Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet. - Opas hyödynnettäväksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet. - Opas hyödynnettäväksi"

Transkriptio

1 Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet - Opas hyödynnettäväksi

2 TYÖHALLINNON ITSE TOTEUTTAMAT ESR-HANKKEET Opas hyödynnettäväksi Työministeriö Euroopan sosiaalirahasto

3 Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Sari Eskola Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO Puh. - tel. (09) tai (10/2004 lähtien) ISBN Taitto ja kannen kuva: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab, Helsinki 2004

4 Saatesanat ESR-ohjelmatyöstä saatujen kokemusten perusteella työhallinnolla on hyvät valmiudet toteuttaa ESR-osarahoitteisia projekteja. Projekteissa kehitettyjen uusien toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen osaksi kansallista toimintaa toteutuu tehokkaasti, kun toteuttajana on viranomainen, joka vastaa myös työpolitiikan kansallisen toiminnan kehittämisestä ja toimeenpanosta. Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet -oppaassa käsitellään työhallinnon itse toteuttamia ESR-hankkeita ja sen tarkoituksena on antaa suuntaviivoja työhallinnon itse toteuttamille hankkeille suunnittelun, toimeenpanon ja hallinnoinnin näkökulmasta. Opas pyrkii olemaan mahdollisimman käytännönläheinen ja ohjeistukseen viitataan tarpeen mukaan. Oppaan liitteenä on myös työhallinnon säädöspohjainen viitekehys ESRhankkeille. Oppaan tekemisestä vastasi ylitarkastaja Päivi Laatikainen. Tarkoituksena on, että opas olisi hyödynnettävissä ja antaisi konkreettisia työkaluja ESRosarahoitteisten projektien suunnitteluun ja toimeenpanoon työhallinnossa. Helsingissä elokuussa 2004 Eeva-Liisa Koivuneva 3

5 4

6 5

7 1 Työhallinto ESR-projektien toteuttajana Euroopan sosiaalirahaston ESR-ohjelmatyöstä saatujen kokemusten ja tulosten perusteella työvoima- ja elinkeinokeskuksilla, työministeriöllä ja työvoimatoimistoilla on hyvät valmiudet ESR- osarahoitteisten projektien toteuttajiksi. Hankkeissa kehitettävien uusien toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen kansalliseen toimintaan toteutuu tehokkaasti, kun hankkeiden toteutusvastuu on viranomaisella, joka vastaa myös työpolitiikan kansallisen toiminnan kehittämisestä ja toimeenpanosta. Hankkeet, jotka tukevat Euroopan unionin työllisyysstrategian tavoitteita ja/ tai edistävät ja tukevat työhallinnon kansallisten ja alueellisten strategioiden toteutumista, soveltuvat parhaiten itse toteutettaviksi ESR-osarahoitteisiksi hankkeiksi. Työhallinnolla on kokemusta toimijana muiden toteuttamissa hankkeissa. TE-keskukset ovat olleet Suomen EU-jäsenyyden ja siis koko ohjelmatyön ajan keskeisiä ESR-osarahoitteisten hankkeiden valitsijoita ja rahoittajia. Työvoimatoimistojen rooli työttömiin kohdentuvien hankkeiden toteutuksessa on keskeinen. Ilman niiden aktiivista panosta työttömiin kohdentuvilla hankkeilla ei ole yleensä menestymismahdollisuuksia. Työvoimatoimistot ovat myös avainasemassa projekteissa kehitettyjen hyvien toimintatapojen käyttöönotossa ja levittämisessä kansalliseen toimintaan. Projektit voivat osaltaan edistää työllisyyttä yleisellä tasolla. Projektiin osallistuvien henkilöiden kannalta työvoimatoimiston aktiivisuus tukee projekteissa käynnistyneiden kehittämisprosessien jatkumista ja työllistymisen edellytysten parantumista. Osaamista työhallinnolla on erityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan piiriin kuuluvissa hankkeissa. Viime ohjelmakaudella vähiten ohjelmien toimeenpanoon liittyviä ongelmia ilmeni tavoiteohjelmissa 3 ja 6, joissa hankkeiden toteutus tapahtui pääasiassa aktiivisen työvoimapolitiikan toimin. Tavallisimmin projekteissa johtamis- ja vetovastuu on ollut työhallinnon ulkopuolisella organisaatiolla, mutta vastuu projektin toimenpiteiden toteuttamisesta, kuten työvoimapoliittisen koulutuksen hankinnasta ja opiskelijoiden valinnasta tai tukityöhön osoittamisesta, on työhallinnolla. TE-keskusten työvoimaosastot ovat vastanneet koulutushankinnoista ja työvoimatoimistot opiskelijoiden valinnasta koulutuksiin ja projektiin osallistujien osoittamisesta tukityöhön ja työharjoitteluun. Euroopan unioni edellyttää jäsenmaiden tehostavan rakennerahasto-ohjelmien toimenpanoa. Tehokkuutta mitataan ja siihen kannustetaan ns. N + 2 säännöllä. Sen mukaan tavoiteohjelmien ja yhteisöaloiteohjelma EQUAL:n vuosikehyksen suuruisen rahoituksen tulee toteutua toimenpidekokonaisuustasolla myöntövaltuusvuoden ja kahden seuraavan kalenterivuoden kuluessa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää niin hankkeen toteuttajan kuin rahoittajankin tehokkuutta koko hankkeen elinkaaren ajan. Työhallinnon itse toteuttamilla hankkeilla arvioidaan olevan positiivista vaikutusta N + 2 säännön toteutumiseen, koska hallinnolla on hyvät edellytykset substanssin tuntemuksen ja kohderyhmän saavutettavuuden pohjalta käynnistää hankkeet nopeasti ja toteuttaa ne tehokkaasti hyödyntämällä alueellista kumppanuusverkostoa ja osaamista sekä aktiivisen työvoimapolitiikan työkaluja. 6

8 Tämän oppaan tarkoituksena on antaa suuntaviivat työhallinnon itse toteuttamille hankkeille suunnittelun, toimeenpanon ja hallinnoinnin näkökulmasta. Työhallinnon itse toteuttamia hankkeita koskevat samat säännökset ja ohjeistus kuin muutakin ESR-osarahoitteista toimintaa. Ohjeistukseen viitataan tarpeen mukaan. Viittaukset eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä. Pysyviä vaikutuksia työhallinnon itse toteuttamilla projekteilla Projektien tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja ja menetelmiä sekä luoda kumppanuutta ja verkostoja, jotka jäävät elämään vielä projektirahoituksen päätyttyäkin. Projektin aikana kehitettävien hyvien toimintatapojen ja yhteistyöverkostojen jatkuvuutta voidaan tukea sitomalla yhteistyökumppanit projektiin jo suunnitteluvaiheessa. Ratkaisujen etsiminen tasavertaisessa suhteessa yhteisiin ongelmiin on hyvä perusta projektille ja luo yhteishenkeä ja sitoutuneisuutta projektin toteuttamiselle ja saavutettujen hyvien toimintatapojen jatkamiselle ja edelleen kehittämiselle. Alusta asti tulisi pyrkiä varmistamaan, että hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ja yhteistyömallit perustuvat rakenteisiin ja toimijoihin, jotka ovat olemassa vielä projektin päätyttyä. Tulisi myös etukäteen suunnitella, miten projektissa tuotetut hyvät käytännöt määritellään ja levitetään ja kuka on vastuussa niiden käyttöön ottamisessa ja valtavirtaistamisesta. Tulisi myös pyrkiä aktiiviseen vuoropuheluun kansallisesti ja muissa ESR-ohjelmissa rahoitettavien projektien ja yhteisöaloitteen EQUAL-teematyön samoin kuin esim. artikla 6-projektien kanssa. Kumppanuuden ja yhteistyön avulla voi myös vähentää työhallinnon itse toteuttamiin hankkeisiin mahdollisesti kohdistuvia epäilyksiä. Avoimuus, toiminnan läpinäkyvyys ja aktiivinen yhteistyökumppanien hakeminen ja vuoropuhelu tukevat tavoitteiden saavuttamista. Työviranomaisen itse toteuttamien hankkeiden toimintaperiaatteet tulisi selvittää yhteistyökumppaneille ja palvelujen tuottajille. Jotta kouluttajat ja muut mahdolliset palvelutuottajat voivat määritellä tavoittelemansa roolin projektissa, tulee hankintalainsäädännön vaikutukset tehdä selväksi jo projektisuunnittelun alkuvaiheessa. Hankinnat toteutetaan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti, ja työvoimapoliittisen koulutuksen hankintaan sovelletaan lisäksi sitä koskevaa erityislainsäädäntöä ja ohjeistusta. Hankintalainsäädännön noudattamista sekä hankebyrokratian vähentämistä ja hallinnollisten resurssien säästämistä voidaan edistää esim. sateenvarjohankkeilla. Niissä hankkeen toteuttajaorganisaatio huolehtii keskitetysti kohderyhmää palvelevien koulutus- ja kehittämistoimien hankinnasta hankintasäännösten ja -ohjeiden mukaisesti. Tämä malli sopii työhallinnon itse toteuttamien hankkeiden toimeenpanoon. 7

9 TE-keskuksessa voidaan toteuttaa työvoima- ja yritysosaston yhteishankkeita kuten yritysten henkilöstön kehittämishankkeita. Yhteishankkeessa on suositeltavaa tehdä sopimus osastojen vastuista keskuksen sisällä. Projektin toiminta suunnitellaan yhteistyössä, mutta hallinnointi hoidetaan kummankin hallinnonalan omissa järjestelmissä. Projektihakemuksen allekirjoittavat kummankin osaston edustajat, ja päätöksen tekee keskuksen johtaja tai muu työjärjestyksen ja taloussäännön mukainen virkamies. Rahoituspäätökset tehdään erikseen kummallakin hallinnonalalla. Keskuksessa voi olla myös erillinen hankeyksikkö, joka huolehtii koordinoinnista. Suunniteltaessa työhallinnon menettelytapoja itse toteutettavissa ESR-hankkeissa voidaan hyödyntää tehokkaaksi havaittua kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamallia, jossa rahoittaja kilpailuttaa suunnitellut koulutuskokonaisuudet ja konsulttipalvelut. 8

10 Työhallinnon itse toteuttamien projektien ominaispiirteitä Projektin hallinto- ja talous perustetaan projekti-organisaatio ja määritellään sen asema organisaation hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa, työjärjestyksessä, taloussäännössä. Vastuut määritellään ja dokumentoidaan projektille nimetään toteuttajaorganisaation sisällä vastuuhenkilö, joka toimii projektipäällikön esimiehenä ja jolle projekti raportoi toiminnastaan hankkeen tulee profiloitua erillisenä toteuttajaorganisaation normaalista toiminnasta päätös- ja maksatusprosesseissa noudatetaan tehtävien eriyttämisen periaatteita työvoimakoulutushankinnoissa noudatetaan työministeriön ohjeistusta palvelu ja muut hankinnat toteutetaan julkisia hankintoja koskevien säädösten mukaan ja kilpailuttamista vaaditaan myös alihankkijoilta huolehditaan projektin toiminnan läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta sen kaikissa prosesseissa kiinnitetään huomiota sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen projektin kaikissa vaiheissa Tiedottaminen aktiivisella tiedottamisella ESRtiedottamisen periaatteiden mukaisesti tehdään projekti tunnetuksi toimintaympäristössä kerrotaan hyvistä käytännöistä ja edistetään niiden valtavirtaistamista projektin omista arviointimekanismeista projektin aikana huolehditaan Projektin päättäminen huolehditaan projektin talousprosessien tarkastamisesta ja sulkemisesta laaditaan loppuraportti Hakeminen ja valinta hakeminen ja valinta toteutetaan samoin läpi näkyvien kriteerein kuin muissakin ESR-hankkeissa. Kriteerit ja niiden toteutuminen arvioidaan vertailemalla suhteessa muihin huolehditaan tarkkaan tehtävien eriyttämisestä, niin että hakijavirkamiehet eivät osallistu päätöksentekoon Projektipäätöksen tekeminen rahoittava viranomainen tekee tarvittavat päätökset ja resurssiallokoinnit roolinsa mukaan rahoittaja määrää projektille valvojan, joka valvoo rahoittajan etua ja voi osallistua ohjausryhmän toimintaan, mutta ei ole sen jäsen päätös- ja maksatusprosessien eriyttäminen on otettava huomioon jo tässä vaiheessa. Projektin toimeenpanovaihe parhaat tulokset saavutetaan, jos projektilla etsitään ratkaisuja toteuttajatahon aitoihin kehittämistarpeisiin eli toimitaan projektin omista janäkökulmasta huolehditaan kumppanuuden toteutumisesta mm. ohjausryhmän jäsen valinnoilla Ideasta projektiksi määritellään projektin omistajuus: hankkeen toteuttaja on TE-keskus, työvoimatoimisto tai työministeriö tunnistetaan kehittämistarve arvioidaan projektin tavoite suhteessa työllisyysstrategioihin alueellisesti tai paikallisesti keskeiset kumppanit kutsutaan mukaan hankkeen suunnitteluun määritellään projektin tavoitteet ja tehdään suunnitelma niiden valtavirtaistamisesta* arvioidaan projektin vaikutuksia tasa-arvon edistämisen näkökulmasta huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa sukupuolinäkökulma *) Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tarkoitetaan poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että sukupuolten tasa-arvo- pyrkimys sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat. (Kansallinen asiantuntija Riitta Kangasharju, DG Employment; puheenvuoro Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin seminaarissa ) 9

11 2 Kilpailuttamalla laatua Työministeriö on antanut ohjeen Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien hankkeiden valinnasta ja kilpailuttamisesta työhallinnossa ( , 1479/0551/ 2003TM). Omissa hankkeissa hankintasäädösten noudattaminen on erittäin tärkeää, jotta luottamus hankerahoituksen läpinäkyvyyteen säilyy. Julkisia hankintoja koskevista säädöksistä löytyy tietoa osoitteesta ( markkinat ja kuluttajat/julkiset hankinnat ). Työhallinnon hankkeissa keskeinen kilpailutettava palvelu on työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, josta säädetään laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) ja asetuksessa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaehdoista ja opiskelijavalinnasta (1334/ 2002). Työministeriön kansalliseen toimintaan antamaa työvoimapoliittista koulutuksesta koskevaa ohjeistusta noudatetaan myös ESR- projektien toimeenpanossa. Kilpailuttamalla projektissa järjestettävä työvoimakoulutus ja muut ostopalvelut annetaan koulutusorganisaatioille ja muille palveluiden tuottajille mahdollisuus osallistua tasavertaisesti projektien toteutukseen parhaalla osaamisalueellaan ja selkein pelisäännöin. Kilpailuttamisen avulla löydetään myös oikea hintataso. Yksilöidyt tarjouspyynnöt mahdollistavat vertailukelpoisten tarjousten saamisen ja selkeyttävät hankintapäätösten tekemistä. Todellisen kilpailutilanteen ja toiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulee työvoimakoulutuksen ja muiden ostopalveluiden hankinnan perustua avoimeen kilpailuun. Oman maakunnan palvelutuottajia ei voi asettaa muualla toimivien edelle, vaan valintakriteereiden perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin tuote tai palvelu hankitaan. Palvelujen hankinnassa tavoitellaan laadukkaita tarjouksia todellisissa kilpailutilanteissa tiedottamalla tarjouspyynnöistä riittävän laajasti. On muistettava, että ilman hankintalainsäädännön noudattamista projektin maksatuksissa noudatetaan toteutuneiden kustannusten periaatetta. 10

12 3 Työhallinnon itse toteuttamat hankkeet Omat hankkeet suhteessa muihin Työhallinnon yksiköiden itse toteuttamia hankkeita koskevat samat säännöt ja vaatimukset kuin muiden toteuttajien hankkeita. Avoimessa projektihaussa oman hallinnon hankehakemukset ovat samalla viivalla kuin ulkopuolistenkin. Valintavaiheessa on huolehdittava riippumattoman arvioinnin toteutumisesta myös työhallinnon omien hanke-esitysten osalta. Tätä voidaan edistää, esimerkiksi siten, että valintaryhmässä on myös työhallinnon ulkopuolisia jäseniä. Rahoittajan ja samalla toteuttajan roolissa toimiessaan tiliviraston tulee erityisesti varmistaa päätöksenteko- ja maksatusprosessin tehtävien eriyttäminen organisaatiossaan. Projektihakemuksen allekirjoittaja ei voi toimia esittelijänä, päätöksentekijänä tai maksujen hyväksyjänä hallinnon itse toteuttaman hankkeen päätöksenteko- ja maksatusprosesseissa. Projektin toteuttajan roolissa tiliviraston tulee huolehtia siitä, että projektin hallintoa ja taloutta organisoitaessa hyvän hallinnon vaatimukset täyttyvät. Projektin varojen käytön valvojana tulee myös olla eri taho kuin toteuttajana. ESR-projektien hallinnointiin ja muuhun toimeenpanoon liittyvää keskeistä ohjeistusta on rakennerahasto-ohjelmien täydennysosissa. ESR-projektien toimeenpanon ohjeistuskansion ohjeet viranomaisille koskevat myös työhallinnon itse toteuttamia hankkeita. Projektit työhallinnon palveluksessa -oppaassa on ohjeita työhallinnon projektityyppiseen työskentelyyn. Hyödyllistä ohjeistusta projektien toimeenpanoon löytyy osoitteesta Resurssien varaaminen itse toteutettaviin hankkeisiin Työhallinnolla on mahdollisuus varata ESR -rahoitusta hallinnon itse toteuttamiin projekteihin. Menettely on kuvattu Suomen tavoite 3 -ohjelma-asiakirjan täydennysosassa. Equalyhteisöaloiteohjelman osalta sen täydennysosassa kuvattua hakumenettelyä sovelletaan myös itse toteutettaviin hankkeisiin. Tavoite 1- ja 2 -ohjelmien ohjelma-asiakirjoissa tai niiden täydennysosissa ei ole erikseen kuvattu rahoituksen varaamista rahoittajan itse toteuttamiin hankkeisiin. Niissä todetaan, että Euroopan sosiaalirahaston osalta sovelletaan hallinnoinnissa ja toimeenpanossa soveltuvien osin samoja menettelytapoja kuin tavoite 3 -ohjelma-asiakirjassa ja sen täydennyksessä on määritelty. Alueohjelmissa toteutettavat työhallinnon itse toteuttamat hankkeet valitaan ja hyväksytään samalla tavoin kuin muutkin niissä toteutettavat hankkeet. Maakunnan yhteistyöryhmän käsittely toteutetaan samalla tavoin kuin muissakin hankkeissa. Tavoite 3 -ohjelman täydennysosan mukaan lopullisena edunsaajana toimiva viranomainen, esimerkiksi TE-keskus, voi tehdä päätöksen käyttää ESR-osarahoitusta itse toteuttamaan- 11

13 sa ja/tai alaisensa hallinnon toteuttamaan projektiin. Esimerkkinä muiden rahoittajaviranomaisten omasta hanketoteutuksesta voidaan mainita kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan ESR-osarahoitteiset palvelut, jotka rahoittaja suunnittelee ja kilpailuttaa valmiiksi palvelutuotteiksi yrityksiä varten. Työhallinnon itse toteuttamien hankkeiden tulee täyttää ohjelma- ja toimenpidekokonaisuu s kohtaiset sekä ohjelman seurantakomitean määrittelemät mahdolliset muut valintakriteerit kuten muidenkin hankkeiden. Hankehakemus hankekuvauksineen, tavoitteineen, kustannusarvioineen ja rahoitussuunnitelmineen laaditaan hakuohjeiden mukaan. Hankkeiden valintakriteerit määritellään ennen hakua ja hankevalinta tehdään niiden perusteella arvioimalla ja vertailemalla kriteerien täyttyminen. Itse toteutetuilla hankkeilla täydennetään kansallista työvoimapolitiikkaa tavoitteena tuottaa siihen lisäarvoa ja kehittämispanostusta. ESR-rahoituksella ei korvata kansallisin varoin toteutettavia aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä. Työhallinnossa itse toteutettaviksi soveltuvia hankkeita Työhallinnon yksiköt ovat asiantuntijoita julkisten työvoimapalvelujen ja aktiivisen työvoimapolitiikan alaan liittyvissä kehittämistehtävissä. Työhallinnon itse toteuttamien ESR osarahoitteisten hankkeiden suunnittelun lähtökohtana ohjelma-asiakirjojen ohella ovat hallitusohjelma, työhallinnon strategia ja kansallinen työvoimapolitiikka sekä EU:n työllisyysstrategia. Projekteilla voidaan täydentää kansallisen politiikan keinovalikoimaa ja kehittää uusia työkaluja ja toimintatapoja ja yhteistyömuotoja työvoimapalvelujen tehostamiseksi. TE-keskukset ja työvoimatoimistot voivat itse toteuttamillaan hankkeilla etsiä toimintatapoja ja menettelyjä, jotka tukevat niiden alueellisia tai paikallisia kehittämistarpeita. Hallinnon itse toteuttamat hankkeet voivat kohdistua monipuolisesti mm. rakennetyöttömyyden vähentämiseen, työttömien työmarkkina-aseman ja osaamisen parantamiseen, yritysten henkilöstön kehittämiseen, uusien yritysten perustamiseen, uusien toimintamallien ja palvelumallien kehittämiseen sekä ennakointijärjestelmien kehittämiseen. Yritysten henkilöstön kehittämisessä näkökulman tulee olla työvoimapoliittinen. Hankkeilla turvataan olemassaolevia työpaikkoja, edistetään työntekijöiden työssä jaksamista ja osaamista sekä luodaan edellytyksiä nykyistä pidempään työssä jaksamiselle ja pysymiselle sekä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Yritysten tai työorganisaatioiden lähtökohdista ja kehittämistarpeista edetään räätälöidysti tarvittaviin koulutus- ja kehittämistoimiin. Esimerkkinä tästä ovat ns. täsmä-hankkeet. Yhteistyömahdollisuudet TYKES- ohjelman ja mahdollisten muiden kansallisten ohjelmien kanssa kannattaa ottaa huomioon. Uuden yritystoiminnan syntymistä voidaan tukea kehittämällä yrittäjäksi ryhtymistä suunnitteleville ja alkaville yrittäjille tarkoitettuja neuvontapalveluja ja yrityshautomotoimintaa. Sosiaaliset yritykset ovat uusi yrittämisen muoto Suomessa. Niiden käynnistymistä voidaan 12

14 edistää ESR-hankkeilla. ESR-hankkeet voidaan suunnitella myös kohderyhmän erityistarpeiden mukaan. Esimerkiksi naisille tai maahanmuuttajille voidaan kehittää hankkeita, joissa näiden ryhmien erityistarpeet otetaan huomioon. Yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä edistävissä hankkeissa yhteistyö yritysosaston ja alueellisten yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kanssa on tärkeää. ESR- hankkeet osallistuvat myös seudullisten yrityspalveluiden kehittämistoimintaan. Työnhakijoille ja työttömille tarkoitetuilla hankkeilla voidaan täydentää ja kehittää työhallinnon palveluvalikoimaa. Projektit voidaan kohdentaa työllistymisen kannalta paikallisesti tai alueellisesti erityisen haasteellisiin kohderyhmiin. Kehittämistoimien tavoitteina voivat olla yksilökohtaisten palvelumallien kehittäminen ja paikallisten tai alueellisten yhteistoimintamallien rakentaminen Rekrytointimenettelyt ja -koulutukset yritysten työvoimatarpeiden ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi ovat haasteita, joihin ratkaisuja voidaan etsiä paikallis- ja aluetasolla. Esim. vaihtovalmennushankkeita on toteutettu eri puolilla maata, ja niistä saadut kokemukset voivat olla hyviä lähtökohtia paikallisille ja alueellisille rekrytointihankkeille. Työvoiman palvelu keskusten kehittämisessä ESR:n tarjoamia mahdollisuuksia tulee käyttää jatkossakin monipuolisesti hyväksi. Työhallinnon itse toteuttamilla projekteilla voidaan kehittää työhallinnon palveluja ja toiminta prosesseja. Työvoimaneuvojien jalkautuminen yrityksiin on uusi toimintatapa, jota on kehitetty itse toteutetulla ESR-hankkeella. TE-keskukset ovat mukana monissa kansallisissa kehittämishankkeissa, joita työministeriö rahoittaa. Nämä hankkeet ovat usein pilotteja, joihin voi osallistua vain osa keskuksista. Käynnissä olevasta kehittämistoiminnasta kiinnostuneet, mutta kansallisesti rahoitettujen hankkeiden ulkopuolelle jääneet keskukset voivat suunnitella oman vastaavan toiminnan aloittamista ESR-hankkeena. Näissä tilanteissa keskusten tulee neuvotella suunnitelmastaan sen työministeriön tiimin kanssa, joka vetää kansallisesti rahoitettua kehittämishanketta. Näin voidaan välttää päällekkäisyyttä ja edistää synergiaa eri tavoin rahoitettujen hankkeiden välillä. Esimerkkejä työhallinnon itse toteuttamista ESR-hankkeista kuvataan työministeriön julkaisussa Kätevät ja Pätevät (2004). 13

15 4 Työhallinnon itse toteuttamien hankkeiden toteuttajat Työvoima- ja elinkeinokeskus Työhallinnon hankkeiden toteuttajana voi olla työministeriö, TE-keskus tai työvoimatoimisto. Keskuksessa hankeorganisaatio voi toimia johtajan alaisuudessa tai työvoimaosastolla. Molemmissa menettelyissä tulee projektin asema ja toimivaltuudet määritellä työjärjestyksessä ja taloussäännössä. Päätöksenteko- ja maksatusprosessien eriyttämisestä ja läpinäkyvyydestä tulee huolehtia. Projektin hakijan/toteuttajan, rahoittajan ja valvojan tehtävät tulee eriyttää niin, ettei toiminta tapahdu saman henkilöryhmän sisällä. Projektipäällikön oikeudet ja velvollisuudet tulee määritellä samoin kuin se, kuka on hänen esimiehensä ja kenelle ja miten projekti raportoi etenemisestään. Viranomaistehtäviä ei voi siirtää työsopimussuhteisten toimihenkilöiden vastuulle, vaan niiden organisoiminen projektissa tulee määritellä jo projektin perustamisvaiheessa. Projektin henkilöstö voidaan palkata määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen. Työsuhde on ensisijainen vaihtoehto, koska ESR-hankkeessa ei ole kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai julkisen vallan käyttämisestä. Jos projektiin kuitenkin sisältyy tällaisia elementtejä, tulee myös virkasuhde kysymykseen. Virastossa tulee muistaa vastuu projektin toteutumisesta samalla tavoin kuin ulkopuolisissa projekteissa vastuullinen on se organisaatio, jolle rahoitus on myönnetty. Projektista on vastuussa se, joka on muutenkin vastuussa organisaation toiminnasta eli keskuksen johtaja tai työvoimaosaston osastopäällikkö sen mukaan, miten viraston työjärjestyksessä ja taloussäännössä vastuut on määritelty. TE-keskuksen toteuttaman hankkeen vetovastuu voi olla keskuksessa ja varsinainen toiminta tapahtua työvoimatoimistoissa, jonne sijoitetaan projektin työntekijöitä tai joissa projektityöntekijät käyvät tekemässä projektin erityistehtäviä. Normaalit työvoimapalvelut eivät ole projektitehtäviä, vaan projektin tulee olla erillinen normaalitoiminnasta ja tuottaa jotain uutta. Hankkeessa voidaan kuitenkin luonnollisesti järjestää projektin kohderyhmälle suunnattuja kansallisen lainsäädännön mukaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. 14

16 Työvoimatoimisto Kun työvoimatoimisto on projektin toteuttaja projektin ja sen henkilöstön suhteen menetellään samoin kuin TE-keskuksen toteuttamissa projekteissa. Projektin ja projektihenkilöstön asema ja tehtävät määritellään työvoimatoimiston työjärjestyksessä ja taloussäännössä. Projektin hallinto- ja talousprosessi tulee määritellä erillisissä menetelmä-/prosessikuvauksissa, joissa on selkeästi jaettu projektin hallintotehtävien (päätöksenteko ja -valmistelu) ja maksutehtävien (menoon sitoutuminen, maksujen asiatarkastus ja hyväksyminen) suorittaminen eri henkilöille. Työvoimatoimiston johtaja on vastuussa toimistonsa toimeenpanemasta projektista. Projektihenkilöstö tekee projektiin liittyviä tehtäviä, ei työvoimatoimiston normaaleja virkatehtäviä. Työministeriö Työministeriö toteuttaa ja rahoittaa lähinnä erilaisiin teemoihin pureutuvia laaja-alaisia kehittämis- ja koordinaatiohankkeita, työhallinnon henkilöstön kehittämishankkeita ja ylialueellisia ns. tuotekehityshankkeita tavoite 3 -ohjelmassa. ESR-tuotekehityshanketoiminta on käynnistynyt työministeriössä vuonna Tuotekehi tyshanke toiminnalla kehitetään malleja, joilla voidaan edistää ESR-hankkeissa kehitettävien hyvien toimintamallien ja menettelyjen hyödyntämistä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Niillä myös kehitetään koordinoidusti ESR-hankkeiden laatua ja kytketään ESR-toiminta tukemaan työhallinnon kansallista strategiaa. Kehittämistyöhön osallistuvat työhallinnon lisäksi myös yhteistyökumppanit kuten muut hallinnonalat ja työmarkkinaosapuolet. Tuotekehityshanketyö on aloitettu e-työn, vaihtovalmennuksen ja monikulttuurisuuden puitteissa. Vuoden 2004 aikana käynnistetään tuotekehityshanke yrittäjyyden edistämiseksi. Tuotekehityshankkeita rahoittaa ja hallinnoi toimeenpano-osaston rakennerahastojen toimeenpano- projekti ja niiden toteuttamisesta vastaavat kansalliset tiimit. Kullekin tuotekehityshankkeelle on palkattu projektikoordinaattori, joka työskentelee hanketta toteuttavassa työministeriön tiimissä. Tuotekehityshankkeiden toimintamalli ja tavoitteet on kuvattu työministeriön kirjeessä ( , 900/211/ 2002 TM). Työministeriön itse toteuttamien hankkeiden hallinnoinnin samoin kuin teknisen tuen hallinnoinnin osalta on kiinnitetty erityistä huomiota maksu- ja hallintotehtävien eriyttämiseen. 15

17 5 Projektin suunnittelu, kustannusarvio ja rahoitus Projektin suunnittelu Työhallinnon itse toteuttamat hankkeet suunnitellaan samalla tavoin kuin muut ESR-hankkeet. Projektisuunnitelmalomakkeella kuvataan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja toiminta sekä mitoitetaan toimenpiteet. Projektisuunnitelma/-hakemuslomake täyttöohjeineen löytyy Internetistä osoitteesta Yksilöidyn projektisuunnitelman pohjalta esitetään kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma kustannusten peittämiseksi. ESR-tukea voi saada projektihenkilöstön palkkaukseen ja muihin hallinnollisiin kustannuksiin sekä projektiin sisältyvään työvoimakoulutukseen ja työllistämistukiin, ohjaus- ja neuvontapalveluihin ja muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Opintososiaalisten etuuksien tarve tulee arvioida jo projektihakemusta täytettäessä. ESR-koordinaattorit voivat antaa projektien suunnitteluun teknistä ohjausta ja neuvontaa kuten muillekin hakijaorganisaatioille. ESR-koordinaattorien ja muiden valintapäätösprosessiin osallistuvien virkamiesten osallistumista hallinnon itse toteuttamien hankkeiden valmisteluun pitää arvioida suhteessa siihen, että heidän puolueettomuutensa ja esteellisyytensä päätösvalmistelijoina säilyy ja että jääviysongelmia hakukierroksen hankevalintojen valmistelun suhteen ei synny. Projektin rahoittaminen ja osarahoitussuhteet ESR-osarahoitus kattaa vain osan projektien rahoituksesta. Ohjelma-asiakirjoissa määritellään kussakin toimenpidekokonaisuudessa vaadittava kansallisen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuus kokonaiskustannuksista. Valtion osarahoitus ESR-projekteihin voi tulla vain valtion talousarvion ESR-vastinparimomentilta (mom ). Muuta valtion kautta kanavoituvaa rahoitusta ei voida käyttää. Tavallisimmin valtion lisäksi kansallisen julkisen rahoituksen maksajia ovat kunnat tai kunta yhtymät. Osarahoituksellaan nämä toimijat vahvistavat kumppanuutensa projektin toteutukseen. Rahoittajatahot voivat tehdä projektisopimuksen, jossa määritellään kunkin tahon rahoitusosuudet ja vastuut projektin toteutuksessa. Tämä on suositeltava menettely. Koska kunnilta saatava rahoitus vaikuttaa EU:lta saatavaan osuuteen, tulee projektissa huolehtia siitä, että myös kunnan maksama osuus projektin kustannuksista pystytään luotettavasti jäljittämään (audit trail). Valtion talousarvion mukaan työhallinnon ESR-momenteille ei voida ottaa vastaan tuloja, koska ESR ja kansallinen momentti ovat bruttobudjetoituja. Tämän vuoksi kuntien ja muiden 16

18 rahoittajien rahoitusosuuden kanavoiminen projektiin täytyy suunnitella muulla tavoin toteutettavaksi. Projektisuunnitelmassa tai -sopimuksessa voidaan todeta, että kunta vastaa määrätyistä projektin kustannuksista. Se voi esimerkiksi maksaa jonkin projektityöntekijän palkan ottamalla tämän palkkalistoilleen tai maksaa vuokran, jos projektille vuokrataan omat tilat. Projektityöntekijän asemasta ja suhteesta työnantajaan/palkanmaksajaan ja työnjohtosuhteista tulee tehdä sopimus, jossa projektista johtuvat erityisolosuhteet on huomioitu ja työntekijän asema turvattu. Työttömiin kohdistuvissa hankkeissa kunnan rahoitusosuus muodostuu usein pääosin tukityöllistämisestä. Palkatessaan työttömän kunta maksaa tukiosuuden yli menevän osan palkkakustannuksista. Nämä kustannukset lasketaan projektin kunnalliseen osarahoitukseen. Yksityinen rahoitusosuus koostuu yleensä osallistumismaksuista, työnantajan palkkausosuudesta tukityössä ja/tai projektiin osallistuvien yrityksen työntekijöiden palkkauskustannuksista ja muista kuluista projektitoimenpiteisiin osallistumisen aikana. Yksityinen rahoitusosuus voidaan koota osallistumismaksuina siten, että kouluttaja tai konsulttiyritys kerää osallistuvilta yrityksiltä sovitun osuuden toimenpiteen kustannuksista. Osallistujien palkkauskustannukset ja koulutukseen osallistumisesta työnantajalle syntyvät kustannukset voidaan todennettuina hyväksyä osaksi laskennallista yksityistä rahoitusta. Todentaminen tapahtuu niin, että yritykseltä pyydetään allekirjoituksin vahvistettu todistus koulutukseen tai muihin kehittämistoimiin osallistuneiden palkka- ja muista osallistumiskustannuksista (matkat, päivärahat) koulutukseen tai muuhun kehittämistoimeen käytetyltä työajalta. Tiedot annetaan summatietona, kuitenkin niin, että pyydettäessä yksilötason tiedot ovat todennettavissa. Projektipäätöksen tekeminen Projektipäätöksen valmisteluun päästään vasta, kun hanke on täyttänyt etukäteen määritellyt valintakriteerit vertailussa muihin haettuihin hankkeisiin. Pohjana on avoin haku, jossa oma ja ulkopuoliset hakemukset kilpailevat yhdenvertaisesti. Hakemuksista tehdään kirjallinen vertailu, jossa arvioidaan kunkin valintakriteerin täyttyminen eri hakemuksissa. Valintaprosessi tulee kuvata ja dokumentoida, kuten kaikissa projektihauissa. Prosessiin osallistuvien tulee toimia erillään hakemuksen allekirjoittajista ja käsitellä hakemukset objektiivisesti hyvän hallintotavan mukaan. Projektipäätösprosessi on samanlainen kuin muissakin ESR-hankkeissa. TE-keskuksen tulee päätöksen esittely- ja päätösprosessissa huolehtia, että vaatimus hakemus-, päätöksenteko- ja maksuprosessien eriyttämisestä toteutuu. Tiliviraston työjärjestys ja taloussääntö ohjaavat menettelyjä tilivirastoittain. Hankkeiden valinta- päätös- ja maksatusprosessit kuvataan tiliviraston hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksissa. Jokainen hankkeiden valintaprosessi dokumentoidaan kirjallisesti. Projektiasiakirjojen diarioinnista ja arkistoinnista hallinto- ja maksuviranomaisen määräämän ajanjaksolta tulee huolehtia. Projektin toimenpiteiden ja siinä tehtävien päätösten perusteluiden dokumentointi on erittäin tärkeää hallinnon itse toteuttamissa hankkeissa. 17

19 6 Henkilöstön palkkaaminen projektiin Projektin toteuttaja voi saada tukea projektihenkilöstön palkkaukseen ja muihin projektista aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin EU:n tukikelpoisuussäännösten mukaisesti. Henkilöstö- ja muut kustannukset eritellään projektisuunnitelmassa. Työhallinnon itse toteuttamien projektien tavoitteena on osaltaan oman toiminnan ja uusien työmenetelmien kehittäminen. Projektin työpaikat täytetään avoimella hakumenettelyllä. Projektin tuottamien hyvien käytäntöjen säilymisen ja normaalikäytäntöön siirtämisen kannalta olisi hyvä sitouttaa toteuttavan yksikön oma henkilöstö vahvasti projektiin. Henkilöstöpoliittisesti suositeltavaa voi olla kannustaa vakituisia työntekijöitä hakeutumaan projektin työntekijöiksi. Näin voidaan varmistaa työhallinnon asiantuntemus projektissa, laajentaa henkilöstön osaamista ja edistää työssä jaksamista tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuksia irrottautua perustehtävistä kehittämistehtäviin. Projektitehtäviin siirtyvien työntekijöiden tilalle tulee palkata sijaiset, koska ESR-rahoitusta käytetään täydentämään olemassa olevaa toimintaa, ei korvaamaan sitä. Projektihenkilön pääsystä tehtäviensä kannalta tarpeellisiin työhallinnon tietojärjestelmiin tulee huolehtia. 18

20 7 Yhteistyö työhallinnon itse toteuttamien hankkeiden toimeenpanossa Kumppanuus- ja yhteistyöhakuisuus on tärkeää TE-keskuksen tai työvoimatoimiston itse toteuttamien hankkeiden suunnitteluvaiheesta lähtien. Projektin luonteen ja kohderyhmän kannalta pohditaan, mitä tahoja kutsutaan mukaan, jotta projektilla olisivat mahdollisimman hyvät onnistumismahdollisuudet. Työmarkkinaosapuolet, saman kohderyhmän kanssa työskentelevät muut viranomaiset ja koulutus- ja kehittämisorganisaatiot ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Työmarkkinajärjestöjen ohella myös muiden järjestöjen mukaan kutsuminen on usein tärkeää. Kohderyhmänäkökulman huomioon ottamisen varmistamiseksi on kohderyhmän edustus jo hankesuunnitteluvaiheessa hyvä kytkeä projektiin. Kumppaneilta saadaan arvokasta tukea suunnitteluun ja projektin toimeenpanoon. Kumppaneiden roolit määritellään ja tehdään selviksi jo projektin hakuvaiheessa. Projektin tulosten ja mahdollisten tuotteiden hyödyntämisestä tehdään sopimus jo projektisuunnitelman hyväksymisprosessin yhteydessä. Projektin edetessä rooleja voidaan täsmentää ja tarvittaessa muuttaa. Kumppanuus ei ole peruste suorahankinnalle tai kilpailuttamatta jättämiselle. Hankinnat tulee kilpailuttaa muistaen, että koulutus- yms. palveluja tarjoava kumppani on samassa asemassa muiden tarjouksen tekijöiden kanssa. Ohjausryhmä Hallinnon itse toteuttamille hankkeille asetetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata, ohjata ja tukea hankkeen etenemistä. Suuntaviivat hankkeelle antaa projektipäätökseen liitetty projektisuunnitelma. Ohjausryhmän päätehtävä on seurata ja arvioida hankkeen etenemistä projektisuunnitelman ja siihen sisältyvän rahoitussuunnitelman mukaisesti. Projektin itsearvioinnin tueksi on tuotettu opaskirja, Tiedosta-arvioi-paranna: Itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä (Työministeriö 2003), jota tulee hyödyntää ohjausryhmätyöskentelyssä. 19

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1.1.2010 (1705/2009) ja Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Yleiset kirjastot:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Raija Wessman 2.2.2015 1 Yksinkertaistetut kustannusmallit Käytetään ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot