CleanTech-alan tarjonta ja tuotteiden julkiset hankinnat Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CleanTech-alan tarjonta ja tuotteiden julkiset hankinnat Suomessa"

Transkriptio

1 CleanTech-alan tarjonta ja tuotteiden julkiset hankinnat Suomessa Helsinki Pekka Lith Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering och Analys Pekka Lith

2 2 Alkusanat Julkisten hankintojen arvoksi on laskettu Suomessa noin 35 miljardia euroa, mikä on noin viidennes bruttokansantuote bkt:sta. Julkisten hankintojen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin henkilötyövuotta. Arvio julkisten hankintojen kokonaisarvosta ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki hankinnat olisivat hankintasäädösten piirissä. Hankintasäädösten ulkopuolelle putoavat esimerkiksi kansallisten kynnysarvojen alle jäävät pienhankinnat tai julkisyhteisöjen sisäiset hankinnat, joten yhtä totuutta julkisten hankintojen arvosta ei ole olemassa. Suomessa on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, että julkisyhteisöt (kunnat, kuntayhtymät, valtio, muut julkisoikeudelliset yksiköt) voivat omalla hankintatoiminnallaan vaikuttaa yksityisen yritystoiminnan kehittymiseen ja innovaatiotoimintaan ilman, että tarvitaan yritystoiminnan suoria rahoitustukia, verohelpotuksia tai muita erityisiä kannusteita. Innovaatiopohjaisilla julkisilla hankinnoilla voi olla suuri merkitys viranomaistoiminnan ja julkisyhteisöjen vastuulla olevan oman palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden paranemiseen. Julkisyhteisöt ovat suuria asiakkaita myös toimialoilla, jotka soveltavat kestävän kehityksen mukaista energiaa säästävää ja muuta ympäristön tilaan myönteisesti vaikuttavaa energia-, ympäristö- ja tuotantoteknologiaa. Esimerkkeinä voidaan mainita kuntien tavara- ja palveluhankinnat julkisiin palvelulaitoksiin, kuten ekologisesti tuotettu ruoka ja ympäristömerkityt tuotteet, energiatehokkuus julkisissa rakennuksissa ja ympäristönäkökulmien painotus uudisrakentamisessa ja peruskorjaustoiminnassa sekä bioenergian hyväksikäyttö paikallisessa lämmöntuotannossa. Käsillä oleva raportin tarkoituksena onkin tuottaa työ- ja elinkeinoministeriölle ajantasaista tietoa ympäristöalan julkisten hankintojen määrästä, merkityksestä yrityksillä ja hankintamarkkinoiden toimivuudesta. Sen tuloksia hyödynnetään ministeriön Clean- Techin strategista ohjelmaa koskevien toimenpiteiden edistämisessä, jonka tarkoituksena on kaksinkertaistaa ympäristöalan liikevaihto kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Raportti on samalla jatkotyötä keväällä 2012 valmistuneelle selvitykselle innovatiivisista julkisista hankinnoista Suomen kansantaloudessa. 1 Raportissa on käsitelty aluksi myös ympäristöalan yrityksiä, yritystoiminnan laajuutta, kasvua ja profiilia tuoreimpien mahdollisten tilastotietojen valossa. Liitteissä on myös kuvaus Ruotsin ympäristöliiketoiminnasta. Peruslähteinä selvitystyössä on käytetty julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAan pohjautuvia tilastoja, Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoa, yritys- ja toimipaikkarekisteriä ja ympäristötilastoja. Hankintamarkkinoiden toimivuutta on tutkittu ympäristöalan yrityksille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith 2 ). Yrityskyselyjen teknisestä suorittamisesta on vastannut Mainio Tech Oy 3. Ministeriön yhteishenkilöinä ovat toimineet CleanTechin strategisen ohjelman puolelta johtaja Mari Pantsar-Kallio ja hankesuunnittelija Juho Jokinen 1 Ks. TEM:n raportti 18/2012 (www.tem.fi). 2 Ks. 3 Ks.

3 3 Sisältö Alkusanat 2 1 Tiivistelmä Ympäristöalan yritystoiminta Suomessa Ympäristöalan julkiset hankinnat 5 2 Ympäristöliiketoiminta kansantaloudessa Toimialan tilastolliset lähtökohdat Ympäristöliiketoiminnan ydintoimialat Ympäristöliiketoiminnan tukitoimialat Yritystoiminta ydintoimialoilla Yritykset ja toimipaikat Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus Henkilöstö ja liikevaihto Yrityskoko ja omistajuus Kasvuyrittäjyys päätoimialoilla Bioenergia-alan yritystoiminta Bioenergia-ala pk-toimialaraportin mukaan Monialaisten maatilojen toiminta Ympäristöalan tukitoimialojen yritystoiminta Yritysten määrä ja toimialat Kansainvälinen toiminta 28 3 Julkiset hankinnat ympäristöalalla Hankintapelisäännöt pääpiirteittäin Nykyiset säännökset Hankintasäännösten uudistukset Ympäristönäkökulmat hankinnoissa Ympäristöalan julkisten hankintojen laajuus Hankinnat muiden tilastolähteiden perusteella Julkisen sektorin ympäristösuojelumenot Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastot 46 4 Julkisten hankintamarkkinoiden toimivuus Hankintojen merkitys ympäristöalan yrityksille Hankintatoiminnan arviointia 52 Lähteet 61 Liite 1: Ympäristöliiketoiminta Ruotsissa 62 Liite 2: Ympäristöliiketoiminnan tuoteluokitus Suomessa 67 Liite 3: Julkisten hankintojen yrityskyselyt sivu

4 4 1 Tiivistelmä 1.1 Ympäristöalan yritystoiminta Suomessa Tilastokeskuksen tilastojen mukaan ympäristöliiketoiminnassa toimi vuonna 2011 noin yritystä, joiden ympäristöalan liikevaihto oli 11,8 miljardia euroa. Summasta ympäristöalan ydintoimialoilla toimivien noin 800 yrityksen liikevaihto oli 2,8 miljardia euroa. Sivutoimisesti ympäristöalalla toimi puolestaan yritystä, joiden liikevaihto oli 8,9 miljardia euroa. Sivutoimiset yritykset koostuvat lähinnä teollisuuden kone-, laite- ja komponenttien valmistajista, rakennusalan yrityksistä, insinööritoimistoista sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yrityksistä. Tässä raportissa ympäristöalan ydintoimialojen liikevaihdoksi on laskettu kuitenkin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n ja toimialaluokituksen pohjalta arvioiden 3,6 miljardia euroa. 4 Summa perustuu kaikkien ympäristöalan ydintoimialoille luokiteltujen toimipaikkojen eikä yritysten toiminnan laajuuteen. Myös Ruotsissa tilastoviraston ympäristöliiketoiminnan tilastot pohjautuvat ensisijaisesti toimipaikkatason tietoihin. Yhteensä ydintoimialoilla toimi yritystä ja yritystoimipaikkaa, joiden työllisyys oli henkilöä vuonna Uusiutuvan energian tuotannossa voi toimia lisäksi yrityksiä ja toimipaikkoja, jotka jäävät edellä mainittujen tilastojen katveeseen. TEM:n toimialaraportin mukaan pelkästään bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotannossa (tuulivoimalatuotanto) toimi 910 yritystä ja yritystoimipaikkaa vuosina Alan työllisyys oli henkilöä ja liikevaihto 0,9 miljardia euroa. Lisäksi Suomessa on yli maatilaa, joissa energiatuotantoa harjoitetaan maatalouden ulkopuolisena yritystoimintana pää- tai sivutoimisesti mukaan lukien bioenergiaurakointi. Kaiken kaikkiaan ympäristöliiketoiminnan arvo voi nousta maassamme runsaaseen 13 miljardiin euroon, kun eri tilastolähteiden tuottamia lukuja summataan yhteen. Suomen yritysten kokonaisliikevaihdosta ympäristöalan liikevaihto oli noin 3-4 prosenttia ilman alkutuotannon toimialoja vuonna Yrityksiä ja yritystoimipaikkoja ympäristöalalla on noin Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsissa ympäristöliiketoiminnan arvoksi on laskettu noin 28 miljardia euroa vuonna Samanaikaisesti naapurimaassamme oli runsaat ympäristöalan yritystoimipaikkaa. Jos tarkastellaan ydintoimialojen yritystoimintaa, havaitaan, että ympäristöalan työllisyys lisääntyi 15 prosenttia vuosina Liikevaihto kasvoi nimellisesti yksitoista prosenttia. Alan työllisyyden ja liikevaihdon kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin koko yritystoiminnassa keskimäärin. Ympäristöalalla on myös keskiarvoa jonkin verran enemmän kasvuyrityksiä, joskin kasvuyritysten suhteellinen osuus yrityskannasta on vähentynyt 2010-luvulla. Myös vuotta 2012 koskevat ennakkotiedot osoittavat, että ympäristöalan liikevaihdon kasvu on hidastumassa. Henkilöstöllä mitattuna 90 prosenttia ydintoimialojen yrityksistä koostui vuonna 2011 alle kymmenen henkilön mikroyrityksistä, mutta niiden osuus alan työllisyydestä jää kolmannekseen. Pienet ja keskisuuret henkilön yritykset työllistävät yli 50 pro- 4 Ks. Raportin taulukko 1: Ympäristöliiketoiminnan ydintoimialat toimialaluokituksen (Nace 2008) mukaan.

5 5 senttia ydintoimialoilla toimivien yritysten henkilöstöstä. Suurten yritysten osuus alan työllisyydestä on melko pieni. Tosin muodollisesti itsenäisiin oikeushenkilöihin (yhtiöihin) nojautuvat tarkastelut eivät ota huomioon konserneihin, kuten kuntakonserneihin kuuluvien yritysten merkitystä markkinoilla. 1.2 Ympäristöalan julkiset hankinnat Julkisten hankintojen arvo Julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAn hankinta- ja jälki-ilmoituksiin perustuvien tilastotietojen mukaan ympäristöalan julkisten hankintojen arvo nousi noin 540 miljoonaa euroon vuonna Summa muodostaa noin 4-5 prosenttia ympäristöalan laskennallisesta liikevaihdosta sekä arviolta vajaa kaksi prosenttia julkisten hankintojen laskennallisesta kokonaismäärästä EU:n tilastotoimisto Eurostatin mukaan. Tosin HIL- MAan perustuvat arviot sisältävät ainoastaan EU:n hankintadirektiivien ja kansallisten hankintasäännösten piiriin kuuluvat hankinnat. Hankintasäännösten ulkopuolella ovat esimerkiksi alle kansallisten kynnysarvojen jäävät pienhankinnat ja julkisyhteisöjen sisäiset hankinnat. Merkittävä osa varsinkin erityisalojen, kuten energialaitosten ja vesi- ja jätevesilaitosten hankinnoista jää kokonaan hankintasäännösten ulkopuolelle. Ensinnäkin erityisaloja ei säädellä hankintalain vaan erityisalojen hankintalain perusteella eikä erityisaloilla tunneta kansallisia kynnysarvoja. Erityisaloihin kuuluvat hankinnat on kilpailutettava avoimesti vain, jos ne ylittävät varsin korkealle tasolle asettuvat EU:n kynnysarvot. Toiseksi osa erityisalojen hankinnoista on hankintasäännösten ulkopuolelle, koska julkisyhteisöjen liikelaitosten ja yhtiöitettyjen palvelulaitosten tuotannosta on tullut avoimilla markkinoilla kilpailevaa liiketoimintaa. Erityisalojen hankintalaki antaa myös mahdollisuuden hakea vapautusta lain soveltamisalasta. Erityisalojen hankintalakia ei sovelleta myöskään energiahuoltoon liittyvän energian tai sen tuottamiseen tarvittavien energiaraaka-aineiden (polttoaineet) hankintoihin. Siksi energialaitosten mittavat raakaainehankinnat eivät tilastoidu HILMA-järjestelmään. Täydentäviä tietoja ympäristöalojen julkisten hankintojen teoreettisesta kokonaisarvosta voidaan saada muun muassa Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien taloustilastojen perusteella. Vuonna 2011 kunnallisten ympäristö-, jätevesi- ja jätehuollon yhteenlasketut materiaali- ja palveluostot käyttötalouteen olivat vajaat 440 miljoonaa euroa. Summa käsittää myös yhtiöitetyt palvelulaitokset, joiden hankinnat on arvioitu suhteuttamalla hankintojen liikevaihto-osuus kunnallisissa liikelaitoksissa vastaavilla toimialoilla toimivien kuntayhtiöiden liikevaihtoon. Kunnallisissa energialaitoksissa materiaali- ja palveluostojen laskennallinen arvo kohosi lähes 2,9 miljardiin euroon, mikä johtuu energialaitosten suurista energiaraaka-aineen ostoista. Merkittävä osa kunnallisten ympäristö-, jätevesi- ja jätehuollon laitosten ja pääosa energialaitosten ostoista oman organisaation ulkopuolelta ei silti kuulu hankintasäännösten soveltamisalan piiriin, minkä ohella ostoihin sisältyy kuntayhteisöjen sisäisiä hankintoja. Lisäksi kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastoihin pohjautuvat luvut kuvaavat vuotuisia rahavirtoja eivätkä hankintapäätöksiä.

6 6 Hankinnat hankintayksikkötyypeittäin ja lajeittain Hankintasäännösten mukaisista HILMAn hankinta- ja jälki-ilmoituksista kootut tilastot muodostavat selkeimmän peruslähteen ympäristöalan julkisten hankintojen rakenteelliselle tarkastelulle. Ympäristöalan hankintoja koskevista ilmoituksista ja niiden toteutuneesta tai ennakoidusta arvosta yli 80 prosenttia oli kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten liikelaitosten tai yhtiöiden tekemiä vuonna Pelkästään liikelaitosten ja kuntayhtiöiden osuus hankintojen arvosta oli lähes 50 prosenttia. Valtio-organisaation ja muiden hankintayksiköiden osuus jäi alle viidennekseen. Hankintoja koskevien ilmoitusten arvosta palvelut muodostivat miltei 60 prosenttia. Suurimman toimialaryhmän muodostivat viemäröintiin, jätteen keruuseen, kuljetukseen tai käsittelyyn, puhtaanapitoon, ympäristöasioiden hallintaan, ympäristösuojeluun, saastumisen seurantaan ja ennallistamiseen liittyvät palvelut. Toinen tärkeä toimialaryhmä koostui osaamisintensiivisistä liike-elämän KIBS-palveluista, kuten teknisen alan suunnittelupalveluista ja ympäristöalan tutkimus- ja kehittämispalveluista. Rakennusurakoita ilmoitusten arvosta oli kolmannes. Rakennuskohteita olivat jäteasemat, jäteveden puhdistamot, viemärit ja viemäriverkostot, biolämpökeskukset, biokaasulaitokset ja biokaasun jakeluputkistot, aurinkopaneelija maalämpöurakat sekä pilaantuneen maan kunnostukset. Julkisten rakennusurakoiden arvoa alentaa tilastollisesti se, että alle euroa maksavat talojen ja maa- ja vesirakennelmien korjaus- ja kunnossapitotyöt (rakennustekniset työt), lvis-asennustyöt, konetyöt, yms. konetyöt eivät kuuluvat hankintasäännösten ja hankintojen avoimen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Materiaalihankintoja oli ilmoitusten määrästä ainoastaan alle kymmenesosa. Materiaalihankintoihin kuuluu investointihyödykkeitä, kuten teollisuuskoneita, kuljetusvälineitä, sähkökoneita ja laitteita ja suurissa erissä ostettuja käyttötalouden tuotteita, kuten puhdistusvälineitä, muovi-, kumi- ja muita kemiallisia tuotteita. Materiaalihankintojen arvo on suhteellisen pieni muun muassa siksi, että monet hankintalain alaiset pienhankinnat ja erityisaloihin luettavien laitosten hankinnat jäävät kynnysarvojen alapuolella tai ne eivät kuulu lähtökohtaisesta hankintasäännösten piiriin. Lisäksi julkisen organisaation ulkopuolisten palveluostojen, kuten korjaus-, kunnossapito- ja huoltotöiden sekä toimintojen kokonaan ulkoistamisen määrällä voi olla merkittävä vaikutus materiaalihankintojen määrään. Esimerkiksi mitä vähemmän julkinen organisaatio suorittaa välttämättömiä rakennusten, rakennelmien tai erityislaitteiden kunnossapito- ja huoltotöitä (vuosikorjaukset, yms.) omalla henkilökunnalla, sitä vähemmän tarvitsee ostaa omassa toiminnassa tarvittavia koneita ja laitteita, kuljetusvälineitä tai muita tavaroita, tarvikkeita tai aineita. Hankintamarkkinoiden toimivuus Julkisten hankinnat muodostavat huomattavalle osalle ympäristöalan yrityksiä tärkeän tai melko tärkeän markkina-alueen. Pääosa yrityksistä uskoo hankintojen lisääntyvän ainakin jonkin verran seuraavan viiden vuoden aikana. Näkemykset perustuvat TEM:in joulukuussa 2012 tekemien yrityskyselyjen tuloksiin. Kasvupotentiaali liittyy muun muassa energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä, tutkimus- ja kehittämistoi-

7 7 mintaan sekä fossiilisten energialähteiden käytön vähentämiseen muussa kuin varsinaisessa energiatuotannossa (uusiomateriaalit, polttoaineet). Yritysten mielestä julkiset hankinnat eivät kuitenkaan edistä uusien toimintamallien ja teknologioiden käyttöönottoa parhaalla mahdollisella tavalla. Valitut hankintamenettelyt, tarjouspyyntöjen heikko taso ja puutteet hankintahenkilöstön osaamisessa ovat syynä siihen, että hinnan merkitys korostuu laadullisten kilpailutekijöiden kustannuksella. Kouluarvosanoilla mitattuna yritykset antoivat hankintayksilöille hankintamarkkinoiden toimivuudesta välttävän ja tyydyttävän rajamaille asettuvan keskiarvon, joka oli valtiolla hieman parempi (6,91) kuin kuntayhteisöissä (6,53). Julkisissa hankinnoissa tulisi siirtyä entistä enemmän uusien ratkaisujen etsimiseen sen sijaan, että tyydytään vain olemassa oleviin toteutustapoihin ja tekniikoihin. Asiaa edesauttaisi kaksivaiheisen kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöönottoa aiempaa useimmissa tapauksissa, sillä hankintayksiköt eivät useinkaan tiedä, millaisia uusia toimintamalleja ja teknologioita markkinoilla on tarjolla. Uusien menetelmien ja toimintatapojen korostaminen voisi lisätä nuorten kasvuhakuisten yritysten mahdollisuuksia ja halua osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Pienten yritysten mahdollisuuksia pärjätä tarjouskilpailuissa voi heikentää se, että toimittajan valinnassa painottuvat tekniset ja taloudelliset voimavarat, aiemmat referenssit ja yrityksen tunnettavuus, mikä suosii suuria toimittajia uusien ja pienten yritysten kustannuksella. Yrityskyselyissä ehdotettiin kevyitä hankintamenettelyjä ja pilottityyppisiä hankkeita, joissa pienet yritykset, joilla ei ole riittävästi voimavaroja osallistua suuriin hankintakilpailuihin, pääsisivät esittelemään osaamistaan sekä saisivat referenssejä ja kokemuksia toimintansa kehittämiseen. Ruotsin mallin mukainen palvelualoiteoikeus voisi olla yksi väline, joka edistäisi innovatiivisuutta julkisyhteisöjen toiminnassa sekä lisäisi julkisyhteisöjen ja ympäristöalan yritysten välistä yhteistyötä. Palvelualoitetta koskeva keskustelu alkoi vuoden 2012 kunnallisvaalien myötä Suomessakin. Menettely voisi kannustaa yrityksiä kehittämään julkiseen palvelutuotantoon sopivia toimintatapoja ja lisäisi niiden kiinnostusta julkisia hankintoja kohtaan. Aloiteoikeus tarjoaisi myös yhden vaihtoehdon raskaille valtakunnallisille ympäristöalan kehittämisohjelmille. Aloiteoikeuden käyttöönotolle ei ole olemassa lainsäädännöllisiä esteitä, jos se tapahtuu vapaaehtoisuuden pohjalta esimerkiksi kunnan etukäteen rajaamissa toiminnoissa. Palvelualoiteoikeus ei tarkoita välitöntä sopimussuhteen syntymistä aloitteentekijän ja julkisen organisaation kesken, mutta organisaation tehtävänä olisi vastaanottaa saapuvat aloitteet sekä käsitellä ne päätöksentekoelimissään. Hyväksytty palvelualoite voi kuitenkin johtaa hankinnan kilpailuttamiseen, mutta aivan yhtä julkisessa organisaatiossa voidaan päätyä vaihtoehtoon, että mitään ei tapahdu. Yritykset haluavat myös enemmän avoimuutta julkiseen hankintatoimeen. Ensinnäkin valtion ja kuntayhteisöjen kannattaisi omissa hankintastrategioissaan kertoa ja määritellä aiempaa paremmin, mikä on niiden kilpailuttamispolitiikka. Yrityskyselyissä ehdotettiin yrityksille ja julkisen alan toimijoille keskustelu- tai koulutustilaisuuksia, joissa voitaisiin täsmentää ja yhtenäistää hankintaprosesseja ja pelisääntöjä. Toisaalta Internetiin voitaisiin luoda CleanTech -markkinointikanava, jossa alan yritykset voisivat esittäytyä ja julkisyhteisöt kertoa tekemistään hankinnoista.

8 2 Ympäristöliiketoiminta kansantaloudessa 2.1 Toimialan tilastolliset lähtökohdat Ympäristöliiketoiminnan ydintoimialat 8 Ympäristöliiketoiminnassa toimivat yritykset voidaan jakaa tilastollisesti kahteen ryhmään, joita ovat ydintoimialojen yritykset ja ympäristöalan tukitoimialojen yritykset. Ydintoimialojen yritykset (end-of-pipe alat) voidaan tunnistaa pääosin virallisen toimialaluokituksen avulla. Ne toimivat ympäristöaloilla, joilla pyritään käytännössä ennaltaehkäisemään tai korjaamaan ympäristövahinkoja. Ydintoimialoihin luetaan myös bioenergia-alan yritystoiminta. Ala on uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian tuotantoa, jossa raaka-aineina käytetään muun muassa kasvien biomassoja, yhdyskuntajätteitä sekä maatalouden ja teollisuuden tuotannosta syntyviä jätteitä ja kierrätysmateriaalia. Muista ydintoimialoista poiketen bioenergia-alan yrityksiä on vaikea tunnistaa virallisen toimialaluokituksen avulla. Ympäristöalan tukitoimialoilla toimivat yritykset tuottavat usein sivutoimisesti investointihyödykkeitä ja tavara- ja palveluvälituotteita toisille yrityksille, julkisyhteisöille ja kotitalouksille, joiden avulla on mahdollista säästää uusiutuvia luonnonvaroja, tehostaa energian käyttöä, pienentää maaperän, veden ja ilman ympäristövahinkoja. Näitä yrityksiä on liki mahdotonta tunnistaa toimialaluokituksen avulla. Tilastokeskuksen mukaan ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka liittyy ympäristön pilaantumista estävään 5 tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. 6 Ympäristöteknologia on osa ympäristöliiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminta voi olla tietyn yrityksen pää- ja sivutoimintaa. Ympäristöliiketoiminta ei ole oma toimialansa, vaan toiminta on hajaantunut useaan eri viralliseen toimialaluokkaan (Nace 2008). Tilastokeskuksessa ympäristöliiketoimintatilasto on osa ympäristötilinpidon (SEEA) kehikkoa, joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. Vaihtoehtoisia termejä ovat CleanTech-toimiala, energia- ja ympäristöliiketoiminta tai vihreä talous. EK:n ympäristöfoorumin mukaan ympäristöliiketoiminnan piiriin voidaan lukea kaikki yritykset, jotka tarjoavat ratkaisujaan asiakkaittensa ympäristöhaasteisiin sekä luonnonvarojen ja energian säästöön. Varsinaisesti CleanTech-toiminnalla 7 tarkoitetaan puhtaan tekniikan tuotantoa, eli tuotteita, tekniikoita ja palveluja, jotka tuotantoprosessissaan tai käytössään aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle ja kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Ympäristöliiketoimintaa on käsitelty kaksi kertaa TEM:n yrittäjyyskatsauksissa vuosina 2010 ja Niissä ympäristöliiketoiminta on jaettu varsinaisilla ympäristöaloilla toimiviin ydinyrityksiin (end of pipe -alat) sekä tukitoimialoilla toimiviin yrityksiin (support -yritykset) hyödyntäen Tilastokeskuksessa käytettyä ympäristöalan tuoteluokitusta, 5 Ympäristön pilaantumista estävä tuotanto sisältää tuotteita, tekniikoita tai palveluita jotka kohdistuvat ilman, maaperän ja veden vaurioihin sekä jätteisiin, meluun, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonmaisemiin liittyviin ongelmiin. Tällainen tuotanto voi olla toiminnaltaan (tai liittyä toimintaan), joka on mittausta, seurantaa, ennaltaehkäisyä, käsittelyä, korjaamista, tutkimusta, kehittämistä tai asian tietoiseksi tekemistä. 6 Luonnonvaroja säästävä tuotanto sisältää tuotteita, tekniikoita tai palveluita, jotka kohdistuvat luonnonvarojen säästämiseen ja niiden tehokkaaseen käyttöön joko tuotantoprosessissa tai käyttöprosessissa. Tällainen tuotanto voi olla toiminnaltaan (tai liittyä toimintaan), joka on mittausta, seurantaa, ennaltaehkäisyä, käytön vähentämistä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä, korjaamista, ennallistamista, tutkimusta, kehittämistä tai asian tietoiseksi tekemistä. 7 Lyhennys englanninkielisestä sanasta clean technology.

9 9 ympäristöliiketoiminnan tilastoja ja Ruotsin tilastoviraston (Statistiska Centralbyrån SCB) tuottamia tilastoja ympäristöliiketoiminnasta. Alan moninaisuutta kuvaa osuvasti Tilastokeskuksen käyttämä tuoteluokitus: 8 - ulkoilman ja ilmansuojelu kasvihuonepäästöjä vähentämällä - ulkoilman ja ilmansuojelu muilla keinoin - jätevesien käsittely - jätehuolto - maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu ja puhdistus - melun ja tärinän torjunta - luonnon monimuotoisuuden ja maiseman suojelu - säteilyltä suojaaminen - ympäristösuojeluun liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta - muut ympäristön suojeluun liittyvät tuotteet - vesivarojen hallinta - energiantuotanto uusiutuvista energialähteistä - lämmön ja energian tehokas käyttö - fossiilisten energialähteiden käytön vähentäminen - uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen - luonnonvarojen säästämiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta - muut luonnonvarojen hallintaan liittyvät tuotteet. Edellä mainitun tuoteluokituksen ja virallisen toimialaluokituksen (Nace 2008) avulla voidaan määritellä tiettyjä toimialoja, joihin tilastoituja yrityksiä ja toimipaikkoja voidaan kutsua ydintoimialoilla toimiviksi tavaroiden ja palvelujen tuottajiksi. Näillä toimialoilla liikevaihto kokonaisuudessaan tai valtaosa siitä kertyy ympäristöliiketoiminnasta (Taulukko 1). Ydintoimialoja edustaville yrityksille on tyypillistä, että ne tuottavat palveluja tai niillä on hallussaan teknologiaa, joilla pyritään käytännön tasolla torjumaan tai ennaltaehkäisemään ympäristövahinkoja. Taulukko 1 Ympäristöliiketoiminnan ydintoimialat toimialaluokituksen (Nace 2008) mukaan (Lähde: Tilastokeskus; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) Toimialakoodi Toimialan nimi (Nace 2008) Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla Viemäri- ja jätevesihuolto Tavanomaisen jätteen keruu Ongelmajätteen keruu Tavanomaisen jätteen käsittely ja loppusijoitus Ongelmajätteen käsittely, loppusijoitus ja hävittäminen Romujen purkaminen Lajiteltujen materiaalien kierrätys Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut Lämpö-, ääni- ja tärinäeristeiden asennus Jätteen ja romun tukkukauppa Katujen ja teiden puhtaanapito Maisemanhoitopalvelut 8 Ks. tarkemmin LIITE 1: Ympäristöliiketoiminnan tuoteluokitus.

10 10 Ydintoimialojen yrityksissä liikevaihto kertyy kokonaisuudessaan tai valtaosaltaan ympäristöliiketoiminnasta. Myös yritysten henkilöstö työllistyy ympäristöliiketoiminnassa. Tilastollisesti toiminnan laajuutta on kuitenkin paljon järkevämpää tarkastella toimipaikkatasolta kuin yritystasolta, sillä osa osaamisalan ydintoimialoille luokitelluista yrityksistä on monitoimipaikkaisia ja monitoimialaisia. Vastaavasti päätoimialaltaan muita osaamisaloja edustavilla yrityksillä voi olla yritystoimipaikkoja, jotka kuuluvat ympäristöliiketoiminnan ydintoimialoihin. Virallisen toimialaluokituksen avulla ei tavoiteta kaikkia ympäristöalan ydintoimialoilla toimivia yrityksiä. Yksi keskeinen osaamisala on bioenergian tuotanto, joka on osa uusiutuvista energialähteistä tapahtuvaa energian tuotantoa. 9 Määritelmällisesti bioenergia on biopolttoaineista tuotettua energiaa, jota saadaan metsissä, soilla ja pelloilla kasvaneista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä. Alan merkitystä korostaa se, että uusiutuvan energian käyttö on liki 30 prosenttia valtakunnan energiankulutuksesta. Bioenergian tuotanto on kytkeytynyt maatalouteen ja metsä- ja puutalouteen (metsätalous ja teollisuus), joka sisältää laveasti ymmärrettynä alaan liittyvät tukitoimialat, kuten koneiden ja laitteiden valmistuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja suunnitteluja konsulttipalvelut). Bioenergia syntyy sivutuotteena esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantoprosesseissa (sellutuotanto), mutta pääosa alan yrityksistä on pieniä mikroyrityksiä ja monialaisia maatiloja. Monialaisia maatiloja ovat tilat, joissa harjoitetaan perinteisen alkutuotannon lisäksi muuta yritystoimintaa. Maatiloilla tapahtuvan bioenergian tuotannon merkitystä on vaikea arvioida tilastollisesti, sillä vain osalla tiloista maatalouden ulkopuolinen toiminta on yhtiöitetty erilliseksi elinkeinoverolain (EVL) alaiseksi toiminnaksi. 10 Yritystoiminta on usein kytköksissä tilalla harjoitettavaan maatalouteen ja siihen käytetään maatilan kalustoa, rakennuksia ja tuotteita. Vaikka muu yritystoiminta on maatiloilla liikevaihdolla tai henkilötyövuosina mitattuna pientä, se voi muodostaa maatiloilla kokonaisuuden kannalta merkityksellisen osan maatilanharjoittajien tuloista. Tässä raportissa bioenergian tuotantoa tarkastellaan tilastollisesti kahden perusaineiston avulla. Ensimmäinen lähdeaineisto pohjautuu TEM:n vuoden 2012 lopussa valmistuneeseen uusiutuvaa energia-alaa koskevaan toimialaraporttiin, jota kutsuttiin aiemmin nimellä bioenergia-alan toimialaraportti. 11 Nyttemmin toimialaraportia on täydennetty tuulivoima-alan yritystoiminnalla. Toimialaraportin ulkopuolelle on jäänyt pääosa maatiloilla tapahtuvasta energian tuotannosta, josta on saatu tilastoja Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n Tietopalvelukeskus Tike:stä. 9 Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. 10 Muuta yritystoimintaa verotetaan usein maatilatalouden verolain (MVL) mukaan. Käytännössä Suomessa ei ole selkeää sääntöä siitä, milloin monialaisen maatilan muu yritystoiminta kuuluu EVL:n tai MLV:n alaisuuteen. Esimerkiksi rakentamista ja teollista toimintaa verotetaan usein EVL:n mukaan, mutta palveluja, energiantuotantoa ja koneurakointia verotetaan yleensä MVL:n mukaan. Vaikka muu yritystoiminta olisikin eriytetty maatiloilla omaksi toiminnaksi, bioenergia-alan yritysten tunnistaminen olisi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n perusteella lähes mahdoton tehtävä. 11 Alm, Markku: Uusiutuva energia, 2012 (www.toimialaraportit.fi).

11 Ympäristöliiketoiminnan tukitoimialat Ydintoimialojen lisäksi ympäristöalalla toimii lukuisa joukko muiden toimialojen palvelu- ja jalostusalojen support-yrityksiä (tukitoimialojen yritykset), jotka toimivat ympäristöalalla vaihtelevassa määrin. Joukossa on pieniä ja keskisuuriakin yrityksiä, joiden liikevaihdosta merkittävä osa kertyy ympäristöalalta, mutta useissa tapauksissa tukitoimialojen yritykset toimivat osaamisalalla vain osittain. Harvalukuisten suurten yritysten merkitys ympäristöalalla voi olla huomattava, vaikka niiden omasta liikevaihdosta pääosa syntyisi muusta liiketoiminnasta. Ympäristöteknologian yritykset Tukitoimialojen yritykset ovat usein energia- ja ympäristöteknologian kone-, laite- ja yms. tuotevalmistajia ja ympäristöalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittajia ja erityisaloihin liittyvien osaamispalvelujen tuottajia. Ne tuottavat toisille yrityksille kuten tuotantolaitoksille, julkisyhteisöille tai yksityisille kotitalouksille käytännön välineitä ja tietämystä 12 maaperän, veden ja ilman ympäristövahinkojen pienentämiseksi, uusiutumattomien luonnonvarojen säästämiseksi ja energian käytön tehostamiseksi. Niiden asiakkaita ovat myös ympäristöalan ydinyritykset. Ympäristöteknologia voidaan määritellä ETAP:in (Environmental Technologies Action Plan for the European Union) käsitteen perusteella. Sen mukaan ympäristöteknologioita ovat teknologiat, jotka aiheuttavat vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia kuin vaihtoehtoinen teknologia. Osaamisalakohtaisesti teknologia-alueet voivat liittyä energiahuoltoon, vesiin, ilmansuojeluun, jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen maaperän suojeluun ja puhtaaseen ekotehokkaaseen tuotantoon. Teknologia-alueiden sisältä löytyy edelleen muun muassa bio- ja nanotekniikkaa. 13 Ympäristöteknologian yrityksiä on mahdotonta selvittää virallisen toimialaluokituksen (Nace) avulla, vaan ne on tunnistettava muulla tavoin. Tässä raportissa yhtenä lähtökohtana pidetään Tilastokeskuksen tilastoja sivutoimisesta ympäristöliiketoiminnasta. Sivutoiminen liiketoiminta koostuu Tilastokeskuksen tilastoissa pääosin teollisuuden yrityksistä. 14 Tosin vuoden 2011 tilastoissa sivutoimisen ympäristöliiketoiminnan kuvausta on laajennettu rakentamiseen ja palvelualoille. 15 Tilastoja sivutoimisesta ympäristöliiketoiminnasta on laadittu vuodesta 2009 lukien. Ympäristöliiketoiminnan yrityksiin kuuluu lisäksi koti- ja ulkomaankauppaa käyviä tukku- ja vähittäiskaupan yrityksiä, jotka myyvät sähkötarvikkeita, teollisuuden koneita ja laitteita ja LVI-laitteita ja tarvikkeita. Tukku- ja vähittäiskaupassa pääosa liikevaih- 12 Teknologiatuottajien tuotos kanavoituu muiden talousyksiköiden investointihyödykkeiksi ja välituotteiksi, jotka koostuvat muun muassa energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvistä koneista, laitteista, tavaroista, osaamisintensiivisistä palveluista sekä palveluja ja fyysisiä hyödykkeitä sisältävistä kokonaisuuksista tai järjestelmistä. 13 Sitra: Ympäristöteknologioiden ennakointi, Teollisuudessa sivutoimista ympäristöliiketoimintaa on metsäteollisuudessa, kumi- ja muovituotteiden, metallirakenteiden, keskuslämmityskattiloiden yms. metallituotteiden valmistuksessa, sähkömoottorien, sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteiden ja muiden sähkölaitteiden valmistuksessa, mittaus-, tarkkailu- ja navigointilaitteiden yms. elektroniikkatuotteiden valmistuksessa sekä erilaisten teollisuuden erikoiskoneiden valmistuksessa (konepajateollisuus). 15 Rakennusalalla esimerkkejä löytyy yleisten jakeluverkkojen rakentamisesta, vesirakentamisesta, rakennusten ja rakennelmien purusta, rakennuspaikan valmistelutöistä ja LVIS-töistä. Palvelualoilla keskeiset ympäristöalan osaamisintensiivisten palvelujen tuottajat löytyvät teknisten palvelujen tuottajista (insinööritoimistot), teknisestä testauksen ja analysoinnin toimialalta sekä luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen ja kehittämisen toimialalta.

12 12 dosta koostuu kauppatavaroiden välityksestä, joskin osalla yrityksistä voi olla omaa asennus- ja muuta palvelutoimintaa. Ympäristöteknologialla tuote-, kone- ja laitevalmistajien liikevaihdon ja kaupan alan yritysten liikevaihdon laskeminen yhteen voi aiheuttaa kuitenkin tilastollista harhaa. Tilastollinen harha johtuu kahdenkertaisesta laskennasta, sillä kaupassa merkittävä osa liikevaihdosta muodostuu kauppatavaroiden välityksestä tuottajilta loppukäyttäjille, jossa kaupan alan yrityksen oman palvelun osuus on pieni. Vastaavanlaista kahdenkertaista laskentaa voi syntyä myös rakentamisessa ja ympäristöteknologiatuotteita valmistavassa teollisuudessa, jos alihankintaketjut ovat pitkiä. Tästä syystä ympäristöliiketoiminnan kansantaloudellisen merkityksen arvioinnissa kannattaisi käyttää liikevaihdon rinnalla myös muita mittareita, kuten jalostusarvoa tai työllisyyttä. 2.2 Yritystoiminta ydintoimialoilla 16 Ympäristöalan ydintoimialoilla toimi yhteensä noin yritystä ja yritystoimipaikkaa vuonna Toimipaikat työllistivät henkeä ja niiden liikevaihto oli 3,6 miljardia euroa. Suurimpia alatoimialoja ovat työllisyydellä mitattuna jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus sekä lämpö- ja yms. eristeiden asennus. Huolimatta taloudellisesti epävarmoista ajoista ydintoimialojen työllisyys lisääntyi 15 prosenttia ja liikevaihto yksitoista prosenttia vuosina Voimakkaasti kasvaneita aloja olivat viemäri- ja jätevesihuolto. Ennakkotietojen mukaan liikevaihdon kasvuvauhti oli kuitenkin laskusuunnassa vuonna Henkilöstöllä mitattuna ympäristöalan ydinyrityksistä noin 90 prosenttia kuuluu alle kymmenen henkilön mikroyrityksiin. Suuriin konserneihin kuuluvat yritykset muodostavat kuitenkin merkittävän osuuden toimialaryhmän työllisyydestä ja liikevaihdosta. Ympäristöalalla on myös keskimääräistä enemmän kasvuyrityksiä Yritykset ja toimipaikat Ympäristöalan ydintoimialojen (end-of-pipe -alat) yritykset on määritelty edellä (luku 2.1.1). Ydintoimialojen yritykset eroavat bioenergia-alalla ja tukitoimialoilla toimivista ympäristöalan yrityksistä siten, että niistä voidaan saada suoraan tilastoja Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:stä jopa tarkimman mahdollisen toimialaluokituksen tasolla (ks. Taulukko 1). Vuonna 2011 ydintoimialoilla toimi YTR:n tilastojen mukaan noin ympäristöalan yritystä, mikä oli 0,9 prosenttia yrityskannastamme ilman alkutuotannon yrityksiä (Taulukko 2). Yritysten määrä supistui ydintoimialoilla 60 tilastoyksiköllä vuosina Eniten yritykset vähenivät jätteen ja romun tukkukaupassa sekä jätteen keruussa, jossa jätekuljetuksen perheyrityksiä on lopettanut toimintansa yrittäjien eläkkeelle siirtymisen, konkurssin, yrityskaupan tai muun syyn takia. Sen sijaan yritysten määrä on lisääntynyt viemäri- ja vesihuollossa, mikä on seurausta kunnallisten laitosten yhtiöittämisestä. Yritykset lisääntyivät myös sähkön tuotannossa tuuli- ja vesivoimalla, maisemanhoitohoitopalveluissa ja materiaalin kierrätyksessä. 16 Tässä luvussa kuvauksen kohteena ovat ne ympäristöalan ydintoimialat pois lukien bioenergia-ala, joista voidaan saada toimialakohtaista tietoa tilastoviranomaisten tuottamista tilastoista. Bioenergia-alan yritystoimintaa, joka kuuluu myös ympäristöalan ydintoimialoihin, kuvataan jäljempänä luvussa 2.3.

13 13 Yritystoimipaikkoja oli ympäristöalan ydintoimialoilla vuonna 2011, mikä oli 1,14 toimipaikkaa yritystä kohden laskettuna. 17 Myös yritystoimipaikkojen määrä on supistunut vuosina , mutta vähennys oli paljon pienempi kuin yritysten puolella. Erot yritysten ja toimipaikkojen määrän kehityksessä olivat suuria varsinkin jätteen keruussa ja käsittelyssä. Näillä toimialoilla yhtä yritystä kohden oli 1,40 toimipaikkaa vuonna Monitoimipaikkaisten yritysten määrän lisääntyminen kertoo yrityskoon kasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä (Taulukko 2). Taulukko 2 Ympäristöalan ydintoimialojen yritykset ja toimipaikat 2011 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yrityksiä 2011, lkm Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus Muutos , lkm Toimipaikkoja 2011, lkm Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla Viemäri- ja jätevesihuolto Jätteen keruu Jätteen käsittely ja loppusijoitus Materiaalien kierrätys Maaperän ja vesistön kunnostus yms Lämpö- ja yms. eristeiden asennus Jätteen ja romun tukkukauppa Katujen ja teiden puhtaanapito Maisemanhoitopalvelut Yhteensä Muutos , lkm Toimintansa aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin YTR tilastoihin. Tulkinnassa tulee ottaa huomioon se, että yritysten aloitus- ja lopetustiedot ovat osin hallinnollisia sisältäen yritysten niin sanottuja epäaitoja liiketoiminnan aloituksia ja lopetuksia. Osalla aloittaneista yrityksistä tuotannontekijät ja suhteet markkinoihin eivät siis ole täysin uusia. Uusyrittäjyys on tilastollisesti hankala määrittelykysymys, sillä huomattava osa aitojen uusien yritysten perustajista on sarja- ja portfolioyrittäjiä. Tilastokeskuksen YTR:n tilastoissa yritys merkitään aloittaneeksi pääsääntöisesti silloin, kun siitä tulee arvonlisäverovelvollinen tai työnantaja. Yritys voi kirjautua tilastoon aloittaneeksi myös yhtiöittämisen ja fuusion seurauksena tai toiminimimuotoisen yrityksen muuttuessa yhtiömuotoiseksi, jolloin se saa uuden yritystunnuksen. Yritys katsotaan lopettaneeksi, kun se lakkaa toimimasta sekä työnantajana että arvonlisäverovelvollisena, ja vanha yritystunnus lopetetaan. Toimintansa lopettaneeksi yritys voidaan katsoa myös silloin, kun se sulautuu toiseen yritykseen Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka, suurimmilla niitä on satoja ja ne voivat sijaita eri puolilla maata. Arviolta 95 prosenttia Suomen yrityksistä on yksitoimipaikkaisia, mutta monitoimipaikkaisten suurten yritysten osuus maamme yritysten henkilöstöstä ja liikevaihdosta on merkittävä. 18 Yli 18 kuukauden toimimattomuuden jälkeen aktivoituva yritys määritetään uudestaan aloittaneeksi ja edeltävä lopetustieto jää voimaan. Mikäli lopettaneeksi merkitty yritys aktivoituu ennen 18 kuukauden ajan täyttymistä, lopetustieto kumotaan ja yritys katsotaan toimivaksi koko ajanjaksolla. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilasto kattaa myös kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvollisia yrityksiä. Sen ulkopuolelle jäävät säätiöt, aatteelliset

14 14 Ympäristöalan ydintoimialoilla toimintansa aloittaneiden määrä on vaihdellut noin yrityksen välillä vuosina Yritysten nettolisäys (aloittaneet miinus lopettaneet) kasvoi vuoteen 2007 saakka. Kansantalouden suhdannekäänne näkyi vuonna 2008, jolloin yritysten nettolisäys putosi nollaan, kun toimintansa aloittaneiden määrä väheni ja lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edellisvuosia ripeämmin (Kuvio 1). Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi kuitenkin kasvuun vuonna 2009 ja taantumaa edeltänyt taso saavutettiin jo seuraavana vuonna. Yritysten määrän suhteellisen hidas kasvu on aiheuttanut, että yrityskannan vaihtuvuus on ollut ympäristöalalla viime vuosina pienempää kuin koko alkutuotannon ulkopuolisessa yritystoiminnassa keskimäärin. Vain maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa, materiaalien kierrätyksessä ja maisemanhoitopalveluissa vaihtuvuus oli keskiarvoa suurempaa Yritysten määrän nettolisäys oli noin yksitoista prosenttia yrityskannasta. jätteen keruun ja lämpö-, ääni- ja tärinäeristeiden asennuksen toimialoilla yritysten nettolisäys on pudonnut negatiiviseksi (Taulukko 3). Ekonomistien mukaan yritysten vaihtuvuus on osoitus kansantaloutta eteenpäin vievästä muutosvoimasta. Yrityskannan uusiutuminen heijastaa parhaimmillaan koko talouden uudistumiskykyä ja innovatiivisuutta, mikä on kilpailukyvyn perusta. Yrityskannan vaihtuvuus liittyy läheisesti innovaatioihin, jotka ovat tärkein tuottavuuden kasvutekijä. Tällä ei tarkoiteta pelkästään tuotantoteknologiaa, vaan myös uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja, uudenlaista työn organisointia, edistyksellisiä työolosuhteita tai uusia liiketoimintamalleja ja ansaitsemistapoja. Yleisenä kehityssuuntana on, että viime vuosikymmeninä yritysten kasvu ja kehitys on tullut entistä turbulentimmaksi. Lisääntyvä kansainvälinen kilpailu, nopea tekninen kehitys, talouden rakennemuutos perinteisistä tuotteista huipputeknologiaan ja palveluihin, tuotantotapojen muuttuminen ja talouden sääntelyn purkaminen ovat kaikki lisänneet yrityskannan vaihtuvuutta. Vaihtuvuutta voivat lisätä suhdannevaihtelut ja ulkoiset tekijät, kuten lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, joiden seurauksena uusille yrittäjille ja toimialoille on syntynyt kasvualustaa. Suomessa vaihtuvuutta ja työn tuottavuutta lisäsi merkittävästi 1990-luvulla talouslama, jolloin tehottomien yritysten poistuminen markkinoilta antoi tilaa uusien elinkelpoisten yritysten kasvulle ja toimialojen uudelleen järjestäytymiselle. Samansuuntainen kehitys voi toistua meneillään olevan taloudellisen matalasuhdanteen seurauksena. Vaihtuvuuden vaikutukset näkyvät nopeasti työmarkkinoilla, joissa tapahtuvat muutokset voivat olla dramaattisemmat kuin muutokset yritys- ja toimialarakenteissa, mikäli muutoksia ei haluta estää vanhoja rakenteita tukemalla. Asiaa on mitattu työpaikkojen vaihtuvuutena. Tällä tarkoitetaan summaa syntyneistä työpaikoista niissä yrityksissä, jotka ovat lisänneet työvoimaansa ja hävinneistä työpaikoista niissä yrityksissä, jotka ovat vähentäneet työvoimaansa. Työpaikkojen vaihtuvuus on tärkeä tekijä teknisessä kehityksessä ja tuottavuuden nousussa. Uudet työpaikat edustavat yleensä korkeampaa teknologiaa ja niiden työntekijät ovat koulutetumpia, kun taasen häviävillä työpaikoilla on yleensä tehottomampi teknologia ja vähemmän koulutettuja työntekijöitä. yhdistykset, julkiset viranomaiset ja uskonnolliset yhteisöt. Tilastoon sisältyvät valtion liikelaitokset mutta eivät kuntien liikelaitokset.

15 15 Kuvio 1 Ympäristöalan ydintoimialojen aloittaneet ja lopettaneet yritykset , yritysten lkm (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Taulukko 3 Ympäristöalan ydintoimialojen aloittaneet ja lopettaneet yritykset yrityskannasta ja yrityskannan vaihtuvuus , prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisterin, Tilastokeskus). Aloittaneet/yrityskanta, % Lopettaneet/yrityskanta, % Nettolisäys/yrityskanta, % Vaihtuvuus, % Maaperän ja vesistön kunnostus yms. 48,4 22,6 25,8 71,0 Materiaalien kierrätys 39,5 24,3 15,1 63,8 Maisemanhoitopalvelut 35,3 14,7 20,6 50,0 Viemäri- ja jätevesihuolto 33,8 11,4 22,4 45,1 Lämpö- ja yms. eristeiden asennus 20,5 23,0-2,5 43,5 Katujen ja teiden puhtaanapito 25,1 16,7 8,4 41,8 Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla 38,8 1,5 37,3 40,3 Jätteen ja romun tukkukauppa 17,9 13,9 4,1 31,8 Jätteen käsittely ja loppusijoitus 12,8 11,3 1,4 24,2 Jätteen keruu 6,5 13,6 20,1-7,2 Ympäristöalat yhteensä 26,6 15,3 11,3 41,9 Yritystoiminta yhteensä 27,9 20,7 7,1 48, Henkilöstö ja liikevaihto Ympäristöalan yritystoimipaikkojen henkilöstö oli Tilastokeskuksen YTR:n mukaan henkilöä ja liikevaihto 3,6 miljardia euroa vuonna Alan työllisyys lisääntyi 15 prosenttia (noin henkilöä) vuosina Liikevaihto nousi nimellisesti yksitoista prosenttia. Ympäristöalalla työllisyyden ja liikevaihdon kasvu on ollut huomattavasti ripeämpää kuin yritystoiminnassa keskimäärin, mutta kehitys on poikennut

16 16 alatoimialoilla toisistaan. 19 Ripeintä kehitys on ollut viemäri- ja jätehuollossa sekä katujen ja teiden puhtaanapidossa (Taulukko 4) Viemäri- ja jätevesihuollossa nopea kasvu on osin tilastollista, mikä johtuu kunnallisten toimintojen yhtiöittämisestä. Kasvuprosentit olivat melko korkeita myös jätteen keruussa, käsittelyssä ja loppusijoituksessa sekä maaperän ja vesistön kunnostuksessa. Hitainta kehitys oli rakennusten ja rakennelmien lämpö-, ääni- ja tärinäeristystöissä, mikä on seurausta rakennustoiminnan hiljenemisestä 2000-luvun nousukauden jälkeen. Lisäksi liikevaihto on alentunut jätteen ja romun tukkukaupassa ja materiaalien kierrätyksessä, vaikka toimialojen työllisyys on kohentunut. Tilastokeskuksen liiketoiminnan suhdannekuvaajiin perustuvien ennakkoarvioiden mukaan voidaan päätellä, että monien ydintoimialojen liikevaihto on lähtenyt laskuun vuonna Jätteen keruussa käsittelyssä ja loppusijoituksessa liikevaihdon arvioidaan pienenevän noin kaksi prosenttia ja maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa noin yksitoista prosenttia. Liikevaihdon arvellaan lisääntyvän vain viemäri- ja jätevesihuollon päätoimialalla. 20 Ennakkoarviot perustuvat liikevaihdon kehitykseen vuoden 2012 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Taulukko 4 Toimipaikkojen henkilöstö ja liikevaihto ympäristöalan ydintoimialoilla (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Henkilöstö, lkm Liikevaihto, euroa Henkilöstön kasvu , % Liikevaihdon kasvu , % Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla ,3 6,2 Viemäri- ja jätevesihuolto ,3 103,2 Jätteen keruu ,6 20,2 Jätteen käsittely ja loppusijoitus ,9 47,7 Materiaalien kierrätys ,5-11,1 Maaperän ja vesistön kunnostus yms ,7 38,3 Lämpö- ja yms. eristeiden asennus ,3-15,6 Jätteen ja romun tukkukauppa ,0-17,0 Katujen ja teiden puhtaanapito ,8 385,7 Maisemanhoitopalvelut ,1 34,2 Yhteensä ,7 10, Yrityskoko ja omistajuus Ympäristöalan ydintoimialoilla lähes 58 prosenttia yrityksistä työllisti alle kaksi henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna vuonna Yrityksistä 2-9 henkilöä työllistäviä pientyönantajia oli kolmannes. Alle 10 henkilön mikroyritykset työllistivät yhteensä kolmanneksen ydintoimialojen henkilöstöstä. Keskisuuria ja suuria yrityksiä oli vain 29, mutta niiden osuus työllisyydestä nousi 35 prosenttiin (Kuvio 2). Useimmilla ympäristöaloilla 2-9 henkilön pientyönantajat olivat kuitenkin suurin yritysten kokoluokka henkilöstön kokonaismäärällä laskettuna. 19 Vuosina Suomen kaikkien yritysten henkilöstö lisääntyi Tilastokeskuksen YTR:n mukaan vain 0,4 prosentin. Liikevaihto kasvoi nimellisesti 2,7 prosenttia. 20 Jätteen keruu, käsittely, loppusijoitus ja materiaalien kierrätys (tol 38) kattaa seuraavat alatoimialat: jätteen keruu (tol 381), jätteen käsittely ja loppusijoitus (tol 382) sekä materiaalien kierrätys (tol 383).

17 17 Keskittynein toimiala oli Tilastokeskuksen YTR:n mukaan sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla, jossa yhdellä yrityksellä oli 70 prosentin markkinaosuus. Toiseksi keskittyneimpiä toimialoja ovat materiaalien kierrätys, jossa yhdellä yrityksellä on 46 prosentin markkinaosuus. Seuraavan oli jätteenkäsittely ja loppusijoituksen toimiala, jossa kahdella suurimmalla yrityksellä on 40 prosentin markkinaosuus työllisyydellä mitattuna. Voidaan kuitenkin todeta, että ympäristöala ei ole kovin keskittynyt toimiala, jos lähtökohtana ovat muodollisesti itsenäiset yritykset. Kuvio 2 Ympäristöalan ydintoimialojen yritykset henkilöstö kokoluokittain 2011, prosenttia yrityksistä ja henkilöstöstä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Konserneihin kuuluvat yritykset Jos tarkastelun kohteena ovat ympäristöalan päätoimialoilla 21 toimivat yritysryhmittymät (konsernit), saadaan yritystoiminnan keskittymisestä toisenlainen käsitys kuin tarkasteltaessa yritystoimintaan osallistuvia oikeushenkilöitä (yhtiöitä), joista osa on ainoastaan muodollisesti itsenäisiä konserniyrityksiä (emo- ja tytäryritykset). Määritelmällisesti konserni on taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa muussa yrityksessä (tytäryritys). Määräämisvalta voi syntyä silloin, kun yhtiöllä on yli puolet omistetun yrityksen osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai omistavalla yrityksellä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö omistetun yhtiön hallituksesta. Konserniyrityksiä voivat olla osake- ja henkilöyhtiöt, osuuskunnat ja muut liiketoimintaa harjoittavat yhteisöt. Vastaavasti kunta voi muodostaa tytäryhtiöineen konsernin. Konsernin teoreettinen käsite on todellisuudessa laveampi kuin lainsäädännön mukaan. Määräämisvalta ei ole siis sidottu omistajan oikeudelliseen muotoon Päätoimialoja ovat viemäri- ja jätevesihuolto (Nace 37), jätteen keruu, käsittely, loppusijoitus ja materiaalien kierrätys (Nace 38) ja maaperän ja vesistöjen kunnostus (Nace 39). Muut ympäristöalan toimialat jäävät tässä tarkastelun ulkopuolelle (Nace:t 35111, 43291, 4677, ja 813). 22 Konsernikokonaisuus voi muodostua yhtä hyvin yksityisen henkilön ympärille. Periaatteessa valtiokin muodostaa virastojen, liikelaitosten ja valtionyhtiöiden kanssa yhden suuren konsernikokonaisuuden.

18 18 Tilastokeskuksen YTR:n mukaan konserneihin kuului vuonna 2011 vain 61 ympäristöalan päätoimialoilla toimivaa yritystä, mutta konserniyritykset (emo- ja tytäryhtiöt) työllistivät henkeä, eli 46 prosenttia päätoimialojen henkilöstöstä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,3 miljardia (Kuvio 3). 23 Tilastokeskuksen konsernirekisterin tilastoja tulkittaessa kannattaa ottaa huomioon, että ne sisältävät ilman konsernirakennetta Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset, mutta niiden ulkopuolelle jää kokonaan joukko pieniä konserneja, jotka eivät laadi konsernitilinpäätöstä. Kuvio 3 Konserneihin kuuluvat yritykset ympäristöalan päätoimialoilla (Nace:t 37-39) 2011, prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Omistajatyyppi Ympäristöalan päätoimialojen 24 ydinyrityksistä yksityisiä kotimaisia oli Tilastokeskuksen YTR:n mukaan yli 70 prosenttia (617 yritystä). Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli vain seitsemän, mutta niiden osuus ydintoimialojen työllisyydestä oli lähes kymmenen prosenttia. Ulkomaalaistaustaisilla yrityksillä tarkoitetaan Tilastokeskuksen YTR:ssä yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa. Ulkomaisten yritysten merkitys ei ole kuitenkaan viime vuosina kasvanut ympäristöaloilla. Sen sijaan julkisyhteisöjen omistamien yritysten määrä ja markkinaosuus on lisääntynyt 2000-luvulla. Vuonna 2011 ympäristöalan toimi 51 valtion ja kuntien omistamaa yhtiötä, jotka työllistivät runsaat henkilöä. Päätoimialojen työllisyydestä julkisyhteisöjen omistamat yritykset muodostivat miltei viidenneksen. Osuus on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Julkisyhteisöillä on vahva asema viemäri- ja jätevesihuollossa sekä jätteenkäsittelyssä ja loppusijoituksessa, joissa on tapahtunut kunnallisten laitosten yhtiöittämistä ja yritysten uusperustantaa (Kuvio 4). 23 YTR:n tilastot sisältävät yritykset, jotka ovat kuuluneet konserneihin tilastovuoden viimeisenä päivänä. Tässä liikevaihtotiedot kuvaavat Suomessa toimivien konserniyritysten summatietoja. Ne eivät vastaa konsernitilinpäätöksissä ilmoitettua konsolidoitua liikevaihtoa, johon sisältyy myös ulkomainen liikevaihto. 24 Päätoimialoja ovat viemäri- ja jätevesihuolto (tol 37), jätteen keruu, käsittely, loppusijoitus ja materiaalien kierrätys (tol 38) ja maaperän ja vesistöjen kunnostus (tol 39). Muut ympäristöalan toimialat jäävät tässä tarkastelun ulkopuolelle (tol:it 35111, 43291, 4677, ja 813).

19 19 YTR:n tilastot eivät sisällä kunnallisia liikelaitoksia. Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastojen mukaan Suomessa oli jätehuollossa vuonna 2011 kuitenkin yksi kuntayhtymien 25 ja neljä kuntien (Oulu, Turku, Rauma ja Uusikaupunki) omistamaa eriytettyä liikelaitosta. Liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto oli 25 miljoonaa euroa. Lisäksi eriytettyjen liikelaitosten ulkopuolisen toiminnan käyttökustannukset (toimintamenot plus poistot ja arvonalentumiset plus vyörytyserät) olivat kunta-alalla 156 miljoonaa euroa vuonna Kuvio 4 Ympäristöalan päätoimialojen (Nace:t 37-39) yritykset omistajatyypeittäin , osuus toimialan työllisyydestä, prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus) Kasvuyrittäjyys ympäristöalan päätoimialoilla Yrittäjien tai yritysten määrän arviointi ei luonnollisesti tavoita täysin niitä yrittäjyyteen liittyviä seikkoja, joita pidetään talouskehityksen kannalta tärkeänä. Vähintään yhtä tärkeää on, että yritykset kasvavat, toisin sanoen luovat uusia työpaikkoja ja toisaalta ovat innovatiivisia uusien tuotteiden, liiketoimintamallien, palveluprosessien sekä tuotantomenetelmien luomisessa. Tilastotiedot näistä ulottuvuuksista antavat pessimistisemmän kuvan yrittäjyyden tilasta maassamme kuin yritysten määrän nettolisäystä kuvaavat sinänsä myönteiset luvut ja 2000-luvuilla. 26 Suomessa yritysrakenteen murheenkryyninä on pula kaikista mikroyrityksiä suuremmista pienistä ja keskisuurista henkeä työllistävistä yrityksistä, joita on vain 6-7 prosenttia yrityskannasta. Kasvuhakuiset pk-yritykset olivat alihankkijoina tärkeitä myös suurten yritysten liiketoiminnalle. Osasyynä kasvavien pk-yritysten pieneen määrään on se, että monet suomalaiset perustaja-omistajayrittäjät luopuvat yrityksestään melko varhaisessa vaiheessa saatuaan sopivan tarjouksen. Ostajina ovat usein suuret koti- ja ulkomaalaistaustaiset yritykset. 25 Keski-Suomen Jätehuollon liikelaitoskuntayhtymä. 26 Työ- ja elinkeinoministeriö: Yrittäjyyskatsaus 2010.

20 20 Jotta maamme voisi menestyä maapalloistuvassa kilpailussa, tarvitsemme innovatiivisia kansantalouden tuottavuutta parantavia kasvuyrityksiä moninkertaisen määrän nykyiseen verrattuna. Ne edistävät rakennemuutosta ja vahvistavat sitä kautta kansantalouden elinvoimaisuutta ja tuovat verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja edelleen rakentamiseen. Uudet innovaatiot 27 ovat Suomen kansantalouden kohtalonkysymyksiä väestön ikääntyessä, ikäluokkien pienentyessä ja kansainvälisen kilpailun kiristyessä uusien kehittyvien maiden toimesta. Liiketaloustieteen mukaan yrityksen kasvu ilmenee muun muassa yrityksen markkinaosuuden kasvuna tai markkina-alueen laajenemisena (geneerinen kasvu), liiketoiminnan kehittymisenä uusille urille (diversifiointi) taikka yrityksen kasvuna yritysostojen ja fuusioiden kautta. Reaalitaloudessa kasvu perustuu yrityskohtaisiin kilpailuetuihin, joita kilpailijoiden on vaikea kopioida ja joista asiakkaiden on vaikea luopua. Erilaisia kasvuyrityksiä on paljon, ja esimerkiksi palveluyritysten kasvu ei välttämättä selity samoilla tekijöillä kuin kasvu jalostusaloilla. 28 Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että yrityksen kasvuun vaikuttavat ainakin kolme yrityksen sisäistä asiaa: yrityksen organisaation ja yrittäjän ominaisuudet sekä yrityksen kasvuun ja johtamiseen liittyvät strategiat. Organisaation ominaisuuksilla viitataan yrityksen kasvutarpeeseen, toimialaan ja kasvuun tarvittaviin voimavaroihin. Esimerkiksi kaikilla pienillä aloittavilla yrityksillä ei ole riittävästi nopeaan orgaaniseen kasvuun tarvittavia henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja tai uskottavuutta markkinoilla asiakkaiden tai rahoittajien mielestä. Avuksi tulevat silloin aloittavien yritysten viralliset ja epäviralliset verkostosuhteet ja niiden kautta tulevat suuremmat voimavarat. Verkottuminen muiden yritysten ja yhteistyö asiakkaiden kanssa edistää innovaatioita ja antaa pienelle, uudelle yritykselle tarpeellisia voimavaroja. Luonnollisesti yritykset, jotka ovat syntyneet yritys- ja omistusjärjestelyjen kautta vanhoista yrityksistä, voivat päästä paremmin alkuun kuin puhtaalta pöydältä aloittavat aidosti uudet yritykset, koska vanhoilla yrityksillä on useimmiten tuotannontekijät, markkinat ja asiakkaat valmiina. Keskeisiä kasvuyrityksen ominaisuuksia ovat yrittäjien ja yrityksen johdon halu luoda ja tunnistaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia, valmius kohdata kovaa kilpailua ja ottaa taloudellisia ja muita henkilökohtaisia riskejä. Riskinottovalmius tarkoittaa usein varmojen markkinoiden ja hyväksi havaittujen palvelujen tai tuotteiden hylkäämistä. Taustalla on valistunut näkemys markkinoiden tai markkina-alueen ostovoiman kehityksestä, asiakkaiden uusista tai muuttuvista tarpeista taikka kehittyvän teknologian ja osaamisen antamista uusista mahdollisuuksista. Kasvuyritykset tilastollisesti Kasvuhakuisuus ei takaa luonnollisesti kasvun toteutumista, vaan se kuvastaa yrityskyselyihin vastanneiden yritysjohtajien ja vastuuhenkilöiden omia toiveita tai näkemyksiä edustamansa yrityksen tavoitteista. Koska pyrkimykset eivät välttämättä toteudu, on 27 Innovaatioita voivat olla esimerkiksi uusi tuote, palvelu, liiketoimintamalli, teknologia, uusi toimintatapa, uudentyyppinen työn organisointi tai edistykselliset työolosuhteet. 28 Eroja on myös samoilla toimialoilla toimivien yritysten välillä. Yritysten erilaisuus voimavarojen, toimintaiän ja liiketoimintamallin suhteen vaikuttavat kasvumahdollisuuksiin onnekkaasta ajoituksesta puhumattakaan. Ilmiön monimuotoisuudesta kertoo se, että kasvu voi tapahtua yritysryppäiden tai verkottumisen kautta.

Ympäristöliiketoiminta 2009

Ympäristöliiketoiminta 2009 Ympäristö ja luonnonvarat 2010 Ympäristöliiketoiminta 2009 Lajiteltujen materiaalien kierrätys oli suurin ympäristöliiketoiminnan toimiala vuonna 2009 Ympäristöliiketoimintaan kuuluvien toimialojen yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2013

Ympäristöliiketoiminta 2013 Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Ympäristöliiketoiminta 2013 Ympäristöliiketoiminnan liikevaihdossa pientä kasvua vuonna 2013 Ympäristöliiketoiminta kasvoi hieman vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna. Ympäristöliiketoiminnalla

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Yritysrekisterin vuositilasto 2012

Yritysrekisterin vuositilasto 2012 Yritykset Yritysrekisterin vuositilasto Yritysten henkilöstö väheni ja liikevaihto kasvoi vuonna Korjattu... Korjaukset on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Suomessa toimi 8

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni eniten kaupan alalla Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,4 prosenttia vuoden 2014 neljännellä

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi huomattavasti Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 9,1 prosenttia vuoden 2014 kolmannella

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kirkkonummen yrityskatsaus 2014

Kirkkonummen yrityskatsaus 2014 23.6.2014 Liite elinkeino-ohjelmaan Dnro:985/14.00.01/2013 Kirkkonummen yrityskatsaus 2014 - Raportti kunnan elinkeino- ja yritysrakenteesta Sisältö 1 Yritysten toiminta ja profiili 3 1.1 Yritysten määrä,

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä laski edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2013 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten määrä edelleen laskusuunnassa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 2,9 prosenttia vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet

Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet Aineistokuvaus Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet Sisältökuvaus Teollisuuden Aineet ja tarvikkeet -tilasto sisältää tavaranimikkeittäisiä eli hyödykkeittäisiä arvoja määrätietoja ostetuista aineista ja tarvikkeista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusia yrityksiä entistä vähemmän Suomessa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 10,3 prosenttia vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 6,2 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TEM raportteja 9/2013

TEM raportteja 9/2013 TEM raportteja 9/2013 Vanhusten ja erityisryhmien yksityisen palveluasumisen kilpailutilanne Jatkoselvitys toimialan palvelukysynnästä, yrityksistä ja markkinoista 2011-12 Pekka Lith Strategiset ohjelmat

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Yritysrekisterin vuositilasto 2010

Yritysrekisterin vuositilasto 2010 Yritykset 2011 Yritysrekisterin vuositilasto 2010 Yritysten määrä ja henkilöstö väheni, mutta liikevaihto kasvoi vuonna 2010 Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan 318 951 yritystä vuonna

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Muotoiluala lukuina. Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013

Muotoiluala lukuina. Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013 Muotoiluala lukuina Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 13 Kansantalouden muotoilu missä, miten ja kenelle? Muotoilijat, eli muotoilun Kisa-ammattilaiset (Knowledge Intensive Service Activities)

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni kaikissa maakunnissa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,3 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisellä

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

TILASTOLIITELOMAKE. Yritysten rakennetilasto, YRITYKSEN TIEDOT Teollisuus ja rakentaminen

TILASTOLIITELOMAKE. Yritysten rakennetilasto, YRITYKSEN TIEDOT Teollisuus ja rakentaminen Tiedonhankinta PL 6B 00022 TILASTOKESKUS Puhelin (09)17341 TILASTOLIITELOMAKE Yritysten rakennetilasto, YRITYKSEN TIEDOT Teollisuus ja rakentaminen TILKES 2012 Yrityksen nimi ja postiosoite: Lakisääteinen

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten perustaminen jatkuu laskusuuntaisena Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 6,7 prosenttia vuoden 2013 neljännellä

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 2. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Uudenmaan kasvuyrittäjyys

Uudenmaan kasvuyrittäjyys Uudenmaan kasvuyrittäjyys Raportti Uudenmaan kasvuyrityksistä kyselytutkimusten ja hallinnollisten tilastoaineistojen valossa Helsinki 12.12.2014 Pekka Lith Lith Consulting Group Sisältö 1 Johdanto 3

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot