KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon"

Transkriptio

1 KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Matinkylä: As.Oy Matinkuja 1, Espoo

2 1 (30) Kerrostalon ilmastonmuutos - KIMU Kohderaportti Matinkuja 1 Ilpo Kouhia, Jyri Nieminen, Sakari Pulakka, VTT Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto Juha Salmi, Asuntotieto

3 2 (30) Sisällysluettelo 1 Johdanto Yleiskuvaus taloyhtiöstä Perustiedot rakenteista Perustiedot teknisistä järjestelmistä Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot Työn tavoitteet Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset Tehdyt kuntotutkimukset Sisäilmastokysely Tulevaisuuden kysely Lämpökuvaukset Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi Valitut toimenpiteet Laskentamenetelmät Energia- ja sisäilmastosimuloinnit Elinkaarikustannuslaskelmat Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehdoille Energiankulutus Elinkaarikustannukset Toimenpidesuositukset Yleistä Rakennuksen vaippa Talotekniikkajärjestelmät Ilmanvaihto Vesi- ja viemärijärjestelmät Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Yhteenveto toimenpiteistä Korjaushankkeen toteutus Korjaushankkeiden rahoituksesta taloyhtiöissä Korjaushankkeen toteutustapa...27 Liite 1: Viestintä korjaushankkeessa...28

4 3 (30) 1 Johdanto 1.1 Yleiskuvaus taloyhtiöstä As Oy Matinkuja 1 sijaitsee Espoon Matinkylässä, joka on länsiväylän eteläpuolella, Kaitaan ja Haukilahden välisellä alueella (kuva 1). Taloyhtiöön kuuluu kolme erillistä kerrostalorakennusta. Tässä raportissa tarkasteltava talo 2 (kuva 2) on valmistunut Rakennuksessa on kolme porrasta ja kolme asuinkerrosta sekä sisääntulokerros, jossa on yleiset tilat kuten väestönsuojatilat, lämmönjakohuone, urheiluvälinesuoja, talousvarasto sekä jäähdytetty talousvarasto. Kuva 1 As Oy Matinkujan sijainti Matinkylässä. Kuva 2 As Oy Matinkuja 1, talo 2

5 4 (30) Taloyhtiössä on kolme rakennusta. Tarkasteltavassa rakennuksessa on kolme porrashuonetta ja kahdessa muussa kaksi porrashuonetta. Yhtiön kerrostalojen tilavuus on m 3, kerrosala 4438 m 2 ja huoneistoala 3905 m 2. Rakennukset ovat yhtiön omistamalla tontilla. Asuntoja yhtiössä on yhteensä 54. Tarkasteltavan rakennuksen huoneistokoot olivat suuria, välillä 81,5-112 m 2. Huoneluku huoneistoa kohden on 3-5 h + k. Taloyhtiö Matinkuja 1 kuuluu Matinkylän vanhempaan alueeseen. Matinkylän alueen rakentaminen on aloitettu 1960-luvun lopulla. Asunto Oy:n kolme rakennusta ovat rakentamisajankohtaan tyypillisiä kerroksisia asuinkerrostaloja. 1.2 Perustiedot rakenteista Rakennuksen perustukset ovat teräsbetonianturapalkkeja, jotka tukeutuvat kantavaan maapohjaan tai kallioon. Rakennus on elementtirakenteinen. Ulkoseinät ovat pesubetonipintaisia sandwich-ruutuelementtejä. Elementtien ulkokuori on pesubetonipintainen. Ulkoseinien lämmöneristysvahvuus on noin 10 cm. Parvekkeet on tehty varsinaisen rakennuslinjan ulkopuolelle teräsbetonisten pielielementtien avulla. Parvekkeet ovat lasitettuja. Rakennuksen välipohjat ovat 200 mm:n paksuisia pintavalulla varustettuja ontelolaattarakenteita. Yläpohjan kantava rakenne on ontelolaatta. Yläpohjan kattorakenne on puuristikkorakenteinen loiva katto, jossa on sisäpuoliset vedenpoistot. Vesikatteena on bitumikermikate. Yläpohjassa on korkea tuuletustila. Taloissa on maanvarainen alapohja. Ikkunat on korjattu vuonna Tällöin alkuperäisiin ikkunoihin on asennettu etuikkunat. 1.3 Perustiedot teknisistä järjestelmistä Kerrostalon lämmönjakojärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys, ja talo on liitetty kaukolämpöön. Lämmin käyttövesi lämmitetään kaukolämmöllä. Talossa on ajalle tyypillinen lämpimän käyttöveden kiertojärjestelmä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisena poistoilmanvaihtona porraskäytäväkohtaisin poistoilmanvaihtokonein. KIMU-projektiin liittyvässä KIMULI-hankkeessa mitattiin ko. kerrostalon kolmen eri huoneistonilmanvaihdot ja todettiin, että eri huoneistojen ilmanvaihtomäärissä on huomattavia eroja. Sähköjärjestelmästä ei ole tarkastettuja tietoja. 1.4 Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Yhtiössä on tehty kuntotutkimuksia ja selvityksiä seuraavasti: - PTS:n ja kuntoarvion laatiminen 1999, Matinkylän Huolto Oy - Kylpyhuoneiden kuntotarkastus 2002, Matinkylän Huolto Oy - Vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotutkimus 2004, Suomen Talokeskus Oy - Julkisivujen kuntotutkimus 2005, Kiratek Oy - Sadevesiviemäreiden kuvaus 2005, Lokapalvelu Eerola Oy

6 5 (30) Lisätutkimustarpeeksi on arvioitu lämmitysjärjestelmän kuntotutkimus. Vuoden 1990 jälkeen on rakennuksessa tehty seuraavat merkittävät korjaukset, hankkeet ja perusparannukset: - Vesikatteen uusiminen Lämpimän käyttöveden sulkuventtiilien uusiminen Alkuperäisen lämmönvaihtimen kunnostus Liittyminen kiinteistöautomaatiojärjestelmään Parvekelasitusten rakennuslupa Jätekatoksen uusiminen Alumiinietuikkunoiden asennus Putkiläpivientien palokatkojen teko Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö Yleisten tilojen ja muutamien huoneistojen lukituksen uusiminen Exec-avaimille Elementtisaumojen uusiminen Palovaroittimien asennus yleisiin tiloihin Parvekkeiden peruskorjaus Porrasaskelmien timanttihionta Porrashuoneiden ja kellaritilojen peruskunnostus Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö Sähköisen huoltokirjan laatiminen Julkisivuelementtien kuntotutkimus Vesi- ja viemärijohtojen kuntotutkimus Parvekelippojen vedenpoistoputkien uusiminen Antenniverkoston kunnostus HTV-kaapelitelevisioverkkoon liittyminen Patteriverkoston säädön suunnittelu Pihasuunnitelman laatiminen Pelastussuunnitelman laatiminen Huoneistojen (osa) lukituksen uusiminen Exec-avaimille Korvausilmaventtiilien asennus huoneistoihin Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö Sähköpääkeskuksen peruskunnostus Patteriventtiilien uusiminen ja verkoston perussäätö Salaojien ja perustusten vedeneristeiden uusiminen Korttelipihan kunnostus Energiatodistuksen laatiminen 2008 Lisäksi on korjattu ja uusittu kylpyhuoneiden lattioiden ja seinien vedeneristyksiä huoneistokohtaisesti kunnossapidon periaateohjelmassa on kuivaushuoneiden koneiden uusiminen, kellarikäytävän alakattojen uusiminen, kompressorihuoneiden kunnostus ja varautuminen yhden IV-koneen uusintaan. Yhtiön periaateohjelmassa vuosille on kylpyhuoneiden vedeneristysten kunnostus, kellarikäytävien asbestipinnoitteiden poisto ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukset, säädöt sekä IV-koneiden osittainen uusiminen. Periaateohjelmassa vuosille on esitetty autopaikka-alueen kunnostussuunnittelu ja kunnostus, elementtisaumojen uusiminen, lämmönvaihtimen uusiminen, ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja säätö, huoneistojen alkuperäisten wc-istuinten

7 6 (30) uusiminen, vesikatteen uusiminen, vesi- ja viemärijohtojen kuntotutkimus ja uusimisen suunnittelu sekä julkisivujen kuntotutkimus. Vuoden 2009 kunnossapidon periaateohjelman kustannusarvio on , ohjelman kustannusarvio on ja Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot Kuntoarviossa vuodelta 1999 esitetyt lämmitysenergian kulutustiedot vuosilta on esitetty taulukossa 1 Vuoden 2008 lämmön ominaiskulutus on ollut 52,9 kwh/m 3 /a. Rakennuksen lämmönkulutus on jonkin verran pienempi kuin vertailuryhmän rakennusten lämmönkulutus. Taulukko 1. Taloyhtiön lämmitysenergian kulutustiedot. Vuosi Todellinen kulutus Normeerattu kulutus Normeerattu ominaiskulutus Vertailuryhmän normeerattu kulutus MWh/a MWh/a kwh/m 3 /a kwh/m 3 /a ,0 56, ,7 54, ,9 55, ,0 57, ,8 58,2 Vedenkulutus on vastaavasti esitetty kuntoarviotietojen perusteella taulukossa 2. Vuoden 2008 veden ominaiskulutus on ollut 136 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Veden kulutus tarkasteltuna ajanjaksona on ollut vertailuryhmää vähäisempi lukuun ottamatta vuotta Taulukko 2. Taloyhtiön vedenkulutus. Vuosi Todellinen kulutus m 3 /a Ominaiskulutus Vertailuryhmän kulutus l/asukas/vrk Asukasmäärä vuoden lopussa l/asukas/vrk Kiinteistösähkön kulutus vuosilta on kuntoarvion mukaan ollut taulukon 3 mukainen. Vuoden 2008 kiinteistösähkön ominaiskulutus on ollut 2.91 kwh/m3/a. Kulutus on vertailuryhmään verrattuna ollut samaa suuruusluokkaa tai pienempi. Taulukko 3. Taloyhtiön kiinteistösähkön kulutus Vuosi Todellinen kulutus kwh/a Ominaiskulutus kwh/m 3 /a Vertailuryhmän kulutus, kwh/m 3 /a

8 7 (30) 1.6 Työn tavoitteet Tämän selvitystyön tavoitteina on kartoittaa kiinteistön tilaa ja tuottaa erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja taloyhtiössä tehtävien kiinteistön ylläpitoon ja peruskorjauksiin tarvittavien päätösten helpottamiseksi. Kiinteistön ylläpidon tarkoituksena on pitää rakennusten palvelukyky ennallaan. Ylläpidon minimointi voi johtaa kiinteistön palvelukyvyn alenemiseen. Peruskorjausten tarkoituksena on parantaa palvelukykyä tietoisella kertapanostuksella. Tavoitteena tässä selvityksessä on tarkastella edellä esitettyjä vaihtoehtoja lähinnä lämmitysenergian kulutuksen ja sisäolosuhteiden näkökulmasta. Teknis-taloudellisesti järkevä vaihtoehto olisi käyttää rakennuksen tietty palvelukyky teknisen käyttöikänsä loppuun, mutta usein korjaustarvetta koetaan mm. esteettisten syiden, käytettävyyden heikkenemisen tai vanhanaikaistumisen takia. Esimerkiksi asuinhuoneistoissa peruskorjauksia tehdään vuoden eli noin sukupolven välein, ja peruskorjausten yleisimpänä syynä on vanhanaikaistuminen. 2 Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset 2.1 Tehdyt kuntotutkimukset Tehdyt kuntotutkimukset liittyvät vesi- ja viemärijärjestelmään, sadevesiviemäröintiin sekä julkisivuihin. Kuntotutkimukset ajoittuvat vuosille Kylmävesiputkien jäljellä olevaksi käyttöiäksi on arvioitu tutkimuksessa yli 10 vuotta, joten seuraavat toimenpiteet ajoittuvat ajanjaksolle Lämpimän käyttöveden putkistojen jäljellä olevaksi käyttöiäksi on arvioitu samoin yli 10 vuotta. Lämmönjakojärjestelmän putkistoille arvioidaan vielä useiden kymmenien vuosien jäljellä olevaa käyttöikää. Viemäriputkien todettiin olevan varsin hyväkuntoisia mutta putkissa on paikoin runsaasti juurikasvustoa, joka esitetään poistettavaksi. Putkissa on jonkin verran painumia, jotka eivät olennaisesti haittaa järjestelmän toimintaa. Yleisesti tarkasteltuna putkistojen kunto on varsin hyvä, ja tilanne tulee kartoittaa uudelleen Julkisivujen kuntotutkimuksessa todetaan, ettei betoni ole täysin pakkasenkestävää. Julkisivujen kunto on melko hyvä lukuun ottamatta joitakin ikkunanpielirakenteita, joissa pieliteräksien korroosio on aiheuttanut runsaasti halkeamia. Elementtien saumaukset ovat hyväkuntoisia ja teräksiä suojaavat betonikerrokset ovat riittäviä estämään karbonatisoitumisen aiheuttamaa teräskorroosiota. Julkisivussa ei todettu merkittävää pakkasrapautumista, eikä teräskorroosiota ole odotettavissa ikkunanpieliä lukuun ottamatta. Pesubetonipinnan ja alustan välinen tartunta on pääsääntöisesti hyvä. Julkisivujen osalta ei ole todettu välitöntä korjaustarvetta seuraavaan 10 vuoteen, joten tilanteen uudelleenkartoitus ajoittuu

9 8 (30) 2.2 Sisäilmastokysely Taulukossa 4 on esitetty taloyhtiössä tehdyssä asukaskyselyssä ilmenneet keskeiset sisäilmaongelmat. Taulukossa on verrattu kohderakennusta koskevaa 18 vastausta koko tutkimuksen kuuden kohteen 115 vastaukseen. Taulukko 4. Taloyhtiössä tehdyssä sisäilmastokyselyssä ilmenneet keskeiset ongelmat. Vastaajia Osuus % Vertailu, Osuus % vastaajia Vaihteleva huonelämpötila Lattioiden kylmyys Kostea ilma Tunkkainen ilma Riittämätön ilmanvaihto talvella Riittämätön ilmanvaihto kesällä Havaittava pöly tai lika pinnalla Heikko valaistus tai häikäisy Ulkoa tuleva melu Muu Kohderakennuksessa koettiin vertailuaineistoa merkittävästi ongelmallisempana kesäajan riittämätön ilmanvaihto, pölyn tai lian kertyminen pinnoille ja ulkoa tuleva melu. Kuvissa 3-10 on vertailtu kohderakennuksesta saatuja erilaisia sisäolosuhdetta koskevia vastauksia koko tutkimuksenaineistoon. Kuva 3. Lämpötilat talvelle (1 = liian lämmintä, 5 = Liian viileää)

10 9 (30) Kuva 4. Lämpötilat kesällä (1 = liian lämmintä, 5 = liianviileää) Kuva 5. Vetoisuus talvella (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisa)

11 10 (30) Kuva 6. Vetoisuus kesällä (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisaa Kuva 7. Lämpöviihtyvyys yleisesti talvella (1 = tyytyväinen, 5 = tyytymätön)

12 11 (30) Kuva 8. Lämpöviihtyvyys kesällä (1 = miellyttävä, 5 = epämiellyttävä) Kuva 9. Ilman laatu talvella (1 = hyvä, 5 = huono)

13 12 (30) Kuva 10. Ilman laatu kesällä (1 = hyvä, 5 = huono) 2.3 Tulevaisuuden kysely Asunto-osakeyhtiön asukkaiden toiveita ja käsityksiä tulevista kehitystarpeista kartoitettiin kyselyllä. Asukkaat asettivat seuraavat lausumat tärkeysjärjestykseen kyselyssä. Taloyhtiön tulee optimoida korjaustoimintaa korjaamalla / uusimalla teknisiä järjestelmiä ennalta arvioidun elinkaaren lopussa (riski teknisistä vioista ja rikkoutumisista ja niistä aiheutuvista asumishaitoista hyväksytään). 56 % vastauksista. Taloyhtiön tulee minimoida tekniset viat ja rikkoutumiset painottamalla voimakkaasti ennakoivaa korjaustoimintaa. (teknisiä järjestelmiä korjataan ja uusitaan selvästi ennen niiden arvioitua elinkaaren päätä). 28 % vastauksista. Taloyhtiön korjaustoiminnassa tulee suorittaa vain välttämättömät vika- ym. korjaukset. 6 % vastauksista. en osaa sanoa / ei vastausta. 17 % vastauksista. 2.4 Lämpökuvaukset Tarkasteltavan kohteen ulkoseinärakenteet lämpökuvattiin ulkopuolelta, kuvat Kuvaus ei osoittanut suuria puutteita. Lämpökuvauksen perusteella voidaan kuitenkin todeta seuraavaa: - Elementtien saumojen tuuletusurat ovat toimivia - Elementtien eristerakenteessa paikoin hieman konvektiovirtauksia - Elementtien eristeiden paksuuksissa on elementin eri kohdissa eroja - Sisäänkäyntikerroksen ja ensimmäisen asuinkerroksen välipohja ulkoseinäliittymässä on merkittävä kylmäsilta - Sisäänkäyntikerroksen ulkoseinien eristykset ovat ylempien kerrosten eristyksiä huonommat

14 13 (30) 3.0 C Kuva 11. Matinkuja 1, talo 2. Eteläpääty C 3.0 C Kuva 12. Matinkuja 1, talo 2. Eteläpääty C 3.0 C Kuva 13. Matinkuja 1, talo 2. Eteläpääty C 2.0 C Kuva 14. Matinkuja 1, talo 2. Eteläpääty C

15 14 (30) -2.0 C Kuva 15. Matinkuja 1, talo 2. Itäjulkisivu C 0.0 C Kuva 16. Matinkuja 1, talo 2. Itäjulkisivu C 0.0 C Kuva 17. Matinkuja 1, talo 2. Itäjulkisivu C 0.0 C Kuva 18. Matinkuja 1, talo 2. Itäjulkisivu C

16 15 (30) -1.0 C Kuva 19. Matinkuja 1, talo 2. Itäjulkisivu C -3.0 C Kuva 20. Matinkuja 1, talo 2. Pohjoispääty C -1.0 C Kuva 21. Matinkuja 1, talo 2. Pohjoispääty C 1.0 C C Kuva 22. Matinkuja 1, talo 2. Länsijulkisivu

17 16 (30) 3.0 C C Kuva 23. Matinkuja 1, talo 2. Länsijulkisivu 2.0 C C Kuva 24. Matinkuja 1, talo 2. Länsijulkisivu. 3 Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi 3.1 Valitut toimenpiteet Taulukossa 5 on esitetty tarkasteltavat korjauskonseptit ja niihin liittyvät tärkeimmät lähtötiedot. Näitä lähtötietoja ovat rakenteiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot, ikkunoiden auringonsäteilyn läpäisykertoimet, rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaava n 50 -luku ja lämmön talteenoton tuloilman lämpötilasuhde. Lähtötilanne kuvaa tämän hetkistä tilannetta taloyhtiössä. Ulkoseinän lisälämmöneristäminen 100 millimetrillä on ajateltu tehtävän nykyisen ulkoseinärakenteen päälle. Tapaus, jossa ulkoseinän lämmöneristyksen paksuus on 300 mm, edellyttää julkisivun purkamista, lämmöneristeen vaihtamista uuteen ja uuden julkisivuverhouksen tekemistä. Ikkunaremontin tapauksessa olemassa olevat 3-lasiset ikkunat vaihdettaisiin hyvin lämpöä eristäviin ikkunoihin, joiden U-arvo on 0,8 W/m 2 K. Poistoilman lämmön talteenotto tarkoittaa koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentamista olemassa olevan koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän tilalle. Näiden vaippaan ja ilmanvaihtoon liittyvien korjausten lisäksi on arvioitu putkiremontin yhteydessä tehtäviä energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia. Näitä on oletettu olevan huoneistokohtaiset vesimittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle, vettä säästävät vesikalusteet ja oikein mitoitetut vesijohtojen painetasot. Taulukko 5. Toimenpideyhdistelmät energiatehokkuuden parantamiseksi.

18 17 (30) Vaihtoehto Toimenpiteet 1 Lähtötilanne 2 Lisäeristys US 100mm 3 Lisäeristys US 100mm, YP 80 mm 4 Lisäeristys US 100mm + LTO80% 5 US eristys 300mm 6 US eristys 300mm + lisäeristys YP 80m 7 IK 0,80 8 IK 0,80 + lisäeristys US 100mm 9 IK 0,80 + lisäeristys US 100mm, YP 80mm 10 IK 0,80 + US eristys 300mm 11 IK 0,80 + US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm 12 IK 0,80 + US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm + LTO80% 13 IK 0,80 + US eristys 300mm + LTO80% 14 IK 0,80 + LTO80% 15 LTO80% Merkinnät: US = ulkoseinä, YP = yläpohja, IK = ikkuna LTO = ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde. Lisäksi tehtiin seuraavat oletukset: - Ikkuna-ala on 20 % lattiapinta-alasta - Ilmanvaihto alkutilanteessa on 0,4 1/h - Ilmanvaihdon ilmavirtoja kasvatetaan vastaamaan ilmanvaihtoa 0,5 1/h 3.2 Laskentamenetelmät Energia- ja sisäilmastosimuloinnit Energialaskelmat toteutettiin nykypäivän dynaamisella simulointityökalulla IDA Indoor Climate and Energy 4.0. Tällä työkalulla on mahdollista tarkastella laskennallisesti rakennuksen energiankulutusta sekä sisäilmastoa. Kohderakennuksesta luotiin kolmiulotteinen malli (kuva 25). Simuloinnissa laskentavyöhykkeet muodostettiin asuntokohtaisesti, jossa kylpyhuone muodosti oman erillisen vyöhykkeen, ja jokainen asuinkerros mallinnettiin erikseen. Asuinkerroksista mallinnettiin erikseen yhteensä kolme kerrosta: ylin, alin ja keskimmäinen. Tämän lisäksi porraskäytävät ja kellari mallinnettiin omina vyöhykkeinään. Taulukossa 6 on esitetty eri laskentatapausten tärkeimmät laskentaparametrit. S 2.0 m f1 N f4 f2 f3e f3d f3b f3a f3c Kuva 25. Rakennuksen simulointi 3D-malli ja yhden asuinkerroksen vyöhykejako

19 18 (30) Simuloinneissa käytettiin säätietoina Helsingin vuoden 1979 tuntitason säätietoja, jotka vastaavat voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 (2007) säätietoja. Tilojen lämmityksen asetusarvona käytettiin asuinhuoneille 22 C, kylpyhuoneille 23 C ja porraskäytäville ja kellarille 20 C. Sähkölaitteista ja valaistuksesta tuleva lämpöenergia vastaa Sisäilmastoluokituksen (2008) ohjearvoja. Tämä tarkoittaa sähkölaitteiden ja valaistuksen vuotuisena lämpöenergiana, joka tulee huonetilaan, eli 22,8 kwh/asunto-m 2. Asukkaiden määrä kerrostalossa on 80 eli keskimäärin 31 asunto-m 2 henkeä kohden. Lämmitysjärjestelmä mallinnettiin ideaalisena, ja lämmönjaon ja luovutuksen aiheuttamat häviöt otettiin huomioon hyötysuhteiden avulla. Tilojen lämmitykselle käytettiin hyötysuhteen arvoa 0,81 ja lämpimälle käyttövedelle 0,86. Itse kaukolämpölaitteiston hyötysuhteena käytettiin arvoa 0,97. (Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 Ohjeet 2012 luonnos ) Ilmanvaihdon määräksi oletettiin painovoimaisella ilmanvaihdolla 0,4 1/h ja korjauskonseptin on koneellisella tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmällä 0,5 1/h. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaavana n 50 -lukuna käytettiin kaikissa laskentatapauksissa arvoa 1,0 1/h. Koneellisen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmän yhteydessä ilmanvaihdon jälkilämmitys toteutetaan kaukolämmöllä. Mahdollisella putkiremontilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä oletettiin saatavan aikaan 20 prosentin säästö kokonaisvedenkulutuksessa. Alkutilanteessa kokonaisvedenkulutuksesta arvioitiin olevan 40 prosenttia lämmintä vettä. Putkiremontin jälkeen lämpimän käyttöveden osuudeksi oletettiin 45 prosenttia kokonaisvedenkulutuksesta. Taulukko 6. Laskentaparametrit US YP AP IK Ikkunan auringonläpäisy n 50 Ilmavuotoluku Lämmöntalteenoton hyötysuhde W/m2K W/m2K W/m2K W/m2K - / - 1/h % 1 0,45 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-2 0,22 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-3 0,22 0,23 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-4 0,22 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1, ,14 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-6 0,14 0,23 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-7 0,45 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-8 0,22 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-9 0,22 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-10 0,14 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-11 0,14 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-12 0,14 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,14 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,45 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1, ,45 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0 80

20 19 (30) Elinkaarikustannuslaskelmat Energiakorjausten elinkaariedullisuuden analysointi perustuu eurooppalaiseen menetelmäkehitykseen 1. Elinkaarikustannuslaskelmat muodostuvat seuraavista osista: Hankintakustannukset (pääomakustannukset, investointikustannukset) Purkukustannukset Rahoituskustannukset Huoltokustannukset Kunnossapitokustannukset Lämmitysenergiakustannukset Sähköenergiakustannukset Ympäristökustannukset Jäännösarvo Hankintakustannukset kattavat rakennuttajan kustannukset, rakennuskustannukset ja rakennuksen luovutuksen edellyttämät kustannuserät. Laskelmissa otetaan huomioon tekijät, jotka aiheuttavat eroja eri vaihtoehtojen välille. Purkukustannukset kattavat rakenteiden sekä laitteiden ja järjestelmien purkamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Rahoituskustannukset aiheutuvat rahoituksen kustannuksista valitulla laskenta-ajalla. Rahoituskustannuksiin sisällytetään myös esim. lyhytaikaiset lainajärjestelyt ja uudelleenjärjestelyt. Huoltokustannukset aiheutuvat suunnitelluista huoltotöistä. Huoltokustannuksiin vaikuttavat valittu järjestelmä, huollon laatutaso sekä huoltoyhtiön veloitusperiaatteet ja toimintatavat. Toiset järjestelmät vaativat usein tapahtuvaa huoltoa, kun taas toiset järjestelmät toimivat pitkiäkin aikoja ilman erityistä huolenpitoa. Huollon laadulla on merkitystä, sillä hyvä huolto korjaa investoinneissa syntyviä puutteita. Kunnossapitokustannukset aiheutuvat suunnitelluista tai muutoin välttämättömiksi todetuista kunnossapitotoimista. Niillä pyritään estämään rakennuksen kulumista. Talotekniikan osalta kunnossapitokustannusten arvioimiseen vaikuttavat huomattavasti laitteiden käyttöympäristö ja kunnossapidon taso. Kunnossapitoon luetaan myös kaikki pienimuotoiset ennakoimattomat korjaukset. Lämmitysenergiakustannukset aiheutuvat tilojen lämmityksestä ja käyttöveden lämmityksestä. Rakennustasoisissa tarkasteluissa määritetään eritellyt lämmityskustannukset, jotka perustuvat lämmitystapaan ja energiantuottajan arvioituihin tai todennettuihin kulutuksiin. Sähköenergiakustannukset aiheutuvat kiinteistösähköstä, käyttäjäsähköstä sekä talotekniikan laitteista ja järjestelmistä. Jäähdytysenergiakustannukset sisältyvät yleensä erittelemättöminä sähköenergiakustannuksiin. Tehdyssä elinkaarikustannusvertailussa kuluttajasähköä ei kuitenkaan ole otettu huomioon 1 Common European model for life cycle costing. en.htm

21 20 (30) Ympäristökustannukset sisältävät mm. mahdolliset korjausrakentamista edeltävät maaperän puhdistuksen ja suojauksen kulut sekä purku- ja kierrätyskulut elinkaaren päättyessä. Hankinnalla (investoinnilla) voi pitoajan päättyessä olla jäännösarvo. Jäännösarvoerot otetaan huomioon vaihtoehtojen vertailussa, jos laskentajakso on lyhyempi kuin käyttöikä, ja vaihtoehtojen välillä on laskennallisia käyttöikäeroja. Nykyarvomenettelyssä summataan laskentajaksolla eri vuosina tehtävien toimenpiteiden kustannukset nykyhetkeen joko suoraan nykyisin hinnoin. Laskentakoroksi valitaan yleensä ennakoitu yleinen kustannustason nousu. Laskelmassa inflaation taso, energian hinta ja sen nousu, sekä kiinteistön järjestelmien ja laitteiden kestävyys joudutaan ennakoimaan. 4 Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehdoille 4.1 Energiankulutus Taulukossa 7 on eri laskentavaihtoehdoilla saadut laskennalliset lämmitysenergian kulutukset sekä saavutettava energiansäästö perusvaihtoehtoon verrattuna. Tulosten mukaan 50 % energiansäästö tilojen lämmitysenergiasta saavutetaan seuraavalla toimenpideyhdistelmällä: - Ikkunoiden U-arvo 0,80 W/m 2 K - Ulkoseinän lämmöneristys 300mm mineraalivillaa - Yläpohjan lisälämmöneristys 80 mm - Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde 80 %. Yläpohjan lisälämmöneristäminen ei ole tavoitteen saavuttamiseksi välttämätöntä. Sen vaikutus on noin 4 %. Taulukko 7. Energiansäästötoimenpiteiden vaikutus rakennuksen lämmitysenergiantarpeeseen suhteessa perustilanteeseen. Laskentatapaus Kaukolämpö kwh/rm 3 /a Säästö % , , , , , , , , , , , , , ,8.

22 21 (30) 4.2 Elinkaarikustannukset Elinkaarikustannuslaskenta perustuu kiinteistössä välttämättä tehtävien kunnostustöiden ja energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kustannuseroon. Peruslaskelmassa huoneistokohtaisen (hajautetun) ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen tehdään linjasaneerauksen yhteydessä, mikä tuo kustannussäästöjä itse asennustyöhön. Laskennassa oletetaan, että taloyhtiön oma rahoitus kattaa 40 % kustannuksista. Tämä sisältää mahdolliset energia-avustukset yms.. Rahoitusosuus on 60 % remontin hinnasta. Tälle osalle lasketaan rahoituskustannus 3 % reaalikorolla (nimelliskorko-inflaatio). Energian hinta oletetaan joko muuttumattomaksi, tai se nousee 4 % vuodessa. laskentajakso on 20 vuotta. Laskentatulokset ovat taulukossa 8. Taulukko 8. Matinkuja 1, elinkaarikustannukset ja takaisinmaksuaika. Esitetyt kustannukset sisältävät urakoitsijan katteen ja arvonlisäveron. Laskentatulosten perusteella energian hinnalla on suuri merkitys energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden takaisinmaksuaikoihin. Energiatehokkuuden merkittävä parantaminen esitetyillä korjausratkaisuilla aiheuttaa nykyteknologialla lähes 8 /m 2 vastikkeen nousun.

23 22 (30) 5 Toimenpidesuositukset 5.1 Yleistä Rakennuksen kunto on kohtalainen, ja sitä on kunnossapitotoimenpiteiden ja -suunnitelmien perusteella hoidettu asianmukaisesti. Kuntotutkimuksia vesi- ja viemärilaitteiden sekä julkisivujen osalta tehty Tutkimustulosten perusteella mitään alle kymmenen vuoden aikana kriittiseksi muodostuvaa riskiä ei ole todettu. Kohderakennusta koskevan tutkimuksen yhteydessä ei ole havaittu mitään hälyttävää. Rakennuksen vesikate on uusittu 1990, ja sen arvioitu käyttöikä ulottuu vuosille Vesi- ja viemärijärjestelmän sekä julkisivun seuraavat kuntotutkimukset on suunniteltu tehtäväksi vuosien välillä, joten suunnitelma noudattaa aiemmissa tutkimuksissa ennakoitua rakennusosien jäljellä olevaa elinkaarta. Julkisivujen ja vesilaitteiden peruskorjausajankohta täsmentyy edellä mainittujen suunniteltujen kuntotutkimusten tulosten perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellisella poistolla varustettu, ja se on rakennusajalle tyypillinen ratkaisu. Energian käytön kannalta järjestelmä ei kuitenkaan ole tämän päivän suositusten mukainen. Ilmanvaihtojärjestelmiltä edellytetään lämmön talteenottoa ilmanvaihdon poistoilmasta, ja tällainen järjestelmä sisältää ilmanvaihtokoneen lisäksi erilliset tulo- ja poistoilmakanavat. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää kansallisia energiatehokkuusmääräyksiä myös korjausrakentamiseen. Tämän hetkisen käsityksen mukaan määräykset annetaan Suomessa Rakennuksen vaippa Rakennuksen ulkoseinien kunto on varsin hyvä luukuun ottamatta joidenkin ikkuna-aukkojen ulkopieliä. Elementeissä on paikoin halkeamia ja vähäistä betoniterästen korroosiota. Ongelma on pääasiassa esteettinen, koska teräkset eivät ole pahoin ruostuneita.. Ulkoseinien peruskorjaus tulee julkisivun kunnon perusteella ajankohtaiseksi vuoden kuluttua. Toisaalta korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiin liitettäneen kannustimia, jotka puoltavat korjausten aikaistamista. Kannustimien laadusta tai laajuudesta ei vielä ole tietoa. Julkisivukorjauksessa on valittavissa kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa korjausajankohta määräytyy sillä perusteella, että betonisandwich-elementtien ulkokuoressa todetaan tutkimuksin joko merkittävää rapautumista tai, että ulkokuoren betonin karbonatisoituminen ulottuu merkittävältä osin teräksien tasolle, ja teräkset alkavat ruostua. Edellä mainitut tapaukset liittyvät usein yhteen siten, että betoniterästen ruostumisen aiheuttama terästen laajeneminen aiheuttaa halkeamia. Kuvattujen tyypinvaurioiden alkuvaiheessa voidaan ulkoseinät lisälämmöneristää, ja rakentaa seinään uusi julkisivupinta. Tällä tavoin alkuperäinen ulkokuori saadaan aiempaa parempiin kosteus- ja lämpöolosuhteisiin, ja näin rapautuminen ja terästen korroosio estyy tai ainakin hidastuu. Toisessa vaihtoehdossa betonisandwich-elementtien ulkokuorien annetaan ikääntyä elinkaarensa päähän. Toisin sanoen toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun ulkokuorten heikentynyt kestävyys aiheuttaa turvallisuusriskin. Tässä vaiheessa ulkokuorissa on vaurioita

24 23 (30) runsaasti, ja ne puretaan. Myös lämmöneristyskerros puretaan siten, että rakenteesta jää jäljelle ainoastaan sisäkuori. Sisäkuoren ulkopinta tasataan joko koolaamalla tai tasoitekerroksin. Ulkoseinä rakennetaan uudelleen sisäkuoresta lähtien. Tämä vaihtoehto on investointikustannuksiltaan selvästi ensimmäistä vaihtoehtoa kalliimpi. Etuja ovat myöhempi toteutettavuus ja se, että uudesta ratkaisusta voidaan tehdä täysin uusimmatkin rakennusmääräykset täyttävä tai haluttaessa jopa passiivi- tai 0-energiatason ratkaisu. Tässä vaihtoehdossa on myös mahdollista käyttää esivalmistettuja elementtejä korjaukseen. Menetelmässä huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kanavat voidaan reitittää lisälämmöneristyselementissä, mikä vähentää sisätöitä, nopeuttaa ilmanvaihtoremonttia ja vähentää kustannuksia erillisiin julkisivun ja ilmanvaihdon uusimisen urakointeihin verrattuna. Peruskorjaustarpeen hitaan aikataulun takia ikkunoiden uusimista kannattaa harkita kahdesta syystä asennetut etuikkunat eivät ole kovin energiatehokas ratkaisu verrattuna luvun ikkunaratkaisuihin. Toisaalta ulkoseinien lisälämmöneristäminen tai julkisivurakenteen uusiminen edellyttänevät ulkonäkösyistä ikkunoiden siirtämistä seinän paksuussuunnassa. Karkeasti voidaan arvioida, että asennuksen tai ikkunan siirtämisen hinta on % itse ikkunan hinnasta, jolloin uusiminen muodostuu taloudellisesti mielekkäämmäksi. Ulkoseinien lisälämmöneristäminen johtaa aina tarkasteltavan kiinteistön tyyppisissä rakennuksissa myös räystäsrakenteen korjaamiseen. Vesikatteen uusimista on suunniteltu 2010-luvun loppupuoliskolle, joten julkisivuun ja kattoon liittyvien toimenpiteiden yhdistäminen samanaikaisiksi on kustannustehokasta. Rakennuksen kattorakenne on tuuletettu puurakenteinen loiva katto, jossa tuuletustilan korkeus räystäillä on noin metri. Tuuletustilaan voi lisästä puhallusvillaa kuitenkin siten, että katon keskilinjalla (jiirin kohdalla) tuuletusväli säilyy yhtenäisenä ja vähintään mm korkeana. 5.3 Talotekniikkajärjestelmät Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmien uusimisessa on kolme eri vaihtoehtoa. Täysin keskitetyllä järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että lämmön talteenotolla varustetulla porraskäytäväkohtaisella ilmanvaihtokoneella tuotetaan ilmanvaihdon edellyttämät tulo- ja poistoilmavirrat porraskäytävään rajoittuviin huoneistoihin. Järjestelmään voi liittyä huoneistokohtaisia hiilidioksidipitoisuuksiin ja/tai kosteuteen perustuvia säätöjärjestelmiä, jolloin järjestelmä toimii tarpeenmukaisesti. Olemassa olevan poistoilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen edellä esitetyn mukaiseksi edellyttää ainakin tuloilmakanavien rakentamista. Tuloilmakanavat voidaan reitittää julkisivujen uusimisen yhteydessä esivalmistettuihin julkisivuelementteihin, jotka asennetaan rakennuksen korkuisina kaistoina. Välimuotojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa poistoilmajärjestelmään liitetään lämmönvaihdin, jossa poistoilman lämpö siirretään lämmönsiirtonesteeseen. Lämmönsiirtonesteen avulla lämpö siirretään huoneistokohtaisiin tuloilmakoneisiin. Huoneistojen ulkoseiniin asennetaan tuloilmakoneet. Laitteistoon voidaan myös liittää erilaisiin parametreihin perustuvia säätöjärjestelmiä. Välimuotojärjestelmän rakentaminen edellyttää rakennusteknisiä toimenpiteitä, koska poistoilmalämmönvaihtimesta tulee johtaa nesteputkisto jokaiselle tuloilmakoneelle. Täysin hajautetulla järjestelmällä tarkoitetaan huoneistokohtaista ilmanvaihtoa, jossa jokaiseen huoneistoon asennetaan oma lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtokone.

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Matinkylä: As.Oy Maijanpolku, Espoo Kerrostalon ilmastonmuutos - KIMU Kohderaportti Maijanpolku Ilpo Kouhia, Jyri Nieminen,

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 KEIJUPUISTO Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 Keijupuisto Tapparakatu 1 ja Kivikatu 6 Tapparakatu 1 Perustiedot 2 rakennusta,

Lisätiedot

Matinkylä. KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT

Matinkylä. KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT Matinkylä KIMU Työpaja 13.4.2011 Ilpo Kouhia, VTT 2 Matinkuja 1 3 Matinkuja 1 Rakennus on tyypillinen 70-luvun pesubetonipintainen betonisandwich ruutuelementtitalo Ulkoseinien lämmöneristyksen paksuus

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Kerrostalon ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Maunula: As Oy Pakilantie 13, Helsinki 23.09.2011 Suomen Kiinteistöliitto ry VTT Aalto yliopisto, Insinööritieteiden

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

AS. OY LEILANKUJA 4:N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2010 2019 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ

AS. OY LEILANKUJA 4:N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2010 2019 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ 1/7 :N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2010 2019 Hyväksytty yhtiökokouksessa S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ - KUNTOARVIO JA TEKNINEN PTS - KUNTOTUTKIMUS 2. KUNNOSSAPIDON

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa

Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Jyri Nieminen 196- ja197-lukujen lähiöt 2 vuodessa ~57 asuntoa Teollisen rakentamisen kehittäminen Betonielementtitekniikan kehittäminen

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Maunula: As Oy Haavikkotie 15-17, Helsinki 23.09.2011 Suomen Kiinteistöliitto ry VTT Aalto yliopisto, Insinööritieteiden

Lisätiedot

Esimerkkikohteet - Maunula

Esimerkkikohteet - Maunula Esimerkkikohteet - Maunula KIMU- loppuseminaari 9.6.2011 Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Pakilantie 13 Pakilantie 13 Pakilantie 13 Pakilantie 13 Toimenpide Toteutusvuosi Eteläpäädyn ikkunoiden uusiminen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

AS. OY LEILANKUJA 4:N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2011 2020 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ

AS. OY LEILANKUJA 4:N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2011 2020 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ 1/7 :N KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMA VUOSILLE 2011 2020 Ohjelma on hyväksytty yhtiökokouksessa 05.04.2011 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON KÄSITTEISTÖÄ - KUNTOARVIO JA TEKNINEN PTS -

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa Kiinteistön rakenteita ja teknisiä järjestelmiä ei juuri koskaan korjata pelkästään energiatehokkuuden vuoksi, vaan taustalla on lähes aina muu pakottava

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT 2 Korjausrakentamisen arvo 9 400 M Lähde: Jani Kemppainen/Remo 2000,

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Ensimmäinen keväällä 2009 Vastaajina asuntoyhtiöiden

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Sisäilmastoseminaari 17.3.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50% alemmat

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot