Kirkkonummen yrityskatsaus 2014

Transkriptio

1 Liite elinkeino-ohjelmaan Dnro:985/ /2013 Kirkkonummen yrityskatsaus Raportti kunnan elinkeino- ja yritysrakenteesta

2 Sisältö 1 Yritysten toiminta ja profiili Yritysten määrä, koko ja ikä Yritystoimipaikat, omistajuus ja kansainvälinen toiminta 6 2 Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus 12 3 Työmarkkinat ja työssäkäynti 17 Lähteet 21 Liite Suhdannekatsaus 22 2

3 1 Yritystoiminta ja profiili Tämä raportti sisältää tilastotietoa Kirkkonummella toimivien yritysten ja niiden toimipaikkojen määrästä, rakenteesta, toiminnan laajuudesta ja yritystoiminnan uusiutumisesta. Yritysrakennetta tarkastellaan yritysten päätoimialan, yrityskoon, omistajatyypin, oikeudellisen muodon ja ulkomaankaupan pohjalta. Toiminnan laajuutta mitataan henkilöstöllä ja liikevaihdolla. Uusiutumista kuvataan yrityskannan vaihtuvuudella, jonka taustalla ovat yritystoiminnan aloittamista ja lopettamista koskevat tilastot. Lisäksi raportissa kuvataan Kirkkonummen väestörakennetta sekä kunnan demografisessa ja taloudellisessa huoltosuhteessa tapahtuneita muutoksia luvuilla. Lopuksi tarkastellaan työllisyyttä, työpaikkoja ja työpaikkaomavaraisuutta toimialoittain sekä työpaikkamatkailun kehitystä. Raportin tärkeimpiä lähteitä ovat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR ja työssäkäyntitilasto Yritysten määrä, koko ja ikä Kunnan alueella toimi 1807 yritystä vuonna 2012, joiden kotikuntana oli Kirkkonummi. Kolme neljäsosaa näistä yrityksistä oli yksinyrittäjien omistamia. Työnantajayrityksillä oli kuitenkin aivan keskeinen asema yritystoiminnan työllisyydessä. Vähintään kahden henkilön työnantajayritykset työllistivät 86 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vähintään kymmenen henkilön yritysten osuus kaikista yritysten Vuonna 2012 kunnan alueella toimi 1807 yritystä, joiden kotikuntana oli Kirkkonummi (Tilastokeskus, yritys ja toimipaikkarekisteri, YTR). Jalostus- ja palvelualoilla näistä yrityksistä toimi 93 prosenttia (1688 kpl) ja alkutuotannossa seitsemän prosenttia (119 kpl). Tilastoon sisältyivät ne yritykset, jotka olivat toimineet vuonna 2012 yli puoli vuotta, ja jotka työllistivät enemmän kuin puoli henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitaten tai muodostivat liikevaihtoa yli euroa. Liikevaihtorajasta johtuen huomattava osa YTR:n tilastoimista yrityksistä Suomessa on sivutoimisten tai osa-aikaisten yrittäjien omistamia. Kirkkonummea kotipaikkakuntaan pitävät yritykset voidaan jakaa yksinyrittäjiin ja työnantajayrittäjiin. Yksinyrittäjien omistamia ovat määritelmällisesti ne yritykset, joiden henkilöstö oli alle kaksi vuosityöllistä vuonna Työnantajia ovat vastaavasti ne yritykset, joiden henkilöstö oli vähintään kaksi henkilöä. Työnantajayritykset voidaan jakaa edelleen 2-9 henkilöä työllistäviin pientyönantajiin ja niitä suurempiin työnantajayrityksiin. Kolme neljästä Kirkkonummea kotipaikkakuntanaan pitävistä jalostus- ja palvelualojen yrityksistä (pl. alkutuotanto) oli yksinyrittäjien omistamia vuonna Kaikkien yritysten työllisyydestä yksinyrittäjät muodostivat 14 prosenttia. Pientyönantajia yrityksistä oli runsas viidennes ja ne työllistivät viidenneksen kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vähintään kymmenen henkilön työnantajia yrityksistä oli neljä prosenttia kaikista, mutta ne työllistivät lähes kaksi kolmasosaa yritysten henkilöstöstä (Kuvio 1). 3

4 Taulukko 1 Yritykset Kirkkonummella (kotipaikkakunta) päätoimialoittain v (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yritykset, Osuus, % Ammatillinen ja tekninen toiminta ,9 Rakentaminen ,7 Kauppa ,2 Koulutus ja henkilöpalvelut ,4 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut ,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 150 8,9 Kuljetus 137 8,1 Teollisuus 83 4,9 Informaatio ja viestintä 64 3,8 Majoitus- ja ravitsemisala 49 2,9 Rahoitustoiminta 19 1,1 Jalostus- ja palvelualat yhteensä ,0 (93,4) Maa-, metsä- ja kalatalous 119 (6,6) Yhteensä 1807 (100,0) Kuvio 1 Yritykset Kirkkonummella (kotikunta, pl. alkutuotanto) henkilöstön kokoluokittain v. 2012, osuus kaikista yrityksistä ja niiden henkilöstöstä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 4

5 Kirkkonummella on jonkin verran enemmän yksinyrittäjien omistamia yrityksiä kuin Suomessa keskimäärin (67 %), Päätoimialoittain tarkasteluna yksinyrittäjiä on eniten koulutuksessa ja henkilöpalveluissa, kuten urheilu- ja virkistystoiminnassa, kulttuuripalveluissa, parturi-, kampaamo- ja kauneushoitolatoiminnassa sekä liike-elämän palvelualoilla, kuten liikkeenjohdon konsultoinnissa, taloushallinnon palveluissa. Vähiten yksinyrittäjiä on kuljetusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla, jossa toiminnan pyörittäminen vaatii käsipareja (Kuvio 2). Kuvio 2 Yritykset Kirkkonummella (kotikunta, pl. alkutuotanto) päätoimialoittain ja henkilöstön kokoluokittain v. 2012, osuus kaikista toimialan yrityksistä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yritysten ikä 5

6 Kirkkonummelaisista vuonna 2012 toiminnassa olleista yrityksistä 44 prosenttia oli aloittanut toimintansa vuoden 2005 jälkeen (Tilastokeskus, YTR). Nämä uudet yritykset vastasivat lähes 40 prosentista kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vanhempien yritysten joukossa on myös erittäin merkittäviä työnantajia. Ennen vuotta 1970 aloittaneita yrityksiä oli hieman alle kolme prosenttia kaikista yrityksistä, mutta ne työllistivät jopa reilun viidenneksen yritysten henkilöstöstä (Kuvio 3). Ennen vuotta 1970 toimintansa aloittaneita yrityksiä oli seitsemäntoista. Niistä 1960-luvulla aloittaneita oli kuusi, 1950-luvulla kaksi ja 1940-luvulla kolme. Vanhin yritys oli aloittanut toimintansa vuonna Yritysjärjestelyistä johtuen tilastollinen perustamisvuosi ei aina ole sama kuin yrityksen alkuperäinen perustamisvuosi. Kuvio 3 Yritykset Kirkkonummella (kotikunta) toiminnan aloittamisvuoden mukaan v. 2012, osuus kaikista yrityksistä ja niiden henkilöstöstä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 1.2 Yritystoimipaikat, omistajuus ja kansainvälinen toiminta 6

7 Kirkkonummella toimi yhteensä yritystoimipaikkaa, jotka työllistivät kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna henkilöä vuonna Liikevaihtoa toimipaikkoihin kertyi 3,4 miljardia euroa. Suurimmat työllistäjät olivat kauppa, teollisuus ja liike-elämän palvelut. Vajaalla kolmanneksella toimipaikoista yrityksen kotikunta sijaitsi Kirkkonummen ulkopuolella, pääasiassa Helsingissä tai Espoossa. Nämä toimipaikat työllistivät lähes kolmanneksen Kirkkonummella toimivien toimipaikkojen koko henkilöstöstä, ja niihin kertyi yli kaksi kolmasosaa liikevaihdosta. Suuren liikevaihto-osuuden taustalla ovat osin kaupan ketjujen toimipaikat. Ulkomaalaistaustaisten yritysten toimipaikat ovat taloudellisen toimeliaisuuden moottoreita Kirkkonummella. Niiden työllisyysosuus nousee lähes kolmanneksen koko yritystoiminnan työllisyydestä ja lähes 80 prosenttiin yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kunnan alueella toimivat yritykset ovat varsin aktiivisia ulkomaankaupan Yritystoiminnan alueellista laajuutta kuvataan yleensä yritysten toimipaikkatasolla eikä yritystasolla, ellei ole kyse koko maan tason tiedoista. Yritystoimipaikkoja Kirkkonummella oli vuonna 2012 (Tilastokeskus, YTR). Niistä toimi jalostus- ja palvelualoilla ja 121 alkutuotannossa. Kirkkonummella toimivista yritystoimipaikoista 1 450, eli 72 prosenttia oli kuntaa kotipaikkakuntaan pitävien yritysten hallinnassa. Muita kuntia kotipaikkakuntanaan pitävien yritysten hallinnassa oli 570 toimipaikkaa, eli 28 prosenttia. Kunnan kannalta ei ole kovin suurta eroa siinä, missä yrityksen varsinainen kotipaikkakunta tai pääkonttori sijaitsee, kun on kyse monitoimipaikkaisesta yrityksestä. Kaikki toimipaikat luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja kuntaan yhteisöveroina, kiinteistöveroina ja työntekijöistä maksettuina kunnallisveroina. Toimipaikoilla voi olla myös välillisiä työllisyys- ja verotulovaikutuksia. Pääosa Kirkkonummen jalostus- ja palvelujen yrityksistä on yksitoimipaikkaisia. Kirkkonummella yritystoimipaikkojen työllisyys oli kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna henkilöä ja liikevaihto 3,41 miljardia vuonna Suurimmat työllistäjät olivat tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus ja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualat. Liikevaihdosta tukku- ja vähittäiskauppa muodosti yli 70 prosenttia. Kaupan liikevaihto nousee korkeaksi, koska se sisältää kauppatavaroiden läpikulkulaskutuksen. Työllisyys on siis parempi yritystoiminnan laajuuden mittari toimialojen välillä. Vajaat 70 prosenttia Kirkkonummen alueen toimipaikoista työllisti alle kaksi henkilöä. Useimmat näistä olivat yksitoimipaikkaisia ja pää- tai sivutoimisten yksinyrittäjien omistuksessa. Runsas neljännes toimipaikoista työllisti 2-9 henkilöä ja vajaat viisi prosenttia vähintään kymmenen henkilöä. Näiden suurempien toimipaikkojen osuus Kirkkonummella toimivien yritystoimipaikkojen työllisyydestä oli lähes 60 prosenttia. Suurempien toimipaikkojen työllisyysosuus oli korkein teollisuudessa, johon luetaan myös energia-, vesi- ja jätehuolto. Toiseksi korkein osuus oli liike-elämän palveluissa (ammatillinen ja tekninen toiminta). Suhteellisesti pienintä suurempien toimipaikkojen työllisyysosuus oli kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa sekä koulutuksessa ja henkilöpalveluissa. Edellisessä toimialaryhmässä korostuu 2-9 henkilön 7

8 toimipaikkojen työllisyysosuus ja jälkimmäisessä ryhmässä alle kaksi henkilöä työllistävien yrittäjien toimipaikkojen työllisyysosuus. Taulukko 2 Yritykset (kotipaikka Kirkkonummi), yritystoimipaikat ja niiden henkilöstö ja liikevaihto Kirkkonummella päätoimialoittain 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yritykset, Toimipaika t, Henkilöstö, Liikevaihto, milj. euroa Ammatillinen ja tekninen toiminta ,2 Rakentaminen ,5 Kauppa ,4 Koulutus ja henkilöpalvelut ,8 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut ,7 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,4 Kuljetus ,0 Teollisuus ,7 Informaatio ja viestintä ,9 Majoitus- ja ravitsemisala ,5 Rahoitustoiminta Jalostus- ja palvelualat yhteensä ,2 Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteensä ,8 Kuvio 4 Yritystoimipaikat Kirkkonummella yrityksen kotikunnan mukaan 2012, osuus toimipaikoista sekä niiden henkilöstöstä ja liikevaihdosta (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Taulukko 3 Yritystoimipaikkojen työllisyys kokoluokittain ja päätoimialoittain 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Alle kaksi henkilöä, 2-9 henkilöä, Vähintään 10 henkilöä, Yhteensä, Kauppa

9 Teollisuus Ammatillinen ja tekninen toiminta Rakentaminen Kuljetus Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus ja henkilöpalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Rahoitustoiminta Informaatio ja viestintä Jalostus- ja palvelualat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteensä Yritysten toimipaikat ja kotikunnat Yritystoimipaikat voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan onko toimipaikan omistavan yrityksen kotikunta Kirkkonummella vai muualla (mm. Helsinki). Reilulla 70 prosentilla toimipaikoista omistavan yrityksen kotikunta oli Kirkkonummi ja 28 prosentilla muu kunta vuonna Toimipaikkojen henkilöstöstä muissa kunnissa sijaitsevien yritysten osuus oli lähes kolmannes ja liikevaihdosta yli kaksi kolmasosaa, mikä kertoo muita kuntia kotipaikkanaan pitävien suuremmasta keskimääräisestä koosta. Kirkkonummea kotipaikkakuntanaan pitävillä yrityksillä oli noin 450 yritystoimipaikkaa muissa kunnissa. Näiden henkilöstö oli henkilöä ja liikevaihto 385 miljoonaa euroa vuonna Kirkkonummelaiset yritykset siis työllistävät paljon muiden kuntien asukkaita ja tuottavat verotuloja muille kunnille. Suhteellisesti eniten kirkkonummelaisilla yrityksillä on muilla paikkakunnilla toimipaikkoja majoitus- ja ravitsemisalalla (Taulukko 4). Taulukko 4 Yritystoimipaikat Kirkkonummella yrityksen kotikunnan mukaan ja Kirkkonummelaisten (kotikunta) yritysten toimipaikat muissa kunnissa v (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yrityksen kotikunta Kirkko-nu mmi, Yrityksen kotikunta muu kunta, Toimipaik at Kirkkonu mmella yhteensä, Kauppa Rakentaminen Ammatillinen ja tekninen toiminta Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut Koulutus ja henkilöpalvelut Kuljetus Sosiaali- ja terveyspalvelut Teollisuus Kirkkonumm elaisten yritysten toimipaikat muissa kunnissa, 9

10 Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemisala Rahoitustoiminta Jalostus- ja palvelualat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteensä Yritysmuoto Yritystoimipaikkojen eri yritysmuotoja ovat yksityinen toiminimi, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osakeyhtiö tai jokin muu (mm. osuuskunta). Osakeyhtiöt jaetaan yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin, joista jälkimmäisten osakkeilla käydään arvopaperikauppaa. Suomen yrityskannasta osakeyhtiöitä oli 48 prosenttia ja yksityisiä toiminimiä 40 prosenttia vuonna Henkilöyhtiöiden (kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt) rekisteröintien määrä on vähentynyt Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterissä merkittävästi 2000-luvulla. Kirkkonummella 53 prosenttia toimipaikoista (1 084 kpl) oli osakeyhtiömuotoisten yritysten hallinnassa vuonna 2012 (Tilastokeskus, YTR). Henkilöstöstä osakeyhtiöt vastasivat 83 prosenttia ja liikevaihdosta 94 prosenttia. Yksityisillä toiminimillä (ammatin- ja liikkeenharjoittajat) oli paikkakunnalla 38 prosenttia kaikista yritystoimipaikoista (764 kpl), mutta niiden osuus yritysten henkilöstöstä oli vain kymmenen prosenttia (kokovuosityöllisyys). Liikevaihdosta osuus oli alle kaksi prosenttia. Kuvio 5 Yritystoimipaikat Kirkkonummella yritysmuodon mukaan, prosenttia toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Omistajuus ja kansainvälinen toiminta Kirkkonummella toimivista yritystoimipaikoista 97 prosenttia oli yksityisten kotimaisten yritysten omistamia vuonna 2012 (Tilastokeskus, YTR). Kolmella 10

11 prosentilla omistajana oli kotimainen julkisyhteisö (kunta, kuntayhtymä ja valtio) tai ulkomaalaistaustainen yritys. Ulkomaalaistaustaisten yritysten työllisyysosuus nousi kuitenkin lähes kolmannekseen yritystoiminnan työllisyydestä ja lähes 80 prosenttiin yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuonna Liikevaihdosta merkittävä osa koostuu kaupan alan yritysten läpikulkulaskutuksesta. Ulkomaalaistaustaisten yritysten merkittävä osa yritystoiminnan työllisyydestä ja liikevaihdosta Kirkkonummella on tulosta kansainvälisten konsernien suorista investoinneista Suomeen (greenfield -investoinnit, yrityskaupat), joita tarvittaisiin kipeästi lisää maahamme nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Kirkkonummen kunnan näkökulmasta tämä on merkinnyt, että karkeasti arvioiden jopa kolmannes yritysten työntekijöiden maksamista kunnallisveroista on generoitu ulkomaalaistaustaisissa yrityksissä. Sama pätee yhteisöveron kuntaosuuksien tuottoon. Myös kotimaiset yritykset toimivat usein kansainvälisillä markkinoilla. Kirkkonummella oli 28 yritystoimipaikkaa, jotka kuuluivat vientiä EU:n sisämarkkinoilla harjoittaviin yrityksiin vuonna Sisämarkkinavientiä harjoittavien yritysten toimipaikat muodostivat prosenttia kunnan yritystoimipaikkojen työllisyydestä ja liikevaihdosta. EU:n ulkomarkkinoille, kuten Venäjälle tavaroita vieviin yrityksiin kuului vastaavasti 92 yritystoimipaikkaa. EU:n ulkopuolella vientitoimintaa harjoittavien yritysten toimipaikat työllistivät Kirkkonummella 40 prosenttia yritysten henkilöstöstä ja niihin kertyi viidennes liikevaihdosta. Osa EU:n ulkokauppaa harjoittavista yrityksistä toimii myös EU:n sisäkaupassa ja päinvastoin, mutta tästä ei ole saatavilla tilastotietoja. Ulkomaankaupan tilastoihin eivät sisälly puhtaasti palvelukauppaa harjoittavat yritykset puhumattakaan vaikkapa vähittäiskaupan tai majoitus- ravitsemisalan yrityksistä, joiden asiakkaina on Suomeen tulleita ulkomaalaisia kuluttajia (matkailijoita). Kuvio 6 Yritystoimipaikat Kirkkonummella omistajatyypin mukaan, prosenttia yritysten toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 11

12 Taulukko 5 Ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten toimipaikat Kirkkonummella ja niiden henkilöstö ja liikevaihto 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Tuojia Viejiä Viejiä ja tuojia Ei ulkomaan kauppa Yhteensä EU:n sisäkauppaa: - toimipaikat, henkilöstö, liikevaihto, milj. euroa 321,5 0,9 559,9 2531,4 3413,8 EU:n ulkokauppaa: - toimipaikat, henkilöstö, liikevaihto, milj. euroa 200,3 6,5 854,0 2353,0 3413,8 2 Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus Yrityskannan vaihtuvuus eli toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde vallitsevaan yrityskantaan on ollut Kirkkonummella 2000-luvulla suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Selvitysten mukaan korkea vaihtuvuus on usein osoitus eteenpäin vievästä muutosvoimasta ja uudistumiskyvystä. Rakennusalalla, informaatio- ja viestintäalalla sekä koulutuksessa ja henkilöpalveluissa yrityskannan vaihtuvuus oli vilkkainta vuosina Keskimääräistä pienempi vaihtuvuus oli teollisuudessa ja kuljetusalalla sekä sosiaali- ja Kirkkonummella toimintansa aloitti 242 yritystä ja lopetti 185 yritystä vuonna 2012 (pl. alkutuotanto, Tilastokeskus, YTR). Tämä on vajaan prosentin osuus Suomessa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten kokonaismäärästä. Yritysten nettolisäykseksi muodostui 57 yritystä. Uusien yritysten vuosittainen määrä väheni vuosina , mutta se kääntyi uudelleen nousuun vuonna Parin viime vuoden aikana toimintansa lopettaneiden määrä on lisääntynyt nopeammin kuin uusien yritysten määrä (Taulukko 6). Tilastojen tulkinnassa pitää huomioida se, että osa yritysten aloitus- ja lopetustiedoista on hallinnollisia sisältäen niin sanotut epäaidot liiketoiminnan aloitukset ja lopetukset, kuten toimintojen yhtiöittämiset, yritysten väliset fuusiot ja yritysmuodon muutokset. Huomattava osa uusien yritysten perustajista on myös sarja- ja portfolioyrittäjiä. 12

13 Sarjayrittäjillä tarkoitetaan peräkkäistä yritystoimintaa samalla toimialalla harjoittavia yrittäjiä. Portfolioyrittäjät ovat sen sijaan yrittäjiä, jotka pyörittävät samanaikaisesti useampaa eri yritystä. Taulukko 6 Aloittaneet yritykset, Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kirkkonummella (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Lopettaneet Nettolisäys, yritykset, , , , , , , , ,9 Yrityskanna n vaihtuvuus, % Yrityskannan vaihtuvuus Yrityskannan vaihtuvuus eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten osuus vallitsevasta yrityskannasta on ollut Kirkkonummella nousussa vuoden 2010 pohjalukemien jälkeen. Selvitysten mukaan korkea vaihtuvuus on merkki eteenpäin vievästä muutosvoimasta ja uudistumiskyvystä. Vaihtuvuus tarkoittaa sitä, että vanhat kilpailukykynsä menettäneet yritykset poistuvat markkinoilta ja antavat tilaa uusille innovatiivisille ja kasvuhakuisille yrityksille (vrt. luova tuho). Kirkkonummella yrityskannan vaihtuvuus on luvulla ollut suurempaa kuin maamme yritystoiminnassa keskimäärin. Erot vaihtuvuudessa ovat toimialojen välillä kuitenkin huomattavia, ja ne voivat johtua monista tekijöistä. Kaiken tyyppisellä tai kaikkien toimialojen vaihtuvuudella ei ole myöskään yhtä tärkeitä vaikutuksia koskien esimerkiksi uusia tuotteita tai tuottavuutta nostavia innovaatioita, kuten tuotantoteknologiaa, liiketoimintamalleja tai ansaitsemistapoja. Joskus suuressa yrityskannan vaihtuvuudessa voi olla kysymys suhdannevaihteluista tai epäterveistä ilmiöistä. 13

14 Yrityskannan vaihtuvuus oli vilkkainta rakennusalalla, informaatio- ja viestintäalalla sekä koulutuksessa ja henkilöpalveluissa vuosina Rakennusalan ja henkilöpalvelujen korkeamman vaihtuvuuden takana ovat osittain yritystoiminnan alempi aloittamiskynnys ja kireä hintakilpailu, minkä seurauksena monet yritykset ovat kovin lyhytaikaisia. Keskimääräistä pienempää vaihtuvuus oli pääomavaltaisilla toimialoilla, kuten teollisuudessa ja kuljetusalalla sekä erityisiä ammatillisia vaatimuksia edellyttävissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (Kuvio 7). Kuvio 7 Yritysten vaihtuvuus Kirkkonummella päätoimialoittain: (pl. alkutuotanto), prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Erityisesti osaamis- ja teknologiaintensiivisten jalostus- ja palvelualojen vaihtuvuudella on kansantaloudelle tärkeä merkitys, koska niillä on omaa painoarvoaan suurempia heijastus- ja muita välillisiä vaikutuksia toisten toimialojen kasvuun ja tuottavuuden nousuun. Osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa (ammatillinen ja tekninen toiminta) sekä informaatio ja viestinnän toimialoilla vaihtuvuus on ollut keskimääräistä vilkkaampaa. Yrityskannan vaihtuvuus on pienentynyt 2000-luvun nousukauden jälkeen useimmilla päätoimialoilla, kun sitä tarkastellaan kahden vuoden ajanjaksoilla (vuosina ). Erityisesti se on alentunut majoitus- ja ravitsemisalalla ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaalipalveluissa kehitystä selittävät yritystoiminnan keskittyminen ja yritysten uusperustannan vähentyminen. Teollisuudessa ja logistiikka-aloilla vaihtuvuudessa korostuvat toiminnan lakkauttamiset. Taulukko 7 Yrityskannan toimialakohtainen vaihtuvuus Kirkkonummella kahden vuoden ajanjaksoilla vv (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus)

15 -2006 % % % % Rakennusala 35,9 46,7 32,7 39,5 Informaatio ja viestintä 47,2 54,9 35,7 39,1 Koulutus ja henkilöpalvelut 39,8 36,7 30,6 38,3 Ammatillinen ja tekninen toiminta 39,0 42,4 37,7 37,0 Majoitus- ja ravitsemisala 64,8 50,8 52,5 35,9 Teollisuus 27,6 32,6 27,1 34,5 Kauppa 41,8 37,1 39,0 32,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 62,7 39,0 41,9 31,4 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 33,6 36,4 32,9 31,0 Kuljetus 28,7 20,5 15,1 18,7 Yhteensä 38,7 39,4 34,0 34,7 Yritystoiminnan lopetukset Yrityksen eloonjäämisen kannalta kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat selvitysten mukaan kriittisintä aikaa. Suomessa vuonna 2012 toimintansa lopettaneista yrityksistä 38 prosenttia oli toiminut alle kolme vuotta 2012 (Kuvio 8). Yritysten elinikä on yleensä keskimääräistä matalampi niillä yrityksillä, joiden perustamis- ja lopettamistoimet ovat yksinkertaisempia, ja jotka toimivat yleensä vain vähän alkupääomaa vaativilla palvelualoilla. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset yritykset ovat melko pitkäikäisiä. Tämä on osaltaan pienentänyt yrityskannan vaihtuvuutta, uusien yrittäjien esiinmarssia ja yritystoiminnan uusiutumista. Alueittain tarkasteluna eloonjäämisaste on korkeampi maakuntien Suomessa, mikä voi osaltaan johtua korkeammasta yrittämisen aloittamiskynnyksestä. Keskiarvoa alempia eloonjäämisasteita on mitattu pääkaupunkiseudulla, mikä osin johtuu suuresta lyhytaikaisten palveluyritysten määrästä ja lähtökohtaisesti alemmasta yrittämisen aloittamiskynnyksestä. Kuvio 8 Vuonna 2012 toimintansa lopettaneiden yritysten elinikä Suomessa, prosenttia yrityksistä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 15

16 Suomessa yrityskannan vaihtuvuus on luvulla perustunut merkittävältä osin uusien toimintansa aloittaneiden yritysten määrän lisääntymiseen. Toisaalta asia riippuu vallitsevasta suhdannetilanteesta, sillä lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta pienenee noususuhdanteessa. Kirkkonummella yritystoiminnan lopettaminen selitti 43 prosenttia yrityskannan kokonaisvaihtuvuudesta vuonna Lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta on luvulla liikkunut prosentin välillä. Yrityskantaan suhteutettuna lopettaneita yrityksiä on ollut 5,6-9,4 prosenttia. Kuvio 9 Toimintansa lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta ja yrityskannan vaihtuvuudesta Kirkkonummella (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Suomessa pääosa yrittäjistä lopettaa yritystoimintansa omaehtoisesti ja henkilökohtaisista syistä. Kannattavuussyistä toiminta loppuu joka neljännessä yrityksessä. Yksi yleistyvä syy on eläkkeelle siirtyminen, mikä johtuu yrittäjien 16

17 ikärakenteesta. Ikääntyville yrittäjille yritystoiminnasta luopuminen voi olla hankalaa, mikä voi hidastaa yrityskannan tervettä uusiutumista. Suomessa yritysten lopettamisiin on kiinnitetty paljon vähemmän huomiota kuin yritysten perustamiseen eikä yritystoiminnasta luopuville yrittäjille ole tarjolla samanlaisia tukipalveluja kuin yritystoimintaa aloittaville. Kansantaloudellisia menetyksiä voi syntyä siitä, että elinkelpoisille yrityksille ei löydy jatkajia tai toisaalta siitä, että vailla tulevaisuutta olevaa yritystoimintaa jatketaan liian kauan ja joskus jopa yhteiskunnan myötävaikutuksella. Kirkkonummella yritysten lopettamisten osuus yrityskannan vaihtuvuudesta vaihtelee toki myös toimialoittain. Toimintansa lopettaneiden osuus vaihtuvuudesta oli vähintään 50 prosenttiin kaupassa, teollisuudessa ja kuljetusalalla vuosina Globaali talouden rakennemuutos vaikuttaa kehityksen taustalla. Yritysten lopettamisten osuus vaihtuvuudesta on kohonnut muillakin toimialoilla lukuun ottamatta kiinteistö- ja rakennusalaa. Kuvio 10 Yritysten lopettamisten suhteellinen osuus yrityskannan vaihtuvuudesta Kirkkonummella , prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 17

18 3 Työmarkkinat ja työssäkäynti Kirkkonummen työllinen työvoima oli henkilöä vuonna Työpaikkoja kunnassa oli vuonna Työllisten määrä on kasvanut luvulla noin henkilöllä eli lähes 20 prosentilla. Työpaikkoja on samana ajanjaksona tullut lisää vajaat Noin 60 prosenttia kirkkonummelaisista työllisistä käy töissä pääkaupunkiseudulla ja kuusi prosenttia muissa kunnissa. Kirkkonummella käy töissä lähes henkilöä muista kunnista. Työpaikat lisääntyivät vuosina erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa, majoitus- ja ravitsemisalalla, liike-elämän palvelualoilla sekä kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa. Sitä vastoin työpaikkoja on Kirkkonummen työllinen työvoima oli henkilöä vuonna 2012 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotiedon mukaan. Edellisestä vuodesta työllisyys aleni 0,4 prosenttia, mutta koko 2000-luvulla työllisten määrä on lisääntynyt lähes 20 prosentilla (noin henkilöä). Samanaikaisesti kunnassa asuvien työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön määrä on lisääntynyt 36 prosenttia (noin henkilöä) lähinnä väestöpohjan ikääntymisen vuoksi (Taulukko 8). Taulukko 8 Kirkkonummen väestön määrä ja työllisyys vv (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Väestön määrä, Työikäine n väestö, Työlliset, Työllisyy saste, % Työttöm ät, Työmarkki noiden ulkopuoline n väestö, , , , , , , , , , , , , , Huoltosuhteiden kehitys Demografisella eli väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan 0-14 ja yli 64 -vuotiaiden osuutta työikäisestä vuotiaasta väestöstä. Vuonna 2012 demografinen huoltosuhde oli Kirkkonummella 0,53. Tämä tarkoittaa sitä, että sataa työikäistä kohden oli 53 ei-työikäistä. Taloudellinen huoltosuhde, joka mittaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön ja työttömien suhdetta työllisiin oli puolestaan 1,09 vuonna 2012 (Kuvio 11). 18

19 Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt Kirkkonummella 2000-luvulla. Siihen vaikuttavat väestörakenne ja yleinen taloudellinen tilanne. Taloudellinen huoltosuhde voi huonontua nopeastikin jos jokin merkittävä työnantaja lopettaa toimintansa paikkakunnalla. Väestölliseen huoltosuhteeseen ei vaikuta lyhyen aikavälin suhdannevaihtelut. Se paranee yleensä muuttoliikkeen ja syntyvyyden kautta. Hyvä demografinen huoltosuhde kertoo siitä, että paikkakunnalla on työpaikkoja, jotka houkuttelevat työikäistä väestöä. Myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön rakenne tulee huomioida. Kirkkonummella kasvava osa tästä ryhmästä on eläkeläisiä. Myös opiskelijoiden määrä on lisääntynyt. Sen sijaan alle 15 -vuotiaiden lasten määrä on lähtenyt laskuun. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävän työikäisen väestö kostuu myös mm. kotiäideistä ja ns. piilotyöttömistä (Taulukko 9). Kuvio 11 Huoltosuhteiden kehitys Kirkkonummella vv (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Taulukko 9 Työmarkkinoiden ulkopuolella oleva väestö Kirkkonummella vv (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Yhteensä, vuotiaat, Opiskelija t Varusmie het, Eläkeläise t, Muu väestö,

20 Työlliset ja työpaikat toimialoittain Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan noin 17 prosenttia kirkkonummelaisista työllisistä toimi jalostusaloilla (teollisuus ja rakentaminen). 16 prosenttia työllistyi kaupan toimialalla ja vajaat 40 prosenttia erilaisissa yksityisissä palveluissa (pl. sosiaalija terveydenhuolto). Noin neljännes työllistyi valtio-organisaatioissa ja kuntayhteisöissä, joihin luetaan julkinen hallinto ja maanpuolustus, pääosa koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Kirkkonummella oli työssäkäyntitilaston mukaan noin työpaikkaa vuonna Kuntaan on 2000-luvulla syntynyt noin uutta työpaikkaa. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on vajaat 70 prosenttia. Työpaikkojen määrän kehityksessä on suuria toimialakohtaisia eroja. Työpaikkoja on hävinnyt varsinkin teollisuudessa, julkisessa hallinnossa (ml. maanpuolustus), kaupassa ja logistiikka-aloilla vuodesta 2007 lukien. Sitä vastoin kasvua on ollut majoitus- ja ravitsemisalalla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, informaation ja viestinnän toimialalla, koulutuksessa ja erityisesti liike-elämän palveluissa (ammatillinen ja tekninen toiminta). Yrittäjien määrä on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Taulukko 10 Työllisyys ja työpaikat päätoimialoittain Kirkkonummella vv (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Työlliset 2011 Muutos % Työpaikat 2011 Muutos % Kauppa , ,7 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,9 Teollisuus , ,0 Ammatillinen ja tekninen toiminta , ,3 Informaatio ja viestintä , ,1 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut , ,7 Julkinen hallinto (ml. maanpuolustus) , ,7 Koulutus , ,5 Rakennusala , ,1 Henkilöpalvelut , ,9 Kuljetus 848-5, ,0 Majoitus- ja ravitsemisala , ,1 Rahoitustoiminta , ,7 Alkutuotanto 165 5, ,0 Erittelemätön , ,3 Yhteensä , ,3 Työpaikkaomavaraisuus 20

21 Kirkkonummen työpaikkaomavaraisuusaste, eli työpaikkojen suhde työllisiin oli 60 prosenttia vuonna Omavaraisuusaste on pysynyt suurin piirtein ennallaan viime vuosina. Se on keskiarvoa parempi julkisessa toiminnassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä alkutuotannossa. Vuonna 2011 työpaikkaomavaraisuusaste nousi myös liike-elämän palveluissa. Heikompaa omavaraisuus on informaation ja viestinnän toimialalla sekä rahoitustoiminnassa. Kolmannes kirkkonummelaisista työllisistä oli töissä asuinkunnassaan vuonna Kaksi kolmasosaa oli työpaikkamatkailijoita. Valtaosa heistä suuntaa Espooseen ja Helsinkiin. Kuusi prosenttia sukkuloinnista suuntautuu muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Toisaalta Kirkkonummi tarjoaa myös paljon työpaikkoja vieraspaikkakuntalaisille: 45 prosenttia kunnan alueella olevista työpaikoista on miehitetty muiden kuntien asukkailla. Kuvio 12 Työllisten ja työpaikkojen määrä sekä työpaikkaomavaraisuuden kehitys Kirkkonummella vv (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Kuvio 13 Asuinkunnassaan työskentelevät ja työpaikkasukkuloijat Kirkkonummella vv (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). 21

22 Lähteet Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö: (pääkaupunkiseutu) 1/2014, Helsinki 2014 Pk-yritysbarometri Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpidon, työssäkäyntitilaston, yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoja luvulta. Tilastokeskus: Toimialaluokitus TOL 2008, Käsikirjoja 4, Helsinki Työ- ja elinkeinoministeriö: Toimiala Oneline:n yritystilastot. 22

23 Liite Suhdannekatsaus Suomen Yrittäjät julkaisee verkkosivuillaan ( pk-yritysbarometreja, joissa on pääkaupunkiseutua koskeva osio. Pääkaupunkiseutua koskeva barometri on myös Kirkkonummen kannalta paljon kertova, koska kunta liittyy hyvin läheisesti samaan työssäkäyntialueeseen. Kirkkonummella toimi paljon yritystoimipaikkoja, joiden taustalla olevien yritysten kotikunta on pääkaupunkiseudulla ja päinvastoin. Vuoden 2014 ensimmäiseen barometrikyselyyn vastasi pääkaupunkiseudulta 238 eri toimialoja edustavaa pk-yritystä, joista teollisuutta edusti 16, rakentamista 18, kauppaa 57 ja yksityisiä palvelualoja 147 yritystä. Vientitoimintaa harjoitti vajaa 40 prosenttia vastanneista. Voimakkaasti kasvuhakuisia oli 14 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia 38 prosenttia vastanneista yrityksistä. Barometrikysely paljastaa, että 35 prosenttia pääkaupunkiseudulla toimivista pk-yrityksistä ennakoi suhdanteiden paranevan oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. 15 prosenttia arvioi suhdanteiden heikkenevän, joten saldoluvuksi (paranemista odottavien %-osuus miinus heikkenemistä odottavien %-osuus) muodostui 20, mikä oli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Uutta työvoimaa lähimmän vuoden aikana aikoo palkata 25 prosenttia ja vähentää 11 prosenttia yrityksistä. Valtaosa pitää henkilöstön määrän ennallaan, sillä yrityksillä ei ole tarvetta työllistää. Tärkeitä työllistämisen esteitä ovat kysynnän riittämättömyys ja työn sivukulut. Ajankohtaisesta suhdannetilanteesta huolimatta 12 prosentilla yrityksistä oli ongelmia työvoiman saatavuuden suhteen. Alueen yrityksistä vain viisi prosenttia on suunnitellut sopeuttamistoimia suhdanteiden vuoksi, mikä on yllättävän alhainen suhdeluku. Tärkeimpiä sopeuttamiskeinoja ovat liiketoiminnan laajentaminen tai karsiminen, työaikajärjestelyt ja työvoimakustannusten vähentäminen. Myönteistä sopeuttamistoimissa on se, että jotkut yritykset pyrkivät kehittämään uusia tuotteita ja palveluja. Taulukko 1 Pääkaupunkiseudun yritysten odotukset eri osatekijöiden suhteen seuraavan vuoden aikana, prosenttia yrityksistä (Lähde: Pk-yritysbarometri 1/2014). Suurempi, % Yhtä suuri, % Pienempi, % Saldoluku, % Liikevaihto Henkilöstö Kannattavuus Vakavaraisuus Investoinnit Tuotteiden ja palvelujen hinnat Tuotantokustannukset Tuotekehityspanostukset Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste Viennin arvo Tuonnin arvo

24 24