2 Vuosikertomus Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Vuosikertomus 2004. Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25"

Transkriptio

1 1

2 2 Vuosikertomus 2004 Sisällysluettelo Vuosi 2005 lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Energiavuosi Strategiset valinnat 10 Täyden palvelun energiatalo 14 Hallinto 18 Henkilöstö 19 Hallituksen toimintakertomus 20 Taloudelliset luvut Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25 Päiväykset ja allekirjoitukset 37 Tilintarkastus 37 Henkilöstö ja yhteystiedot 38

3 Vuosi 2005 lyhyesti 3 Vuosi 2005 lyhyesti Haminan Energia on alueellinen energia-alan palvelutuotantoon keskittyvä yritys, jonka toimintaalue on eteläinen Kymenlaakso. Palvelutuotantoon kuuluvat sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- ja tiedonsiirtopalvelut. HAMINAN KAUPUNKI OMISTAA KOKO HAMI- NAN ENERGIAN OSAKE- KANNAN. AVAINLUVUT Liikevaihto, milj 14,9 15,5 20,0 18,9 18,9 Liikevoitto, milj. 0,4 0,6 0,9 1,0 1,5 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. 0,2 0,5 0,7 0,8 1,1 Taseen loppusumma 20,2 20,5 21,3 25,4 26,9 Henkilöstö keskimäärin LIIKEVAIHTO, milj. VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, milj. LIIKEVAIHDON JAKAUMA 2005, milj. Maakaasu Sähkö Muu 3,1 8,7 7,1

4 4 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön tulos oli jälleen kerran historian paras. Tulokseen tulee olla erityisen tyytyväinen kun muistetaan, että yhtiön toimintapolitiikkana on toimia valtakunnallisesti edullisilla asiakashinnoilla. Tässä tavoitteessa onnistuimme myös erittäin hyvin: yhtiö on pysytellyt valtakunnallisesti halvimmassa kolmanneksessa niin sähköenergian kuin sähkönsiirronkin osalta. Maakaasun hinta on pysynyt huomattavasti polttoöljyjä halvempana ja laajakaistapalvelut ovat erittäin kilpailukykyisiä. Perustan hyvään tulokseen on luonut kaupungin periaate yhtiön tuloksen käyttämisestä: yksi kolmannes ohjataan osinkona kaupungille, yksi kolmannes asiakkaille edullisina hintoina ja yksi kolmannes yhtiön kehittämiseen. Kaupungin omistajapolitiikka on ollut pitkäjänteistä ja mahdollistanut yhtiön kehittämisen. Samalla Haminan kaupungin aktiivinen panostus satamaan sekä asunto- ja teollisuusalueisiin on luonut alueelle vahvan kasvun, mikä on myös heijastunut kasvaneena energiankäyttönä. Haminan Energian pitkäjänteinen toimintapolitiikka on omalta osaltaan luonut kestävät ja pysyvät asiakassuhteet, joiden avulla taloudellinen kehittyminen on ollut vakaata. Yhtiö on määrätietoisesti panostanut strategisiin investointeihin ja samalla myös henkilöstön sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen. Investointien onnistumista osoittaa jatkuvasti parantunut toiminnallinen tulos vaikka tulosta rasittavat poistot ja rahoituskulut ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Yhtiön menestymisen avaimia ovat päätöksenteon joustavuus, nopeus, innovatiivisuus sekä itsenäisyys. Hyvinä esimerkkeinä tästä olivat tuulivoimalainvestoinnin sijoittaminen Kemiin ja Energiavertikaali-tietojärjestelmäkokonaisuuden hankkiminen ensimmäisenä energiayhtiönä Suomessa. Molemmissa ratkaisuissa Haminan Energia halusi myös tukea suomalaista osaamista. Kemin voimalainvestointi on herättänyt laajaa mielenkiintoa alalla. Perinteisesti ajatteleva yritys yrittäisi sijoittaa voimalan jääräpäisesti lähialueille kustannuksista ja ympäristön vastustuksesta huolimatta. Sen sijaan asioita laajemmin tutkimalla ja avoimin silmin eri vaihtoehtoja punnitsemalla kaikkien osapuolien kannalta todella hyvä ratkaisu saattaa syntyä yllättävästä paikasta. Tulevaisuuden näkymät Yhtiön tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Panostukset maakaasuliiketoimintaan, laajakaistaan ja oman tuotannon lisäämiseen ovat olleet onnistuneita ja oikein

5 Toimitusjohtajan katsaus 5 RAATIHUONE Kellon alle on voinut mennä hyvässä ja pahassa. Tästä Kadettikoulun puolelta jyrkkiä portaita ylös. Siellä olivat viskaalit. Siellä kokoontui valtuusto. Ja kokoontuu taas. Toiselta puolelta joutui putkaan. Silloin ei tarvinnut itse aina edes kävellä. Ovesta on mennyt kuningas. Ja monta äänikuningasta. Keskemmällä Haminaa et voi olla. ajoitettuja. Haminan varuskuntaalueen verkostojen siirto Haminan Energian hallintaan on ollut yhtiön strategiana jo useamman vuoden. Toteutettu järjestely mahdollistaa sähkö- ja kaukolämpöverkostojen tehokkaamman ja keskitetymmän kehittämisen ja rakentamisen Haminan kaupungin ydinalueella, johon varuskunta-alue keskeisesti kuuluu. Keskusta-alueen kehittäminen nousee tärkeimmäksi hankkeeksi lähitulevaisuudessa kauppatorin alueen suunnitelmien valmistuessa ja Tervasaaren alueen vapautuessa rakentamiselle. Haluan tässä yhteydessä esittää parhaimmat kiitokset asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja etenkin omalle henkilöstöllemme. Ilman Teidän aktiivista panosta ei Haminan Energia pysty kehittymään. Timo Toikka toimitusjohtaja Haminan Energian strategiaan kuuluu myös yhteistyö ja liittoutuminen kilpailuilla alueilla. Yhtiö on tiivistänyt kumppanuutta Kymen Puhelimen kanssa ja yhteistyö tulee parantamaan molempien yritysten laajakaistaliiketoimintojen kilpailukykyä. YKSI YHTIÖN MENES- TYMISEN AVAIMISTA ON PÄÄTÖKSENTEON JOUSTAVUUS, NOPEUS, INNOVATIIVISUUS SEKÄ ITSENÄISYYS.

6 6 Energiavuosi 2005 Energiavuosi 2005 Energiavuonna 2005 alkanut päästökauppa ja korkealla pysynyt öljyn maailmanmarkkinahinta pitivät energian markkinahintojen kehityksen hyvin nousujohteisena. Vastaavasti energiankäyttö taantui edellisvuosista työmarkkinaselkkauksesta johtuen. Viranomaiset ovat isojen haasteiden edessä Suomen energiastrategiaa miettiessä - myrskyvaroitus alalle on annettu. Suomen energiavuosi 2005 oli hyvin mielenkiintoinen. Päästöoikeuksien huima hinnannousu ja raaka-aineiden kohonneet maailmanmarkkinahinnat saivat kaikki energiahinnat nousu-uralle. Energioiden markkinahinnat nousivat voimakkaasti kertomusvuonna. Raakaöljyn hinta kohosi vuonna 2005 noin 65 %, sähkön noin 50 %, päästöoikeuksien hinta kolminkertaistui ja maakaasun tukkuhinta nousi noin 40 %. Myös valtiovalta oli yllättynyt päästöoikeuksien hinnannoususta ja vaikutuksesta sähkön hintaan. Sähkömarkkinoiden toimintaa ei taideta täysin ymmärtää joka taholla. Tämän osoittavat lausunnot, joissa puhutaan energiayhtiöiden tarkoituksellisesta vaikutuksesta sähkön Nord Pool -hintaan ja kaavailut ansiottoman arvonnousun leikkaamisesta esimerkiksi verotuksella, joka jollain merkillisellä mekanismilla alentaisi sähkön kuluttajahintaa. ENERGIOIDEN MARK- KINAHINNAT NOUSIVAT VOIMAKKAASTI ENER- GIAVUONNA.

7 Energiavuosi Sähkökatsaus Maakaasukatsaus Kaukolämpökatsaus Sähkön käyttö taantui edellisvuosista Suomen sähkön käyttö supistui viime vuonna 2,5 %. Supistuminen johtui paperiteollisuuden kuusiviikkoisesta työselkkauksesta ja poikkeuksellisen lämpimistä säistä. Suomi käytti sähköä viime vuonna 84,9 TWh (miljardia kilowattituntia), mikä oli vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vähennys edelliseen vuoteen oli 2,2 TWh. Suomessa sähkön käyttö on vähentynyt edellisvuodesta hyvin harvoin. Pieniä vähennyksiä oli vuosina 1991 ja 1975, suurempia vähennyksiä yleislakkovuonna 1956 sekä toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen. Jos kuluva vuosi on työmarkkinoilla rauhallinen ja lämpötilat ovat normaalit, sähkön käyttö kasvaa tänä vuonna. Pidemmällä aikajänteellä sähkön käyttö kasvaa lähes kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuonna teollisuus ja rakentaminen käyttivät sähköstä 52 %, koti- ja maataloudet 25,3 % sekä palvelut ja julkinen kulutus yhteensä 19,1 %. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni viime vuonna sähköstä 3,6 %. Kaikkiin käyttäjäryhmiin sisältyvä sähkölämmitys on noin kymmenen prosenttia sähkön käytöstä. Vuonna 2005 sähkölämmitykseen liitettiin noin uutta asuntoa. Sähkö lämmitti vuodenvaihteessa noin asuntoa, joissa asuu noin 1,6 miljoonaa suomalaista. Sähkön tuonti lännestä ennätystasolla Viime vuonna Pohjoismaiden vesitilanne palasi pitkän laskukauden jälkeen hyväksi. Samalla sähkön tuonti lännestä nousi lähes ennätystasolle. Venäläissähkö mukaanlukien Suomeen tuotiin viime vuonna sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viidesosa Suomen sähköstä katettiin vuonna 2005 sähkön nettotuonnilla. Kaksi kolmasosaa sähkön nettotuonnista tuli Venäjältä. Pidemmällä tähtäimellä näin korkea tuontiriippuvuus ei tule olemaan järkevää. Sähkön tuonnin kasvu ja viennin tyrehtyminen merkitsivät, että lauhdevoimantuotanto putosi kolmasosaan edellisvuotisesta. Myös vuoden 2005 alussa alkanut päästökauppa on vaikuttanut lauhdevoimantuotantoon. Suurimmat vaikutukset lauhdevoimatuotannon vähenemisellä on hiilen käyttöön. SUOMEN SÄHKÖNHANKINTA 2005 Yhteistuotanto (CHP) Ydinvoima Vesivoima Hiili ja muu lauhdevoima Tuulivoima Nettotuonti Vuonna 2005 Suomen maakaasun käyttö oli noin yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuonna Kaasun käyttöä vähensivät keskimääräistä lämpimämpi sää ja metsäteollisuuden seisokki keväällä. Maakaasun käyttö sähkön erillistuotannossa jäi myös suhteellisen vähäiseksi etenkin ennätysvuoteen 2003 verrattuna. Suomessa käytettiin kaasua vuonna 2005 yhteensä 41,9 TWh (4,195 miljardia kuutiota). Kesäkuun kaasun käyttö oli yli 40 % pienempi kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Lämpimistä säistä johtunut vähentynyt kaukolämmön tarve näkyi kaasun käytössä, joka maaliskuuta ja joulukuuta lukuun ottamatta oli koko ajan pienempi kuin edellisenä vuonna. Maaliskuu oli ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisesti talven kylmin kuukausi. Maakaasun tuonti Venäjältä ja siirtotoiminta Suomessa sujuivat häiriöittä koko vuoden ajan. Vuonna 2006 maakaasun käyttö palautunee vuosien 2003 ja 2004 tasolle. Merkittävää lisäkäyttöä maakaasulle tulee Porvoon öljynjalostamolla, jossa maakaasusta tehdään vetyä. Sitä tarvitaan uudessa city-dieselin tuotantoprosessissa. Kaukolämpöä myytiin Suomessa viime vuonna 28,8 TWh. Myynti pieneni edellisvuoteen verrattuna 2 %. Myynnin lasku johtui huomattavasti keskimääräistä leudommasta vuodesta. Myynnin rahallinen arvo oli 1,2 miljardia euroa. Vuoden myynti jäi peräti 8 % vertailukauden keskiarvosta. Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 53 %. Kaukolämpöä myytiin näille 636 miljoonalla eurolla. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa. Kaukolämpötaloissa asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa osuus on yli 90 %. Valtaosa maamme julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,2 TWh. Määrä oli prosentin edellisvuotta vähemmän. Kaukolämmöstä 74 % saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Maakaasu oli tärkein kaukolämmön tuotantopolttoaine. Maakaasulla tuotettiin 40 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 25 %. Sen käyttö pieneni vajaalla prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus oli noin 18 %. Käyttö väheni hieman edellisvuodesta. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus oli 12 %. Kasvua oli vajaan prosenttiyksikön verran. Öljyllä tuotettiin noin neljä prosenttia kaukolämmöstä.

8 8 Energiavuosi 2005 SÄHKÖN MARKKINAHINNAN HEI- LAHDUKSET SIIRTYIVÄT LOPPU- ASIAKASHINTOIHIN MALTILLISESTI. JOHANNEKSEN KIRKKO Koko elämä oven takana. Kastettava vauva kapaloissaan. Joulukirkon väkevä veisuu. Hermostunut morsian. Vielä hermostuneempi sulhanen alttarilla jo odottamassa. Rippijuhlien aikuistumisriitti. Myös viimeinen tervehdys. Lähtö vielä isommille oville. Energian hinnat Sähkön hintaheilahtelun vaikutukset maltillisia Sähkön verollinen kokonaishinta kotitalouksille nousi vuonna 2005 keskimäärin runsaan prosentin. Energiahinta nousi noin 3 %, mutta siirtohinnat laskivat keskimäärin noin prosentin. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla energian hinta vielä laski, mutta toisella puoliskolla kohonneiden päästöoikeushintojen vaikutus alkoi näkyä loppuasiakashinnoissa. Sähköenergian hintamuutokset loppuasiakkaille ovat pysyneet keskimäärin hyvin maltillisina, kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna hinnat ovat keskimäärin jopa hieman alhaisempia. Loppuasiakashintojen maltillinen nousu on sikäli merkittävää, että sähköpörssin Suomen aluehinta on kahden viimeisen vuoden aikana noussut 2,8 sentistä kilowattitunti 3,7 senttiin kilowattitunti eli noin kolmanneksen. Suomessa sähköyhtiöiden reagointi markkinahinnan heilahduksiin ei vieläkään ole muuttunut samantapaiseksi kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa markkinahintojen muutokset siirtyvät nopeasti loppuasiakashintoihin. Kun EU:n sisäisen päästökaupan käynnistyttyä vuoden 2005 alusta päästöoikeuksien hintataso hilautui varsin nopeasti yli 20 euron hiilidioksiditonnilta, syntyi helposti mielikuva sähkön ripeästä kallistumisesta. Tätä kuvaa ruokki vielä se, että keskikesästä lähtien sähköyhtiöiltä alkoi tulla ilmoituksia hinnan korotuksista kun tulevaa kehitystä ennakoivat termiinit nousivat selvästi. Vesivarastot olivat alkaneet täyttyä syksyllä 2004 ja alkuvuonna 2005 oltiin pitkän ajan normaalitilanteessa, mikä mahdollisti hintojen laskun. Vesitilanne pysyi koko vuoden 2005 hyvänä ja loppuvuodesta varastot olivat jopa hieman pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Hyvä vesitilanne on helpottanut päästökaupan aiheuttamia sähkön loppuasiakashintojen korotuspaineita, joten korotukset on voitu pitää maltillisina. Loppuvuonna 2005 sähkön markkinahinta oli varsin selvässä nousussa. Tällä hetkellä pörssin termiinihinnat näyttäisivät arvioivan, että sähkön markkinahinnan kehitys jatkuu nousupainotteisena. Kuten viime vuonna, myös tämän vuoden sähkön hintakehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Polttoaineiden hintakehitys vaikuttaa paitsi suoraan myös välillisesti päästökaupan kautta sähkön markkinahintaan. Päästöoikeusmarkkinoiden toimintaan vaikuttaisi taas se, että kaikki EU-maat saisivat päästöoikeusjärjestelmänsä kuntoon ja tarjonta markkinoilla lisääntyisi sen myötä. Hintakehitykseen vaikuttava merkittävä tekijä on edelleen pohjoismainen vesitilanne, joka on nyt suhteellisen hyvä. Tilanteen säilyminen samanlaisena helpottaisi toki myös loppuasiakashintoihin kohdistuvia hintapaineita. Maakaasun hintataso korkealla Maakaasun keskihinta Suomessa nousi n. 40 % vuoden 2005 aikana. Hinnan nousuun vaikutti vahvasti raakaöljyn kallistuminen. Vastaavasti maakaasun kanssa kilpailevat polttoöljyt kallistuivat %. Vuoden 2006 hinnan kokonaisnousuksi arvioidaan keskimäärin 30 % vuoden 2005 maakaasun keskihintaan nähden. Leuto sää vaimensi kaukolämmön hinnankorotukset Suomessa kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 4,1 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi 6 % edellisestä vuodesta. Korotus lisäsi lämmityskustannuksia kerrostalokolmiossa 2,20 euroa/kk ja omakotitalossa 4,10 euroa/kk. Lämpimät säät kompensoivat kuitenkin korotuksen. Noin 25 % kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttaa yleisesti entinen kaukolämmityksen infrastruktuurin koko. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia

9 Energiavuosi tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan tuottovaatimukset. Maakaasun tilanne Maakaasun tukkumyyjä yllätti alan toimijat syksyllä 2005 julkaisemalla uuden hinnoittelujärjestelmän M2006. Maakaasun hintaan osattiin odottaa indeksien, lähinnä öljyn, kallistumisen seurauksena tuntuvaa korotusta. Alan yllätykseksi uudessa hinnoittelussa myös kohennetaan tuntuvasti myyjän tuottotasoa. Korotus tuntuu kohtuuttomalta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa missä päästökauppa ja kohonneet energiakustannukset ovat muutenkin nostaneet teollisuuden ja voimantuotannon kustannukset kestämättömiksi. Asiakkaat ovat todella haasteellisen tilanteen edessä sillä maakaasun käytön korvaaminen teollisuusprosesseissa ja voimantuotannossa ei onnistu lyhyellä aikavälillä. Alan toimijat ovatkin valittaneet kohtuuttomaksi katsomastaan korotuksesta Energiamarkkinavirastolle jonka päätöstä odotetaan maaliskuussa Mikäli Energiamarkkinavirastolla ei ole mahdollisuutta puuttua olemassa olevan lainsäädännön puitteissa hinnoitteluun, tulee viranomaisten ryhtyä välittömästi lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin monopoliaseman väärinkäytön estämiseksi tulevaisuudessa. Haminan Energian toimintaan tai maakaasun kilpailukykyyn Haminassa tukkumyyjän toiminnalla ei onneksi ole vaikutuksia, sillä olemme onnistuneet alentamaan kustannuksia ja tehostamaan toimintaa maakaasun verkkotoiminnassa. Tulevaisuuden näkymät energiaalalla Vuosi 2006 tulee asettamaan suuret haasteet energia-alalle ja varsinkin alaa ohjaaville viranomaisille. Vuoden 2005 aikana saatu myrskyvaroitus päästöoikeuksien hinnoista ja niiden vaikutuksesta sähkön hintaan on varmaan mielessä mietittäessä uuden päästökauppajakson pelisääntöjä. Samoin alkuvuosi 2006 osoitti, miten haavoittuvainen nykyinen sähkömarkkinajärjestelmämme on sekä hinnan että toimitusvarmuuden osalta kun olemme ajautuneet tilanteeseen missä viidennes sähköstä tuodaan Suomen ulkopuolelta. Mikä olisi ollut tilanne jos myös Ruotsissa olisi ollut kovat pakkaset? Sähkön jakeluverkkojen toimitusvarmuus on myös herättänyt paljon kysymyksiä ja tyytymättömyyttä. Viranomaiset vaativat toisella kädellä markkinoiden avaamista ja toisella kustannuksien karsimista. Sitten kun sääntelyn seurauksena pyrstö tarttuu tervaan, kyseenalaistetaan korkeat markkinahinnat ja vaaditaan lisää toimitusvarmuutta! Ongelmaa kerrakseen on myös Suomen energiastrategiassa, jonka mukaan Suomi tullaan pelastamaan tukeutumalla ja panostamalla uusiutuviin energioihin. Muiden energiamuotojen tukeminen ja kehittäminen tuntuu täysin unohtuneen. Mikä on lopputulos panostettaessa vain yhteen vaihtoehtoon ja onko meillä siihen varaa? Tulemme valitettavasti elämään korkeiden energianhintojen jakson tulevaisuudessa. Suomen lähiaikojen energiastrategia ja päästökauppaohjaus ratkaisee, miten paljon voimme siihen itse vaikuttaa. Vaikutetaan yhdessä päätöksiin! Timo Toikka toimitusjohtaja VUOSI 2006 TULEE ASETTAMAAN SUURET HAASTEET ENERGIA- ALALLE JA VARSINKIN ALAA OHJAA- VILLE VIRANOMAISILLE. RAUHANKATU 3 Biblioteekki täytyy järjestää kaupunkilaisille. Lainasto. Että saavat hengellensä rakennuspuita. Pihan puolelle vielä neuvola, niin jo on asiat mallillaan. Raatimiehet ne osaavat. Vielä taittuu hinkuyskä. Vielä voitetaan poolio eli lapsihalvaus. Puntari sinne on saatava. Että huomataan varoa. Jos on jonkun lapsella riisitaudin vaara.

10 10 Strategiset valinnat Strategiset valinnat Haminan Energian pitkäjänteinen toimintapolitiikka luo omalta osaltaan kestävät ja pysyvät asiakassuhteet joiden avulla taloudellinen kehittyminen on vakaata. Haminan Energia panostaa määrätietoisesti strategisiin investointeihin ja samalla myös henkilöstön sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen. Haminan Energia on alueellinen energiaalan palvelutuotantoon keskittyvä yritys. Toiminta-alueeksi olemme määrittäneet eteläisen Kymenlaakson; Hamina, Virolahti, Miehikkälä, Kotka ja Pyhtää. Yhtiön tarkoitus ei ole tuottaa maksimaalista voittoa omistajalleen vaan oman toiminnan tehokkuudella ja toimintaa ohjaavilla valinnoilla turvata toimintaalueensa asiakkaille edullisten ja monipuolisten energiavaihtoehtojen saatavuus ja siten edesauttaa uuden yritystoiminnan sijoittumista Haminaan sekä lisätä jo olemassa olevan yrityskannan kilpailukykyä ja näin omalta osaltaan huolehtia alueen työllisyydestä ja hyvinvoinnista. Yhtiömme toimintapolitiikan mukaisesti toimintaa ei määritellä yksittäisen tuotteen, sähkön, maakaasun, lämmön tai tiedonsiirron yksittäisten ominaisuuksien mukaisesti vaan toiminta käsittää tuotteeseen liittyvän palveluketjun, energiapalvelun. Energiapalvelut ovat asiakkaidemme tärkeä strateginen kilpailutekijä. Olemme sitoutuneet toimintapolitiikassamme näiden palveluiden tuottamisen jatkuvaan parantamiseen. Tuotteidemme ja palvelujemme tulee pyrkiä täyttämään asiakkaiden sekä energiamarkkinoiden asettamat vaatimukset, jotka pohjautuvat asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kartoitettuihin tarpeisiin ja odotuksiin tänään, huomenna ja tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on taata mahdollisimman vakaa ja edullinen energian hinta oman toiminta-alueemme asiakkaille. Tärkein tehtävämme on verkosto- ja tuotanto-omaisuuden hallinta ja operointi. Tärkeimmät liiketoiminta-alueet toiminnassamme ovat maakaasu ja sähköliiketoiminnat, jotka jakautuvat edelleen verkosto- ja myyntiliiketoimintaan. Energianhankinta ja riskipolitiikka Sähkönmyynnissä on tällä hetkellä energiamarkkinoiden ainoa aito kilpailutilanne. Nord Poolin vaikutus sähkön

11 Strategiset valinnat 11 BASTIONIN OVET Jykevät ovet. Jo olemukselleen kertovat. Kutsumattoman on turha tulla. Ovien takana, vuosien saatossa, salaisuuksia, ammuksia. Nyt julkisempaa; markkinaa, murkinaa ja ammusten tilalle paukkuja. Historian haamut kulkevat holveissa yhtä jalkaa nykypäivän tekniikan kanssa. Agentsin kitaristi Pulliainen sanoi muurarin poikana tiedän, että holvirakenne on vahvin rakenne. Tuskin koskaan, tuskin missään, on vangeista ollut niin paljon iloa kuin Bastionia korjatessa. Pahat teot muuttuivat hyviksi teoiksi, jotka kestävät taas vuosisatoja. Se on sovitettu. hinnoitteluun ja markkinahintoihin on tänä päivänä vahva, eikä selkeitä eroja hinnoitteluun pääse eri myyjien välille syntymään. Sähkön hankinnassa on useita vaihtoehtoisia hankintalähteitä, joten tärkeimmäksi menestystekijäksi markkinoilla nousee aktiivinen suojautuminen markkinahinnan vaihteluja vastaan. Haminan Energialle on laadittu riskienhallintapolitiikka, joka ohjaa yhtiön energian hankintaa. Riskipolitiikan mukainen toiminta johtaa aktiiviseen suojauskäytäntöön, jonka avulla pystytään turvaamaan edullisen energian tarjoaminen asiakkaille energian markkinahinnan vaihdellessa voimakkaasti. Markkinahinnan voimakkaat vaihtelut ovat kuitenkin osa toimivia energiamarkkinoita. Tänä päivänä energiamarkkinat eivät enää ole pohjoismaiset vaan eurooppalaiset; markkinahinnan vaihteluun vaikuttaa pohjolan vesitilanteen lisäksi myös Euroopan säätila ja päästökaupassa olevan hiilidioksiditonnin markkinahinta. Markkinahintavaikutuksen lisäksi hiilidioksiditonnin markkinahinta osaltaan ohjaa kulloinkin käytössä olevaa tuotantotapaa. Vuonna 1999 yhtiöllä ei ollut omaa tuotantoa eikä tuotanto-osuuksia. Valitun strategian mukaisesti vuoden 2005 lopussa omaa tuulivoimatuotantoa oli 3,0 MW ja omaa CHP -kaasumoottorituotantoa 2,3 MW. Vuoden 2009 loppupuolella tulee tuotantokäyttöön 1 MW:n ydinvoima-osuus Olkiluoto kolmesta. Energianhankinnan hajauttamisella eri lähteisiin on onnistuttu suojauksien ohella vaimentamaan markkinahintojen vaihtelun vaikutuksia myyntihintoihin. Tuulivoimainvestointi Kemin Ajokseen on osa hankintasalkun hajauttamista ja samalla myös suojautumista päästökaupan aiheuttamiin hinnanvaihteluihin. Päästökaupan alkaminen vuoden 2005 alussa toi yllätyksen alalle ja myös poliitikoille, sillä päättäjät eivät olleet uskoneet päästökaupan näin voimakkaaseen markkinahintavaikutukseen. Yhtiömme sijoitus viidenteen ydinvoimalaan on ollut oikein ajoitettu ja harkittu. Voimalan valmistuessa 2009 on päästökaupassa jo käynnissä toinen jakso. Toisen jakson päästöjen vähentämisvelvoite ei ole vielä tiedossa, mutta kuitenkin on jo selvää, että Kioton sopimusta jatketaan myös toisen jakson jälkeen vuonna 2012 ja että päästökauppa tulee vaikuttamaan entistä voimakkaammin energian markkinahintaan. Oman tuotannon lisääminen ja tuotanto-osuuksien hankkiminen tuotantolaitoksista, joiden tuotantotekniikka perustuu pienipäästöisiin polttoaineisiin, on selkeä strateginen valinta, jolla osaltaan turvataan

12 12 Strategiset valinnat LIIKETOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN TEHDÄÄN HARKITUSTI JA PIENIN ASKELIN. KAUPPIAANTALON MUSEO Poika, menepä hakemaan Wetusenkolta nappeja! Piika, riennäpä katsomaan onko Paavolassa sitruunia. Tuo Nikkiseltä sikuria tullessasi. Muistapa toppa Kerho-savukkeita iskälle. edullisen energian hankinta asiakkaidemme tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Harkittua tuotekehitystä Tavoitteemme on olla alueellinen energiapalveluiden tuottaja. Tavoite edellyttää aktiivista panostusta tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Tarjottavien palveluiden monipuolisuus on osa liiketoiminnan riskien hajauttamista ja helpottaa liiketoiminnan riskien hallintaa. Lämpöliiketoiminnan mukaantulo liiketoimintoihimme avasi mahdollisuuden lämmön ja sähkön yhteistuotannon kehittämiselle. Kehitystyön tuloksena olemme onnistuneet jo ottamaan käyttöön hajautetun tuotannon optimointijärjestelmän ja siihen liitetyn toimivan kaukokäyttöjärjestelmän. Kyseinen kehitystyö on ollut välttämätön pienten yhteistuotantolaitoksien kannattavalle käytölle. Työssä on onnistuttu erinomaisesti ja panostuksemme on jatkunut osallistumisena erinäisiin tutkimusprojekteihin. Polttokennotutkimustyö jatkuu edelleen ja aikanaan mahdollistavat myös käytännön sovellukset pienkuluttajille. Tuotekehitykseen sijoitettavat panokset ovat pieniä yhtiön liiketoiminnan laajuus huomiin ottaen, mutta ne ovat tarkkaan harkittuja ja liiketoimintojen kehittäminen tehdään harkiten ja pienillä askelilla. Maakaasun liikennekäytön lisääminen on Euroopan Unionin strateginen tavoite; maakaasun käyttöä liikennepolttoaineena pyritään lisäämään siten, että vuoteen 2020 mennessä kaikesta käytetystä liikennepolttoaineesta maakaasua on 10 %. Haminan Energia tulee panostamaan omalla toiminta-alueellaan maakaasun liikennekäyttöön. Kuluvan vuoden aikana tulemme investoimaan ensimmäisen julkisen maakaasun jakeluaseman. Maakaasun käyttö soveltuu erinomaisesti paikallisen palvelutuotannon liikkuvan ajoneuvokaluston polttoaineeksi. Haminan teknisetja terveyspalvelut, postin ja tavaran jakelutoiminta, taksipalvelut ja miksei myös satamien liikkuva nostokalusto voisivat hyvin olla maakaasun käyttäjiä. Tiedonsiirtopalvelut - laajeneva liiketoiminta-alue Tiedonsiirtopalvelut on nopeasti kehittyvä liiketoiminta-alue ja alan seuraaminen vaatii jatkuvasti panostusta uusien tekniikoiden testaamiseen ja käyttöönottoon. Tällä hetkellä operaattoreiden aggressiivinen hintakilpailu markkinaosuuksista on laskenut alan kannattavuutta merkittävästi. Langattomien verkkojen käyttö on saanut liikkeelle myös suuret alan toimijat. Viestintävirasto ei ole saanut lupauksista huolimatta luvanvaraisten taajuuksien lupakäsittelyä Suomessa tehdyksi johtuen runsaasti lisääntyneestä kiinnostuksesta luvanvaraisten taajuuksien käyttöön langattoman laajakaistaverkon ratkaisuissa. Tiedonsiirtopalveluiden markkinat kasvavat räjähdysmäisesti. Alalle tulee uusia toimijoita sekä liikeideoita ja tekniikoita nopealla syklillä. Kilpailu markkinoista on kova ja muutosvauhti on suuri joten reagointinopeus muutoksiin on elintärkeätä. Tiedonsiirtopalvelut tukevat niin vahvasti yhtiön muita liiketoimintoja, että tiedonsiirtopalvelut on Haminan Energialle strategisesti erittäin tärkeä liiketoiminta. Olemme koekäyttäneet menneen vuoden aikana luvanvaraisia taajuuksia käyttävää Wimax-verkkoa Haminassa erinomaisin tuloksin. Tekniikka mahdollistaa laajojen haja-asutusalueiden liittämisen palvelun piiriin ja tarjoaa laajemman alueen lisäksi myös nopeammat yhteydet sellaisia tarvitseville asiakkaille. Se mahdollistaa kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi asuttujen saarten liittämisen laajakaistaverkkoomme. Toimitaloomme on käyttöönotettu sisäja ulkoalueiden kameravalvontajärjestelmä. Järjestelmään lisätään kuluvan vuoden aikana myös tuotantolaitokset. Järjestelmä lisää henkilöstömme työturvallisuutta ja parantaa tuotantolaitosten kaukovalvontaa. Tulemme jatkossa kehittämään valvontajärjestelmään myös palvelutuotantoa asiakkaiden tarpeita varten.

13 Strategiset valinnat 13 Verkostot Haminan Energian verkkoalue on pieni verrattuna moneen muuhun alalla toimivaan verkkoyhtiöön, mutta ei suinkaan pienimmästä päästä. Kuitenkin liikevaihto ja toiminnan laajuus nostaa yhtiön keskikokoiseksi alan vertailussa. Strategiamme asettaa selkeän tavoitteen verkko-omaisuuden hyvälle hoidolle. Liiketoiminta on monopoliasemassa ja energiamarkkinalaki ohjaa voimakkaasti niin sähkön kuin maakaasunkin jakelutoimintaa. Verkosto-omaisuus sitoo runsaasti pääomaa ja sen tuottotaso on pieni, mutta samalla liiketoiminnan riskit ovat pienet. Sen vuoksi olemmekin asettaneet toimintamme tavoitteeksi organisaation pitämisen pienenä ja organisaation toiminnan tehokkuuden korkealla. Toimintaamme ohjaa määrätietoinen ja pitkäjänteinen suunnitelmallisuus sekä laadukas kunnossapito ja rakennuttaminen. Toiminta perustuu aktiiviseen kilpailuttamiseen ja toimittajien työn laadun seurantaan. Henkilöstö Tehokkaan toiminnan takaa löytyvät aina hyvä käytännöllinen työympäristö, osaava henkilöstö ja kunnossa olevat, ajanmukaiset työkalut. Henkilöstön osaamiseen panostetaan kouluttamalla henkilöstöä säännöllisesti lainsäännön ja energiamarkkinoiden muutoksia vastaavasti. Henkilöstön tulee kyetä tulevaisuudessa käsittelemään yhä laajempia tietovirtoja ja tekemään nopeita ja itsenäisiä päätöksiä ja toiminnan on oltava järjestelmällistä. Palvelutason, toiminnan tehokkuuden ja laadun merkitys yhtiön toiminnassa kasvaa. Kuluvan vuoden aikana uudistamme toimintamme kaikki tietojärjestelmät verkkotietojärjestelmää lukuunottamatta. Järjestelmiemme uudistamisen myötä saamme modernit työkalut myös oman toimintamme seurantaan ja luomme paremmat edellytykset toimintamme kehittämiseen. Lisäksi tulemme tarjoamaan asiakkaille mahdollisuuden seurata extranetpalvelun kautta omaa energiankäyttöä tarkemmin. Työympäristö on viihtyisä ja ajanmukainen. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota kartoittamalla vuosittain työtehtäviin ja työvaiheisiin liittyvät riskit. Yhtiössä toimii TYKY-työryhmä, joka samalla toimii työsuojelulain edellyttämänä yhteistoimintaorganisaationa. Työryhmä ylläpitää työsuojelun vuosittaista toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Jokaisen henkilön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut sekä tehdään kerran vuodessa työtyytyväisyyskysely henkilöstölle. Kehityskeskustelut ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset ohjaavat toiminnan ja työympäristön kehitystä. Toimintamme kehittäminen on osa jokapäiväistä työtämme, missä pyrimme aina hyvään ja edulliseen lopputulokseen asiakkaidemme eduksi. Haluan tässä yhteydessä lausua kiitokset menneestä vuodesta yhtiön henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti asiakkaille. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja TUOTTEIDEMME JA PALVELUJEMME TULEE PYRKIÄ TÄYTTÄMÄÄN ASIAKKAIDEN SEKÄ ENERGIAMARKKINOIDEN ASETTAMAT VAATIMUK- SET, JOTKA POHJAUTU- VAT ASIAKKAITTEMME JA SIDOSRYHMIEMME KARTOITETTUIHIN TAR- PEISIIN JA ODOTUKSIIN TÄNÄÄN, HUOMENNA JA TULEVAISUUDESSA.

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4. Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö Paluu kannattavaan kasvuun Vuosi 2010 Näkymät vuodelle 2011 Pitkän tähtäimen kehitysohjelmat ja vuotuiset prioriteetit 2 Paluu

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Finda Vuosikertomus 2014

Finda Vuosikertomus 2014 DNA OY VUONNA 2014 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne säilyi koko vuoden 2014 haasteellisena, mikä lisäsi epävarmuutta myös tietoliikennealalla. Kuluttajien ostovoiman ja taloudellisen luottamuksen heikentyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.2004 31.12.2004

Tilinpäätös 1.1.2004 31.12.2004 Tilinpäätös 1.1. 31.12. Elisa Oyj Tilinpäätös 10.2.2005 1 Elisan vuosi Vuosi ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Energia 2012 Energian hinnat 2012, 3. neljännes Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Korjaus 21.12.2012: Jyrsin ja palaturpeen verolliset hinnat lämmöntuotannossa korjattu. Myös kotitaloussähkön

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Markkinat, liiketoiminta ja näkymät Kotimaa Qt Osingonjakoehdotus Esityksen sisältö Katsauskauden

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot