KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon"

Transkriptio

1 KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Matinkylä: As.Oy Maijanpolku, Espoo

2 Kerrostalon ilmastonmuutos - KIMU Kohderaportti Maijanpolku Ilpo Kouhia, Jyri Nieminen, Sakari Pulakka VTT Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto Juha Salmi, Asuntotieto

3 2 (29) Sisällysluettelo 1 Johdanto Yleiskuvaus taloyhtiöstä Perustiedot rakenteista Perustiedot teknisistä järjestelmistä Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot Työn tavoitteet Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset Tehdyt kuntotutkimukset Sisäilmastokysely Tulevaisuuden kysely Lämpökuvaukset Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi Valitut Toimenpiteet Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät Energialaskelmat Elinkaarikustannuslaskelmat Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehdoille Energiankulutus Elinkaarikustannukset Toimenpidesuositukset Yleistä Rakennuksen vaippa Talotekniikkajärjestelmät Ilmanvaihto Vesi- ja viemärijärjestelmät Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Yhteenveto toimenpiteistä Korjaushankkeen toteutus Korjaushankkeiden rahoituksesta taloyhtiöissä Korjaushankkeen toteutustapa...26 Liite: Viestintä korjaushankkeessa...27

4 3 (29) 1 Johdanto 1.1 Yleiskuvaus taloyhtiöstä As Oy Maijanpolku (Elsankuja 3) sijaitsee Espoon Matinkylässä, joka on länsiväylän eteläpuolella, Kaitaan ja Haukilahden väliselle alueelle (kuva 1). Taloyhtiöön kuuluu kaksi erillistä kerrostalorakennusta. Tässä yhteydessä tarkasteltava talo 1 on valmistunut 1982, kuva 2. Rakennuksessa on kaksi porrasta ja kahdeksan asuinkerrosta sekä sisääntulokerros, jossa on yleiset tilat, kuten väestönsuojatilat, lämmönjakohuone, urheiluvälinesuoja, talousvarasto sekä pesula ja saunatilat. Kuva 1 As Oy Maijanpolun sijainti Matinkylässä. Kuva 2 As Oy Maijanpolku 1, talo 1 Tarkasteltavassa rakennuksessa on kaksi porrashuonetta. Yhtiön kerrostalojen tilavuus on m 3, kerrosala 6624 m 2 ja huoneistoala 5428 m 2. Rakennukset ovat yhtiön omistamalla

5 4 (29) tontilla. Asuntoja yhtiössä on yhteensä 88. Tarkasteltavan rakennuksen huoneistokoot olivat suuria, välillä 35-92,5 m 2. Huoneluku huoneistoa kohden on 1-4 h + k / kk. 1.2 Perustiedot rakenteista Rakennuksen perustukset ovat teräsbetonianturapalkkeja, jotka tukeutuvat kantavaan maapohjaan tai kallioon. Rakennuksen ulkoseinät ovat osin tiililaattapintaisia betonisandwichelementtejä. Ulkoseinien lämmöneristysvahvuus on noin 10 cm. Parvekkeet on tehty varsinaisen rakennuslinjan ulkopuolelle teräsbetonisilla pielielementeillä. Parvekkeet ovat lasitettuja. Rakennuksen välipohjien sekä yläpohjan kantavan betonirakenteen paksuus on 200 mm. Rakenne on ontelolaatta pintavalulla. Talon katto on loiva katto (ns. tasakatto) sisäpuolisilla vedenpoistoilla. Vesikatteena on bitumikermikate. 1.3 Perustiedot teknisistä järjestelmistä Lämmönjakojärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys. Talo on liitetty kaukolämpöön. Lämmin käyttövesi lämmitetään kaukolämmöllä. Talossa on ajalle tyypillinen lämpimän käyttöveden kiertojärjestelmä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisena poistoilmanvaihtona porraskäytäväkohtaisin poistoilmanvaihtokonein. KIMU-projektiin liittyvässä KIMULI-hankkeessa mitattiin tarkasteltavan rakennuksen kolmen eri huoneiston ilmanvaihdon määrät. Eri huoneistojen ilmanvaihtomäärissä on huomattavia eroja. Sähköjärjestelmästä ei ole tarkastettuja tietoja. 1.4 Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Yhtiössä on tehty kuntotutkimuksia ja selvityksiä seuraavasti: - Parvekkeiden ja julkisivujen kuntotutkimus 2000, ins. tsto Lauri Mehto Oy - Kylpyhuoneiden lattioiden kuntotarkastus 2004, Matinkylän Huolto Oy Lisäselvitystarpeeksi on arvioitu seuraavat: - Laattajulkisivujen kuntotutkimus - Vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotutkimukset - Lämmitysjärjestelmän kuntotutkimus - Hissien kuntotarkastus Vuoden 1992 jälkeen on rakennuksessa tehty seuraavat merkittävät korjaukset ja perusparannukset: - Ikkunapuitteiden huoltomaalaus Liittyminen kiinteistöautomaatiojärjestelmään Parvekelasien rakennuslupa Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö kellaritilojen huoltomaalaus Jätekatoksen uusiminen Patteriventtiilien uusiminen Patteriverkoston perussäätö 1994

6 5 (29) - Käyttövesipattereiden venttiilien uusiminen Sokkeleiden maalaus (talkoilla) Kadunpuoleisten sisäänkäyntikatosten rakentaminen Elementtisaumojen uusiminen Ikkunapuitteiden huoltomaalaus (ei parvekkeet) Pihanpuoleisten sisäänkäyntikatosten rakentaminen Palovaroittimien asentaminen yleisiin tiloihin Autopaikoitusalueen valaistuksen uusiminen Savunpoistoikkunoiden asennus Ilmastoinnin hätäpysäytyslaitteiden asennus Raitisilmaventtiilien asennus ikkunoihin Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö portaan ilmanvaihtokoneen uusiminen Lämmönvaihtimen uusiminen HTV-kaapelitelevisioverkkoon liittyminen Sähköisen huoltokirjan laatiminen Parvekkeiden peruskorjaus ja parvekejulkisivun kunnostus Vesikatteiden uusiminen portaan saunaosaston peruskorjaus Itäjulkisivun sokkelin vedeneristys Salaojien painehuuhtelu Eteläpäädyn pihan korjaus Huoneistojen ja yleisten tilojen lukituksen uusiminen Exec-sarjaan Korttelipihan peruskunnostus Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja säätö Energiatodistuksen laatiminen 2008 Lisäksi on korjattu ja uusittu kylpyhuoneiden lattioiden ja seinien vedeneristyksiä ja lattiakaivoja huoneistokohtaisesti. Yhtiön periaateohjelmassa on suunniteltu vuosille tarpeen mukaan toteutettavat kylpyhuoneiden vedeneristysten uusiminen, ikkunapuitteiden huoltomaalaus, parvekeovien lasien uusiminen ja ovien huolto, sähköpääkeskuksen peruskunnostus sekä ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö. Periaateohjelmassa vuosille on esitetty tarpeen mukaan toteutettavat ikkunapuitteiden ja parvekeovien huoltomaalaus, porrashuoneiden huoltomaalaus ja ala-aulojen lattioiden uusiminen, kellaritilojen huoltomaalaus, laattajulkisivujen sekä vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus, ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö, hissien peruskunnostus ja elementtisaumojen uusiminen. Vuoden 2009 kunnossapidon periaateohjelman kustannusarvio on , ohjelman kustannusarvio on ja Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot Kuntoarviosta tai muista käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmennyt rakennuksen pitkän ajan energiankulutus. Vuoden 2008 lämmön ominaiskulutus on ollut 42,3 kwh/m 3 /a. Rakennuksen lämmönkulutus on jonkin verran pienempi kuin vertailuryhmän rakennusten lämmönkulutus. Vuoden 2008 veden ominaiskulutus on ollut 148 litraa asukasta kohden vuorokaudessa.

7 6 (29) Vuoden 2008 kiinteistösähkön ominaiskulutus oli 3,69 kwh/m 3 /a. Kulutus on vertailuryhmään verrattuna ollut samaa suuruusluokkaa Työn tavoitteet Tämän selvitystyön tavoitteina on kartoittaa kiinteistön tilaa ja tuottaa erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja taloyhtiössä tehtävien kiinteistön ylläpitoon ja tehtäviin peruskorjauksiin tarvittavien päätösten helpottamiseksi. Kiinteistön ylläpidon tarkoituksena on pitää rakennusten palvelukyky ennallaan tai toisaalta ylläpidon minimoinnilla sallitaan kiinteistön palvelukyvyn aleneminen, toivottavasti tietoisena päätösten seurauksista. Peruskorjausten tarkoituksena on parantaa palvelukykyä tietoisella kertapanostuksella. Tavoitteena tässä selvityksessä on tarkastella edellä esitettyjä vaihtoehtoja lähinnä lämmitysenergian kulutuksen ja sisäolosuhteiden näkökulmasta. Teknis-taloudellisesti olisi järkevä vaihtoehto käyttää rakennuksen tietty palvelukyky teknisen käyttöikänsä loppuun, mutta usein korjaustarvetta koetaan mm. esteettisten syiden, käytettävyyden heikkenemisen tai vanhanaikaistumisen takia. Esimerkiksi asuinhuoneistoissa peruskorjauksia tehdään vuoden eli noin sukupolven välein, ja peruskorjausten yleisimpänä syynä on vanhanaikaistuminen. 2 Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset 2.1 Tehdyt kuntotutkimukset Tehdyt kuntotutkimukset liittyvät vesi- ja viemärijärjestelmään, kylpyhuoneisiin sekä julkisivuihin. Kuntotutkimukset ajoittuvat vuosille Vesi- ja viemärijärjestelmien tutkimuksista oli käytettävissä ainoastaan kuvauspöytäkirjat, joiden perusteella ei ole havaittavissa erityisen kiireellistä korjaustarvetta. Putkistojen kuntoa ei voi arvioida ilman vesiputkistoille tehtävää tutkimusta. Asiakirjojen perusteella rakennuksessa ei ole ollut putkivuotoja. Rakennusajankohdan perusteella erityisiä putkistosaneeraustarpeita ei odoteta olevan ainakaan ennen vuotta 2020, mutta putkistojen kuntotutkimus on syytä tehdä. Lämmönjakoputkiston osalta on todennäköistä, että putkistoilla elinkaarta on jäljellä vuotta. Julkisivujen kuntotutkimuksessa ehdotetut julkisivujen korjaustoimenpiteet ja parvekkeiden perusparannus on tehty. Uudet korjaustoimenpiteet ajoittuvat yli kymmenen vuoden päähän. Kuntotutkimuksen ja korjaustoimenpiteiden ajankohdan perusteella nykytilanteen tutkiminen tulee ajankohtaiseksi tällä vuosikymmenellä. Kylpyhuoneiden korjaukset ajoittuvat huoneistokohtaisesti pitemmälle aikajänteelle, ja valitun korjausperiaatteen mukaisesti ne tullaan toteuttamaan tarveharkinnan perusteella. Rakennuksen nykytilasta ei ole olemassa tarkkaa tutkimustietoa, ja kun otetaan huomioon rakennuksen ikä, tulisi korjausohjelmien pohjaksi tehdä kuntotutkimukset julkisivujen, ikkunoiden, vesi- ja viemärijärjestelmien osalta sekä kartoittaa sähkö- ja tietoliikennejärjestelmien uusimisen tarve.

8 7 (29) 2.2 Sisäilmastokysely Taulukossa 1 on esitetty taloyhtiössä tehdyssä asukaskyselyssä ilmenneet keskeiset sisäilmaongelmat. Taulukossa on verrattu kohderakennusta koskevaa 26 vastausta koko tutkimuksen kuuden kohteen 115 vastaukseen. Taulukko 1. Taloyhtiössä tehdyssä sisäilmastokyselyssä ilmenneet keskeiset ongelmat. Vastaajia Osuus % Vertailu, Osuus % vastaajia Vaihteleva huonelämpötila Lattioiden kylmyys Kostea ilma Tunkkainen ilma Riittämätön ilmanvaihto talvella Riittämätön ilmanvaihto kesällä Havaittava pöly tai lika pinnalla Heikko valaistus tai häikäisy Ulkoa tuleva melu Muu Kohderakennuksessa koettiin vertailuaineistoa merkittävästi ongelmallisempana tunkkainen sisäilma ja ulkoa tuleva melu. Kuvissa 3-10 on vertailtu kohderakennuksesta saatuja erilaisia sisäolosuhdetta koskevia vastauksia koko tutkimuksenaineistoon. Kuva 3. Lämpötilat talvelle (1 = liian lämmintä, 5 = Liian viileää)

9 8 (29) Kuva 4. Lämpötilat kesällä (1 = liian lämmintä, 5 = liianviileää) Kuva 5. Vetoisuus talvella (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisa)

10 9 (29) Kuva 6. Vetoisuus kesällä (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisaa Kuva 7. Lämpöviihtyvyys yleisesti talvella (1 = tyytyväinen, 5 = tyytymätön)

11 10 (29) Kuva 8. Lämpöviihtyvyys kesällä (1 = miellyttävä, 5 = epämiellyttävä) Kuva 9. Ilman laatu talvella (1 = hyvä, 5 = huono)

12 11 (29) Kuva 10. Ilman laatu kesällä (1 = hyvä, 5 = huono) 2.3 Tulevaisuuden kysely Asunto-osakeyhtiön asukkaiden toiveita ja käsityksiä tulevista kehitystarpeista kartoitettiin kyselyllä. Asukkaat asettivat seuraavat lausumat tärkeysjärjestykseen kyselyssä. - Taloyhtiön tulee minimoida tekniset viat ja rikkoutumiset painottamalla voimakkaasti ennakoivaa korjaustoimintaa. (teknisiä järjestelmiä korjataan ja uusitaan selvästi ennen niiden arvioitua elinkaaren päätä). 46 % vastaajista. - Taloyhtiön tulee optimoida korjaustoimintaa korjaamalla / uusimalla teknisiä järjestelmiä ennalta arvioidun elinkaaren lopussa (riski teknisistä vioista ja rikkoutumisista ja niistä aiheutuvista asumishaitoista hyväksytään). 42 % vastaajista. - Taloyhtiön korjaustoiminnassa tulee suorittaa vain välttämättömät vika- ym. korjaukset. 4 % vastaajista. - En osaa sanoa / ei vastausta. 8 % vastaajista. 2.4 Lämpökuvaukset Tarkasteltavan kohteen ulkoseinärakenteet lämpökuvattiin ulkopuolelta, kuvat laämpökuvaus ei osoittanut suuria puutteita. Lämpökuvauksen perusteella voidaan kuitenkin todeta seuraavaa: - Sisäänkäyntikerroksen ulkoseinät ovat ylempien kerrosten seinien eristyksiä huonommat - Elementtien saumojen tuuletus on toimiva - Elementeissä on eristyskerroksen paksuudessa paikallista vaihtelua - Elementtien nostokoukut muodostavat säännölliset kylmäsillat elementteihin

13 12 (29) Kuva 11.: Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 12. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 13. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 14. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu

14 13 (29) Kuva 15. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 16. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 17. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 18. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty

15 14 (29) Kuva 19. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 20. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 21. Maijanpolku, talo 1. Länsijulkisivu Kuva 22 Maijanpolku, talo 1. Länsijulkisivu

16 15 (29) Kuva 23. Maijanpolku, talo 1. Eteläpääty Kuva 24. Maijanpolku, talo 1. Eteläpääty. 3 Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi 3.1 Valitut Toimenpiteet Taulukossa 2 on esitetty tarkasteltavat korjauskonseptit ja niihin liittyvät tärkeimmät lähtötiedot. Näitä lähtötietoja ovat rakenteiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot, ikkunoiden auringonsäteilyn läpäisykertoimet, rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaava n 50 -luku ja lämmön talteenoton tuloilman lämpötilasuhde. Lähtötilanne kuvaa tämän hetkistä tilannetta taloyhtiössä. Ulkoseinän lisälämmöneristäminen 100 millimetrillä on ajateltu tehtävän nykyisen ulkoseinärakenteen päälle. Tapaus, jossa ulkoseinän lämmöneristyksen paksuus on 300 mm, edellyttää julkisivun purkamista, lämmöneristeen vaihtamista uuteen ja uuden julkisivuverhouksen tekemistä. Ikkunaremontin tapauksessa olemassa olevat 3-lasiset ikkunat vaihdettaisiin hyvin lämpöä eristäviin ikkunoihin, joiden U-arvo on 0,8 W/m 2 K. Poistoilman lämmön talteenotto tarkoittaa koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentamista olemassa olevan koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän tilalle. Näiden vaippaan ja ilmanvaihtoon liittyvien korjausten lisäksi on arvioitu putkiremontin yhteydessä tehtäviä energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia. Näitä on oletettu olevan huoneistokohtaiset vesimittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle, vettä säästävät vesikalusteet ja oikein mitoitetut vesijohtojen painetasot. Taulukko 2. Toimenpideyhdistelmät energiatehokkuuden parantamiseksi.

17 16 (29) Vaihtoehto Toimenpiteet 1 Lähtötilanne 2 Lisäeristys US 100mm 3 Lisäeristys US 100mm, YP 80 mm 4 Lisäeristys US 100mm + LTO80% 5 US eristys 300mm 6 US eristys 300mm + lisäeristys YP 80m 7 IK 0,80 8 IK 0,80 + lisäeristys US 100mm 9 IK 0,80 + lisäeristys US 100mm, YP 80mm 10 IK 0,80 + US eristys 300mm 11 IK 0,80 + US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm 12 IK 0,80 + US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm + LTO80% 13 IK 0,80 + US eristys 300mm + LTO80% 14 IK 0,80 + LTO80% 15 LTO80% Merkinnät: US = ulkoseinä; YP = yläpohja; IK = ikkuna LTO = ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde. Lisäksi tehtiin seuraavat oletukset: - Ikkuna-ala on 15 % lattiapinta-alasta - Ilmanvaihto alkutilanteessa on 0,4 1/h - Ilmanvaihdon ilmavirtoja kasvatetaan vastaamaan ilmanvaihtoa 0,5 1/h 3.2 Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät Energialaskelmat Energialaskelmat toteutettiin nykypäivän dynaamisella simulointityökalulla IDA Indoor Climate and Energy 4.0. Tällä työkalulla on mahdollista tarkastella laskennallisesti rakennuksen energiankulutusta sekä sisäilmastoa. Kohderakennuksesta luotiin kolmiulotteinen malli (kuva 25). Simuloinnissa laskentavyöhykkeet muodostettiin asuntokohtaisesti, jossa kylpyhuone muodosti oman erillisen vyöhykkeen, ja jokainen asuinkerros mallinnettiin erikseen. Asuinkerroksista mallinnettiin erikseen yhteensä kolme kerrosta: ylin, alin ja keskimmäinen. Tämän lisäksi porraskäytävät ja kellari mallinnettiin omina vyöhykkeinään. Taulukossa 3 on esitetty eri laskentatapaukset ja niiden tärkeimmät laskentaparametrit. S 2.0 m f1 N f4 f2 f3e f3d f3b f3a f3c Kuva 25. Rakennuksen simulointi 3D-malli ja yhden asuinkerroksen vyöhykejako Simuloinneissa käytettiin säätietoina Helsingin vuoden 1979 tuntitason säätietoja, jotka vastaavat voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 (2007) säätietoja.

18 17 (29) Tilojen lämmityksen asetusarvona käytettiin asuinhuoneille 22 C, kylpyhuoneille 23 C ja porraskäytäville ja kellarille 20 C. Sähkölaitteista ja valaistuksesta tuleva lämpöenergia vastaa Sisäilmastoluokituksen (2008) ohjearvoja. Tämä tarkoittaa sähkölaitteiden ja valaistuksen vuotuisena lämpöenergiana, joka tulee huonetilaan, eli 22,8 kwh/asunto-m 2. Asukkaiden määrä kerrostalossa on 80 eli keskimäärin 31 asunto-m 2 henkeä kohden. Lämmitysjärjestelmä mallinnettiin ideaalisena, ja lämmönjaon ja luovutuksen aiheuttamat häviöt otettiin huomioon hyötysuhteiden avulla. Tilojen lämmitykselle käytettiin hyötysuhteen arvoa 0,81 ja lämpimälle käyttövedelle 0,86. Itse kaukolämpölaitteiston hyötysuhteena käytettiin arvoa 0,97. (Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 Ohjeet 2012 luonnos ) Ilmanvaihdon määräksi oletettiin painovoimaisella ilmanvaihdolla 0,4 1/h ja korjauskonseptin on koneellisella tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmällä 0,5 1/h. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaavana n 50 -lukuna käytettiin kaikissa laskentatapauksissa arvoa 1,0 1/h. Koneellisen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmän yhteydessä ilmanvaihdon jälkilämmitys toteutetaan kaukolämmöllä. Mahdollisella putkiremontilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä oletettiin saatavan aikaan 20 prosentin säästö kokonaisvedenkulutuksessa. Alkutilanteessa kokonaisvedenkulutuksesta arvioitiin olevan 40 prosenttia lämmintä vettä. Putkiremontin jälkeen lämpimän käyttöveden osuudeksi oletettiin 45 prosenttia kokonaisvedenkulutuksesta. Taulukko 3. Laskentaparametrit US YP AP IK Ikkunan auringonläpäisy Ilmavuotoluku n 50 Lämmön talteenoton hyötysuhde W/m2K W/m2K W/m2K W/m2K - / - 1/h % 1 0,45 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-2 0,22 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-3 0,22 0,23 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-4 0,22 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1, ,14 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-6 0,14 0,23 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-7 0,45 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-8 0,22 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-9 0,22 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-10 0,14 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-11 0,14 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-12 0,14 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,14 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,45 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,45 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0 80

19 18 (29) Elinkaarikustannuslaskelmat Energiakorjausten elinkaariedullisuuden analysointi perustuu eurooppalaiseen menetelmäkehitykseen 1. Elinkaarikustannuslaskelmat muodostuvat seuraavista osista: Hankintakustannukset (pääomakustannukset, investointikustannukset) Purkukustannukset Rahoituskustannukset Huoltokustannukset Kunnossapitokustannukset Lämmitysenergiakustannukset Sähköenergiakustannukset Ympäristökustannukset Jäännösarvo Hankintakustannukset kattavat rakennuttajan kustannukset, rakennuskustannukset ja rakennuksen luovutuksen edellyttämät kustannuserät. Laskelmissa otetaan huomioon tekijät, jotka aiheuttavat eroja eri vaihtoehtojen välille. Purkukustannukset kattavat rakenteiden sekä laitteiden ja järjestelmien purkamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Rahoituskustannukset aiheutuvat rahoituksen kustannuksista valitulla laskenta-ajalla. Rahoituskustannuksiin sisällytetään myös esim. lyhytaikaiset lainajärjestelyt ja uudelleenjärjestelyt. Huoltokustannukset aiheutuvat suunnitelluista huoltotöistä. Huoltokustannuksiin vaikuttavat valittu järjestelmä, huollon laatutaso sekä huoltoyhtiön veloitusperiaatteet ja toimintatavat. Toiset järjestelmät vaativat usein tapahtuvaa huoltoa, kun taas toiset järjestelmät toimivat pitkiäkin aikoja ilman erityistä huolenpitoa. Huollon laadulla on merkitystä, sillä hyvä huolto korjaa investoinneissa syntyviä puutteita. Kunnossapitokustannukset aiheutuvat suunnitelluista tai muutoin välttämättömiksi todetuista kunnossapitotoimista. Niillä pyritään estämään rakennuksen kulumista. Talotekniikan osalta kunnossapitokustannusten arvioimiseen vaikuttavat huomattavasti laitteiden käyttöympäristö ja kunnossapidon taso. Kunnossapitoon luetaan myös kaikki pienimuotoiset ennakoimattomat korjaukset. Lämmitysenergiakustannukset aiheutuvat tilojen lämmityksestä ja käyttöveden lämmityksestä. Rakennustasoisissa tarkasteluissa määritetään eritellyt lämmityskustannukset, jotka perustuvat lämmitystapaan ja energiantuottajan arvioituihin tai todennettuihin kulutuksiin. Sähköenergiakustannukset aiheutuvat kiinteistösähköstä, käyttäjäsähköstä sekä talotekniikan laitteista ja järjestelmistä. Jäähdytysenergiakustannukset sisältyvät yleensä erittelemättöminä sähköenergiakustannuksiin. Tehdyssä elinkaarikustannusvertailussa kuluttajasähköä ei kuitenkaan ole otettu huomioon 1 Common European model for life cycle costing. en.htm

20 19 (29) Ympäristökustannukset sisältävät mm. mahdolliset korjausrakentamista edeltävät maaperän puhdistuksen ja suojauksen kulut sekä purku- ja kierrätyskulut elinkaaren päättyessä. Hankinnalla (investoinnilla) voi pitoajan päättyessä olla jäännösarvo. Jäännösarvoerot otetaan huomioon vaihtoehtojen vertailussa, jos laskentajakso on lyhyempi kuin käyttöikä, ja vaihtoehtojen välillä on laskennallisia käyttöikäeroja. Nykyarvomenettelyssä summataan laskentajaksolla eri vuosina tehtävien toimenpiteiden kustannukset nykyhetkeen joko suoraan nykyisin hinnoin. Laskentakoroksi valitaan yleensä ennakoitu yleinen kustannustason nousu. Laskelmassa inflaation taso, energian hinta ja sen nousu, sekä kiinteistön järjestelmien ja laitteiden kestävyys joudutaan ennakoimaan. 4 Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehdoille 4.1 Energiankulutus Taulukossa 4 on eri laskentavaihtoehdoilla saadut laskennalliset lämmitysenergian kulutukset sekä saavutettava energiansäästö perusvaihtoehtoon verrattuna. Tulosten mukaan 50 % energiansäästö tilojen lämmitysenergiasta saavutetaan seuraavalla laskentatapauksen 13 toimenpideyhdistelmällä: - Ikkunoiden U-arvo 0,80 W/m 2 K - Ulkoseinän lämmöneristys 300mm mineraalivillaa - Yläpohjan lisälämmöneristys 80 mm - Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde 80 % Yläpohjan lisälämmöneristäminen ei ole tavoitteen saavuttamiseksi välttämätöntä. Sen vaikutus on noin 2 %, mutta vesikatekorjausten yhteydessä lisäeristäminen on mielekästä.. Taulukko 4. Energiansäästötoimenpiteiden vaikutus rakennuksen lämmitysenergiantarpeeseen suhteessa perustilanteeseen. Laskentatapaus Kaukolämpö kwh/rm 3 /a Säästö % , , , , , , , , , , , , , ,5.

21 20 (29) 4.2 Elinkaarikustannukset Elinkaarikustannuslaskenta perustuu kiinteistössä välttämättä tehtävien kunnostustöiden ja energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kustannuseroon. Peruslaskelmassa huoneistokohtaisen (hajautetun) ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen tehdään linjasaneerauksen yhteydessä, mikä tuo kustannussäästöjä itse asennustyöhön. Laskennassa oletetaan, että taloyhtiön oma rahoitus kattaa 40 % kustannuksista. Tämä sisältää mahdolliset energia-avustukset yms.. Rahoitusosuus on 60 % remontin hinnasta. Tälle osalle lasketaan rahoituskustannus 3 % reaalikorolla (nimelliskorko-inflaatio). Energian hinta oletetaan joko muuttumattomaksi, tai se nousee 4 % vuodessa. Laskentajakso on 20 vuotta. Laskentatulokset ovat taulukossa 5. Taulukko 5. Maijanpolku 1, elinkaarikustannukset ja takaisinmaksuaika. Esitetyt kustannukset sisältävät urakoitsijan katteen ja arvonlisäveron

22 21 (29) Laskentatulosten perusteella energian hinnalla on suuri merkitys energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden takaisinmaksuaikoihin. Energiatehokkuuden merkittävä parantaminen esitetyillä korjausratkaisuilla aiheuttaa nykyteknologialla 6 /m 2 lisän vastikkeeseen. 5 Toimenpidesuositukset 5.1 Yleistä Rakennuksen kunto on varsin hyvä, ja sitä on kunnossapitotoimenpiteiden ja -suunnitelmien perusteella hoidettu asianmukaisesti. Kuntotutkimus parvekkeiden ja julkisivujen osalta tehty vuonna 2000, ja tutkimustulosten perusteella esitetyt korjaustoimet on toteutettu. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei välittömiä korjaustarpeita ole todettu. Rakennuksen vesikate on uusittu vuonna 2004, ja sen käyttöikä ulottuu noin vuoteen Yleisesti ottaen kuntotutkimuksia rakennuksessa on tehty varsin vähän. Vesi- ja viemärijärjestelmän sekä julkisivun seuraavat kuntotutkimukset on suunniteltu tehtäväksi vuosien välillä, joten suunnitelma noudattaa edellisissä tutkimuksissa ennakoitua kyseisten kohteiden jäljellä olevaa elinkaarta. Julkisivujen ja vesilaitteiden peruskorjausajankohta täsmentyy edellä mainittujen suunniteltujen kuntotutkimusten tulosten perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellisella poistolla varustettu, ja se on rakennusajalle tyypillinen ratkaisu. Energian käytön kannalta järjestelmä ei kuitenkaan ole tämän päivän suositusten mukainen. Uusien rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiltä edellytetään lämmön talteenottoa ilmanvaihdon poistoilmasta, ja tällainen järjestelmä sisältää ilmanvaihtokoneen lisäksi erilliset tulo- ja poistoilmakanavat. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää kansallisia energiatehokkuusmääräyksiä myös korjausrakentamiseen. Tämän hetkisen käsityksen mukaan määräykset annetaan Suomessa Rakennuksen vaippa Ulkoseinien peruskorjaus tulee julkisivun kunnon perusteella ajankohtaiseksi vuoden kuluttua. Toisaalta korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiin liitettäneen kannustimia, jotka puoltavat korjausten aikaistamista. Kannustimien laadusta tai laajuudesta ei vielä ole tietoa. Rakennuksen ulkoseinien kunto on varsin hyvä. Ulkoseinien peruskorjaus tullee ajankohtaiseksi vuoden kuluttua. Valittavissa on ainakin kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa korjausajankohta määräytyy sillä perusteella, että betonisandwich-elementtien ulkokuoressa todetaan tutkimuksin joko merkittävää rapautumista tai, että ulkokuoren betonin karbonatisoituminen ulottuu merkittävältä osin teräksien tasolle, ja teräkset alkavat ruostua. Edellä mainitut tapaukset liittyvät usein yhteen siten, että betoniterästen ruostumisen aiheuttama terästen laajeneminen aiheuttaa halkeamia. Edellä kuvatun tyypinvaurioiden alkuvaiheessa voidaan ulkoseinät lisälämmöneristää, ja rakentaa seinään uusi julkisivupinta. Tällä tavoin alkuperäinen ulkokuori saadaan aiempaa parempiin kosteus- ja lämpöolosuhteisiin, ja näin rapautuminen ja terästen korroosio estyy tai ainakin hidastuu.

23 22 (29) Toisessa vaihtoehdossa betonisandwich-elementtien ulkokuorien annetaan ikääntyä elinkaarensa päähän. Toisin sanoen toimenpiteisiin ryhdytään vasta kun lujuustekniseltä kannalta ulkokuoret alkavat käydä vaarallisiksi. Tässä vaiheessa ulkokuorissa on vaurioita runsaasti ja ne puretaan. Myös lämmöneristyskerros puretaan siten, että rakenteesta jää jäljelle ainoastaan sisäkuori. Sisäkuoren ulkopinta tasataan ja ulkoseinä rakennetaan uudelleen sisäkuoresta lähtien. Tämä toinen vaihtoehto on investointikustannuksiltaan selvästi ensimmäistä vaihtoehtoa kalliimpi, mutta etuja ovat eittämättä myöhempi toteutettavuus ja se, että uudesta ratkaisusta voidaan tehdä täysin uusimmatkin rakennusmääräykset täyttävä tai haluttaessa jopa passiivitai 0-energiatason ratkaisu. Tässä vaihtoehdossa on myös mahdollista käyttää esivalmistettuja elementtejä korjaukseen. Menetelmässä huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kanavat voidaan reitittää lisälämmöneristyselementissä, mikä vähentää sisätöitä, nopeuttaa ilmanvaihtoremonttia ja vähentää kustannuksia erillisiin julkisivun ja ilmanvaihdon uusimisen urakointeihin verrattuna. Peruskorjaustarpeen hitaan aikataulun takia ikkunoiden uusimista kannattaa harkita kahdesta syystä asennetut etuikkunat eivät ole kovin energiatehokas ratkaisu verrattuna luvun ikkunaratkaisuihin. Toisaalta ulkoseinien lisälämmöneristäminen tai julkisivurakenteen uusiminen edellyttänevät ulkonäkösyistä ikkunoiden siirtämistä seinän paksuussuunnassa. Karkeasti voidaan arvioida, että asennuksen tai ikkunan siirtämisen hinta on % itse ikkunan hinnasta, jolloin uusiminen muodostuu taloudellisesti mielekkäämmäksi. Ulkoseinien lisäeristäminen johtaa aina tarkasteltavan kiinteistön tyyppisissä rakennuksissa myös räystäsrakenteen korjaamiseen. Vesikatteen uusimistarve ajoittunee 2020-luvulle, joten julkisivuun ja kattoon liittyvien toimenpiteiden yhdistäminen samanaikaisiksi voi olla kustannustehokasta. 5.3 Talotekniikkajärjestelmät Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmien uusinnassa tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa erillisen KIMU-lisähankkeen puitteissa. Täysin keskitetyllä järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että lämmön talteenotolla varustetulla porraskäytäväkohtaisella ilmanvaihtokoneella tuotetaan ilmanvaihdon edellyttämät tulo- ja poistoilmavirrat porraskäytävään rajoittuviin huoneistoihin. Järjestelmään voi liittyä huoneistokohtaisia hiilidioksidipitoisuuksiin ja/tai kosteuksiin perustuvia säätöjärjestelmiä, jolloin järjestelmä toimii tarpeenmukaisesti. Olemassa olevan poistoilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen edellä esitetyn mukaiseksi edellyttää ainakin tuloilmaputkistojen rakentamista, mikä johtaa huomattaviin rakennusteknisiin toimenpiteisiin. Ns. välimuotojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa poistoilmajärjestelmään liitetään lämmönvaihdin, jossa poistoilman lämpö siirretään lämmönsiirtonesteeseen. Lämmönsiirtonesteen avulla lämpö siirretään huoneistokohtaisiin tuloilmakoneisiin. Toisin sanoen huoneistojen ulkoseiniin asennetaan tuloilmakoneet. Laitteistoon voidaan myös, kuten edellisessä järjestelmässä, erilaisiin parametreihin perustuvia säätöjärjestelmiä. Välimuotojärjestelmän rakentaminen edellyttää rakennusteknisiä toimenpiteitä, koska poistoilmalämmönvaihtimesta tulee johtaa nesteputkisto jokaiselle tuloilmakoneelle. Täysin hajautetulla järjestelmällä tarkoitetaan huoneistokohtaista ilmanvaihtoa, jossa jokaiseen huoneistoon asennetaan oma lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Joissakin tapauksissa voidaan poistoilmanvaihdon kanavia käyttää hyväksi. Järjestelmän asennus edellyttää huoneiston ulkoseinään tehtäviä tulo- ja poistoilmakanavien läpivientejä. Ulkoseinille

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia Asunto Oy Raitinlinna Taloyhtiön strategia Vahvistettu yhtiökokouksessa 28.5.2013 Historia Asunto Oy Raitinlinnan omistamalle tontille n:o 8 Espoon kaupungin korttelissa n:o 12002 saatiin rakennuslupa

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Rakennusfoorumi 13.12.2016, Rakennustietosäätiö, Helsinki DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Nykytila 2 1 l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90 % 80 % 70 % 60

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Sisäilmastoseminaari 17.3.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50% alemmat

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 1/7 HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 2009-18 ohjelma on hyväksytty yhtiökokouksessa 31.3.2009 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI WWW.ISANNOINTILIITTO.FI TOTEUTUS - Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin 6. toteutuskerta (2008, 2009, 2011, 2012, 2013) - Kohderyhmä: - Isännöintiliiton

Lisätiedot

Asukaspalautekysely Tulosraportti

Asukaspalautekysely Tulosraportti Asukaspalautekysely Tulosraportti As Oy Liusketie 19 vertailuraportti 5. - 28.3.2008 Raportin vastaajaryhmä: Kaikki vastaajat Vertailtavat vastaajaryhmät: As Oy Liusketie 19 Sisällys Osio 2: Kiinteistön

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö 24.11.2015 Petri Kuisma Lapin AMK 23.11.2015 1 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Rakennuttajan näkökantoja, tavoitteita ja ratkaisuja rakennusten energiatalouteen

Rakennuttajan näkökantoja, tavoitteita ja ratkaisuja rakennusten energiatalouteen Rakennuttajan näkökantoja, tavoitteita ja ratkaisuja rakennusten energiatalouteen VVO:n kiinteistökanta Kiinteistökanta kokonaisuudessaan 822 talousyksiköä 1 759 rakennusta 37 566 asuntoa, 2 155 786 as-m

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Suunnittelijan näkökulma

Suunnittelijan näkökulma Suunnittelijan näkökulma Ari Savolainen, DI Pohjois-Suomen suurin taloteknisistä asiantuntijoista muodostuva insinööritoimisto n 20 suunnittelijaa yli 250 suunniteltua putkiremonttia Ajatuksia putkiremontista

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Sisältö Taloyhtiön elinkaari Elinkaaressa elämistä PTS Hallituksen vuosikello Taloyhtiön tietojen ylläpito Taloyhtiön strategia Asumisen hinta Taloyhtiön arvo 3D piirustukset Valmistautuminen hankkeeseen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

Kunnossapito-ohjelma Kaunialan sotavammasairaala 12.07.2006 Oletusversio

Kunnossapito-ohjelma Kaunialan sotavammasairaala 12.07.2006 Oletusversio Kerrostalot F31 Ulkoseinät Julkisivujen laastipaikkauskorjaukset F31 Ulkoseinät B-talon elementtisaumojen 6500 F31 Ulkoseinät Julkisivujen kuntotutkimus Ikkunoiden ulkopintojen huoltomaalaus F34 Julkisivun

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2016

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2016 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2016 Julkaistavissa 3.5.2016 klo 9 Taustat ja vastaajat / Kevät 2016 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ASUNTO OY LANKASALPA

ASUNTO OY LANKASALPA KIINTEISTÖTARKASTUS 1 ASUNTO OY LANKASALPA Malmikatu 6 55100 Imatra 30.05.2011 KIINTEISTÖTARKASTUS 2 1. YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Asunto Oy Lankasalpa Malmikatu 6 55100 Imatra Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

OSAKASREMONTTIEN OHJEET

OSAKASREMONTTIEN OHJEET OSAKASREMONTTIEN OHJEET Asunto Oy Lähtökuoppa-Startgroppen Bostads Ab Asunto Oy Maaliviiva-Mållinjen Bostads Ab Yleistä 1.7.2010 astui voimaan uusi asunto-osakeyhtiölaki. Lain myötä osakkaiden huoneistoremonttien

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN As Oy Säästökenno SISÄLTÖ 1.... 3 2. ASENNUSPAIKKA... 3 3. KONDENSSI... 3 4. ÄÄNIARVOT... 4 5. LÄMPÖKUORMA... 4 6. LÄPIVIENNIT... 4 7. SÄHKÖTYÖT... 5 8. LAITTEISTON HUOLTO JA

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 1 (6) VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 2 (6) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 53

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2016

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2016 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2016 Taustat ja vastaajat / syksy 2016 Yleiskuva korjausrakentamisen tilanteesta Hieman runsaalla puolella taloyhtiöistä on jokin korjaushankkeen osa menossa vuonna

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom

Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom 1510021096 7.10.2015 Loviisan kaupunki Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA

Lisätiedot

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot...

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot... MYYNTIESITE v.164 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Jahtikatu 12 as 4, 15610 Lahti Nikkilä, Ala-Nikkilä Rivitalohuoneisto

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

1.1 Perustiedot. Ohjeita lomakkeen täyttämiseen:

1.1 Perustiedot. Ohjeita lomakkeen täyttämiseen: 1 Perustiedot Ohjta lomakkeen täyttämiseen: Ilmoita, miltä vuodelta kulutustiedot ovat ja, onko lämmön ominaiskulutus lämmitystarvekorjattu (kohdat 16,17 ja 19). Mikäli tieto on saatu suoraan isännöintitodistuksesta,

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot