KIRKKONUMMI, MUNKINNIITYN ASEMAKAAVOJEN LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE
|
|
- Anne Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIRKKONUMMI, MUNKINNIITYN ASEMAKAAVOJEN LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE MUNKINNIITTY ASEMAKAAVOJEN MUUTOS Munkinmäen itäosan asemakaavanmuutos koskee kortteleita 207 ja 215 sekä katualueita. Kirkkolaakson asemakaavanmuutos koskee katu- ja rautatiealueita.
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT YLEISTÄ Suunnitteluperusteista ja ohjeen tarkoituksesta Ohjeen hyväksyminen LÄHIYMPÄRISTÖOHJE Katualueet ja kevyen liikenteen väylät Rautatiealue RAKENTAMISTAPAOHJE Rakennukset Julkisivut Mainoslaitteet RAKENNUKSET KORTTELISSA Hypermarketin laajennus ja pysäköintikansi Maanalainen huolto- ja lastauspiha PIHA-ALUEET KORTTELISSA Korttelin sisäiset jalankulku-, pysäköinti- ja liikennealueet Jolkbyn joen reuna-alueen käsittely Jolkbyn joen ylittävä silta Valaistus
3 1 ALKUSANAT Munkinniityn asemakaavan lähiympäristö- ja rakentamistapaohje koskee vähittäiskaupan suuryksikön (Prisma-tavaratalo) korttelia 215 ja katualueita Kirkkonummen liikealueella matkakeskuksen lähituntumassa. Kirkkonummen kunta edellyttää lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen laatimista: Laadukkaan ympäristön luomiseksi rakennussuunnittelussa ja alueen toteutuksessa on noudatettava asemakaavaa ja asemakaavamääräyksiä ohjeistavaa rakentamisohjetta, joka koskee kortteleita ja julkista ulkotilaa. Munkinniityn kaavamuutoksen toteuttamisella on laaja vaikutus koko kuntakeskukseen: hypermarket (Prisma-tavaratalo) ja uusi liikerakentaminen houkuttelevat suuria asiakasvirtoja alueelle, jolloin hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Samaan aikaan Kirkkonummen kuntakeskuksen liikealueen rakentaminen etenee ja kaava-aluetta ympäröivien alueiden asukasmäärän ennustetaan kasvavan verraten nopeasti. Tällöin kaavamuutosalueelle johtavien kevyen liikenteen yhteyksien tulee olla toimivia, turvallisia ja lisätä alueen viihtyisyyttä. Suunnitteluhanke on valmisteltu yhteistyössä Osuuskauppa Varuboden-Oslan Handelslag ja konsulttien sekä Liikenneviraston, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Kirkkonummen kunnan asiantuntijoiden kanssa. Teboil Oy:n edustajia on erikseen tiedotettu asemakaavan laatimisen aikana. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen laatimiseen on osallistunut työryhmä, johon kuuluvat: Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, Kirkkonummen kunta Kaavoitusteknikko Mikael Pettersson, Kirkkonummen kunta Kehitysjohtaja Jukka Pöyhönen, Osuuskauppa Varuboden- Osla Handelslag Arkkitehti Elli Maalismaa, Optiplan Oy Arkkitehti Helena Rantala-Stewart, Innovarch Oy Arkkitehti Minja Mero, Innovarch Oy Maisema-arkkitehti Marika Bremer, Sito Oy Osastopäällikkö Tommi Eskelinen, Sito Oy Helsingin ja Upinniementien suunnalta saavuttaessa vähittäiskaupan suuryksikkö on ensimmäinen maamerkki, joka luo mielikuvaa Kirkkonummen keskustasta ja keskustaan saapumisesta. Myös näkymät junasta ovat tärkeitä. Siksi kaupunkikuvallisena päätavoitteena on taajamakuvan ja Länsiväylän (kantatie 51) varren näkymän parantaminen yhtenäisellä rakentamisella. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ovat sitovia. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeella täydennetään asemakaavakartan merkintöjä ja määräyksiä kuvien ja tekstin avulla. Niiden tarkoituksena on ohjata rakennussuunnittelua ja koko alueen toteutusta niin, että ohjeen avulla saavutetaan asemakaavan tavoitteena oleva arkkitehtoninen ilme sekä luodaan viihtyisää ja laadukasta liikerakentamisen ympäristöä. Kuva 1. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) tuleva rakentamispaikka. 3
4 2 YLEISTÄ 2.1 Suunnitteluperusteista ja ohjeen tarkoituksesta Upea kuntakeskuksen ja Heikkilän kulttuuripainotteinen maisema on hieno lähtökohta hypermarketin (Prisma-tavaratalo) täydennysrakentamiselle ja kuntakeskuksen sisääntulon suunnittelulle. Paikkaa täytyy korostaa sopivalla ja maisemaa kunnioittavalla tavalla. Munkinniityn asemakaava-alue on Jolkbyn joen laaksoa, joka on osin peltoa, osin rakentuvaa keskustaa ja Kirkkolaakson puistoaluetta. Idässä jokilaaksoa rajaavat Heikkilän korkeat avokalliot. Kirkkolaaksonpuiston pitkät näkymät katkeavat rantarataan. Jolkbyn joki jatkuu hypermarketin tontilla, jota hyödynnetään ympäristön rakentamisessa. Munkinniityn alue on Kirkkonummen keskustan liikealueen kehittyvää kaupallista aluetta. Alueen yleisilme on näkymänä merkittävä sekä Turun ja Helsingin väliselle rautatielle että Kirkkonummen kuntakeskukseen johtavalle eteläiselle sisääntulotielle. Suunnittelun tavoitteena on korkeatasoinen kokonaisuus, joka luodaan seuraavin periaattein: Prisman laajennuksen massoittelu ja julkisivut ovat nykyisen tavaratalon muotokieltä. Lisärakennuksen ja jakeluaseman yhtenäisellä räystäslinjalla pyritään rauhalliseen vaikutelmaan ja rakennuksen silhuettiin. Lisärakennuksen massoittelu ja julkisivut ovat yksinkertaisia ja pelkistettyjä. Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ohjaa rakennussuunnittelua ja rakentamista sitovin määräyksin. Kaavassa osoitetaan mm. rakennusten paikat, korkeus ja rakentamisen määrä. Lisäksi julkisivujen ja pihojen rakentamisen pääperiaatteet on määritelty kaavassa. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje selventää kaavamääräyksiä tarkemmin mm. materiaalien käyttötapoja ja ohjaa yksityiskohtien suunnittelua. 2.2 Ohjeen hyväksyminen Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje on laadittu kunnanhallituksen hyväksymän Munkinniityn asemakaavan toteuttamisen ohjaamiseksi ja siinä on asemakaavaa yksityiskohtaisemmin kuvattu alueen laadullista toteuttamista. Kuva 2. Kirkkolaakso, Jolkbyn joki ja taustalla olevat kalliot luovat Munkinniityn asemakaavoitukselle hyvät lähtökohdat. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen hyväksyy Kirkkonummen kunnanvaltuusto osana asemakaavahanketta. 4
5 3 LÄHIYMPÄRISTÖOHJE 3.1 Katualueet ja kevyen liikenteen väylät Kaavamääräys Katualueet toteutetaan Kirkkonummen kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Katualueiden portaat ja luiskat sekä muut rakenteet on toteutettava muotoilultaan ja materiaaleiltaan korkealuokkaisina. Katurakentamisen yhteydessä myös radan vierustaa voidaan kehittää laadukkaalla ympäristörakentamisella. Kirkkonummentien rautatiesillan rakentaminen avartaa Munkinmäentien varren näkymiä. On myös tärkeää, miten rautatiesilta bussipysäkkeineen, portaineen ja hisseineen liittyy kuntakeskuksen sisääntulon muuhun rakentamiseen. Asemakaavan laatimisen aikana on laadittu suunnittelualueelle katujen yleissuunnitelma (Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma, Sito Oy 2014), josta ilmenevät liikennejärjestelyt mm. Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteysalueella. Katualueiden ja kevyen liikenteen väylien pääasiallisena pintamateriaalina käytetään asvalttia. Ajoradat rajataan graniittireunakivellä. Välikaistoille istutetaan matalia pensaita, jotka eivät muodosta näkemäestettä. Maanpeitepensaiden maksimikorkeus näkemäalueilla on 0,3 m. Lajivalinnoissa on pyrittävä kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen. Kapeille välikaistoille (leveys 1 m tai vähemmän) ei istuteta pensaita eikä nurmea vaan ne kivetään betonikiveyksellä. Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteysalueella suojatiet toteutetaan nupukivistä korostamaan katualueella jalankulkijan ja pyöräilijän turvallisuutta kadun ylityskohdissa. Kevyen liikenteen raitti erotetaan kiertoliittymän kohdalla korttelista 207 esim. korkealla reunakivellä ja pollareilla. Tämän tarkoituksena on estää polkupyörällä ajo huoltoaseman (Teboil) pihan kautta. Luiskat, joiden kaltevuus on 1:2 tai loivempi, voidaan istuttaa tai nurmettaa ja kattaa kuorikatteella. Luiskat, joiden jyrkkyys on 1:1,5-1:2. Katteena tulee käyttää sepeliä. Tätä jyrkemmät luiskat kivetään. Kuva 3. Jyrkissä istutetuissa luiskissa käytetään katteena soraa. Katujen ja kevyen liikenteen väylien valaistus suunnitellaan katusuunnittelun yhteydessä. Kaduilla tulee käyttää Kirkkonummen kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelman laatukäsikirjassa mainittuja tai niitä laatutasoltaan vastaavia valaisinmalleja. Katualueiden valaisinpylväiden tulee olla sävyltään tummanharmaita Kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelman mukaisesti. Rautatiealue tullaan aitaamaan Liikenneviraston käyttämällä aitamallilla tai samalla aitamallilla, jota on käytetty Kirkkonummen matkakeskuksessa linja-autoaseman kohdalla. 5
6 Yksityiskohtaiset katusuunnitelmat laaditaan kunnan toimesta asemakaavan periaatteita noudattaen. Sopiviin kohtiin katujen varsille suunnitellaan levähdyspaikkoja penkkeineen. Penkkien tulee sopia materiaaleiltaan, muotoilultaan ja väriltään muihin kadunkalusteisiin. 3.2 Rautatiealue Kirkkonummen kunta ja Liikennevirasto toteuttavat yhteistyössä rautatie- ja katualueiden muutoksiin liittyvät ympäristötyöt. Liikennevirasto aitaa rautatiealueen pääsääntöisesti omien suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Rautatien äärellä oleva puusto pyritään säilyttämään. Koska rautatiealueen rakentamista ei ole syytä ohjata, ei lähiympäristöohje koske rautatiealuetta. Asemakaavassa rautatiealue on mitoitettu siten, että se mahdollistaa kaupunkiradan toteuttamisen Kirkkonummen asemalle. 3.3 Rautatiesilta ja pysäköinti sillan alla Kaavamääräys Kuva 4. Kapeat välikaistat kivetään betonikiveyksellä. Pääväylän (Kirkkonummentie) katualueelle, jota koskee maanalainen pysäköimispaikka (ma-p), on sallittua sijoittaa erillisen suunnitelman mukaisesti pysäköintilaitos, jonka autopaikat on osoitettava lähialueen kortteleiden ja/tai liityntäpysäköinnin käyttöön. Kirkkonummen kunta on laatinut Munkinniityn asemakaavan hankkeeseen liittyen suunnitelman uudesta rautatiesillasta (Kirkkonummentien risteys ja ylikulkusilta, Sito Oy 2014). Siinä on tutkittu mm. Munkinmäentien eteläpuolella uuden siltakannen alapuolen käyttöä pysäköintilaitoksena. Kirkkonummentien uudistettavan rautatiesillan alle on mahdollista sijoittaa noin sata autopaikkaa maantasoon. Jos sillan alle rakennetaan pysäköintilaitos kahteen tasoon, sinne voitaisiin enimmillään sijoittaa autoa. Laitos palvelisi mm. Munkinmäelle mahdollisesti rakennettavien asuinkerrostalojen asukkaita. Kuva 5. Kirkkonummen keskustan osana Kirkkonummentien sillan alusta ja mahdollinen pysäköintilaitos tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena. Esimerkkikuva on Vantaan Valkoisenlähteentieltä. Uuden rautatiesillan bussipysäkit katoksineen sekä hissitornit, portaat, mahdollinen pysäköintilaitos ja valaistus toteutetaan yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Tämä kokonaisuus on tärkeä osa Kirkkonummen liikealueen visuaalista si- 6
7 sääntuloa. Se liittyy matkakeskukseen ja viereisiin hypermarketeihin (Citymarket- ja Prisma-tavaratalot). Kokonaisuuden rooli on tärkeä myös pimeällä valaistun maiseman täydentäjänä. Valaistuksen tulee tukea turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä. Valaistus suunnitellaan yhdessä katuvalaistuksen kanssa. Uuden rautatiesillan hissitorneja tulee jatkosuunnittelussa hyödyntää esim. valaistuina liikealueen maamerkkeinä. Niiden yksityiskohtainen muotoilu ja muu suunnittelu tehdään sillan rakentamissuunnittelun yhteydessä. Uuden rautatiesillan rakentaminen ajoittuu 2020-luvulle. Jos pysäköintipaikat rakennetaan rautatiesillan alle maantasoon, alueen pysäköintialueen viherrakentaminen, ulkovalaistus, kulkuyhteydet ja materiaalit toteutetaan rakentajan toimesta laadittavan suunnitelman mukaisesti. 4 RAKENTAMISTAPAOHJE Tämä rakentamistapaohje koskee korttelin 215 täydennysrakentamista ja piha-alueita. Koska huoltoasemakortteli 207 (Teboil) on rakennettu, tämä lähiympäristö- ja rakentamisohje ei koske sitä muutoin kuin siihen rajoittuvan katurakentamisen osalta. Munkinniityn lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen sitovin osa koskee asemakaavassa määrättyjä rakennusten julkisivuvärejä ja -materiaaleja sekä kattomuotoja. Kaupunkikuvallisen ilmeen ja laatutason saavuttamiseksi rakennustapaohjetta ja sen suosituksia tulee noudattaa myös rakenteiden yksityiskohdissa sekä piha- ja vihersuunnittelussa. 4.1 Rakennukset Täydennysrakentamisen kokonaisilme on tärkeä saapumisnäkymien kannalta etenkin Helsingin suunnasta Länsiväylää ja etelästä Upinniementietä pitkin ajettaessa. Hypermarketin (Prismatavaratalo) täydennysrakentamisella kuntakeskuksen sisääntuloteiden risteykseen luodaan paikka, joka luo vahvan mielikuvan ja tunnelman keskustaan saapumisesta. Koko risteysalueen rakentaminen edellyttää tällöin riittävän yhtenäistä rakentamistapaa, joka koskee myös tulevan rautatiesillan yksityiskohtia. Olemassa oleva huoltoasema (Teboil) säilyy nykyisellään. Hypermarket (Prisma-tavaratalo) ja sen uudisrakennus luovat uutta kaupunkimaisemaa nykyiselle rakennetulle alueelle. Ideana on, että liikerakentaminen alkaa idästä autopesulan, jakeluaseman ja siihen liittyvän katoksen rakentamisella. Katos liittää sen myöhemmin uuteen liikerakennukseen, joka laajenee myös hypermarketin nykyisen sisäänkäynnin puolella nykyiselle pysäköintialueelle. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) yhteyteen tulevat uudet liiketilat, polttoaineen jakeluasema ja autopesula olemassa olevan rakennuksen jatkeena muodostavat yhtenäisen rakentamisen linjan Länsiväylän (kantatie 51) varrelle. Tämä julkisivu on käsiteltävä siten, että se toimii ohi vilahtavana näkymänä ja ilahduttaa myös kuntakeskuksen ohikulkijoita. Korttelin rakennusten kerrosluvut vaihtelevat yhden ja kolmen kerroksen välillä. Toteutuksessa on pyrittävä rakennusten mittakaavalliseen jaotteluun ja materiaalien käyttöön jäsentämällä rakennusten julkisivut kaupunkikuvaa vahvistavina elementteinä. 4.2 Julkisivut Kaavamääräyksiä Rakennuksen julkisivukäsittelyn on oltava kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen. Rakennuksen julkisivuvärityksen on oltava pääosin vaaleasävyinen. Julkisivumateriaalina on sallittua käyttää lasin lisäksi enintään kahta eri materiaalia, jotka jäsentävät rakennuksen pienempiin osiin. Rakennuksen laajennus on julkisivumateriaaleiltaan sovitettava nykyiseen rakennukseen. 7
8 4.3 Katot Rakennuksen asiakaspihan ja pääväylän (Länsiväylä) puolen liiketilojen laajennusosan (yht k-m2) maantasokerroksen julkisivut eivät saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Rakennuksen liiketilojen sisäänkäynnit on järjestettävä asiakaspihan kautta. Sisäänkäynneiltä on järjestettävä esteettömät ja turvalliset yhteydet pysäköintialueille ja yleisille kevytliikenneväylille. Rakennuksen pääsisäänkäyntiä on korostettava julkisivussa. Korttelin 215 toimintaa täydentävien liikerakennusten julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. Julkisivuissa on isoja umpi- ja lasipintoja. Etenkin Länsiväylän (kantatie 51) suuntaan julkisivussa tulee olla riittävän suuret pinnat, jotka ovat luettavissa myös ohikulkevista autoista. Julkisivua Länsiväylälle (kantatie 51) elävöitetään valaistuksen keinoin. Valaistuksella viestitetään paikan kaupunkimaisesta luonteesta ja keskustaan saapumisesta. Lisärakennuksen julkisivuissa vertikaaliaiheisten erkkereiden värilliset sivuseinät valaistaan Länsiväylän (kantatie 51) suuntaan. Valaistut värilliset vertikaaliaukotukset ( erkkerit ) tuovat pimeällä elävyyttä julkisivuun. Valaisemalla pystyaiheiset aukotukset saadaan myös Länsiväylän (kantatie 51) julkisivulle julkisen rakennuksen ilmettä. Pimeällä värilliset valaistut pinnat toimivat Länsiväylää ohiajaville autoilijoille maamerkkinä. Sisäänkäynnit liiketiloihin asiakaspihan puolelta suunnitellaan esteettöminä rakennussuunnittelun yhteydessä. Kaavamääräyksiä Kattomuoto on tasakatto. Rakennuksen kattotasanteen pysäköintilaitos (a4300) on toteutettava rakentamistavaltaan ja muodoltaan sekä julkisivukäsittelyltään ja -materiaaleiltaan rakennuksen arkkitehtuuria vahvistavina aiheina. Rakennuksen pääväylän (Länsiväylä) puolen liiketilojen laajennusosa (yht k-m2) on toteutettava yhtenäisellä kattorakenteella polttoaineen jakeluaseman (pj) ja autopesulan kanssa. Korttelin 215 toimintaa täydentävien liikerakennusten ja polttoaineen jakeluaseman katos toteutetaan tasakattona. Korttelin kattomuotojen on oltava yhtenäisiä. Katolle sijoitettavat tekniset tilat ja laitteet tulee ryhmitellä siten, että katoista tulee yleisilmeeltään rauhallisia ja kattojen rauhallinen yleisilme säilyy. Räystäiden ja katosten tulee olla korkeudeltaan yhteneviä. 4.4 Mainoslaitteet Kaavamääräyksiä: Korttelikohtaisesti on laadittava ulkomainossuunnitelma rakennusluvan yhteydessä rakennusten arkkitehtuuria vahvistavina aiheina. Kortteli 207 Korttelialueelle on sallittua sijoittaa enintään yksi 6 m korkea mainospylväs. Toinen mainospylväs voidaan sijoittaa katualueelle Kirkkonummentien ja Paadistenkaaren liittymään. Kortteli 215 Korttelialueelle on sallittua sijoittaa yksi enintään 12 m korkea mainospylväs. Mikäli pylväs kytkeytyy rakennukseen ja vahvistaa rakennuksen arkkitehtuuria, voi sen korkeus olla em. korkeampi. 8
9 5 RAKENNUKSET KORTTELISSA Hypermarketin laajennus ja pysäköintikansi Hypermarketin (Prisma tavaratalo) julkisivut ovat väriltään vaaleaa betonia olemassa olevan rakennuksen julkisivukäsittelyn mukaisesti. Rakennuksen pääsisäänkäyntiä korostetaan korkealla katoksella, joka nostetaan päämassan räystäslinjan yläpuolelle, korostamaan sen toiminnallista merkitystä. Hypermarketin laajennus tehdään nykyisen myymälän pääsisäänkäynnin itäpuolelle ja toteutetaan samankorkuisena kuin nykyinen myymälärakennus. Laajennusosan kattotaso toteutetaan pysäköintialueena, jonka päälle on mahdollista rakentaa toinen pysäköintikansi. Jatkossa tätä kaksikerroksista rakennelmaa kutsutaan pysäköintilaitokseksi. Rakennuksen laajennuksen ja olemassa olevan pysäköintikannen korotusosan julkisivuissa noudatetaan nykyisten rakennuksen julkisivujen muotokieltä ja käytetään samoja julkisivumateriaaleja. Tällöin rakentamiskokonaisuus säilyy yhtenäisenä. 5.2 Lisärakennus, polttoaineen jakelukatos ja autopesula Korttelin 215 uuteen yksikerroksiseen lisärakennukseen liittyvä polttoaineen jakeluaseman katos ja autopesula muodostavat Länsiväylän (kantatie 51) varrelle yhtenäisen, mutta samalla julkisivukäsittelyltään vaihtelevan kokonaisuuden. Länsiväylän (kantatie 51) suuntaisille liiketiloille on varattu huoltokäytävä rakennuksen eteläsivulle. Huolto hoidetaan kattopysäköintialueelta laskeutuvan ajorampin alitse. Huoltotoiminta ei saa näkyä Länsiväylän (kantatien 51) puolelle. Kattopysäköinnin asiakasliikenne on ohjattu jakeluaseman katoksen alitse hypermarketin (Prisma-tavaratalo) katolle johtavalle rampille. Huoltoliikenne kulkee samaa reittiä jakeluaseman katoksen alitse liikerakennuksen eteläsivulle ja edelleen maanalaiseen huoltotilaan. Katoksen alla asiakas- ja huoltoliikenteen ajoreitti on erillään tankkauspisteistä. Lisärakennus Pysäköintikannelle toteutettavan pysäköintilaitoksen julkisivuissa käytetään materiaalina säleikköä, joka on värisävyltään vaalea. Säleikköpinnat suunnitellaan yhtenäisinä pintoina ja ne jäsennellään pienillä detaljeilla päärakennuksen moduulimitoitusta noudattaen. Säleikköjen käyttö julkisivussa mahdollistaa katolla sijaitsevan pysäköintilaitoksen toteuttamisen ns. itsetuulettuvana. Myös laitoksen valaistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: valaistus on järjestettävä siten, etteivät valolähteet näy liiaksi ympäristöön eivätkä ne saa aiheuttaa liikaa häikäisyä laitoksen ulkopuolelle. Pysäköintilaitoksen julkisivusäleikön sijaan julkisivukäsittely voidaan toteuttaa myös muusta materiaalista, mikäli se vahvistaa rakennuksen arkkitehtuuria. Kuva 6. Ideakuvassa näkyvät Länsiväylän (kantatie 51) puoleinen kahvilan lasiseinä ja liikkeiden pystyaiheiset erkkerit. 9
10 Lisärakennuksessa julkisivujen umpipinnat ovat vaaleaa betonia. Mielikuvaa umpinaisista julkisivuista on vältettävä. Sen julkisivuihin on suunniteltu isoja lasipintoja, jotka avautuvat Länsiväylälle (kantatie 51) päin kuten nykyisen Prisman liukuportaiden lasiseinä. Lasin käsittely julkisivussa on kutsuva ja hengittävä elementti, joihin väreillä tuodaan lisää näyttävyyttä. Lisäksi lasipintojen syvennyksien sivuseinissä käytetään värejä elävöittämään julkisivun valkoisia umpipintoja. Lisärakennuksen jakeluaseman puoleiseen päätyyn suunniteltu kahvila aukeaa suurien lasipintojen kautta Länsiväylälle (kantatie 51) ja Heikkilän kallioille. Mikäli kahvilatoimintaa ei tulisikaan em. paikalle, liiketila täytyy siitä huolimatta toteuttaa lasiseinäisenä Länsiväylän (kantatien 51) suuntaan. Polttoaineen jakeluaseman katos ja autopesula Ensimmäisenä lisärakennuksesta toteutetaan polttoaineen jakeluasema ja autopesula. Jakeluaseman katoksen ja autopesulan julkisivujen umpipinnat ovat betonia ja väriltään vaaleat. Betonin sijaan julkisivukäsittely voidaan toteuttaa myös muusta materiaalista, mikäli se vahvistaa rakennuksen arkkitehtuuria. Näin turvataan julkisivukäsittelyn yhtenäisyys, kun lisärakennuksen muut liiketilat toteutetaan. Jakeluaseman katos liittyy samankorkuisena myöhemmin toteutettavaan lisärakennukseen ja täydentää omalta osaltaan moottoritien suuntaista näkymää. Kuva 7. Autopesula ja polttoaineen jakeluasema muodostavat liikerakentamisen kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Kuva 8. Yläkuvassa näkyy autopesula, polttoaineen jakeluasema, kahvila ja uusia liiketiloja Länsiväylän (Kantatie 51) suuntaan. Alakuvassa uudisosien lisäksi näkyy Jolkbyn joen ja hypermarketin (Prisma-tavaratalo) välinen pysäköintialue. Kuvat Innovarch Oy
11 5.3 Maanalainen huolto- ja lastauspiha Kaavamääräyksiä Rakennuksen huolto- ja lastauspihan (ma-h) katto toteutetaan viherkatolla viimeistään alueen pääväylän (Kirkkonummentie) lisäkaistojen rakentamisvaiheessa. Viherkaton kautta on järjestettävä sisäänkäynti rakennukseen ja sen yhteyteen on varattava riittävästi polkupyöräpaikkoja. Rakennuksen huolto- ja lastauspihan (ma-h) julkisivut on toteutettava viherseininä. Länsiväylän (kantatie 51) Kirkkonummelle nousevan rampin ja Kirkkonummentien risteyksessä olevan hypermarketin (Prisma-tavaratalo) nykyinen huolto- ja lastauspiha katetaan. Huolto- ja lastauspihan katon kautta rakennetaan kävelijöitä ja pyöräilijöitä palveleva kevyen liikenteen yhteys Kirkkonummentieltä hypermarkettiin. Huolto- ja lastauspihan katolta varataan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja. Kulkuväylät ja polkupyörille varatut alueet laatoitetaan betonilaatoin. Huolto- ja lastauspihan julkisivut tulee rakentaa yhteensopivaksi liikerakennuksen laatutasoon. Osa rakennettavista julkivisuista voi peittyä maamassojen alle läheisen risteysalueen maarakentamisen johdosta. Mikäli näin tapahtuu, syntyy lastauspihasta todellinen maanalainen tila. Huoltopihan julkisivujen säleikköseinä nostetaan huoltotason kaiteen korkeuteen, jolloin saadaan yhtenäinen seinäpinta. Julkisivujen materiaalina käytetään säleikköä. Säleikköseiniä pehmennetään kasvillisuudella ja siinä suositellaan käytettäväksi useampaa eri köynnöslajia. Istutuksille on tehtävä kunnolliset kasvualustat. 6 PIHA-ALUEET KORTTELISSA Korttelin sisäiset jalankulku-, pysäköinti- ja liikennealueet Kaavamääräyksiä Autopaikkojen vähimmäismäärä: KM -kortteli: 1 ap. / 40 k-m2. Elintarvikkeiden myymälätila: 1 ap. / 20 k-m2. Korttelialueen viherrakentaminen ja ulkovalaistus, kulkuyhteydet, pysäköintialueet sekä huolto- ja lastauspihaksi varatun alueen käsittely toteutetaan rakentajan toimesta laadittavan pihasuunnitelman mukaisesti. Rakennuksen pysäköintialueelle ja sisäänkäyntien yhteyteen on varattava riittävästi polkupyöräpaikkoja ja liikuntaesteisille tarkoitettuja autopaikkoja. Korttelialueelle on varattava sähköautojen lataamispaikkoja, jotka on sijoitettava rakennuksen kattotasanteen ja maantason pysäköintialueille. Korttelialueella vesi-, katu-, rautatie- ja liikennealueisiin rajoittuvat lähiympäristöt on toteutettava istutuksiltaan ja muilta rakenteiltaan korkealuokkaisesti. Ekopiste. Jätteiden keräilyä varten varattu alueen osa, joka on aidalla tai istutuksin erotettava muusta alueesta. Nykyisen hypermarketin (Prisma-tavaratalo) pysäköintialue on suunniteltu siten, että se on jäsennelty jalankulkuyhteyksin ja istutuksin pienempiin osiin. Samaa periaatetta noudatetaan laajentuvan piha-alueen suunnittelussa. Suunnittelussa on tärkeää myös, että liikkuminen on mahdollisimman turvallista ja esteetöntä eritoten jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta. Myös alueen riittävä valaiseminen on turvallisuuden kannalta tärkeää. Hypermarketin (Prisma- 11
12 tavaratalo) edustalle varataan penkkejä. Niiden tulee sopia materiaaleiltaan, muotoilultaan ja väriltään muihin kadunkalusteisiin. Ajoyhteydet kortteliin 215 Munkinmäentieltä sijoittuvat seuraavasti: kaksi liittymää sijaitsee Jolkbyn joen länsipuolella ja yksi on järjestetty Munkinmäentien kääntöpaikalta joen itäpuolella. Jolkbyn joen reunasta kehitetään vihreä vyöhyke, joka jakaa laajan pysäköintialueen kahdeksi erilliseksi osaksi. Polkupyöräpysäköinti järjestetään asiakaspihalla siten, että heti Munkinmäentieltä saavuttaessa polkupyöräpaikat löytyvät helposti pääsisäänkäynnin läheltä. Myös huoltotilan katolle varataan pyöräpysäköintipaikkoja, kuten kohdassa 5.3 on kuvattu. Katso myös asemakaavan havainnekuva. Pintamateriaalit Korttelin 215 asiakaspihan jalankulku-, pysäköinti- ja liikennealueet jäsennellään erilaisilla päällysteillä toimintojen mukaan. Jotta alueet olisivat mielenkiintoisen näköisiä, käytetään eri tekstuurisia ja värisiä pintamateriaaleja. Asiakaspihan pysäköinti- ja liikennealueet ovat asvalttia samoin kuin polttoaineen jakeluaseman ja siihen liittyvän autopesulan alue. Jalankulkureitillä ajoväylien yli menevät suojatiet merkitään maalaamalla. Sähköautojen lataamispaikat osoitetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Ennen Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteysalueen rakentamisen aloittamista, tulee korttelissa 215 Munkinmäentien varressa oleva kausiluonteinen ulkomyymälä purkaa. Sille ei myöskään asemakaavakartassa ole osoitettu rakennusalaa. Rakentamisen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa ekopiste sijoitetaan polttoaineen jakeluaseman tuntumaan Länsiväylän (kantatie 51) äärelle ja sen suojaksi istutetaan matalia pensaita. Viimeisessä rakentamisvaiheessa ekopiste siirretään Jolkbyn joen itäpuoliselle pysäköintialueelle Munkinmäentien kääntöpaikan läheisyyteen. Myös siellä ekopiste tulee aidata ja rajata istutuksin asemakaavan edellyttämällä tavalla. Talviolosuhteet on otettava huomioon eritoten pysäköintialueiden suunnittelussa ja varattava tarpeelliset lumenkeräyspaikat. Kaavaselostuksen liitteenä on havainnekuva, jossa on esitetty pysäköintialueiden lumenkeräyspaikat. Kuva 9. Jalankulku- ja pyöräpysäköintialueita korostetaan betonikiveyksellä tai betonilaatoituksella. Jalankulkualueilla käytetään betonikiveystä tai -laatoitusta, joka väreiltään soveltuu rakennusten arkkitehtuuriin. Jalankulkualueiden betonikiveysten tulee olla suhteellisen sileitä, jotta niillä on helppo liikkua myös pyörätuolin ja lastenvaunujen kanssa. Pääsisäänkäynnin kohtaa voidaan korostaa tavanomaisesta poikkeavalla käsittelyllä. Jalankulkualueita ja pyöräpysäköintipaikkoja korostetaan betonikiveyksellä tai -laatoituksella. Kunnassa käytetään nykyisin reunakivenä (esim. City Market-tavaratalo) graniittista reunakiveä, joka on elinkaarikustannuksiltaan betonireunakiveä edullisempi. 12
13 Kasvillisuuden käyttö 6.2 Jolkbyn joen reuna-alueen käsittely Kaavamääräyksiä Yli 25 autopaikan pysäköintirivit on jaettava pensasistutuksin pienempiin yksiköihin. Maantasopysäköintialueelle on istutettava vähintään yksi puu jokaista kymmentä autopaikkaa kohti (1 puu / 10 ap.). Jolkbyn joen itäpuolen rakentamaton alue on säilytettävä avoimena. Asiakaspihan pysäköintialueita jäsennellään puuistutuksin ja pensain täydentäen samalla pysäköintialueen nykyistä ilmettä. Istutusten tulee olla kestäviä ja savimaalla viihtyviä. Pensaiden kasvualustan syvyyden tulee olla 50 cm. Pensasistutuksissa voidaan käyttää mm. kanukoita (Cornus), kääpiöpunapajua (Salix purpurea Nana ) ja lamoherukkaa (Ribes glandulosum). Puuistutuksille rakennetaan kunnolliset kasvualustat, jotta puilla on hyvät kasvun edellytykset. Laajemmilla istutusalueilla puiden kasvualustan koko on halk.1,80 m x syv.0,8 m. Pysäköintialueen keskellä olevissa saarekkeissa puille tehdään kantavat kasvualusta siten, että kasvu alustaa on > 25 m / iso puu ja > 15 m / pienpuu. Jolkbyn joen reunoja myötäilemään istutetaan pienpuurivit. Lajiksi soveltuu esimerkiksi salava (Salix fragilis). Jolkbyn joen itäpuolen istutettavat alueet jätetään niittypintaiseksi. Radan varren puustoa ja vesakkoa voidaan raivata ja harventaa tarvittaessa, jotta ne eivät peitä näkymiä taustalla näkyvälle kallioseinälle. Kuva 10. Puromaisen Jolkbyn joen reunat ovat jo joen siirron jälkeen kasvittuneet hyvin. Joesta tulee vehreä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ylläpitäjä. Jolkbyn joen reunoja korostetaan joen muotoa seuraavalla istutetulla alueella. Syntyvän kaaren muotoa tehostetaan pienpuuistutuksilla. Tällöin kaareva vihervyöhyke tuo joen uoman näkyväksi luonnonelementiksi tontille. Joenvarren pienpuuksi soveltuu esimerkiksi salava (Salix fragilis). Joki on siirretty joitain vuosia sitten ja sen reunat ovat jo hyvin kasvittuneet. Puuistutusta lukuun ottamatta joen törmän kasvillisuus jätetään luonnontilaiseksi. 13
14 6.3 Jolkbyn joen ylittävä silta Jolkybyn joen yli rakennetaan silta, joka yhdistää joen itäpuolella olevan pysäköintialueen muuhun hypermarketin (Prisma-tavaratalo) piha-alueeseen. Asiakasliikennettä palveleva silta on osa täydennysrakentamisen kokonaisuutta: Sen arkkitehtuurin, muotojen ja materiaalien tulee sopia yhteen muun rakentamisen kanssa. Ensisijaisesti on suosittava Kirkkolaaksonpuiston ylittävien siltojen toteuttamistapaa. Jolkbyn joen herkkä kulttuurimaisema on myös otettava huomioon sillan suunnittelun lähtökohtana. 6.4 Valaistus Korttelin 215 rakennuksen ja sen lisärakennuksen ulkovalaistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisesti kohdassa 4.2. Korttelin 215 rakennuksen julkisivut on valaistava kaupunkikuvaan ja arkkitehtuuriin sopivalla tavalla siten, että hypermarket (Prisma-tavaratalo) ja siihen liittyvät muut liiketilat sekä Länsiväylän (kantatie 51) ja Kirkkonummentien risteysalue näkyvät ympäristöönsä näyttävänä kokonaisuutena. Korttelin 215 piha-alueen valaisintyypin tulee olla yhdenmukainen koko alueella ja sen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus katualueen valaisimien kanssa. Kuntakeskuksen laatukäsikirjassa ei ole annettu määräyksiä pysäköintialueilla käytettävästä valaisinmallista. Kun kyse on olevan ympäristön täydennysrakentamisesta, korttelissa 215 käytetään pihalla olevaa nykyistä valaisinmallia. Valaisimien tulee olla kuitenkin hierarkisesti pienempiä ja matalampia kuin katualueilla käytettävien valaisimien. Mikäli kevyen liikenteen yhteys toteutetaan rautatien eteläpuolella Tolsan suuntaan, tulee sen valaisintyypin olla Kirkkonummen laatu- ja ympäristösuunnitelman mukainen. 7 HULEVEDET KORTTELISSA 215 Kaavamääräyksiä Ohjeellinen alueelliselle hulevesien järjestämiselle varattu alueen osa (hule). Hulevesien viivytys on järjestettävä korttelissa 215 ennen niiden johtamista vesistöön. Korttelissa 215 hulevesien viivytystilavuuden tulee olla sellainen, että alueelta syntyvä purkuvirtaama vastaa luontaista purkuvirtaamaa. Korttelissa 215 hulevesien viivytysrakenteiden on tyhjennyttävä vuorokauden (24 h) kuluessa. Hulevesien hallintaan käytettävät rakenteet tulee rakentaa tason + 3,56 N yläpuolelle. Korttelissa 215 on toteutettava hulevesien virtaushidasteet kiintoaineiden laskeuttamiseksi. Hulevesien hallintamenetelmät mitoitetaan ja suunnitellaan tarkemmin rakennusluvan yhteydessä. Järjestelmät mitoitetaan niin, että viivytysaltaan tyhjentyminen tapahtuu vuorokauden kuluessa. Huleveden rakenteiden korkeuden määrittämisen perusteena on, ettei suunnittelijoilla ole välttämättä käytössä aiemmin tehtyjä selvityksiä. Jos tarvittavaa tilavuutta ei saada järjestettyä tontin viheralueilla altaissa ja kosteikoissa, voidaan käyttää myös maanalaisia viivytysrakenteita kuten hulevesikasetteja. Hulevesikaseteilla voidaan järjestää viivytystilavuutta maan alle, jolloin ne eivät vie tilaa tontin muilta toiminnoilta. Kasetit voidaan asentaa ajoradan, pysäköintialueiden ja viheralueiden alle. Kasettien varastointikapasiteetti on noin 95 % eli moninkertainen verrattuna sepelipesään. Kasettien minimi peitesyvyys on 0,8 m ja ne tulee asentaa 1 m pohjaveden pinnan yläpuolelle. Etäisyyden rakennuksista tulee olla vähintään 5 metriä. 14
15 Hulevedet viivytetään ennen niin johtamista vastaanottavaan vesistöön eli Jolkbyn jokeen. Hulevedet kuljettavat mukanaan kiintoaineisiin sitoutuneita haitta-aineita. Kun veden virtaus hidastuu, kiintoaine ehtii laskeutua mm. altaan pohjalle tai hulevesipainanteen pintaan. Kiintoaineen laskeuttamisestettä koskevan hulevesimääräyksen tarkoituksena on varmistaa, ettei kiintoainetta pääse hulevesien mukana vastaanottavaan vesistöön. 7.1 Hulevesien hallinta Pintavalunnan muodostumisen kannalta merkittävimpiä ovat vettä läpäisemättömät pinnat kuten katot ja kestopäällystetyt alueet esim. asfaltoidut pysäköintialueet. Näiden pintojen määrä tulee muutosten toteutuessa kasvamaan 2,6 hehtaarista noin 4 hehtaariin. Valunta tulee mitoitussateella, ilman toimenpiteitä, kasvamaan noin 135 l/s. 70 % pysäköintialueen pinta-alasta. Prisman pysäköintialueen pinta laskee rakennuksen edustan +5.8 metristä noin +4.3 metriin. 30 mm sateen tulvatilanteen lisäksi tarkastellaan tulvatilanne 50 mm, 50 min kestävällä sateella, jolloin 30 mm sademäärän ylittävä vesimäärä saa kasvattaa tontilta poistuvaa virtaamaa. Hallittu tulviminen vaatii huolellista tasaussuunnittelua. Tulviminen voidaan järjestää pysäköintialueilla. Jolkbyn joen itäpuolelle on mahdollista rakentaa asfaltoitu pysäköintialue. Tältä tontin itäiseltä osalta muodostuva hulevesivirtaama on mitoitussateella 194 l/s ja syntyvä vesimäärä 58 m 3. Viivytystilavuuden tulee olla noin 30 m 3. Liikennealueiden ja pysäköintitilojen öljynerotus tehdään rakennusmääräyskokoelman osan D1 mukaan. Huleveden laadun parantamiseksi suositellaan kasvillisuuspintaisia käsittelyrakenteita. Kattovesille ei tarvita erityistä laadullista käsittelyä. Hulevesiä varten rakennettavia kosteikkoja ja altaita voidaan hyödyntää myös lumenkasausalueina. Valunta tulee mitoitussateella, ilman toimenpiteitä, kasvamaan noin 300 l/s. Valuma-aluetarkastelussa on laskettu tontin pinnat niiden laadun mukaan sekä niiltä kertyvä valuma. Luonnontilaan verrattuna muutos on noin 640 l/s. Valuma-aluetarkastelussa on laskettu tontin pinnat niiden laadun mukaan sekä niiltä kertyvä valuma. Luonnontilaan verrattuna muutos on noin 530 l/s. Asemakaavan mukaisessa lopputilanteessa mitoitussateen aikaansaama hulevesivirtaama on 711 l/s ja vesimäärä 213 m 3. Viivytystilavuuden tulee olla noin 160 m 3. Tämän lisäksi tulee rakennuslupavaiheessa ottaa huomioon tulvatarkastelu. Tulvatarkastelu tehdään siten, että 30 min kestävällä 30 mm sateella suunnittelualueelta saa poistua alueen luonnontilainen virtaama 180 l/s. Näiden erotuksena saadaan tilapäisesti varastoitava vesimäärä noin 850 m 3, joka tavallisilla liiketonteilla sallitaan nousevan esim. pysäköintialueille. 15 cm:n vesipatja veisi noin Kuva 11. Suodatuspainanteen periaateluonnos, Sito Oy
16 Kuva 12. Yläkuvassa hulevesien hallinnan periaatteet ja alakuvassa hulevesikosteikon periaateluonnos, Sito Oy
17 17
18 18
19 19
20 20
KIRKKONUMMI, MUNKINNIITYN ASEMAKAAVOJEN LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE
KIRKKONUMMI, MUNKINNIITYN ASEMAKAAVOJEN LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE LUONNOS 12.6.2014 MUNKINNIITTY ASEMAKAAVOJEN MUUTOS Munkinmäen itäosan asemakaavanmuutos koskee kortteleita 207 ja 215 sekä
LisätiedotKIRKKONUMMI, MUNKINNIITYN ASEMAKAAVOJEN LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE
KIRKKONUMMI, MUNKINNIITYN ASEMAKAAVOJEN LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE 1.6.2015 MUNKINNIITTY ASEMAKAAVOJEN MUUTOS Munkinmäen itäosan asemakaavanmuutos koskee kortteleita 207 ja 215 sekä katualueita.
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotLAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO
RAKENTAMISTAPAOHJE rol-8395 LAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO 10.4.2012 Laatijat: Anna Hyyppä, Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu Matti Saksanen, Arkkitehti- ja suunnittelutoimisto
LisätiedotLänsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
Lisätiedot1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
LisätiedotBOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet
Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET
RAKENTAMISTAPAOHJEET 9. kaupunginosa kortteli 9024 tontti, Teollisuustie ROVANIEMI 27.2.2018 Bernadett Lits Zoltàn Fodor 1 Yleistä Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Eteläkeskuksen liike- ja
Lisätiedot12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa
LisätiedotYHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA VASTINEET
MUNKINNIITTY, ASEMAKAAVOJEN MUUTOS, 10308 Munkinmäen itäosan asemakaavanmuutos koskee kortteleita 207 ja 215 sekä katualueita. Kirkkolaakson asemakaavanmuutos koskee katu- ja rautatiealueita. (Kumoutuvan
LisätiedotYHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.
LisätiedotHELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi
1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla
Lisätiedot2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00
LisätiedotRAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
LisätiedotHulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
LisätiedotPIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.
6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6
LisätiedotIII IV I III III III. Torikatu. Rantakatu III. Yläsatamakatu III III III SAIRAALAKATU. lpa-ajo TORIKATU ik-1.
9 7 2 10 7 Yläsatamakatu Torikatu Rantakatu I Konservatorio 79 81 0 202 13 21 23 21 1 2 24 7 3 1 1 1 1 39 1 4 4 19 21 23 24 2 2 17 8 2 24 10 20 18 8 19 9 9 10 1 13 1 13 18 2 2 SAIRAALAKATU YLÄSATAMAKATU
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 2.03 5.01 Opetustoimintaa palvelevien
LisätiedotPORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209
PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin
LisätiedotAhjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo.
0 : : Ahjotie Telitie 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 TELITIE RAHTIKATU RAATEKANKAANTIE e=0.0 e=0. mp- RAATEKANGAS EV ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET EV 0000 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten
LisätiedotLEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
LisätiedotTUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
LisätiedotPÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä
LisätiedotPalojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan
LisätiedotRakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
LisätiedotPalojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta
LisätiedotLounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS
RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä
LisätiedotRovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotLiike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotAINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET
Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen
LisätiedotMääräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.
LisätiedotGERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE
GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN
LisätiedotPAJALAN ALUE KORTTELI 701, tontit 9-14 15.01.2014 1 / 13
KORTTELI 701, tontit 9-14 1 / 13 , JÄRVENPÄÄ R A K E N N U S T A P A O H J E Kortteli 701, tontit 9-14 YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään 7. kaupunginosan eli Pajala korttelia 701 tontteja 9-14.
LisätiedotKAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
Lisätiedot1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061
LisätiedotOravakiven asemakaavan laajentaminen 369-P21705 LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSTAPAOHJEET FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.1.
Oravakiven asemakaavan laajentaminen 369-P21705 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 369-P21705 I (I) Kuisma Reinikainen / Jussi Partanen Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 1.1 Lähiympäristö- ja rakennustapaohjeiden
Lisätiedothttp://sr512201/webmap/content/result.htm
Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN
LisätiedotPoikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283
Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283 rakentamistapaohjeet Kaavoitus Rakentamistapaohjeet 12.9.2012 Lisätiedot: Jukka Latokylä, p. 588 4810 Pasi Aromäki, p. 588 4805 Jani Laasanen, p. 588 4806
LisätiedotAsuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: TONTTI NRO 10-43-3 Asuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa matkailua
LisätiedotKIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE
KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033
Lisätiedot1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,
LisätiedotKAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.
LisätiedotRovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa katu- ja pysäköintialueet, Lainaankatu - Pirkkakatu
1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa katu- ja pysäköintialueet, Lainaankatu - Pirkkakatu Viistokuva Blom WEB 11.07.2014 Rakentamistapaohjeet 6.2.2017 2 1 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeen
LisätiedotRakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.
Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen
LisätiedotPERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE
PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE 2.2.2017 RAKENTAMISTAPAOHJE Järvenpään Kaupunki, Perhelän kortteli 131-126-14 Asemakaava 1. YLEISTÄ RAKENTAMISTAPAOHJEISTA Tämä rakennustapaohje koskee Järvenpään 1. kaupunginosan
LisätiedotAsemakaavan perustiedot ja yhteenveto
LIITE 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm 05.11.2014 Kaavan nimi Keskustakorttelien asemakaavamuutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta
Lisätiedothttp://nurxcity/webmap/content/result.htm
Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa vähintään 40 prosenttia käytetystä
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.
LisätiedotSANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015
SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:
LisätiedotKORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen
LisätiedotII, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS VAIHTOEHTO C 25.5.2009 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 2 KOHDEALUE Selvityksen
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:
1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle
LisätiedotLiike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000
LisätiedotMyllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE
Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAAOJE 2.9.2016 ALUEEN SIJAINTI TYÖN TILAAJA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu TYÖN TEKIJÄ WS Finland Oy RAKENTAMISTAAOJE
Lisätiedot1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN
ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET
LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on
LisätiedotKORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.
LisätiedotRAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa
RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee
LisätiedotKASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS
SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotRakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.
YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01
LisätiedotUTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)
UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu
LisätiedotRakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus
Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotTEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:
KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT 11-7, 11-8 JA 17-1. 2.3.2007, sivu 1/7
RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT -, -8 JA -..00, sivu / ..00, sivu / ALUE ; kortteli / tontti sekä kortteli / tontit ja 8 YLEISTÄ Rakennustapaohje on laadittu noudatettavaksi asemakaavan
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
Lisätiedot7 KANERVALA AO AKR. Koisokatu Kanervakatu. Vanamokatu Sammalkatu :8 II 850 VUOKONPUISTO
0 0-0- -0- -0- -0- -0-0- -0- : Koisokatu Vanamokatu Kanervakatu Sammalkatu M I Koti- ja taideteollisuus oppilaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 ajo I u/ e=0. p SAMMALKATU
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle
LisätiedotKORJAUS- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET KURKELANTIE 9
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 8.11.2012 Leena Keränen vs. kaavasuunnittelija KORJAUS- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET KURKELANTIE 9 Entisen harjatehtaan alue käyttötarkoituksen
LisätiedotTekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja
1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,
LisätiedotSAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin
LisätiedotAsemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.
NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:2000 Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
Lisätiedot