Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet. - Opas hyödynnettäväksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet. - Opas hyödynnettäväksi"

Transkriptio

1 Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet - Opas hyödynnettäväksi

2 TYÖHALLINNON ITSE TOTEUTTAMAT ESR-HANKKEET Opas hyödynnettäväksi Työministeriö Euroopan sosiaalirahasto

3 Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Sari Eskola Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO Puh. - tel. (09) tai (10/2004 lähtien) ISBN Taitto ja kannen kuva: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab, Helsinki 2004

4 Saatesanat ESR-ohjelmatyöstä saatujen kokemusten perusteella työhallinnolla on hyvät valmiudet toteuttaa ESR-osarahoitteisia projekteja. Projekteissa kehitettyjen uusien toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen osaksi kansallista toimintaa toteutuu tehokkaasti, kun toteuttajana on viranomainen, joka vastaa myös työpolitiikan kansallisen toiminnan kehittämisestä ja toimeenpanosta. Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet -oppaassa käsitellään työhallinnon itse toteuttamia ESR-hankkeita ja sen tarkoituksena on antaa suuntaviivoja työhallinnon itse toteuttamille hankkeille suunnittelun, toimeenpanon ja hallinnoinnin näkökulmasta. Opas pyrkii olemaan mahdollisimman käytännönläheinen ja ohjeistukseen viitataan tarpeen mukaan. Oppaan liitteenä on myös työhallinnon säädöspohjainen viitekehys ESRhankkeille. Oppaan tekemisestä vastasi ylitarkastaja Päivi Laatikainen. Tarkoituksena on, että opas olisi hyödynnettävissä ja antaisi konkreettisia työkaluja ESRosarahoitteisten projektien suunnitteluun ja toimeenpanoon työhallinnossa. Helsingissä elokuussa 2004 Eeva-Liisa Koivuneva 3

5 4

6 5

7 1 Työhallinto ESR-projektien toteuttajana Euroopan sosiaalirahaston ESR-ohjelmatyöstä saatujen kokemusten ja tulosten perusteella työvoima- ja elinkeinokeskuksilla, työministeriöllä ja työvoimatoimistoilla on hyvät valmiudet ESR- osarahoitteisten projektien toteuttajiksi. Hankkeissa kehitettävien uusien toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen kansalliseen toimintaan toteutuu tehokkaasti, kun hankkeiden toteutusvastuu on viranomaisella, joka vastaa myös työpolitiikan kansallisen toiminnan kehittämisestä ja toimeenpanosta. Hankkeet, jotka tukevat Euroopan unionin työllisyysstrategian tavoitteita ja/ tai edistävät ja tukevat työhallinnon kansallisten ja alueellisten strategioiden toteutumista, soveltuvat parhaiten itse toteutettaviksi ESR-osarahoitteisiksi hankkeiksi. Työhallinnolla on kokemusta toimijana muiden toteuttamissa hankkeissa. TE-keskukset ovat olleet Suomen EU-jäsenyyden ja siis koko ohjelmatyön ajan keskeisiä ESR-osarahoitteisten hankkeiden valitsijoita ja rahoittajia. Työvoimatoimistojen rooli työttömiin kohdentuvien hankkeiden toteutuksessa on keskeinen. Ilman niiden aktiivista panosta työttömiin kohdentuvilla hankkeilla ei ole yleensä menestymismahdollisuuksia. Työvoimatoimistot ovat myös avainasemassa projekteissa kehitettyjen hyvien toimintatapojen käyttöönotossa ja levittämisessä kansalliseen toimintaan. Projektit voivat osaltaan edistää työllisyyttä yleisellä tasolla. Projektiin osallistuvien henkilöiden kannalta työvoimatoimiston aktiivisuus tukee projekteissa käynnistyneiden kehittämisprosessien jatkumista ja työllistymisen edellytysten parantumista. Osaamista työhallinnolla on erityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan piiriin kuuluvissa hankkeissa. Viime ohjelmakaudella vähiten ohjelmien toimeenpanoon liittyviä ongelmia ilmeni tavoiteohjelmissa 3 ja 6, joissa hankkeiden toteutus tapahtui pääasiassa aktiivisen työvoimapolitiikan toimin. Tavallisimmin projekteissa johtamis- ja vetovastuu on ollut työhallinnon ulkopuolisella organisaatiolla, mutta vastuu projektin toimenpiteiden toteuttamisesta, kuten työvoimapoliittisen koulutuksen hankinnasta ja opiskelijoiden valinnasta tai tukityöhön osoittamisesta, on työhallinnolla. TE-keskusten työvoimaosastot ovat vastanneet koulutushankinnoista ja työvoimatoimistot opiskelijoiden valinnasta koulutuksiin ja projektiin osallistujien osoittamisesta tukityöhön ja työharjoitteluun. Euroopan unioni edellyttää jäsenmaiden tehostavan rakennerahasto-ohjelmien toimenpanoa. Tehokkuutta mitataan ja siihen kannustetaan ns. N + 2 säännöllä. Sen mukaan tavoiteohjelmien ja yhteisöaloiteohjelma EQUAL:n vuosikehyksen suuruisen rahoituksen tulee toteutua toimenpidekokonaisuustasolla myöntövaltuusvuoden ja kahden seuraavan kalenterivuoden kuluessa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää niin hankkeen toteuttajan kuin rahoittajankin tehokkuutta koko hankkeen elinkaaren ajan. Työhallinnon itse toteuttamilla hankkeilla arvioidaan olevan positiivista vaikutusta N + 2 säännön toteutumiseen, koska hallinnolla on hyvät edellytykset substanssin tuntemuksen ja kohderyhmän saavutettavuuden pohjalta käynnistää hankkeet nopeasti ja toteuttaa ne tehokkaasti hyödyntämällä alueellista kumppanuusverkostoa ja osaamista sekä aktiivisen työvoimapolitiikan työkaluja. 6

8 Tämän oppaan tarkoituksena on antaa suuntaviivat työhallinnon itse toteuttamille hankkeille suunnittelun, toimeenpanon ja hallinnoinnin näkökulmasta. Työhallinnon itse toteuttamia hankkeita koskevat samat säännökset ja ohjeistus kuin muutakin ESR-osarahoitteista toimintaa. Ohjeistukseen viitataan tarpeen mukaan. Viittaukset eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä. Pysyviä vaikutuksia työhallinnon itse toteuttamilla projekteilla Projektien tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja ja menetelmiä sekä luoda kumppanuutta ja verkostoja, jotka jäävät elämään vielä projektirahoituksen päätyttyäkin. Projektin aikana kehitettävien hyvien toimintatapojen ja yhteistyöverkostojen jatkuvuutta voidaan tukea sitomalla yhteistyökumppanit projektiin jo suunnitteluvaiheessa. Ratkaisujen etsiminen tasavertaisessa suhteessa yhteisiin ongelmiin on hyvä perusta projektille ja luo yhteishenkeä ja sitoutuneisuutta projektin toteuttamiselle ja saavutettujen hyvien toimintatapojen jatkamiselle ja edelleen kehittämiselle. Alusta asti tulisi pyrkiä varmistamaan, että hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ja yhteistyömallit perustuvat rakenteisiin ja toimijoihin, jotka ovat olemassa vielä projektin päätyttyä. Tulisi myös etukäteen suunnitella, miten projektissa tuotetut hyvät käytännöt määritellään ja levitetään ja kuka on vastuussa niiden käyttöön ottamisessa ja valtavirtaistamisesta. Tulisi myös pyrkiä aktiiviseen vuoropuheluun kansallisesti ja muissa ESR-ohjelmissa rahoitettavien projektien ja yhteisöaloitteen EQUAL-teematyön samoin kuin esim. artikla 6-projektien kanssa. Kumppanuuden ja yhteistyön avulla voi myös vähentää työhallinnon itse toteuttamiin hankkeisiin mahdollisesti kohdistuvia epäilyksiä. Avoimuus, toiminnan läpinäkyvyys ja aktiivinen yhteistyökumppanien hakeminen ja vuoropuhelu tukevat tavoitteiden saavuttamista. Työviranomaisen itse toteuttamien hankkeiden toimintaperiaatteet tulisi selvittää yhteistyökumppaneille ja palvelujen tuottajille. Jotta kouluttajat ja muut mahdolliset palvelutuottajat voivat määritellä tavoittelemansa roolin projektissa, tulee hankintalainsäädännön vaikutukset tehdä selväksi jo projektisuunnittelun alkuvaiheessa. Hankinnat toteutetaan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti, ja työvoimapoliittisen koulutuksen hankintaan sovelletaan lisäksi sitä koskevaa erityislainsäädäntöä ja ohjeistusta. Hankintalainsäädännön noudattamista sekä hankebyrokratian vähentämistä ja hallinnollisten resurssien säästämistä voidaan edistää esim. sateenvarjohankkeilla. Niissä hankkeen toteuttajaorganisaatio huolehtii keskitetysti kohderyhmää palvelevien koulutus- ja kehittämistoimien hankinnasta hankintasäännösten ja -ohjeiden mukaisesti. Tämä malli sopii työhallinnon itse toteuttamien hankkeiden toimeenpanoon. 7

9 TE-keskuksessa voidaan toteuttaa työvoima- ja yritysosaston yhteishankkeita kuten yritysten henkilöstön kehittämishankkeita. Yhteishankkeessa on suositeltavaa tehdä sopimus osastojen vastuista keskuksen sisällä. Projektin toiminta suunnitellaan yhteistyössä, mutta hallinnointi hoidetaan kummankin hallinnonalan omissa järjestelmissä. Projektihakemuksen allekirjoittavat kummankin osaston edustajat, ja päätöksen tekee keskuksen johtaja tai muu työjärjestyksen ja taloussäännön mukainen virkamies. Rahoituspäätökset tehdään erikseen kummallakin hallinnonalalla. Keskuksessa voi olla myös erillinen hankeyksikkö, joka huolehtii koordinoinnista. Suunniteltaessa työhallinnon menettelytapoja itse toteutettavissa ESR-hankkeissa voidaan hyödyntää tehokkaaksi havaittua kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamallia, jossa rahoittaja kilpailuttaa suunnitellut koulutuskokonaisuudet ja konsulttipalvelut. 8

10 Työhallinnon itse toteuttamien projektien ominaispiirteitä Projektin hallinto- ja talous perustetaan projekti-organisaatio ja määritellään sen asema organisaation hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa, työjärjestyksessä, taloussäännössä. Vastuut määritellään ja dokumentoidaan projektille nimetään toteuttajaorganisaation sisällä vastuuhenkilö, joka toimii projektipäällikön esimiehenä ja jolle projekti raportoi toiminnastaan hankkeen tulee profiloitua erillisenä toteuttajaorganisaation normaalista toiminnasta päätös- ja maksatusprosesseissa noudatetaan tehtävien eriyttämisen periaatteita työvoimakoulutushankinnoissa noudatetaan työministeriön ohjeistusta palvelu ja muut hankinnat toteutetaan julkisia hankintoja koskevien säädösten mukaan ja kilpailuttamista vaaditaan myös alihankkijoilta huolehditaan projektin toiminnan läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta sen kaikissa prosesseissa kiinnitetään huomiota sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen projektin kaikissa vaiheissa Tiedottaminen aktiivisella tiedottamisella ESRtiedottamisen periaatteiden mukaisesti tehdään projekti tunnetuksi toimintaympäristössä kerrotaan hyvistä käytännöistä ja edistetään niiden valtavirtaistamista projektin omista arviointimekanismeista projektin aikana huolehditaan Projektin päättäminen huolehditaan projektin talousprosessien tarkastamisesta ja sulkemisesta laaditaan loppuraportti Hakeminen ja valinta hakeminen ja valinta toteutetaan samoin läpi näkyvien kriteerein kuin muissakin ESR-hankkeissa. Kriteerit ja niiden toteutuminen arvioidaan vertailemalla suhteessa muihin huolehditaan tarkkaan tehtävien eriyttämisestä, niin että hakijavirkamiehet eivät osallistu päätöksentekoon Projektipäätöksen tekeminen rahoittava viranomainen tekee tarvittavat päätökset ja resurssiallokoinnit roolinsa mukaan rahoittaja määrää projektille valvojan, joka valvoo rahoittajan etua ja voi osallistua ohjausryhmän toimintaan, mutta ei ole sen jäsen päätös- ja maksatusprosessien eriyttäminen on otettava huomioon jo tässä vaiheessa. Projektin toimeenpanovaihe parhaat tulokset saavutetaan, jos projektilla etsitään ratkaisuja toteuttajatahon aitoihin kehittämistarpeisiin eli toimitaan projektin omista janäkökulmasta huolehditaan kumppanuuden toteutumisesta mm. ohjausryhmän jäsen valinnoilla Ideasta projektiksi määritellään projektin omistajuus: hankkeen toteuttaja on TE-keskus, työvoimatoimisto tai työministeriö tunnistetaan kehittämistarve arvioidaan projektin tavoite suhteessa työllisyysstrategioihin alueellisesti tai paikallisesti keskeiset kumppanit kutsutaan mukaan hankkeen suunnitteluun määritellään projektin tavoitteet ja tehdään suunnitelma niiden valtavirtaistamisesta* arvioidaan projektin vaikutuksia tasa-arvon edistämisen näkökulmasta huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa sukupuolinäkökulma *) Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tarkoitetaan poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että sukupuolten tasa-arvo- pyrkimys sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat. (Kansallinen asiantuntija Riitta Kangasharju, DG Employment; puheenvuoro Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin seminaarissa ) 9

11 2 Kilpailuttamalla laatua Työministeriö on antanut ohjeen Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien hankkeiden valinnasta ja kilpailuttamisesta työhallinnossa ( , 1479/0551/ 2003TM). Omissa hankkeissa hankintasäädösten noudattaminen on erittäin tärkeää, jotta luottamus hankerahoituksen läpinäkyvyyteen säilyy. Julkisia hankintoja koskevista säädöksistä löytyy tietoa osoitteesta ( markkinat ja kuluttajat/julkiset hankinnat ). Työhallinnon hankkeissa keskeinen kilpailutettava palvelu on työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, josta säädetään laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) ja asetuksessa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaehdoista ja opiskelijavalinnasta (1334/ 2002). Työministeriön kansalliseen toimintaan antamaa työvoimapoliittista koulutuksesta koskevaa ohjeistusta noudatetaan myös ESR- projektien toimeenpanossa. Kilpailuttamalla projektissa järjestettävä työvoimakoulutus ja muut ostopalvelut annetaan koulutusorganisaatioille ja muille palveluiden tuottajille mahdollisuus osallistua tasavertaisesti projektien toteutukseen parhaalla osaamisalueellaan ja selkein pelisäännöin. Kilpailuttamisen avulla löydetään myös oikea hintataso. Yksilöidyt tarjouspyynnöt mahdollistavat vertailukelpoisten tarjousten saamisen ja selkeyttävät hankintapäätösten tekemistä. Todellisen kilpailutilanteen ja toiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulee työvoimakoulutuksen ja muiden ostopalveluiden hankinnan perustua avoimeen kilpailuun. Oman maakunnan palvelutuottajia ei voi asettaa muualla toimivien edelle, vaan valintakriteereiden perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin tuote tai palvelu hankitaan. Palvelujen hankinnassa tavoitellaan laadukkaita tarjouksia todellisissa kilpailutilanteissa tiedottamalla tarjouspyynnöistä riittävän laajasti. On muistettava, että ilman hankintalainsäädännön noudattamista projektin maksatuksissa noudatetaan toteutuneiden kustannusten periaatetta. 10

12 3 Työhallinnon itse toteuttamat hankkeet Omat hankkeet suhteessa muihin Työhallinnon yksiköiden itse toteuttamia hankkeita koskevat samat säännöt ja vaatimukset kuin muiden toteuttajien hankkeita. Avoimessa projektihaussa oman hallinnon hankehakemukset ovat samalla viivalla kuin ulkopuolistenkin. Valintavaiheessa on huolehdittava riippumattoman arvioinnin toteutumisesta myös työhallinnon omien hanke-esitysten osalta. Tätä voidaan edistää, esimerkiksi siten, että valintaryhmässä on myös työhallinnon ulkopuolisia jäseniä. Rahoittajan ja samalla toteuttajan roolissa toimiessaan tiliviraston tulee erityisesti varmistaa päätöksenteko- ja maksatusprosessin tehtävien eriyttäminen organisaatiossaan. Projektihakemuksen allekirjoittaja ei voi toimia esittelijänä, päätöksentekijänä tai maksujen hyväksyjänä hallinnon itse toteuttaman hankkeen päätöksenteko- ja maksatusprosesseissa. Projektin toteuttajan roolissa tiliviraston tulee huolehtia siitä, että projektin hallintoa ja taloutta organisoitaessa hyvän hallinnon vaatimukset täyttyvät. Projektin varojen käytön valvojana tulee myös olla eri taho kuin toteuttajana. ESR-projektien hallinnointiin ja muuhun toimeenpanoon liittyvää keskeistä ohjeistusta on rakennerahasto-ohjelmien täydennysosissa. ESR-projektien toimeenpanon ohjeistuskansion ohjeet viranomaisille koskevat myös työhallinnon itse toteuttamia hankkeita. Projektit työhallinnon palveluksessa -oppaassa on ohjeita työhallinnon projektityyppiseen työskentelyyn. Hyödyllistä ohjeistusta projektien toimeenpanoon löytyy osoitteesta Resurssien varaaminen itse toteutettaviin hankkeisiin Työhallinnolla on mahdollisuus varata ESR -rahoitusta hallinnon itse toteuttamiin projekteihin. Menettely on kuvattu Suomen tavoite 3 -ohjelma-asiakirjan täydennysosassa. Equalyhteisöaloiteohjelman osalta sen täydennysosassa kuvattua hakumenettelyä sovelletaan myös itse toteutettaviin hankkeisiin. Tavoite 1- ja 2 -ohjelmien ohjelma-asiakirjoissa tai niiden täydennysosissa ei ole erikseen kuvattu rahoituksen varaamista rahoittajan itse toteuttamiin hankkeisiin. Niissä todetaan, että Euroopan sosiaalirahaston osalta sovelletaan hallinnoinnissa ja toimeenpanossa soveltuvien osin samoja menettelytapoja kuin tavoite 3 -ohjelma-asiakirjassa ja sen täydennyksessä on määritelty. Alueohjelmissa toteutettavat työhallinnon itse toteuttamat hankkeet valitaan ja hyväksytään samalla tavoin kuin muutkin niissä toteutettavat hankkeet. Maakunnan yhteistyöryhmän käsittely toteutetaan samalla tavoin kuin muissakin hankkeissa. Tavoite 3 -ohjelman täydennysosan mukaan lopullisena edunsaajana toimiva viranomainen, esimerkiksi TE-keskus, voi tehdä päätöksen käyttää ESR-osarahoitusta itse toteuttamaan- 11

13 sa ja/tai alaisensa hallinnon toteuttamaan projektiin. Esimerkkinä muiden rahoittajaviranomaisten omasta hanketoteutuksesta voidaan mainita kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan ESR-osarahoitteiset palvelut, jotka rahoittaja suunnittelee ja kilpailuttaa valmiiksi palvelutuotteiksi yrityksiä varten. Työhallinnon itse toteuttamien hankkeiden tulee täyttää ohjelma- ja toimenpidekokonaisuu s kohtaiset sekä ohjelman seurantakomitean määrittelemät mahdolliset muut valintakriteerit kuten muidenkin hankkeiden. Hankehakemus hankekuvauksineen, tavoitteineen, kustannusarvioineen ja rahoitussuunnitelmineen laaditaan hakuohjeiden mukaan. Hankkeiden valintakriteerit määritellään ennen hakua ja hankevalinta tehdään niiden perusteella arvioimalla ja vertailemalla kriteerien täyttyminen. Itse toteutetuilla hankkeilla täydennetään kansallista työvoimapolitiikkaa tavoitteena tuottaa siihen lisäarvoa ja kehittämispanostusta. ESR-rahoituksella ei korvata kansallisin varoin toteutettavia aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä. Työhallinnossa itse toteutettaviksi soveltuvia hankkeita Työhallinnon yksiköt ovat asiantuntijoita julkisten työvoimapalvelujen ja aktiivisen työvoimapolitiikan alaan liittyvissä kehittämistehtävissä. Työhallinnon itse toteuttamien ESR osarahoitteisten hankkeiden suunnittelun lähtökohtana ohjelma-asiakirjojen ohella ovat hallitusohjelma, työhallinnon strategia ja kansallinen työvoimapolitiikka sekä EU:n työllisyysstrategia. Projekteilla voidaan täydentää kansallisen politiikan keinovalikoimaa ja kehittää uusia työkaluja ja toimintatapoja ja yhteistyömuotoja työvoimapalvelujen tehostamiseksi. TE-keskukset ja työvoimatoimistot voivat itse toteuttamillaan hankkeilla etsiä toimintatapoja ja menettelyjä, jotka tukevat niiden alueellisia tai paikallisia kehittämistarpeita. Hallinnon itse toteuttamat hankkeet voivat kohdistua monipuolisesti mm. rakennetyöttömyyden vähentämiseen, työttömien työmarkkina-aseman ja osaamisen parantamiseen, yritysten henkilöstön kehittämiseen, uusien yritysten perustamiseen, uusien toimintamallien ja palvelumallien kehittämiseen sekä ennakointijärjestelmien kehittämiseen. Yritysten henkilöstön kehittämisessä näkökulman tulee olla työvoimapoliittinen. Hankkeilla turvataan olemassaolevia työpaikkoja, edistetään työntekijöiden työssä jaksamista ja osaamista sekä luodaan edellytyksiä nykyistä pidempään työssä jaksamiselle ja pysymiselle sekä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Yritysten tai työorganisaatioiden lähtökohdista ja kehittämistarpeista edetään räätälöidysti tarvittaviin koulutus- ja kehittämistoimiin. Esimerkkinä tästä ovat ns. täsmä-hankkeet. Yhteistyömahdollisuudet TYKES- ohjelman ja mahdollisten muiden kansallisten ohjelmien kanssa kannattaa ottaa huomioon. Uuden yritystoiminnan syntymistä voidaan tukea kehittämällä yrittäjäksi ryhtymistä suunnitteleville ja alkaville yrittäjille tarkoitettuja neuvontapalveluja ja yrityshautomotoimintaa. Sosiaaliset yritykset ovat uusi yrittämisen muoto Suomessa. Niiden käynnistymistä voidaan 12

14 edistää ESR-hankkeilla. ESR-hankkeet voidaan suunnitella myös kohderyhmän erityistarpeiden mukaan. Esimerkiksi naisille tai maahanmuuttajille voidaan kehittää hankkeita, joissa näiden ryhmien erityistarpeet otetaan huomioon. Yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä edistävissä hankkeissa yhteistyö yritysosaston ja alueellisten yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kanssa on tärkeää. ESR- hankkeet osallistuvat myös seudullisten yrityspalveluiden kehittämistoimintaan. Työnhakijoille ja työttömille tarkoitetuilla hankkeilla voidaan täydentää ja kehittää työhallinnon palveluvalikoimaa. Projektit voidaan kohdentaa työllistymisen kannalta paikallisesti tai alueellisesti erityisen haasteellisiin kohderyhmiin. Kehittämistoimien tavoitteina voivat olla yksilökohtaisten palvelumallien kehittäminen ja paikallisten tai alueellisten yhteistoimintamallien rakentaminen Rekrytointimenettelyt ja -koulutukset yritysten työvoimatarpeiden ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi ovat haasteita, joihin ratkaisuja voidaan etsiä paikallis- ja aluetasolla. Esim. vaihtovalmennushankkeita on toteutettu eri puolilla maata, ja niistä saadut kokemukset voivat olla hyviä lähtökohtia paikallisille ja alueellisille rekrytointihankkeille. Työvoiman palvelu keskusten kehittämisessä ESR:n tarjoamia mahdollisuuksia tulee käyttää jatkossakin monipuolisesti hyväksi. Työhallinnon itse toteuttamilla projekteilla voidaan kehittää työhallinnon palveluja ja toiminta prosesseja. Työvoimaneuvojien jalkautuminen yrityksiin on uusi toimintatapa, jota on kehitetty itse toteutetulla ESR-hankkeella. TE-keskukset ovat mukana monissa kansallisissa kehittämishankkeissa, joita työministeriö rahoittaa. Nämä hankkeet ovat usein pilotteja, joihin voi osallistua vain osa keskuksista. Käynnissä olevasta kehittämistoiminnasta kiinnostuneet, mutta kansallisesti rahoitettujen hankkeiden ulkopuolelle jääneet keskukset voivat suunnitella oman vastaavan toiminnan aloittamista ESR-hankkeena. Näissä tilanteissa keskusten tulee neuvotella suunnitelmastaan sen työministeriön tiimin kanssa, joka vetää kansallisesti rahoitettua kehittämishanketta. Näin voidaan välttää päällekkäisyyttä ja edistää synergiaa eri tavoin rahoitettujen hankkeiden välillä. Esimerkkejä työhallinnon itse toteuttamista ESR-hankkeista kuvataan työministeriön julkaisussa Kätevät ja Pätevät (2004). 13

15 4 Työhallinnon itse toteuttamien hankkeiden toteuttajat Työvoima- ja elinkeinokeskus Työhallinnon hankkeiden toteuttajana voi olla työministeriö, TE-keskus tai työvoimatoimisto. Keskuksessa hankeorganisaatio voi toimia johtajan alaisuudessa tai työvoimaosastolla. Molemmissa menettelyissä tulee projektin asema ja toimivaltuudet määritellä työjärjestyksessä ja taloussäännössä. Päätöksenteko- ja maksatusprosessien eriyttämisestä ja läpinäkyvyydestä tulee huolehtia. Projektin hakijan/toteuttajan, rahoittajan ja valvojan tehtävät tulee eriyttää niin, ettei toiminta tapahdu saman henkilöryhmän sisällä. Projektipäällikön oikeudet ja velvollisuudet tulee määritellä samoin kuin se, kuka on hänen esimiehensä ja kenelle ja miten projekti raportoi etenemisestään. Viranomaistehtäviä ei voi siirtää työsopimussuhteisten toimihenkilöiden vastuulle, vaan niiden organisoiminen projektissa tulee määritellä jo projektin perustamisvaiheessa. Projektin henkilöstö voidaan palkata määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen. Työsuhde on ensisijainen vaihtoehto, koska ESR-hankkeessa ei ole kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai julkisen vallan käyttämisestä. Jos projektiin kuitenkin sisältyy tällaisia elementtejä, tulee myös virkasuhde kysymykseen. Virastossa tulee muistaa vastuu projektin toteutumisesta samalla tavoin kuin ulkopuolisissa projekteissa vastuullinen on se organisaatio, jolle rahoitus on myönnetty. Projektista on vastuussa se, joka on muutenkin vastuussa organisaation toiminnasta eli keskuksen johtaja tai työvoimaosaston osastopäällikkö sen mukaan, miten viraston työjärjestyksessä ja taloussäännössä vastuut on määritelty. TE-keskuksen toteuttaman hankkeen vetovastuu voi olla keskuksessa ja varsinainen toiminta tapahtua työvoimatoimistoissa, jonne sijoitetaan projektin työntekijöitä tai joissa projektityöntekijät käyvät tekemässä projektin erityistehtäviä. Normaalit työvoimapalvelut eivät ole projektitehtäviä, vaan projektin tulee olla erillinen normaalitoiminnasta ja tuottaa jotain uutta. Hankkeessa voidaan kuitenkin luonnollisesti järjestää projektin kohderyhmälle suunnattuja kansallisen lainsäädännön mukaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. 14

16 Työvoimatoimisto Kun työvoimatoimisto on projektin toteuttaja projektin ja sen henkilöstön suhteen menetellään samoin kuin TE-keskuksen toteuttamissa projekteissa. Projektin ja projektihenkilöstön asema ja tehtävät määritellään työvoimatoimiston työjärjestyksessä ja taloussäännössä. Projektin hallinto- ja talousprosessi tulee määritellä erillisissä menetelmä-/prosessikuvauksissa, joissa on selkeästi jaettu projektin hallintotehtävien (päätöksenteko ja -valmistelu) ja maksutehtävien (menoon sitoutuminen, maksujen asiatarkastus ja hyväksyminen) suorittaminen eri henkilöille. Työvoimatoimiston johtaja on vastuussa toimistonsa toimeenpanemasta projektista. Projektihenkilöstö tekee projektiin liittyviä tehtäviä, ei työvoimatoimiston normaaleja virkatehtäviä. Työministeriö Työministeriö toteuttaa ja rahoittaa lähinnä erilaisiin teemoihin pureutuvia laaja-alaisia kehittämis- ja koordinaatiohankkeita, työhallinnon henkilöstön kehittämishankkeita ja ylialueellisia ns. tuotekehityshankkeita tavoite 3 -ohjelmassa. ESR-tuotekehityshanketoiminta on käynnistynyt työministeriössä vuonna Tuotekehi tyshanke toiminnalla kehitetään malleja, joilla voidaan edistää ESR-hankkeissa kehitettävien hyvien toimintamallien ja menettelyjen hyödyntämistä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Niillä myös kehitetään koordinoidusti ESR-hankkeiden laatua ja kytketään ESR-toiminta tukemaan työhallinnon kansallista strategiaa. Kehittämistyöhön osallistuvat työhallinnon lisäksi myös yhteistyökumppanit kuten muut hallinnonalat ja työmarkkinaosapuolet. Tuotekehityshanketyö on aloitettu e-työn, vaihtovalmennuksen ja monikulttuurisuuden puitteissa. Vuoden 2004 aikana käynnistetään tuotekehityshanke yrittäjyyden edistämiseksi. Tuotekehityshankkeita rahoittaa ja hallinnoi toimeenpano-osaston rakennerahastojen toimeenpano- projekti ja niiden toteuttamisesta vastaavat kansalliset tiimit. Kullekin tuotekehityshankkeelle on palkattu projektikoordinaattori, joka työskentelee hanketta toteuttavassa työministeriön tiimissä. Tuotekehityshankkeiden toimintamalli ja tavoitteet on kuvattu työministeriön kirjeessä ( , 900/211/ 2002 TM). Työministeriön itse toteuttamien hankkeiden hallinnoinnin samoin kuin teknisen tuen hallinnoinnin osalta on kiinnitetty erityistä huomiota maksu- ja hallintotehtävien eriyttämiseen. 15

17 5 Projektin suunnittelu, kustannusarvio ja rahoitus Projektin suunnittelu Työhallinnon itse toteuttamat hankkeet suunnitellaan samalla tavoin kuin muut ESR-hankkeet. Projektisuunnitelmalomakkeella kuvataan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja toiminta sekä mitoitetaan toimenpiteet. Projektisuunnitelma/-hakemuslomake täyttöohjeineen löytyy Internetistä osoitteesta Yksilöidyn projektisuunnitelman pohjalta esitetään kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma kustannusten peittämiseksi. ESR-tukea voi saada projektihenkilöstön palkkaukseen ja muihin hallinnollisiin kustannuksiin sekä projektiin sisältyvään työvoimakoulutukseen ja työllistämistukiin, ohjaus- ja neuvontapalveluihin ja muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Opintososiaalisten etuuksien tarve tulee arvioida jo projektihakemusta täytettäessä. ESR-koordinaattorit voivat antaa projektien suunnitteluun teknistä ohjausta ja neuvontaa kuten muillekin hakijaorganisaatioille. ESR-koordinaattorien ja muiden valintapäätösprosessiin osallistuvien virkamiesten osallistumista hallinnon itse toteuttamien hankkeiden valmisteluun pitää arvioida suhteessa siihen, että heidän puolueettomuutensa ja esteellisyytensä päätösvalmistelijoina säilyy ja että jääviysongelmia hakukierroksen hankevalintojen valmistelun suhteen ei synny. Projektin rahoittaminen ja osarahoitussuhteet ESR-osarahoitus kattaa vain osan projektien rahoituksesta. Ohjelma-asiakirjoissa määritellään kussakin toimenpidekokonaisuudessa vaadittava kansallisen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuus kokonaiskustannuksista. Valtion osarahoitus ESR-projekteihin voi tulla vain valtion talousarvion ESR-vastinparimomentilta (mom ). Muuta valtion kautta kanavoituvaa rahoitusta ei voida käyttää. Tavallisimmin valtion lisäksi kansallisen julkisen rahoituksen maksajia ovat kunnat tai kunta yhtymät. Osarahoituksellaan nämä toimijat vahvistavat kumppanuutensa projektin toteutukseen. Rahoittajatahot voivat tehdä projektisopimuksen, jossa määritellään kunkin tahon rahoitusosuudet ja vastuut projektin toteutuksessa. Tämä on suositeltava menettely. Koska kunnilta saatava rahoitus vaikuttaa EU:lta saatavaan osuuteen, tulee projektissa huolehtia siitä, että myös kunnan maksama osuus projektin kustannuksista pystytään luotettavasti jäljittämään (audit trail). Valtion talousarvion mukaan työhallinnon ESR-momenteille ei voida ottaa vastaan tuloja, koska ESR ja kansallinen momentti ovat bruttobudjetoituja. Tämän vuoksi kuntien ja muiden 16

18 rahoittajien rahoitusosuuden kanavoiminen projektiin täytyy suunnitella muulla tavoin toteutettavaksi. Projektisuunnitelmassa tai -sopimuksessa voidaan todeta, että kunta vastaa määrätyistä projektin kustannuksista. Se voi esimerkiksi maksaa jonkin projektityöntekijän palkan ottamalla tämän palkkalistoilleen tai maksaa vuokran, jos projektille vuokrataan omat tilat. Projektityöntekijän asemasta ja suhteesta työnantajaan/palkanmaksajaan ja työnjohtosuhteista tulee tehdä sopimus, jossa projektista johtuvat erityisolosuhteet on huomioitu ja työntekijän asema turvattu. Työttömiin kohdistuvissa hankkeissa kunnan rahoitusosuus muodostuu usein pääosin tukityöllistämisestä. Palkatessaan työttömän kunta maksaa tukiosuuden yli menevän osan palkkakustannuksista. Nämä kustannukset lasketaan projektin kunnalliseen osarahoitukseen. Yksityinen rahoitusosuus koostuu yleensä osallistumismaksuista, työnantajan palkkausosuudesta tukityössä ja/tai projektiin osallistuvien yrityksen työntekijöiden palkkauskustannuksista ja muista kuluista projektitoimenpiteisiin osallistumisen aikana. Yksityinen rahoitusosuus voidaan koota osallistumismaksuina siten, että kouluttaja tai konsulttiyritys kerää osallistuvilta yrityksiltä sovitun osuuden toimenpiteen kustannuksista. Osallistujien palkkauskustannukset ja koulutukseen osallistumisesta työnantajalle syntyvät kustannukset voidaan todennettuina hyväksyä osaksi laskennallista yksityistä rahoitusta. Todentaminen tapahtuu niin, että yritykseltä pyydetään allekirjoituksin vahvistettu todistus koulutukseen tai muihin kehittämistoimiin osallistuneiden palkka- ja muista osallistumiskustannuksista (matkat, päivärahat) koulutukseen tai muuhun kehittämistoimeen käytetyltä työajalta. Tiedot annetaan summatietona, kuitenkin niin, että pyydettäessä yksilötason tiedot ovat todennettavissa. Projektipäätöksen tekeminen Projektipäätöksen valmisteluun päästään vasta, kun hanke on täyttänyt etukäteen määritellyt valintakriteerit vertailussa muihin haettuihin hankkeisiin. Pohjana on avoin haku, jossa oma ja ulkopuoliset hakemukset kilpailevat yhdenvertaisesti. Hakemuksista tehdään kirjallinen vertailu, jossa arvioidaan kunkin valintakriteerin täyttyminen eri hakemuksissa. Valintaprosessi tulee kuvata ja dokumentoida, kuten kaikissa projektihauissa. Prosessiin osallistuvien tulee toimia erillään hakemuksen allekirjoittajista ja käsitellä hakemukset objektiivisesti hyvän hallintotavan mukaan. Projektipäätösprosessi on samanlainen kuin muissakin ESR-hankkeissa. TE-keskuksen tulee päätöksen esittely- ja päätösprosessissa huolehtia, että vaatimus hakemus-, päätöksenteko- ja maksuprosessien eriyttämisestä toteutuu. Tiliviraston työjärjestys ja taloussääntö ohjaavat menettelyjä tilivirastoittain. Hankkeiden valinta- päätös- ja maksatusprosessit kuvataan tiliviraston hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksissa. Jokainen hankkeiden valintaprosessi dokumentoidaan kirjallisesti. Projektiasiakirjojen diarioinnista ja arkistoinnista hallinto- ja maksuviranomaisen määräämän ajanjaksolta tulee huolehtia. Projektin toimenpiteiden ja siinä tehtävien päätösten perusteluiden dokumentointi on erittäin tärkeää hallinnon itse toteuttamissa hankkeissa. 17

19 6 Henkilöstön palkkaaminen projektiin Projektin toteuttaja voi saada tukea projektihenkilöstön palkkaukseen ja muihin projektista aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin EU:n tukikelpoisuussäännösten mukaisesti. Henkilöstö- ja muut kustannukset eritellään projektisuunnitelmassa. Työhallinnon itse toteuttamien projektien tavoitteena on osaltaan oman toiminnan ja uusien työmenetelmien kehittäminen. Projektin työpaikat täytetään avoimella hakumenettelyllä. Projektin tuottamien hyvien käytäntöjen säilymisen ja normaalikäytäntöön siirtämisen kannalta olisi hyvä sitouttaa toteuttavan yksikön oma henkilöstö vahvasti projektiin. Henkilöstöpoliittisesti suositeltavaa voi olla kannustaa vakituisia työntekijöitä hakeutumaan projektin työntekijöiksi. Näin voidaan varmistaa työhallinnon asiantuntemus projektissa, laajentaa henkilöstön osaamista ja edistää työssä jaksamista tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuksia irrottautua perustehtävistä kehittämistehtäviin. Projektitehtäviin siirtyvien työntekijöiden tilalle tulee palkata sijaiset, koska ESR-rahoitusta käytetään täydentämään olemassa olevaa toimintaa, ei korvaamaan sitä. Projektihenkilön pääsystä tehtäviensä kannalta tarpeellisiin työhallinnon tietojärjestelmiin tulee huolehtia. 18

20 7 Yhteistyö työhallinnon itse toteuttamien hankkeiden toimeenpanossa Kumppanuus- ja yhteistyöhakuisuus on tärkeää TE-keskuksen tai työvoimatoimiston itse toteuttamien hankkeiden suunnitteluvaiheesta lähtien. Projektin luonteen ja kohderyhmän kannalta pohditaan, mitä tahoja kutsutaan mukaan, jotta projektilla olisivat mahdollisimman hyvät onnistumismahdollisuudet. Työmarkkinaosapuolet, saman kohderyhmän kanssa työskentelevät muut viranomaiset ja koulutus- ja kehittämisorganisaatiot ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Työmarkkinajärjestöjen ohella myös muiden järjestöjen mukaan kutsuminen on usein tärkeää. Kohderyhmänäkökulman huomioon ottamisen varmistamiseksi on kohderyhmän edustus jo hankesuunnitteluvaiheessa hyvä kytkeä projektiin. Kumppaneilta saadaan arvokasta tukea suunnitteluun ja projektin toimeenpanoon. Kumppaneiden roolit määritellään ja tehdään selviksi jo projektin hakuvaiheessa. Projektin tulosten ja mahdollisten tuotteiden hyödyntämisestä tehdään sopimus jo projektisuunnitelman hyväksymisprosessin yhteydessä. Projektin edetessä rooleja voidaan täsmentää ja tarvittaessa muuttaa. Kumppanuus ei ole peruste suorahankinnalle tai kilpailuttamatta jättämiselle. Hankinnat tulee kilpailuttaa muistaen, että koulutus- yms. palveluja tarjoava kumppani on samassa asemassa muiden tarjouksen tekijöiden kanssa. Ohjausryhmä Hallinnon itse toteuttamille hankkeille asetetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata, ohjata ja tukea hankkeen etenemistä. Suuntaviivat hankkeelle antaa projektipäätökseen liitetty projektisuunnitelma. Ohjausryhmän päätehtävä on seurata ja arvioida hankkeen etenemistä projektisuunnitelman ja siihen sisältyvän rahoitussuunnitelman mukaisesti. Projektin itsearvioinnin tueksi on tuotettu opaskirja, Tiedosta-arvioi-paranna: Itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä (Työministeriö 2003), jota tulee hyödyntää ohjausryhmätyöskentelyssä. 19

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje

hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje c Päiv ämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 7.8.2003 ESR 17 O/2/2003 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Ohjeessa rahoittajalla tarkoitetaan välittävää toimielintä, jolle kuuluu seuraavat tehtävät:

Ohjeessa rahoittajalla tarkoitetaan välittävää toimielintä, jolle kuuluu seuraavat tehtävät: 3.7.2008 Liite 7 OHJE OHJAUSRYHMISTÄ 1. Johdanto Tämä ohje pyrkii antamaan puitteet yhtenäisille ohjausryhmämenettelyille eri viranomaisten rahoittamissa EAKR ja ESR -hankeissa. Ohje täydentää niitä määräyksiä,

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje

hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje c Päivämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 10.3.2004 24 O/6/2004 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat 8.7.2008 Liite 13 KUNTA-, MUU JULKINEN JA YKSITYINEN RAHOITUS Jäsenvaltioiden laatimissa ja komission hyväksymissä ohjelma-asiakirjoissa määritellään kansallisen rahoituksen suuruus. 1. Rahoitustaulukot

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010

Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010 Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010 Ohjausryhmän ensimmäinen kokous 12.12.2008 klo 9.30 Palkansaajien tutkimuslaitos Ohjausryhmän järjestäytyminen Esitys

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR 27.2.2009 RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3 3. Tukikelpoisuus 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR Lähtökohtana kustannusten tukikelpoisuutta tulkittaessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS Ohjeita seuraavilla sivuilla Hakemuksen saapumispäivä 1 Hakijan virallinen nimi FarmiPeli Oy 3 Hakijan yhteyshenkilön nimi Urpo Manninen Faksi 4 Postinumero

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2016

Määräykset ja ohjeet X/2016 Määräykset ja ohjeet X/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä x.x.2016 Voimaantulopäivä x.x.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot