Teknologiastrategian laatiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologiastrategian laatiminen"

Transkriptio

1 Teknologiastrategian laatiminen ammattikorkeakouluissa Harri Sjöholm

2 Teknologiastrategian laatiminen ammattikorkeakouluissa Helsinki 2001

3 ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2001

4 Esipuhe T eknologioiden nopea kehittyminen on tänään suurin muutostekijä ja haaste tekniikan koulutus- ja tutkimusyksiköiden toimintaympäristössä. Tämän päivän toiminnalle on tunnusomaista useiden, toisistaan riippumattomien teknologioiden yhdistäminen uusiksi innovaatioiksi. Nopeasti etenevät muutokset luovat ammattikorkeakouluyksiköille uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia uhkia. Teknologioiden hallinta on niin nykyisille tähtiyrityksille kuin myös sen toimintaa tukeville huippukoulutusyksiköillekin niiden tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Siksi on tärkeää, että soveltavaa tutkimusta tekevät ja teknologian siirron hallitsevat korkeakouluyksiköiden avainhenkilöt määrittävät vahvat sekä vahvistamista edellyttävät teknologiset ydinosaamisalueensa. Oleellista on tunnistaa myös teknologiat, joista vastaaminen voidaan jättää arvoketjussa muiden huoleksi. Teknologioiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa. Myös tutkimusja kehittämistoiminta sekä teknologiajohtaminen vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Teknologiajohtamisen tavoite on teknologiaa hyödyntämällä säilyttää ja ennen kaikkea parantaa ammattikorkeakoulun kilpailuasemaa. Teknologiastrategia on teknologiajohtamisen ulottuvuus, jonka avulla hahmotetaan tulevaisuutta ja omaa tulevaa toimintaa. Tavoitteena on antaa korkeakouluyksikön avainhenkilöille kyky ennakoida muutoksia ja niiden vaikutuksia yksikkönsä toimintaan; mikäli vain reagoidaan näihin muutoksiin, jäädään useimmiten kilpailijoista jälkeen. Tekes on teettänyt tämän oppaan ammattikorkeakouluille teknologiajohtamisen apuvälineeksi yhteistyössä Swot Consulting Groupin kanssa. Oppaan tarkoituksena on auttaa hahmottamaan teknologiastrategian merkitys tekniikan alan ammattikorkeakoulujen onnistumisen edellytyksenä. Toivomme, että tämän oppaan avulla ammattikorkeakoulujen teknologiajohtaminen olisi nykyistä helpompaa ja systemaattisempaa. Lokakuussa 2001 Tekes

5 Sisällysluettelo OSA 1 Teknologiastrategia työkaluna 1 Miten teknologiastrategia voi edesauttaa ammattikorkeakoulun toimintaa? 1 Mitä strateginen johtaminen on? 2 Miten teknologiastrategia sijoittuu toimintastrategiaan? 3 Teknologiastrategian hyödyt 4 Tavoite 5 Toimintamalli ja asemointi 6 Kenelle teknologiastrategia on tarkoitettu? 7 Kilpailukyvyn luoja 8 Teknologiastrategia vauhdittajana 9 OSA 2 Suunnitteluprosessi 11 Teknologiastrategian toteutusprosessi 11 1 Toiminta-ajatus 12 2 Missio 12 3 Visio Tiedonhankinta ja haastattelut 13 Yrityshaastattelut 13 Henkilöhaastattelut 14 6 Trendit ja teknologiset roadmapit 15 6.a Trendit 15 6.b Teknologiset roadmapit 16 7 Toiminta-alue ja markkinat 19 8 Muut toimijat kilpailutilanne ja yhteistyö 20 9 Teknologiapyramidi 21 9.a Koulutusohjelmat ja toiminta-alueet 21 9.b Panos- ja kasvualueet 23 9.c Avainteknologiat avainosaamisalueet 24 9.d Kärkiteknologiat 25 9.e Keihäänkärjet Yhteenveto teknologiapyramidi Vaikutus opetukseen Yritysyhteistyö 29 Valmis teknologiastrategia 30

6 OSA 1 Teknologiastrategia työkaluna Miten teknologiastrategia voi edesauttaa ammattikorkeakoulun toimintaa? Elinkeinoelämä on hyödyntänyt teknologiastrategiaa jo 1990-luvun alusta ja usea yritys onkin kehittänyt siitä oman strategisen työkalunsa liiketoimintastrategian osaksi. Ammattikorkeakoulut ovat läpikäyneet 1990-luvulla oman sisäisen kehitysprosessinsa, jonka aikana ne ovat vakiinnuttaneet toimintansa uuden asetuksen mukaiseen toimintamuotoon. Ammattikorkeakoulujen keskeinen strateginen haaste on: Miten ne fokusoivat omat osaamis- ja vahvuusalueensa? Miten differoitua melko laajasta osaamistarjonnasta ja miten kyetä tarjoamaan yrityksille tasokasta yritysyhteistyötä, soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä? Miten uudistaa jatkuvasti opetuksen sisältöä? Ammattikorkeakoulujen toimikenttä on laajentunut oman maantieteellisen alueen yrityspohjasta kansalliseen ja osin kansainväliseen yhteistyöhön yritysyhteistyön kautta. Tämä edellyttää yhä terävämpää ja syvällisempää osaamista. Miten pysyä nopeasti muuttuvissa teknologiakehityksissä mukana ja hyödyntää viimeiset kansainväliset tekniset kehityssaavutukset omassa opetus- ja kehitystyössä? Usean tekniikan alan kehityksen seuraaminen samanaikaisesti on sinällään jo merkittävä haaste jokaiselle organisaatiolle. Teknologiastrategia on koostettu antamaan vastauksia ammattikorkeakoulujen em. haasteisiin ja työkalun oman toiminnan teknologialähtöiseen suuntaamiseen. 1

7 Mitä strateginen johtaminen on? Strategisessa johtamisessa, niin myös teknologiastrategian määrittelyssä, on kysymys yhteisen tavoitteen, päämäärän ja tahtotilan määrittämisestä. Strateginen johtaminen ei ole 3- tai 5-vuotissuunnitelman tekemistä, vaan organisaation ja erityisesti sen avainhenkilöiden yhteinen näkemys siitä, missä toiminta- ja teknologiaympäristössä ammattikorkeakoulu ja sen sidosyritykset toimivat ja mihin suuntaan organisaatio omaa toimintaansa haluaa kehittää. Toimintaympäristö ja tarjontatilanne ovat nykyään niin yllätyksellisiä ja nopeasti muuttuvia, että hyväkään suunnitelma ei jälkeenpäin tarkasteltuna ole täsmällisesti vastannut reaalielämän kulkua. Vaikka ammattikorkeakoulujen toiminta on voimakkaasti julkishallinnon ohjaamaa, on tuleva menestys yhä enemmän ammattikorkeakoulujen omissa käsissä ja kansainvälisten kehitystrendien ja kehityshaasteiden ohjaamaa. Ammattikorkeakoulujen tekniikan toimialojen on siksi luontevaa lähteä teknologialähtöiseen strategiseen suunnitteluprosessiin. Suunnitteluprosessin läpikäynti ja yhteisen tahtotilan määrittäminen ovat useimmiten luoneet sellaisen yhteiseen päämäärään uskovan ryhmän voittajatiimin, joka parhaiten selviytyy muuttuvassa, teknologisia mahdollisuuksia ja uhkia tarjoavassa ympäristössä. Voittajatiimi kykenee vakuuttamaan sekä yritys- että oppilasasiakkaat. Parhaimmillaan strategia palvelee ammattikorkeakoulun henkilöstöä ja päätöksentekijöitä jokapäiväisissä tilanteissa, kun joudutaan arkisiin valinta- ja päätöstilanteisiin. Päätöksen tekeminen projektista tai kehityshankkeista uusista koulutus- tai tutkimusaihealueista investoinneista tiloihin tai laitteisiin taloudellisten ja henkisten resurssien lisäämisestä tai allokoinnista on huomattavasti helpompaa, jos ja kun henkilöstö on yhteisen suunnitteluprosessin kautta päätynyt yhteisiin strategisiin linjauksiin ja valintoihin. Strategian mukaisen vaihtoehdon valitsemisen pitäisi olla helppoa ja sen tulisi tukea muiden henkilöiden samaan päämäärään tähtääviä valintoja. Toimintaympäristön toistuvien muutosten vuoksi teknologiastrategia on syytä päivittää vähintään vuosittain. 2

8 Miten teknologiastrategia sijoittuu toimintastrategiaan? Teknologiastrategia määrittää yhdessä toimintastrategian muiden osa-alueiden kanssa ammattikorkeakoulun keskeisimmät menestymisen keinot. Teknologiastrategia edustaa pitkäkestoisempaa ja perusasioihin luotaavaa suunnitelmaa siitä, mihin osaamiseen ja avainteknologiaan ammattikorkeakoulun tekniikan toimialan kilpailukyky perustuu. Teknologiastrategia antaa mahdollisuuden ammattikorkeakoulun teknologialähtöiseen toiminnan ohjaukseen. AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTASTRATEGIA Liikeidea Missio Arvot Visio TEKNOLOGIA- STRATEGIA Ydinosaaminen, fokusalueet Avainteknologiat / avainosaamisalueet Kärkiteknologiat Keihäänkärjet Arvoverkko yritykset muut korkeakoulut tutkimuslaitokset MARKKINOINTI- STRATEGIA Toiminta-alue Kohderyhmät ja segmentointi Avainasiakkaat Asiakastarve Markkinointi-mix Ylivoimatekijät Palvelukonseptit tuotekehityshankkeet menetelmäkehityshankkeet yritys- tai yritysryhmäkohtaiset soveltavat tutkimushankkeet mittauspalvelu kuntoarviot insinöörityöt oppilastyöt täydennyskoulutus Lisäarvo OPETUS Valintaperusteet Hakeminen Koulutusohjelmat Suuntautumisvaihtoehdot Oppiaineet Harjoittelu Laboratoriotyöt OPS:n kehittäminen Arviointi Tutkintotyö Opetus-/ oppimismenetelmät YRITYS- YHTEISTYÖ- STRATEGIA Laboratoriot Kehityskeskukset Tutkimuslaitteet ja -välineet Yritysyhteistyön tuotteistetut palvelut ja palvelukonseptit Laatustrategia HENKILÖSTÖ- STRATEGIA Avainosaamisalueet ja -vaateet Resurssien hallinta harkinta vakituiset, määräaikaiset tuntiopettajat kehitys sitouttaminen arviointi Henkilöstökoulutus Yhteistyökoulutus TALOUS- STRATEGIA Numeeriset tavoitteet Tunnusluvut Ohjaus ja raportointi IT- STRATEGIA Tietojärjestelmät Tietoverkot LAN intranet Internet sähköposti Suojaus Ohjelmistot Etätyö Kuva 1. Teknologiastrategia ja markkinointistrategia määrittävät keskeisimmät menestystekijät. 3

9 Teknologiastrategian hyödyt Ammattikorkeakoulut tulevat olemaan keskeinen yhteistyökumppani suomalaiselle elinkeinoelämälle, joka toimii yhtä kiivaammin globalisoituvilla markkinoilla. Pk-yrityksetkin toimivat kansainvälisessä toimintaympäristössä, vaikka eivät itse harjoittaisikaan vientitoimintaa, sillä kilpailijat ovat usein kansainvälisiä. Tuotteiden ja palveluiden tarjonta on muotoutunut kansainvälisemmäksi ja yritykset käyttävät tämän hyödyksi verkostoitumisen kautta. Tässä kilpailutilanteessa keskinkertaisuudet eivät menesty, vaan ydinosaamisen tulee olla vahvaa ja terävää. Teknologiastrategia ja siihen liittyvä prosessi 1. Auttaa hahmottamaan teknologisen toimintaympäristön, jossa toimitaan. 2. Helpottaa oman ydinosaamisen ja avainteknologian määrittämisessä ja kohdistamisessa. 3. Johtaa toiminnan teknologialähtöiseen suuntaamiseen esim. opetuksen ajankohtaisen sisällön osalta. 4. Varmistaa oman nykyisen sekä ennen kaikkea tulevan kilpailukyvyn. 5. Helpottaa organisaation sisäisen tietoisuuden ja yhteisymmärryksen saamista siitä, mihin menestyminen nyt ja tulevaisuudessa perustuu. Näin jokainen organisaation jäsen voi suunnitteluprosessin aikana sitoutua ja myöhemmin johdonmukaisesti omalla vastuualueellaan kehittää avainteknologia-alueita ja hyödyntää niitä. 6. Auttaa kohdistamaan resurssit ja investoinnit pitkäjänteisesti oleellisiin projekteihin. 7. Korostaa myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä fokusoitua osaamista ja avainteknologioita, jotka osaltaan erottavat ammattikorkeakoulun edukseen muista toimijoista. Selkeä erottuminen auttaa myös opiskelijahankinnassa. 8. Auttaa AMK:ta profiloitumaan siinä arvoverkossa, jossa AMK toimii. Näin muut arvoverkon toimijat osaavat hyödyntää AMK:n parasta osaamista. 9. Vähentää yksityiskohtaisen ohjauksen tarvetta, helpottaa sovelletun tutkimuksen yhdistämistä opetukseen sekä parantaa sisäistä yhteistyötä ja ilmapiiriä. 4

10 Tavoite Teknologiastrategian määrittämisellä pyritään oman kestävän avainosaamisen ja avainteknologia-alueen määrittämiseen sekä sen systemaattiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun toiminta- ja teknologia-alueen valintaan saattavat antaa vaikutteita ja aloitteita mm. seuraavantyyppiset asiat ja tahot: alueen teollisuudesta tullut signaali tai panostuspyyntö neuvottelukunnalta tullut aloite käynnistetty yritysryhmä- tai toimialakohtainen projekti aluekehityksen tuottama aloite EU- tai Tekes-projekti johdon tai yksittäisen opettajan mielenkiinto tai intuitiivinen näkemys julkishallinnon vaikuttajan näkemys tai aloite ulkomaisen tutkimushankkeen, seminaarin tai vastaavan antama innoite näkemys trendien suomasta mahdollisuudesta sattuma. Tavoitteena on teknologiastrategiaprosessin eli systemaattisen analysoinnin ja valintaprosessin avulla tehdä itsenäinen, tietoinen ja pitkäjänteinen valinta avainteknologisesta osaamisesta. Siinä päätöstilanteessa keskeinen rooli tulee olla: historiallisella, vahvalla osaamisella nykyisillä vahvuustekijöillä ja vahvoilla henkilö- ja kehitysresursseilla sekä teknologiatrendien mahdollisuuksilla. 5

11 Toimintamalli ja asemointi Ammattikorkeakoulujen toiminnan asemoimiseksi on syytä määritellä oma toimintakenttä suhteessa muihin toimijoihin. Tärkein yhteistyökumppani ammattikorkeakouluille on elinkeinoelämä. Teollisuus allokoi yhä kasvavassa määrin eli 6070 % kehityspanoksestaan kohteisiin, joiden tulosvaikutus on 624 kk:n päässä. Tämä johtuu siitä, että kriittisellä resurssimassalla on saatava tuloksia eli onnistumisia. Panos-tuotos-suhde tuottaa hyvin, kun panos kohdistetaan lähiajan hankkeisiin. Tällöin osumatarkkuus kasvaa. Ammattikorkeakoulujen toiminnan fokus on erityisesti soveltavan tutkimuksen ja kehityksen alueella eli edellä mainitulla yritysten volyymialueella. Tässä segmentissä on myös suurin rahallinen panos ja näin myös merkittävä taloudellinen menestymismahdollisuus. Teollisuuden malli Painopiste on selkeästi tuotekehityksessä RISKIT Korkeakoulujen malli Työnjako ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen välillä RISKIT Tutkimus 3 10 vuotta esim. 10 % resursseista Strategiset optiot 2 3 vuotta esim. 30 % resursseista Tuotekehitys 1 2 vuotta esim % resursseista RESURSSIT YHTEISTYÖ Perustutkimus (tuottaa tietoa) noin 1 20 vuotta Suomen Akatemia Tiedekorkeakoulut EU Teknologiaohjelmat Tavoitetutkimus Teknologiasiirto (tuottaa osaamista) noin 1 5 vuotta Tekes, EU Teollisuus Tiedekorkeakoulut VTT Ammattikorkeakoulut OSAONGELMAT JA OSATUTKIMUSKOHTEET Soveltavatutkimus ja tuotekehitys (soveltaa osaamista käytäntöön) noin 1 2 vuotta Teollisuus Tekes VTT Ammattikorkeakoulut RESURSSIT TIEDOT TULOKSET HYÖDYT Kuva 2. Ammattikorkeakoulujen keskeisiä tehtäväalueita ovat tuotekehitys sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen. Siksi ammattikorkeakoulujen rooli on keskeinen teollisuuden tuotekehitystoimintojen kumppanina. 6

12 Kenelle teknologiastrategia on tarkoitettu? Teknologiastrategian käyttötarkoitus ja hyöty tulee ennen kaikkea ammattikorkeakoululle itselleen eli sen koko organisaatiolle, jolla tulisi olla kirkas käsitys teknologisista linjauksista ja valinnoista. Nykyisessä verkostoituneessa toimintamallissa, jossa jokainen toimija pyrkii panostamaan omaan kapeaan erityisosaamiseensa, on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen spesifioidaan, markkinoidaan ja viestitetään riittävän tehokkaasti. Oman arvoverkon toimijoilla tulee olla hyvä käsitys ammattikorkeakoulun teknologisesta fokusalueesta ja varmuus sen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Teknologiastrategia on siis myös viestinnän ja markkinoinnin väline. Komponenttitoimittaja Laitetoimittaja Yritys A Kansainväliset yhteydet Yritys B AMK:n omalle arvoverkolle Alihankkija C Asiakkaille ja yrityksille TEKNOLOGIA- STRATEGIA Muille AMK:ille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja instituuteille Rahoittajille Tekes, EU, SA, VC:t Korkeakoulu AMK Omalle organisaatiolle Opiskelijoille nykyisille ja potentiaalisille Kuva 3. Teknologiastrategialla on merkittävä viestinnällinen tehtävä omalle organisaatiolle, omalle arvoverkolle ja sidosryhmille. 7

13 Kilpailukyvyn luoja Teknologiastrategian tulisi konkreettisesti edistää ammattikorkeakoulun kilpailukykyä ja menestymistä. Se tapahtuu teknologiastrategian systemaattisella ja kurinalaisella hyödyntämisellä. Näin menetellen tavoitellaan seuraavanlaista positiivista kierrettä. Pitkäjänteinen omaan fokusalueeseen panostaminen palkitsee varmuudella organisaation ponnistelut. Soveltavaan tutkimukseen ja kehitykseen muodostuu terävää kansallista ja kansainvälistä osaamista. AMK:n oman teknologiastrategian määrittäminen ja täsmentäminen Toiminnan volyymi kasvaa, kriittinen tuottamismassa täyttyy ja resursseja voidaan lisätä. päivitys Kehitystyö ja toiminta keskittyvät määritettyihin avainteknologioihin, jolloin laatu paranee ja saadaan hyödynnettäviä tuloksia. Teollisuus hyödyntää yhä laajemmin ja merkittävämmissä projekteissa osumatarkkuus kasvaa yhteistyön taloudellinen arvo kasvaa Teollisuus tulee tietoiseksi ja syventää yhteistyötä. PITKÄJÄNTEINEN KILPAILUKYKY Opinnäytteiden laatu nousee. Valmistuvien osaamis- ja valmiustaso nousee. Tulee lisää uutta ja ajankohtaista tietoa opetukseen teknologiasiirrot roadmapit Tietämystä ja osaamista kumuloituu koko ajan lisää. Hyödynnetään seminaari, konferenssi ja muut verkostojen tiedot. AMK:n osaajia pyydetään luennoitsijoiksi. Kuva 4. Systemaattinen, pitkäjänteinen työ luo uutta kilpailukykyä. 8

14 Teknologiastrategia vauhdittajana Teknologiastrategian määrittelyssä usein itse prosessi on jo sinällään arvokas, sillä sen läpikäymällä kehitetään henkilöstön liikkeenjohdollista osaamistasoa työstetään yhdessä vaikeita kysymyksiä tai selkeytymättömiä aihealueita luodaan yhteiset näkemykset sitoudutaan toteuttamaan suunnitelmaa omassa päivittäisessä työskentelyssä omassa organisaatiossa tai tiimissä. Parhaimmillaan teknologiastrategia toimii koko operatiivisen toiminnan vauhdittajana, on se sitten opetusta, tuotekehitystä tai projektityöskentelyä. Prosessi huomioi lähtötilanteen muutokset ja faktat. Se hyödyntää ulkoiset ja sisäiset teknologiset mahdollisuudet ja linjaa avainosaamisen eli avainteknologiat, joita ammattikorkeakoulun organisaation osat hyödyntävät. Vastaavalla tavalla kuin IT-strategia muodostaa koko organisaatiolle yhteisen konkreettisen työkalun ja toimintaympäristön, myös teknologiastrategia sekä sen määrittämät osaamisalueet ja avainteknologiat muodostavat punaisen langan tai highwayn, joka yhdistää organisaation ja sen toiminnan. KILPAILU- ASETELMA, TARJONTA TRENDIT RESURSSIT Ulkoiset ja sisäiset teknologiamahdollisuudet SOVELTAVA TUTKIMUS- TYÖ YMPÄRISTÖ- KYSYMYKSET RESURSSIT IMMATE- RIAALIT, IPR:T, TEKNOLOGIA- SIIRROT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Teknologiastrategiaprosessi AVAINTEKNOLOGIA / AVAINOSAAMINEN MARKKINA- TARPEET ASIAKAS- TOIVEET, MUUTOS- TARPEET OPETUS MARKKI- NOINTI, VIESTINTÄ LAATU Ulkoiset ja sisäiset teknologiamahdollisuudet YRITYS- YHTEISTYÖ, AMK:JEN YHTEISTYÖ Kuva 5. Teknologiastrategiaprosessi vauhdittaa operatiivista toimintaa ja luo yhteisen toimintalinjan. Avainosaaminen yhdistää koko organisaation työskentelyä. 9

15 Osa 2 Suunnitteluprosessi Teknologiastrategian toteutusprosessi Suunnitteluprosessilla pyritään riittävän asiakaslähtöiseen ja laaja-alaiseen analysointiin ja työskentelyyn mahdollistaen kuitenkin konkreettisen ja yksityiskohtaisen keskeisten asioiden tarkastelun. A. Käynnistyspalaveri (johtoryhmätaso ½ pv) Vastuu: Toimialajohtaja/osastonjohtaja/laitosjohtaja 1. Määritelkää, ja kerratkaa AMK:n toiminta-ajatus. Mikä on keskeinen tehtävä ja millä osaamisalueella? 2. Määritelkää missio. Miten keskeisen tehtävän määrittelyn voisi kiteyttää lyhyeen, iskevään muotoon? 3. Määritelkää oman toimintanne visio eli yhteinen unelmanne. Sisältää seuraavat teemat: yhteys toimintastrategiaan tulevat haasteet ja odotusarvot, toimintaympäristön muutokset kilpailukykyarvio nykyhetkellä aikataulusta sopiminen tarvittavan tietoaineiston hankinnasta ja keräämisestä sopiminen resursointi ja vastuutus prosessin toteuttamiseksi B. Prosessin työvaiheet (2 4 työkokouksesta) Vastuu: Nimetty vastuuhenkilö eli teknologiavastaava (ulkopuolinen asiantuntija tai konsultti voi avustaa) 4. Teollisuuden ja sidosryhmien odotusarvojen kehitysnäkymien yhteistyötarpeiden kartoitus osaamistarpeiden teknologiakehityksen 5. Oman organisaation avainhenkilöiden näkemysten kartoitus. 6. Määritelkää toimintanne osalta keskeiset tunnistettavat tai ennustettavissa olevat trendit tai trendimäiset ilmiöt sekä teknologiset roadmapit. Kansainväliset ja kansalliset 7. Määritelkää omat markkinanne ja asemanne markkinoilla. Mitä toimialoja (yritysesimerkkeineen) toimintanne hyödyttää? Onko määritettävissä miniklusterirakenteet? 8. Määritelkää oma kilpailutilanteenne. Ketkä muut toimivat samalla tekniikan alueella? Kilpailijat ja yhteistyökumppanit a) Markkinatilanne trendit kilpailukyky, kilpailija-analyysit markkinatilanne b) Teknologia teknologisen roadmapin määrittely teknologiapyramidin määrittely päätökset/valinnat resursointi partnerit 9. Määritelkää oman teknologiapyramidinne osatekijät. A Koulutusohjelmat ja toiminta-alueet D Kärkiteknologiat B Fokusalueet E Keihäänkärjet C Avainteknologia/avainosaamisalueet 10. Määritelkää teknologiapyramidi eli yhteenveto edellisistä valinnoista teknologiapyramidin muotoon. 11. Määritelkää teknologiavalintojen vaikutus opetukseen. 12. Määritelkää vaikutus yhteistyöhön. C. Esittely johdolle (johtoryhmätaso ½ pv) Vastuu: Teknologiavastaava Kirjaa päätöstarpeet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Kirjataan ja resursoidaan kehitysprojektit. D. Valmis teknologiastrategia & jalkautus Vastuu: Teknologiavastaava Tiedotus henkilöstölle Tiedotus sidosryhmille, erityisesti yrityksille lyhyt esittely verkkosivuille sekä painettu esiteversio Vaikutukset opetus yritysyhteistyö markkinointi laatu ympäristö resurssit Hyväksyntä keskustelu muutokset hyväksyminen toimenpideohjelma aikataulutuksineen Dokumentointi Tiedottaminen sisäisesti ja avainpartnereille Liittäminen osaksi toimintastrategiaa 3 4 kk Päivitys 12 kk päästä; roadmapia täydennetään koko toimintavuoden ajan. 11

16 1 Toiminta-ajatus Strategiseksi taustaksi kerrataan ammattikorkeakoulun kyseessä olevan toimialan tai yksikön toiminta-ajatus: Mikä on keskeinen tehtävämme, olemassaolomme lisäarvoa tuottava ja ympäristöä hyödyttävä tarkoitus? Millä osa-alueilla toimimme? Mihin tekijöihin edistyksellinen toimintamme perustuu? Esimerkki: Toiminta-ajatus Ammattikorkeakoulun tekniikan toimiala tukee koulutus- ja palvelutoiminnallaan alueellista ja kansallista yrityspohjaa erityisesti seuraavilla osaamisalueilla: tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka automaatio ja elektroniikka kone- ja materiaalitekniikka ympäristö-, energia- ja prosessitekniikka kiinteistö- ja rakennustekniikka. Toiminta perustuu kiinteään yritysyhteistyöhön, kansainvälisiin yliopistoyhteyksiin, teknologiasiirtoihin sekä Tekes- ja EU-hankkeisiin, joilla varmistetaan kansainvälinen, ajankohtainen osaamistaso. 2 Missio Tiivistetään keskeinen tehtävä eli missio mahdollisimman ytimekkääseen, yksikköä personoivaan, markkinoinnilliseen muotoon. Esimerkki: Missio Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMKin tekniikan ja merenkulun toimiala tuottaa kansainvälisen tason ajankohtaista osaamispääomaa elinkeinoelämän hyödyksi opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. 3 Visio Organisaatiolla tulisi olla yhteinen unelma ja päämäärä, johon se pyrkii. Yhteinen visio linjaa teknologiastrategiatyöskentelyä. Samalla se antaa kuvan ryhmän tavoiteasetannasta ja kunnianhimosta. Esimerkki: Visio Tavoitteemme on olla kolmen vuoden päästä Suomen selkeästi tunnetuin ja tunnistetuin muotoilun ja viestinnän osaaja ja kouluttaja. 12

17 45 Tiedonhankinta ja haastattelut Missään strategisessa suunnittelussa ei voi liikaa korostaa asiakasnäkökulmaa. Siksi teknologiastrategiaprosessissakin on suositeltavaa pyrkiä saamaan haastattelujen muodossa yritysten näkemykset, panosalueet, tarpeet ja toiveet esille. Kun yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöalue eli soveltava tutkimus ja kehitystyö kohdistuu samalle alle kahden vuoden aikajaksolle, voidaan yrityksistä saatua informaatiota ja kokonaiskuvaa hyödyntää melko suoraan strategiaprosessissa. Otoksena 1015 yrityksen läpikäynti antaa luotettavan kuvan. Tähän voidaan lisätä vielä neuvottelukunnan jäsenten näkemykset. Yrityshaastattelut Yrityksiltä on haettu haastattelemalla vastaukset mm. seuraavin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat yrityksen ja sen toimialan keskeiset trendit ja menestystekijät kansainvälisesti tarkastellen? 2. Millaisia globaaleja teknologiatrendejä tai kehitysaskeleita on nähtävissä, havaittavissa tai aavistettavissa? 3. Onko korvaavia uusia teknologioita tulossa? 4. Onko yrityksessä erityisosaamista tai teknologisia erityispiirteitä? Missä maassa on teknologiajohtajuus? 5. Mitkä ovat yrityksen ja sen toimialan näkökulmasta tarkasteltuna niitä keskeisiä panoskohteita, joihin tulisi/kannattaisi satsata opetuksen ja tutkimuksen muodossa? 6. Mitkä ovat konkreettisia aihealueita, joita pitäisi nyt tutkia tai kehittää? 7. Keiden kehitys-/tutkimusyksiköiden kanssa yritys tekee yhteistyötä? 8. Mihin toimialaan tai osaamisalueeseen AMK:n tulisi erityisesti panostaa tai fokusoitua? 9. Miten yritys kehittäisi yhteistyötä AMK:n kanssa (opetus + tuotekehitys/ tutkimus)? Kenen tulisi olla aktiivinen? 10. Miten yritys kommentoi teknologiasiirtoja yhteishankintoja tutkimus-/mittauslaitteisiin oppilasharjoitustöitä, opinnäytetöitä tuotekehitystyötä opettajien työperiodeja yrityksissä kansainvälisyyttä täydennyskoulutusta, teemakoulutusta? 11. Mitä muita kommentteja yritys haluaa tässä yhteydessä AMK:lle välittää? 13

18 Henkilöhaastattelut Yrityshaastatteluiden lisäksi on tarpeellista saada ammattikorkeakoulun oman organisaation näkemykset esille. On hyödyllisempää löytää henkilöt, joilla on näkemyksiä ja ideoita, kuin valita haastateltavat pelkästään organisaatiokaavion pohjalta. Suoritettujen teknologiastrategiaprojektien kokemusten pohjalta on suositeltavaa myös nimittää strategiatyöhön aktiivisesti osallistuva työryhmä (57 henkilöä), joka vastaa strategian valmistumisesta. Henkilöstön mielipiteitä on kartoitettu mm. seuraavilla kysymyksillä ja aihealueilla: 1. Miten henkilö segmentoi nykyisen toiminnan joko a) teknologia-aihealueittain b) tutkimusaihealueittain c) sovelluskohteittain d) opetusalueittain? 2. Millä yllä mainituista segmenteistä henkilö itse toimii ja miten hän edelleen jakaa mainitun alueen osasegmentteihin? 3. Missä AMK:n yksikössä on ns. vahvaa osaamista? Mitkä tutkimus-, kehitys- tai teknologiaosa-alueet henkilö nostaa osaamisportaissa ylimmälle tasolle kansallisella tai kansainvälisellä osaamistasolla mitattuna? 4. Mitkä henkilö valitsee avainteknologia-alueiksi eli alueiksi, joissa AMK:lla on vahvaa osaamista ja joissa tehdään hyvää kehitystyötä? 5. Millä tutkimusosa-alueilla tehdään soveltavaa tutkimustyötä ja millä osa-alueilla normaalia tuotekehitystä? 6. Onko AMK:lla ns. keihäänkärkiosaamista eli varsin terävää kapeaa osaamista, jossa on Euroopan tason tunnustettua osaamista sekä myös tunnettuutta? 7. Mitkä ovat ne teollisuuden toimialat, joita AMK:n tutkimustyö hyödyttää ja joiden kanssa AMK tekee yhteistyötä, kustakin myös esimerkkiyrityksiä? 8. a) Millaisia kansainvälisiä ja kansallisia trendejä henkilö tunnistaa teknologia-alueella? Yleistrendit, teknologiaa koskevat. b) Miten AMK toimii globaalisten teknologioiden seuraamisen alueella ja miten teknologiasiirrot näkyvät toiminnassa? 9. Millaisen vision tai unelman henkilö muodostaa siitä, mihin AMK:n teknologiaosaaminen voi kehittyä 5 vuodessa? 10. Millaisia merkittäviä projekteja on meneillään? 11. Miten henkilö kuvailee kansainvälisyyttä AMK:n toiminnassa? 12. Mitkä ovat vastaavien laitosten/tutkimusyksiköiden painopiste-/ osaamisalueet muissa ammattikorkeakouluissa? 13. Miten kehitystoimen tulisi kytkeytyä opetukseen? 14. Miten yritysyhteistyön tulisi kehittyä ja miten teknologiastrategia kytketään yritysyhteistyöhön? 15. Onko henkilön tiedossa jokin sellainen erityinen mahdollisuus, joka yksikön pitäisi välittömästi selvittää tai lähteä tutkimaan? 14

19 6 Trendit ja teknologiset roadmapit Tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia voidaan aavistaa intuitiivisesti. Analyyttisempää on kuitenkin pyrkiä jäsentämään niitä trendien ja roadmappien avulla. 6.a Trendit Uudistumiskyky on teknologiastrategian keskeisimpiä haasteita. Miten hyvin ammattikorkeakoulu on tietoinen kansainvälisistä trendeistä ja teknologiavirtauksista? Miten hyvin ammattikorkeakoulu kykenee uudistamaan koulutusohjelmien sisältöä ja sisällyttämään uusimman tiedon oppiaineisiin? Muuttuva yhteiskunta antaa ehkä enemmän trendimäisiä mahdollisuuksia, kuin mikään organisaatio kohtuudella kykenee omaksumaan tai hyödyntämään. Oma merkittävä osaamisalueensa on kyetä seuraamaan eri teknologioiden suuntauksia, analysoimaan niitä sekä fakta-aineiston pohjalta että intuitiivisesti. Sen jälkeen tulevat valittaviksi sellaiset mahdollisuudet, joihin itse pitäisi kytkeytyä tai jotka tulisi ottaa käyttöön. Segmentointi helpottaa jäsentämään tätä laajaa, monitahoista aluetta. Esimerkki: Hydrauliikka ja automaatio trendit Hydrauliikka Koneet ja laitteet tulevat yhä automaattisimmiksi, itsekorjautuvuus, itsesäätyvyys. Hydraulinen robotiikka lisääntyy. Väliaineet monipuolistuvat biohajoavat vesi. Mikroelektroniikka (MEMS) yhdistyy järjestelmiin. Komponenttien älykkyys kasvaa, ohjaus PC:llä. Käyttöliittymät kehittyvät yleisten standardien muotoon. Yleiset teknologiset trendit Tieto- ja tietoliikennetekniikan sovellukset tulevat osaksi kaikkia teknisiä osa-alueita (poikkitieteellisyys). Komponentit pienenevät miniatyrisointi mikrovalmistus. Älyä lisätään rakenteisiin. Materiaaleissa kehityssuunta on keveys, kestävyys ja kierrätettävyys. Simulointi ja mallinnus tuovat avun suunnitteluun ja sen nopeuteen. Testauksen ja muotoilun rooli korostuu. Automaatio Prosessin valvonta ja säätö yhdistyvät samaan toimilaitteeseen. Internet ja langattomat sovellukset toimivat tiedon siirtäjinä. Multimedia tulee myös automaatioon; siirtoväylien kapasiteetti mahdollistaa. Konenäkö ja sitä lähellä olevat sovellukset robotisoinnin myötä tuovat uusia kokonaisratkaisuja. 15

20 Esimerkki: Terveydenhuollon ja terveysteknologian trendejä ryhmiteltyinä Terveydenhuollon kasvavat volyymi- ja kustannuspaineet kannustavat uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Terveydenhuollon trendejä Kustannuspaineet ja siksi kustannustehokkuusvaatimukset kasvavat. Laitoshoidosta siirrytään kotihoitoon. Itsenäinen suoriutuminen teknisten apu- ja seurantavälineiden avulla. Sairaanhoidosta terveydenhoitoon. Yksityiset palvelut ja yksityinen kotisairaanhoito lisääntyvät. Yksilöllisyys lisääntyy omalääkärijärjestelmä jne. Tietosuojan, tietoturvan merkitys kasvaa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut integroituvat yhdeksi hoitoketjuksi. Teknologisia mahdollisuuksia Anturi- ja sensoriteknologiat kehittyvät ihonsisäiset ja kehonsisäiset. Kannettavat seuranta- ja lähetinlaitteet vaatteen-/asunmalliset. Analysaattoriteknologiat kehittyvät, hengityshiukkasanalyysit. Pitkävaikutteiset lääkeluovuttajat. Biomateriaalit ja implantit. Digitaaliset potilas- ja älykortit. Kuvantamistekniikat ja kuvien tulkinta verkon kautta. Neuvonta- ja lääkäripalvelut verkossa. Potilasta suojaavat bakteerivaatetukset. 6.b Teknologiset roadmapit Suomalainen teollisuus on selkeästi enemmän uusien teknologioiden hyödyntäjä kuin uusien teknologioiden kehittäjä. Tämä antaa luonnollisesti ammattikorkeakouluille suuren mahdollisuuden teknologiasiirtojen muodossa sekä uusien teknologioiden testaajana että soveltajana. Yrityksille on iso voimavarakysymys, miten ne voivat seurata oman teknologia-alueensa viimeisimpiä kehitysaskeleita ja aikaansaannoksia. Ammattikorkeakoululle ja yrityksille yhteisen työkalun muodostavat roadmapit, joita tuottavat mm. tutkimuslaitokset, yliopistot, kansainväliset projektit sekä eri toimialojen yritykset. Ammattikorkeakoululla voi olla keskeinen rooli omien teknologia-alueidensa roadmappien keräämisessä, päivittämisessä ja kehittämisessä. Roadmap kertoo, miten asiakastarve ja sen tuottamiseen tarvittavat teknologiaosa-alueet kehittyvät tulevina vuosina. Roadmapin avulla on huomattavasti helpompaa ymmärtää koko teknologia-alue asiakastarpeineen tunnistaa tulevat vaiheet ajoittaa omat aktiviteetit. 16

21 Eräs ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön keskeisin alue voisi olla roadmappien hankkiminen ja niiden tuottaminen omien kansainvälisten partnerien kanssa. Ammattikorkeakoulu voisi näin kerätä omaa roadmap-pankkia, joka kiinnostaa varmasti myös yrityksiä. Esimerkki 1: IT-alan optisen tiedonsiirron roadmap State of the art, Commercial Line Bit Rate 2.5 Gb 2.5 Gb 10 Gb (2.5 Gb) 10 Gb 10 Gb 40 Gb Total Fibre Capacity Gb 100 Gb 400 Gb >1 Tb WDM Channels Channel Spacing Opt. Transparent GHz 120 km GHz GHz GHz 600 km km km Gb routers Gb routers with QoS km Optical Packet CONTINUES Network Architecture pt-pt WDM fixed OADM/rings flexible OADM/ (interconnected) rings small meshed, flexible WDM networks meshed, flexible WDM networks User Access Bit Rate Plain old telephone services = POTS 64 Kb ISDN 128 Kb, 2 Mb Cable modem ADSL 2-8 Mb Optical: 155 Mb (A V)DSL at 2, 10, 50 Mb Optical: 622 Mb Electrical: up to 100 Mb Services POTS Internet, Videophony, HORIZON Project ACTS Teleworking, Lan-Lan, fast Internet, video, games, telelearning Roadmap for optical communications by ACTS Horizon project Very fast Internet, Interactive entertainment Virtual presence for working, learning and entertainment Ref. Tekes Optical Communications Esimerkki 2: IT-alan käyttäjälähtöinen roadmap Aika Tarpeet Rich media, verkkojen saumaton yhteistoiminta, transparentti laskutus Skenaario < 56 kbi/s Laajakaista - access jatkuva yhteys Universaalinen access: palvelut accessmenetelmästä riippumattomia Nomaadinen henkilökohtainen access: käyttäjän paikasta riippumaton acesses Teknologiat Sisältö/mediat Tietoliikenne Analoginen joukkoviestintä, www-sovellukset, sähköposti Modeemi, ISDN, TV, radio, puhelin, GSM Digitaalinen joukkoviestintä, VoIP, Streaming video, ja audio ADSL, kaapelimodeemi, digi-tv, LAN, WLAN, Bluetooth, UMTS, GPRS Älykäs ja adaptiivinen sisältö Palveluiden/verkon hallinta, DWDM, VDSL, IP v6, 3.5G Jakelukanava ja laiteriippumattomat sisällöt Talouskohtaiset saumattomasti toimivat access-menetelmät, päätelaiteriippumattomuus: 4G Ohjelmistot www-selaimet, sähköpostiohjelmistot Tietoturva, palomuurit, Java, yksityisyys Käyttöliittymä aktiiviympäristöt, ubicomputing vaatteissa, kodinkoneissa; standardisoidut avoimet platformit, käyttäjäprofiilit Elektroniikka Home-gateway, set-top boxit Optinen kuitu kulutuselektroniikan ja it-hardwaren konvergenssi 17

22 Esimerkki 3: Valimoteknologian roadmap Establish standard methodologies for material testing Correlation of cast property results for various size test specimens Develop quantitative relationships between alloy chemistries, properties, and processing (data driven) Develop quantitative relationships between alloy chemistries, properties, and processing (fundamental, theory driven) Establish a casting design book that relates properties and types of tests with expected part performance Create a material property virtual laboratory determine properties needed, measure them, and disseminate the information Develop geometric design interface Assess current techniques available for melt quality and determine its relationship to part quality Develop improved processes for characterisation of porosity defects Determine the effect of inclusion and porosity content on alloy performance Develop improved techniques to measure the acceptability of liquid metal prior to casting Develop creative and innovative techniques for NDE/testing (non-destructive evaluation) Develop methods for fast, accurate, and NDE of ingot and ascast chemistries and properties OPTIMIZED CASTING PERFORMANCE AND INTEGRITY 3 years 10 years 15 years Source: Metalcasting Industry Technology Roadmap by Cast Metal Coalition of the American Foundry Society, North American Diecasting association, Steel Foundrymen s Society of America, US. Department of Energy 18

23 7 Toiminta-alue ja markkinat Vaikka ammattikorkeakoulut eivät toimi kuten yritykset, on ammattikorkeakoulujen hyvä tunnistaa markkinat, joilla ne toimivat, ja samalla keskeiset asiakasryhmät. Näin saadaan konkreettinen käsitys siitä, kenen kanssa yhteistyötä tehdään sekä näkemystä volyymista ja mahdollisuuksista. Esimerkki: Markkinat Vastaamme maakunnan yritystarpeista. Teollisuuden alat ovat: Kone- ja automaatio 965 toimipistettä 9660 työllistä 12 yritystä, joilla liikevaihto yli 100 Mmk Massa- ja paperinvalmistus 48 toimipistettä 860 työllistä 4 yritystä, joilla liikevaihto yli 100 Mmk Elektroniikka 45 toimipistettä 1150 työllistä 2 yritystä, joilla liikevaihto yli 100 Mmk Tietotekniikka ja ohjelmistotuotanto 264 toimipistettä 1950 työllistä 5 yritystä, joilla liikevaihto yli 100 Mmk Oman maakunnan teollisuuspohjan lisäksi haluamme profiloitua kone- ja laiteautomaatiossa teräväksi toimijaksi ja olla mukana eurooppalaisissa hankkeissa. Yrityksiä ja yhteistyökumppaneita ovat (kone- ja laiteautomaatio): Partek Cargotech Partek Kalmar Wärtsilä Diesel Cimcorp Oy PMJ Automec Finnpower Oy Rexroth Oy Sandvik Tamrock jne. jne. jne. 19

24 8 Muut toimijat kilpailutilanne ja yhteistyö Hyviä tutkimus- ja opetusresursseja on varsin rajallisesti suhteutettuna tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Siksi on hyvä hahmottaa samalla teknologia-alueella olevat toimijat sekä niiden avainosaamis- ja erikoistumisosa-alueet. Tämä mahdollistaa työnjaon, erikoistumisen ja yhteistyön. Esimerkki Tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakouluja ovat: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kokkola Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasa Turun ammattikorkeakoulu, Turku Tiedekorkeakoulutasoista tutkimusta ja opetusta antaa Tampereen teknillinen korkeakoulu, TTKK. Esimerkki Merenkulun ammattikorkeakouluja ovat: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotka Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma Yrkeshögskolan Sydväst, Turku Tiedekorkeakoulutasoista tutkimusta ja opetusta antaa ainoastaan Teknillinen korkeakoulu TKK, jossa on tähän sopiva laivasimulaattori. Lisäksi on hyvä kirjata myös VTT:n asianomaiset yksiköt, jotta mahdollisuudet yhteistyöhön tunnistetaan. 20

25 9 Teknologiapyramidi Teknologiapyramidi kertoo ammattikorkeakoulun keskeisen osaamiskuvan, joka on valokuva ammattikorkeakoulun senhetkisestä teknologisesta tilanteesta. Siihen voidaan sisällyttää myös tahtotilaa ja kirjata avainteknologioihin tai keihäänkärkiin asioita, jotka on jo valittu panosalueiksi, vaikka erityisiä tuloksia ei vielä ole saavutettukaan. Ammattikorkeakoulun on syytä vuosittain arvioida pyramidin sisältöä vastaamaan trendejä, toimintaympäristön muutoksia ja ulkoisia teknologisia mahdollisuuksia. Vuosittaisesta päivityksestä johtuen ei varsinkaan ensi kertaa teknologiapyramidia työstettäessä kannata yrittää löytää absoluuttista totuutta. Teknologiapyramidi määrittelee ja segmentoi ammattikorkeakoulun osaamisen hyvin konkreettiseen, pelkistettyyn ja havainnolliseen muotoon. Keihäänkärjet Kärkiteknologiat Avainteknologia / avainosaamisalueet Toiminta-alue Koulutusohjelmat Mahdollisuus puhkaista kansainvälinen osaamisen taso Palvelee alueen kansainvälisimpiä toimijoita AMK:lla on kansainvälisiä sidoksia, yhteyksiä ja projekteja Kansainvälistä julkaisu- ja konferenssitoimintaa Mukaan voi sisällyttää nykyhetken tilanteen, mutta myös lähitulevaisuuden odotusarvon Keihäänkärjet ovat ehdottoman tarpeellisia, jotta saavutetaan asiakkaisiin päin uskottavuus ja osaamisen imago, profiloi AMK:n erikoisosaamisen Keihäänkärkiä on normaalisti 2 5 kpl Kansallinen taso Vastaa kansallisten ja osin kv-toimintaa harjoittavien yritysten tarpeisiin Kärkiteknologioissa AMK on tunnettu kansallisesta osaamisestaan Yritykset tuntevat ja tunnistavat osaamisen tason Opiskelija-aines hakeutuu ympäri Suomea ao. koulutukseen, hyödynnetään opiskelijahankinnassa Alueellinen panos Vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeita sekä teknisen osaamisen että koulutuksen osalta AMK tarjoaa osaamista ja resursseja alueen monipuoliselle toimialakirjolle Avainteknologiat muodostavat vahvan perusosaamisen valituilla alueilla Toiminnan osa-alueet Määritetyt opetuksen ja sovelletun tutkimuksen osa-alueet muodostavat toiminnan perustan Opetus perustuu koulutusohjelmien määrittämiin osaamisalueisiin. Niistä nousevat avainteknologiset osaamisalueet. Ammattikorkeakoulun toiminnallisena haasteena on aikaansaada sellainen dynamiikka pyramidin segmenttien välille, että avainosaamisalueilta nostetaan uusia teknologioita tai tekniikan osa-alueita kärkiteknologioiksi ja edelleen keihäänkärjiksi jatkuvana prosessina. 21

26 9.a Koulutusohjelmat ja toiminta-alueet Ammattikorkeakoulu-uudistuksen jälkeen koulutusohjelmajako on muotoutunut korkeakouluittain, mutta on pitkälti vielä säädeltyä. Se ei kaikin osin vastaa niitä todellisia toiminta-alueita tai toimialoja, joihin ammattikorkeakoulu on keskittynyt. Siksi on hyvä jäsentää sekä tämänhetkiset koulutusohjelmat, mutta myös toiminta-alueet. Esimerkki: Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat Koulutusohjelmat Vastaavat toiminta-alueet 1. Energia- ja laivakonetekniikan koulutusohjelma energiatekniikka merenkulkualan insinööri 1. Energia- ja ympäristötekniikka energiatuotanto piensähkötuotanto biopolttoaineiden hyödyntäminen LVI laivakonetekniikka 2. Merenkulun koulutusohjelma 2. Merenkulku merenkulku laivankäyttötekniikka kunnossapitotekniikka merielektroniikka resurssijohtaminen (computer based training) 3. Logistiikan koulutusohjelma kuljetustoiminta satamaoperaatiot ja merikuljetukset 3. Logistiikka supply chain management varastoautomaatio lastinkäsittelytekniikka satamalogistiikka automaattiset tunnistus- ja ohjausjärjestelmät Esimerkki: Konetekniikan koulutusohjelma Toiminta-alueet: tuotekehitys, tietoavusteinen suunnittelu kone- ja laiteautomaatio modernit tuotantojärjestelmät auto- ja työkonetekniikka jälkimarkkinointi. 22

27 9.b Panos- ja kasvualueet Teknologiastrategian yksi haasteellisimpia osa-alueita on fokusalueiden eli panos- ja kasvualueiden määrittäminen. Valinnan perusteena tulisi olla edellisellä sivulla olleisiin tarkasteluihin perustuva analyyttinen tulos. Oman edun politiikka tai ylidemokraattinen ajattelu eivät saisi vaikuttaa lopputuloksen muodostamiseen. Kokemus on osoittanut, että vaikeissa valintatilanteissa osastonjohtaja/toimialajohtaja tai vastaava vastuuhenkilö tekee lopullisen päätöksen. Panos- ja kasvualueiden merkitystä voisi konkretisoida myös niin, että perusajattelussa 50 % budjettivaroista menee panos- ja kasvualueille 50 % muille aloille tai 33 % budjettivaroista menee panos- ja kasvualueille 33 % muille aloille 33 % allokoidaan henkilöstön kehittämiseen. Esimerkki: SAMKin tekniikan ja merenkulun panos- ja kasvualueet Rakentaminen ohjelmistotuotannon projektinhallinta ohjelmistotekniikka (C++, Java, SDL, EPOC) tietojärjestelmien luonti ja hyväksikäyttö simulointiohjelmat CAE ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA energiansäästö ilmanjako teollisuustiloissa tietokoneavusteinen LVI- ja energiasuunnittelu puuenergiatekniikka jätteenpoltto AUTOMAATIO- TEKNIIKKA tunnistus liikkeen ohjaus ja hallinta valvonta mittaus kenttäväylätekniikat sumea logiikka etäteknologiat sähkökäytöt automaatioprosessikoneenrakennussovelluksissa TIETOLIIKENNE- TEKNIIKKA Konetekniikka konvergenssipalvelut laajakaistaiset älyverkot platformit langattomaan viestintään unified messaging liittämistekniikka hitsaustekniikka kunnossapito mallinnus Merenkulku meriturvallisuus monipuolinen simulointivalmius yhdistettynä kansainvälisiin koulutuspalveluihin Tuotantotalous ja logistiikka tietotekniset, reaaliaikaiset tiedonsiirtojärjestelmät (internet-sovellukset) nykyaikainen satamalogistiikka paikannusjärjestelmineen teknologiastrategiat ekauppa (?) ELEKTRONIIKKA elektroniikkasuunnittelu elektroniikkatuotanto RF-tekniikka nykyaikaiset sähkökäytöt tietojärjestelmien käyttö talotekniikka tietotekniset järjestelmät energianäkökulma rakentamistuotanto Ohjelmistotekniikka Erikoistumisalueet tekninen journalismi TQM ja business management environmental engineering 23

28 9.c Avainteknologiat avainosaamisalueet Ammattikorkeakoulun keskeisiä teknisiä ja teknologisia osaamisalueita kutsutaan avainteknologioiksi. Ne ovat tulosta ammattikorkeakoulun pitkäaikaisesta, historiallisesta osaamisesta ja toisaalta tietoisesta panostamisesta. Avainosaamisalueisiin liittyvän tuotekehitys- ja opetustyön tulisi palvella ensisijaisesti ammattikorkeakoulun lähialueen teollisuutta, mutta muodostaa samalla tuleva osaamiskivijalka, josta kärkiteknologioita on pitkäjänteisellä kehitystyöllä hyvä nostaa ylös. Ammattikorkeakoulun uudistumisen tulisi näkyä avainosaamisalueiden määrittelyssä. Uusien tekniikan osa-alueiden tulisi löytää paikkansa avainteknologioiden joukkoon. Ne voivat löytyä esim. teknologiasiirtojen yritysyhteistyön kansallisten teknologiaohjelmien EU-projektien tai oman kehitystyön tuloksena. Esimerkki: Avainteknologiat Sähkövoimatekniikka Suurjännitetekniikka mittaus ylijännitesuojaus eristysrakenteet testaus ja diagnostiikka Sähkölaitetekniikka sähkökoneet ja -kojeistot muuntajat, moottorit, generaattorit pientaajuiset EMC-häiriöt Sähköverkot verkkojärjestelmien mallinnus, suunnittelu, käyttö automaatio häiriöiden hallinta Ympäristövaikutukset pientaajuisten kenttien vaikutus elinympäristöön sähkön tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset 24

29 9.d Kärkiteknologiat Kärkiteknologiat muodostuvat ammattikorkeakoulun kilpailukykyisistä ja terävistä osaamisalueista. Kärkiteknologioilla ammattikorkeakoulu suuntautuu tekemään yhteistyötä saman tekniikan osa-alueen kansallisten tai suomalaisomisteisten kansainvälisten yritysten kanssa. Usein kärkiteknologiat noudattavat ammattikorkeakoulun oman maantieteellisen toimialueen kärkiyritysten osaamisalueita. Tästä yhteistyöstä on levittäydytty palvelemaan muitakin vastaavan alan toimijoita muualla maassa. Ammattikorkeakoulu on tunnettu Suomessa kärkiteknologioiksi määrittelemistään alueista. Esimerkki: Kärkiteknologiat elektroniikka Mikroelektroniikka analogisia ja digitaalisia rakenteita sisältävät mikropiirit nopeat piirit uudet puolijohdeteknologiat pientehotekniikat Modernit, sulautetut järjestelmät uudet kehittyneet käyttöliittymät oppivat, älykkäät järjestelmät prosessorit ja kontrollerit 25

30 9.e Keihäänkärjet Esimerkki: Keihäänkärki SAMK Keihäänkärkien avulla ammattikorkeakoulu viestittää sidosryhmilleen millä osa-alueella se on kyennyt luomaan erittäin terävää, kapeaa osaamista, jolla on puhkaistu jo kansainvälisen osaamisen taso miltä avain- ja kärkiteknologian alueelta keihäänkärkiä on kehitetty millä osaamisen alueella ammattikorkeakoulu tekee kansainvälisen tason yhteistyötä ja osallistuu kansainvälisiin projekteihin, hankkeisiin sekä miltä osaamisalueelta ammattikorkeakoulu käy luennoimassa seminaareissa ja konferensseissa. Keihäänkärjillä on myös voimakas markkinoinnillinen merkitys sekä ulkoisesti että sisäisesti. Keihäänkärjet VOIP (Voice over IP) IR-teknologia reaaliaikaisessa automaatiossa Verkkotekniikka Etäteknologiat Esimerkki: Keihäänkärki koneensuunnittelu Keihäänkärjet Värähtelyjen eristäminen ja vaimentaminen Värähtelyilmiöiden simulointi ja mittaukset Kärkiteknologiat Avainteknologiat Automaatiotekniikka Tietoliikennetekniikka Kärkiteknologiat Avainteknologiat Tuotekehitys metodiikat, suunnittelujärjestelmät 26

31 Kärkiteknologiat 4. Automaatiotekniikka IR-teknologia kenttäväylätekniikka etäteknologiat (etäkäytöt, etähallinta, diagnosointi) 8. Joustavat energiatekniikat bioenerginen tuotanto (hakelaitosteknologia) jätteiden poltto energiankulutus 9. Liitostekniikka (EWF-oikeudet European Welding Federation) SAMK-TEKNOLOGIAPYRAMIDI Keihäänkärjet 1. Verkkotekniikka (VOIP/IN) 2. Automaation etäteknologiat ja IR-teknologiat IR-teknologia reaaliaikaisessa automaatiossa 3. Bioenergian tuottaminen puupolttoaineilla 4. Meriturvallisuus poikkeustilannesimulointi ja osaamisen kartoituksen menetelmät 5. Ilmanjako teollisuustiloissa (terminen osaaminen) 1. Verkkotekniikka IN voice over IP (VOIP) ääniohjatut lisäarvopalvelut (Intelligent peripheral platforms) verkonhallinta (Telecommunications Networks Management) langattomat sovellukset (IP, WAN) unified messaging 5. Elektroniikka, sulautettu elektroniikka, dfm 10. Logistiikan tiedonsiirto- ja tietojärjestelmät reaaliaikaiset, automaattiset tunnistus- ja seurantajärjestelmät (internet) satelliittipaikannusjärjestelmät satamalogistiikassa 2. Ohjelmistotekniikka sisältötuotanto 6. Talotekniikan tietotekniset sovellukset kiinteistöjen automaatio kiinteistön elinkaaren järjestelmät 3. Reaaliaikajärjestelmien ohjelmointi 11. Meriturvallisuus simulointi navigointi- komentosilta-automaatio lastaus-/vakaussimulointi satamasivut hätätilannejärjestelmät luotettavuustekniikka ja laivajärjestelmien riskikartoitukset HRM-osaamisen kartoitus/perehdyttäminen 7. Teollisuusilmastointi ilmanjako teollisuustiloissa (terminen osaaminen) CFD-laskenta (Computational Fluid Dynamics) 12. eliiketoiminta (Supply Chain Management) ekaupan logistiikka (tulevaisuudessa) 13. Tuottavuusanalyysit Oheinen esimerkki kertoo, miten monialainen suuri ammattikorkeakoulu on määrittänyt oman teknologiapyramidinsa. 10 Yhteenveto teknologiapyramidi Avainteknologiat, avainosaamisalueet RYHMÄ 1 Tietoliikennetekniikka Ohjelmistotekniikka esim. Java, C++, SDL, EPOC automaatiosovellukset televerkkosovellukset RYHMÄ 2 Elektroniikka elektroniikan suunnittelu sulautetut järjestelmät pintaliitostekniikat RF-tekniikka tehoelektroniikka Automaatiotekniikka sähkökäyttöihin liittyvä automaatio ja ohjelmointitekniikka automaatiotekniikka (kappaletavaran automaatiojärjestelmät = teollisuusautomaatio) kuvankäsittely kone- ja laiteautomaatio mekatroniikka prosessiautomaatio (kunnossapito) liikkeen hallinta RYHMÄ 3 Energiantuotanto ja -käyttö talotekniikka talotekniikan tietotekniikka teollisuusilmastointi ilmanjakotekniikka energiatalous, -säästöt (voimalaitokset) puuenergiatalous LVISA-osaaminen lämpökuvaus jätteenpoltto RYHMÄ 4 Liittämistekniikka hitsaustekniikat Koneensuunnittelu RYHMÄ 5 Teollisuuden ja kaupan logistiikka tietologistiikka supply chain management Satamalogistiikka lastinkäsittelytekniikka RYHMÄ 6 Meriturvallisuustekniikka poikkeustilannesimulointi komentosilta-automaation turvallisuus DP-tekniikka ja simulointi (dynamic positioning) RYHMÄ 7 Tuotantotalous tuottavuusanalyysit Toimintaalueet 1. Informaatioteknologia (Infocom) tietoliikennetekniikat, televerkot datasiirtotekniikat, laajakaistainen tiedonsiirto tietotekniikka ohjelmointitekniikat elektroniikka telematiikka/tietologistiikka 2. Automaatio teollisuusautomaatio prosessiautomaatio koneautomaatio talotekniikka sähkötekniikka, sähkökäytöt etäteknologiat (diagnostiikka, ohjaus, asiakastuki) 3. Kone- ja laitesuunnittelu ympäristötekniikka 4. Energia- ja liittämistekniikat energiatuotanto koneensuunnittelu piensähkötuotanto tietokoneavusteinen biopolttoaineiden suunnittelu 3D hyödyntäminen mallinnus, simulointi LVI kunnossapito laivakonetekniikka tuotantotekniikka tilastollinen laadunohjaus 5. Merenkulku merenkulku laivankäyttötekniikka kunnossapitotekniikka merielektroniikka resurssijohtaminen (computer based training) 6. Logistiikka supply chain management varastoautomaatio lastinkäsittelytekniikka satamalogistiikka automaattiset tunnistusja ohjausjärjestelmät 7. Tuotantotalous tuotestrategia tuottavuusanalyysit TQM toiminnanohjaus ekauppa verkottuneet liiketoiminnat 8. Rakennustekniikka rakennustalous rakennesuunnittelu rakennustuotanto ympäristöystävällinen rakentaminen korjausrakentaminen uudisrakentaminen rakentamisen projektointi 9. Kemiantekniikka prosessitekniikka aineensiirto- ja reaktiotekniikka ympäristönsuojelutekniikka mikrobiologia 10. Erikoistumisalueet total quality management tekninen journalismi Koulutusohjelmat 1. Degree Programme on Environmental Engineering 2. Energia- ja laivakonetekniikan koulutusohjelma 3. Kemiantekniikan koulutusohjelma 4. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 5. Logistiikan koulutusohjelma 6. Merenkulun koulutusohjelma 7. Rakennustekniikan koulutusohjelma 8. Sähkötekniikan koulutusohjelma 9. Tietotekniikan koulutusohjelma 10. Tekninen journalismi 11. Total Quality 12. Tuotantotalouden Management koulutusohjelma and Business Processes (TQM) 27

LIIKETOIMINTASTRATEGIA

LIIKETOIMINTASTRATEGIA Mihin tarvitaan teknologiastrategiaa? 1. Yrityksen oman ydinosaamisen ja avainteknologian määrittämiseen ja kohdistamiseen. 2. Yrityksen liiketoiminnan teknologialähtöiseen suuntaamiseen. 3. Oman nykyisen

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Digitalisoituva teollisuus haastaa opetuksen

Digitalisoituva teollisuus haastaa opetuksen Digitalisoituva teollisuus haastaa opetuksen Siemens 160 vuotta Suomessa juhlaseminaari 10.12.2015 Finlandia-talo, Helsinki Hannu Reinilä Koulutuspäällikkö SeAMK SeAMK on keskisuuri ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi TIETOpäivät 17.10.2007 Tiedolla tulokseen -seminaari Leena Kononen Tieto on organisaation ydintuotantoa jokaisessa jalostetaan ja tuotetaan tietoa Haasteena

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Tietotekniikka ja tuottavuus 1. Suomen BKT:n vuotuinen kasvu vuosina 1995-2005 oli 4,06%. Tästä vajaa kolmannes johtui työtuntien määrän lisääntymisestä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot