Pk-yrityksen liiketoiminnan kehittäminen
|
|
- Anni-Kristiina Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pk-yrityksen liiketoiminnan kehittäminen Teknologia ja innovaatiot hyödyksi Harri Sjöholm
2 Pk-yrityksen liiketoiminnan kehittäminen Teknologia ja innovaatiot hyödyksi Helsinki 2006
3 3. painos ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, 2006
4 Esipuhe Uuden liiketoiminnan synnyttäminen, kehittäminen ja kansainvälistäminen ovat tärkeimpiä haasteitamme. Yritysten ja koko kansakunnan tulevaisuus riippuu pitkälle siitä, kuinka hyvin tässä onnistutaan. Liiketoiminnan jatkuva kehittäminen on haaste yrityksille. Elinkaarensa eri vaiheissa olevia tuotteita on jatkuvasti uudistettava ja tuotantoteknologiaa kehitettävä. Uusien markkinoiden hakeminen on jatkuvaa ja elinkaarensa päässä oleville tuotteille pitää löytää seuraajat. Kansainvälisesti menestyvän tuotteen kehittäminen edellyttää kymmenien tuoteideoiden ja variaatioiden toteuttamista. Väitetään, että viidestäkymmenestä tuoteideasta syntyy yksi tähtituote. Uuden liiketoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä, monipuolista osaamista vaativaa työtä. Kiristyvä ja kansainvälistyvä kilpailu vaatii tuotekehityssyklin nopeuttamista. Teknologioiden nopea kehittyminen on tänään suurin muutostekijä yrityksen ympäristössä. Tämän päivän tuotteelle on tunnusomaista useiden, toisistaan riippumattomien teknologioiden yhdistyminen. Muutokset luovat yritykselle uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia uhkia. Teknologioiden hallinta on tämän päivän tähtiyritykselle ehkä sen tärkein kilpailutekijä. Siksi on tärkeää, että yrityksen avainhenkilöt tunnistavat vahvat ja vahvistamista edellyttävät teknologiset ydinosaamisalueensa ja myös teknologiat, joiden hankinta voidaan jättää arvoketjun muiden yritysten huoleksi. Teknologioiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä teknologiajohtaminen vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Teknologiajohtamisen tavoite on teknologiaa hyödyntämällä säilyttää ja ennen kaikkea parantaa yrityksen kilpailuasemaa. Teknologiastrategia on teknologiajohtamisen ulottuvuus, jonka avulla hahmotetaan tulevaisuutta. Tavoitteena on antaa yrityksen avainhenkilöille kyky ennakoida muutoksia ja niiden vaikutuksia yrityksen toimintaan. Jos yritys vain reagoi näihin muutoksiin, se useimmiten jää kilpailijoistaan jälkeen. Tekes on teettänyt tämän oppaan Swot Consulting Groupilla yrityksille teknologiajohtamisen apuvälineeksi. Oppaan tarkoituksena on auttaa hahmottamaan teknologiastrategian merkitys koko liiketoiminnan onnistumisen edellytyksenä. Toivomme, että tämän oppaan avulla yritysten teknologiajohtaminen olisi nykyistä helpompaa ja systemaattisempaa. Maaliskuussa 2001 Tekes
5 Sisältö A. LIIKETOIMINTAOSUUS Mihin tarvitaan teknologiastrategiaa? 1 Mitä strateginen johtaminen on? 3 Miten teknologiastrategia sijoittuu liiketoimintastrategiaan? 4 Teknologiastrategiaprosessi 5 Suunnitteluprosessi 6 Missä liiketoiminnassa toimitaan? 8 Liikeidea 9 Lähtökohdat teknologiastrategian tekemiseen visio 10 Trendit 12 Markkinat 14 Markkinoiden kehitys 15 Markkinatilanne 17 Kilpailutilanne 19 B. TEKNOLOGIAOSUUS Teknologinen kehitys roadmap 20 Teknologiapyramidi 23 Avainteknologiat 26 Liitännäisteknologiat 27 Keihäänkärjet 28 Teknologiapyramidi esimerkkejä 29 Mistä tulevat teknologian kehittämiseen liittyvät syyt mistä impulssi tuli? 31 Teknologian kehitysvaiheet tuotehistoria 32 Teknologiastrategian hyödyntäminen tuotekehityksessä ja tuotesuunnittelussa 33 Ansaintalogiikka 36 Avainteknologian määrittelyn vaikutukset 37
6 A. LIIKETOIMINTAOSUUS Mihin tarvitaan teknologiastrategiaa? Yhä kiivaammin globalisoituvilla markkinoilla ydinosaamisen ja teknologisen osaamisen merkitys kasvaa. Jokainen palvelun tarjoaja, on yritys sitten metalliteollisuuden kumppanuusvalmistaja, internet-sovellusten tekijä tai biomateriaalien kehittäjä, toimii jo nyt kansainvälisessä toimintaympäristössä. Asiakkaan mahdollisuudet valita hänelle sopivin toimittaja on globaalisen verkostoitumisen, merkittävän tarjonnan ja usein jopa ylitarjonnan myötä varsin helppoa. Siinä kilpailutilanteessa yrityksen ydinosaamisen täytyy olla kilpailukykyistä ja riittävän terävää. Mihin tarvitaan teknologiastrategiaa? 1. Yrityksen oman ydinosaamisen ja avainteknologian määrittämiseen ja kohdistamiseen. 2. Yrityksen liiketoiminnan teknologialähtöiseen suuntaamiseen. 3. Oman nykyisen sekä ennen kaikkea tulevan kilpailukyvyn varmistamiseen. 4. Organisaation sisäisen tietoisuuden varmistamiseen ja yhdenmukaisen ymmärryksen saamiseen siitä, mihin menestyminen nyt ja tulevaisuudessa perustuu. Näin jokainen organisaation jäsen voi suunnitteluprosessin aikana sitoutua ja myöhemmin johdonmukaisesti omalla vastuualueellaan kehittää avainteknologiaa ja hyödyntää sitä. 5. Myynnin ja markkinoinnin viestinnässä voidaan korostaa osaamista ja avainteknologioita, mitkä osaltaan erottavat yrityksen muista toimittajista. 6. Teknologiastrategia auttaa yritystä profiloitumaan siinä arvoverkossa, jossa yritys toimii. Näin muut arvoverkon toimijat osaavat hyödyntää yrityksen parasta osaamista. 1
7 Teknologiastrategiaprosessia voidaan kuvata tavalla, jossa avainteknologian valinta ja määrittely luovat yritykselle yhteisen ymmärryksen teknologian osuudesta yrityksen liiketoiminnassa ja kilpailukyvyssä. KILPAILU- ASETELMA TRENDIT RESURSSIT Ulkoiset ja sisäiset teknologiamahdollisuudet LAATU YMPÄRISTÖ RESURSSIT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Teknologiastrategiaprosessi AVAINTEKNOLOGIA / AVAINOSAAMINEN MARKKINA- TARPEET ASIAKAS- TOIVEET, MUUTOS- TARPEET TUOTE- SUUNNITTELU, TUOTE- KEHITYS MARKKI- NOINTI TUOTANTO Ulkoiset ja sisäiset teknologiamahdollisuudet IMMATE- RIAALIT, IPR:T Kuva 1. Teknologiastrategiaprosessi toimii avainosaamisen määrittäjänä ja toiminnan vauhdittajana yrityksessä. Kun avainteknologinen osaaminen on määritelty, muodostaa se parhaimmillaan yhdistävän punaisen langan yrityksen eri toiminnoille. Samalla se antaa vastauksen, miten yritys vastaa toimintaympäristön muutoksiin sekä miten yritys hyödyntää uusia teknologiamahdollisuuksia. 2
8 Mitä strateginen johtaminen on? Strategisessa johtamisessa niin myös teknologiastrategian määrittelyssä on kysymys yhteisen tavoitteen, päämäärän ja tahtotilan määrittämisestä. Strateginen johtaminen ei ole 3- tai 5-vuotissuunnitelman tekemistä, vaan organisaation ja erityisesti sen avainhenkilöiden yhteinen näkemys siitä, missä liiketoiminta- ja teknologiaympäristössä yritys toimii ja mihin suuntaan organisaatio haluaa kehittää omaa toimintaansa. Ympäristö ja kilpailutilanne ovat yleensä niin yllätyksellisiä ja nopeasti muuttuvia, että hyväkään suunnitelma ei jälkeenpäin tarkasteltuna ole täsmällisesti vastannut reaalielämän kulkua. Suunnitteluprosessin läpikäynti ja yhteisen tahtotilan määrittäminen ovat kuitenkin useimmiten luoneet sellaisen yhteiseen päämäärään uskovan ryhmän voittajatiimin, joka parhaiten selviytyy muuttuvassa, teknologisia mahdollisuuksia ja uhkia tarjoavassa ympäristössä. Parhaimmillaan strategia palvelee yrityksen henkilöstöä ja päätöksentekijöitä jokapäiväisissä tilanteissa, kun joudutaan arkisten valinta- ja päätöstilanteiden eteen. Yrityksen strategian mukaisen vaihtoehdon valinnan pitäisi olla helppoa ja sen tulisi tukea muiden henkilöiden samaan päämäärään tähtääviä valintoja. Toimintaympäristön muutosten vuoksi teknologiastrategia on syytä päivittää vähintään vuosittain. 3
9 Miten teknologiastrategia sijoittuu liiketoimintastrategiaan? Teknologiastrategia määrittää yhdessä markkinointistrategian kanssa useimmille yrityksille keskeisimmät liiketoiminnalliset menestymisen keinot. Teknologiastrategia edustaa kestävämpää ja perusasioihin luotaavaa suunnitelmaa siitä, mihin osaamiseen ja avainteknologiaan liiketoiminnan kilpailukyky perustuu. LIIKETOIMINTASTRATEGIA Liikeidea Missä bisneksessä toimimme Yrityksen arvot Yrityksen visio TEKNOLOGIA- STRATEGIA MARKKINOINTI- STRATEGIA TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA- STRATEGIA HENKILÖSTÖ- STRATEGIA TALOUS- STRATEGIA Ydinosaaminen Teknologia-mix Avainteknologiat Keihäänkärkiteknologiat Liitännäisteknologiat Fokus Arvoverkko korkeakoulut tutkimuslaitokset yritykset Kohderyhmät ja segmentointi Asiakastarve Markkinakoot ja potentiaalit Markkinointi-mix Ylivoimatekijät Tuotekonseptit Palvelukonseptit Lisäarvo Ansaintalogiikka Tuotannon ja jakelun hallinta Make or buy Arvoverkko Tuotantoteknologia Laatustrategia Ympäristöjärjestelmät Avainosaamisalueet ja -vaateet Resurssien hallinta hankinta kehitys sitouttaminen arviointi Yhteistyöverkostot Numeeriset tavoitteet Tunnusluvut Ohjaus ja raportointi Kassanhallinta Omistus/ omistajat Kuva 2. Teknologiastrategia liittyy kiinteänä osana yrityksen liiketoimintastrategiaan ja luo yhdessä markkinointistrategian kanssa yrityksen menestymisen edellytykset. 4
10 Teknologiastrategiaprosessi Tekes on koostanut eri toimijoille omat teknologiastrategian suunnitteluun liittyvät apuvälineet. TEKNOLOGIASTRATEGIA YRITYKSILLE Teknologiastrategiaprosessin läpivieminen yrityksissä joko oman henkilöstön prosessina tai teknologia-asiantuntijan ja/tai konsultin avustamana (suunnittelun kesto: 2 3 kk) TEKNOLOGINEN VALMIUSANALYYSI Tekesin henkilöstölle tarkoitettu tuote Go No Go -päätöksille TIEDEKORKEAKOULUJEN (myös tutkimuslaitosten) TEKNOLOGIASTRATEGIA Korkeakoulun tutkimusryhmille erityisesti perustutkimuksen fokuksen määrittelyyn liittyviin tarpeisiin AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNOLOGIASTRATEGIA Ammattikorkeakoulujen toimialojen ja koulutusohjelmien sekä soveltavaa tutkimusta tekevien ryhmien käyttöön (analyysin kesto: 2 tuntia) (suunnittelun kesto: 3 4 kk) Kuva 3. Tekes on tuotteistanut työkalut eri toimijoille teknologiastrategian laadintaan. Teollisuuden ja korkeakoulujen teknologiastrategioiden ero tulee konkreettisimmin esille siinä, miten teknisen kehityksen painopiste ja panosten allokointi käytännössä toteutuvat. Yritysten merkittävin panos kohdistuu kehityshankkeisiin, joiden aikajänne on 1 2 vuotta. Yrityksen resursseista prosenttia suunnataan näihin hankkeisiin. Näin halutaan varmistaa paras tuotos ja kehitystyön osumatarkkuus suhteessa panoksiin. Vastaavasti panoksia yli 3 vuoden päähän tavoitteleviin hankkeisiin on karsittu ja nekin on usein suunnattu yhteisprojekteihin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat teknologiaohjelmat, julkiset tutkimusprojektit ja teknologiansiirto. Kuvassa 4 on esitetty perusrakenne yritysten ja korkeakoulujen työnjaosta ja edellytyksistä luontevalle yhteistyölle. 5
11 Teollisuuden malli (sis. aikajänteen ja resurssipanostuksen) Painopiste on selkeästi tuotekehityksessä. RISKIT Korkeakoulujen malli (sis. aikajänteen ja rahoituslähteet) RISKIT Tutkimus 3 10 vuotta esim. 10 % resursseista Strategiset optiot 2 5 vuotta esim. 30 % resursseista Tuotekehitys 1 2 vuotta esim % resursseista YHTEISTYÖ Perustutkimus Noin 1 20 vuotta Suomen Akatemia Tiedekorkeakoulut EU Teknologiaohjelmat Julkinen tutkimus Teknologiansiirto Noin 1 5 vuotta Tekes, EU Teollisuus Tiedekorkeakoulut Ammattikorkeakoulut OSAONGELMAT JA OSATUTKIMUSKOHTEET Soveltavatutkimus ja tuotekehitys Noin 1 2 vuotta Teollisuus Tekes Ammattikorkeakoulut RESURSSIT RESURSSIT Kuva 4. Yritysten ja korkeakoulujen resurssit ja panokset kohdistuvat eri aikajänteen kehitysprojekteille. Tämä luo hyvät edellytykset oman toiminnan kohdistamiselle ja luontevalle yhteistyölle. TIEDOT TULOKSET HYÖDYT Suunnitteluprosessi Teknologiastrategian suunnitteluprosessi vaihtelee riippuen yrityskoosta ja siitä, onko yrityksellä aikaisemmin tehtynä teknologiastrategiaa. Ulkopuolisen asiantuntijan ja sparraajan käyttö prosessissa on varsinkin ensimmäisellä kerralla suotavaa. 6
12 1. Käynnistyspalaveri (johtoryhmätaso ½ pv) Vastuu: Teknologiasta vastaava henkilö tai toimitusjohtaja 1. Määritelkää, missä liiketoimessa yritys toimii. Miten business-määrittelyn voisi kiteyttää lyhyeen, iskevään muotoon? 2. Määritelkää tai kerratkaa liikeidea. Liikeidean määrittelyssä tai sen tarkentamisessa on hyvä varmistua osaamisen terävyydestä, kilpailukykytekijöiden sekä ansaintalogiikan realistisuudesta. 3. Määritelkää oman yrityksenne/toimintanne visio ja pyrkikää asemoimaan tavoite tuotteet-markkinat-matriisiin. Sisältää seuraavat teemat: yhteys liiketoimintastrategiaan markkinoinnin katsaus tulevat haasteet ja odotusarvot kilpailukykyarvio nykyhetkellä aikataulusta sopiminen tarvittavan tietoaineiston hankinnasta ja keräämisestä sopiminen resurssointi ja vastuutus prosessin toteuttamiseksi 2. Prosessin työvaiheet (2 4 työkokouksesta) Vastuu: Teknologian ja tuotekehityksen johto ja avainhenkilöt sekä markkinoinnin johto ja avainhenkilöt 4. Määritelkää yrityksenne ja toimialanne osalta keskeiset tunnistettavat tai ennustettavissa olevat trendit tai trendimäiset ilmiöt. 5. Määritelkää omat markkinanne ja asemanne markkinoilla. Ovatko kehityshankkeenne markkinavetoisia vai teknologialähtöisiä? 6. Määritelkää oma kilpailutilannematriisinne. 7. Määritelkää oman liiketoiminta-alueenne teknologinen roadmap. 8. Määritelkää oman yrityksenne teknologiapyramidin osatekijät liitännäisteknologiat avainteknologiat keihäänkärjet. 9. Määritelkää yrityksenne teknologiastrategia eli yhteenveto edellisistä valinnoista teknologiapyramidin muotoon. Mikäli mahdollista, luokaa yhteys tuotteiden elinkaarelle ja versioituun Bostonin matriisiin. 10. Määritelkää, miten kehitysajatus uuden teknologian kehittämiseen syntyi. Samalla voi määritellä ja varmistaa vielä kehitystyön lähtöarvot, kriteerit ja suunnittelu-/ kehitysparametrit. a) Markkinatilanne trendit kilpailukyky, kilpailija-analyysit markkinatilanne b) Teknologia teknologisen roadmapin määrittely teknologiapyramidin määrittely päätökset/valinnat resurssointi partnerit 11. Asemoikaa teknologiahanke. Määritelkää samalla yrityksen historialliset tuotteet sekä tulevaisuutta ennakoivat versiot. 3. Esittely johdolle (johtoryhmätaso ½ pv) Vastuu: Teknologiavastaava 12. Määritelkää teknologiastrategian hyödyntämisen mukanaan tuomat tuotekehityksenne/ tuotesuunnittelunne merkittävimmät hyödyt, kulmakivet ja valinnat. a) Tuotestandardoinnin ja tuotemoduloinnin osalta b) Tuotehallinnan osalta c) Suunnittelun nopeuden osalta d) Tuotekehityksen onnistumisen ja osumatarkkuuden osalta e) Suunnittelun laadun osalta f) Resursoinnin osalta (määrälliset ja laadulliset) g) Muut hyödyt ja johtopäätökset 13. Määritelkää oman liiketoimintanne arvoverkko ja ansaintalogiikka. Mikä on yrityksen tuottama todellinen lisäarvo? Mistä asiakas itse asiassa on valmis maksamaan? 14. Avainteknologian hyödyntäminen Miten yhteinen näkemys hyödynnetään yrityksen eri osa-alueilla? Mitä vaikutuksia sillä on eri toiminnoille? Vaikutukset tuotesuunnittelu markkinointi laatu ympäristö resurssit Hyväksyntä keskustelu muutokset hyväksyminen toimenpideohjelma aikataulutuksineen 2 3 kk 4. Valmis teknologiastrategia Vastuu: Teknologiavastaava Erityinen huomio strategian jalkauttamiseen omassa organisaatiossa. Päivitys 12 kk:n päästä; roadmapia täydennetään koko toimintavuoden ajan. Dokumentointi Tiedottaminen sisäisesti ja avainpartnereille Liittäminen osaksi liiketoimintastrategiaa 7
13 Missä liiketoiminnassa toimitaan? Liikeidean määrittämisen pohjaksi ja täsmentämisen helpottamiseksi on hyvä määritellä tai varmistaa taas kerran, missä liiketoiminnassa yritys itse asiassa toimii. Minkä tyyppisiä ovat muut toimijat markkinoilla? Oy Software Ab Oy Software Ab tarjoaa kunnossapidon selaintyyppisiä ohjelmia prosessiteollisuudelle. Suomessa toimii neljä merkittävää toimittajaa, joista Software on suurin. Euroopassa on noin 20 vastaavaa suurehkoa yritystä. Oy Elektro Ab Oy Elektro Ab kehittää ja valmistaa elektronisia suotimia elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. Elektro on yksi maailman kymmenestä merkittävästä toimittajasta. Slogan & imago Oman liiketoiminta- eli business-määrittelyn voi kiteyttää lyhyeen iskevään muotoon eli tehdä se myös slogan-muodossa. Tämä palvelee markkinoinnillisia tarpeita ja parhaimmillaan yhdistää teknologisen osaamisen ja markkinointiviestin. 1. Määritelkää, missä liiketoiminnassa yritys toimii. Miten liiketoimintamäärittelyn voisi kiteyttää lyhyeen, iskevään muotoon? 8
14 Liikeidea Teknologiastrategiassakin on syytä lähteä liikkeelle liikeideasta. Useimmille yrityksille tämä tarkoittaa käytännössä liikeidean kertaamista. Varmistutaan, että liikeidea edelleen vastaa toiminnan sisältöä ja tavoitteita. Oy Laser Ab Mitä? Toimittaa asiakkaille tarkkamuotoisia ja -mittaisia viimeisteltyjä ohutlevyosia Kenelle? Metalliteollisuudelle ohutlevytarpeisiin Miten? Tuottaen asiakkaan omasta tai tuotepäällikköjen välityksellä tietojärjestelmän avulla työkuvat suoraan laserleikkuuyksikköön ja leikatut aihiot edelleen suoraan asiakkaalle tai hänen alihankkijalleen. Oy Media Ab Mitä? Kehittää ja toimittaa yrityskohtaista tietoliikenneverkon valvonta- ja optimointiohjelmaa Kenelle? Teleoperaattoreille Miten? Hyödyntäen itse kehitettyä liikenneoptimointiohjelmistoa, joka valvoo ja optimoi operaattorin laajakaistaverkkoa 2. Määritelkää tai kerratkaa liikeidea. Liikeidean määrittelyssä tai sen tarkentamisessa on hyvä varmistua osaamisen terävyydestä, kilpailukykytekijöiden sekä ansaintalogiikan realistisuudesta. 9
