Tikkurila-opisto: Väristä sävytykseen. Päivi Luomahaara & Evalotte Lindkvist-Suhonen 03/2015

Transkriptio

1 Tikkurila-opisto: Väristä sävytykseen Päivi Luomahaara & Evalotte Lindkvist-Suhonen 03/2015

2 Esityksen pääkohdat Väri ja valo Värien ominaisuudet Värin mittaaminen Värien tekeminen maaleissa ennen ja nyt Sävytyskonsepti Sävytysjärjestelmän komponentit Nykyinen toimintatapa 2

3 Väri ja valo

4 Väri ja valo Ilman valoa ei ole värin aistimusta Valo on sähkömagneettista säteilyä, joka etenee aaltoliikkeenä; c = l x f Valo on pidempiaaltoista säteilyä kuin ultraviolettisäteily ja röntgensäteily, mutta lyhyempiaaltoista kuin infrapunasäteily ja radioaallot Ihmissilmä ei pysty näkemään säteilyä kaikilla aallonpituuksilla -> havaitut aallonpituudet sijoittuvat näkyvän valon alueelle n nm 4

5 Väri ja valo Jokaisella värillä on valon spektrissä oma aallonpituutensa eli valon eri aallonpituudet edustavat omaa väriään lyhin sinivioletilla pisin punaisella Spektrillä tarkoitetaan säteilyn aallonpituusjakaumaa sateenkaari prisma 5

6 Sähkömagneettisen säteilyn säteilylajit ja aallonpituusalueet 6

7 Värin aistiminen Värin aistimiseen tarvitaan seuraavat kolme elementtiä valonlähde värillinen kappale havainnoitsijan silmä Jos joku näistä puuttuu, värin aistimusta ei ole olemassa Värisävyä ei voi nähdä ellei valonlähteen spektrissä ole vastaavaa aallonpituutta 7

8 Värin aistiminen Väri on havainnoitsijan aistien määrittelemä ominaisuus ja tulkinta tapahtuu ihmisen aivoissa Väri on kappaleen pinnasta heijastunutta säteilyä esim. punainen väri heijastaa punaiset aallonpituudet ja imee muiden värien aallonpituudet musta imee kaikki aallonpituudet valkoinen heijastaa kaikki aallonpituudet 8

9 Värien aistiminen Minkä värisenä me aistimme tietyn esim. maalin sävyn, riippuu sekä maalikalvon sisältämistä pigmenteistä sekä valonlähteestä Maalikalvosta heijastanut valon spektri on näiden pigmenttien ja valonlähteen spektrien yhteisvaikutus Aistimiseen vaikuttaa myös havainnoitsijan silmän herkkyys eri aallonpituuksille sekä kappaleen muoto, materiaali, kiiltoaste jne. Pinnan laatu vaikuttaa myös aistimaamme väriin sileä pinta: säteet heijastuvat samansuuntaisina ja pinta näyttää kiiltävältä epätasainen pinta: säteet heijastuvat hajanaisena ja pinta näyttää matalta kiiltoaste: kiiltävä näyttää tummemmalta ja himmeä vaaleammalta 9

10 Valonlähteet luonnonvalo hehkulamppu loisteputki hehkulamppu -> halogeeni ja ledlamppu 10

11 Luonnonvalo (D65) luonnonvalo vaihtelee paljon riippuen mm. vuorokauden ajasta ja havaintopaikasta aamulla ja illalla punertava taivas, keskipäivällä sininen taivas siksi on olemassa standardi päivänvalo, joka on hyvä keskiarvo luonnonvalosta, vastaten pohjoisen pallonpuoliskon päivänvaloa kello 12 päivällä päivänvalo sisältää tasaisesti kaikkia aallonpituuksia 11

12 Hehkulamppu (A-valo) hehkulampun spektrissä on enimmäkseen pitempiä (punaisia ja keltaisia) aallonpituuksia siksi hehkulampun valo aistitaan lämpimänä ja kellertävänä 12

13 Loisteputki (TL84) loisteputket omaavat yleensä melko epätasaisen heijastuskäyrän, jolla on pyritty jäljittelemään päivanvaloa 13

14 Värien ominaisuudet värin mittaamisen edellytyksenä on jakaa väri eri osiin, ominaisuuksiin ominaisuuksia ovat värisävy (hue), vaaleus (lightness) sekä värikylläisyys (chroma) värin ominaisuudet tekevät väristä tarkasti määritellyn ja ne voidaan mitata toisistaan riippumatta värisävy-käsitettä käytetään väreistä puhuttaessa silloin, kun halutaan luokitella värejä, esim. punainen, keltainen 14

15 Värisävy (Hue) värisävyä voidaan kuvata väriympyrällä, jossa on perusvärit sekä niiden avulla muodostettavat värisävyt 15

16 Vaaleus (Lightness) vaaleus kertoo värin vaaleudesta tai tummuudesta värin vaaleutta kuvataan akselilla, jossa on eri vaaleaustasoja toisessa päässä täysin musta ja toisessa täysin valkoinen 16

17 Värikylläisyys (Chroma) värikylläisyys kertoo onko väri puhdas vai samea sameat värit ovat harmaampia puhtaat värit ovat kirkkaampia 17

18 Väriavaruus, värijärjestelmä ja CIE lab

19 Värijärjestelmä Väriavaruuden käsittelyn helpottamiseksi on luotu kymmeniä värijärjestelmiä Pyritään jakamaan väriavaruutta sävyjärjestykseen Värijärjestelmää voidaan kuvata värikartalla, jossa sävymallit ovat avaruuskoordinaattien mukaan järjestetty Esimerkkejä värijärjestelmistä ovat CIE Hunter NCS RAL-järjestelmät (yleisin käytetty järj. Euroopassa) 19

20 CIE-värijärjestelmä CIE = the Commission Internationale de l Eclairage 1931: XYZ tristimulusarvoihin perustuva värin määritys CIE Yxy -kromaattisuusdiagrammi Y kuvaa vaaleutta valonlähde C ja 2 havainnoitsija 1976: L*a*b* väriavaruus [ CIELab ] perustuu CIE XYZ tristimulusarvoihin valonlähde D65 ja 10 havainnoitsija numeerinen informaatio vastaa paremmin visuaalisesti havaittuja eroja 20

21 1931: CIE x, y kromaattisuusdiagrammi CIE x, y kromaattisuusdiagrammi on 2 ulotteinen esitysmuoto perustuen XYZ tristimulusarvoihin 21

22 1931: CIELab x, y arvot Mitataan punainen omena x = 0,4832, y = 0,3045 ja Y = 13,37 0,3 O Y 13,37; omena heijastaa valoa 13,37 % (ideaali 100 %) 0,5 22

23 CIELab L* kuvaa vaaleutta ja tummuutta L = musta = 0 % -> kappale absorboi kaiken valon L = valkoinen = 100 % -> kappale heijastaa kaiken valon a* kuvaa punaisuutta ja vihreyttä b* kuvaa keltaisuutta ja sinisyyttä 23

24 CIELab väriavaruus ja kromaattisuusympyrä 24

25 Esimerkkinä NCS väriympyrä 25

26 CIELab L, a, b arvot Esim. a , b ja L a* (kromaattisuuskomponentti) + punaisempi - vihreämpi b* (kromaattisuuskomponentti) + keltaisempi - sinisempi L* (luminanssikomponentti) + valkoisempi - mustempi (tummempi) 26

27 CIELab värikylläisyys (Chroma) C* värisävy (Hue) h väriero ΔE -> värin mittaus dl vaaleuspoikkeama da puna-vihreä db kelta-sininen de CIE kokonaispoikkeama de CMC - " - 27

28 Värin mittaaminen

29 Värin mittaaminen Värejä voidaan mitata spektrofotometrillä (värimittari) kolorimetrillä (tristimulusvärimittari) spektrofluorometrillä Mittauslaite matkii joko ihmissilmän kykyä vastaanottaa heijastuvaa valoa ja ärsykkeen aiheuttamaa värihavaintoa aivoissa tai mittaa pinnasta heijastuvaa spektriä Värin mittauksessa valo lähetetään mitattavaan pintaan (10 ) Heijastunut valo kulkee linssijärjestelmän läpi ja kohtaa sensorin 29

30 Värin mittaaminen Sensori mittaa tulevan valon intensiteetin jokaiselle aallonpituudelle Mitatut lukemat lähetetään tietokoneelle Tuloksena saadut arvot muutetaan kromaattisiksi koordinaateiksi, heijastusspektriksi tai halutun väriavaruuden koordinaateiksi, kuten CIE L*a*b* 30

31 Värin mittaaminen Laadunvalvonnassa usein riittää kolorimetri Maaliteollisuudessa käytetään spektrofotometriä Mm. paperiteollisuus käyttää spektrofluorometriä, jolla mitataan fluoresoivia värejä 31

32 Värin tekeminen maaleissa ennen ja nyt

33 Maalit ja sävyttäminen History of tinting Maalien suorajauhatus Sävyttäminen maaleja sekoittamalla Sävytyspastajärjestelmä 33

34 Värien annostelu History of tinting Ennen 1960 Nykyään Manuaalien sävyjen sekoittaminen Manuaalinen sävytyskone Automaattinen sävytyskone 34

35 Sävytyksellä rajaton määrä värejä taloudellisesti Sävytyksen monet edut Vähemmän sidottua pääomaa Pienten maalierien tuottaminen taloudellisesti Käytännössä rajaton määrä sävyjä Ekologinen ja kustannustehokas toimintatapa Kauppojen ja jakelijoiden palvelutason nostaminen Asiakkaan ja maalintoimittajan välisen yhteistyön syventäminen Maalin laadun korostuminen Esimerkiksi Suomessa 90 % myydyistä kauppa- ja rakennusmaaleista sävytetään myyntipisteissä 35

36 Tikkurilan ensimmäinen sävytyskone ja ravistaja 36

37 Sävytyskonsepti ja sävytyskomponentit

38 Sävytyskonsepti Annostellaan pastoja sävytyskaavan mukaisesti suoraan esitäytettyyn perusmaalipurkkiin, joka ravistuksen jälkeen sisältää sävytettyä maalia t a i T C L TAL TAL T C L T C L Perusmaali Sävytetty maali 38

39 Sävytysjärjestelmän komponentit väriin oleellisesti vaikuttavat tekijät Toimivuus ja laatu Kontrolloitu valkoisuustaso Hyvä värivalikoima Laadukkaat kartat PERUS- MAALI PASTAT Hyvä soveltuvuus maaleihin Kattava pigmentointi Kontrolloitu värivoima ja sävy Pastojen toimivuus koneissa Laatu Helppo saatavuus Kaavatiedon hallinta jakelijalla tai asiakkaalla SÄVYTYS- KAAVA VÄRI MAALIN LEVITYS SÄVYTYS- KONE Moderni teknologia Hyvä huolto Laadukas ohjelmisto (softa) 39

40 Väritarkkuus Värin ja värivoiman pysyminen samana PERUS- MAALI SÄVYTYS- PASTAT Värin, värivoiman ja reologian pysyminen samana VÄRI SÄVYTYS- SÄVYTYS- Annostelutarkkuus KAAVA KONE Tehdään standardiin verrattuna niin lähelle kuin mahdollista MAALIN LEVITYSTAPA 40

41 Värin toistettavuus Värin ja värivoiman pysyminen samana PERUS- MAALI SÄVYTYS- PASTAT Värin, värivoiman ja reologian pysyminen samana SÄVYTYS- KAAVA VÄRI SÄVYTYS- KONE Annostelutarkkuus Pysyy samana MAALIN LEVITYSTAPA 41 41

42 Metameria Metameria on ilmiö, jossa jossakin valossa kaksi kappaletta näyttävät samanvärisiltä, mutta toisissa valoissa näyttävät erivärisiltä Metameria johtuu siitä, että kappaleissa on käytetty erilaisia pigmenttejä, joilla on erilaiset heijastuskäyrät, ts. ne heijastavat eri tavalla valon aallonpituuksia Aina eri pigmenttiyhdistelmien käyttö ei aiheuta metameriaa 42

43 Metameria Maaliin ja sävytyksiin liittyen metameriaa voi nähdä verratessa valmista, sävytettyä maalia värikarttaan asiakkaan omaan malliin toisen valmistajan sävytettyyn maaliin 43

44 Hyvän sävytysohjelman ominaisuuksia Käyttäjäystävällinen, tuki ja palvelu saatavilla Toiminnoiltaan kattava sävytyslaboratorion käyttöön Hyvä tiedonsiirto laboratorio- ja kauppaohjelmiston välillä Toiminnoiltaan riittävän helppo ja selkeä asiakkaalle tai jakelijalle lisätoimintoja saatavilla haluttaessa Yhteensopiva käyttöjärjestelmiin (Windows XP/Vista/7/8) Maalien tuotetiedot saatavilla (linkit tiedostoihin tai websivuille) 44

45 45

46 Saako asiakas haluamaansa sävyä? Muuttuvia tekijöitä: Sävyvirheet Käytettyä perusmaalia ei ole säädetty järjestelmään (esim. kilpailijan tuote) Käytetyn perusmaalin täyttöaste ei ole kohdallaan Sävytys on tehty väärään perusmaaliin Sävytyskone ei toimi / annostele oikein Inhimillinen virhe: väärä kaava / tallennusvirhe Sävypoikkeamat Värikarttojen väliset erot Sävy erilainen eri valoissa (metameria) Sävytysjärjestelmällä on toleranssit perusmaali, pastat, sävytyskone 46

47 Nykyinen toimintatapa

48 Sävytyskaavapalvelu asiakkaan mallin mukaan Tikkurila Oyj:n sävytyslaboratoriossa A) Värimalli mitataan värimittarilla eli spektrofotometrillä Mitattua värimallia vastaava sävytyskaava löytyy Tikkurila Oyj:n värinhallintaohjelmiston kaavapankista Työ on valmis ja sävytyskaava voidaan ilmoittaa asiakkaalle Ei kustannuksia asiakkaalle, sillä työ on jo tehty aiemmin 48

49 Sävytyskaavapalvelu asiakkaan mallin mukaan Tikkurila Oyj:n sävytyslaboratoriossa B) Mitattua värimallia vastaavaa sävytyskaavaa ei löydy kaavapankista ja asiakkaalla on kiire Sävytyskaava tehdään laskennallisesti käyttäen hyödyksi Tikkurila Oyj:n värimittausohjelmaa ja sävytyskaavan valinnan tekee sävytyksen ammattilainen. Tätä sävytyskaavaa kutsutaan pikasävytyskaavaksi Pikasävytyskaava voidaan toimittaa 3 5 tunnin kuluttua siitä, kun värimalli on Tikkurila Oyj:n sävytyslaboratoriossa eli käytännössä voidaan toimittaa asiakkaalle yhden työpäivän aikana. Työ on valmis ja sävytyskaava voidaan toimittaa asiakkaalle Pikasävytyskaava on maksuton 49

50 Sävyn tekeminen asiakkaan mallin mukaan Tikkurila Oyj:n sävytyslaboratoriossa C) Asiakas haluaa saada maalissa tarkistetun sävytyskaavan Sävytyskaava tehdään maalissa eli sävytyskaavan pastat annostellaan sävytyskoneella vastaavaan perusmaaliin. Sävystä tehdään veto paperille ja vedon kuivuttua väri mitataan värimittarilla verrattuna värinäytteeseen. Sävyä korjataan tarvittaessa. Korjatusta sävystä tehdään veto ja verrataan malliin. Näin jatketaan, kunnes sävy on OK verrattuna värimalliin. Työ on valmis, kun sävy voidaan hyväksyä mitattujen arvojen ja visuaalisen arvioinnin mukaan Sävytyskaava voidaan toimittaa 3 5 päivän kuluttua siitä, kun Tikkurila Oyj:n sävytyslaboratorio on saanut värimallin Sävytyskaava on maksullinen 50

51 Palvelut ja sävytysteknologia Inspiraatio Ideat Värit Myymälä Suunnittelijapankki Tekijäpankki Internet Maalilinja Koulutus 51

52