KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 1

Transkriptio

1 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Aika :30-21:24 Paikka Kunnanviraston kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 43 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 44 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 45 Lausunto VM:n asettaman selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 46 Lomarahan vaihtaminen vapaaksi vuonna Tilinpäätös Kunnan sijoitussuunnitelman päivittäminen Kyyjärven Erämiehet Ry avustusanomus Lausunto Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:lle seudullisesta ICT-mallista 51 Saarikan esitys lähteä mukaan tukemaan lasten hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmia 52 Kyyjärven kunnan pääomasijoitus Keski-Suomen VerkkoHolding Oy:ssä sekä takaus ja välillinen osallistuminen määräysvaltaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä 53 Lausunto Perhon kunnan Limakon ja Alajoen tuulipuistojen osayleiskaavoista 54 Ajankohtaiset asiat Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Muut mahdolliset ja kiireelliset asiat Lausunto Maanmittauslaitoksen palvelupisteistä ja niiden aukioloajoista

2 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätie dot LÄSNÄ Huumarkangas Jouko khall puheenjohtaja Uusisalo Jari-Pekka kunnanhallituksen 1.vpj Saukko Jouni kunnanhallituksen 2.vpj Eteläkari Marika jäsen Koskinen Anne jäsen Uusimäki Marjatta jäsen POISSA Bergman Esa-Pekka jäsen MUU Humalajoki Johanna kvalt puheenjohtaja Tuukkanen Antti kvalt 1.vpj Lahtinen Lauri kvalt 2.vpj Ylitalo Eero kunnanjohtaja Allekirjoitukset Jouko Huumarkangas Puheenjohtaja Eero Ylitalo Pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat :t Pöytäkirjan tarkastus Marika Eteläkari Anne Koskinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Kyyjärven kunnanvirastossa maanantaina klo

3 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 43 Kunnanhallitus määrää kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessaan varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan. Kokous voidaan pitää myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kunnanhallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti kunkin kuukauden 1. ja 3. maanantaina. Lisäksi kunnanhallitus ko koontuu muulloinkin, kun puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelli seksi tai kunnanhallituksen jäsenten enemmistö on tehnyt siitä hä nelle esityksen. Kokouspaikka on pääsääntöisesti kunnanviraston kokoushuone. Kunnanhallituksen kokouskutsu ja esityslista toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti kunnanhallituksen jäse nille, varajäsenille, kunnanvaltuuston puheenjohtajille ja kunnanjoh tajalle viimeistään kokousta edeltävänä keskiviikkona. Kuntalain 58 :n 2 momentin mukaan kunnanhallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Esitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta Kh 44 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Bergman Esa-Pekka ja Eteläkari Marika Esitys: Kunnanhallitus päättää valita edellä mainitut pöytäkirjantarkastajiksi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marika Eteläkari ja Anne Koskinen

5 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Lausunto VM:n asettaman selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 15/ /2014 Kh 45 Hallituksen hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin esim. kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Hallitusohjelman mukaan kuntauudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on poistaa sekä lainsäädännöstä että kuntatalouden rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Lähtökohtana on, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjako ei muutu valtionosuusuudistuksen johdosta. Tavoitteeksi asetettiin uudistaa kuntien valtionosuusjärjestelmä hallitusohjelmassa linjatulla tavalla siten, että uusi lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi ja kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - ehdotettaviin kriteereihin - ikäryhmien ja sairastavuuden painoihin - muiden kriteereiden painoihin - määräytymisperusteiden laskentaperiaatteisiin - verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen - siirtymätasauksen kestoon ja porrastukseen Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään klo 16 mennessä sähköpostitse osoitteeseen valtiovarainministeriö@vm.fi. Asiaan liittyvä tiedote sekä lausunto liitteineen löytyy allamainitulta nettisivulta 04Selvit/name.jsp Esitys: Kyyjärven kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella

6 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Maassamme kunnat vastaavat peruspalveluista, muun muassa lasten päivähoidosta, kouluista, terveyspalveluista. Kunnat ovat erilaisia toisissa asuu paljon nuoria, toisissa vanhoja, toisissa sairaita, toisissa terveitä. Perustuslain mukaan valtiovallan velvollisuus on pitää huolta siitä, että kaikki kansalaiset saavat tarpeelliset palvelunsa, ja valtionosuuksien tarkoitus onkin tasata kuntien mahdollisuuksia palveluiden järjestämisessä. Nyt lausunnolla oleva uudistusesitys on Kyyjärven kunnan mielestä nykyistä selkeämpi kriteerien lukumäärän suhteen, mutta kokonaisuutena se on vastuuton ja vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen eri puolilla maata. Erityisesti uudistus heikentää pienten, väestörakenteeltaan haasteellisten kuntien asemaa. Esimerkiksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kahdeksan kuntaa menettäisivät esitetyssä uudistuksessa yhteensä lähes 8 milj. euroa valtionosuuksina. Mikäli valtionosuudet siirrettäisiin laskennallisesti suoraan tuloverolla katettavaksi, tulisi esimerkiksi Kivijärven kunnan nostaa veroprosenttiaan 6 % ja Kinnulan 5,1 %. Jyväskylälle puolestaan uudistus on tuomassa valtionosuuksia lisää 8,4 milj. euroa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna voidaan todeta että kunnat, joiden asukasluku on alle asukasta, menettävät asukasta kohden eniten (-90 /asukas). Valtionosuudet asukasta kohden lisääntyvät ainoastaan kunnissa, joiden asukasluku ylittää asukasta. Kyyjärven kunnan mielestä edellä esitetyt luvut ovat valitettava osoitus siitä, että nyt esitetty valtionosuusuudistus on valjastettu tukemaan hallitusohjelmaan kirjattua kuntarakenneuudistusta ja vauhdittamaan vallalla olevaa keskittämiskehitystä. Esityksessä on lähdetty tasamaan kuntien menojen sijasta tuloja, ja se näyttää johtavan siihen, että valtionosuuksia siirretään enenevässä määrin hyvin menestyville, korkean verotettavan tulon omaaville kunnille, ja heikommin menestyvät kunnat kärsivät entisestään. Kyyjärven kunnan näkemyksen mukaan uudistuksessa poiketaan voimakkaasti valtionosuusajattelun perustarkoituksista ja tavoitteista. Kyyjärven kunnan lausunto kokonaisuudessaan on kokousaineiston liitteenä. Kunnanhallitus päättää antaa liitteen mukaisen lausunnon valtionosuusjärjestelmän uudistusesityksestä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 2 Kyyjärven kunnan lausunto selvitysmiehen luonnokseen

7 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta

8 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Lomarahan vaihtaminen vapaaksi vuonna / /2011 Kh 46 Vuoden 2014 lomarahat maksetaan täysimääräisinä kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomarahan on aikaisempina vuosina voinut vaihtaa vapaaksi edellyttäen, että se on työyksikön toiminnan järjestämisen kannalta mahdollista. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on ollut vapaaehtoista. Lomarahan vaihtamisella vapaaseen on voitu säästää henkilöstömenoissa. Kunta ei voi yksipuolisella päätöksellä päättää lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi, vaan poikkeaminen lomarahamääräyksistä vaatii paikallisen virka- ja työehtosopimuksen. Kunta on järjestänyt neuvottelun ammattijärjestöjen edustajien kanssa paikallisesta sopimuksesta. Kunta on esittänyt lomarahojen vaihtamista vapaaksi alla mainituilla ehdoilla. Lomarahan on voi vaihtaa vapaapäiviksi neljänneksittäin siten, että 25 %:n lomarahan osaa vastaan saa lomaoikeudesta riippuen enimmillään 5 vapaapäivää, 50 %:n osaa vastaan 9 vapaapäivää, 75 %:n osaa vastaan 13 vapaapäivää ja koko lomarahaa vastaan 18 vapaapäivää. Kunnallista palvelua 15v. 10 v. 1-9 v. alle 1 v. Lomaraha% 72 % 60 % 48 % 48 % täysimääräisenä Lomaraha vapaapäivinä 100 % 18 pv 14 pv 13 pv 11 pv 75 % 13 pv 11 pv 10 pv 8 pv 50 % 9 pv 7 pv 5 pv 5 pv 25 % 5 pv 4 pv 3 pv 3 pv Työntekijällä olisi mahdollisuus hakea lomarahaa vapaaksi ennen loman tai sen osan alkamista. Lomarahan vaihtamisesta vapaaseen sopivat työntekijä ja esimies (se, joka myöntää vuosilomankin) yhdessä, vapaaseen vaihto ei siis ole työntekijän ehdoton oikeus, eikä lomarahan vaihtaminen vapaaksi saa aiheuttaa sijaisen tarvetta. Vapaa tulisi pitää lomakauden ulkopuolella. Työntekijän sairastuessa lomarahavapaan aikana, käsittely kuten vuosiloman osalta. Lomarahavapaapäivät rinnastetaan työpäiviin, kuten vuosiloman ajalta. Lomaraha on pidettävä lomavuoden aikana ja vuosilomat tulee olla pidettynä ennen lomarahavapaata. Mikäli työntekijän palvelussuhde päättyy ennen lomarahavapaata, lomaraha maksetaan.

9 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Paikallisen sopimuksen lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on hyväksynyt paikallisista ammattijärjestöistä Jyty, sopimus on voimassa toistaiseksi. JHL ja Juko eivät ole sitä hyväksyneet. Näin ollen Jyty -ammattiliittoon kuuluvat työntekijät voisivat vaihtaa lomarahat vapaaksi vuonna Suurin osa kunnan työntekijöistä kuuluu Jytyyn. Jukoon kuuluvat lähinnä opettajat, jotka eivät pysy tehtävän luonteensa vuoksi vaihtamaan lomarahoja vapaaksi ilman sijaista. Esitys: Kunnanhallitus päättää, että vuonna 2014 lomarahaa voivat vaihtaa vapaaksi Jyty:n jäsenet, koska Jyty on hyväksynyt paikallisen virkaja työehtosopimuksen. Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on ilmoitettava palkkasihteerille viimeistään 15. toukokuuta mennessä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 3 JHL:n vastaus lomarahasopimukseen vuodelle 2014 Liite 4 JUKO:n vastaus lomarahasopimukseen vuodelle 2014

10 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Tilinpäätös /02.02/2013 Kh 47 Kuntalaissa on säädökset kunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös liitteineen. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tämän jälkeen tilintarkastaja tarkastaa tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen, jonka jälkeen tilinpäätös esitetään valtuuston hyväksyttäväksi viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kyyjärven kunnan vuoden 2013 tulos toteutui euroa alkuperäistä talousarviota heikompana mutta euroa muutettua talousarviota parempana. Talousarvioon on tehty v lisämäärärahamuutoksia: hallinto-osastolle , Sosiaali- ja terveyspalveluihin , sivistysosastolle , tekniselle osastolle ja investointiosaan Vuosikate oli ,20 euroa, eikä riittänyt kattamaan poistoja. Tilikauden tulos oli ,79 euroa alijäämäinen, joka toimintakertomuksessa esitetään kirjattavaksi taseen tilikauden yli/alijäämätilille. Kertomusvuonna käyttötalouden nettomenot kasvoivat 9,19 %. Ulkoiset toimintamenot kasvoivat 9,01% ja ulkoiset toimintatulot nousivat 7,47 %. Verotulot ( ) lisääntyivät edellisvuodesta euroa eli + 5,63 %.Nousu johtui pääasiassa yhteisöverotuoton määrän voimakkaasta noususta (+ 55,49 %). Valtionosuudet ( ) lisääntyivät edellisvuodesta euroa eli + 10,6 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot näkyvät kunnan tilinpäätöksessä SoTe kuntayhtymän talousarvion mukaisten maksuosuuksien suuruisina. Vuosittaiset kuntakohtaiset yli-/alijäämät kirjautuvat kuntayhtymän tulokseen ja ne katetaan tulevien vuosien maksuosuuksilla. Vuodelta 2013 Kyyjärven osalta SoTe kuntayhtymän tilinpäätöksessä on noin euron ylijäämä. Vuoden 2013 merkittävimpiä investointeja oli Laajakaista hankkeeseen osallistuminen.

11 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Investointimenot olivat yhteensä euroa. Kunnan taseessa on edellisten vuosien kertynyttä ylijäämää yli 2,1 miljoonaa euroa. Tilikauden 2013 alijäämä katetaan edellisten vuosien kertyneillä ylijäämillä, jonka jäkeen ylijäämiä on euroa. Kunnan lainamäärä vuoden 2013 lopussa oli yhteensä euroa eli euroa / asukas. Lainamäärä kasvoi edellisvuodesta eurolla. Toisaalta kunnalla on rahoitusarvopaperiomaisuutta noin 4,78 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Esitys: Kunnanhallitus päättää 1. allekirjoittaa tilinpäätöksen ja 2. antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi, jonka jälkeen se esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 5 Tasekirja 2013 (khall allekirjoittama)

12 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnan sijoitussuunnitelman päivittäminen 3/ /2010 Kh 48 Kyyjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kuntarahoi tuksen rahoituskonsultti Jorma Tuhkasen kunnalle laatiman yksityis kohtaisen sijoitussuunitelman, jossa määritetään noudatettavat peri aatteet Kyyjärven kunnan sijoitustoiminnassa ja varainhoidossa. Sijoitussuunnitelmaa ei ole päivitetty euroaikaan, ja myös muilta osin on syytä tehdä suunnitelman päivitys. Sijoitussuunnitelman perusperiaate on, että varat sijoite taan pitkäaikasesti ja sijoittamisen aikahorisontti on 7-10 vuotta. Si joittamisen lähtökohtana on myös, että sijoituksen pääoman ja kor ko tuo ton osalta ei luottotappioita realisoidu. Sijoitussuunnitelmassa on määritelty missä suhteessa sijoitetut varat allokoidaan (jaetaan) korko- ja osakesijoituksiin. Perusjakona nykyisessä suunnitelmassa on korkojen osalta 80 % (vaihteluväli %) ja osakkeiden osalta 20 % (vaihteluväli 0-25 %) Kyyjärven kunta on tehnyt täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen Seligson & Co Oyj:n ja Alfred Berg Omaisuudenhoito Suomi Oy:n kanssa. Omaisuudenhoitajien edellytetään käyttävän kauppakumppaneina markkinoilla tunnettuja, maineelta ja asemaltaan yleisesti hyväksyttyjä kaupan vastapuolia. Sijoitussuunnitelman mukaan korokosijoitukset tehdään kotimaisiin lyhyt- ja pit käaikaisiin sijoituskohteisiin ja euroalueen raha- ja joukkovelkakirjamarkkinoiden tarjoamiin julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin velkasitoumuksiin, jotka ovat euromääräisiä tai EMU-alueen valtioiden kansallisissa valuutoissa. Korkosijoituksia voidaan tehdä myös sellaisiin euroalueen ulkopuolella liikkeeseen laskettuihin, julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin euromääräisiin korkoinstrumentteihin, joissa liikkeenlaskijan kotipaikka on euroalueella. Korkosijoituksissa ei oteta valuuttariskiä. Kunnanhallituksen päätöksellä voidaan kuitenkin osa tai kaikki korkosijoitukset tehdä kunnan toimesta itse joko suorina sijoituksina tai korkorahastojen kautta. Osakesijoitukset tehdään hajautetusti kotimaisiin ja euroalueen pörssiosakkeisiin sekä kunnanhallituksen hyväksymin rajoituksin muun Länsi-Euroopan pörssiosakkeisiin ja muihin kansainvälisiin pörssiosakkeisiin. Osakesijoittaminen tapahtuu pääsääntöisesti rahastosijoituksina, joiden rinnalla voi kuitenkin olla yksittäisiä osakesijoituksia.

13 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kyyjärven kunnan sijoitusten suhteen on käyty keskustelua rahoitusalan asiantuntijoiden kanssa, ja niiden perusteella näyttää perustellulta, että osakkeiden ja korkosijoitusten allokointia olisi syytä muuttaa siten, että osakepainotteisuus kasvaisi. Luonnollisesti allokoinnin muuttaminen nos taa salkun kokonaisriskiä, ja sitä kautta tuotto-odotusta pi demmällä aikajänteellä. Muutoksen seurauksena on odotettavissa myös, että lyhyellä aikavälillä sal kun arvo tu lee heilumaan selvästi enemmän kuin nykyallokaatiolla. Salkun tuotto on kuitenkin tässä tilanteessa paljolti riippuvainen osakemarkkinoiden kehityksestä, ja siitä syystä on rahoitusasiantuntijoiden taholta esitetty osakepainotteisuuden lisäämistä. Korkotaso on viime vuodet ollut ennätysalhaalla. Esimerkiksi tällä hetkellä 5 vuoden korko Suomen valtion lainoissa on 0,88 % ja 10 vuoden n. 1,90 %. Kyyjärven salkun nykyisellä allokaatiolla tässä (korko) markkinatilanteessa tuottotavoite/odotus on n. 2,5%. Pitkän aikavälin keskimääräinen tuottotavoite/odotus vastaavalla allokaatiolla on n 5,5%. Asiantuntijoiden mukaan mikäli allokointia muutetaan siten, että osakesijoitusten painotus on 45 % (+ - 15%) ja korkosijoitusten painotus 55 % (+ -15%), lyhyen aikavälin tuotto-odotus tällä allokoinnilla 4,2% ja pitkän aikavälin tuotto-odotus 6,8 %. Kyyjärven kunnalla on tällä hetkellä voimassa omaisuudenhoitosopimus Seligson & Co Oyj:n ja Alfred Berg Omaisuudenhoito Suo mi Oy:n kanssa. Kunta maksaa omaisuudenhoidosta vuositasolla hallinnointipalkkiota yhteensä n euroa. Sijoitusuunnitelman päivityksen lisäksi on tarvetta tarkastella myös tätä kustannuserää, ja tarvittaessa yhdistää salkkujen hoito yhdelle toimijalle kustannusten säästämiseksi. Varainhoitojärjestelyjen yhteydessä on nykyisessä korkotilanteessa syytä selvittää myös perinteisten pankkien määräaikaistalletuksille maksama korko. Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston on päätettävä sijoitustoiminnan perusteista.sijoittamista voidaan yleensä pitää toimialaan kuuluvana, jos sijoitukset on tehty suunnitelmallisesti ja hyviä sijoitusperiaatteita noudattaen. Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa itse sijoitustoimintaan liittyvissä asioissa alemmille viranomaisille. Toiminnassa on kuitenkin noudatettava valtuuston hyväksymiä periaatteita, jotka käyvät ilmi sijoitussuunnitelmasta. Esitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se: 1. Hyväksyy Kyyjärven sijoitussuunnitelman päivityksen sisällön osalta. 2. Hyväksyy sijoitusten allokointisuunnitelman muutoksen siten, että lyhyiden ja pitkäaikaisten korkosijoitusten perusallokaatio

14 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ on 55 % (vaihteluväli 40-70%) ja osakesijoitusten allokaatio 45 % (vaihteluväli 30-60%). Kunnanhallitus päättää kulloinkin noudatettavasta omaisuusluokkien välisestä perusallokaatiosta edellämainittujen vaihteluvälien sisällä. 3. Antaa kunnanhallitukselle tehtäväksi selvittää omaisuudenhoitojärjestelyjen kulurakennetta, ja tehdä asiassa tarvittavat päätökset. 4. päättää että korkosijoitusten osalta kunnanhallitus selvittää perinteisten pankkien määräaikaistalletusten korkotason, ja tekee sijoitussuunnitelman toimintaperiaatteiden mukaiset sijoittamistoimenpiteet. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 6 Kunnan sijoitussuunnitelma (Kvalt hyväksytty) Liite 7 Päivitetty sijoitussuunnitelma

15 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kyyjärven Erämiehet Ry avustusanomus / /2014 Kh 49 Kyyjärven Erämiehet Ry:n yhtenä tavoitteena on kiinnostuksen kasvattaminen eräharrastusta kohtaan erityisesti kyyjärvisten nuorten keskuudessa. Saavuttaakseen edellämainitun tavoitteen, Kyyjärven Erämiehet ovat hankkimassa kotimaista tuotantoa ja innovaatiota edustavan infrapuna pienoishirvi/riistapolku -laitteiston. Laitteisto soveltuu erinomaisesti koululaisten eräinnostuksen herättämiseen ja Nopolan koululla järjestettävien nuorten- ja lasten eräkerhojen havainto- ja opetusvälineeksi. Hankittavaa laitteistoa on mahdollisuus hyödyntää ikäihmisten tapaamisissa sekä eri yrityksien henkilöstön virkistystoimintoihin. Kaikenkaikkiaan hankinta täydentäisi monella tapaa kaiken ikäisten harrastusmahdollisuuksia Kyyjärvellä ja lisäisi asumisviihtyvyyttä. Laitteiston koko kustannusarvio on n Kyyjärven Erämiehet ovat viime vuosina panostaneet Eräkartanon kunnostamiseen, josta johtuen heidän taloudelliset resurssinsa ovat rajalliset ko. laitteiston hankintaan. Koska kuitenkin on kysymyksessä hankinta, joka hyödyntää hyvin suurta kuntalaisjoukkoa, anovat Kyyjärven Erämiehet Kyyjärven kunnalta taloudellista tukea laitteiston hankintaan. Esitys: Kunnanhallitus päättää että Kyyjärven kunta tukee Kyyjärven Erämiehet Ry:n infrapuna pienoishirvi/riistapolkulaitteistohanketta 600 eurolla. Tuki kanavoidaan sivistysosaston kautta hankkeelle siten, että kunta hankkii laitteistoon avustussumman hintaisen tietokonenäytön. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 8 Kyyjärven Erämiehet Ry avustusanomus

16 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Lausunto Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:lle seudullisesta ICT-mallista 116/ /2012 Kh 50 Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy pyytää kuntien lausuntoa tietotekniikan ja tietoteknisten (ICT-) palveluiden järjestämisestä seutukunnallisen yhtiön kautta. Lausuntoa on pyydetty esitetystä mallista ja sen keskeisimmistä puutteista ja kehittämiskohteista sekä siitä, onko kunta kunta periaattelisella tasolla valmis sitoutumaan alueelliseen tietohallinnon toimintamalliin. Uuden toimintamallin määrittelyssä on käytetty apuna aikaisemmin tammikuussa 2013 valmistunutta seutukunnan alueellista tietohallinnon nykytila-analyysia. Asiaa on lisäksi valmisteltu kolmessa yhteisessä työpajassa, johon ovat osallistuneet seutu-it henkilöstö, Saarikan edustaja sekä vetäjinä Tieran ja Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy:n edustajat. Työpajan tuloksia on käsitelty ja ohjattu pääasiassa kuntajohtajista koostuneessa ohjausryhmässä, joka niinikään on kokoontunut kolme kertaa vuonna Lausuntoa on pyydetty mm. alueellisen tietohallinnon järjestelyiden arvioidusta vaikutuksesta talouteen, hyötykuvauksiin ja yhteistyön organisointiin ja päätöksentekomalliin. Kyyjärven kunta toteaa omana lausuntonaan, että onistuakseen tällainen hanke edellyttää kaikkien seutukunnan kuntien mukanaoloa. Muutoin on vaikea saada toimintaa kannattavaksi ja sen kehittämistä on vaikea viedä eteenpäin. Suunnittelun lähtökohtana on käytetty nykytila-analyysia, joka on laadittu syksyllä Tuolloin havaitut puutteet ja ongelmat sekä kehittämiskohteet ovat edelleen seutukunnalla olemassa. Oleellista on kuitenkin se, että nykyinen tilanne on täysin toinen. Tämän hetkiseen tilaan ovat vaikuttaneet merkittävästi PPO-Yhtiöt Oy:n siirtyminen Elisa Oyj:lle ja sen myötä käynnissä oleva toimintojen alasajo Ylivieskassa, palveutason heikkeneminen ja henkilöstömuutokset. Oma vaikutuksensa tullee olemaan myös Kuuskaistan verkkohankkeen tilanteella ja siihen liittyvillä mahdollisilla Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n ja Verkkoholding Oy:n perustamisilla. Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy:n ja kuntien tulisikin pikaisesti käynnistää uusi tilanneanalyysi. Pelkästään nykyisen it-henkilöstön siirtämiselle uuden yhtiön palvelukseen - ilman henkilöstön lisäresurssointia - ei saavuteta niitä henkiöstön erikoistumiseen tarvittavia toimintaedellytyksiä, joita todellisuudessa tarvitaan toiminnan tehostamiseen. Suunnitelman vaiheessa 1 esitetty ulkoistettu ja kallis ServiceDesk palvelu ei sitä ole. Vaiheet 2 ja 3 (etähallintajärjestelmät ja ohjelmistojakelut)

17 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ voidaan ensivaiheessa toteuttaa kohtuullisen pienillä lisäresurssoinneilla, mutta se edellyttää yhteisen tahtotilan löytymistä kuntien välillä. Saarikan mukanaolo on oleellista, mutta arviointia tässä vaiheessa vaikeuttaa se, ettei ole tietoa mahdollisista kansallisesta tai maakunnallisesta SoTe-ratkaisuista Suuntaus on vähintään maakunnallinen ja näin ollen myös ICT-ratkaisut tullevat keskitetysti kilpailutettuna ylemmältä tasolta, tuskin paikallisten yhtiöiden tarjoamina palveluina. Hyötykuvaukset liitteeseen on koottu joukko sekalaisia kehitettäviä palveluita, jotka eivät välttämättä sovellu tai tuo mitään uutta lisäarvoa pienille kunnille tai edes seutukunnalle. Esimerkiksi Kyyjärvellä ei tarvitse pohtia Mobiilia kotihoitoa, kun kotihoidosta vastaa Saarikka. Samoin kansallinen palveluväylä, palvelusetelit, kuntien toiminnanohjausjärjestelmät ja kokonaisarkkitehtuuri ovat yksittäisen pienen kunnan näkökulmasta tarpeettomia. Kansallisia linjauksia tulee toki seurata, mutta ne eivät ole ensimmäiseksi kehitettäviä asioita. Hyötykuvauksissa mainitaan alueellisen tietohallinnon tavoitetila kuntayhteistyön edistäjänä. Pohjoisen Keski-Suomen seutuverkko infrana ja sen päälle vapaaehtoisesti kehitetyt kymmenet yhteiset palvelut kuntien välillä ovat hyvä esimerkki siitä, mihin ko. liitteessä on viitattu. Valitettavasti tultaessa 2010-luvulle kehityssuunta on ollut se, että aiemmin kohtuullisesti edennyt yhteistoiminta kuntien välillä on taantumassa. Yhteistyön organisointi ja päätöksentekomalli perustuu organisoinnin osalta hyvin pitkälle siihen malliin mitä seutu-it on tehnyt koko olemassaolonsa ajan. Toimintamalli on hyvä, mutta eniten panostusta tarvitaisiin jo nyt nimenomaan toimiakohtaisten kehitysryhmien yhteistyöhön ja suunnitteluun. ICT-yhtiön perustaminen ja olemassaolo ei välttämättä tähän tuo tähän parannusta, sillä yhteistyön tekeminen on täysin kiinni kunnista. Esitetyssä mallissa kuntien ICT:n kehittämiseen liittyvää päätösvaltaa käyttäisi PKSV:n hallitus, jonka resurssit ja osaaminen eivät siihen nykymuodossaan riitä. Kyyjärven kunnan mielestä seudullinen tietohallintoyhteistyö hakee vielä lopullista muotoaan, ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset antavat perusteen ottaa asiassa aikalisän. Kyyjärvi näkee tärkeänä ICT-työssä osaamisen jakamismahdollisuuden ja myös hankintojen osalta yhteistyöllä on saavutettavissa etuja. Kyyjärven kunta on halukas olemaan mukana kehittämistyössä sillä edellytyksellä, että myös muut seutukunnan kunnat ovat mukana. Esitys: Kyyyjärven kunta ilmoittaa Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:lle, että Kyyjärven kunta ei tässä vaiheessa sitoudu seudulliseen

18 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ ICT hankkeeseen esitetyssä muodossa. Kyyjärvi on valmis tulemaan mukaan kehitystyöhön siinä vaiheessa kun seutukunnan kaikki kunnat ovat mukana. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 9 Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy: Alueellisen tietohallinnon järjestelyiden (arvioitu) vaikutus talouteen (liite 1) Liite 10 Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy: Alueellisen tietohallinnon järjestäminen - valmisteluprojektin tulokset Liite 11 Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy: Alueellisen tietohallinnon yhteistyön mahdollisuudet ja säästöpotentiaalit (liite 2) Liite 12 Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n lausuntopyyntö seudullisesta ICT-mallista

19 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Saarikan esitys lähteä mukaan tukemaan lasten hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmia 17/ /2013 Kh 51 Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella (THL) on kehitetty toimintamalli lapsen arjen ja kehityksen tueksi. Menetelmä perustuu tietoon siitä, mitä lapseen vaikuttaa vanhempien vaikeudet esim. sairaus, toimeentulo-ongelmat jne. Tämän hetkinen toimintamme perustuu pitkälti siihen, että lapsen tilanteeseen reagoidaan vasta sitten kun ongelmat ovat suuria ja tarvitaan esim. lastensuojelun korjaavaa työtä. Uuden toimintatavan kautta on tarkoitus päästä siihen, että lasten tilanne huomioidaan varhaisemmassa vaiheessa ja tehtfään asioita, joilla tuetaan lapsen selviytymistä muuttuneessa tilanteessa. Uudenlainen toimintatapa tulisi omaksua siellä, missä lapsi viettää suurimman osan päivästä; päivähoidossa ja koulussa. Lisäksi aikuisten sosiaali- ja terveyspalvelujen luonnolliseksi toimntatavaksi tulisi muodostua lasten tilanteen huomioiminen. Uuden toimintamallin pystyy luontevasti liittämään esim. varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisen ja vanhempain varttien yhteyteen. Saarikka on osaltaan tehnyt linjauksen toimintamallin käyttöön ottamisesta. Saarikan toimesta mallia on syksyllä 2013 esitelty sivistystoimenjohtajille. Tammikuussa 2014 THL:lta mallia esiteltiin tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kuntien varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen viranhaltijoita sekä Saarikan aikuispalvelujen esimiehiä. Helmikuussa 2014 pidetyssä seudullisessa oppilashuollon kehittämispäivässä toimintamalli oli myös esillä. Toimintamallin käyttöön ottaminen edellyttää koulutusta, mikä on tarkoitus aloittaa syksyllä Koulutuksessa koulutetaan kouluttajat, jotka jatkavat alueen henkilöstön kouluttamista. Mallin juurruttaminen käytäntöön on vaiheittain etenevä prosessi. Mallin käyttöön oton suunnittelua ja toteutumisen seurantaa varten on tarpeen koota ohjausryhmä, missä on edustettuina varhaiskasvatus, sivistystoimi ja Saarikan sosiaali- ja terveystoimi. Kunnilta pyydetään päätöksiä seuraavista asioista: 1. sitoutuminen mallin käyttöön ottoon varhaiskasvatuksessa ja sivistystoimessa 2. osallistumisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (ei vielä tiedossa) 3. edustajan nimeäminen ohjausryhmään

20 KYYJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Päätökset tulisi olla Saarikan tiedossa mennessä ja ne tulisi lähettää osoitteeseen: Perusturvaliikelaitos Saarikka, PL 13, Saarijävi. Esitys: Kyyjärven kunta ilmoittaa alustavasti olevansa kiinnostunut olemaan mukana hankkeessa. Kyyjärven kunnan sivistyslautakunta tekee lopullisen päätöksen osallistumisesta saatuaan tietoon hankkeen kuntakohtaiset kustannukset. Sivistyslautakunta nimeää myös mahdollisen myönteisen päätöksensä yhteydessä Kyyjärven kunnan edustajan hankkeen ohjausryhmään. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 13 Saarikan esitys lähteä mukaan tukemaan lasten hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmia, THL:n toimintamalli