15 Lähtökohdat teknologiastrategian tekemiseen visio Organisaatiolla tulisi olla yhteinen unelma, päämäärä eli visio, johon se pyrkii. Tämän vision tulee olla lähtökohtana, kun teknologiastrategiaa määritellään ja tehdään siihen liittyviä valintoja. Mikä on yrityksen keskeisin tavoite tai visio? Apuna voi käyttää seuraavaa listaa pitäytymättä kuitenkaan liikaa alla oleviin esimerkkeihin. 1. Kasvaa nykymarkkinoilla nykyisillä tuotteilla a. hyötyä markkinoiden kasvusta b. lisäten markkinaosuutta 2. Kasvaa nykytuotteilla uusilla markkina-alueilla a. viennissä b. kotimaassa 3. Kasvaa uusilla tuotteilla uusilla markkinoilla 4. Kansainvälistyä voimakkaasti 5. Kasvaa laajentamalla tuote- tai palveluvalikoimaa oman tuotekehityksen tuloksena 6. Kasvaa hankkimalla (ostamalla) uusia tuotteita 7. Kasvaa yritysoston kautta 8. Keskittää toimintaa ja erikoistua a. jopa liiketoiminnan volyymin kustannuksella b. jopa erkauttamalla osia tuoteryhmistä tai palveluista 9. Hankkia uutta teknologiaa teknologiansiirron avulla 10. Kehittää ylivoimainen tuote tai teknologia ja a. aloittaa kasvu oman markkinoinnin ja myynnin avulla b. myydä tuoteoikeudet tai osa niistä alan merkittäville toimijoille c. lisensioida tuoteoikeuksia d. myydä koko liiketoiminta onnistuneen kehitystyön jälkeen e. kombinaatio edellisistä mikä? 11. Säilyttää toiminnan nykyvolyymi ja taso a. nykytilan säilyttäminen edellyttää panostuksia normaaliin tuotekehitykseen ja markkinointiin b. edellyttää kasvavaa teknologista panostusta 12. Myydä yritys tai kyseessä oleva tuoteryhmä a. millä aikajaksolla? b. kotimaisille vai ulkomaisille ostajille? 13. Saada yritys listautetuksi 14. Saada Venture Capital eli pääomarahoittajat kiinnostumaan yrityksestä Vision määrittelyssä on syytä huomioida panostustarpeet ja onnistumisen mahdollisuudet siirryttäessä uusille markkinoille tai uusille tuotealoille. 10
16 aivan uudet markkinat Onnistumisen edellytykset heikkenevät. Yritys ei tunne markkinoita. Varmistuttava tuotetarjonnan kilpailukyvystä. panos : onnistuminen 5:1 (viisinkertainen panos) Onnistumisen edellytykset varsin vähäiset ilman merkittäviä panostuksia. Yritys ei tunne markkinoita eikä tuotteiden kilpailukykyä. Markkina-analyysien ja suunnittelun merkitys korostuu. Varauduttava taloudellisesti ja ajallisesti yllätyksiin. panos : onnistuminen 10:1 (kymmenkertainen panos) Onnistumisen edellytykset hyvät. Yritys tuntee liiketoiminnan logiikan. Onnistumisen edellytykset varsin hyvät. Yritys tuntee markkinat. Varmistuttava uuden tuotteen kilpailukyvystä ja asiakastarpeesta. nykyiset markkinat panos : onnistuminen 1:1 (nykyinen panos) nykyiset tuotteet panos : onnistuminen 2:1 (kaksinkertainen panos) uudet tuotteet Esimerkki: Oy Kuljetinlaite Ab strategiset optiot aivan uudet markkinat Yritys harkitsee valmistavansa ja myyvänsä kuljettimia kansainvälisten lentoterminaalien tarpeisiin. Yritykselle tarjoutuu tilaisuus ostaa elektroniikan ladontakoneen tuoteoikeudet ja aloittaa liiketoiminta kokonaisjärjestelmien myynnissä elektroniikka-alalle sisältäen myös nykyisen tyyppisiä kuljetinjärjestelmiä. Päätös: Yritys siirtyy uusilla synergisillä tuotteilla nykymarkkinoille panos : onnistuminen 5:1 (viisinkertainen panos) panos : onnistuminen 10:1 (kymmenkertainen panos) Yritys valmistaa ja myy hihnakuljettimia elintarviketeollisuudelle ja elintarviketeollisuuden koneita valmistaville yrityksille. Yritys harkitsee valmistavansa ja myyvänsä lisäksi annostelutai punnituslaitteita samoille asiakkaille. Hihnakuljettimet Päätös voi olla esimerkiksi seuraava: nykyiset markkinat panos : onnistuminen 1:1 (nykyinen panos) nykyiset tuotteet panos : onnistuminen 2:1 (kaksinkertainen panos) uudet tuotteet Yritys valmistaa ja myy järjestelmiä, jotka sisältävät: yrityksen kehittämän annosteluyksikön yhteistyökumppaneilta ostettavan punnitusjärjestelmän nykyiset hihnakuljettimet 3. Määritelkää oman yrityksenne ja toimialanne visio ja pyrkikää asemoimaan tavoite esimerkin mukaisesti tuotteet markkinatmatriisiin. 11
17 Trendit Toimintaympäristön muutokset ovat nykyisessä kansainvälisessä liiketoiminnassa niin nopeita, että niiden ennakoiminen ja huomioon ottaminen etukäteen on erittäin vaikeaa. Muutosten ennakoimista edesauttaa, jos kykenee luomaan itselle vaikuttavista trendeistä riittävän hyvän kuvan. Myöhemmin esille tulevan teknologisen roadmapin kuvaaminen tarkentaa vielä kokonaiskuvaa teknologisesta muutoksesta. Ennakoiminen voi olla senkin jälkeen vaikeaa, mutta sopeutuminen jo paljon helpompaa. Muutos voi olla tällöin enemmän mahdollisuus kuin uhka. Trendien seuraaminen kannattaa tehdä systemaattisesti ja jakaa trendit viiteen segmenttiin: a. Globaalit ja yleiset trendit (vastuu markkinoinnilla tai yrityssuunnittelulla) jokaiselle toimialalle ominaisia b. Asiakas- ja markkinalähtöiset trendit (vastuu markkinoinnilla) kokonaisvolyymin kehittyminen asiakaspalautteet hintatason ja hintaindeksin kehittyminen markkinatutkimukset uudet tuote- ja palvelukonseptit reklamaatiot c. Teknologialähtöiset trendit (vastuu teknisellä johdolla) tutkimuslaitos- ja yliopistoyhteistyö roadmap d. Toimialan muutostrendit (vastuu johdolla) oman alan suhdannekäyrät yrityskaupat kannattavuusanalyysit tuotantokapasiteetin kehittyminen e. Ympäristötrendit (vastuu markkinoinnilla ja teknisellä johdolla) lainsäädäntö EU-direktiivit kulutustottumukset ja arvot 12
18 a) Globaalit ja yleiset trendit Kansainvälistyminen jatkuu, ei ole kotimarkkinoita. Verkostoituminen jatkuu vahvana. Tuotteiden elinkaaret lyhenevät. Tietotekninen osaaminen ja tietotekniset mahdollisuudet lisääntyvät kaikilla tekniikan osa-alueilla. b) Asiakas- ja markkinalähtöiset trendit Asiakas kilpailuttaa yhä voimakkaammin. Hintataso on pikemmin laskeva kuin säilyvä. Uusista tuoteominaisuuksista on vaikea saada lisähintaa säilyttää kilpailukyky. Euroopan markkinat avautuvat odotettua nopeammin. c) Teknologialähtöiset trendit Laitteisiin liittyvä ohjausautomaatio yleistyy. Säädinyksiköiden tiedon- ja tilanneseuranta oltava reaaliaikaista tulevaisuudessa. Mikroprosessoriohjaus, tiedontallennus ja raportointimahdollisuus oltava 1 2 vuoden sisällä. d) Toimialan muutostrendit Valmistus Euroopassa tulee ajankohtaiseksi. Tuotannon automatisoinnin ja tuotantokustannusten pudottava 5 % vuodessa. Partnerverkoston tehokkuus keskeistä. Alan keskittyminen ja fuusiot luovat isompia ja vahvempia toimijoita. Varastointipisteiden lukumäärä vähenee. Syntyy paineita logististen keskusten muodostamiseen ja läpimenoaikojen lyhentämiseen. e) Ympäristötrendit Ympäristöasiat painottuvat jokaisella toimintaketjun osa-alueella, ei yksin päästöjen minimoinnissa kierrätys tuotteen elinkaaren suunnittelu. Huoneilman normit kehittyvät yhtäläisiksi EU:ssa. Energiatehokkuuden merkitys kasvaa (ympäristönsuojelulaki ). Melutekijöiden huomioon ottaminen (ympäristönsuojelulaki ). Kuva 5. Esimerkki rakennustuoteteollisuuden yrityksen trendien analysoinnista. 4. Määritelkää yrityksenne ja toimialanne osalta keskeiset tunnistettavat tai ennustettavissa olevat trendit tai trendimäiset ilmiöt. 13
19 Markkinat Teknologia- ja markkinointistrategian läheinen yhteys on välttämätön. Teknologisen kehityksen pitää olla asiakaslähtöistä, mikä on uusilla, nopeasti kehittyvillä sovellusalueilla usein vaikeaa. Kuluttajille tai asiakkaille ei ole vielä muodostunut konkreettisia tarpeita, jotka he pystyisivät itse määrittelemään. Tämän vuoksi sovellukset on hyvä jakaa: a. Markkinavetoisiin teknologioihin (market driven technologies) Näissä selkeä asiakastarve on olemassa, määriteltävissä tai hahmotettavissa. b. Teknologialähtöisiin ratkaisuihin (technology push solutions or innovations) Näissä asiakastarvetta ei vielä ole tai se on erittäin vaikeasti hahmotettavissa. Useimmiten uskotaan teknologian suoman mahdollisuuden luovan kysyntää. Markkinavetoisilla teknologioilla on yleensä suurempi osumatarkkuus ja onnistumisen mahdollisuus. Markkinavetoiset teknologiaratkaisut kehitetään usein luottoasiakkaiden (friendly user) kanssa ja avustuksella. Nykyään yhä useammin uudet sovellusratkaisut tehdään kumppanuusasiakkaille, jotka ovat myös valmiita maksamaan uudesta teknologiasta. Teknologiaa kehittävä yritys kykenee näin paitsi varmistamaan asiakasnäkökohdat myös rahoittamaan kehityskulujaan. 14
20 Markkinoiden kehitys Markkinoita on syytä seurata pitkällä aikajaksolla, jotta ymmärretään normaalit suhdannekysyntävaihtelut ja osataan erottaa ne tuotteen tai teknologian elinkaaren eri vaiheista. Esimerkki: Toiminta vaihtelevilla markkinoilla Asuntoja, 1000 kpl 30 OMAKOTITALOALOITUKSET JA TEOLLISTEN OSUUS Kuva 6. Valmistalojen volyymikehitys. (Lähde: Pienteollisuus ry, Rakennustutkimus RTS Oy) Tulevaisuus näyttää, miten valmistalojen volyymi kehittyy, jos ja kun vaativat talotekniset ratkaisut yhdistetään rakentamisprojektiin. Esimerkkeinä syrjäytetyistä tai elinkaaren loppuvaiheen teknisistä ratkaisuista mainittakoon meille tutut laitteet: kasettinauhurit (keksitty 1964) videonauhurit, VHS (keksitty 1978) VHS-videokamerat paperikuvia tuottavat kamerat NMT-puhelimet analogiset televisiot puhelinvastaajat Fax-koneet. 15
21 Esimerkki: Toimiminen kasvavilla markkinoilla Kasvavien markkinoiden kehittymisen arviointi ja seuranta on luonnollisesti helpompaa kuin vakiintuneiden markkinoiden, jotka ovat alttiimpia suhdannevaihteluille. Oikeiden johtopäätösten tekeminen teknologiavalintojen ja ajoitusten suhteen on kasvavilla markkinoilla tärkeää. Keskeistä on, milloin asiakas on valmis ottamaan uuden teknologian käyttöön ja milloin arvoverkon eri toimijat saavat omat synergiset tuotteensa valmiiksi. gprs 115 kbit/s edge 384 kbit/s wcdma 2 Mbit/s hscsd 57,5 kbit/s Lähde GSM Data today Kuva 7. Langattomien yhteyksien nopeuksien kehittyminen. miljoonaa Matkapuhelimien käyttäjät Internetiin liitetyt pc-tietokoneet Internetiin liitetyt puhelimet Lähde: Nokia / HS Kuva 8. Internet-puhelimien yleistyminen. 16
22 Markkinatilanne Markkinoiden kokonaiskuva on hyvä hahmottaa, vaikka oma yritys ei toimisi aktiivisesti kaikilla segmenteillä esimerkiksi seuraavasti: Kokonaisvolyymi Valmistalot toiminnan volyymi 153 milj. puuelementtisegmentin volyymi 61 %, 93 milj. yrityksen oma liikevaihto (puuelem.) 36 milj. yrityksen markkinaosuus 27 % Markkinasegmentit: määrittely ja volyymi 1. Puuelementti volyymi 93 milj kpl oma liikevaihto 36 milj. markkinaosuus 27 % 2. Precut volyymi 29 milj kpl oma liikevaihto milj. markkinaosuus % 3. Teollinen hirsi volyymi 18 milj. 876 kpl oma liikevaihto milj. markkinaosuus % 4. Siporex/betoni/tiili volyymi 12 milj. 8 % oma liikevaihto 5,4 milj. (Siporex) markkinaosuus 44 % 17
23 Esimerkki osoittaa, miten yritys voi havainnollistaa oman toimialansa kokonaismarkkinat sekä oman asemansa markkinoilla. Kaavioon on mahdollista lisätä kehityksen suunta eli kasvuprosentti. Oma lv: 0 mk kpl: m-osuus: 0 % Teollinen hirsi Valmisosatalot 12 % 876 kpl Oma Lv: 32 mmk kpl: 260 m-osuus: 44 % Siporex/ betoni/tiili Valmisosatalot 8 % 584 kpl KOKONAISMARKKINAT Valmisosatalot (910 mmk) 7300 kpl v (6500 kpl v. 1998) Omakotialoitukset (kaikki) kpl v (11200 kpl v. 1998) Precut Valmisosatalot 19 % 1387 kpl Oma Lv: 0 mmk kpl: ---- m-osuus: 0% Valmisosatalot 61 % 4453 kpl Puuelementti Oma Lv: 217 mmk kpl: 1210 m-osuus: 27 % Kuva 9. Valmistalotuottajan kuvaus markkinoista. 5. Määritelkää omat markkinanne ja asemanne markkinoilla. Ovatko kehityshankkeenne markkinavetoisia vai teknologialähtöisiä? 18
24 Kilpailutilanne Keskustelu kilpailutilanteesta ja kilpailusta on painoarvoltaan vähentynyt. Puhutaan pikemminkin toimijoista, jotka tuottavat vastaavia tuotteita tai palveluja, joita oma yritys tarjoaa. Asennoituminen kilpailijoihin on muuttunut viime vuosina siksi, että yhä useammin toimijat ovat sekä puhtaassa kilpailutilanteessa keskenään, mutta toimivat myös yhteistyössä standardoinnissa, alihankintaverkostoissa tai muussa vastaavassa muodossa. Myös toimialan rakennemuutokset ja yritysfuusiot saattavat kilpailijoita yhteen. Kehitys on osaltaan tuonut varovaisuutta keskusteltaessa kilpailijoista. Kilpailija saattaa huomenna olla oman konsernin osa. Uusien tuoteinnovaatioiden tai teknologioiden lanseerauksessa yritykset yhdistävät voimavarojaan ja tuovat uutta teknologiaa samanaikaisesti markkinoille, esimerkkeinä Symbian Epoc tai Bluetooth. Tällaisissa tilanteissa sopivan yhteistyökumppanin löytäminen esimerkiksi standardoinnille tai lisenssivalmistukselle on keskeistä. Liikevaihto M Am 12,5 % T B A 5 % K A P B Am 5 muuta Markkinaosuus 10 % 20 % Kuva 10. Esimerkki yrityksen kilpailutilanteesta, jossa on paljon toimijoita ja niillä pienet markkinaosuudet. Yritys A on asettanut tavoitteekseen nostaa selkeästi markkinaosuuttaan ja nousta neljän suurimman toimijan ryhmään. 6. Määritelkää oma kilpailutilannematriisinne. 19
LIIKETOIMINTASTRATEGIA
Mihin tarvitaan teknologiastrategiaa? 1. Yrityksen oman ydinosaamisen ja avainteknologian määrittämiseen ja kohdistamiseen. 2. Yrityksen liiketoiminnan teknologialähtöiseen suuntaamiseen. 3. Oman nykyisen
LisätiedotPK-yritysten kansainvälistysmisohjelma
PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu
LisätiedotII Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04
II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti
LisätiedotDigitalisaation hyödyt teollisuudessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotOhjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia
Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotPK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT
PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014
LisätiedotMiksi 1080 kannattaa tehdä?
Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,
LisätiedotTestauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita
LisätiedotOivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten
LisätiedotHelmet Business Mentors Oy
Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala
LisätiedotTeollinen Internet. Tatu Lund
Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.
LisätiedotTRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotHakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus
Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin
LisätiedotTekes riskirahoittajana -
Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotLiiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,
YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotPk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015
Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen
LisätiedotHakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus
Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin
LisätiedotDIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko
DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotOhjattua suorituskykyä.
Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
LisätiedotSuomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet
Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotPalveluliiketoimintaa verkostoitumalla
2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotKEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.
KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotPaikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen
Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Sisältö ESRI Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet Markkinointi, myynti ja jakelun
LisätiedotMarkkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki
Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki 20.10.2017 Markkinoinnin punainen lanka 20.10. Tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Markkinoinnin
LisätiedotROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen
ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä palveluja ja kenelle? Yritysten kehittämispalvelut kasvun tukena? Yhdessä
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotInnovaatiojohtaminen kannattavan kasvun tukena
Innovaatiojohtaminen kannattavan kasvun tukena Tekniikka&Talous, Innovaatio 2006 -seminaari 22.9.2006 Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso-konserni 1 SISÄLTÖ Kannattava kasvu strategiana Muuttuvat asiakastarpeet
LisätiedotTEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA
TEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA HXIP-seminaari 12.9.2019, Pori Pertti Woitsch, Woitsch Consulting Oy Puhuja Pertti Woitsch, Woitsch Consulting Oy Yli 40 vuotta kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy
Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana
LisätiedotMonipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle
1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?
LisätiedotPUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO
Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja
LisätiedotSIJOITUSMESSUT Toimitusjohtaja Timur tjkarki
SIJOITUSMESSUT 2019 9.5.2019 Toimitusjohtaja Timur Kärki @ tjkarki Gofore on kasvava ja kannattava digitalisaation asiantuntijayritys. 60 600 50 500 Miljoonaa euroa 40 30 20 400 300 200 Henkilöstömäärä
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotE-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA
E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky
LisätiedotMarkkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma
Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...
LisätiedotMore is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy
More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista
LisätiedotMikä mättää mobiilipalveluissa?
Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin
LisätiedotMiten asiakas tekee valintansa?
Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja
LisätiedotOnko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus
Onko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus Asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus Kysymyssetti on tarkoitettu yrityksen asiakaskeskeisten käytäntöjen tarkasteluun. Tiimit
LisätiedotVahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotLAADUKAS MATKAILUTUOTE
LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80
LisätiedotSosiaaliset yritykset
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotSenioriasiakkuus 2018 SKENAARIO
Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Toukokuu 2015 Hannu Mattinen, Steps Ahead Nina Hyyppä, Newborn Communications Lainaus, kopiointi ilman lupaa kielletty. Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSuomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi
Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla
LisätiedotProCoach -kehitysohjelmat
ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,
LisätiedotRahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuuriin vaikuttavia tekijöitä. Kari Suihkonen
Ohjelmistoarkkitehtuuriin vaikuttavia tekijöitä Kari Suihkonen Ohjelmistoarkkitehtuuriin vaikuttavia tekijöitä Tuote Ohjelmisto Ulkoiset tekijät Sisäiset tekijät 2 Hissin ohjausjärjestelmä ohjelmistotuotteena
LisätiedotLiikkuvien työkoneiden etäseuranta
Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia
LisätiedotMITEN JALOSTAMME PARHAAT IDEAT INNOVAATIOIKSI?
Ari Karjalainen, Arctic Power tutkimusryhmän vetäjä Arctic Geoinvest Kick Off 13.6.2017 MITEN JALOSTAMME PARHAAT IDEAT INNOVAATIOIKSI? Orientaatio Idean kehittäminen yrityksen kypsyyden mukaan Start-up
LisätiedotPK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013
PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin
LisätiedotKasvuun johtaminen -koulutus
Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
LisätiedotTeknologiastrategian laatiminen
Teknologiastrategian laatiminen ammattikorkeakouluissa Harri Sjöholm Teknologiastrategian laatiminen ammattikorkeakouluissa Helsinki 2001 ISBN 952-457-051-3 Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotTeknologiastrategian laatiminen
Teknologiastrategian laatiminen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Harri Sjöholm Teknologiastrategian laatiminen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Helsinki 2001 ISBN 952-457-052-1 Kansi: Oddball Graphics
LisätiedotIII Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotEtteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.
Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien
LisätiedotLIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä
LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali
LisätiedotMiten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?
Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
LisätiedotFuture Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018
Future Smart City Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä Juha Ruokari Huhtikuu 2018 Tulevaisuuden älykäs kunta ja sen mahdollistajat UUDET PALVELUT Hyvinvointi, elinvoima, kilpailukyky
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotF-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus
F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania
LisätiedotTekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info
Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
LisätiedotInnovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä
Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010
Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja
LisätiedotF-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus
F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people
LisätiedotTEEMME KYBERTURVASTA TOTTA
TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotHALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa
HALLITUN KASVUN SALAISUUS JOUKO HAVUNEN Vaasa 8.5.2018 KASVUYRITYSTUTKIMUKSEN UUDET NÄKÖKULMAT NYT EI SAA ENÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ, JOTKA TOIMIVAT KASVAVILLA TAI TAANTUVILLA ALOILLA. PITÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ,
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret
LisätiedotGo Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi
Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotAJATUKSEN VOIMA: MITÄ KANNATTAA AJATELLA.!?
AJATUKSEN VOIMA: MITÄ KANNATTAA AJATELLA.!? Tore Strandvik Markkinoinnin professori, Hanken Ajatteluasetelma tässä esityksessä Tutkija Palveluntuottaja Asiakas Palvelutoimintaa voi tarkastellaan monesta
LisätiedotF-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009
F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu
LisätiedotTIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN
TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten
Lisätiedot