzlet ovat työlääpiä kuin loppukilpailutehtävät, koska ratkonta-aikaa on oninkertaisesti.

Lisätiedot

Suomen K.eskusshakki/iitto Suomen Shakkifiitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 0355-8096. Tässä numerossa mm:

Suomen K.eskusshakki/iitto Suomen Shakkifiitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 0355-8096. Tässä numerossa mm: Suomen K.eskusshakki/iitto Suomen Shakkifiitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 0355-8096 MARKO MANNINEN - KAKSOISVOITTAJA Kuva: Mikko Markkula Tässä numerossa mm:

Lisätiedot

Matemaatiikan tukikurssi

Matemaatiikan tukikurssi Matemaatiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Funktiot Funktion määritelmä Funktio on sääntö, joka liittää kahden eri joukon alkioita toisiinsa. Ollakseen funktio tämän säännön on liitettävä jokaiseen lähtöjoukon

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SM-BEACH VOLLEYN KILPAILUSÄÄNNÖT 2012

ISTUMALENTOPALLON SM-BEACH VOLLEYN KILPAILUSÄÄNNÖT 2012 Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry/lentopallojaosto ISTUMALENTOPALLON SM-BEACH VOLLEYN KILPAILUSÄÄNNÖT 2012 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:n lentopallojaosto järjestää

Lisätiedot

1 MOTIVOINTI Keskustellaan välitunnin viettomahdollisuuksista ja katsotaan kuvia puistoshakin pelaajista.

1 MOTIVOINTI Keskustellaan välitunnin viettomahdollisuuksista ja katsotaan kuvia puistoshakin pelaajista. P I H A S H A K K I 1 MOTIVOINTI Keskustellaan välitunnin viettomahdollisuuksista ja katsotaan kuvia puistoshakin pelaajista. 2 SUUNNITTELU Perusongelmana on toteuttaa erilaisiin lautapeleihin soveltuva

Lisätiedot

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat HELSINGIN MESTARI SHAKIN OSCAR Kansainvälinen shakkitoimittajien liitto AIPE järjesti jo

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

::::::::::::oshåkkileh-ti

::::::::::::oshåkkileh-ti """",,q....,ee.ooo OO(J&Ql6oo;}&C>oB(;G00t>a.& 0QO 0!l;l"QQOOöl')

Lisätiedot

Y~'jöiä - Vuoden shakilllpelaaja. Haastattelu sisäsivuiua. MESTARUUS 1-1= SELO- JA ELOLISTAT EN JA HORGENIN TURNAUKSET SEURAJOUKKUEIDEN SM

Y~'jöiä - Vuoden shakilllpelaaja. Haastattelu sisäsivuiua. MESTARUUS 1-1= SELO- JA ELOLISTAT EN JA HORGENIN TURNAUKSET SEURAJOUKKUEIDEN SM Y~'jöiä - Vuoden shakilllpelaaja. Haastattelu sisäsivuiua. 1-1= MESTARUUS EN JA HORGENIN TURNAUKSET 1 996 SELO- JA ELOLISTAT SEURAJOUKKUEIDEN SM ------------ SISÄLLYS 1/1996 PÄÄ TOIMITT AJA 3 Pääkirjoitus

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

LYÖNTIMYLLY PESIS. Suomen Pesäpalloliitto ry

LYÖNTIMYLLY PESIS. Suomen Pesäpalloliitto ry LYÖNTIMYLLY PESIS 1 PELI-IDEA Lyöntimyllyssä pelaa kaksi 4-6 hengen joukkuetta. Joukkueiden tavoitteena on tehdä pisteitä. Pisteiden määrä ratkaisee jakson voiton. Jakso päättyy, kun toisella joukkueella

Lisätiedot

HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Timo Tuomi I. Yksilö => henk.koht. taktiikka LITURGIA Hyökkäys lähtee puolustuksen kautta! Miten pelaaja tämän ymmärtää??? Yksilö harjoituksissa

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

-.. SUOMEN. Shakki NUORTEN PALSTA SEURAJOUKKUEIDEN SM TEHTI VIKONGRESSI JA MM

-.. SUOMEN. Shakki NUORTEN PALSTA SEURAJOUKKUEIDEN SM TEHTI VIKONGRESSI JA MM -.. SUOMEN Shakki Garn ~asparoy kukisti Viswanathan Anandin PCA:n MM-ottelussa selvin numeroin PCA:~ '1M-OTTELU TEHTI VIKONGRESSI JA MM 10 1995 NUORTEN PALSTA SEURAJOUKKUEIDEN SM SISÄLLYS 1011995 PÄÄTOIMITTAJA

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKI. Sznapik-Gaprindashvili Miten musta jatkoi? S N:o 4

SUOMEN SHAKKI. Sznapik-Gaprindashvili Miten musta jatkoi? S N:o 4 SUOMEN SHAKKI Sznapik-Gaprindashvili Miten musta jatkoi? S. 134 1977 - N:o 4 I AVOIN SUOMEN SM-TURNAUS, HELSINKI 4.-19.6.1977 1. Antti Pyhälä, G 10i/13 2. Yrjö Rantanen, TaSY 10~ 3. Timothy Binham, HSK

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

shåkkilehl'i " c""", " ~,,~,,~ (', ~ r, "' "l " A, ~ 0-- N:o 8

shåkkilehl'i  c,  ~,,~,,~ (', ~ r, ' l  A, ~ 0-- N:o 8 N:o 8 shåkkilehl'i, ~' c: c E 0-- ~ UI " c""", " ~,,~,,,,~ (', ~ r, "' "l " A, ~ 1961 SHAKINPELAAJAT! VENÄLÄISIÄ SHAKKIKELLOJA saapunut pieni erä. Hinta 5950:-~ Shakkiseurat ja shakinharrastajat! SUOMEN

Lisätiedot

Kenguru 2014 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2014 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 11 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

RANTALENTIS- SA A NNÖ T

RANTALENTIS- SA A NNÖ T RANTALENTIS- SA A NNÖ T RANTALENTOPALLOTURNAUS LAUANTAINA 27.6.2015 PAUKARLAHDEN KYLÄYHDISTYS 27.6.2015 Sisällys 1. TURNAUKSEN TARKOITUS... 2 2. OTTELUJÄRJESTELMÄ... 2 3. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VAIHTOPELAAJIEN

Lisätiedot

3X3 Koripallon pelisäännöt (tekstiversio)

3X3 Koripallon pelisäännöt (tekstiversio) Sivu 1 (5) 3X3 Koripallon pelisäännöt (tekstiversio) 1 Kenttä Ottelu pelataan puolikkaalla koripallokentällä yhteen (1) koriin. Kenttään kuuluu normaali 3 sekunnin alue, ml. vapaaheittoviiva (5,80 m),

Lisätiedot

Ohjeet tuomariopastuksen pitämiseen junnuturnausten alussa

Ohjeet tuomariopastuksen pitämiseen junnuturnausten alussa Ohjeet tuomariopastuksen pitämiseen junnuturnausten alussa Etelä-Savon Lentopallo Jesse Härkönen Päivitetty 14.2.2016 Sivu 2 / 6 Ohjeet turnausten alussa pelaajille pidettävään tuomarikoulutukseen (F-,

Lisätiedot

JUNIORITURNAUS 5.-6.1.2013 JYVÄSKYLÄSSÄ. Turnaustiedote

JUNIORITURNAUS 5.-6.1.2013 JYVÄSKYLÄSSÄ. Turnaustiedote JUNIORITURNAUS 5.-6.1.2013 JYVÄSKYLÄSSÄ Turnaustiedote YLEISTÄ Ilmoittautuminen Joukkueet ilmoittautuvat Palokan koulukeskuksessa sijaitsevaan kisakansliaan viimeistään puoli tuntia ennen otteluidensa

Lisätiedot

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat ISSN 0355-8096 ELO - L U V U T 1.7.1987 MAAILMAN KÄRKI 1. Garri Kasparov (SU) 2740 (+ 5)

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot