jyvä Ruokakolmion uusjako Syömisen nopea muutos yllätti Suomi viljatutkimuksen kärjessä Mikael Fogelholm nojaa myrskyissä tutkimukseen

Transkriptio

1 jyvä nro. 1 - maaliskuu Ruokakolmion uusjako Mikael Fogelholm nojaa myrskyissä tutkimukseen 09 Syömisen nopea muutos yllätti 04 Suomi viljatutkimuksen kärjessä

2 3 pääkirjoitus Lämpimäisiä, ole hyvä! TEKSTI: marika lyly kuvat: petri krook Arvoisa lukija, kädessäsi on uunituore, uusi vaasan Jyvä. MAALISKUU 2014 VAASAN Jyvä on VAASAN Oy:n lehti sidosryhmille. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kannen kuva: Petri Krook Yhteystiedot päätoimittaja Toimitus Taitto Paino Painosmäärä VAASAN Oy VAASAN Jyvä-lehti PL 250, Espoo Marika Lyly puh VAASAN Oy Marika Lyly, Mira Perander, Sirpa Salonen ja Cocomms Oy Cocomms Oy Libris Oy 4200 kpl Marika lyly ETT, tutkimuspäällikkö, ravitsemusasiantuntija VAASAN Oy tämän lehden avulla haluamme huomioida entistä paremmin teidät, ravitsemuksen ja terveyden ammattilaiset. Haluamme jakaa ajankohtaista asiaa terveydestä, ravitsemuksesta, ruoasta, vilja-alan trendeistä ja tutkimusmaailman uutisista. VAASANille on sydämen asia olla päivittäisten nautintojen ja terveellisyyden ykkösvalinta. Terveellistä ruokavaliota ja terveyttä edistäviä elämäntapoja tukevat tuotteet ovat meille tärkeitä. Tätä asiaa ajaa myös Ravitsemus ja terveys -ohjelmamme. Ohjelman idea on tukea terveyttä edistävää elämäntapaa tarjoamalla kuluttajille herkullisia ja terveellisiä leipomotuotteita ja helpottamalla niiden valintaa. Ruoan maku on sen tärkeimpiä valintaperusteita. Herkullisuus kulkee käsi kädessä terveellisyyden kanssa, sillä vain syöty ruoka vaikuttaa terveyteemme. Olemme olleet mukana ruis- ja täysjyvätutkimuksissa 1990-luvulta lähtien, ja tämä on näkynyt rukiin ja täysjyväviljan keskeisenä asemana tuotteissamme. Ruis ja täysjyvävilja raaka-aineina sekä runsaskuituisuus ja pienempi suolapitoisuus ravitsemuksellisina ominaisuuksina ovat oleellinen osa terveydelle edullisia leipomotuotteita. Viestimme vastuullisesti kuluttajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille ja noudatamme ravitsemussuositusten linjaa. Hyvin tehtyä, pitkäjänteistä työtä terveellisempien leipomotuotteiden parissa on voinut tarkastella ylpeydellä ajassa taaksepäin. Tätä työtä on myös ollut mukava jatkaa. On ollut ilo huomata, kuinka ajan hermolla olemme olleet jo pitkään. Tänä päivänä uudistuneet ravitsemussuositukset korostavat entisestään täysjyväviljan roolia terveyttä edistävän ruokavalion osana. Suositukset painottavat myös kuidun riittävää saantia. Meillä on tähän valmiita ratkaisuja. Viime vuonna lanseerattu kolesterolia alentava VAASAN Kaurasydän -leipä on esimerkki leipämaailman innovaatiosta, joka perustuu kauran luontaiseen kuituun. Myös herkkävatsaiset ovat ottaneet tuotteen omakseen. Teemme töitä sen eteen, että saamme myös tulevaisuudessa markkinoille terveyttä edistävää ruokavaliota tukevia menestystuotteita. Olen äidillisen ylpeä tästä lehden esikoiskappaleesta. Kasvatamme ja kehitämme lehteä täällä VAASANilla tästä eteenpäin, toivottavasti yhdessä sinun kanssasi!

3 4 ajankohtaista 5 ajankohtaista 4 Lähde: Syömme kasviksia, hedelmiä ja marjoja neljä kertaa enemmän kuin vuonna VALTION Ravitsemusneuvottelukunta Ruis ei aina turvota Suolisto-oireiden syynä on usein jokin muu ruoka kuin ruisleipä. Tämä käy ilmi viime vuonna päättyneen FibrEfects-tutkimusprojektin tuloksista. Projektin yksi tavoite oli kehittää VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusten pohjalta viljakuidun prosessointimenetelmiä ja vähentää viljoihin liittyviä suolisto-oireita. Hankkeeseen kuuluneessa interventiotutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa osallistujista (n=21) ei kokenut merkittäviä ilmavaivoja, vaikka he olivat neljän viikon aikana nauttineet runsaasti ruistuotteita. Oireiden takana voivatkin olla esimerkiksi fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävät kasvikset. Oireita vähensi myös, jos ruis oli lisätty vehnäleipään. Suomi tutkimuksen kärkeä VAASAN edistää täysjyväviljojen tutkimusta tekemällä sitä itse ja osallistumalla tutkimushankkeisiin. VAASAN on mukana myös kansainvälisessä Healthgrain-foorumissa, joka hyödyntää tutkimusta teollisuuden tuotekehityksessä ja viljoihin liittyvässä viestinnässä. Nyt tutkijoita kiinnostaa erityisesti ruisleivän insuliinivaste, kylläisyyden säätely ja mielihyvän merkitys sekä se, mitä hyötyjä viljan raskituksesta eli käyttämisestä mikrobien avulla on. Raskituksella voi muokata viljan ravitsemuksellista ja teknologista laatua. Suomi on täysjyväviljatutkimuksissa edelläkävijä kansainvälisestikin katsottuna. Meillä on tutkittu paljon ruista ja kauraa. Meillä on myös paljon teknologista osaamista, totesi akatemiaprofessori Kaisa Poutanen VTT:ltä Whole Grains for Health -seminaarissa syksyllä. Nuorena syöty ruis voi pienentää syövän riskiä Islantilaistutkimuksen mukaan nuoruusiän ruokavalio, joka sisältää päivittäin ruisleipää, voi vähentää riskiä sairastua eturauhassyöpään. Kohorttitutkimukseen osallistui miestä, jotka olivat vuotiaita. Heidän ruokailutapojaan eri ikävaiheissa kartoitettiin validoidulla kyselylomakkeella. Tutkijat vertasivat viljankulutustietoja syöpä- ja kuolleisuustilastoihin. Tutkituista 347 sai viiden vuoden seuranta-aikana eturauhassyöpädiagnoosin. Miehistä 63:lla tauti kehittyi edenneeseen vaiheeseen. Tutkimuksen mukaan aikuisena tai myöhemmällä iällä ruisleivän syönnillä ei enää ollut vaikutusta syöpäriskiin. Lorem ipsum, per 100kg: D-vitamiini imeytyy vitaminoidusta ruoasta hyvin D-vitamiinin lisääminen elintarvikkeisiin lisää tehokkaasti väestön D-vitamiininsaantia ja seerumin D-vitamiinipitoisuutta. Tämä käy ilmi irlantilaisen Corkin yliopiston systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Tutkijat arvioivat interventiotutkimuksia, jotka käsittelivät D-vitaminoitujen elintarvikkeiden käyttöä ja seerumin vitamiinipitoisuutta aikuisilla. Aineiston perusteella seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuuksien keskimääräisistä muutoksista tehtiin meta-analyysi. Mukaan otetuista 16 tutkimuksesta 14 osoitti, että D-vitaminoiduilla ruoilla oli merkitsevä vaikutus seerumin D-vitamiinipitoisuuteen. Noin 11 mikrogramman päivittäinen D-vitamiiniannos vitaminoiduista ruoista lisäsi seerumin pitoisuutta 19,4 nanomoolilla litrassa. Seerumin vitamiinipitoisuus kasvoi 1,2 nanomoolia litrassa jokaista syötyä D-vitamiinimikrogrammaa kohti. Suomessa D-vitamiinin saantitilanne on viime vuosina kohentunut pitkälti vitaminoitujen elintarvikkeiden ansiosta. Pähkinät mukaan suosituksiin Uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset julkaistiin tammikuussa. Suomalaisissa suosituksissa on aiempiin verrattuna uutta esimerkiksi se, että nyt myös maustamattomat pähkinät, siemenet ja mantelit on nostettu hyviksi tyydyttymättömän rasvan lähteiksi. Suositeltu päiväannos on 30 grammaa eli pari ruokalusikallista. Hiilihydraattien päivittäisen saantisuosituksen vaihteluvälin alaraja laski hieman. Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on nyt noin kuusi annosta naisilla ja yhdeksän annosta miehillä. Annos tarkoittaa esimerkiksi yhtä desilitraa keitettyä täysjyvälisäkettä tai mukana nyt myös ympäristö! Suosi sesongin kotimaisia kasvikunnan tuotteita. Ne vähentävät ruoan ympäristökuormaa. yhtä leipäviipaletta. Lautasellinen puuroa vastaa kahta vilja-annosta. Puolet vilja-annoksista tulisi valita täysjyväisinä. Myös perinteinen lautasmalli päivittyi, kun öljy sai lautaselle oman kipponsa. Lihan ja lihavalmisteiden käyttöä olisi hyvä vähentää. Asiantuntijat muistuttavat, että suositukset on tarkoitettu terveyden ylläpitoon eivätkä ne ole hoitosuosituksia. Mikael Fogelholm avaa uusien suositusten taustoja seuraavalla aukeamalla. 500 G Punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan puoli kiloa viikossa. Lähde: VALTION Ravitsemusneuvottelukunta

4 7 Pyramidin perustukset uusiksi TEKSTI: Katariina Juvonen kuvat: valtion ravitsemusneuvottelukunta Petri Krook Suomalaiset ravitsemussuositukset on kiillotettu uuteen uskoon. Täysjyväviljan painoarvo kasvoi entisestään. Meillä on ihmisiä, joille ruisleipä on ruokavalion ainoa hyvä asia, sanoo Mikael Fogelholm. Parasta, mitä suomalaisten ruokavaliossa voisi tapahtua, olisi se, että söisimme vähintään neljänneksen enemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kuin mitä syömme nyt. Tätä mieltä on Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Fogelholm oli valmistelemassa uusia suomalaisia ravitsemussuosituksia, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuun lopussa. Ne pohjautuvat syksyllä ilmestyneisiin pohjoismaisiin suosituksiin, joiden valmistelussa Fogelholm oli myös mukana. Uudet suositukset kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota yksittäisten ravintoaineiden sijaan ruokavalion kokonaisuuteen, ruoka-aineiden laatuun sekä siihen, mikä on niiden yhteys terveyteen, Fogelholm kertoo. Viljojen jako uudistui Uudistettu versio ei tarjoa valtavia mullistuksia aiempaan, mutta muutama oleellinen seikka on muuttunut. Viljavalmisteet eivät ole enää yhtenäinen elintarvikkeiden ryhmä. Koska viljat ovat laadultaan erilaisia, on täysjyväviljat ja puhdistetut, prosessoidut viljat erotettu toisistaan. Ruokavalion hiilihydraatit tulisikin saada pääosin kuitupitoisista ruoka-aineista. Myös rasvat on erotettu toisistaan laadun perusteella. Rasvaa ei tarvitse pelätä, kunhan laatu on oikea. Suosittelemme kasvi- ja kalarasvoja, Fogelholm muistuttaa. Lisäksi suositukset tekevät aiempaa selvemmän eron kalan ja siipikarjan sekä punaisen lihan ja lihavalmisteiden välillä. Pohjoismaisiin suosituksiin verrattuna suomalaiset ottavat tiukemman kannan suolan käyttöön. Pohjoismaisen 6 gramman sijaan suomalaisille suositellaan korkeintaan 5 gramman päivittäistä suola-annosta. Jotta tämä todella toteutuisi, tarvitsemme tukea myös elintarviketeollisuudelta, Fogelholm toteaa. Pohjana laajat tutkimukset Ravitsemussuositukset ovat syntyneet yli sadan asiantuntijan yhteistyönä, ja niiden perustana on vahva tutkimusnäyttö erilaisista väestö- ja interventiotutkimuksista. Tutkimukset osoittavat, että mikään yksittäinen elintarvike ei ratkaise, vaan ruokavalion kokonaisuus on terveyden

5 8 9 näkökulmasta tärkein. Ruokavalio, jossa on paljon vihanneksia ja hedelmiä, täysjyväviljaa, kalaa ja öljyä sekä toisaalta vähän sokeripitoisia tuotteita, voita, punaista lihaa sekä muuta eläinrasvaa, ennustaa hyvää terveyttä. Emme voi tietää tarkalleen, mikä osa on tärkein tai vaikuttaa eniten, mutta kokonaisuutena tällaisen ruokavalion hyödyistä on vahva tutkimusnäyttö, Fogelholm sanoo. Hän muistuttaa, että ruokavalion ei tarvitse olla täydellisen terveellinen, vaan meillä on varaa nauttia ruoasta. Tärkein asia kansanterveyden kannalta on se, että meillä olisi mahdollisimman vähän ihmisiä, joiden ruokavalio on ihan hunningolla tai jotka eivät liiku ollenkaan. On monia tapoja syödä terveellisesti. On tärkeämpää keskittyä kokonaiskuvaan ja säännölliseen ateriarytmiin kuin muutamaan yksittäiseen ruoka-aineeseen. Liha voi kertoa korjaustarpeista Suosituksissa täysjyväviljan ja kuidun merkitys korostuu entisestään. Tutkimusten mukaan niiden runsaalla käytöllä on myönteinen yhteys useaan terveysmuuttujaan, kuten alentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Ne näyttävät myös suojaavan lihomiselta ja kakkostyypin diabetekselta. Fogelholmin mukaan vihannesten tai täysjyväviljan runsas käyttö kertoo yleensä hyvistä ruokailutottumuksista. Suuri määrä punaista lihaa ja lihajalosteita ruokavaliossa voi puolestaan kertoa epäterveellisemmistä ruokailutottumuksista. Toisaalta Suomessa ruisleipä ei välttämättä ole terveellisen ruokavalion indikaattori, koska sillä on niin vahva rooli ruokakulttuurissamme. Meillä Suomessa on ihmisiä, joille ruisleipä on ainoa hyvä asia ruokavaliossa, kun taas maailmalla täysjyväviljan käyttö korreloi yleensä terveellisen ruokavalion kanssa. Ei kaikkea kuitua viljatuotteista. vähäsuolaisempaa leipää Leivän haaste on sen korkea suolapitoisuus. Leipää syödään usein leikkeleiden ja juustojen kanssa, jotka lisäävät aterian suolan määrää. Siksi leivänpäällisillä voi olla iso vaikutus terveyteen. Vähäsuolaisempi leipä on tärkeä kysymys myös leipäteollisuudelle. Teollisuus on pudottanut keskimääräistä pehmeän leivän suolapitoisuutta 1,5 prosentista 1,2 prosenttiin, mikä on nykyään normaalisuolaisuuden yläraja. Näkkileivän keskimääräinen suolapitoisuus on laskenut yli 2 prosentista 1,4 prosentiin. Tarjolla on myös täsmätuotteita, joissa suolapitoisuutta on laskettu merkittävästi. Väestön terveysongelmia harvoin ratkaistaan erityistuotteilla, joita ostavat jo lähtökohtaisesti terveydestään kiinnostuneet ihmiset, Fogelholm muistuttaa. VAASAN vastaa suolahaasteeseen VAASAN Oy kehittää jatkuvasti uusia tuotteita ja pyrkii vastaamaan kuluttajien tarpeisiin ja makumieltymyksiin. Valikoimassamme on Sydänmerkki-tuotteita, joissa on kiinnitetty huomiota kuidun ja suolan määrään. Esimerkkejä Sydänmerkki-tuotteistamme ovat VAASAN KOULUNÄKKI, VAASAN KUNTO -näkkileipä ja VAASAN 100 % Ruis Näkkileipä. Myös food service -puolen asiakkaille on tarjolla Sydänmerkki-tuotteita. Suosimalla leivällä kasviksia, vähemmän suolaa sisältävää margariinia ja muita vähäsuolaisia leivänpäällisiä voi pienentää leivän syönnistä johtuvaa kokonaissuolan määrää ja saada silti leivän täysjyvän ja kuidun terveyshyödyt. Täyshyvä täysjyvä Tutkimuksissa ei ole havaittu näyttöä siitä, että jokin vilja olisi ravitsemuksellisesti parempi kuin joku toinen. Suosittelen valitsemaan monipuolisesti eri viljoja täysjyväisinä. Välillä unohtuu, että vaalea vilja ei ole yksiselitteisesti huono, vaan terveydelle epäsuotuisaa on prosessoitu, puhdistettu ja vähäkuituinen vilja. Myös täysjyvävehnäleipä voi olla kuitupitoinen ja terveellinen. Onneksi leipäteollisuuden innovaatiot tukevat runsaskuituisen leivän käyttöä. Mitä enemmän runsaskuituisia täysjyväleipiä on tarjolla, sitä enemmän kuluttajat niitä ostavat, sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Täysjyväviljassa on myös muun muassa B- ja E-vitamiineja sekä kivennäisaineita. Täysjyväviljassa on lisäksi esimerkiksi antioksidantteja. Nämä eivät kuitenkaan ole ravintoaineita, eikä niistä siksi ole käyttösuosituksia. Sen takia on olennaista puhua ruokavaliosta laajemmin, sillä ruoan terveysvaikutuksia ei voi rajata yksittäisiin ravintoaineisiin, Fogelholm sanoo. Fogelholmin mukaan ei ole yksiselitteistä ohjetta siitä, kuinka paljon viljatuotteita pitäisi syödä, jotta saa riittävästi kuitua. Kuitua tulee myös muualta kuin leivästä, eikä tarkoitus ole, että kaikki kuitu tulee viljatuotteista. Määrä riippuu pitkälti myös omasta energiankulutuksesta. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä ainakin 500 grammaa päivässä. Kun siihen laitetaan kaveriksi 3 6 täysjyväleipäviipaletta tai muuta täysjyväviljatuotetta, alkaa kuidunsaanti olla hyvällä tasolla. Riittävä kuitupitoisuus leivässä on ainakin 5 6 grammaa kuitua 100 grammassa, Fogelholm summaa. Syöminen muuttuu pysytkö perässä? teksti: aino pekkarinen kuvat: istock shutterstock Finravinto-tutkimukset antavat ravitsemuksen ammattilaiselle suuntaviivoja siitä, mitä asioita kannattaa seurata ja käsitellä omien asiakkaiden kanssa. Olipa ihmisten käytöksessä nopea muutos. Tämä oli erikoistutkija Marja-Leena Ovaskaisen ensihavainto uusimman Finravinto-tutkimuksen tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa työskentelevä Ovaskainen on tehnyt ravitsemustutkimusta lähes koko työuransa, mutta yllättyi siitä, miten isoja muutoksia ihmiset olivat nyt halunneet tehdä ruokavalioonsa. Tällä kertaa muutokset vain olivat negatiivisia, Ovaskainen toteaa. Esimerkiksi kovan rasvan ja lihan syönti lisääntyivät verrattuna vuoden 2007 tuloksiin. Ovaskainen arvioi, että nopean muutoksen takana on mediassa viime vuosina käyty ravitsemuskeskustelu. Osa siitä on ollut suorastaan ravitsemussuositusten vastaista. Ihmiset vastustavat julkisen vallan oikeutta neuvoa syömisessä, mutta soveltavat mieluusti vertaisten kokemuksia ruokavalinnoissa. Oppia otettiin esimerkiksi karppauskeskustelusta. Samansuuntaista kehitystä on Ovaskaisen mukaan ollut esimerkiksi Tanskassa, jossa ruokailutapoja kartoitetaan Finravinto-tutkimusta muistuttavilla Dans-

6 10 11 uutta viljasta kernes kostvaner -tutkimuksilla. Siellä näkyy sama kovan rasvan ja sokerin käyttö eri ikäryhmissä. Rukiin asema luultua heikompi Ovaskainen ihmettelee, miksi leivän ja erityisesti ruisleivän kulutus laski. Markkinatutkimuksetkaan eivät kerro vastausta valintojen perusteluista. Ruisleivän mukana myös kuidun saanti laski verrattuna edelliseen tutkimukseen. Ovaskainen ihmettelee, miksi hiilihydraatteja karsittiin leivästä ja perunasta eikä sokerista, jota kertyi nyt erityisesti maitovalmisteista. Kuluttaja tietää, että kannattaa suosia terveellistä, mutta valintatilanteissa se unohtuu. Sokerin syömisessä näkyy sosioekonomisia eroja. Limsat ja pullat ovat Ovaskaisen mukaan vähemmän koulutettujen herkkua, kun karkkeja ja suklaata kuluttavat korkeammalle koulutetut. Oli tuloksissa toki hyvääkin. Kasvisten ja pehmeiden rasvojen käyttö lisääntyi, ja D-vitamiinin saanti parani verrattuna edelliseen tutkimukseen. Vaikka kalaa ja vitaminoituja maitotuotteita, hyviä D-vitamiinin lähteitä, käytetään melko paljon, vitamiinilisästä on silti hyötyä. Vaikuta asenteisiin Finravinto-tulokset kertovat myös syömisen takana olevista asenteista. Ovaskainen kannustaakin ammattilaisia vaikuttamaan rohkeasti. Täysjyväviljan ja erityisesti rukiin arvostusta tulisi nostaa. Tämä alkaa jo lastenkasvatuksesta. Perinteinen ruisleipä vaatii pureskelua. Jotta lapsi mieltyy leipään, tähän on tarjottava tilanteita. Toinen väliintulon paikka olisi Ovaskaisen mukaan yhä kasvisten käytössä. Kaikki tietävät, että kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi syödä enemmän, mutta käytännön vinkeille olisi tarvetta. Uusien, hyvien kasvispääruokien miettiminen on monelle hankalaa. Ihmiset kaipaisivat ehkä vinkkejä myös kasvisten ja hedelmien säilytykseen ja esillepanoon, etteivät ne unohdu kaappiin. Myös kasvisten ja hedelmien esillä pitäminen TV-ohjelmissa, jotka tulevat koko perheen katseluaikaan, olisi tervetullut tapa. Terveellisten valintojen tiellä voi olla myös asiakkaan rahatilanne. Pienituloiselle avokadot ja kala-ateriat eivät ole itsestään selviä. Ovaskainen odotteleekin mielenkiinnolla, tuleeko kasvisten hintatuki lähitulevaisuudessa julkiseen keskusteluun. Hyvää ja huonoa tuloksista + Kasviöljyjen käyttö lisääntyi + Kasviksia ja marjoja syödään kohtalaisesti + Ravintoaineita saadaan keskimäärin riittävästi + D-vitamiinin saanti lisääntyi sekä ruoasta että valmisteista Maitorasvan saanti lisääntyi Ruisleivän syönti ja samalla kuidun saanti vähenivät Suolan saanti lisääntyi työikäisillä Herkullisesti D-vitamiinia ja kuitua VAASAN RUISPALAT Aurinko D+ on helppo tapa täydentää päivittäistä D-vitamiinin saantia. Tammikuussa markkinoille tullut uutuus on lapsillekin maistuva, mieto ja pehmeä täysjyväruisleipä, jossa on kymmenen prosenttia kuitua. Yhdessä viipaleessa on 2,5 mikrogrammaa D-vitamiinia. Vitamiini lisätään leipään auringonkukkaöljyn seassa, jolloin D-vitamiini on tasaisesti koko leipätaikinassa. D-vitamiini ei maistu leivässä ollenkaan. Iso viipale, pieni pakkaus VAASAN Isopaahto -tuoteperhe on saanut kaksi uutuutta: VAASAN Isopaahto puolikas Kaura ja Täysjyvä. Nämä isoviipaleiset ja ruokaisat paahtoleivät ovat paahdettuina pinnalta rapeita ja sisältä pehmeitä. Kauraleipä sopii arkiseen herkutteluun, kun taas täysjyväversio edustaa hieman terveellisempää vaihtoehtoa. Pieni pakkauskoko sopii myös pienempiin talouksiin. Tulokset perustuvat haastatteluihin Omenainen kaurauutuus Kauraisa päivitys klassikkoon Se parempi naposteltava Vuodesta 1982 tehdyt Finravinto-tutkimukset ovat osa laajempaa FIN- RISKI-tutkimuskokonaisuutta. Finravinto-tutkimusten tiedot kerätään tietokoneavusteisilla haastatteluilla. Vuoden 2012 tulokset perustuvat noin 1700 ihmisen haastatteluihin. Haastattelija kysyy tutkittavilta näiden kahden edellisen päivän ruokailuista. Ruokien energiamäärät ja ravintoarvot lasketaan Fineli-tietokannan perusteella. Tulokset esitetään työikäisille ja vuotiaille. VAASAN Kaurasydän -tuoteperheen uusin tulokas on VAASAN Kaurasydän Omena-mysli, koko perheelle maistuva sekaleipä. Leipätaikinaan on lisätty kauran luontaista beetaglukaanikuitua, joka estää ravinnon mukana tulevan kolesterolin imeytymistä sekä poistaa elimistöstä siellä jo olevaa kolesterolia. VAASAN Kaurasydän täydentää monipuolista ruokavaliota ja terveellisiä elämäntapoja. VAASAN PIENI PYÖREÄ -näkkileipä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kauppoihin tuli uusi maku, VAASAN PIENI PYÖREÄ Kaura & Seesami. Se on täysjyväkaurasta ja täysjyvärukiista leivottu herkullinen näkkileipä, jonka pinnalla on paahdettuja vaaleita ja tummia seesaminsiemeniä. Houkuttelevan maun lisäksi siinä on 14 prosenttia kuitua. Tuote sopii niin ravitsevaan aamupalaan kuin arjen herkutteluun. VAASAN RuisNacho -tuoteperheen uusin makutulokas on VAASAN RuisNacho Ruis & Taikinajuuri. Siinä maistuu puhdas, aito ja luonnollinen ruis. Uutuustuotteen maku tulee aidosta taikinajuuresta, ja viljana on käytetty pelkkää täysjyväruista. Uutuudessa on 19 prosenttia kuitua. VAASAN RuisNacho Ruis & Taikinajuuri on lisäaineeton eikä siihen ole lisätty rasvaa.

7