2 Vuosikertomus Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Vuosikertomus 2004. Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25"

Transkriptio

1 1

2 2 Vuosikertomus 2004 Sisällysluettelo Vuosi 2005 lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Energiavuosi Strategiset valinnat 10 Täyden palvelun energiatalo 14 Hallinto 18 Henkilöstö 19 Hallituksen toimintakertomus 20 Taloudelliset luvut Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25 Päiväykset ja allekirjoitukset 37 Tilintarkastus 37 Henkilöstö ja yhteystiedot 38

3 Vuosi 2005 lyhyesti 3 Vuosi 2005 lyhyesti Haminan Energia on alueellinen energia-alan palvelutuotantoon keskittyvä yritys, jonka toimintaalue on eteläinen Kymenlaakso. Palvelutuotantoon kuuluvat sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- ja tiedonsiirtopalvelut. HAMINAN KAUPUNKI OMISTAA KOKO HAMI- NAN ENERGIAN OSAKE- KANNAN. AVAINLUVUT Liikevaihto, milj 14,9 15,5 20,0 18,9 18,9 Liikevoitto, milj. 0,4 0,6 0,9 1,0 1,5 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. 0,2 0,5 0,7 0,8 1,1 Taseen loppusumma 20,2 20,5 21,3 25,4 26,9 Henkilöstö keskimäärin LIIKEVAIHTO, milj. VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, milj. LIIKEVAIHDON JAKAUMA 2005, milj. Maakaasu Sähkö Muu 3,1 8,7 7,1

4 4 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön tulos oli jälleen kerran historian paras. Tulokseen tulee olla erityisen tyytyväinen kun muistetaan, että yhtiön toimintapolitiikkana on toimia valtakunnallisesti edullisilla asiakashinnoilla. Tässä tavoitteessa onnistuimme myös erittäin hyvin: yhtiö on pysytellyt valtakunnallisesti halvimmassa kolmanneksessa niin sähköenergian kuin sähkönsiirronkin osalta. Maakaasun hinta on pysynyt huomattavasti polttoöljyjä halvempana ja laajakaistapalvelut ovat erittäin kilpailukykyisiä. Perustan hyvään tulokseen on luonut kaupungin periaate yhtiön tuloksen käyttämisestä: yksi kolmannes ohjataan osinkona kaupungille, yksi kolmannes asiakkaille edullisina hintoina ja yksi kolmannes yhtiön kehittämiseen. Kaupungin omistajapolitiikka on ollut pitkäjänteistä ja mahdollistanut yhtiön kehittämisen. Samalla Haminan kaupungin aktiivinen panostus satamaan sekä asunto- ja teollisuusalueisiin on luonut alueelle vahvan kasvun, mikä on myös heijastunut kasvaneena energiankäyttönä. Haminan Energian pitkäjänteinen toimintapolitiikka on omalta osaltaan luonut kestävät ja pysyvät asiakassuhteet, joiden avulla taloudellinen kehittyminen on ollut vakaata. Yhtiö on määrätietoisesti panostanut strategisiin investointeihin ja samalla myös henkilöstön sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen. Investointien onnistumista osoittaa jatkuvasti parantunut toiminnallinen tulos vaikka tulosta rasittavat poistot ja rahoituskulut ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Yhtiön menestymisen avaimia ovat päätöksenteon joustavuus, nopeus, innovatiivisuus sekä itsenäisyys. Hyvinä esimerkkeinä tästä olivat tuulivoimalainvestoinnin sijoittaminen Kemiin ja Energiavertikaali-tietojärjestelmäkokonaisuuden hankkiminen ensimmäisenä energiayhtiönä Suomessa. Molemmissa ratkaisuissa Haminan Energia halusi myös tukea suomalaista osaamista. Kemin voimalainvestointi on herättänyt laajaa mielenkiintoa alalla. Perinteisesti ajatteleva yritys yrittäisi sijoittaa voimalan jääräpäisesti lähialueille kustannuksista ja ympäristön vastustuksesta huolimatta. Sen sijaan asioita laajemmin tutkimalla ja avoimin silmin eri vaihtoehtoja punnitsemalla kaikkien osapuolien kannalta todella hyvä ratkaisu saattaa syntyä yllättävästä paikasta. Tulevaisuuden näkymät Yhtiön tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Panostukset maakaasuliiketoimintaan, laajakaistaan ja oman tuotannon lisäämiseen ovat olleet onnistuneita ja oikein

5 Toimitusjohtajan katsaus 5 RAATIHUONE Kellon alle on voinut mennä hyvässä ja pahassa. Tästä Kadettikoulun puolelta jyrkkiä portaita ylös. Siellä olivat viskaalit. Siellä kokoontui valtuusto. Ja kokoontuu taas. Toiselta puolelta joutui putkaan. Silloin ei tarvinnut itse aina edes kävellä. Ovesta on mennyt kuningas. Ja monta äänikuningasta. Keskemmällä Haminaa et voi olla. ajoitettuja. Haminan varuskuntaalueen verkostojen siirto Haminan Energian hallintaan on ollut yhtiön strategiana jo useamman vuoden. Toteutettu järjestely mahdollistaa sähkö- ja kaukolämpöverkostojen tehokkaamman ja keskitetymmän kehittämisen ja rakentamisen Haminan kaupungin ydinalueella, johon varuskunta-alue keskeisesti kuuluu. Keskusta-alueen kehittäminen nousee tärkeimmäksi hankkeeksi lähitulevaisuudessa kauppatorin alueen suunnitelmien valmistuessa ja Tervasaaren alueen vapautuessa rakentamiselle. Haluan tässä yhteydessä esittää parhaimmat kiitokset asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja etenkin omalle henkilöstöllemme. Ilman Teidän aktiivista panosta ei Haminan Energia pysty kehittymään. Timo Toikka toimitusjohtaja Haminan Energian strategiaan kuuluu myös yhteistyö ja liittoutuminen kilpailuilla alueilla. Yhtiö on tiivistänyt kumppanuutta Kymen Puhelimen kanssa ja yhteistyö tulee parantamaan molempien yritysten laajakaistaliiketoimintojen kilpailukykyä. YKSI YHTIÖN MENES- TYMISEN AVAIMISTA ON PÄÄTÖKSENTEON JOUSTAVUUS, NOPEUS, INNOVATIIVISUUS SEKÄ ITSENÄISYYS.

6 6 Energiavuosi 2005 Energiavuosi 2005 Energiavuonna 2005 alkanut päästökauppa ja korkealla pysynyt öljyn maailmanmarkkinahinta pitivät energian markkinahintojen kehityksen hyvin nousujohteisena. Vastaavasti energiankäyttö taantui edellisvuosista työmarkkinaselkkauksesta johtuen. Viranomaiset ovat isojen haasteiden edessä Suomen energiastrategiaa miettiessä - myrskyvaroitus alalle on annettu. Suomen energiavuosi 2005 oli hyvin mielenkiintoinen. Päästöoikeuksien huima hinnannousu ja raaka-aineiden kohonneet maailmanmarkkinahinnat saivat kaikki energiahinnat nousu-uralle. Energioiden markkinahinnat nousivat voimakkaasti kertomusvuonna. Raakaöljyn hinta kohosi vuonna 2005 noin 65 %, sähkön noin 50 %, päästöoikeuksien hinta kolminkertaistui ja maakaasun tukkuhinta nousi noin 40 %. Myös valtiovalta oli yllättynyt päästöoikeuksien hinnannoususta ja vaikutuksesta sähkön hintaan. Sähkömarkkinoiden toimintaa ei taideta täysin ymmärtää joka taholla. Tämän osoittavat lausunnot, joissa puhutaan energiayhtiöiden tarkoituksellisesta vaikutuksesta sähkön Nord Pool -hintaan ja kaavailut ansiottoman arvonnousun leikkaamisesta esimerkiksi verotuksella, joka jollain merkillisellä mekanismilla alentaisi sähkön kuluttajahintaa. ENERGIOIDEN MARK- KINAHINNAT NOUSIVAT VOIMAKKAASTI ENER- GIAVUONNA.

7 Energiavuosi Sähkökatsaus Maakaasukatsaus Kaukolämpökatsaus Sähkön käyttö taantui edellisvuosista Suomen sähkön käyttö supistui viime vuonna 2,5 %. Supistuminen johtui paperiteollisuuden kuusiviikkoisesta työselkkauksesta ja poikkeuksellisen lämpimistä säistä. Suomi käytti sähköä viime vuonna 84,9 TWh (miljardia kilowattituntia), mikä oli vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vähennys edelliseen vuoteen oli 2,2 TWh. Suomessa sähkön käyttö on vähentynyt edellisvuodesta hyvin harvoin. Pieniä vähennyksiä oli vuosina 1991 ja 1975, suurempia vähennyksiä yleislakkovuonna 1956 sekä toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen. Jos kuluva vuosi on työmarkkinoilla rauhallinen ja lämpötilat ovat normaalit, sähkön käyttö kasvaa tänä vuonna. Pidemmällä aikajänteellä sähkön käyttö kasvaa lähes kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuonna teollisuus ja rakentaminen käyttivät sähköstä 52 %, koti- ja maataloudet 25,3 % sekä palvelut ja julkinen kulutus yhteensä 19,1 %. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni viime vuonna sähköstä 3,6 %. Kaikkiin käyttäjäryhmiin sisältyvä sähkölämmitys on noin kymmenen prosenttia sähkön käytöstä. Vuonna 2005 sähkölämmitykseen liitettiin noin uutta asuntoa. Sähkö lämmitti vuodenvaihteessa noin asuntoa, joissa asuu noin 1,6 miljoonaa suomalaista. Sähkön tuonti lännestä ennätystasolla Viime vuonna Pohjoismaiden vesitilanne palasi pitkän laskukauden jälkeen hyväksi. Samalla sähkön tuonti lännestä nousi lähes ennätystasolle. Venäläissähkö mukaanlukien Suomeen tuotiin viime vuonna sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viidesosa Suomen sähköstä katettiin vuonna 2005 sähkön nettotuonnilla. Kaksi kolmasosaa sähkön nettotuonnista tuli Venäjältä. Pidemmällä tähtäimellä näin korkea tuontiriippuvuus ei tule olemaan järkevää. Sähkön tuonnin kasvu ja viennin tyrehtyminen merkitsivät, että lauhdevoimantuotanto putosi kolmasosaan edellisvuotisesta. Myös vuoden 2005 alussa alkanut päästökauppa on vaikuttanut lauhdevoimantuotantoon. Suurimmat vaikutukset lauhdevoimatuotannon vähenemisellä on hiilen käyttöön. SUOMEN SÄHKÖNHANKINTA 2005 Yhteistuotanto (CHP) Ydinvoima Vesivoima Hiili ja muu lauhdevoima Tuulivoima Nettotuonti Vuonna 2005 Suomen maakaasun käyttö oli noin yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuonna Kaasun käyttöä vähensivät keskimääräistä lämpimämpi sää ja metsäteollisuuden seisokki keväällä. Maakaasun käyttö sähkön erillistuotannossa jäi myös suhteellisen vähäiseksi etenkin ennätysvuoteen 2003 verrattuna. Suomessa käytettiin kaasua vuonna 2005 yhteensä 41,9 TWh (4,195 miljardia kuutiota). Kesäkuun kaasun käyttö oli yli 40 % pienempi kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Lämpimistä säistä johtunut vähentynyt kaukolämmön tarve näkyi kaasun käytössä, joka maaliskuuta ja joulukuuta lukuun ottamatta oli koko ajan pienempi kuin edellisenä vuonna. Maaliskuu oli ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisesti talven kylmin kuukausi. Maakaasun tuonti Venäjältä ja siirtotoiminta Suomessa sujuivat häiriöittä koko vuoden ajan. Vuonna 2006 maakaasun käyttö palautunee vuosien 2003 ja 2004 tasolle. Merkittävää lisäkäyttöä maakaasulle tulee Porvoon öljynjalostamolla, jossa maakaasusta tehdään vetyä. Sitä tarvitaan uudessa city-dieselin tuotantoprosessissa. Kaukolämpöä myytiin Suomessa viime vuonna 28,8 TWh. Myynti pieneni edellisvuoteen verrattuna 2 %. Myynnin lasku johtui huomattavasti keskimääräistä leudommasta vuodesta. Myynnin rahallinen arvo oli 1,2 miljardia euroa. Vuoden myynti jäi peräti 8 % vertailukauden keskiarvosta. Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 53 %. Kaukolämpöä myytiin näille 636 miljoonalla eurolla. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa. Kaukolämpötaloissa asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa osuus on yli 90 %. Valtaosa maamme julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,2 TWh. Määrä oli prosentin edellisvuotta vähemmän. Kaukolämmöstä 74 % saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Maakaasu oli tärkein kaukolämmön tuotantopolttoaine. Maakaasulla tuotettiin 40 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 25 %. Sen käyttö pieneni vajaalla prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus oli noin 18 %. Käyttö väheni hieman edellisvuodesta. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus oli 12 %. Kasvua oli vajaan prosenttiyksikön verran. Öljyllä tuotettiin noin neljä prosenttia kaukolämmöstä.

8 8 Energiavuosi 2005 SÄHKÖN MARKKINAHINNAN HEI- LAHDUKSET SIIRTYIVÄT LOPPU- ASIAKASHINTOIHIN MALTILLISESTI. JOHANNEKSEN KIRKKO Koko elämä oven takana. Kastettava vauva kapaloissaan. Joulukirkon väkevä veisuu. Hermostunut morsian. Vielä hermostuneempi sulhanen alttarilla jo odottamassa. Rippijuhlien aikuistumisriitti. Myös viimeinen tervehdys. Lähtö vielä isommille oville. Energian hinnat Sähkön hintaheilahtelun vaikutukset maltillisia Sähkön verollinen kokonaishinta kotitalouksille nousi vuonna 2005 keskimäärin runsaan prosentin. Energiahinta nousi noin 3 %, mutta siirtohinnat laskivat keskimäärin noin prosentin. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla energian hinta vielä laski, mutta toisella puoliskolla kohonneiden päästöoikeushintojen vaikutus alkoi näkyä loppuasiakashinnoissa. Sähköenergian hintamuutokset loppuasiakkaille ovat pysyneet keskimäärin hyvin maltillisina, kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna hinnat ovat keskimäärin jopa hieman alhaisempia. Loppuasiakashintojen maltillinen nousu on sikäli merkittävää, että sähköpörssin Suomen aluehinta on kahden viimeisen vuoden aikana noussut 2,8 sentistä kilowattitunti 3,7 senttiin kilowattitunti eli noin kolmanneksen. Suomessa sähköyhtiöiden reagointi markkinahinnan heilahduksiin ei vieläkään ole muuttunut samantapaiseksi kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa markkinahintojen muutokset siirtyvät nopeasti loppuasiakashintoihin. Kun EU:n sisäisen päästökaupan käynnistyttyä vuoden 2005 alusta päästöoikeuksien hintataso hilautui varsin nopeasti yli 20 euron hiilidioksiditonnilta, syntyi helposti mielikuva sähkön ripeästä kallistumisesta. Tätä kuvaa ruokki vielä se, että keskikesästä lähtien sähköyhtiöiltä alkoi tulla ilmoituksia hinnan korotuksista kun tulevaa kehitystä ennakoivat termiinit nousivat selvästi. Vesivarastot olivat alkaneet täyttyä syksyllä 2004 ja alkuvuonna 2005 oltiin pitkän ajan normaalitilanteessa, mikä mahdollisti hintojen laskun. Vesitilanne pysyi koko vuoden 2005 hyvänä ja loppuvuodesta varastot olivat jopa hieman pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Hyvä vesitilanne on helpottanut päästökaupan aiheuttamia sähkön loppuasiakashintojen korotuspaineita, joten korotukset on voitu pitää maltillisina. Loppuvuonna 2005 sähkön markkinahinta oli varsin selvässä nousussa. Tällä hetkellä pörssin termiinihinnat näyttäisivät arvioivan, että sähkön markkinahinnan kehitys jatkuu nousupainotteisena. Kuten viime vuonna, myös tämän vuoden sähkön hintakehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Polttoaineiden hintakehitys vaikuttaa paitsi suoraan myös välillisesti päästökaupan kautta sähkön markkinahintaan. Päästöoikeusmarkkinoiden toimintaan vaikuttaisi taas se, että kaikki EU-maat saisivat päästöoikeusjärjestelmänsä kuntoon ja tarjonta markkinoilla lisääntyisi sen myötä. Hintakehitykseen vaikuttava merkittävä tekijä on edelleen pohjoismainen vesitilanne, joka on nyt suhteellisen hyvä. Tilanteen säilyminen samanlaisena helpottaisi toki myös loppuasiakashintoihin kohdistuvia hintapaineita. Maakaasun hintataso korkealla Maakaasun keskihinta Suomessa nousi n. 40 % vuoden 2005 aikana. Hinnan nousuun vaikutti vahvasti raakaöljyn kallistuminen. Vastaavasti maakaasun kanssa kilpailevat polttoöljyt kallistuivat %. Vuoden 2006 hinnan kokonaisnousuksi arvioidaan keskimäärin 30 % vuoden 2005 maakaasun keskihintaan nähden. Leuto sää vaimensi kaukolämmön hinnankorotukset Suomessa kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 4,1 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi 6 % edellisestä vuodesta. Korotus lisäsi lämmityskustannuksia kerrostalokolmiossa 2,20 euroa/kk ja omakotitalossa 4,10 euroa/kk. Lämpimät säät kompensoivat kuitenkin korotuksen. Noin 25 % kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttaa yleisesti entinen kaukolämmityksen infrastruktuurin koko. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia

9 Energiavuosi tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan tuottovaatimukset. Maakaasun tilanne Maakaasun tukkumyyjä yllätti alan toimijat syksyllä 2005 julkaisemalla uuden hinnoittelujärjestelmän M2006. Maakaasun hintaan osattiin odottaa indeksien, lähinnä öljyn, kallistumisen seurauksena tuntuvaa korotusta. Alan yllätykseksi uudessa hinnoittelussa myös kohennetaan tuntuvasti myyjän tuottotasoa. Korotus tuntuu kohtuuttomalta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa missä päästökauppa ja kohonneet energiakustannukset ovat muutenkin nostaneet teollisuuden ja voimantuotannon kustannukset kestämättömiksi. Asiakkaat ovat todella haasteellisen tilanteen edessä sillä maakaasun käytön korvaaminen teollisuusprosesseissa ja voimantuotannossa ei onnistu lyhyellä aikavälillä. Alan toimijat ovatkin valittaneet kohtuuttomaksi katsomastaan korotuksesta Energiamarkkinavirastolle jonka päätöstä odotetaan maaliskuussa Mikäli Energiamarkkinavirastolla ei ole mahdollisuutta puuttua olemassa olevan lainsäädännön puitteissa hinnoitteluun, tulee viranomaisten ryhtyä välittömästi lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin monopoliaseman väärinkäytön estämiseksi tulevaisuudessa. Haminan Energian toimintaan tai maakaasun kilpailukykyyn Haminassa tukkumyyjän toiminnalla ei onneksi ole vaikutuksia, sillä olemme onnistuneet alentamaan kustannuksia ja tehostamaan toimintaa maakaasun verkkotoiminnassa. Tulevaisuuden näkymät energiaalalla Vuosi 2006 tulee asettamaan suuret haasteet energia-alalle ja varsinkin alaa ohjaaville viranomaisille. Vuoden 2005 aikana saatu myrskyvaroitus päästöoikeuksien hinnoista ja niiden vaikutuksesta sähkön hintaan on varmaan mielessä mietittäessä uuden päästökauppajakson pelisääntöjä. Samoin alkuvuosi 2006 osoitti, miten haavoittuvainen nykyinen sähkömarkkinajärjestelmämme on sekä hinnan että toimitusvarmuuden osalta kun olemme ajautuneet tilanteeseen missä viidennes sähköstä tuodaan Suomen ulkopuolelta. Mikä olisi ollut tilanne jos myös Ruotsissa olisi ollut kovat pakkaset? Sähkön jakeluverkkojen toimitusvarmuus on myös herättänyt paljon kysymyksiä ja tyytymättömyyttä. Viranomaiset vaativat toisella kädellä markkinoiden avaamista ja toisella kustannuksien karsimista. Sitten kun sääntelyn seurauksena pyrstö tarttuu tervaan, kyseenalaistetaan korkeat markkinahinnat ja vaaditaan lisää toimitusvarmuutta! Ongelmaa kerrakseen on myös Suomen energiastrategiassa, jonka mukaan Suomi tullaan pelastamaan tukeutumalla ja panostamalla uusiutuviin energioihin. Muiden energiamuotojen tukeminen ja kehittäminen tuntuu täysin unohtuneen. Mikä on lopputulos panostettaessa vain yhteen vaihtoehtoon ja onko meillä siihen varaa? Tulemme valitettavasti elämään korkeiden energianhintojen jakson tulevaisuudessa. Suomen lähiaikojen energiastrategia ja päästökauppaohjaus ratkaisee, miten paljon voimme siihen itse vaikuttaa. Vaikutetaan yhdessä päätöksiin! Timo Toikka toimitusjohtaja VUOSI 2006 TULEE ASETTAMAAN SUURET HAASTEET ENERGIA- ALALLE JA VARSINKIN ALAA OHJAA- VILLE VIRANOMAISILLE. RAUHANKATU 3 Biblioteekki täytyy järjestää kaupunkilaisille. Lainasto. Että saavat hengellensä rakennuspuita. Pihan puolelle vielä neuvola, niin jo on asiat mallillaan. Raatimiehet ne osaavat. Vielä taittuu hinkuyskä. Vielä voitetaan poolio eli lapsihalvaus. Puntari sinne on saatava. Että huomataan varoa. Jos on jonkun lapsella riisitaudin vaara.

10 10 Strategiset valinnat Strategiset valinnat Haminan Energian pitkäjänteinen toimintapolitiikka luo omalta osaltaan kestävät ja pysyvät asiakassuhteet joiden avulla taloudellinen kehittyminen on vakaata. Haminan Energia panostaa määrätietoisesti strategisiin investointeihin ja samalla myös henkilöstön sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen. Haminan Energia on alueellinen energiaalan palvelutuotantoon keskittyvä yritys. Toiminta-alueeksi olemme määrittäneet eteläisen Kymenlaakson; Hamina, Virolahti, Miehikkälä, Kotka ja Pyhtää. Yhtiön tarkoitus ei ole tuottaa maksimaalista voittoa omistajalleen vaan oman toiminnan tehokkuudella ja toimintaa ohjaavilla valinnoilla turvata toimintaalueensa asiakkaille edullisten ja monipuolisten energiavaihtoehtojen saatavuus ja siten edesauttaa uuden yritystoiminnan sijoittumista Haminaan sekä lisätä jo olemassa olevan yrityskannan kilpailukykyä ja näin omalta osaltaan huolehtia alueen työllisyydestä ja hyvinvoinnista. Yhtiömme toimintapolitiikan mukaisesti toimintaa ei määritellä yksittäisen tuotteen, sähkön, maakaasun, lämmön tai tiedonsiirron yksittäisten ominaisuuksien mukaisesti vaan toiminta käsittää tuotteeseen liittyvän palveluketjun, energiapalvelun. Energiapalvelut ovat asiakkaidemme tärkeä strateginen kilpailutekijä. Olemme sitoutuneet toimintapolitiikassamme näiden palveluiden tuottamisen jatkuvaan parantamiseen. Tuotteidemme ja palvelujemme tulee pyrkiä täyttämään asiakkaiden sekä energiamarkkinoiden asettamat vaatimukset, jotka pohjautuvat asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kartoitettuihin tarpeisiin ja odotuksiin tänään, huomenna ja tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on taata mahdollisimman vakaa ja edullinen energian hinta oman toiminta-alueemme asiakkaille. Tärkein tehtävämme on verkosto- ja tuotanto-omaisuuden hallinta ja operointi. Tärkeimmät liiketoiminta-alueet toiminnassamme ovat maakaasu ja sähköliiketoiminnat, jotka jakautuvat edelleen verkosto- ja myyntiliiketoimintaan. Energianhankinta ja riskipolitiikka Sähkönmyynnissä on tällä hetkellä energiamarkkinoiden ainoa aito kilpailutilanne. Nord Poolin vaikutus sähkön

11 Strategiset valinnat 11 BASTIONIN OVET Jykevät ovet. Jo olemukselleen kertovat. Kutsumattoman on turha tulla. Ovien takana, vuosien saatossa, salaisuuksia, ammuksia. Nyt julkisempaa; markkinaa, murkinaa ja ammusten tilalle paukkuja. Historian haamut kulkevat holveissa yhtä jalkaa nykypäivän tekniikan kanssa. Agentsin kitaristi Pulliainen sanoi muurarin poikana tiedän, että holvirakenne on vahvin rakenne. Tuskin koskaan, tuskin missään, on vangeista ollut niin paljon iloa kuin Bastionia korjatessa. Pahat teot muuttuivat hyviksi teoiksi, jotka kestävät taas vuosisatoja. Se on sovitettu. hinnoitteluun ja markkinahintoihin on tänä päivänä vahva, eikä selkeitä eroja hinnoitteluun pääse eri myyjien välille syntymään. Sähkön hankinnassa on useita vaihtoehtoisia hankintalähteitä, joten tärkeimmäksi menestystekijäksi markkinoilla nousee aktiivinen suojautuminen markkinahinnan vaihteluja vastaan. Haminan Energialle on laadittu riskienhallintapolitiikka, joka ohjaa yhtiön energian hankintaa. Riskipolitiikan mukainen toiminta johtaa aktiiviseen suojauskäytäntöön, jonka avulla pystytään turvaamaan edullisen energian tarjoaminen asiakkaille energian markkinahinnan vaihdellessa voimakkaasti. Markkinahinnan voimakkaat vaihtelut ovat kuitenkin osa toimivia energiamarkkinoita. Tänä päivänä energiamarkkinat eivät enää ole pohjoismaiset vaan eurooppalaiset; markkinahinnan vaihteluun vaikuttaa pohjolan vesitilanteen lisäksi myös Euroopan säätila ja päästökaupassa olevan hiilidioksiditonnin markkinahinta. Markkinahintavaikutuksen lisäksi hiilidioksiditonnin markkinahinta osaltaan ohjaa kulloinkin käytössä olevaa tuotantotapaa. Vuonna 1999 yhtiöllä ei ollut omaa tuotantoa eikä tuotanto-osuuksia. Valitun strategian mukaisesti vuoden 2005 lopussa omaa tuulivoimatuotantoa oli 3,0 MW ja omaa CHP -kaasumoottorituotantoa 2,3 MW. Vuoden 2009 loppupuolella tulee tuotantokäyttöön 1 MW:n ydinvoima-osuus Olkiluoto kolmesta. Energianhankinnan hajauttamisella eri lähteisiin on onnistuttu suojauksien ohella vaimentamaan markkinahintojen vaihtelun vaikutuksia myyntihintoihin. Tuulivoimainvestointi Kemin Ajokseen on osa hankintasalkun hajauttamista ja samalla myös suojautumista päästökaupan aiheuttamiin hinnanvaihteluihin. Päästökaupan alkaminen vuoden 2005 alussa toi yllätyksen alalle ja myös poliitikoille, sillä päättäjät eivät olleet uskoneet päästökaupan näin voimakkaaseen markkinahintavaikutukseen. Yhtiömme sijoitus viidenteen ydinvoimalaan on ollut oikein ajoitettu ja harkittu. Voimalan valmistuessa 2009 on päästökaupassa jo käynnissä toinen jakso. Toisen jakson päästöjen vähentämisvelvoite ei ole vielä tiedossa, mutta kuitenkin on jo selvää, että Kioton sopimusta jatketaan myös toisen jakson jälkeen vuonna 2012 ja että päästökauppa tulee vaikuttamaan entistä voimakkaammin energian markkinahintaan. Oman tuotannon lisääminen ja tuotanto-osuuksien hankkiminen tuotantolaitoksista, joiden tuotantotekniikka perustuu pienipäästöisiin polttoaineisiin, on selkeä strateginen valinta, jolla osaltaan turvataan

12 12 Strategiset valinnat LIIKETOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN TEHDÄÄN HARKITUSTI JA PIENIN ASKELIN. KAUPPIAANTALON MUSEO Poika, menepä hakemaan Wetusenkolta nappeja! Piika, riennäpä katsomaan onko Paavolassa sitruunia. Tuo Nikkiseltä sikuria tullessasi. Muistapa toppa Kerho-savukkeita iskälle. edullisen energian hankinta asiakkaidemme tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Harkittua tuotekehitystä Tavoitteemme on olla alueellinen energiapalveluiden tuottaja. Tavoite edellyttää aktiivista panostusta tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Tarjottavien palveluiden monipuolisuus on osa liiketoiminnan riskien hajauttamista ja helpottaa liiketoiminnan riskien hallintaa. Lämpöliiketoiminnan mukaantulo liiketoimintoihimme avasi mahdollisuuden lämmön ja sähkön yhteistuotannon kehittämiselle. Kehitystyön tuloksena olemme onnistuneet jo ottamaan käyttöön hajautetun tuotannon optimointijärjestelmän ja siihen liitetyn toimivan kaukokäyttöjärjestelmän. Kyseinen kehitystyö on ollut välttämätön pienten yhteistuotantolaitoksien kannattavalle käytölle. Työssä on onnistuttu erinomaisesti ja panostuksemme on jatkunut osallistumisena erinäisiin tutkimusprojekteihin. Polttokennotutkimustyö jatkuu edelleen ja aikanaan mahdollistavat myös käytännön sovellukset pienkuluttajille. Tuotekehitykseen sijoitettavat panokset ovat pieniä yhtiön liiketoiminnan laajuus huomiin ottaen, mutta ne ovat tarkkaan harkittuja ja liiketoimintojen kehittäminen tehdään harkiten ja pienillä askelilla. Maakaasun liikennekäytön lisääminen on Euroopan Unionin strateginen tavoite; maakaasun käyttöä liikennepolttoaineena pyritään lisäämään siten, että vuoteen 2020 mennessä kaikesta käytetystä liikennepolttoaineesta maakaasua on 10 %. Haminan Energia tulee panostamaan omalla toiminta-alueellaan maakaasun liikennekäyttöön. Kuluvan vuoden aikana tulemme investoimaan ensimmäisen julkisen maakaasun jakeluaseman. Maakaasun käyttö soveltuu erinomaisesti paikallisen palvelutuotannon liikkuvan ajoneuvokaluston polttoaineeksi. Haminan teknisetja terveyspalvelut, postin ja tavaran jakelutoiminta, taksipalvelut ja miksei myös satamien liikkuva nostokalusto voisivat hyvin olla maakaasun käyttäjiä. Tiedonsiirtopalvelut - laajeneva liiketoiminta-alue Tiedonsiirtopalvelut on nopeasti kehittyvä liiketoiminta-alue ja alan seuraaminen vaatii jatkuvasti panostusta uusien tekniikoiden testaamiseen ja käyttöönottoon. Tällä hetkellä operaattoreiden aggressiivinen hintakilpailu markkinaosuuksista on laskenut alan kannattavuutta merkittävästi. Langattomien verkkojen käyttö on saanut liikkeelle myös suuret alan toimijat. Viestintävirasto ei ole saanut lupauksista huolimatta luvanvaraisten taajuuksien lupakäsittelyä Suomessa tehdyksi johtuen runsaasti lisääntyneestä kiinnostuksesta luvanvaraisten taajuuksien käyttöön langattoman laajakaistaverkon ratkaisuissa. Tiedonsiirtopalveluiden markkinat kasvavat räjähdysmäisesti. Alalle tulee uusia toimijoita sekä liikeideoita ja tekniikoita nopealla syklillä. Kilpailu markkinoista on kova ja muutosvauhti on suuri joten reagointinopeus muutoksiin on elintärkeätä. Tiedonsiirtopalvelut tukevat niin vahvasti yhtiön muita liiketoimintoja, että tiedonsiirtopalvelut on Haminan Energialle strategisesti erittäin tärkeä liiketoiminta. Olemme koekäyttäneet menneen vuoden aikana luvanvaraisia taajuuksia käyttävää Wimax-verkkoa Haminassa erinomaisin tuloksin. Tekniikka mahdollistaa laajojen haja-asutusalueiden liittämisen palvelun piiriin ja tarjoaa laajemman alueen lisäksi myös nopeammat yhteydet sellaisia tarvitseville asiakkaille. Se mahdollistaa kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi asuttujen saarten liittämisen laajakaistaverkkoomme. Toimitaloomme on käyttöönotettu sisäja ulkoalueiden kameravalvontajärjestelmä. Järjestelmään lisätään kuluvan vuoden aikana myös tuotantolaitokset. Järjestelmä lisää henkilöstömme työturvallisuutta ja parantaa tuotantolaitosten kaukovalvontaa. Tulemme jatkossa kehittämään valvontajärjestelmään myös palvelutuotantoa asiakkaiden tarpeita varten.

13 Strategiset valinnat 13 Verkostot Haminan Energian verkkoalue on pieni verrattuna moneen muuhun alalla toimivaan verkkoyhtiöön, mutta ei suinkaan pienimmästä päästä. Kuitenkin liikevaihto ja toiminnan laajuus nostaa yhtiön keskikokoiseksi alan vertailussa. Strategiamme asettaa selkeän tavoitteen verkko-omaisuuden hyvälle hoidolle. Liiketoiminta on monopoliasemassa ja energiamarkkinalaki ohjaa voimakkaasti niin sähkön kuin maakaasunkin jakelutoimintaa. Verkosto-omaisuus sitoo runsaasti pääomaa ja sen tuottotaso on pieni, mutta samalla liiketoiminnan riskit ovat pienet. Sen vuoksi olemmekin asettaneet toimintamme tavoitteeksi organisaation pitämisen pienenä ja organisaation toiminnan tehokkuuden korkealla. Toimintaamme ohjaa määrätietoinen ja pitkäjänteinen suunnitelmallisuus sekä laadukas kunnossapito ja rakennuttaminen. Toiminta perustuu aktiiviseen kilpailuttamiseen ja toimittajien työn laadun seurantaan. Henkilöstö Tehokkaan toiminnan takaa löytyvät aina hyvä käytännöllinen työympäristö, osaava henkilöstö ja kunnossa olevat, ajanmukaiset työkalut. Henkilöstön osaamiseen panostetaan kouluttamalla henkilöstöä säännöllisesti lainsäännön ja energiamarkkinoiden muutoksia vastaavasti. Henkilöstön tulee kyetä tulevaisuudessa käsittelemään yhä laajempia tietovirtoja ja tekemään nopeita ja itsenäisiä päätöksiä ja toiminnan on oltava järjestelmällistä. Palvelutason, toiminnan tehokkuuden ja laadun merkitys yhtiön toiminnassa kasvaa. Kuluvan vuoden aikana uudistamme toimintamme kaikki tietojärjestelmät verkkotietojärjestelmää lukuunottamatta. Järjestelmiemme uudistamisen myötä saamme modernit työkalut myös oman toimintamme seurantaan ja luomme paremmat edellytykset toimintamme kehittämiseen. Lisäksi tulemme tarjoamaan asiakkaille mahdollisuuden seurata extranetpalvelun kautta omaa energiankäyttöä tarkemmin. Työympäristö on viihtyisä ja ajanmukainen. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota kartoittamalla vuosittain työtehtäviin ja työvaiheisiin liittyvät riskit. Yhtiössä toimii TYKY-työryhmä, joka samalla toimii työsuojelulain edellyttämänä yhteistoimintaorganisaationa. Työryhmä ylläpitää työsuojelun vuosittaista toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Jokaisen henkilön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut sekä tehdään kerran vuodessa työtyytyväisyyskysely henkilöstölle. Kehityskeskustelut ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset ohjaavat toiminnan ja työympäristön kehitystä. Toimintamme kehittäminen on osa jokapäiväistä työtämme, missä pyrimme aina hyvään ja edulliseen lopputulokseen asiakkaidemme eduksi. Haluan tässä yhteydessä lausua kiitokset menneestä vuodesta yhtiön henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti asiakkaille. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja TUOTTEIDEMME JA PALVELUJEMME TULEE PYRKIÄ TÄYTTÄMÄÄN ASIAKKAIDEN SEKÄ ENERGIAMARKKINOIDEN ASETTAMAT VAATIMUK- SET, JOTKA POHJAUTU- VAT ASIAKKAITTEMME JA SIDOSRYHMIEMME KARTOITETTUIHIN TAR- PEISIIN JA ODOTUKSIIN TÄNÄÄN, HUOMENNA JA TULEVAISUUDESSA.

14 14 Täyden palvelun energiatalo: Energiakauppa PALJON SÄHKÖÄ KÄYTTÄVIEN ASIAKKAIDEN OSALTA HINNAN SOPIMISEN AJOITUS ON NOUS- SUT MERKITTÄVÄÄN ROOLIIN. AIEMMIN SUURASIAKKAAT SAATTOIVAT SAADA MERKIT- TÄVÄÄ HYÖTYÄ KILPAILUTTA- Täyden palvelun energiatalo Monipuolisena energia-alan yrityksenä Haminan Energian kilpailukyky rakentuu laajan tuote- ja palvelutarjonnan, energiapalvelun ympärille. Energiapalvelut ovat asiakkaiden tärkeä strateginen kilpailutekijä. MALLA SÄHKÖN MYYJIÄ, MUTTA PIENISTÄ MARGI- NAALEISTA JOHTUEN TÄMÄ HYÖTY ON PIENENTYNYT MER- KITYKSETTÖMÄKSI. PARHAAN HYÖDYN ASIAKAS SAA NS. SAL- KUNHALLINTASOPIMUKSELLA, JOKA KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOIT- TAA SITÄ, ETTÄ ASIAKKAAN SÄHKÖENERGIAN HINTA SOVI- TAAN SOPIVISSA ERISSÄ, HYÖ- DYNTÄEN MARKKINAHINNAN HEILAHTELUJA. Kimmo Tyni energiakaupan johtaja Alueellisena energia-alan palvelutuotantoon keskittyvä yrityksenä Haminan Energia tarjoaa asiakkailleen monipuolisen ja laajan tuote- ja palvelutarjonnan. Toimintaa ei määritellä yksittäisen tuotteen - sähkön, maakaasun, lämmön tai tiedonsiirron - ominaisuuksien mukaisesti, vaan toiminta käsittää koko tuotteeseen liittyvän palveluketjun, energia- palvelun. Energiapalvelut ovat asiakkaiden tärkeä strateginen kilpailutekijä. Haminan Energian energiapalvelut rakentuvat energiakauppa-, asiakas- ja tiedonsiirtopalveluiden sekä verkostoliiketoiminta-alueiden saumattomasta ja tehokkaasta toiminnasta.

15 Täyden palvelun energiatalo: Asiakaspalvelu 15 Energiakauppa Vuoden 2005 energiamyynnin markkinaosuudet pysyivät odotetulla tasolla. Haminan Energian vähittäismyynti oli kertomusvuonna maakaasun osalta 313 GWh (miljoonaa kilowattituntia), sähkössä 126 GWh ja kaukolämmön osalta 6 GWh. Energiatuotteiden markkinahinnat olivat rajussa nousussa koko vuoden 2005 aikana. Suurimpana yksittäisenä syynä hintojen nousulle oli öljyn maailmanmarkkinahinnan kohoaminen; öljyn vaikutus näkyy kaikkien muiden energiamuotojen markkinahinnoissa. Muita syitä olivat päästökaupan alkaminen sekä pohjoismaisen sähkömarkkina-alueen orastava tuotantokapasiteetin vaje. Loppuasiakashintojen suhteelliset muutokset olivat selvästi maltillisempia kuin markkinahintojen % hinnan nousut. Polttoaineiden osalta suhteellista muutosta hillitsi verotus ja sähkön osalta verotuksen ohella vakaasti käyttäytyvä sähkön siirtohinta. Maakaasun tukkuhinnan kohoaminen lähes 40 % johti siihen, että Haminan Energia korotti maakaasun vähittäismyynnin kokonaishintoja noin % marraskuun alussa. Maakaasu on hinnanmuutoksista huolimatta säilyttänyt kilpailukykynsä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Sähkön markkinahinta nousi vuoden 2005 aikana yli 50 %. Tämän suuruiset muutokset näkyvät väistämättä myös loppuasiakashinnoissa. Haminan Energian onnistuneen hankinnan johdosta kuitenkin sähkön vähittäismyynnin hinta säilyi selvästi markkinahintaa alhaisemmalla tasolla. Vuoden 2006 aikana käyttöönotettavalla uudella energiatiedonhallintajärjestelmällä saadaan parempaa tietoa ja kokonaiskuvaa asiakkaiden energiankäytöstä. Tämä mahdollistaa jatkossa asiakkaiden laajemman ja laadukkaamman palvelun. Asiakaspalvelu Kertomusvuonna Haminan Energian asiakaspalvelun toiminnan painopisteet olivat myyntitoimintojen rutiininomaistaminen ja uuden asiakashallintatietojärjestelmän toimintojen määrittäminen. Sähköisissä palveluissa käyttöönotetut informaatiopalvelut liittymätilaukseen ja rakentamiseen liittyen sekä mittarilukeman sähköinen ilmoittaminen lisäsivät asiakkaalle tarjottavia palveluita. Asiakkaalle tarjottavia etuja laajennettiin, Haminetti-laajakaistatuotteet liitettiin S-bonus -järjestelmään sähköenergiatuotteiden rinnalle. Asiakaspalvelusta asiakkuuksien kokonaishallintaan Vuoden 2006 aikana uuden asiakashallintajärjestelmän käyttöönottaminen tuo asiakaspalveluun uuden ulottuvuuden asiakkuuksien kokonaishallintaan. Asiakkaat ovat siirtymässä yhä enemmissä määrin asioimaan sähköisesti Internetissä, joka mahdollistaa asioiden hoidon kellonajasta riippumatta. Kuluvan vuoden aikana Haminan Energia laajentaa internetin sähköiset palvelut extranetpalveluihin. Haminan Energia vahvistaa maakaasunja sähköliittymien myyntiä jälleenmyyntiyhteistyömuodolla. Yhteistyön tavoitteena on suunnata myyntityötä tehokkaammin maakaasusta kiinnostuneiden asiakkaiden pariin ja samalla vahvistaa maakaasun käyttöpalveluiden tasoa Haminan alueella. ASIAKASPALVELUN TEHTÄVÄ ON TUNNISTAA ASIAKKAIDEN TARPEET JA LÖYTÄÄ ASIAK- KAALLE OIKEA ENERGIAPALVE- LUMUOTO LAAJASTA TUOTE- JA PALVELUTARJONNASTA SEKÄ ASIAKKUUDEN TEHOKAS HOITAMINEN. Eija Takkinen myyntipäällikkö RINKELILEIPOMO Ahertamaan on herätty monta tuntia ennen oven aukaisua. Lämpimien rinkeleiden tuoksu. Kassakoneen kilahdus. Vääpeli hakee leivän, kantapäät kopsahtavat. Jääkäri, joka vannoi, ettei koskaan palaa Haminaan, on siinä perheen kanssa. Silmissä vedet. Rinkeleissä voi.

16 16 Täyden palvelun energiatalo: Tiedonsiirtopalvelut HAMINAN ENERGIAN WIMAX- VERKKO TARJOAA ASIAKKAILLE Tiedonsiirtopalvelut Verkostot NOPEAMPIA JA TURVALLISEM- PIA LANGATTOMIA YHTEYKSIÄ. UUDEN TEKNIIKAN AVULLA NOS- TETAAN TEKNISESTI ASIAKAS- LIITTYMIEN MAKSIMINOPEUDET LÄHELLE 10 MBIT/S. WIMAX- TEKNIIKALLA SAAVUTETAAN NYKYTEKNIIKKAAN VERRATTU- NA MYÖS HUOMATTAVA PARAN- NUS SIGNAALIN KANTAMAAN. NYKYINEN TEKNIIKKA MAHDOL- LISTAA KANTAMAA MUUTA- MAN SATA METRIÄ TUKIASE- MAA KOHDEN, KUN VASTAAVASTI WIMAX-VERKKO MAHDOLLISTAA YHTEYKSIEN TOIMITTAMISEN KM:N SÄTEELLÄ TUKIASE- MASTA. Jari Leskinen tietohallintopäällikkö Jo muutaman vuoden ajan rajussa kasvussa olleissa Internet-liittymämäärissä näkyi vuoden 2005 aikana kasvuvauhdin, ainakin hetkellinen, tasaantuminen. Operaattoreiden välisen hintakilpailun ollessa kovaa koko vuoden, laajakaistatuotteiden sisältöön haettiin lisää kilpailukykyä uusia ominaisuuksia kehittämällä. Haminan Energian tuotekehitys jatkui kiivaana läpi koko vuoden. Tuotekehitystä laajalla rintamalla Vuonna 2005 uutena ominaisuutena Haminan Energia sisällytti langattomiin Midi, Mega,ja TuplaMega tuotteisiin maksuttomat vierailijatunnukset. Vierailijayhteyksien käyttöönottamiseen asiakkaille tarjottiin vaivaton ja nopea tekstiviestipohjainen SMS-autentikointi, jonka avulla verkkovierailija maksaa yhteysaikansa matkapuhelinlaskun yhteydessä. Yhteyden avaamiseen tarvittava käyttäjätunnus ja salasana toimitetaan paluutekstiviestinä asiakkaalle. Verkkovierailijoilta varten Haminetti-verkkoa laajennettiin ns. HotSpottien muodossa Hotelli Haminaan, Hotelli Haminan Seurahuoneelle, Tervasaaren vierasvenesatamaan ja Rajahoviin Vaalimaalle. Haminetti-verkkoalue laajeni Vaalimaan alueen käyttöönotolla. Haminetti-verkon käytettävyysastetta ja vikasietosuutta parannettiin ottamalla käyttöön verkon keskeisimmissä komponenteissa automaattinen kahdennusjärjestelmä. Lisäksi Haminan Energia avasi koekäyttöön uuden Wimax yhteensopivuus määritysten mukaisen langattoman verkon. Pilot-käyttäjien avulla verkkoa hiotaan lopulliseen tuotantokäyttöön. Vuoden 2006 aikana Haminan Energia tuotteistaa Wimax-verkon laajakaistaliittymät, laajentaa Haminetti-verkkoa uusilla tukiasemapaikoilla ja rakentaa verkon runkona toimivaa valokuituverkkoa kattavammaksi. Lisäksi Haminan alueen rakennusprojektien yhteydessä rakennetaan valmiudet huippunopeille kuluttajavalokuituyhteyksille: Näiden yhteyksien avulla Haminan Energia voi tulevaisuudessa tarjota asiakkaille suuria tiedonsiirtokapasiteettia vaativia palveluita, esim. IP-TV lähetykset. Kevään 2006 aikana monipuolistetaan liittymätarjontaa ADSL-liittymillä. Kuluvana vuonna tuotekehityksessä on mukana liittymän lisäpalveluna tarjottava, IP-pohjainen tallentava valvontakamerajärjestelmä. Kertomusvuonna Haminan Varuskunnan sähkö- ja kaukolämpöverkkojen siirtyminen Haminan Energialle oli vuoden merkittävimpiä tapahtumia verkostojen osalta. Senaatti-kiinteistöjen ja Haminan Energian välillä tehty sopimus on ensimmäinen tässä laajuudessa tehty verkostoluovutus Suomessa. Haminan Energian kaukolämpöverkon laajeneminen yli kaksinkertaistaa kaukolämmön jakeluvolyymin ja samalla tarjoaa Haminan keskustan asukkaille yhden energiavaihtoehdon lisää maakaasun ja sähkön lisäksi. Uusi kaukolämpöverkko ja lämpölaitos soveltuvat yhteistuotannon rakentamiseen. Varuskunnan sähköverkon kehittäminen Haminan Energian olemassa olevan jakeluverkon osana tehostaa verkoston käyttöä ja parantaa toimitusvarmuutta keskustan alueella. Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen haltuunottoihin liittyvät saneeraustyöt aloitettiin loppuvuodesta 2005 ja kokonaisuudessaan työ valmistuu vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2005 Haminan Energian suurin tuotantoinvestointi oli Kemin Ajokseen rakennettava tuulivoimala. Kotimaisen valmistajan huippumoderni voimala kaksinkertaistaa Haminan Energian sähköntuotannon ja pienentää osaltaan sähkön markkinahinnanvaihteluista koituvaa riskiä.

17 Täyden palvelun energiatalo: Verkostot 17 MAAKAASUN LIIKENNEKÄYTTÖ LAAJENEE SUOMESSA; TANK- Sähkö- ja maakaasuverkkojen suurimmat rakennuskohteet olivat Huutokallionkadun saneeraus ja Ruukin uusi asumaalue. Lisäksi verkostojen rakentamista ja saneeraamista tehtiin pääasiassa uusien liittymien yhteydessä sekä Haminan kaupungin ja Haminan Satama Oy:n rakennuskohteissa. Huutokallionkadun työn yhteydessä rakennettiin maakaasuverkkoon yksi uusi paineenvähennysasema Hamina - Vaalimaa -maakaasulinjasta. Rakennettu asema tukee keskikaupungin maakaasunjakelua ja mahdollistaa suurienkin verkostosaneerauksien tekemisen jatkossa jakeluhäiriöittä. Yli tulostavoitteen Kokonaisuutena Haminan Energian verkostoliiketoiminta ylitti asetetun tulostavoitteen. Verkostojen välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Jakeluun siirretyn maakaasun volyymi laski 2004 verrattuna 2,6 % ja sähkön siirron budjetoitu kasvu jäi saavuttamatta lähinnä normaalia lämpimämmästä vuodesta sekä paperiteollisuuden kevään seisokeista johtuen. Kaukolämpöverkkojen ja tuotannon vuosi oli ennakoitua parempi lähinnä saavutetuista kustannussäästöistä ja päästöoikeuksien oletettua korkeammista hinnoista johtuen. Toimitusvarmuus hyvällä tasolla Haminan Energian verkostojen toimitusvarmuus pysyi vuonna 2005 hyvällä tasolla. Sähköverkon vikaperäinen keskeytysaika oli n. 24 min. (17 min. vuonna 2004). Edellistä vuotta korkeampi lukema johtui kolmesta haja-asutusalueella olleista myrskyvaurioista, joiden osuus kokonaishäiriöajasta oli lähes 80 %. Kokonaan muovinen maakaasuverkko on erittäin luotettava. Maakaasuverkon keskeytykset tulivat lähes kokonaan uusien verkonosien kytkentätöistä. Vuoden 2005 ainoa putkivaurio sattui keskustassa uudisrakennuksen maanrakennustöissä. Paikallislehdissä laajasti käsitelty haveri oli hyvä esimerkki verkostonäyttöjen ja kaivuvalvonnan laadun merkityksestä. Tuotannon ja tietoliikenneverkkojen häiriöt vähenivät määrätietoisen työn kautta merkittävästi. Vuonna 2006 uusittavien tietojärjestelmien vaikutus Haminan Energian verkostoliiketoimintaan tulee olemaan merkittävä. Kattavat järjestelmien uusimiset tarjoavat paremmat mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Kuluvan vuoden investointisuunnitelmissa ovat Haminan Satamantien ja Ensontien alueen sekä Vasteeninkankaan asuma-alueen laajennukset, jotka omalta osaltaan parantavat alueiden toimitusvarmuutta. Automaattisen kaukoluennan tuleminen Haminan Energia seuraa tiiviisti automaattisen kaukoluentaratkaisujen tekniikan ja hinnan kehittymistä oikea-aikaisen investoinnin varmistamiseksi. Mittaustietojen luennan automatisointi luo monia etuja niin asiakkaille kuin verkkoyhtiölle. Asiakkaiden kannalta sähkön todelliseen käyttöön perustuva laskutus on perinteistä arviolaskutusta selkeämpää, antaa mahdollisuuden seurata ajantasaisemmin sähkönkäytön muutoksia, millä on merkitystä muun muassa energiansäästön kannalta. Vastaavasti verkkoyhtiön kannalta kaukoluettava mittari vähentää erilaisiin asiakastapahtumiin, kuten muuttoihin ja myyjänvaihdosta johtuviin mittarinlukuihin liittyvää työtä, ja alentaa tätä kautta kustannuksia. Lisäksi mittari voi lähettää tiedon sähkön katkeamisesta, jolloin vika päästää korjaamaan nopeasti vaikuttaen näin keskeytysaikoihin pienentävästi. KAUSASEMIA RAKENNETAAN KIIHTYVÄLLÄ VAUHDILLA JA MAAKAASUAUTOJEN MAAHAN- TUONTI ON KASVAMASSA. HAMI- NAN ENERGIA PANOSTAA OMALTA OSALTA MAAKAASUAUTOILIJOI- DEN LISÄÄNTYMISEEN RAKEN- TAMALLA VUODEN 2006 AIKANA HAMINAAN TANKKAUSASEMAN. LIIKENNEPOLTTOAINEISTA SEL- VÄSTI EDULLISIN MAAKAASU TUKEE OSALTAAN HAMINAN ALU- EEN SUOTUISAA KEHITYSTÄ. Tero Tulokas liiketoimintajohtaja

18 18 Hallinto Hallinto Omistajapolitiikka Haminan Energia on Haminan kaupungin omistama yhtiö. Kaupunginvaltuusto on asettanut yhtiölle toimintaa ohjaavan omistajapolitiikan: Perusteet Yhtiön tavoitteena ei ole tuottaa ensisijaisesti voittoa omistajalleen vaan turvata energiahuollon toimintavarmuus, energian laatu ja hinnan kilpailukykyisyys. Yhtiön tulee toiminnassaan ja hinnoittelussaan toimia tasapuolisesti ja kustannusvastaavasti sekä kehittää energianhuoltoverkostoja ja palveluntarjontaa niin että alueen luonnollinen kasvu on mahdollista. Haminan alueen tärkeitä kilpailutekijöitä ovat edullinen ja toimitusvarma maakaasu ja kilpailukykyiset, monipuoliset laajakaistayhteydet. Monipuolinen tarjonta laajakaistayhteyksissä ja niiden yhteydessä kuntalaisille tarjotuissa kaupungin kustantamissa tietopalveluissa edistää tietoyhteiskunnan kehitystä alueella ja parantaa erityisesti haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta. Kuntalaisille tarjotut tietopalvelut parantavat erityisesti kuntalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Yhtiön tulee toimia niin, että se omalla tulorahoituksellaan kattaa normaalit verkostojen laajennus- ja ylläpitoinvestoinnit ja parantaa rahoitusasemaansa. Mikäli yhtiö toteuttaa liiketoimintoja laajentavia investointeja esim. rakentamalla verkostoja uusille alueille, rakentamalla uusia tuotantolaitoksia, ostamalla verkostoja tai muita osuuksia, voidaan nämä toteuttaa sopivaksi katsottavalla lainarahoituksella. Konsernin kokonaisedun mukaisesti kaupunki pyrkii ensisijaisesti antamaan tai takaamaan ko. hankkeisiin tarvittavan rahoituksen. Tavoitteet Energiamuotojen toimitusvarmuuden ja riittävän laatutason ylläpitäminen, josta tulee voida huolehtia myös poikkeustilanteissa olosuhteiden mahdollistamalla tavalla. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta huolehtiminen siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä tähtäyksellä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Yhtiön tulee toiminnassaan panostaa maakaasun käytön kilpailukykyisyyteen ja monipuolistamiseen sekä tietoliikenneyhteyksien tarjonnan lisäämiseen etenkin haja-asutusalueilla. Tietopalveluiden toteuttaminen kuntalaisille pyritään toteuttamaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Tuloutustavoite Taloussuunnitelman mukaan yhtiö maksaa vuonna 2006 osinkoa Suunnitelmavuonna 2007 osingonmaksu on ja vuonna Hallitus ja sen tehtävät Haminan Energian hallituksen valitsee kaupunginhallituksen asettamat yhtiökokousedustajat. Yhtiöllä ei ole hallintoneuvostoa. Haminan Energian hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhtiön henkilöstö nimeää yhden hallituksen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Hallituksen toimintaa ohjaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus on hyväksynyt yhtiön toimintaa ohjaavan toimintapolitiikan: Haminan Energian toimintapolitiikka Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti toimintaa ei määritellä yksittäisen tuotteen, sähkön, maakaasun, lämmön tai tiedonsiirron yksittäisten ominaisuuksien mukaisesti vaan toiminta käsittää tuotteeseen liittyvän kokonaisvaltaisen palveluketjun: energiapalvelut. Yhtiö on sitoutunut toimintapolitiikassaan näiden palveluiden tuottamisen jatkuvaan parantamiseen. Tuotteidemme ja palvelujemme tulee täyttää kaikki tämän toimintajärjestelmän asettamat vaatimukset, jotka pohjautuvat asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kartoitettuihin tarpeisiin ja odotuksiin tänään, huomenna ja tulevaisuudessa. Lisäksi energiapalveluiden tulee täyttää yhtiön asettamat vaatimukset laadun, ympäristösuojelun ja turvallisuuden suhteen. Kuvassa vasemmalta alkaen: Timo Toikka, Lasse Lenkkeri, Minna Räisänen, Pekka Raukko, Raila Filppu, Taito Mäkelä, Hannu Pekkarinen ja Arja Filppu. Haminan Energia Oy:n hallitus Puheenjohtaja Lasse Lenkkeri Jäsenet Arja Filppu Minna Räisänen Varapuheenjohtaja Taito Mäkelä Henkilöstön nimeämä jäsen Hannu Pekkarinen Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa toimii varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

19 Henkilöstö 19 Henkilöstö Haminan Energiassa henkilöstön työtyytyväisyys on korkealla tasolla, työympäristö koetaan viihtyisäksi ja organisointi on kohdallaan. Työturvallisuuteen panostaminen jatkuu. LIIKEVAIHTO/HLÖ, 1000 Toimintavuoden aikana Haminan Energian palveluksessa työskenteli keskimäärin 26 henkilöä. Määrässä on yksi henkilö vähemmän edelliseen kertomusvuoteen nähden. Vakinaisten työntekijöiden määrä kasvoi yhdellä henkilöllä edellisestä vuodesta. Työntekijöistä valtaosa eli 98 % oli vakituisia. Vuoden lopussa henkilökunnan keski-ikä oli 39,9 vuotta. Keski-ikä on noussut tasan vuodella edellisestä vuodesta. Edelliset neljä vuotta keski-ikä on pysynytkin lähes ennallaan. Henkilöstön ikäjakaumassa suurimman ryhmän muodostavat edelleen vuotiaat. Henkilöstön koulutuksissa edellisen vuoden tapaan merkittävä osuus oli turvallisuuteen liittyvällä koulutuksella. Kaksi henkilöä suoritti Työturvallisuuskeskuksen järjestämän työturvallisuuden peruskurssin. Koulutusohjelma sisälsi myös koko henkilöstölle suunnattua turvallisuuskoulutusta muun koulutuksen ohella. Toimintavuoden aikana koulutuksiin osallistui 27 henkilöä ja koulutuspäiviä oli kaikkiaan 102 eli 3,9 päivää/henkilö. Koulutuspäivien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 päivällä/henkilö. Työtyytyväisyys korkealla Haminan Energian henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan vuosittaisilla työtyytyväisyyskyselyillä sekä kehityskeskusteluilla. Nämä mittaavat yrityksen johtamista, esimiesten toimintaa ja yksilön palautetta sekä työympäristön sopivuutta ja kehittämistä. Kertomusvuoden lopulla toteutettu työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli erittäin korkea, 96 %. Tulokset olivat hyvät, mitattuna asteikolla 1 (huono) 6 (erinomainen), seitsemän eri osa-alueen vastausten yhteenveto liikkui asteikolla 3,99 4,50. Parhaimmalle tasolle kyselyssä nousi alue työn tekemisen puitteet ja organisointi. Kehitys jatkuu Kuten kertomusvuonna, myös tulevaisuudessa henkilöstöltä vaaditaan aktiivista panostusta uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa ja valmiutta kehittyä niiden mukanaan tuomissa toimintatapamuutoksissa. Vuonna 2005 alkanut Energiavertikaali ATK-projektin selvitysja määrittelytyö jatkuu vuonna 2006 eri osa-alueiden koulutuksilla ja ohjelmiston käyttöönotolla. Energiavertikaaliprojekti on mittava hanke ja edellyttää koko henkilöstön osallistumista ja sitoutumista projektiin. Raila Filppu hallintopäällikkö ARVILOMMI Ovesta on lähdetty arkisiin askareisiin. Ehkä on mennessä vilkaistu Raatihuoneen kelloa. Onko torilla tänään kalaa? Onko uusia laivoja satamassa? Joko on luumuja siirtomaatavarakaupassa? Meidän poika on gymnaasissa.

20 20 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus YHTIÖN TOIMINNALLI- SET JA TALOUDELLISET NÄKYMÄT OVAT HYVÄT. Yleistä Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n kahdestoista tilikausi. Liikevaihto pysyi vuoden 2004 tasolla, vaikka budjetoitua energiankäyttöä leikkasivat huomattavasti metsäteollisuuden pitkä työmarkkinaselkkaus sekä normaalia leudompi vuosi. Yhtiön kannattavuus parani huomattavasti ja yhtiö teki historiansa parhaan liiketuloksen vuonna Sähkönmyynnin liikevaihto laski ennakoidusti muutaman suuren määräaikaisen sopimuksen päättyessä. Maakaasuliiketoimintojen liikevaihto kasvoi noin 7 % johtuen maakaasun kohonneesta hinta-tasosta. Sähkön siirto ja maakaasun siirto saavuttivat tavoitetuloksen. Sähkön myynti, maakaasun myynti ja muut liiketoiminnat ylittivät budjetoidun tulostavoitteen. Energioiden markkinahinnat nousivat voimakkaasti kertomusvuonna. Raakaöljyn hinta kohosi vuonna 2005 noin 65 %, sähkön noin 50 %, päästöoikeuksien hinta kolminkertaistui ja maakaasun tukkuhinta nousi noin 40 %. Markkinahintojen kohotessa yhtiön panostukset omaan tuotantoon ja maakaasun käytön lisäämiseen ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi ja kannattaviksi. Yhtiön kilpailukyky sekä maakaasun että sähkön osalta säilyi sekä alueellisesti että valtakunnallisesti hyvänä. Kilpailutilanne laajakaistaliiketoiminnassa pysyi edelleen kireänä eikä merkittävää kasvua liiketoiminnassa tapahtunut. Ennusteiden mukaan liikkuvat päätelaitteet verkossa yleistyivät ja vierailijakäyttö alueella lisääntyi. Yhtiö otti koekäyttöön uuden Wimax-tekniikan, jolla mahdollistetaan yhtiön tarjoamien laajakaistapalveluiden kustannustehokas tarjonta haja-asutusalueille ja saaristoon. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat Kemin Ajokseen rakennettuun 3 MW:n tuulivoimalaan, varuskunnan alueen verkostojen hankintaan sekä uuden energiatietojärjestelmän hankintaan. Verkostoinvestointien pääpainospiste oli varuskunnan alueella, satama-alueella ja uusilla asuntoalueilla. Yhtiö kasvatti maakaasun huoltovarmuusvarastoja 0,8 milj. eurolla. Tutkimus- ja tuotekehityspanostus suunnattiin edelleen hajautettuun voimantuotantoon, polttokenno-teknologiaan ja tiedonsiirtotekniikkaan. Henkilöstön ja toimintatapojen kehittäminen on keskittynyt toimintajärjestelmän edelleen kehittämiseen, johon yhdistetään uusi energiatietojärjestelmä. Haminan talousalueen energiankäyttö kasvaa edelleen satamaan tukeutuvien logistiikka- ja teollisuusinvestointien myötä. Keskeisten kaupunkialueiden rakentaminen alkaa lähiaikoina, mikä lisää yhtiön liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät ovat hyvät. Talous Tilikauden liikevaihto oli 18,9 milj. euroa. Liikevaihdosta 4,1 milj. euroa kertyi sähkön myynnistä, 3,0 milj. euroa sähkön siirrosta, 5,3 milj. euroa maakaasun myynnistä, 3,4 milj. euroa maakaasun siirrosta muun liiketoiminnan osuuden ollessa 3,1 milj. euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat 1,8 milj. euroa ja tilikauden voitto oli 0,9 milj. euroa.

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-31.8.2018 Kymenlaakson Sähkö -konsernin sähkön myynti oli katsauskaudella 734 miljoonaa kilowattituntia ja jakelualueella käytettiin sähköä 883 miljoonaa kilowattituntia. Myynti kasvoi

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj Tulostiedote 1.1. 31.12.2010 Esitys 11.2. 1 Suominen yhteensä Takana vaikea vuosi Milj. Q4/2010 Q4/2009 2010 2009 Liikevaihto 45,3 44,9 173,4 179,4 Liikevoitto -8,7 87 06 0,6-10,8 67 6,7 Katsauskauden

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Kamux puolivuosiesitys

Kamux puolivuosiesitys Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2006 ESITYS 24.7.2006 Liikevaihdon jakauma 1-6/2006 97,0 milj. euroa Joustopakkaukset 37,1 milj. euroa 38 % Kosteuspyyhkeet 35 % Kuitukankaat 27 % Pyyhkeet

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Q tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus

Q tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus Q1 2018 tammi-maaliskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2018 Detection Technology Q1: Myynti käynnistyi hitaasti, hyvä kannattavuus Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Tilinpäätös 28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 12.2.29 Vuosi 28 Liikevaihto kasvoi 2 %:lla vertailuvuodesta ja oli 54, milj. euroa (421,9 milj. e) Liiketulos 28,3 milj. euroa (1,6 milj. e) Ilman

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4. Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu lokakuuta 2003

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu lokakuuta 2003 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2003 23. lokakuuta 2003 Fortumin tammi-syyskuu 2003 Vahva tuloskehitys jatkuu Huomattava parannus jatkuvissa liiketoiminnoissa Kassavirta pysyi edelleen hyvänä. Markkina-asema

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus 2017 Q3 tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2017 Detection Technology Q3: Lääketieteen sovellukset kasvuajurina Heinä-syyskuu 2017 lyhyesti

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Osavuosikatsaus 1.1. - 3.9. Esitys 24.1. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q3/ Q3/26 1-9/ 1-9/26 26 Liikevaihto 55,7 51,4 161,2 148,4 22,6 Liikevoitto,5,3 2,2,4

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 ESITYS 26.4.2006 Liikevaihdon jakauma 1-3/2006 49,2 milj. euroa Joustopakkaukset 18,6 milj. euroa 38 % Kosteuspyyhkeet 34 % Kuitukankaat 28 % Pyyhkeet

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla IMATRAN LÄMPÖ OY Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2018

Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2018 Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 218 22.11.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Osavuosikatsaus 218 Q3/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2018 Kymenlaakso Sähkö -konsernin sähkön myynti kasvoi katsauskaudella 4,2 prosenttia ja jakelualueella käytettiin sähköä 575 miljoonaa kilowattituntia, mikä on 6,3 prosenttia

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018

Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018 Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 218 23.8.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Puolivuosikatsaus 218 Q2/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen Yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3. Esitys 25.4. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q1 Q1 26 26 Liikevaihto 54,3 49,3 22,6 Liikevoitto 1,3,6 1,2 Katsauskauden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus.. - 3.6. Esitys 8.7. Suominen yhteensä Milj. EUR Q/ Q/7 Q-Q/ Q-Q/7 7 Liikevaihto 55, 5, 9,6 5,5 5, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta,6,5,5,7,7 Liikevoitto,6,5,5,7-6,8 Katsauskauden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen Yhtymä Oyj

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen Yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.211 Esitys 18.7.211 18.7.211 1 Suomisen H1 lyhyesti Liikevaihto +4%, raaka-ainehinnat ainehinnat tasoittuivat, positiivinen kassavirta Milj. Q2/211 Q2/21 Q1-Q2/211 Q1-Q2/21 21

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso Puolivuositulos 2018 January 1 June 30 Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.7.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ TULOSTIEDOTE ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ TULOSTIEDOTE ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ TULOSTIEDOTE 1.1. - 3.9.24 ESITYS 2.1.24 Liikevaihdon jakautuma 1-9/24 Joustopakkaukset 51,1 milj. euroa 28,5 % Muut (Inka) 6,2 milj. euroa 3,5 % Kosteuspyyhkeet 66,1 milj. euroa 36,9

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti. Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen Pori Energia kestävän kehityksen linjoilla ARVOT VISIO TOIMINTA-AJATUS Teemme työtä vastuullisesti, yhdessä toimien, asiakasta, työtä ja toisiamme arvostaen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Raision liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani

Raision liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani Raision liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani Raision huhti-kesäkuu 2019 toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi talousjohtaja Toni Rannikko Raisio Oyj 7.8.2019 Raision Q2/2019: liikevaihto kasvoi ja liiketulos

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 6.11.2014 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Finda Vuosikertomus 2014

Finda Vuosikertomus 2014 DNA OY VUONNA 2014 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne säilyi koko vuoden 2014 haasteellisena, mikä lisäsi epävarmuutta myös tietoliikennealalla. Kuluttajien ostovoiman ja taloudellisen luottamuksen heikentyminen

Lisätiedot