KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon"

Transkriptio

1 KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Matinkylä: As.Oy Maijanpolku, Espoo

2 Kerrostalon ilmastonmuutos - KIMU Kohderaportti Maijanpolku Ilpo Kouhia, Jyri Nieminen, Sakari Pulakka VTT Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto Juha Salmi, Asuntotieto

3 2 (29) Sisällysluettelo 1 Johdanto Yleiskuvaus taloyhtiöstä Perustiedot rakenteista Perustiedot teknisistä järjestelmistä Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot Työn tavoitteet Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset Tehdyt kuntotutkimukset Sisäilmastokysely Tulevaisuuden kysely Lämpökuvaukset Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi Valitut Toimenpiteet Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät Energialaskelmat Elinkaarikustannuslaskelmat Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehdoille Energiankulutus Elinkaarikustannukset Toimenpidesuositukset Yleistä Rakennuksen vaippa Talotekniikkajärjestelmät Ilmanvaihto Vesi- ja viemärijärjestelmät Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Yhteenveto toimenpiteistä Korjaushankkeen toteutus Korjaushankkeiden rahoituksesta taloyhtiöissä Korjaushankkeen toteutustapa...26 Liite: Viestintä korjaushankkeessa...27

4 3 (29) 1 Johdanto 1.1 Yleiskuvaus taloyhtiöstä As Oy Maijanpolku (Elsankuja 3) sijaitsee Espoon Matinkylässä, joka on länsiväylän eteläpuolella, Kaitaan ja Haukilahden väliselle alueelle (kuva 1). Taloyhtiöön kuuluu kaksi erillistä kerrostalorakennusta. Tässä yhteydessä tarkasteltava talo 1 on valmistunut 1982, kuva 2. Rakennuksessa on kaksi porrasta ja kahdeksan asuinkerrosta sekä sisääntulokerros, jossa on yleiset tilat, kuten väestönsuojatilat, lämmönjakohuone, urheiluvälinesuoja, talousvarasto sekä pesula ja saunatilat. Kuva 1 As Oy Maijanpolun sijainti Matinkylässä. Kuva 2 As Oy Maijanpolku 1, talo 1 Tarkasteltavassa rakennuksessa on kaksi porrashuonetta. Yhtiön kerrostalojen tilavuus on m 3, kerrosala 6624 m 2 ja huoneistoala 5428 m 2. Rakennukset ovat yhtiön omistamalla

5 4 (29) tontilla. Asuntoja yhtiössä on yhteensä 88. Tarkasteltavan rakennuksen huoneistokoot olivat suuria, välillä 35-92,5 m 2. Huoneluku huoneistoa kohden on 1-4 h + k / kk. 1.2 Perustiedot rakenteista Rakennuksen perustukset ovat teräsbetonianturapalkkeja, jotka tukeutuvat kantavaan maapohjaan tai kallioon. Rakennuksen ulkoseinät ovat osin tiililaattapintaisia betonisandwichelementtejä. Ulkoseinien lämmöneristysvahvuus on noin 10 cm. Parvekkeet on tehty varsinaisen rakennuslinjan ulkopuolelle teräsbetonisilla pielielementeillä. Parvekkeet ovat lasitettuja. Rakennuksen välipohjien sekä yläpohjan kantavan betonirakenteen paksuus on 200 mm. Rakenne on ontelolaatta pintavalulla. Talon katto on loiva katto (ns. tasakatto) sisäpuolisilla vedenpoistoilla. Vesikatteena on bitumikermikate. 1.3 Perustiedot teknisistä järjestelmistä Lämmönjakojärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys. Talo on liitetty kaukolämpöön. Lämmin käyttövesi lämmitetään kaukolämmöllä. Talossa on ajalle tyypillinen lämpimän käyttöveden kiertojärjestelmä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisena poistoilmanvaihtona porraskäytäväkohtaisin poistoilmanvaihtokonein. KIMU-projektiin liittyvässä KIMULI-hankkeessa mitattiin tarkasteltavan rakennuksen kolmen eri huoneiston ilmanvaihdon määrät. Eri huoneistojen ilmanvaihtomäärissä on huomattavia eroja. Sähköjärjestelmästä ei ole tarkastettuja tietoja. 1.4 Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Yhtiössä on tehty kuntotutkimuksia ja selvityksiä seuraavasti: - Parvekkeiden ja julkisivujen kuntotutkimus 2000, ins. tsto Lauri Mehto Oy - Kylpyhuoneiden lattioiden kuntotarkastus 2004, Matinkylän Huolto Oy Lisäselvitystarpeeksi on arvioitu seuraavat: - Laattajulkisivujen kuntotutkimus - Vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotutkimukset - Lämmitysjärjestelmän kuntotutkimus - Hissien kuntotarkastus Vuoden 1992 jälkeen on rakennuksessa tehty seuraavat merkittävät korjaukset ja perusparannukset: - Ikkunapuitteiden huoltomaalaus Liittyminen kiinteistöautomaatiojärjestelmään Parvekelasien rakennuslupa Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö kellaritilojen huoltomaalaus Jätekatoksen uusiminen Patteriventtiilien uusiminen Patteriverkoston perussäätö 1994

6 5 (29) - Käyttövesipattereiden venttiilien uusiminen Sokkeleiden maalaus (talkoilla) Kadunpuoleisten sisäänkäyntikatosten rakentaminen Elementtisaumojen uusiminen Ikkunapuitteiden huoltomaalaus (ei parvekkeet) Pihanpuoleisten sisäänkäyntikatosten rakentaminen Palovaroittimien asentaminen yleisiin tiloihin Autopaikoitusalueen valaistuksen uusiminen Savunpoistoikkunoiden asennus Ilmastoinnin hätäpysäytyslaitteiden asennus Raitisilmaventtiilien asennus ikkunoihin Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö portaan ilmanvaihtokoneen uusiminen Lämmönvaihtimen uusiminen HTV-kaapelitelevisioverkkoon liittyminen Sähköisen huoltokirjan laatiminen Parvekkeiden peruskorjaus ja parvekejulkisivun kunnostus Vesikatteiden uusiminen portaan saunaosaston peruskorjaus Itäjulkisivun sokkelin vedeneristys Salaojien painehuuhtelu Eteläpäädyn pihan korjaus Huoneistojen ja yleisten tilojen lukituksen uusiminen Exec-sarjaan Korttelipihan peruskunnostus Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja säätö Energiatodistuksen laatiminen 2008 Lisäksi on korjattu ja uusittu kylpyhuoneiden lattioiden ja seinien vedeneristyksiä ja lattiakaivoja huoneistokohtaisesti. Yhtiön periaateohjelmassa on suunniteltu vuosille tarpeen mukaan toteutettavat kylpyhuoneiden vedeneristysten uusiminen, ikkunapuitteiden huoltomaalaus, parvekeovien lasien uusiminen ja ovien huolto, sähköpääkeskuksen peruskunnostus sekä ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö. Periaateohjelmassa vuosille on esitetty tarpeen mukaan toteutettavat ikkunapuitteiden ja parvekeovien huoltomaalaus, porrashuoneiden huoltomaalaus ja ala-aulojen lattioiden uusiminen, kellaritilojen huoltomaalaus, laattajulkisivujen sekä vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus, ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö, hissien peruskunnostus ja elementtisaumojen uusiminen. Vuoden 2009 kunnossapidon periaateohjelman kustannusarvio on , ohjelman kustannusarvio on ja Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot Kuntoarviosta tai muista käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmennyt rakennuksen pitkän ajan energiankulutus. Vuoden 2008 lämmön ominaiskulutus on ollut 42,3 kwh/m 3 /a. Rakennuksen lämmönkulutus on jonkin verran pienempi kuin vertailuryhmän rakennusten lämmönkulutus. Vuoden 2008 veden ominaiskulutus on ollut 148 litraa asukasta kohden vuorokaudessa.

7 6 (29) Vuoden 2008 kiinteistösähkön ominaiskulutus oli 3,69 kwh/m 3 /a. Kulutus on vertailuryhmään verrattuna ollut samaa suuruusluokkaa Työn tavoitteet Tämän selvitystyön tavoitteina on kartoittaa kiinteistön tilaa ja tuottaa erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja taloyhtiössä tehtävien kiinteistön ylläpitoon ja tehtäviin peruskorjauksiin tarvittavien päätösten helpottamiseksi. Kiinteistön ylläpidon tarkoituksena on pitää rakennusten palvelukyky ennallaan tai toisaalta ylläpidon minimoinnilla sallitaan kiinteistön palvelukyvyn aleneminen, toivottavasti tietoisena päätösten seurauksista. Peruskorjausten tarkoituksena on parantaa palvelukykyä tietoisella kertapanostuksella. Tavoitteena tässä selvityksessä on tarkastella edellä esitettyjä vaihtoehtoja lähinnä lämmitysenergian kulutuksen ja sisäolosuhteiden näkökulmasta. Teknis-taloudellisesti olisi järkevä vaihtoehto käyttää rakennuksen tietty palvelukyky teknisen käyttöikänsä loppuun, mutta usein korjaustarvetta koetaan mm. esteettisten syiden, käytettävyyden heikkenemisen tai vanhanaikaistumisen takia. Esimerkiksi asuinhuoneistoissa peruskorjauksia tehdään vuoden eli noin sukupolven välein, ja peruskorjausten yleisimpänä syynä on vanhanaikaistuminen. 2 Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset 2.1 Tehdyt kuntotutkimukset Tehdyt kuntotutkimukset liittyvät vesi- ja viemärijärjestelmään, kylpyhuoneisiin sekä julkisivuihin. Kuntotutkimukset ajoittuvat vuosille Vesi- ja viemärijärjestelmien tutkimuksista oli käytettävissä ainoastaan kuvauspöytäkirjat, joiden perusteella ei ole havaittavissa erityisen kiireellistä korjaustarvetta. Putkistojen kuntoa ei voi arvioida ilman vesiputkistoille tehtävää tutkimusta. Asiakirjojen perusteella rakennuksessa ei ole ollut putkivuotoja. Rakennusajankohdan perusteella erityisiä putkistosaneeraustarpeita ei odoteta olevan ainakaan ennen vuotta 2020, mutta putkistojen kuntotutkimus on syytä tehdä. Lämmönjakoputkiston osalta on todennäköistä, että putkistoilla elinkaarta on jäljellä vuotta. Julkisivujen kuntotutkimuksessa ehdotetut julkisivujen korjaustoimenpiteet ja parvekkeiden perusparannus on tehty. Uudet korjaustoimenpiteet ajoittuvat yli kymmenen vuoden päähän. Kuntotutkimuksen ja korjaustoimenpiteiden ajankohdan perusteella nykytilanteen tutkiminen tulee ajankohtaiseksi tällä vuosikymmenellä. Kylpyhuoneiden korjaukset ajoittuvat huoneistokohtaisesti pitemmälle aikajänteelle, ja valitun korjausperiaatteen mukaisesti ne tullaan toteuttamaan tarveharkinnan perusteella. Rakennuksen nykytilasta ei ole olemassa tarkkaa tutkimustietoa, ja kun otetaan huomioon rakennuksen ikä, tulisi korjausohjelmien pohjaksi tehdä kuntotutkimukset julkisivujen, ikkunoiden, vesi- ja viemärijärjestelmien osalta sekä kartoittaa sähkö- ja tietoliikennejärjestelmien uusimisen tarve.

8 7 (29) 2.2 Sisäilmastokysely Taulukossa 1 on esitetty taloyhtiössä tehdyssä asukaskyselyssä ilmenneet keskeiset sisäilmaongelmat. Taulukossa on verrattu kohderakennusta koskevaa 26 vastausta koko tutkimuksen kuuden kohteen 115 vastaukseen. Taulukko 1. Taloyhtiössä tehdyssä sisäilmastokyselyssä ilmenneet keskeiset ongelmat. Vastaajia Osuus % Vertailu, Osuus % vastaajia Vaihteleva huonelämpötila Lattioiden kylmyys Kostea ilma Tunkkainen ilma Riittämätön ilmanvaihto talvella Riittämätön ilmanvaihto kesällä Havaittava pöly tai lika pinnalla Heikko valaistus tai häikäisy Ulkoa tuleva melu Muu Kohderakennuksessa koettiin vertailuaineistoa merkittävästi ongelmallisempana tunkkainen sisäilma ja ulkoa tuleva melu. Kuvissa 3-10 on vertailtu kohderakennuksesta saatuja erilaisia sisäolosuhdetta koskevia vastauksia koko tutkimuksenaineistoon. Kuva 3. Lämpötilat talvelle (1 = liian lämmintä, 5 = Liian viileää)

9 8 (29) Kuva 4. Lämpötilat kesällä (1 = liian lämmintä, 5 = liianviileää) Kuva 5. Vetoisuus talvella (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisa)

10 9 (29) Kuva 6. Vetoisuus kesällä (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisaa Kuva 7. Lämpöviihtyvyys yleisesti talvella (1 = tyytyväinen, 5 = tyytymätön)

11 10 (29) Kuva 8. Lämpöviihtyvyys kesällä (1 = miellyttävä, 5 = epämiellyttävä) Kuva 9. Ilman laatu talvella (1 = hyvä, 5 = huono)

12 11 (29) Kuva 10. Ilman laatu kesällä (1 = hyvä, 5 = huono) 2.3 Tulevaisuuden kysely Asunto-osakeyhtiön asukkaiden toiveita ja käsityksiä tulevista kehitystarpeista kartoitettiin kyselyllä. Asukkaat asettivat seuraavat lausumat tärkeysjärjestykseen kyselyssä. - Taloyhtiön tulee minimoida tekniset viat ja rikkoutumiset painottamalla voimakkaasti ennakoivaa korjaustoimintaa. (teknisiä järjestelmiä korjataan ja uusitaan selvästi ennen niiden arvioitua elinkaaren päätä). 46 % vastaajista. - Taloyhtiön tulee optimoida korjaustoimintaa korjaamalla / uusimalla teknisiä järjestelmiä ennalta arvioidun elinkaaren lopussa (riski teknisistä vioista ja rikkoutumisista ja niistä aiheutuvista asumishaitoista hyväksytään). 42 % vastaajista. - Taloyhtiön korjaustoiminnassa tulee suorittaa vain välttämättömät vika- ym. korjaukset. 4 % vastaajista. - En osaa sanoa / ei vastausta. 8 % vastaajista. 2.4 Lämpökuvaukset Tarkasteltavan kohteen ulkoseinärakenteet lämpökuvattiin ulkopuolelta, kuvat laämpökuvaus ei osoittanut suuria puutteita. Lämpökuvauksen perusteella voidaan kuitenkin todeta seuraavaa: - Sisäänkäyntikerroksen ulkoseinät ovat ylempien kerrosten seinien eristyksiä huonommat - Elementtien saumojen tuuletus on toimiva - Elementeissä on eristyskerroksen paksuudessa paikallista vaihtelua - Elementtien nostokoukut muodostavat säännölliset kylmäsillat elementteihin

13 12 (29) Kuva 11.: Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 12. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 13. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 14. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu

14 13 (29) Kuva 15. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 16. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 17. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 18. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty

15 14 (29) Kuva 19. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 20. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 21. Maijanpolku, talo 1. Länsijulkisivu Kuva 22 Maijanpolku, talo 1. Länsijulkisivu

16 15 (29) Kuva 23. Maijanpolku, talo 1. Eteläpääty Kuva 24. Maijanpolku, talo 1. Eteläpääty. 3 Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi 3.1 Valitut Toimenpiteet Taulukossa 2 on esitetty tarkasteltavat korjauskonseptit ja niihin liittyvät tärkeimmät lähtötiedot. Näitä lähtötietoja ovat rakenteiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot, ikkunoiden auringonsäteilyn läpäisykertoimet, rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaava n 50 -luku ja lämmön talteenoton tuloilman lämpötilasuhde. Lähtötilanne kuvaa tämän hetkistä tilannetta taloyhtiössä. Ulkoseinän lisälämmöneristäminen 100 millimetrillä on ajateltu tehtävän nykyisen ulkoseinärakenteen päälle. Tapaus, jossa ulkoseinän lämmöneristyksen paksuus on 300 mm, edellyttää julkisivun purkamista, lämmöneristeen vaihtamista uuteen ja uuden julkisivuverhouksen tekemistä. Ikkunaremontin tapauksessa olemassa olevat 3-lasiset ikkunat vaihdettaisiin hyvin lämpöä eristäviin ikkunoihin, joiden U-arvo on 0,8 W/m 2 K. Poistoilman lämmön talteenotto tarkoittaa koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentamista olemassa olevan koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän tilalle. Näiden vaippaan ja ilmanvaihtoon liittyvien korjausten lisäksi on arvioitu putkiremontin yhteydessä tehtäviä energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia. Näitä on oletettu olevan huoneistokohtaiset vesimittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle, vettä säästävät vesikalusteet ja oikein mitoitetut vesijohtojen painetasot. Taulukko 2. Toimenpideyhdistelmät energiatehokkuuden parantamiseksi.

17 16 (29) Vaihtoehto Toimenpiteet 1 Lähtötilanne 2 Lisäeristys US 100mm 3 Lisäeristys US 100mm, YP 80 mm 4 Lisäeristys US 100mm + LTO80% 5 US eristys 300mm 6 US eristys 300mm + lisäeristys YP 80m 7 IK 0,80 8 IK 0,80 + lisäeristys US 100mm 9 IK 0,80 + lisäeristys US 100mm, YP 80mm 10 IK 0,80 + US eristys 300mm 11 IK 0,80 + US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm 12 IK 0,80 + US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm + LTO80% 13 IK 0,80 + US eristys 300mm + LTO80% 14 IK 0,80 + LTO80% 15 LTO80% Merkinnät: US = ulkoseinä; YP = yläpohja; IK = ikkuna LTO = ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde. Lisäksi tehtiin seuraavat oletukset: - Ikkuna-ala on 15 % lattiapinta-alasta - Ilmanvaihto alkutilanteessa on 0,4 1/h - Ilmanvaihdon ilmavirtoja kasvatetaan vastaamaan ilmanvaihtoa 0,5 1/h 3.2 Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät Energialaskelmat Energialaskelmat toteutettiin nykypäivän dynaamisella simulointityökalulla IDA Indoor Climate and Energy 4.0. Tällä työkalulla on mahdollista tarkastella laskennallisesti rakennuksen energiankulutusta sekä sisäilmastoa. Kohderakennuksesta luotiin kolmiulotteinen malli (kuva 25). Simuloinnissa laskentavyöhykkeet muodostettiin asuntokohtaisesti, jossa kylpyhuone muodosti oman erillisen vyöhykkeen, ja jokainen asuinkerros mallinnettiin erikseen. Asuinkerroksista mallinnettiin erikseen yhteensä kolme kerrosta: ylin, alin ja keskimmäinen. Tämän lisäksi porraskäytävät ja kellari mallinnettiin omina vyöhykkeinään. Taulukossa 3 on esitetty eri laskentatapaukset ja niiden tärkeimmät laskentaparametrit. S 2.0 m f1 N f4 f2 f3e f3d f3b f3a f3c Kuva 25. Rakennuksen simulointi 3D-malli ja yhden asuinkerroksen vyöhykejako Simuloinneissa käytettiin säätietoina Helsingin vuoden 1979 tuntitason säätietoja, jotka vastaavat voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 (2007) säätietoja.

18 17 (29) Tilojen lämmityksen asetusarvona käytettiin asuinhuoneille 22 C, kylpyhuoneille 23 C ja porraskäytäville ja kellarille 20 C. Sähkölaitteista ja valaistuksesta tuleva lämpöenergia vastaa Sisäilmastoluokituksen (2008) ohjearvoja. Tämä tarkoittaa sähkölaitteiden ja valaistuksen vuotuisena lämpöenergiana, joka tulee huonetilaan, eli 22,8 kwh/asunto-m 2. Asukkaiden määrä kerrostalossa on 80 eli keskimäärin 31 asunto-m 2 henkeä kohden. Lämmitysjärjestelmä mallinnettiin ideaalisena, ja lämmönjaon ja luovutuksen aiheuttamat häviöt otettiin huomioon hyötysuhteiden avulla. Tilojen lämmitykselle käytettiin hyötysuhteen arvoa 0,81 ja lämpimälle käyttövedelle 0,86. Itse kaukolämpölaitteiston hyötysuhteena käytettiin arvoa 0,97. (Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 Ohjeet 2012 luonnos ) Ilmanvaihdon määräksi oletettiin painovoimaisella ilmanvaihdolla 0,4 1/h ja korjauskonseptin on koneellisella tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmällä 0,5 1/h. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaavana n 50 -lukuna käytettiin kaikissa laskentatapauksissa arvoa 1,0 1/h. Koneellisen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmän yhteydessä ilmanvaihdon jälkilämmitys toteutetaan kaukolämmöllä. Mahdollisella putkiremontilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä oletettiin saatavan aikaan 20 prosentin säästö kokonaisvedenkulutuksessa. Alkutilanteessa kokonaisvedenkulutuksesta arvioitiin olevan 40 prosenttia lämmintä vettä. Putkiremontin jälkeen lämpimän käyttöveden osuudeksi oletettiin 45 prosenttia kokonaisvedenkulutuksesta. Taulukko 3. Laskentaparametrit US YP AP IK Ikkunan auringonläpäisy Ilmavuotoluku n 50 Lämmön talteenoton hyötysuhde W/m2K W/m2K W/m2K W/m2K - / - 1/h % 1 0,45 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-2 0,22 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-3 0,22 0,23 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-4 0,22 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1, ,14 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-6 0,14 0,23 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-7 0,45 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-8 0,22 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-9 0,22 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-10 0,14 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-11 0,14 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-12 0,14 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,14 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,45 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,45 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0 80

19 18 (29) Elinkaarikustannuslaskelmat Energiakorjausten elinkaariedullisuuden analysointi perustuu eurooppalaiseen menetelmäkehitykseen 1. Elinkaarikustannuslaskelmat muodostuvat seuraavista osista: Hankintakustannukset (pääomakustannukset, investointikustannukset) Purkukustannukset Rahoituskustannukset Huoltokustannukset Kunnossapitokustannukset Lämmitysenergiakustannukset Sähköenergiakustannukset Ympäristökustannukset Jäännösarvo Hankintakustannukset kattavat rakennuttajan kustannukset, rakennuskustannukset ja rakennuksen luovutuksen edellyttämät kustannuserät. Laskelmissa otetaan huomioon tekijät, jotka aiheuttavat eroja eri vaihtoehtojen välille. Purkukustannukset kattavat rakenteiden sekä laitteiden ja järjestelmien purkamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Rahoituskustannukset aiheutuvat rahoituksen kustannuksista valitulla laskenta-ajalla. Rahoituskustannuksiin sisällytetään myös esim. lyhytaikaiset lainajärjestelyt ja uudelleenjärjestelyt. Huoltokustannukset aiheutuvat suunnitelluista huoltotöistä. Huoltokustannuksiin vaikuttavat valittu järjestelmä, huollon laatutaso sekä huoltoyhtiön veloitusperiaatteet ja toimintatavat. Toiset järjestelmät vaativat usein tapahtuvaa huoltoa, kun taas toiset järjestelmät toimivat pitkiäkin aikoja ilman erityistä huolenpitoa. Huollon laadulla on merkitystä, sillä hyvä huolto korjaa investoinneissa syntyviä puutteita. Kunnossapitokustannukset aiheutuvat suunnitelluista tai muutoin välttämättömiksi todetuista kunnossapitotoimista. Niillä pyritään estämään rakennuksen kulumista. Talotekniikan osalta kunnossapitokustannusten arvioimiseen vaikuttavat huomattavasti laitteiden käyttöympäristö ja kunnossapidon taso. Kunnossapitoon luetaan myös kaikki pienimuotoiset ennakoimattomat korjaukset. Lämmitysenergiakustannukset aiheutuvat tilojen lämmityksestä ja käyttöveden lämmityksestä. Rakennustasoisissa tarkasteluissa määritetään eritellyt lämmityskustannukset, jotka perustuvat lämmitystapaan ja energiantuottajan arvioituihin tai todennettuihin kulutuksiin. Sähköenergiakustannukset aiheutuvat kiinteistösähköstä, käyttäjäsähköstä sekä talotekniikan laitteista ja järjestelmistä. Jäähdytysenergiakustannukset sisältyvät yleensä erittelemättöminä sähköenergiakustannuksiin. Tehdyssä elinkaarikustannusvertailussa kuluttajasähköä ei kuitenkaan ole otettu huomioon 1 Common European model for life cycle costing. en.htm

20 19 (29) Ympäristökustannukset sisältävät mm. mahdolliset korjausrakentamista edeltävät maaperän puhdistuksen ja suojauksen kulut sekä purku- ja kierrätyskulut elinkaaren päättyessä. Hankinnalla (investoinnilla) voi pitoajan päättyessä olla jäännösarvo. Jäännösarvoerot otetaan huomioon vaihtoehtojen vertailussa, jos laskentajakso on lyhyempi kuin käyttöikä, ja vaihtoehtojen välillä on laskennallisia käyttöikäeroja. Nykyarvomenettelyssä summataan laskentajaksolla eri vuosina tehtävien toimenpiteiden kustannukset nykyhetkeen joko suoraan nykyisin hinnoin. Laskentakoroksi valitaan yleensä ennakoitu yleinen kustannustason nousu. Laskelmassa inflaation taso, energian hinta ja sen nousu, sekä kiinteistön järjestelmien ja laitteiden kestävyys joudutaan ennakoimaan. 4 Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehdoille 4.1 Energiankulutus Taulukossa 4 on eri laskentavaihtoehdoilla saadut laskennalliset lämmitysenergian kulutukset sekä saavutettava energiansäästö perusvaihtoehtoon verrattuna. Tulosten mukaan 50 % energiansäästö tilojen lämmitysenergiasta saavutetaan seuraavalla laskentatapauksen 13 toimenpideyhdistelmällä: - Ikkunoiden U-arvo 0,80 W/m 2 K - Ulkoseinän lämmöneristys 300mm mineraalivillaa - Yläpohjan lisälämmöneristys 80 mm - Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde 80 % Yläpohjan lisälämmöneristäminen ei ole tavoitteen saavuttamiseksi välttämätöntä. Sen vaikutus on noin 2 %, mutta vesikatekorjausten yhteydessä lisäeristäminen on mielekästä.. Taulukko 4. Energiansäästötoimenpiteiden vaikutus rakennuksen lämmitysenergiantarpeeseen suhteessa perustilanteeseen. Laskentatapaus Kaukolämpö kwh/rm 3 /a Säästö % , , , , , , , , , , , , , ,5.

21 20 (29) 4.2 Elinkaarikustannukset Elinkaarikustannuslaskenta perustuu kiinteistössä välttämättä tehtävien kunnostustöiden ja energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kustannuseroon. Peruslaskelmassa huoneistokohtaisen (hajautetun) ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen tehdään linjasaneerauksen yhteydessä, mikä tuo kustannussäästöjä itse asennustyöhön. Laskennassa oletetaan, että taloyhtiön oma rahoitus kattaa 40 % kustannuksista. Tämä sisältää mahdolliset energia-avustukset yms.. Rahoitusosuus on 60 % remontin hinnasta. Tälle osalle lasketaan rahoituskustannus 3 % reaalikorolla (nimelliskorko-inflaatio). Energian hinta oletetaan joko muuttumattomaksi, tai se nousee 4 % vuodessa. Laskentajakso on 20 vuotta. Laskentatulokset ovat taulukossa 5. Taulukko 5. Maijanpolku 1, elinkaarikustannukset ja takaisinmaksuaika. Esitetyt kustannukset sisältävät urakoitsijan katteen ja arvonlisäveron

22 21 (29) Laskentatulosten perusteella energian hinnalla on suuri merkitys energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden takaisinmaksuaikoihin. Energiatehokkuuden merkittävä parantaminen esitetyillä korjausratkaisuilla aiheuttaa nykyteknologialla 6 /m 2 lisän vastikkeeseen. 5 Toimenpidesuositukset 5.1 Yleistä Rakennuksen kunto on varsin hyvä, ja sitä on kunnossapitotoimenpiteiden ja -suunnitelmien perusteella hoidettu asianmukaisesti. Kuntotutkimus parvekkeiden ja julkisivujen osalta tehty vuonna 2000, ja tutkimustulosten perusteella esitetyt korjaustoimet on toteutettu. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei välittömiä korjaustarpeita ole todettu. Rakennuksen vesikate on uusittu vuonna 2004, ja sen käyttöikä ulottuu noin vuoteen Yleisesti ottaen kuntotutkimuksia rakennuksessa on tehty varsin vähän. Vesi- ja viemärijärjestelmän sekä julkisivun seuraavat kuntotutkimukset on suunniteltu tehtäväksi vuosien välillä, joten suunnitelma noudattaa edellisissä tutkimuksissa ennakoitua kyseisten kohteiden jäljellä olevaa elinkaarta. Julkisivujen ja vesilaitteiden peruskorjausajankohta täsmentyy edellä mainittujen suunniteltujen kuntotutkimusten tulosten perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellisella poistolla varustettu, ja se on rakennusajalle tyypillinen ratkaisu. Energian käytön kannalta järjestelmä ei kuitenkaan ole tämän päivän suositusten mukainen. Uusien rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiltä edellytetään lämmön talteenottoa ilmanvaihdon poistoilmasta, ja tällainen järjestelmä sisältää ilmanvaihtokoneen lisäksi erilliset tulo- ja poistoilmakanavat. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää kansallisia energiatehokkuusmääräyksiä myös korjausrakentamiseen. Tämän hetkisen käsityksen mukaan määräykset annetaan Suomessa Rakennuksen vaippa Ulkoseinien peruskorjaus tulee julkisivun kunnon perusteella ajankohtaiseksi vuoden kuluttua. Toisaalta korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiin liitettäneen kannustimia, jotka puoltavat korjausten aikaistamista. Kannustimien laadusta tai laajuudesta ei vielä ole tietoa. Rakennuksen ulkoseinien kunto on varsin hyvä. Ulkoseinien peruskorjaus tullee ajankohtaiseksi vuoden kuluttua. Valittavissa on ainakin kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa korjausajankohta määräytyy sillä perusteella, että betonisandwich-elementtien ulkokuoressa todetaan tutkimuksin joko merkittävää rapautumista tai, että ulkokuoren betonin karbonatisoituminen ulottuu merkittävältä osin teräksien tasolle, ja teräkset alkavat ruostua. Edellä mainitut tapaukset liittyvät usein yhteen siten, että betoniterästen ruostumisen aiheuttama terästen laajeneminen aiheuttaa halkeamia. Edellä kuvatun tyypinvaurioiden alkuvaiheessa voidaan ulkoseinät lisälämmöneristää, ja rakentaa seinään uusi julkisivupinta. Tällä tavoin alkuperäinen ulkokuori saadaan aiempaa parempiin kosteus- ja lämpöolosuhteisiin, ja näin rapautuminen ja terästen korroosio estyy tai ainakin hidastuu.

23 22 (29) Toisessa vaihtoehdossa betonisandwich-elementtien ulkokuorien annetaan ikääntyä elinkaarensa päähän. Toisin sanoen toimenpiteisiin ryhdytään vasta kun lujuustekniseltä kannalta ulkokuoret alkavat käydä vaarallisiksi. Tässä vaiheessa ulkokuorissa on vaurioita runsaasti ja ne puretaan. Myös lämmöneristyskerros puretaan siten, että rakenteesta jää jäljelle ainoastaan sisäkuori. Sisäkuoren ulkopinta tasataan ja ulkoseinä rakennetaan uudelleen sisäkuoresta lähtien. Tämä toinen vaihtoehto on investointikustannuksiltaan selvästi ensimmäistä vaihtoehtoa kalliimpi, mutta etuja ovat eittämättä myöhempi toteutettavuus ja se, että uudesta ratkaisusta voidaan tehdä täysin uusimmatkin rakennusmääräykset täyttävä tai haluttaessa jopa passiivitai 0-energiatason ratkaisu. Tässä vaihtoehdossa on myös mahdollista käyttää esivalmistettuja elementtejä korjaukseen. Menetelmässä huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kanavat voidaan reitittää lisälämmöneristyselementissä, mikä vähentää sisätöitä, nopeuttaa ilmanvaihtoremonttia ja vähentää kustannuksia erillisiin julkisivun ja ilmanvaihdon uusimisen urakointeihin verrattuna. Peruskorjaustarpeen hitaan aikataulun takia ikkunoiden uusimista kannattaa harkita kahdesta syystä asennetut etuikkunat eivät ole kovin energiatehokas ratkaisu verrattuna luvun ikkunaratkaisuihin. Toisaalta ulkoseinien lisälämmöneristäminen tai julkisivurakenteen uusiminen edellyttänevät ulkonäkösyistä ikkunoiden siirtämistä seinän paksuussuunnassa. Karkeasti voidaan arvioida, että asennuksen tai ikkunan siirtämisen hinta on % itse ikkunan hinnasta, jolloin uusiminen muodostuu taloudellisesti mielekkäämmäksi. Ulkoseinien lisäeristäminen johtaa aina tarkasteltavan kiinteistön tyyppisissä rakennuksissa myös räystäsrakenteen korjaamiseen. Vesikatteen uusimistarve ajoittunee 2020-luvulle, joten julkisivuun ja kattoon liittyvien toimenpiteiden yhdistäminen samanaikaisiksi voi olla kustannustehokasta. 5.3 Talotekniikkajärjestelmät Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmien uusinnassa tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa erillisen KIMU-lisähankkeen puitteissa. Täysin keskitetyllä järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että lämmön talteenotolla varustetulla porraskäytäväkohtaisella ilmanvaihtokoneella tuotetaan ilmanvaihdon edellyttämät tulo- ja poistoilmavirrat porraskäytävään rajoittuviin huoneistoihin. Järjestelmään voi liittyä huoneistokohtaisia hiilidioksidipitoisuuksiin ja/tai kosteuksiin perustuvia säätöjärjestelmiä, jolloin järjestelmä toimii tarpeenmukaisesti. Olemassa olevan poistoilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen edellä esitetyn mukaiseksi edellyttää ainakin tuloilmaputkistojen rakentamista, mikä johtaa huomattaviin rakennusteknisiin toimenpiteisiin. Ns. välimuotojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa poistoilmajärjestelmään liitetään lämmönvaihdin, jossa poistoilman lämpö siirretään lämmönsiirtonesteeseen. Lämmönsiirtonesteen avulla lämpö siirretään huoneistokohtaisiin tuloilmakoneisiin. Toisin sanoen huoneistojen ulkoseiniin asennetaan tuloilmakoneet. Laitteistoon voidaan myös, kuten edellisessä järjestelmässä, erilaisiin parametreihin perustuvia säätöjärjestelmiä. Välimuotojärjestelmän rakentaminen edellyttää rakennusteknisiä toimenpiteitä, koska poistoilmalämmönvaihtimesta tulee johtaa nesteputkisto jokaiselle tuloilmakoneelle. Täysin hajautetulla järjestelmällä tarkoitetaan huoneistokohtaista ilmanvaihtoa, jossa jokaiseen huoneistoon asennetaan oma lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Joissakin tapauksissa voidaan poistoilmanvaihdon kanavia käyttää hyväksi. Järjestelmän asennus edellyttää huoneiston ulkoseinään tehtäviä tulo- ja poistoilmakanavien läpivientejä. Ulkoseinille

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Matinkylä: As.Oy Matinkuja 1, Espoo 1 (30) Kerrostalon ilmastonmuutos - KIMU Kohderaportti Matinkuja 1 Ilpo Kouhia,

Lisätiedot

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 KEIJUPUISTO Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 Keijupuisto Tapparakatu 1 ja Kivikatu 6 Tapparakatu 1 Perustiedot 2 rakennusta,

Lisätiedot

Matinkylä. KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT

Matinkylä. KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT Matinkylä KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT 2 Matinkuja 1 3 Matinkuja 1 Rakennus on tyypillinen 70-luvun pesubetonipintainen betonisandwich ruutuelementtitalo Ulkoseinien lämmöneristyksen paksuus

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Kerrostalon ilmastonmuutos

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

AS. OY LEILANKUJA 4:N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2010 2019 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ

AS. OY LEILANKUJA 4:N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2010 2019 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ 1/7 :N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2010 2019 Hyväksytty yhtiökokouksessa S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ - KUNTOARVIO JA TEKNINEN PTS - KUNTOTUTKIMUS 2. KUNNOSSAPIDON

Lisätiedot

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Maunula: As Oy Pakilantie 13, Helsinki 23.09.2011 Suomen Kiinteistöliitto ry VTT Aalto yliopisto, Insinööritieteiden

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

AS. OY LEILANKUJA 4:N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2011 2020 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ

AS. OY LEILANKUJA 4:N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2011 2020 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ 1/7 :N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2011 2020 Ohjelma on hyväksytty yhtiökokouksessa 05.04.2011 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ - KUNTOARVIO JA TEKNINEN PTS -

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Esimerkkikohteet - Maunula

Esimerkkikohteet - Maunula Esimerkkikohteet - Maunula KIMU- loppuseminaari 9.6.2011 Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Pakilantie 13 Pakilantie 13 Pakilantie 13 Pakilantie 13 Toimenpide Toteutusvuosi Eteläpäädyn ikkunoiden uusiminen

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Maunula: As Oy Haavikkotie 15-17, Helsinki 23.09.2011 Suomen Kiinteistöliitto ry VTT Aalto yliopisto, Insinööritieteiden

Lisätiedot

KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä

KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä Tämä korjaustarveselvitys pohjautuu kiinteistöstä 2010 laadittuun kuntoarvioon. Kiinteistön perustiedot löytyvät isännöitsijätodistuksesta. Kiinteistön

Lisätiedot

Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa

Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Jyri Nieminen 196- ja197-lukujen lähiöt 2 vuodessa ~57 asuntoa Teollisen rakentamisen kehittäminen Betonielementtitekniikan kehittäminen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT 2 Korjausrakentamisen arvo 9 400 M Lähde: Jani Kemppainen/Remo 2000,

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa Kiinteistön rakenteita ja teknisiä järjestelmiä ei juuri koskaan korjata pelkästään energiatehokkuuden vuoksi, vaan taustalla on lähes aina muu pakottava

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Ensimmäinen keväällä 2009 Vastaajina asuntoyhtiöiden

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Julkaistavissa 7.5.2013 Taustat ja vastaajat / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

FinZEB-kustannuslaskenta

FinZEB-kustannuslaskenta FinZEB-kustannuslaskenta Kustannusten muodostuminen Asuinkerrostalo ja toimisto 20.11.2014 Optiplan Oy 1 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, hajautettu Asuinkerrostalo Perustapaus, LTO vuosihyötysuhde 69 %

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Energiatehokas korjaustyö kaukolämpötalossa. Taloyhtiöhallitusforum 6.10.2012 Messukeskus Helsinki Turo Eklund turo.eklund@helen.

Energiatehokas korjaustyö kaukolämpötalossa. Taloyhtiöhallitusforum 6.10.2012 Messukeskus Helsinki Turo Eklund turo.eklund@helen. 0 Energiatehokas korjaustyö kaukolämpötalossa Taloyhtiöhallitusforum 6.10.2012 Messukeskus Helsinki turo.eklund@helen.fi Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus-

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot