2 Vuosikertomus Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Vuosikertomus 2004. Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25"

Transkriptio

1 1

2 2 Vuosikertomus 2004 Sisällysluettelo Vuosi 2005 lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Energiavuosi Strategiset valinnat 10 Täyden palvelun energiatalo 14 Hallinto 18 Henkilöstö 19 Hallituksen toimintakertomus 20 Taloudelliset luvut Tuloslaskelma 22 Tase 23 Rahoituslaskelma 24 Tilinpäätöksen liitetiedot 25 Päiväykset ja allekirjoitukset 37 Tilintarkastus 37 Henkilöstö ja yhteystiedot 38

3 Vuosi 2005 lyhyesti 3 Vuosi 2005 lyhyesti Haminan Energia on alueellinen energia-alan palvelutuotantoon keskittyvä yritys, jonka toimintaalue on eteläinen Kymenlaakso. Palvelutuotantoon kuuluvat sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- ja tiedonsiirtopalvelut. HAMINAN KAUPUNKI OMISTAA KOKO HAMI- NAN ENERGIAN OSAKE- KANNAN. AVAINLUVUT Liikevaihto, milj 14,9 15,5 20,0 18,9 18,9 Liikevoitto, milj. 0,4 0,6 0,9 1,0 1,5 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. 0,2 0,5 0,7 0,8 1,1 Taseen loppusumma 20,2 20,5 21,3 25,4 26,9 Henkilöstö keskimäärin LIIKEVAIHTO, milj. VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, milj. LIIKEVAIHDON JAKAUMA 2005, milj. Maakaasu Sähkö Muu 3,1 8,7 7,1

4 4 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön tulos oli jälleen kerran historian paras. Tulokseen tulee olla erityisen tyytyväinen kun muistetaan, että yhtiön toimintapolitiikkana on toimia valtakunnallisesti edullisilla asiakashinnoilla. Tässä tavoitteessa onnistuimme myös erittäin hyvin: yhtiö on pysytellyt valtakunnallisesti halvimmassa kolmanneksessa niin sähköenergian kuin sähkönsiirronkin osalta. Maakaasun hinta on pysynyt huomattavasti polttoöljyjä halvempana ja laajakaistapalvelut ovat erittäin kilpailukykyisiä. Perustan hyvään tulokseen on luonut kaupungin periaate yhtiön tuloksen käyttämisestä: yksi kolmannes ohjataan osinkona kaupungille, yksi kolmannes asiakkaille edullisina hintoina ja yksi kolmannes yhtiön kehittämiseen. Kaupungin omistajapolitiikka on ollut pitkäjänteistä ja mahdollistanut yhtiön kehittämisen. Samalla Haminan kaupungin aktiivinen panostus satamaan sekä asunto- ja teollisuusalueisiin on luonut alueelle vahvan kasvun, mikä on myös heijastunut kasvaneena energiankäyttönä. Haminan Energian pitkäjänteinen toimintapolitiikka on omalta osaltaan luonut kestävät ja pysyvät asiakassuhteet, joiden avulla taloudellinen kehittyminen on ollut vakaata. Yhtiö on määrätietoisesti panostanut strategisiin investointeihin ja samalla myös henkilöstön sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen. Investointien onnistumista osoittaa jatkuvasti parantunut toiminnallinen tulos vaikka tulosta rasittavat poistot ja rahoituskulut ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Yhtiön menestymisen avaimia ovat päätöksenteon joustavuus, nopeus, innovatiivisuus sekä itsenäisyys. Hyvinä esimerkkeinä tästä olivat tuulivoimalainvestoinnin sijoittaminen Kemiin ja Energiavertikaali-tietojärjestelmäkokonaisuuden hankkiminen ensimmäisenä energiayhtiönä Suomessa. Molemmissa ratkaisuissa Haminan Energia halusi myös tukea suomalaista osaamista. Kemin voimalainvestointi on herättänyt laajaa mielenkiintoa alalla. Perinteisesti ajatteleva yritys yrittäisi sijoittaa voimalan jääräpäisesti lähialueille kustannuksista ja ympäristön vastustuksesta huolimatta. Sen sijaan asioita laajemmin tutkimalla ja avoimin silmin eri vaihtoehtoja punnitsemalla kaikkien osapuolien kannalta todella hyvä ratkaisu saattaa syntyä yllättävästä paikasta. Tulevaisuuden näkymät Yhtiön tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Panostukset maakaasuliiketoimintaan, laajakaistaan ja oman tuotannon lisäämiseen ovat olleet onnistuneita ja oikein

5 Toimitusjohtajan katsaus 5 RAATIHUONE Kellon alle on voinut mennä hyvässä ja pahassa. Tästä Kadettikoulun puolelta jyrkkiä portaita ylös. Siellä olivat viskaalit. Siellä kokoontui valtuusto. Ja kokoontuu taas. Toiselta puolelta joutui putkaan. Silloin ei tarvinnut itse aina edes kävellä. Ovesta on mennyt kuningas. Ja monta äänikuningasta. Keskemmällä Haminaa et voi olla. ajoitettuja. Haminan varuskuntaalueen verkostojen siirto Haminan Energian hallintaan on ollut yhtiön strategiana jo useamman vuoden. Toteutettu järjestely mahdollistaa sähkö- ja kaukolämpöverkostojen tehokkaamman ja keskitetymmän kehittämisen ja rakentamisen Haminan kaupungin ydinalueella, johon varuskunta-alue keskeisesti kuuluu. Keskusta-alueen kehittäminen nousee tärkeimmäksi hankkeeksi lähitulevaisuudessa kauppatorin alueen suunnitelmien valmistuessa ja Tervasaaren alueen vapautuessa rakentamiselle. Haluan tässä yhteydessä esittää parhaimmat kiitokset asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja etenkin omalle henkilöstöllemme. Ilman Teidän aktiivista panosta ei Haminan Energia pysty kehittymään. Timo Toikka toimitusjohtaja Haminan Energian strategiaan kuuluu myös yhteistyö ja liittoutuminen kilpailuilla alueilla. Yhtiö on tiivistänyt kumppanuutta Kymen Puhelimen kanssa ja yhteistyö tulee parantamaan molempien yritysten laajakaistaliiketoimintojen kilpailukykyä. YKSI YHTIÖN MENES- TYMISEN AVAIMISTA ON PÄÄTÖKSENTEON JOUSTAVUUS, NOPEUS, INNOVATIIVISUUS SEKÄ ITSENÄISYYS.

6 6 Energiavuosi 2005 Energiavuosi 2005 Energiavuonna 2005 alkanut päästökauppa ja korkealla pysynyt öljyn maailmanmarkkinahinta pitivät energian markkinahintojen kehityksen hyvin nousujohteisena. Vastaavasti energiankäyttö taantui edellisvuosista työmarkkinaselkkauksesta johtuen. Viranomaiset ovat isojen haasteiden edessä Suomen energiastrategiaa miettiessä - myrskyvaroitus alalle on annettu. Suomen energiavuosi 2005 oli hyvin mielenkiintoinen. Päästöoikeuksien huima hinnannousu ja raaka-aineiden kohonneet maailmanmarkkinahinnat saivat kaikki energiahinnat nousu-uralle. Energioiden markkinahinnat nousivat voimakkaasti kertomusvuonna. Raakaöljyn hinta kohosi vuonna 2005 noin 65 %, sähkön noin 50 %, päästöoikeuksien hinta kolminkertaistui ja maakaasun tukkuhinta nousi noin 40 %. Myös valtiovalta oli yllättynyt päästöoikeuksien hinnannoususta ja vaikutuksesta sähkön hintaan. Sähkömarkkinoiden toimintaa ei taideta täysin ymmärtää joka taholla. Tämän osoittavat lausunnot, joissa puhutaan energiayhtiöiden tarkoituksellisesta vaikutuksesta sähkön Nord Pool -hintaan ja kaavailut ansiottoman arvonnousun leikkaamisesta esimerkiksi verotuksella, joka jollain merkillisellä mekanismilla alentaisi sähkön kuluttajahintaa. ENERGIOIDEN MARK- KINAHINNAT NOUSIVAT VOIMAKKAASTI ENER- GIAVUONNA.

7 Energiavuosi Sähkökatsaus Maakaasukatsaus Kaukolämpökatsaus Sähkön käyttö taantui edellisvuosista Suomen sähkön käyttö supistui viime vuonna 2,5 %. Supistuminen johtui paperiteollisuuden kuusiviikkoisesta työselkkauksesta ja poikkeuksellisen lämpimistä säistä. Suomi käytti sähköä viime vuonna 84,9 TWh (miljardia kilowattituntia), mikä oli vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vähennys edelliseen vuoteen oli 2,2 TWh. Suomessa sähkön käyttö on vähentynyt edellisvuodesta hyvin harvoin. Pieniä vähennyksiä oli vuosina 1991 ja 1975, suurempia vähennyksiä yleislakkovuonna 1956 sekä toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen. Jos kuluva vuosi on työmarkkinoilla rauhallinen ja lämpötilat ovat normaalit, sähkön käyttö kasvaa tänä vuonna. Pidemmällä aikajänteellä sähkön käyttö kasvaa lähes kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuonna teollisuus ja rakentaminen käyttivät sähköstä 52 %, koti- ja maataloudet 25,3 % sekä palvelut ja julkinen kulutus yhteensä 19,1 %. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni viime vuonna sähköstä 3,6 %. Kaikkiin käyttäjäryhmiin sisältyvä sähkölämmitys on noin kymmenen prosenttia sähkön käytöstä. Vuonna 2005 sähkölämmitykseen liitettiin noin uutta asuntoa. Sähkö lämmitti vuodenvaihteessa noin asuntoa, joissa asuu noin 1,6 miljoonaa suomalaista. Sähkön tuonti lännestä ennätystasolla Viime vuonna Pohjoismaiden vesitilanne palasi pitkän laskukauden jälkeen hyväksi. Samalla sähkön tuonti lännestä nousi lähes ennätystasolle. Venäläissähkö mukaanlukien Suomeen tuotiin viime vuonna sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viidesosa Suomen sähköstä katettiin vuonna 2005 sähkön nettotuonnilla. Kaksi kolmasosaa sähkön nettotuonnista tuli Venäjältä. Pidemmällä tähtäimellä näin korkea tuontiriippuvuus ei tule olemaan järkevää. Sähkön tuonnin kasvu ja viennin tyrehtyminen merkitsivät, että lauhdevoimantuotanto putosi kolmasosaan edellisvuotisesta. Myös vuoden 2005 alussa alkanut päästökauppa on vaikuttanut lauhdevoimantuotantoon. Suurimmat vaikutukset lauhdevoimatuotannon vähenemisellä on hiilen käyttöön. SUOMEN SÄHKÖNHANKINTA 2005 Yhteistuotanto (CHP) Ydinvoima Vesivoima Hiili ja muu lauhdevoima Tuulivoima Nettotuonti Vuonna 2005 Suomen maakaasun käyttö oli noin yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuonna Kaasun käyttöä vähensivät keskimääräistä lämpimämpi sää ja metsäteollisuuden seisokki keväällä. Maakaasun käyttö sähkön erillistuotannossa jäi myös suhteellisen vähäiseksi etenkin ennätysvuoteen 2003 verrattuna. Suomessa käytettiin kaasua vuonna 2005 yhteensä 41,9 TWh (4,195 miljardia kuutiota). Kesäkuun kaasun käyttö oli yli 40 % pienempi kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Lämpimistä säistä johtunut vähentynyt kaukolämmön tarve näkyi kaasun käytössä, joka maaliskuuta ja joulukuuta lukuun ottamatta oli koko ajan pienempi kuin edellisenä vuonna. Maaliskuu oli ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisesti talven kylmin kuukausi. Maakaasun tuonti Venäjältä ja siirtotoiminta Suomessa sujuivat häiriöittä koko vuoden ajan. Vuonna 2006 maakaasun käyttö palautunee vuosien 2003 ja 2004 tasolle. Merkittävää lisäkäyttöä maakaasulle tulee Porvoon öljynjalostamolla, jossa maakaasusta tehdään vetyä. Sitä tarvitaan uudessa city-dieselin tuotantoprosessissa. Kaukolämpöä myytiin Suomessa viime vuonna 28,8 TWh. Myynti pieneni edellisvuoteen verrattuna 2 %. Myynnin lasku johtui huomattavasti keskimääräistä leudommasta vuodesta. Myynnin rahallinen arvo oli 1,2 miljardia euroa. Vuoden myynti jäi peräti 8 % vertailukauden keskiarvosta. Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 53 %. Kaukolämpöä myytiin näille 636 miljoonalla eurolla. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa. Kaukolämpötaloissa asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa osuus on yli 90 %. Valtaosa maamme julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,2 TWh. Määrä oli prosentin edellisvuotta vähemmän. Kaukolämmöstä 74 % saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Maakaasu oli tärkein kaukolämmön tuotantopolttoaine. Maakaasulla tuotettiin 40 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 25 %. Sen käyttö pieneni vajaalla prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus oli noin 18 %. Käyttö väheni hieman edellisvuodesta. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus oli 12 %. Kasvua oli vajaan prosenttiyksikön verran. Öljyllä tuotettiin noin neljä prosenttia kaukolämmöstä.

8 8 Energiavuosi 2005 SÄHKÖN MARKKINAHINNAN HEI- LAHDUKSET SIIRTYIVÄT LOPPU- ASIAKASHINTOIHIN MALTILLISESTI. JOHANNEKSEN KIRKKO Koko elämä oven takana. Kastettava vauva kapaloissaan. Joulukirkon väkevä veisuu. Hermostunut morsian. Vielä hermostuneempi sulhanen alttarilla jo odottamassa. Rippijuhlien aikuistumisriitti. Myös viimeinen tervehdys. Lähtö vielä isommille oville. Energian hinnat Sähkön hintaheilahtelun vaikutukset maltillisia Sähkön verollinen kokonaishinta kotitalouksille nousi vuonna 2005 keskimäärin runsaan prosentin. Energiahinta nousi noin 3 %, mutta siirtohinnat laskivat keskimäärin noin prosentin. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla energian hinta vielä laski, mutta toisella puoliskolla kohonneiden päästöoikeushintojen vaikutus alkoi näkyä loppuasiakashinnoissa. Sähköenergian hintamuutokset loppuasiakkaille ovat pysyneet keskimäärin hyvin maltillisina, kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna hinnat ovat keskimäärin jopa hieman alhaisempia. Loppuasiakashintojen maltillinen nousu on sikäli merkittävää, että sähköpörssin Suomen aluehinta on kahden viimeisen vuoden aikana noussut 2,8 sentistä kilowattitunti 3,7 senttiin kilowattitunti eli noin kolmanneksen. Suomessa sähköyhtiöiden reagointi markkinahinnan heilahduksiin ei vieläkään ole muuttunut samantapaiseksi kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa markkinahintojen muutokset siirtyvät nopeasti loppuasiakashintoihin. Kun EU:n sisäisen päästökaupan käynnistyttyä vuoden 2005 alusta päästöoikeuksien hintataso hilautui varsin nopeasti yli 20 euron hiilidioksiditonnilta, syntyi helposti mielikuva sähkön ripeästä kallistumisesta. Tätä kuvaa ruokki vielä se, että keskikesästä lähtien sähköyhtiöiltä alkoi tulla ilmoituksia hinnan korotuksista kun tulevaa kehitystä ennakoivat termiinit nousivat selvästi. Vesivarastot olivat alkaneet täyttyä syksyllä 2004 ja alkuvuonna 2005 oltiin pitkän ajan normaalitilanteessa, mikä mahdollisti hintojen laskun. Vesitilanne pysyi koko vuoden 2005 hyvänä ja loppuvuodesta varastot olivat jopa hieman pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Hyvä vesitilanne on helpottanut päästökaupan aiheuttamia sähkön loppuasiakashintojen korotuspaineita, joten korotukset on voitu pitää maltillisina. Loppuvuonna 2005 sähkön markkinahinta oli varsin selvässä nousussa. Tällä hetkellä pörssin termiinihinnat näyttäisivät arvioivan, että sähkön markkinahinnan kehitys jatkuu nousupainotteisena. Kuten viime vuonna, myös tämän vuoden sähkön hintakehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Polttoaineiden hintakehitys vaikuttaa paitsi suoraan myös välillisesti päästökaupan kautta sähkön markkinahintaan. Päästöoikeusmarkkinoiden toimintaan vaikuttaisi taas se, että kaikki EU-maat saisivat päästöoikeusjärjestelmänsä kuntoon ja tarjonta markkinoilla lisääntyisi sen myötä. Hintakehitykseen vaikuttava merkittävä tekijä on edelleen pohjoismainen vesitilanne, joka on nyt suhteellisen hyvä. Tilanteen säilyminen samanlaisena helpottaisi toki myös loppuasiakashintoihin kohdistuvia hintapaineita. Maakaasun hintataso korkealla Maakaasun keskihinta Suomessa nousi n. 40 % vuoden 2005 aikana. Hinnan nousuun vaikutti vahvasti raakaöljyn kallistuminen. Vastaavasti maakaasun kanssa kilpailevat polttoöljyt kallistuivat %. Vuoden 2006 hinnan kokonaisnousuksi arvioidaan keskimäärin 30 % vuoden 2005 maakaasun keskihintaan nähden. Leuto sää vaimensi kaukolämmön hinnankorotukset Suomessa kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 4,1 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi 6 % edellisestä vuodesta. Korotus lisäsi lämmityskustannuksia kerrostalokolmiossa 2,20 euroa/kk ja omakotitalossa 4,10 euroa/kk. Lämpimät säät kompensoivat kuitenkin korotuksen. Noin 25 % kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttaa yleisesti entinen kaukolämmityksen infrastruktuurin koko. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia

9 Energiavuosi tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan tuottovaatimukset. Maakaasun tilanne Maakaasun tukkumyyjä yllätti alan toimijat syksyllä 2005 julkaisemalla uuden hinnoittelujärjestelmän M2006. Maakaasun hintaan osattiin odottaa indeksien, lähinnä öljyn, kallistumisen seurauksena tuntuvaa korotusta. Alan yllätykseksi uudessa hinnoittelussa myös kohennetaan tuntuvasti myyjän tuottotasoa. Korotus tuntuu kohtuuttomalta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa missä päästökauppa ja kohonneet energiakustannukset ovat muutenkin nostaneet teollisuuden ja voimantuotannon kustannukset kestämättömiksi. Asiakkaat ovat todella haasteellisen tilanteen edessä sillä maakaasun käytön korvaaminen teollisuusprosesseissa ja voimantuotannossa ei onnistu lyhyellä aikavälillä. Alan toimijat ovatkin valittaneet kohtuuttomaksi katsomastaan korotuksesta Energiamarkkinavirastolle jonka päätöstä odotetaan maaliskuussa Mikäli Energiamarkkinavirastolla ei ole mahdollisuutta puuttua olemassa olevan lainsäädännön puitteissa hinnoitteluun, tulee viranomaisten ryhtyä välittömästi lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin monopoliaseman väärinkäytön estämiseksi tulevaisuudessa. Haminan Energian toimintaan tai maakaasun kilpailukykyyn Haminassa tukkumyyjän toiminnalla ei onneksi ole vaikutuksia, sillä olemme onnistuneet alentamaan kustannuksia ja tehostamaan toimintaa maakaasun verkkotoiminnassa. Tulevaisuuden näkymät energiaalalla Vuosi 2006 tulee asettamaan suuret haasteet energia-alalle ja varsinkin alaa ohjaaville viranomaisille. Vuoden 2005 aikana saatu myrskyvaroitus päästöoikeuksien hinnoista ja niiden vaikutuksesta sähkön hintaan on varmaan mielessä mietittäessä uuden päästökauppajakson pelisääntöjä. Samoin alkuvuosi 2006 osoitti, miten haavoittuvainen nykyinen sähkömarkkinajärjestelmämme on sekä hinnan että toimitusvarmuuden osalta kun olemme ajautuneet tilanteeseen missä viidennes sähköstä tuodaan Suomen ulkopuolelta. Mikä olisi ollut tilanne jos myös Ruotsissa olisi ollut kovat pakkaset? Sähkön jakeluverkkojen toimitusvarmuus on myös herättänyt paljon kysymyksiä ja tyytymättömyyttä. Viranomaiset vaativat toisella kädellä markkinoiden avaamista ja toisella kustannuksien karsimista. Sitten kun sääntelyn seurauksena pyrstö tarttuu tervaan, kyseenalaistetaan korkeat markkinahinnat ja vaaditaan lisää toimitusvarmuutta! Ongelmaa kerrakseen on myös Suomen energiastrategiassa, jonka mukaan Suomi tullaan pelastamaan tukeutumalla ja panostamalla uusiutuviin energioihin. Muiden energiamuotojen tukeminen ja kehittäminen tuntuu täysin unohtuneen. Mikä on lopputulos panostettaessa vain yhteen vaihtoehtoon ja onko meillä siihen varaa? Tulemme valitettavasti elämään korkeiden energianhintojen jakson tulevaisuudessa. Suomen lähiaikojen energiastrategia ja päästökauppaohjaus ratkaisee, miten paljon voimme siihen itse vaikuttaa. Vaikutetaan yhdessä päätöksiin! Timo Toikka toimitusjohtaja VUOSI 2006 TULEE ASETTAMAAN SUURET HAASTEET ENERGIA- ALALLE JA VARSINKIN ALAA OHJAA- VILLE VIRANOMAISILLE. RAUHANKATU 3 Biblioteekki täytyy järjestää kaupunkilaisille. Lainasto. Että saavat hengellensä rakennuspuita. Pihan puolelle vielä neuvola, niin jo on asiat mallillaan. Raatimiehet ne osaavat. Vielä taittuu hinkuyskä. Vielä voitetaan poolio eli lapsihalvaus. Puntari sinne on saatava. Että huomataan varoa. Jos on jonkun lapsella riisitaudin vaara.

10 10 Strategiset valinnat Strategiset valinnat Haminan Energian pitkäjänteinen toimintapolitiikka luo omalta osaltaan kestävät ja pysyvät asiakassuhteet joiden avulla taloudellinen kehittyminen on vakaata. Haminan Energia panostaa määrätietoisesti strategisiin investointeihin ja samalla myös henkilöstön sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen. Haminan Energia on alueellinen energiaalan palvelutuotantoon keskittyvä yritys. Toiminta-alueeksi olemme määrittäneet eteläisen Kymenlaakson; Hamina, Virolahti, Miehikkälä, Kotka ja Pyhtää. Yhtiön tarkoitus ei ole tuottaa maksimaalista voittoa omistajalleen vaan oman toiminnan tehokkuudella ja toimintaa ohjaavilla valinnoilla turvata toimintaalueensa asiakkaille edullisten ja monipuolisten energiavaihtoehtojen saatavuus ja siten edesauttaa uuden yritystoiminnan sijoittumista Haminaan sekä lisätä jo olemassa olevan yrityskannan kilpailukykyä ja näin omalta osaltaan huolehtia alueen työllisyydestä ja hyvinvoinnista. Yhtiömme toimintapolitiikan mukaisesti toimintaa ei määritellä yksittäisen tuotteen, sähkön, maakaasun, lämmön tai tiedonsiirron yksittäisten ominaisuuksien mukaisesti vaan toiminta käsittää tuotteeseen liittyvän palveluketjun, energiapalvelun. Energiapalvelut ovat asiakkaidemme tärkeä strateginen kilpailutekijä. Olemme sitoutuneet toimintapolitiikassamme näiden palveluiden tuottamisen jatkuvaan parantamiseen. Tuotteidemme ja palvelujemme tulee pyrkiä täyttämään asiakkaiden sekä energiamarkkinoiden asettamat vaatimukset, jotka pohjautuvat asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kartoitettuihin tarpeisiin ja odotuksiin tänään, huomenna ja tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on taata mahdollisimman vakaa ja edullinen energian hinta oman toiminta-alueemme asiakkaille. Tärkein tehtävämme on verkosto- ja tuotanto-omaisuuden hallinta ja operointi. Tärkeimmät liiketoiminta-alueet toiminnassamme ovat maakaasu ja sähköliiketoiminnat, jotka jakautuvat edelleen verkosto- ja myyntiliiketoimintaan. Energianhankinta ja riskipolitiikka Sähkönmyynnissä on tällä hetkellä energiamarkkinoiden ainoa aito kilpailutilanne. Nord Poolin vaikutus sähkön

11 Strategiset valinnat 11 BASTIONIN OVET Jykevät ovet. Jo olemukselleen kertovat. Kutsumattoman on turha tulla. Ovien takana, vuosien saatossa, salaisuuksia, ammuksia. Nyt julkisempaa; markkinaa, murkinaa ja ammusten tilalle paukkuja. Historian haamut kulkevat holveissa yhtä jalkaa nykypäivän tekniikan kanssa. Agentsin kitaristi Pulliainen sanoi muurarin poikana tiedän, että holvirakenne on vahvin rakenne. Tuskin koskaan, tuskin missään, on vangeista ollut niin paljon iloa kuin Bastionia korjatessa. Pahat teot muuttuivat hyviksi teoiksi, jotka kestävät taas vuosisatoja. Se on sovitettu. hinnoitteluun ja markkinahintoihin on tänä päivänä vahva, eikä selkeitä eroja hinnoitteluun pääse eri myyjien välille syntymään. Sähkön hankinnassa on useita vaihtoehtoisia hankintalähteitä, joten tärkeimmäksi menestystekijäksi markkinoilla nousee aktiivinen suojautuminen markkinahinnan vaihteluja vastaan. Haminan Energialle on laadittu riskienhallintapolitiikka, joka ohjaa yhtiön energian hankintaa. Riskipolitiikan mukainen toiminta johtaa aktiiviseen suojauskäytäntöön, jonka avulla pystytään turvaamaan edullisen energian tarjoaminen asiakkaille energian markkinahinnan vaihdellessa voimakkaasti. Markkinahinnan voimakkaat vaihtelut ovat kuitenkin osa toimivia energiamarkkinoita. Tänä päivänä energiamarkkinat eivät enää ole pohjoismaiset vaan eurooppalaiset; markkinahinnan vaihteluun vaikuttaa pohjolan vesitilanteen lisäksi myös Euroopan säätila ja päästökaupassa olevan hiilidioksiditonnin markkinahinta. Markkinahintavaikutuksen lisäksi hiilidioksiditonnin markkinahinta osaltaan ohjaa kulloinkin käytössä olevaa tuotantotapaa. Vuonna 1999 yhtiöllä ei ollut omaa tuotantoa eikä tuotanto-osuuksia. Valitun strategian mukaisesti vuoden 2005 lopussa omaa tuulivoimatuotantoa oli 3,0 MW ja omaa CHP -kaasumoottorituotantoa 2,3 MW. Vuoden 2009 loppupuolella tulee tuotantokäyttöön 1 MW:n ydinvoima-osuus Olkiluoto kolmesta. Energianhankinnan hajauttamisella eri lähteisiin on onnistuttu suojauksien ohella vaimentamaan markkinahintojen vaihtelun vaikutuksia myyntihintoihin. Tuulivoimainvestointi Kemin Ajokseen on osa hankintasalkun hajauttamista ja samalla myös suojautumista päästökaupan aiheuttamiin hinnanvaihteluihin. Päästökaupan alkaminen vuoden 2005 alussa toi yllätyksen alalle ja myös poliitikoille, sillä päättäjät eivät olleet uskoneet päästökaupan näin voimakkaaseen markkinahintavaikutukseen. Yhtiömme sijoitus viidenteen ydinvoimalaan on ollut oikein ajoitettu ja harkittu. Voimalan valmistuessa 2009 on päästökaupassa jo käynnissä toinen jakso. Toisen jakson päästöjen vähentämisvelvoite ei ole vielä tiedossa, mutta kuitenkin on jo selvää, että Kioton sopimusta jatketaan myös toisen jakson jälkeen vuonna 2012 ja että päästökauppa tulee vaikuttamaan entistä voimakkaammin energian markkinahintaan. Oman tuotannon lisääminen ja tuotanto-osuuksien hankkiminen tuotantolaitoksista, joiden tuotantotekniikka perustuu pienipäästöisiin polttoaineisiin, on selkeä strateginen valinta, jolla osaltaan turvataan

12 12 Strategiset valinnat LIIKETOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN TEHDÄÄN HARKITUSTI JA PIENIN ASKELIN. KAUPPIAANTALON MUSEO Poika, menepä hakemaan Wetusenkolta nappeja! Piika, riennäpä katsomaan onko Paavolassa sitruunia. Tuo Nikkiseltä sikuria tullessasi. Muistapa toppa Kerho-savukkeita iskälle. edullisen energian hankinta asiakkaidemme tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Harkittua tuotekehitystä Tavoitteemme on olla alueellinen energiapalveluiden tuottaja. Tavoite edellyttää aktiivista panostusta tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Tarjottavien palveluiden monipuolisuus on osa liiketoiminnan riskien hajauttamista ja helpottaa liiketoiminnan riskien hallintaa. Lämpöliiketoiminnan mukaantulo liiketoimintoihimme avasi mahdollisuuden lämmön ja sähkön yhteistuotannon kehittämiselle. Kehitystyön tuloksena olemme onnistuneet jo ottamaan käyttöön hajautetun tuotannon optimointijärjestelmän ja siihen liitetyn toimivan kaukokäyttöjärjestelmän. Kyseinen kehitystyö on ollut välttämätön pienten yhteistuotantolaitoksien kannattavalle käytölle. Työssä on onnistuttu erinomaisesti ja panostuksemme on jatkunut osallistumisena erinäisiin tutkimusprojekteihin. Polttokennotutkimustyö jatkuu edelleen ja aikanaan mahdollistavat myös käytännön sovellukset pienkuluttajille. Tuotekehitykseen sijoitettavat panokset ovat pieniä yhtiön liiketoiminnan laajuus huomiin ottaen, mutta ne ovat tarkkaan harkittuja ja liiketoimintojen kehittäminen tehdään harkiten ja pienillä askelilla. Maakaasun liikennekäytön lisääminen on Euroopan Unionin strateginen tavoite; maakaasun käyttöä liikennepolttoaineena pyritään lisäämään siten, että vuoteen 2020 mennessä kaikesta käytetystä liikennepolttoaineesta maakaasua on 10 %. Haminan Energia tulee panostamaan omalla toiminta-alueellaan maakaasun liikennekäyttöön. Kuluvan vuoden aikana tulemme investoimaan ensimmäisen julkisen maakaasun jakeluaseman. Maakaasun käyttö soveltuu erinomaisesti paikallisen palvelutuotannon liikkuvan ajoneuvokaluston polttoaineeksi. Haminan teknisetja terveyspalvelut, postin ja tavaran jakelutoiminta, taksipalvelut ja miksei myös satamien liikkuva nostokalusto voisivat hyvin olla maakaasun käyttäjiä. Tiedonsiirtopalvelut - laajeneva liiketoiminta-alue Tiedonsiirtopalvelut on nopeasti kehittyvä liiketoiminta-alue ja alan seuraaminen vaatii jatkuvasti panostusta uusien tekniikoiden testaamiseen ja käyttöönottoon. Tällä hetkellä operaattoreiden aggressiivinen hintakilpailu markkinaosuuksista on laskenut alan kannattavuutta merkittävästi. Langattomien verkkojen käyttö on saanut liikkeelle myös suuret alan toimijat. Viestintävirasto ei ole saanut lupauksista huolimatta luvanvaraisten taajuuksien lupakäsittelyä Suomessa tehdyksi johtuen runsaasti lisääntyneestä kiinnostuksesta luvanvaraisten taajuuksien käyttöön langattoman laajakaistaverkon ratkaisuissa. Tiedonsiirtopalveluiden markkinat kasvavat räjähdysmäisesti. Alalle tulee uusia toimijoita sekä liikeideoita ja tekniikoita nopealla syklillä. Kilpailu markkinoista on kova ja muutosvauhti on suuri joten reagointinopeus muutoksiin on elintärkeätä. Tiedonsiirtopalvelut tukevat niin vahvasti yhtiön muita liiketoimintoja, että tiedonsiirtopalvelut on Haminan Energialle strategisesti erittäin tärkeä liiketoiminta. Olemme koekäyttäneet menneen vuoden aikana luvanvaraisia taajuuksia käyttävää Wimax-verkkoa Haminassa erinomaisin tuloksin. Tekniikka mahdollistaa laajojen haja-asutusalueiden liittämisen palvelun piiriin ja tarjoaa laajemman alueen lisäksi myös nopeammat yhteydet sellaisia tarvitseville asiakkaille. Se mahdollistaa kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi asuttujen saarten liittämisen laajakaistaverkkoomme. Toimitaloomme on käyttöönotettu sisäja ulkoalueiden kameravalvontajärjestelmä. Järjestelmään lisätään kuluvan vuoden aikana myös tuotantolaitokset. Järjestelmä lisää henkilöstömme työturvallisuutta ja parantaa tuotantolaitosten kaukovalvontaa. Tulemme jatkossa kehittämään valvontajärjestelmään myös palvelutuotantoa asiakkaiden tarpeita varten.

13 Strategiset valinnat 13 Verkostot Haminan Energian verkkoalue on pieni verrattuna moneen muuhun alalla toimivaan verkkoyhtiöön, mutta ei suinkaan pienimmästä päästä. Kuitenkin liikevaihto ja toiminnan laajuus nostaa yhtiön keskikokoiseksi alan vertailussa. Strategiamme asettaa selkeän tavoitteen verkko-omaisuuden hyvälle hoidolle. Liiketoiminta on monopoliasemassa ja energiamarkkinalaki ohjaa voimakkaasti niin sähkön kuin maakaasunkin jakelutoimintaa. Verkosto-omaisuus sitoo runsaasti pääomaa ja sen tuottotaso on pieni, mutta samalla liiketoiminnan riskit ovat pienet. Sen vuoksi olemmekin asettaneet toimintamme tavoitteeksi organisaation pitämisen pienenä ja organisaation toiminnan tehokkuuden korkealla. Toimintaamme ohjaa määrätietoinen ja pitkäjänteinen suunnitelmallisuus sekä laadukas kunnossapito ja rakennuttaminen. Toiminta perustuu aktiiviseen kilpailuttamiseen ja toimittajien työn laadun seurantaan. Henkilöstö Tehokkaan toiminnan takaa löytyvät aina hyvä käytännöllinen työympäristö, osaava henkilöstö ja kunnossa olevat, ajanmukaiset työkalut. Henkilöstön osaamiseen panostetaan kouluttamalla henkilöstöä säännöllisesti lainsäännön ja energiamarkkinoiden muutoksia vastaavasti. Henkilöstön tulee kyetä tulevaisuudessa käsittelemään yhä laajempia tietovirtoja ja tekemään nopeita ja itsenäisiä päätöksiä ja toiminnan on oltava järjestelmällistä. Palvelutason, toiminnan tehokkuuden ja laadun merkitys yhtiön toiminnassa kasvaa. Kuluvan vuoden aikana uudistamme toimintamme kaikki tietojärjestelmät verkkotietojärjestelmää lukuunottamatta. Järjestelmiemme uudistamisen myötä saamme modernit työkalut myös oman toimintamme seurantaan ja luomme paremmat edellytykset toimintamme kehittämiseen. Lisäksi tulemme tarjoamaan asiakkaille mahdollisuuden seurata extranetpalvelun kautta omaa energiankäyttöä tarkemmin. Työympäristö on viihtyisä ja ajanmukainen. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota kartoittamalla vuosittain työtehtäviin ja työvaiheisiin liittyvät riskit. Yhtiössä toimii TYKY-työryhmä, joka samalla toimii työsuojelulain edellyttämänä yhteistoimintaorganisaationa. Työryhmä ylläpitää työsuojelun vuosittaista toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Jokaisen henkilön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut sekä tehdään kerran vuodessa työtyytyväisyyskysely henkilöstölle. Kehityskeskustelut ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset ohjaavat toiminnan ja työympäristön kehitystä. Toimintamme kehittäminen on osa jokapäiväistä työtämme, missä pyrimme aina hyvään ja edulliseen lopputulokseen asiakkaidemme eduksi. Haluan tässä yhteydessä lausua kiitokset menneestä vuodesta yhtiön henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti asiakkaille. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja TUOTTEIDEMME JA PALVELUJEMME TULEE PYRKIÄ TÄYTTÄMÄÄN ASIAKKAIDEN SEKÄ ENERGIAMARKKINOIDEN ASETTAMAT VAATIMUK- SET, JOTKA POHJAUTU- VAT ASIAKKAITTEMME JA SIDOSRYHMIEMME KARTOITETTUIHIN TAR- PEISIIN JA ODOTUKSIIN TÄNÄÄN, HUOMENNA JA TULEVAISUUDESSA.

14 14 Täyden palvelun energiatalo: Energiakauppa PALJON SÄHKÖÄ KÄYTTÄVIEN ASIAKKAIDEN OSALTA HINNAN SOPIMISEN AJOITUS ON NOUS- SUT MERKITTÄVÄÄN ROOLIIN. AIEMMIN SUURASIAKKAAT SAATTOIVAT SAADA MERKIT- TÄVÄÄ HYÖTYÄ KILPAILUTTA- Täyden palvelun energiatalo Monipuolisena energia-alan yrityksenä Haminan Energian kilpailukyky rakentuu laajan tuote- ja palvelutarjonnan, energiapalvelun ympärille. Energiapalvelut ovat asiakkaiden tärkeä strateginen kilpailutekijä. MALLA SÄHKÖN MYYJIÄ, MUTTA PIENISTÄ MARGI- NAALEISTA JOHTUEN TÄMÄ HYÖTY ON PIENENTYNYT MER- KITYKSETTÖMÄKSI. PARHAAN HYÖDYN ASIAKAS SAA NS. SAL- KUNHALLINTASOPIMUKSELLA, JOKA KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOIT- TAA SITÄ, ETTÄ ASIAKKAAN SÄHKÖENERGIAN HINTA SOVI- TAAN SOPIVISSA ERISSÄ, HYÖ- DYNTÄEN MARKKINAHINNAN HEILAHTELUJA. Kimmo Tyni energiakaupan johtaja Alueellisena energia-alan palvelutuotantoon keskittyvä yrityksenä Haminan Energia tarjoaa asiakkailleen monipuolisen ja laajan tuote- ja palvelutarjonnan. Toimintaa ei määritellä yksittäisen tuotteen - sähkön, maakaasun, lämmön tai tiedonsiirron - ominaisuuksien mukaisesti, vaan toiminta käsittää koko tuotteeseen liittyvän palveluketjun, energia- palvelun. Energiapalvelut ovat asiakkaiden tärkeä strateginen kilpailutekijä. Haminan Energian energiapalvelut rakentuvat energiakauppa-, asiakas- ja tiedonsiirtopalveluiden sekä verkostoliiketoiminta-alueiden saumattomasta ja tehokkaasta toiminnasta.

15 Täyden palvelun energiatalo: Asiakaspalvelu 15 Energiakauppa Vuoden 2005 energiamyynnin markkinaosuudet pysyivät odotetulla tasolla. Haminan Energian vähittäismyynti oli kertomusvuonna maakaasun osalta 313 GWh (miljoonaa kilowattituntia), sähkössä 126 GWh ja kaukolämmön osalta 6 GWh. Energiatuotteiden markkinahinnat olivat rajussa nousussa koko vuoden 2005 aikana. Suurimpana yksittäisenä syynä hintojen nousulle oli öljyn maailmanmarkkinahinnan kohoaminen; öljyn vaikutus näkyy kaikkien muiden energiamuotojen markkinahinnoissa. Muita syitä olivat päästökaupan alkaminen sekä pohjoismaisen sähkömarkkina-alueen orastava tuotantokapasiteetin vaje. Loppuasiakashintojen suhteelliset muutokset olivat selvästi maltillisempia kuin markkinahintojen % hinnan nousut. Polttoaineiden osalta suhteellista muutosta hillitsi verotus ja sähkön osalta verotuksen ohella vakaasti käyttäytyvä sähkön siirtohinta. Maakaasun tukkuhinnan kohoaminen lähes 40 % johti siihen, että Haminan Energia korotti maakaasun vähittäismyynnin kokonaishintoja noin % marraskuun alussa. Maakaasu on hinnanmuutoksista huolimatta säilyttänyt kilpailukykynsä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Sähkön markkinahinta nousi vuoden 2005 aikana yli 50 %. Tämän suuruiset muutokset näkyvät väistämättä myös loppuasiakashinnoissa. Haminan Energian onnistuneen hankinnan johdosta kuitenkin sähkön vähittäismyynnin hinta säilyi selvästi markkinahintaa alhaisemmalla tasolla. Vuoden 2006 aikana käyttöönotettavalla uudella energiatiedonhallintajärjestelmällä saadaan parempaa tietoa ja kokonaiskuvaa asiakkaiden energiankäytöstä. Tämä mahdollistaa jatkossa asiakkaiden laajemman ja laadukkaamman palvelun. Asiakaspalvelu Kertomusvuonna Haminan Energian asiakaspalvelun toiminnan painopisteet olivat myyntitoimintojen rutiininomaistaminen ja uuden asiakashallintatietojärjestelmän toimintojen määrittäminen. Sähköisissä palveluissa käyttöönotetut informaatiopalvelut liittymätilaukseen ja rakentamiseen liittyen sekä mittarilukeman sähköinen ilmoittaminen lisäsivät asiakkaalle tarjottavia palveluita. Asiakkaalle tarjottavia etuja laajennettiin, Haminetti-laajakaistatuotteet liitettiin S-bonus -järjestelmään sähköenergiatuotteiden rinnalle. Asiakaspalvelusta asiakkuuksien kokonaishallintaan Vuoden 2006 aikana uuden asiakashallintajärjestelmän käyttöönottaminen tuo asiakaspalveluun uuden ulottuvuuden asiakkuuksien kokonaishallintaan. Asiakkaat ovat siirtymässä yhä enemmissä määrin asioimaan sähköisesti Internetissä, joka mahdollistaa asioiden hoidon kellonajasta riippumatta. Kuluvan vuoden aikana Haminan Energia laajentaa internetin sähköiset palvelut extranetpalveluihin. Haminan Energia vahvistaa maakaasunja sähköliittymien myyntiä jälleenmyyntiyhteistyömuodolla. Yhteistyön tavoitteena on suunnata myyntityötä tehokkaammin maakaasusta kiinnostuneiden asiakkaiden pariin ja samalla vahvistaa maakaasun käyttöpalveluiden tasoa Haminan alueella. ASIAKASPALVELUN TEHTÄVÄ ON TUNNISTAA ASIAKKAIDEN TARPEET JA LÖYTÄÄ ASIAK- KAALLE OIKEA ENERGIAPALVE- LUMUOTO LAAJASTA TUOTE- JA PALVELUTARJONNASTA SEKÄ ASIAKKUUDEN TEHOKAS HOITAMINEN. Eija Takkinen myyntipäällikkö RINKELILEIPOMO Ahertamaan on herätty monta tuntia ennen oven aukaisua. Lämpimien rinkeleiden tuoksu. Kassakoneen kilahdus. Vääpeli hakee leivän, kantapäät kopsahtavat. Jääkäri, joka vannoi, ettei koskaan palaa Haminaan, on siinä perheen kanssa. Silmissä vedet. Rinkeleissä voi.

16 16 Täyden palvelun energiatalo: Tiedonsiirtopalvelut HAMINAN ENERGIAN WIMAX- VERKKO TARJOAA ASIAKKAILLE Tiedonsiirtopalvelut Verkostot NOPEAMPIA JA TURVALLISEM- PIA LANGATTOMIA YHTEYKSIÄ. UUDEN TEKNIIKAN AVULLA NOS- TETAAN TEKNISESTI ASIAKAS- LIITTYMIEN MAKSIMINOPEUDET LÄHELLE 10 MBIT/S. WIMAX- TEKNIIKALLA SAAVUTETAAN NYKYTEKNIIKKAAN VERRATTU- NA MYÖS HUOMATTAVA PARAN- NUS SIGNAALIN KANTAMAAN. NYKYINEN TEKNIIKKA MAHDOL- LISTAA KANTAMAA MUUTA- MAN SATA METRIÄ TUKIASE- MAA KOHDEN, KUN VASTAAVASTI WIMAX-VERKKO MAHDOLLISTAA YHTEYKSIEN TOIMITTAMISEN KM:N SÄTEELLÄ TUKIASE- MASTA. Jari Leskinen tietohallintopäällikkö Jo muutaman vuoden ajan rajussa kasvussa olleissa Internet-liittymämäärissä näkyi vuoden 2005 aikana kasvuvauhdin, ainakin hetkellinen, tasaantuminen. Operaattoreiden välisen hintakilpailun ollessa kovaa koko vuoden, laajakaistatuotteiden sisältöön haettiin lisää kilpailukykyä uusia ominaisuuksia kehittämällä. Haminan Energian tuotekehitys jatkui kiivaana läpi koko vuoden. Tuotekehitystä laajalla rintamalla Vuonna 2005 uutena ominaisuutena Haminan Energia sisällytti langattomiin Midi, Mega,ja TuplaMega tuotteisiin maksuttomat vierailijatunnukset. Vierailijayhteyksien käyttöönottamiseen asiakkaille tarjottiin vaivaton ja nopea tekstiviestipohjainen SMS-autentikointi, jonka avulla verkkovierailija maksaa yhteysaikansa matkapuhelinlaskun yhteydessä. Yhteyden avaamiseen tarvittava käyttäjätunnus ja salasana toimitetaan paluutekstiviestinä asiakkaalle. Verkkovierailijoilta varten Haminetti-verkkoa laajennettiin ns. HotSpottien muodossa Hotelli Haminaan, Hotelli Haminan Seurahuoneelle, Tervasaaren vierasvenesatamaan ja Rajahoviin Vaalimaalle. Haminetti-verkkoalue laajeni Vaalimaan alueen käyttöönotolla. Haminetti-verkon käytettävyysastetta ja vikasietosuutta parannettiin ottamalla käyttöön verkon keskeisimmissä komponenteissa automaattinen kahdennusjärjestelmä. Lisäksi Haminan Energia avasi koekäyttöön uuden Wimax yhteensopivuus määritysten mukaisen langattoman verkon. Pilot-käyttäjien avulla verkkoa hiotaan lopulliseen tuotantokäyttöön. Vuoden 2006 aikana Haminan Energia tuotteistaa Wimax-verkon laajakaistaliittymät, laajentaa Haminetti-verkkoa uusilla tukiasemapaikoilla ja rakentaa verkon runkona toimivaa valokuituverkkoa kattavammaksi. Lisäksi Haminan alueen rakennusprojektien yhteydessä rakennetaan valmiudet huippunopeille kuluttajavalokuituyhteyksille: Näiden yhteyksien avulla Haminan Energia voi tulevaisuudessa tarjota asiakkaille suuria tiedonsiirtokapasiteettia vaativia palveluita, esim. IP-TV lähetykset. Kevään 2006 aikana monipuolistetaan liittymätarjontaa ADSL-liittymillä. Kuluvana vuonna tuotekehityksessä on mukana liittymän lisäpalveluna tarjottava, IP-pohjainen tallentava valvontakamerajärjestelmä. Kertomusvuonna Haminan Varuskunnan sähkö- ja kaukolämpöverkkojen siirtyminen Haminan Energialle oli vuoden merkittävimpiä tapahtumia verkostojen osalta. Senaatti-kiinteistöjen ja Haminan Energian välillä tehty sopimus on ensimmäinen tässä laajuudessa tehty verkostoluovutus Suomessa. Haminan Energian kaukolämpöverkon laajeneminen yli kaksinkertaistaa kaukolämmön jakeluvolyymin ja samalla tarjoaa Haminan keskustan asukkaille yhden energiavaihtoehdon lisää maakaasun ja sähkön lisäksi. Uusi kaukolämpöverkko ja lämpölaitos soveltuvat yhteistuotannon rakentamiseen. Varuskunnan sähköverkon kehittäminen Haminan Energian olemassa olevan jakeluverkon osana tehostaa verkoston käyttöä ja parantaa toimitusvarmuutta keskustan alueella. Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen haltuunottoihin liittyvät saneeraustyöt aloitettiin loppuvuodesta 2005 ja kokonaisuudessaan työ valmistuu vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2005 Haminan Energian suurin tuotantoinvestointi oli Kemin Ajokseen rakennettava tuulivoimala. Kotimaisen valmistajan huippumoderni voimala kaksinkertaistaa Haminan Energian sähköntuotannon ja pienentää osaltaan sähkön markkinahinnanvaihteluista koituvaa riskiä.

17 Täyden palvelun energiatalo: Verkostot 17 MAAKAASUN LIIKENNEKÄYTTÖ LAAJENEE SUOMESSA; TANK- Sähkö- ja maakaasuverkkojen suurimmat rakennuskohteet olivat Huutokallionkadun saneeraus ja Ruukin uusi asumaalue. Lisäksi verkostojen rakentamista ja saneeraamista tehtiin pääasiassa uusien liittymien yhteydessä sekä Haminan kaupungin ja Haminan Satama Oy:n rakennuskohteissa. Huutokallionkadun työn yhteydessä rakennettiin maakaasuverkkoon yksi uusi paineenvähennysasema Hamina - Vaalimaa -maakaasulinjasta. Rakennettu asema tukee keskikaupungin maakaasunjakelua ja mahdollistaa suurienkin verkostosaneerauksien tekemisen jatkossa jakeluhäiriöittä. Yli tulostavoitteen Kokonaisuutena Haminan Energian verkostoliiketoiminta ylitti asetetun tulostavoitteen. Verkostojen välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Jakeluun siirretyn maakaasun volyymi laski 2004 verrattuna 2,6 % ja sähkön siirron budjetoitu kasvu jäi saavuttamatta lähinnä normaalia lämpimämmästä vuodesta sekä paperiteollisuuden kevään seisokeista johtuen. Kaukolämpöverkkojen ja tuotannon vuosi oli ennakoitua parempi lähinnä saavutetuista kustannussäästöistä ja päästöoikeuksien oletettua korkeammista hinnoista johtuen. Toimitusvarmuus hyvällä tasolla Haminan Energian verkostojen toimitusvarmuus pysyi vuonna 2005 hyvällä tasolla. Sähköverkon vikaperäinen keskeytysaika oli n. 24 min. (17 min. vuonna 2004). Edellistä vuotta korkeampi lukema johtui kolmesta haja-asutusalueella olleista myrskyvaurioista, joiden osuus kokonaishäiriöajasta oli lähes 80 %. Kokonaan muovinen maakaasuverkko on erittäin luotettava. Maakaasuverkon keskeytykset tulivat lähes kokonaan uusien verkonosien kytkentätöistä. Vuoden 2005 ainoa putkivaurio sattui keskustassa uudisrakennuksen maanrakennustöissä. Paikallislehdissä laajasti käsitelty haveri oli hyvä esimerkki verkostonäyttöjen ja kaivuvalvonnan laadun merkityksestä. Tuotannon ja tietoliikenneverkkojen häiriöt vähenivät määrätietoisen työn kautta merkittävästi. Vuonna 2006 uusittavien tietojärjestelmien vaikutus Haminan Energian verkostoliiketoimintaan tulee olemaan merkittävä. Kattavat järjestelmien uusimiset tarjoavat paremmat mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Kuluvan vuoden investointisuunnitelmissa ovat Haminan Satamantien ja Ensontien alueen sekä Vasteeninkankaan asuma-alueen laajennukset, jotka omalta osaltaan parantavat alueiden toimitusvarmuutta. Automaattisen kaukoluennan tuleminen Haminan Energia seuraa tiiviisti automaattisen kaukoluentaratkaisujen tekniikan ja hinnan kehittymistä oikea-aikaisen investoinnin varmistamiseksi. Mittaustietojen luennan automatisointi luo monia etuja niin asiakkaille kuin verkkoyhtiölle. Asiakkaiden kannalta sähkön todelliseen käyttöön perustuva laskutus on perinteistä arviolaskutusta selkeämpää, antaa mahdollisuuden seurata ajantasaisemmin sähkönkäytön muutoksia, millä on merkitystä muun muassa energiansäästön kannalta. Vastaavasti verkkoyhtiön kannalta kaukoluettava mittari vähentää erilaisiin asiakastapahtumiin, kuten muuttoihin ja myyjänvaihdosta johtuviin mittarinlukuihin liittyvää työtä, ja alentaa tätä kautta kustannuksia. Lisäksi mittari voi lähettää tiedon sähkön katkeamisesta, jolloin vika päästää korjaamaan nopeasti vaikuttaen näin keskeytysaikoihin pienentävästi. KAUSASEMIA RAKENNETAAN KIIHTYVÄLLÄ VAUHDILLA JA MAAKAASUAUTOJEN MAAHAN- TUONTI ON KASVAMASSA. HAMI- NAN ENERGIA PANOSTAA OMALTA OSALTA MAAKAASUAUTOILIJOI- DEN LISÄÄNTYMISEEN RAKEN- TAMALLA VUODEN 2006 AIKANA HAMINAAN TANKKAUSASEMAN. LIIKENNEPOLTTOAINEISTA SEL- VÄSTI EDULLISIN MAAKAASU TUKEE OSALTAAN HAMINAN ALU- EEN SUOTUISAA KEHITYSTÄ. Tero Tulokas liiketoimintajohtaja

18 18 Hallinto Hallinto Omistajapolitiikka Haminan Energia on Haminan kaupungin omistama yhtiö. Kaupunginvaltuusto on asettanut yhtiölle toimintaa ohjaavan omistajapolitiikan: Perusteet Yhtiön tavoitteena ei ole tuottaa ensisijaisesti voittoa omistajalleen vaan turvata energiahuollon toimintavarmuus, energian laatu ja hinnan kilpailukykyisyys. Yhtiön tulee toiminnassaan ja hinnoittelussaan toimia tasapuolisesti ja kustannusvastaavasti sekä kehittää energianhuoltoverkostoja ja palveluntarjontaa niin että alueen luonnollinen kasvu on mahdollista. Haminan alueen tärkeitä kilpailutekijöitä ovat edullinen ja toimitusvarma maakaasu ja kilpailukykyiset, monipuoliset laajakaistayhteydet. Monipuolinen tarjonta laajakaistayhteyksissä ja niiden yhteydessä kuntalaisille tarjotuissa kaupungin kustantamissa tietopalveluissa edistää tietoyhteiskunnan kehitystä alueella ja parantaa erityisesti haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta. Kuntalaisille tarjotut tietopalvelut parantavat erityisesti kuntalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Yhtiön tulee toimia niin, että se omalla tulorahoituksellaan kattaa normaalit verkostojen laajennus- ja ylläpitoinvestoinnit ja parantaa rahoitusasemaansa. Mikäli yhtiö toteuttaa liiketoimintoja laajentavia investointeja esim. rakentamalla verkostoja uusille alueille, rakentamalla uusia tuotantolaitoksia, ostamalla verkostoja tai muita osuuksia, voidaan nämä toteuttaa sopivaksi katsottavalla lainarahoituksella. Konsernin kokonaisedun mukaisesti kaupunki pyrkii ensisijaisesti antamaan tai takaamaan ko. hankkeisiin tarvittavan rahoituksen. Tavoitteet Energiamuotojen toimitusvarmuuden ja riittävän laatutason ylläpitäminen, josta tulee voida huolehtia myös poikkeustilanteissa olosuhteiden mahdollistamalla tavalla. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta huolehtiminen siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä tähtäyksellä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Yhtiön tulee toiminnassaan panostaa maakaasun käytön kilpailukykyisyyteen ja monipuolistamiseen sekä tietoliikenneyhteyksien tarjonnan lisäämiseen etenkin haja-asutusalueilla. Tietopalveluiden toteuttaminen kuntalaisille pyritään toteuttamaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Tuloutustavoite Taloussuunnitelman mukaan yhtiö maksaa vuonna 2006 osinkoa Suunnitelmavuonna 2007 osingonmaksu on ja vuonna Hallitus ja sen tehtävät Haminan Energian hallituksen valitsee kaupunginhallituksen asettamat yhtiökokousedustajat. Yhtiöllä ei ole hallintoneuvostoa. Haminan Energian hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhtiön henkilöstö nimeää yhden hallituksen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Hallituksen toimintaa ohjaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus on hyväksynyt yhtiön toimintaa ohjaavan toimintapolitiikan: Haminan Energian toimintapolitiikka Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti toimintaa ei määritellä yksittäisen tuotteen, sähkön, maakaasun, lämmön tai tiedonsiirron yksittäisten ominaisuuksien mukaisesti vaan toiminta käsittää tuotteeseen liittyvän kokonaisvaltaisen palveluketjun: energiapalvelut. Yhtiö on sitoutunut toimintapolitiikassaan näiden palveluiden tuottamisen jatkuvaan parantamiseen. Tuotteidemme ja palvelujemme tulee täyttää kaikki tämän toimintajärjestelmän asettamat vaatimukset, jotka pohjautuvat asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kartoitettuihin tarpeisiin ja odotuksiin tänään, huomenna ja tulevaisuudessa. Lisäksi energiapalveluiden tulee täyttää yhtiön asettamat vaatimukset laadun, ympäristösuojelun ja turvallisuuden suhteen. Kuvassa vasemmalta alkaen: Timo Toikka, Lasse Lenkkeri, Minna Räisänen, Pekka Raukko, Raila Filppu, Taito Mäkelä, Hannu Pekkarinen ja Arja Filppu. Haminan Energia Oy:n hallitus Puheenjohtaja Lasse Lenkkeri Jäsenet Arja Filppu Minna Räisänen Varapuheenjohtaja Taito Mäkelä Henkilöstön nimeämä jäsen Hannu Pekkarinen Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa toimii varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

19 Henkilöstö 19 Henkilöstö Haminan Energiassa henkilöstön työtyytyväisyys on korkealla tasolla, työympäristö koetaan viihtyisäksi ja organisointi on kohdallaan. Työturvallisuuteen panostaminen jatkuu. LIIKEVAIHTO/HLÖ, 1000 Toimintavuoden aikana Haminan Energian palveluksessa työskenteli keskimäärin 26 henkilöä. Määrässä on yksi henkilö vähemmän edelliseen kertomusvuoteen nähden. Vakinaisten työntekijöiden määrä kasvoi yhdellä henkilöllä edellisestä vuodesta. Työntekijöistä valtaosa eli 98 % oli vakituisia. Vuoden lopussa henkilökunnan keski-ikä oli 39,9 vuotta. Keski-ikä on noussut tasan vuodella edellisestä vuodesta. Edelliset neljä vuotta keski-ikä on pysynytkin lähes ennallaan. Henkilöstön ikäjakaumassa suurimman ryhmän muodostavat edelleen vuotiaat. Henkilöstön koulutuksissa edellisen vuoden tapaan merkittävä osuus oli turvallisuuteen liittyvällä koulutuksella. Kaksi henkilöä suoritti Työturvallisuuskeskuksen järjestämän työturvallisuuden peruskurssin. Koulutusohjelma sisälsi myös koko henkilöstölle suunnattua turvallisuuskoulutusta muun koulutuksen ohella. Toimintavuoden aikana koulutuksiin osallistui 27 henkilöä ja koulutuspäiviä oli kaikkiaan 102 eli 3,9 päivää/henkilö. Koulutuspäivien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 päivällä/henkilö. Työtyytyväisyys korkealla Haminan Energian henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan vuosittaisilla työtyytyväisyyskyselyillä sekä kehityskeskusteluilla. Nämä mittaavat yrityksen johtamista, esimiesten toimintaa ja yksilön palautetta sekä työympäristön sopivuutta ja kehittämistä. Kertomusvuoden lopulla toteutettu työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli erittäin korkea, 96 %. Tulokset olivat hyvät, mitattuna asteikolla 1 (huono) 6 (erinomainen), seitsemän eri osa-alueen vastausten yhteenveto liikkui asteikolla 3,99 4,50. Parhaimmalle tasolle kyselyssä nousi alue työn tekemisen puitteet ja organisointi. Kehitys jatkuu Kuten kertomusvuonna, myös tulevaisuudessa henkilöstöltä vaaditaan aktiivista panostusta uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa ja valmiutta kehittyä niiden mukanaan tuomissa toimintatapamuutoksissa. Vuonna 2005 alkanut Energiavertikaali ATK-projektin selvitysja määrittelytyö jatkuu vuonna 2006 eri osa-alueiden koulutuksilla ja ohjelmiston käyttöönotolla. Energiavertikaaliprojekti on mittava hanke ja edellyttää koko henkilöstön osallistumista ja sitoutumista projektiin. Raila Filppu hallintopäällikkö ARVILOMMI Ovesta on lähdetty arkisiin askareisiin. Ehkä on mennessä vilkaistu Raatihuoneen kelloa. Onko torilla tänään kalaa? Onko uusia laivoja satamassa? Joko on luumuja siirtomaatavarakaupassa? Meidän poika on gymnaasissa.

20 20 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus YHTIÖN TOIMINNALLI- SET JA TALOUDELLISET NÄKYMÄT OVAT HYVÄT. Yleistä Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n kahdestoista tilikausi. Liikevaihto pysyi vuoden 2004 tasolla, vaikka budjetoitua energiankäyttöä leikkasivat huomattavasti metsäteollisuuden pitkä työmarkkinaselkkaus sekä normaalia leudompi vuosi. Yhtiön kannattavuus parani huomattavasti ja yhtiö teki historiansa parhaan liiketuloksen vuonna Sähkönmyynnin liikevaihto laski ennakoidusti muutaman suuren määräaikaisen sopimuksen päättyessä. Maakaasuliiketoimintojen liikevaihto kasvoi noin 7 % johtuen maakaasun kohonneesta hinta-tasosta. Sähkön siirto ja maakaasun siirto saavuttivat tavoitetuloksen. Sähkön myynti, maakaasun myynti ja muut liiketoiminnat ylittivät budjetoidun tulostavoitteen. Energioiden markkinahinnat nousivat voimakkaasti kertomusvuonna. Raakaöljyn hinta kohosi vuonna 2005 noin 65 %, sähkön noin 50 %, päästöoikeuksien hinta kolminkertaistui ja maakaasun tukkuhinta nousi noin 40 %. Markkinahintojen kohotessa yhtiön panostukset omaan tuotantoon ja maakaasun käytön lisäämiseen ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi ja kannattaviksi. Yhtiön kilpailukyky sekä maakaasun että sähkön osalta säilyi sekä alueellisesti että valtakunnallisesti hyvänä. Kilpailutilanne laajakaistaliiketoiminnassa pysyi edelleen kireänä eikä merkittävää kasvua liiketoiminnassa tapahtunut. Ennusteiden mukaan liikkuvat päätelaitteet verkossa yleistyivät ja vierailijakäyttö alueella lisääntyi. Yhtiö otti koekäyttöön uuden Wimax-tekniikan, jolla mahdollistetaan yhtiön tarjoamien laajakaistapalveluiden kustannustehokas tarjonta haja-asutusalueille ja saaristoon. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat Kemin Ajokseen rakennettuun 3 MW:n tuulivoimalaan, varuskunnan alueen verkostojen hankintaan sekä uuden energiatietojärjestelmän hankintaan. Verkostoinvestointien pääpainospiste oli varuskunnan alueella, satama-alueella ja uusilla asuntoalueilla. Yhtiö kasvatti maakaasun huoltovarmuusvarastoja 0,8 milj. eurolla. Tutkimus- ja tuotekehityspanostus suunnattiin edelleen hajautettuun voimantuotantoon, polttokenno-teknologiaan ja tiedonsiirtotekniikkaan. Henkilöstön ja toimintatapojen kehittäminen on keskittynyt toimintajärjestelmän edelleen kehittämiseen, johon yhdistetään uusi energiatietojärjestelmä. Haminan talousalueen energiankäyttö kasvaa edelleen satamaan tukeutuvien logistiikka- ja teollisuusinvestointien myötä. Keskeisten kaupunkialueiden rakentaminen alkaa lähiaikoina, mikä lisää yhtiön liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät ovat hyvät. Talous Tilikauden liikevaihto oli 18,9 milj. euroa. Liikevaihdosta 4,1 milj. euroa kertyi sähkön myynnistä, 3,0 milj. euroa sähkön siirrosta, 5,3 milj. euroa maakaasun myynnistä, 3,4 milj. euroa maakaasun siirrosta muun liiketoiminnan osuuden ollessa 3,1 milj. euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat 1,8 milj. euroa ja tilikauden voitto oli 0,9 milj. euroa.

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta 2016 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Kannattavuus parani Kalmarissa

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot