Talousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Talousarvion valvontavaliokunta /XXXX(NLE) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta nimittää Nikolaos Milionis tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C7-xxxx/ /XXXX(NLE)) Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Inés Ayala Sender PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_NLE_art108 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS...3 LIITE 1: Nikolaos Milionis ANSIOLUETTELO...4 LIITE 2: Nikolaos Milionis VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN...7 PE v /17 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS ehdotuksesta nimittää Nikolaos Milionis tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C7-xxxx/ /XXXX(NLE)) (Kuuleminen) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-xxxx/2013), ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0000/2013), A. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä, B. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 7. marraskuuta 2013 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, 1. antaa myönteisen/kielteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Nikolaos Milionis tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille. PR\ doc 3/17 PE v01-00

4 LIITE 1: Nikolaos Milionis ANSIOLUETTELO Kansalaisuus Kreikka Syntymäaika 7. syyskuuta 1959 Syntymäpaikka Arta, Kreikka Koulutus 1998 Ateenan yliopisto Tohtorintutkinto (PhD) julkisen varainhoito-oikeuden alalta Väitöskirja Kreikan kansallisen tilintarkastustuomioistuimen institutionaalisesta roolista 1994 Paris VIII -yliopisto Syventävien opintojen DEA-tutkinto (Diplôme d études approfondies) julkisen rahoituksen ja tilintarkastuksen alalta 1993 Panthéon-Sorbonne Paris I -yliopisto, Syventävien opintojen DEA-tutkinto (Diplôme d études approfondies) julkisoikeuden alalta Julkisen hallinnon kansallinen korkeakoulu 1981 Ateenan yliopisto Oikeustieteen kandidaatti Ammatillinen kokemus 2004 alkaen Kreikan kansallisen tilintarkastustuomioistuimen hallintoneuvos Kreikan kansallisen tilintarkastustuomioistuimen jaoston puheenjohtaja Tuomari Kreikan kansallisessa tilintarkastustuomioistuimessa Varainhoidon valvoja Kreikan kansallisessa tilintarkastustuomioistuimessa Opetustehtävät 2010 alkaen Julkisen varainhoito-oikeuden apulaisprofessori, Yhteiskunnallisiin ja poliittisiin opintoihin erikoistunut Panteionyliopisto, Ateena PE v /17 PR\ doc

5 Luennoitsija, Kreikan kansallisen tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa käsittelevä oppiaine, Ateenan yliopisto Opetustoimi, eurooppalainen finanssioikeus ja Euroopan unionin tuomioistuimen perusoikeuksia koskeva oikeuskäytäntö, Kreikan kansallinen oikeusalan oppilaitos Opetustoimi, julkinen varainhoito-oikeus, julkisen hallinnon kansallinen korkeakoulu Muu koulutus / ammatillinen kokemus 1994 Harjoittelija Ranskan tilintarkastustuomioistuimessa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kreikkalaisen jäsenen avustaja Kirjat (1) Court of Audit: Modern Trends and Evolution (NOMIKI VIVLIOTHIKI 2012); (2) Elements of Fiscal and Financial European Law (SAKKOULAS 2008); (3) The Institutional Role of the Hellenic Court of Audit (SAKKOULAS 2002, 2. painos 2006); (4) The European Court of Auditors (SAKKOULAS 1999). Julkaisut, artikkelit ja kirjoitukset Useita oikeusalan aikakauslehdissä ilmestyneitä julkaisuja ja artikkeleita sekä kokoelmateoksissa ja juhlaniteissä ilmestyneitä kirjoituksia, joista merkittävimpiä tässä yhteydessä ovat muun muassa: (1) Towards a new financial governing of the State (2012); (2) The European Court of Auditors (Arts TFEU): Contribution to the Volume dedicated to the TFEU interpretation by article (2012); (3) Relationship between judicial control and audit findings (commentary on the European Court case Ismeri Europa Srl v Court of Auditors of the European Communities ) (2011); (4) European integration and national financial sovereignty (2007); PR\ doc 5/17 PE v01-00

6 (5) Anti-corruption strategies within the competences of the European Union Supreme Audit Institutions (2006); (6) Financial Audit of Local Public Authorities: The French Example (2006); (7) Case law influence on Government Budget (2005); (8) The Public Finance Law Judge before the European Court of Human Rights (2003); (9) Fraud intended to damage the interests of the European Union and the Court of Audit (1999); (10) Judicial nature of the European Union Member-States Audit Institutions (1998); (11) The European Court of Auditors and the formation of the European Style of Audit (1998); (12) Critical approach of the notion of the Public Accountable (Comptable Public) in the Greek and French Financial Law (1995); ja (13) Control of public enterprises and the Court of Audit (1993). Aktiivinen osallistuminen kongresseihin, kollokvioihin ja seminaareihin. Harrastukset ja muut pätevyydet Maalaaminen, jota opiskellut Giorgos Rorrisin johdolla. Kirjoittanut kaksi estetiikkaa ja kaunokirjallisuutta käsittelevää teosta, joista hänet on palkittu Panagiotis Foteas -palkinnolla vuonna PE v /17 PR\ doc

7 LIITE 2: Nikolaos Milionis VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN NIKOLAOS MILIONISIN VASTAUKSET Työkokemus 1. Kertokaa keskeisestä työkokemuksestanne julkishallinnossa, varainhoidossa tai tilintarkastuksessa. Olen koko työurani ajan työskennellyt Kreikan tilintarkastustuomioistuimessa, jossa olen toiminut eri aikoina seuraavissa tehtävissä: Julkishallinnon alalla olen hoitanut kulloiseenkin virka-asemaani kuuluvia tehtäviä. Kreikan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä toimin virkaurani alussa esittelijänä ja näissä tehtävissä olen edennyt nykyiseen vanhemman neuvonantajan asemaani. Olen toiminut tilintarkastustuomioistuimessa eri tehtävissä ja yksiköissä ja toteuttanut ja sittemmin johtanut ministeriöitä, julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä ja paikallisyhteisöjä koskevia tarkastuksia. Vuosina toimin erityisesti tilintarkastustuomioistuimen erityisyksikössä, jonka vastuulla on Euroopan unionin Kreikalle osoitettujen yhteisrahoitettujen tukien tarkastaminen ja sellaisten menojen määrittäminen, jotka eivät ole tukikelpoisia (varainhoitoa koskevat oikaisut). Vuosina vanhemman neuvonantajan asemassa johdin tilintarkastustuomioistuimen yksikköä, jonka tehtävänä on valtion virkamiesten ja viranomaisten varallisuustietojen (varallisuutta koskevien ilmoitusten) tarkastaminen, minkä seurauksena muun muassa entisille ministereille ja toimittajille määrättiin seuraamuksia. Useiden vuosien ajan hoidin myös julkisten palvelujen sopimushankkeiden tarkastamisesta vastaavan tilintarkastustuomioistuimen jaoston päällikön tehtäviä. Osallistuin Ateenan Benaki-museolle ja Ateenan konserttitalolle myönnettyjen unionin tukien tarkastamiseen (1998) ja toteutin tiettyjen talousarvion menojen tarkastuksen kansallisessa lääketieteellisessä organisaatiossa (2003). Lisäksi toteutin Delfoin kulttuurikeskukselle (joka on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö) myönnettyjen valtiontukien tarkastuksen ja laadin sen pohjalta kertomuksen sen hallintojärjestelmään liittyvistä puutteista (2012). Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä toimin noin 10 vuoden ajan ( ) Ateenan konserttitalon valvontakomitean puheenjohtajana. Vuonna 2012 minut nimitettiin Kreikan tilintarkastustuomioistuimen työryhmän jäseneksi. Tässä toimessa tehtävänäni on ollut järjestää kokeilutarkastuksia eräässä Attikan läänin kunnassa, eräässä suuressa Ateenan sairaalassa sekä teknillisessä ammattikorkeakoulussa Ateenassa ja laatia niiden pohjalta kertomuksia. Nämä toimet ovat kuuluneet osana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen työryhmän aloitteeseen, jolla on pyritty tarjoamaan teknistä apua Kreikan tilintarkastustuomioistuimelle nykyaikaisten tilintarkastusten ja toiminnan tuloksellisuutta koskevien tarkastusten alalla ja tekemään yhteistyötä Hollannin, Belgian, Ranskan ja Saksan kansallisten tilintarkastuselinten kanssa. Lisäksi olen mukana PR\ doc 7/17 PE v01-00

8 työryhmässä, jonka tehtävänä on kehittää Kreikan tilintarkastustuomioistuimen ja Kreikan parlamentin suhteita. Työryhmän puitteissa osallistuin myös Hollannin tilintarkastustuomioistuimessa helmikuussa 2013 järjestettyyn toiminnan tuloksellisuutta koskevaa tarkastusta käsittelevään ohjelmaan ja pääsin seuraamaan Hollannin parlamentin tilintarkastusvaliokunnan kokousta. Vuosina Pariisissa opintovapaalla ollessani pääsin harjoittelijana seuraamaan aitiopaikalta Ranskan tilintarkastustuomioistuimessa sekä Île-de-Francen alueellisessa tilintarkastustuomioistuimessa pidettyjä konferensseja ja seminaareja. Vuosina minulle tarjoutui mahdollisuus siirtyä Luxemburgiin ja työskennellä avustajana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kreikkalaisen jäsenen kabinetissa. Tämä kokemus antoi minulle mahdollisuuden tutustua EU:n tilintarkastusjärjestelmän mekanismeihin ja perehtyä uusien tilintarkastusjärjestelmien ja kansainvälisen yhteistyön merkitykseen. Lopuksi mainitsisin vielä, että olen monien vuosien ajan opettanut julkista eurooppalaista varainhoito-oikeutta Kreikan kansallisessa oikeusalan oppilaitoksessa ja muissa korkea-asteen oppilaitoksissa. 2. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana? Ensiksi haluaisin mainita aktiivisen osallistumiseni varainhoidosta ja vastuusta annetun lain nro 3871/2010 laatimiseen. Kyseinen laki korvasi kaikilta osin aikaisemman julkisen talouden tilinpitoa koskevan lainsäädännön. Sen avulla voitiin myös ensimmäistä kertaa ryhtyä valvomaan varainhoidon moitteettomuutta, kansainvälisten tilintarkastusnormien noudattamista sekä julkisten varojen käytöstä vastuussa olevien toimijoiden vastuuvelvollisuusjärjestelmää. Uuden lainsäädännön avulla siihen asti voimassa ollutta Kreikan talousarvion laatimista ja toteuttamista koskevaa järjestelmää siis muutettiin perinpohjaisesti. Tämän lisäksi toimin jäsenenä lainvalmistelukomiteassa, jonka tehtävänä oli laatia oikeudenmukaisia ja kohtuullisen pituisia oikeudenkäyntejä koskeva laki nro 4055/2012, jonka nojalla tilintarkastustuomioistuimelle annettiin toimivalta tehdä kohdistettuja tarkastuksia sekä toiminnan tuloksellisuutta ja järjestelmiä koskevia tarkastuksia ja varmistaa, että tarkastettu elin noudattaa tilintarkastustuomioistuimen aikaisemmin antamaa ohjeistusta. Toiseksi minut nimitettiin tilintarkastustuomioistuimen täysistunnon esittelijäksi. Tässä tehtävässä minun oli määrä saada aikaan yksimielinen kanta, jotta presidentin asetus julkisten menojen, julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden ja paikallisyhteisöjen ennakkotarkistuksen rajoittamisesta tietyn ylärajan alittavien summien osalta saatettaisiin voimaan. Ennen tätä perustuslaissa edellytettiin poikkeuksetta kaikkien julkisten menojen ennakkotarkistusta, ja pyrkimystä rajoittaa ennakkotarkistusta vastustettiin voimakkaasti sekä näkemysten että käytäntöjen tasolla. Toimin esittelijänä myös tilintarkastustuomioistuimen päätöksessä, jonka nojalla säädettiin kuntien tuloja koskevien tarkastusten perusteista. Riippumattomuus PE v /17 PR\ doc

9 3. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa? Koska olen jäsenenä tarkastuselimessä, jonka jäsenet ovat lainsäädäntövallan käyttäjiä, kiinnitän erityistä huomiota SEUT-sopimuksessa esitettyihin määräyksiin, joissa jäseniltä edellytetään tehtäviensä hoitamista täysin riippumattomina. Kyse on Euroopan unionin edun kannalta välttämättömästä vaatimuksesta. Demokraattisissa maissa julkisten tarkastuselinten ja etenkin tilintarkastustuomioistuinten ja yleisen tilintarkastusviranomaisen palvelujen riippumattomuus on keskeisellä tavalla ja käytännön tasolla institutionaalisesti vahvistettu, usein myös perustuslaissa. SEUTsopimuksen 286 artiklan 1 kohdan mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ovat täysin riippumattomia. Tästä johtuen katson, että jäsenten on sekä ammatillisessa toiminnassaan että muussa yhteiskunnallisessa käyttäytymisessään noudatettava riippumattomuutta koskevaa sääntöä. Tulevissa tehtävissäni tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä on itsestään selvää, etten aio pyytää tai ottaa vastaan tarkastettavien elinten edustajien neuvoja tai luoda näihin riippuvuussuhteita ottamalla vastaan lahjuksia tai palveluksia. Katson, että suhteissani tarkastettavaan osapuoleen on tärkeää, että omatuntoni on puhdas. Pidän myös tärkeänä, että käytökseni ei herätä puolueettomassa tarkkailijassa todellisuudesta poikkeavia näkemyksiä tai epäilyjä riippumattomuudestani. Riippumattomuuteni tulevissa tehtävissäni tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä ei koske pelkästään suhteitani tarkastettavana olevaan osapuoleen vaan kaikkiin niihin, jotka saattaisivat pyrkiä hyötymään poliittisesti tarkastustyöni tuloksista. Tämä merkitsee sitä, että en aio pyytää enkä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta (oman maani hallitus mukaan lukien) tai muulta organisaatiolta. Tähän kuuluu myös se, että minun on pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta, joka on yhteensopimatonta tehtävieni kanssa. Tilintarkastustuomioistuimen tulevana jäsenenä minun on tehtävä tästä institutionaalisesti vahvistetusta täydestä riippumattomuudesta henkilökohtainen hyveeni ja toimittava kaikin puolin puolueettomasti ja riippumattomasti. 4. Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aikaisemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettely on ollut sovellettavissa? En ole urallani aikaisemmin toiminut johtotehtävissä, joten vastuuvapausmenettelyyn ei ole ollut syytä. 5. Onko teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa mahdollisten tulevien työtehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistanne ja muista PR\ doc 9/17 PE v01-00

10 sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena vireillä olevissa oikeusmenettelyissä, voisitteko kertoa niistä? En harjoita minkäänlaista liiketoimintaa, eikä minulla ole rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa mahdollisten tulevien työtehtävieni kanssa tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä. Olen valmis selvittämään tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajalle liiketoimeni ja muut sitoumukseni. En ole osallisena missään meneillään olevassa oikeuskäsittelyssä. 6. Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luopumaan kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät valitaan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi? Kyllä. En toimi tehtävissä, joihin minut olisi valittu vaaleilla, enkä hoida mitään vastuutehtäviä missään poliittisessa puolueessa. 7. Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne henkilöitä? EU:n toimielinten ensisijainen tehtävä on unionin talousarvion suojeleminen ja niiden velvollisuutena on taata, että veronmaksajien varat käytetään mahdollisimman hyvin, ja torjua petoksia ja muuta laitonta toimintaa, jotka ovat vahingollisia Euroopan unionin taloudelliselle edulle. Kaikki Euroopan unionin edun vastaiset väärinkäytös-, petos- ja lahjontatapaukset, olipa kyse sitten velvollisuuksien hoitamatta jättämisestä tai Euroopan unionin talousarviota kerryttävien verojen kierrosta taikka EU-rahoituksen väärinkäytöksistä, koituvat veronmaksajien tappioksi. Petoksen ja korruption torjumisessa on siksi noudatettava nollatoleranssia. Jos tehtävissäni Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tulevana jäsenenä tulee esille voimassa olevien määräysten vakavia rikkomuksia tai tapauksia, jotka herättävät epäilyksiä mahdollisista väärinkäytöksistä taikka petoksesta ja/tai lahjonnasta, aion vaatia, että kaikista tällaisista tapauksista ilmoitetaan petostentorjuntavirastolle laillisia menettelyjä noudattaen, jotta tapaukset tutkitaan ja niistä määrätään asianmukaiset rangaistukset. Näihin tekoihin syyllistyneiden kansallisuudella, vaikka he olisivat jäsenvaltioni kansalaisia, ei ole vaikutusta asiaan Tehtävien hoitaminen 8. Minkä ominaisuuksien pitäisi olla ensisijaisia julkisen palvelun moitteettoman varainhoidon kulttuurissa? PE v /17 PR\ doc

11 Julkisen sektorin ongelmana ei nykyisessä tilanteessa ole varojen laiton käyttö vaan varojen tuhlaus, vaikka muodollisesti toimittaisiin laillisesti. Kyse on siis julkisten varojen laillisesta tuhlaamisesta, josta esimerkkinä ovat epätarkoituksenmukaiset hankkeet, jotka on toteutettu näennäisen laillisesti. Tällaiset toimet toteutetaan kyllä laillisin hallinnollisin toimenpitein, mutta perimmiltään kyse on silti julkisten varojen epätarkoituksenmukaisesta käytöstä. Julkisten varojen kehnon hallinnoinnin peruskriteerinä on siis se, että julkisten varojen käytöstä vastuussa olevat toimijat käyttävät varoja petollisesti tai tuhlailevasti. Moitteettoman varainhoidon peruskriteerinä on sen sijaan varojen käytön tehokkuus. On syytä ottaa huomioon, että julkiset varat ovat veronmaksajien tekemä taloudellinen uhraus. Niinpä julkisessa varainhoidossa kyse on siitä, että julkista valtaa käytetään yksityisen omaisuuden hallinnointiin, minkä johdosta julkisten varojen käyttöä on perusteltava julkisella edulla. Varoja on siis käytettävä tehokkaasti niihin päämääriin, joihin ne on tarkoitettu, jotta niillä voitaisiin näin edistää julkista etua. Tavoitteiden ei pidä jäädä ainoastaan puheen tasolle, vaan ne on myös saavutettava. Ei riitä, että osoitetaan, että varat on myönnetty julkiseen käyttöön: niillä on myös saatava aikaan käsinkosketeltavia tuloksia. Moitteeton varainhoito perustuu suhteellisuusperiaatteeseen. Tämä merkitsee sitä, että julkinen uhraus tehdään julkisen edun hyväksi, että tähän käytettävät keinot ovat tarkoituksenmukaisia ja että varoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Moitteettoman varainkäytön tarkastus alkaa siitä, mihin tarkastuksen kaksi muuta muotoa päättyvät. Kyse ei siis ole kirjanpidon paikkansapitävyyden tarkastamisesta eikä myöskään tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastamisesta. Euroopan unionin lainsäädännössä moitteettomasta varainhoidosta määrätään sekä primäärilainsäädännössä (SEUT-sopimuksen 287 artiklan 2 kohta ja 317 artikla) että sekundäärilainsäädännössä (asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/ artiklan 2 kohta). Moitteettoman varainhoidon tarkastus on jaettu perinteisesti kolmeen alaluokkaan: taloudellisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus. Näiden käsitteiden merkitys määritellään tarkasti edellä mainitun asetuksen 30 artiklan 2 kohdassa: a) Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita toimielin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, otetaan käyttöön oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset. b) Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset. c) Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset. Näkemykseni mukaan seuraavien ehtojen on täytyttävä, jotta julkisen palvelun piirissä voitaisiin omaksua ajatustapa, jossa edellä mainittuja periaatteita noudatetaan: a) Julkista palvelua koskevan lainsäädäntökehyksen on oltava selkeä, jotta voidaan varmistaa, että toimihenkilöt voivat soveltaa sitä helposti käytäntöön. Sen on myös oltava siinä määrin yksinkertainen, että se on suuren yleisön kannalta helppotajuinen. PR\ doc 11/17 PE v01-00

12 b) Tavoitteet on määriteltävä selkeästi, ja virkamiesten tai viranomaisten tehtävät on myös yksilöitävä tarkasti. c) On huolehdittava esteettömän tiedonkulun varmistavien järjestelmien käyttöönotosta. d) Käytössä on oltava järjestelmät, joilla varmistetaan, että julkisia varoja hallinnoivat ovat tilivelvollisia varojen käytöstä poliittisen vallan käyttäjälle. e) Käytettävissä on oltava luotettavia sisäisen tilintarkastuksen järjestelmiä, joilla varmistetaan, että palvelun tavoitteiden saavuttamiseen käytettävät menetelmät ovat asianmukaisia. 9. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvan talousarvion toteuttamista koskevan valvontavallan hoitamisessa. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne raportoida Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle? SEUT-sopimuksen 287 artiklassa määrätään, että Euroopan tilitarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvonnassa ja erityisesti vastuuvapausmenettelyssä, jossa komissio vapautetaan sille kuuluvasta talousarvion hoitoon liittyvästä vastuusta. SEUT-sopimuksen mukaisen avustamisen yhteydessä näiltä kahdelta toimielimeltä edellytetään tiivistä yhteistyötä, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen, siten, että samalla kuitenkin pidetään erillään kunkin asema ja tehtävät. Tilintarkastustuomioistuimen tulevana jäsenenä pyrin henkilökohtaisesti suhteissani tilintarkastustuomioistuimen jäseniin luomaan ilmapiirin, jota leimaa molemminpuolinen ja vilpitön luottamus ja yhteistyöhenki, sillä näin varmistetaan asianmukainen apu, jota tilintarkastustuomioistuimen on velvollisuus antaa Euroopan parlamentille. Näitä periaatteita aion soveltaa erityisesti velvollisuuksissani antaa tietoja Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle. Lisäksi aion pyrkiä vaikuttamaan näiden kahden toimielimen yhteistyöhengen edistämiseen ja ylläpitämiseen näkemysten ja ajatusten vaihdon kautta tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ajatusten ja näkemysten vaihto tapahtuu molempien toimielinten jäsenten säännöllisesti järjestettävissä tapaamisissa. Jotta voidaan varmistaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma ja erityiskertomukset ovat hyödyllisiä Euroopan parlamentille ja etenkin sen talousarvion valvontavaliokunnalle, aion pyrkiä vakaasti siihen, että näihin asiakirjoihin sisällytetään tarkastettuun lähdeaineistoon liittyviä selkeitä, paikkansapitäviä, luotettavia ja asianmukaisesti perusteltuja kommentteja ja suosituksia ja että niissä yksilöidään ja ilmoitetaan sääntöjenvastaiset ja laittomat talousarviotoimet, väärinkäytökset, järjestelmän puutteet sekä toiminnan tuloksellisuutta koskevien tarkastusten perusteella tehdyt arviot. Ristiriitatapauksissa minun on kiinnitettävä erityistä huomiota tarkastettavan elimen mahdollisiin vastalauseisiin, sillä näin voidaan varmistaa, että tarkastuksen tulokset ovat sitäkin luotettavampia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tulevana jäsenenä teen kaikkeni, jotta tarkastusten PE v /17 PR\ doc

13 perusteella tehdyt tilintarkastustuomioistuimen päätelmät esitetään Euroopan parlamentille ja talousarvion valvontavaliokunnalle hedelmällisen vuoropuhelun ja vilpittömän yhteistyön hengessä. 10. Mitä lisäarvoa mielestänne toiminnan tuloksellisuutta koskevat tarkastukset tuovat, ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon johtamisessa? Toiminnan tuloksellisuutta koskevilla tarkastuksilla pyritään arvioimaan julkisen politiikan laatua ja tuloksia sen täytäntöönpanon aikana ja sen jälkeen. Tuloksien arvioinnin on oltava puolueetonta julkisten tukiohjelmien alkamisesta niiden päättymiseen, ja siinä on otettava huomioon panokset, konkreettiset tulokset ja muut tulokset ja vaikutukset eli sellaiset pitkän aikavälin muutokset yhteiskunnassa, jotka ainakin osin ovat seurausta Euroopan unionin toiminnasta. Kuten jo edellä mainitsin tuloksia arvioidaan varainhoidon moitteettomuuden pohjalta (eli taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta). Toiminnan tuloksellisuutta koskeva tarkastus on perinteisen varainhoidon tarkastuksen sekä toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastuksen välttämätön täydennys. Se on siis tarpeellinen väline, jonka avulla voidaan tarkastaa erityisesti ohjelmien määrärahoja, ja sillä pyritään siihen, että kullekin ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan ja että asetettuja määräaikoja ja hallinnollisia käytänteitä noudatetaan. Sen avulla myös pyritään varmistamaan, että ohjelmien toteuttamiseen käytetyt keinot ja niihin osoitetut varat ovat asianmukaisia. Ohjelmille asetettavien tavoitteiden on oltava täsmällisiä, mitattavia, saavutettavia, realistisia ja aikasidonnaisia (SMART) kaikilla talousarvion kattamilla toiminnan aloilla. I. Seuraavassa luettelossa esitän seikat, joihin toiminnan tuloksellisuutta koskevien tarkastusten lisäarvo näkemykseni mukaan perustuu ja jotka tekevät siitä myös nykyaikaisen tarkastusjärjestelmän tarpeellisen ja tuloksellisen välineen: a) tarkastus perustuu ohjelmien strategiseen suunnitteluun ja siihen sisältyy priorisoituja, täsmällisiä ja mitattavia tavoitteita, minkä johdosta tavoitteet yhdistyvät selkeästi niiden toteuttamiseen tähtääviin toimenpiteisiin; b) tarkastus herättää varoja hallinnoivissa toimijoissa vastuuntuntoa, joka velvoittaa tavoittelemaan vaikuttavuutta ja tehokkuutta hallinnollisia ja talousarviota koskevia päätöksiä tehtäessä ja toteutettaessa, mikä ehkäisee osaltaan harkitsemattomien kulujen syntymistä; ja c) tarkastus tekee varoja hallinnoivista toimijoista tilivelvollisia asiaankuuluvalle poliittiselle taholle. Sisäisessä tilintarkastuksessa toiminnan tuloksellisuutta koskevan tarkastuksen lisäarvo puolestaan perustuu siihen, että tarkastuksen avulla saatujen tulosten täytäntöönpano annetaan sen tarkastettavan organisaation hallintoelimen vastuulle, joka on myös tehnyt aloitteen tarkastuksen toteuttamisesta, ja siihen, että kyseisen tarkastuksen tulokset toimitetaan kyseisen organisaation johdolle. Ulkoisessa tarkastuksessa sitä vastoin tällaisen tarkastuksen lisäarvo perustuu siihen, että tarkastuksen tekee ulkoinen elin, joka on riippumaton tarkastettavan organisaation johdosta (ja joka määrittää tarkastuksen soveltamisalan ja siihen käytettävät menetelmät). PR\ doc 13/17 PE v01-00

14 Lisäksi tarkastuksen tulokset toimitetaan paitsi kyseisen organisaation johdolle myös poliittiselle elimelle, jolle johto on tilivelvollinen, eli tässä tapauksessa Euroopan parlamentille. ΙΙ. Toiminnan tuloksellisuutta koskevista tarkastuksista saatujen tulosten uusia näkökulmia olisi hyödynnettävä ottamalla tulokset huomioon varainhoidon menettelyissä seuraavin tavoin: a) Tarkastettavan elimen olisi omaksuttava tarkastusta koskeviin erityiskertomuksiin sisällytetyt kommentit ja suositukset, sillä niissä korostetaan tarkastuksen kattaman alueen systeemisiä ongelmia (esimerkiksi sovellettavan lainsäädännön epäselvyys ja monimutkaisuus, ohjelman tavoitteiden määrittämiseen liittyvät epäkohdat ja epäselvyydet, se, että SMART-tavoitteiden määrittämiseen ei ole kiinnitetty huomiota, ja asianmukaisten välitavoitteiden puuttuminen, kun kyse on monivuotisten erityistavoitteiden toteuttamisesta). b) Tilintarkastuselimen on valvottava ja arvioitava säännöllisesti toteutetun tarkastuksen vaikutusta ja sitä, missä määrin tarkastettava elin on pannut täytäntöön sen antamat suositukset, ja asiaankuuluvan kertomuksen toimittamista asiaankuuluvalle poliittiselle elimelle. Komissio ja jäsenvaltiot tiedottavat Euroopan parlamentille näiden suositusten täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistymisestä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on puolestaan laatinut toiminnan tuloksellisuutta koskevasta tarkastuksesta käsikirjan, jonka ohjeita sovelletaan komission varainhoitoa koskeviin tarkastuksiin sekä ohjelmiin, joita rahoitetaan Euroopan unionin talousarviosta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa komission itsearvioinnin, joka koskee tuloksellisuustavoitteiden saavuttamista kulloisenkin pääosaston vuotuisissa hallinnointisuunnitelmissa. Parhaillaan käynnissä olevan voimakkaan velasta johtuvan rahoitus- ja finanssikriisin jatkuessa toiminnan tuloksellisuutta koskeva tarkastus voi nähdäkseni osoittautua erittäin tehokkaaksi välineeksi, jonka avulla voidaan vastata vakuuttavasti EU:n kansalaisten Euroopan unionin julkisen politiikan toteuttamiseen liittyviin kysymyksiin. Euroopan parlamentti, lehdistö ja yleinen mielipide ovat yhdessä vaikuttamassa siihen, että julkisen varainhoidon parantamiseen liittyviä toimenpiteitä edistetään, mitä tarkastuselimen laatimiin kertomuksiin sisältyvät tiedot, perustelut ja suositukset puolestaan ruokkivat. Euroopan tilintarkastustuomioistuin kykenee vaikuttamaan asioihin sen viestin avulla, jota se välittää ulospäin. Vakuuttavuus ja luotettavuus, jotka ovat demokraattisten menettelyjen keskeisiä ainesosia, ovat näkemykseni mukaan lähtökohtana sille, että toiminnan tuloksellisuutta koskevista tarkastuksista saatuja tuloksia voidaan hyödyntää. Tästä syystä toiminnan tuloksellisuutta koskevien kertomusten tulokset on julkistettava ja niiden olisi oltava sellaisia, että niitä voidaan soveltaa käytännössä siten, että ne sulautuvat kitkattomasti julkiseen demokraattiseen vuoropuheluun. 11. Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa? PE v /17 PR\ doc

15 Ι. SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa määrätään, että tarkastus jäsenvaltioissa toteutetaan yhteistyössä kansallisten tarkastuselinten kanssa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimii itsenäisesti ja noudattaa tarkastuksissaan yksinomaan SEUT-sopimuksen määräyksiä. Näin ollen sen toimintaan ei voi vaikuttaa se, haluavatko kansalliset tarkastuselimet tehdä yhteistyötä sen kanssa vai eivät. Mielestäni Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten elinten keskinäistä yhteistyötä olisi lisättävä. Niiden välille on luotu viestintäkanava, joka muodostuu a) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteyskomiteasta ja kansallisten tilintarkastustuomioistuinten pääjohtajista, jotka kokoontuvat vuosittain ja pyrkivät laatimaan yhteisiä tarkastusohjeita; b) kansallisten tilintarkastuselinten yhteyshenkilöistä, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa; ja c) siitä, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin osallistuu INTOSAIn ja EUROSAIn toimiin, jotka puolestaan luovat yhteyksiä eurooppalaisten ja kolmansien maiden tilintarkastuselinten välille. Yhteistyön mielekkyyttä voidaan lisätä siten, että a) kansalliset tarkastuselimet avustavat Euroopan tilintarkastustuomioistuinta paikalla suoritettavien unionin julkisten kustannusten tarkistamisessa jäsenvaltioissa; b) kansalliset tarkastuselimet ja Euroopan tilintarkastustuomioin toteuttavat yhdessä tarkastushankkeita, mikä on edelleen kokeilun tasolla; ja c) Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttää pyynnöstä kansallisen tarkastuselimen toteuttamien tarkastusten kautta saatuja tietoja tai löydöksiä, jotka koskevat unionin tuloja tai menoja. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten keskinäistä institutionaalista yhteistyötä on parannettava siten, että se vastaisi Euroopan unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välistä yhteistyötä. Se, että kansalliset tarkastuselimet toteuttaisivat Euroopan tilintarkastustoimiston nimissä ja sen puolesta omaan jäsenvaltioonsa suunnattujen EU-tukien tarkastukset ja toimittaisivat niistä asiaankuuluvan kertomuksen Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle voisi parantaa tilannetta ja näin myös toimittaisiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja vältettäisiin päällekkäiset tarkastukset. Tämän ehdotuksen toteuttamisen edellytyksenä on tietysti se, että toteutettavat tarkastukset on yhdenmukaistettava ja yhteensovitettava, ja lisäksi se edellyttää yhteisen unioninlaajuisen tarkastusmenetelmän käyttöönottoa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa järjestämällä kansallisten tarkastuselinten henkilöstölle seminaareja julkisia varoja ja tarkastusta koskevista unionin asioista ja lisäämällä aktiivista osallistumista Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenvaltioissa toteuttamiin tarkastuksiin. Tämä yhteistyö voi osoittautua oletettua rakentavammaksi, sillä kansalliset tarkastuselimet valikoivat tietoja omista kansallisista tarkastuksistaan ja tuntevat hyvin kansallisen lainsäädäntönsä ja lainsäädäntömenettelynsä. Aloitteet, joita ovat muun muassa yhtenäisten tarkastusmallien käyttöönotto, jonka avulla ulkoisen tarkastuksen tuloksia voidaan luotettavalla tavalla tukea sisäisen tarkastuksen löydöksillä (single audit, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 2/2004) sekä joidenkin kansallisten tarkastuselinten aloite toteuttaa omasta aloitteestaan tarkastuksia, jotka PR\ doc 15/17 PE v01-00

16 koskevat niiden EU:n talousarviosta saamia tukia, ja toimittaa niistä ilmoitus asiaankuuluville kansallisille viranomaisille (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 6/2007), saattaisivat olla keino edistää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten välistä yhteistyötä ja viedä sitä mielekkäämpään suuntaan. Lisäksi voitaisiin hyödyntää niiden kansallisten tarkastuselinten kokemusta, jotka toteuttavat yleisiä tarkastuksia yhteisesti tietyillä EU:n kannalta keskeisillä aloilla. Hiljattain (maaliskuussa 2013) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja euroalueen kansallisten tarkastuselinten yhteistyö otettiin pysyvästi käyttöön Euroopan vakausmekanismin julkisten ulkopuolisten tarkastusten yhteydessä. Yhteisiä tarkastuksia voitaisiin tehostaa ja saada näin aikaan tiivistä yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten välille. Hankkeisiin osallistuvien tarkastajien toimia yhteensovittamalla yhteisistä tarkastuksista voitaisiin saada yhteistä keskinäistä etua tietojen ja kokemusten vaihdon kautta. On kuitenkin syytä korostaa, että mikäli Euroopan tilintarkastustuomioistuin avustaa tarkastuksillaan kansallisten tarkastuselinten menettelyissä (mikä on sallittua myös kansainvälisten tilintarkastussääntöjen perusteella), se edellyttää kansainvälisten tilintarkastuskäytänteiden noudattamista sekä sen varmistamista, että kansalliset tarkastuselimet toteuttavat tarkastukset asiaankuuluvalla tavalla. Samalla on huolehdittava siitä, ettei tämä tarpeellinen yhteistyö muutu alistussuhteiseksi, sillä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten institutionaalinen yhdenvertaisuus on taattava. ΙΙ. Aloite Euroopan tilintarkastustuomioistuimen perustamisesta tuli Euroopan parlamentilta ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalta (Heinrich Aignetin puheenjohtajuuskaudella), joka aikaisemmin vuonna 1973 oli pyytänyt eurooppalaisen tilintarkastuselimen perustamista. Euroopan parlamentti näki Euroopan tilintarkastustuomioistuimen perustamisessa mahdollisuuden käyttää tätä elintä liittolaisena komission ja EU:n talousarvion valvonnassa. Yleisesti ottaen Euroopan parlamentti tukee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen löydöksiä ja vaatii muita unionin toimielimiä noudattamaan sen tarkastusten perusteella tekemiä suosituksia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella puolestaan on tärkeä tehtävä, sillä se avustaa Euroopan parlamenttia EU:n talousarviota koskevan vastuuvapauden myöntämisessä komissiolle. Tästä syystä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomusten on oltava selkeitä ja hyvin perusteltuja, minkä lisäksi sen on otettava huomioon kommentit ja suositukset, jotka Euroopan parlamentti sisällyttää vastuuvapautta koskevaan mietintöönsä, ja sisällytettävä ne tilintarkastusten suunnitteluun. Muita kysymyksiä Luopuisitteko ehdokkuudestanne, mikäli Euroopan parlamentti antaa kielteisen lausunnon nimittämisestänne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi? PE v /17 PR\ doc

17 Kyllä. Euroopan parlamentin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen hedelmällisen vuoropuhelun ja menestyksekkään yhteistyön varmistamisen itsestään selvänä edellytyksenä on, että parlamentin jäsenet (ja erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan jäsenet) luottavat siihen, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet toimivat riippumattomasti ja asiantuntevasti. Mikäli parlamentti asettaisi kyseenalaiseksi nämä ominaisuudet minun kohdallani ja sen seurauksena esittäisi kielteisen lausunnon nimittämisestäni, luopuisin ehdokkuudestani. PR\ doc 17/17 PE v01-00