Tiivistelmä kaupunginvaltuuston hyväksymästä tavoiteraportista

Transkriptio

1 1 Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus yktavkal.doc Tiivistelmä kaupunginvaltuuston hyväksymästä tavoiteraportista YLEISKAAVAN ALUSTAVAT TAVOITTEET 1. Yleiset toiminnalliset ja rakennetta määrittävät tavoitteet Elinvoimainen kulttuurikaupunki - hallittu väestönkasvu - seudulla keskimääräistä parempi työllisyys - menestyvät ja kansainvälisesti verkottuneet yritykset ja monipuolinen elinkeinorakenne - työpaikkaomavaraisuus kasvaa nykyisestä - tulonsaajien tulot ovat ainakin seudun keskimääräistä tasoa - asukkaiden koulutustaso säilyy korkeana - hyvä julkinen ja yksityinen infrastruktuuri ja palveluvarustus - toimiva kuntarajat ylittävä seutuyhteistyö Keski-Uudenmaan merkittävin palvelukeskus - voimakas panostaminen kaupungin keskustaan - kaupallinen rakentaminen keskitetään keskustaan - ydinkeskusta toiminnalliseksi ja viihtyisäksi - tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittamista Terholaan, Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymään sekä Lahden moottoritien varteen selvitetään - hankkeita edistetään, mikäli ne ovat seudullisesti perusteltuja eivätkä haittaa ydinkeskustan kehitystä - julkisia ja yhteisöjen palveluja osoitetaan toiminnallisesti parhaille paikoille Hyvät liikenneyhteydet kaikille toiminnoille - erityisesti vapaa-ajan ja harrastusten synnyttämä liikkuminen ratkaistaan osana liikennejärjestelmää - keskusta, yritysalueet ja tärkeimmät virkistyskohteet hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla - kevyelle liikenteelle ja bussiyhteyksille paremmat edellytykset - ydinkeskustaan talvisinkin hyvin toimiva kävelyalue - yrityksille Kehylin maantiekohteet, erityisesti kolmosmoottoritien suunta - asutukselle tärkeätä pääradan ohitusraiteet sekä joukkoliikenteen toimivuus - Kyrölään, keskustaan ja Saunakallioon metromainen taajamajunayhteys uudisasutuksen tueksi - pitkällä tähtäimellä taajamajunien ja asutuksen lisäys myös Purolassa ja ns. Ristikydön alueella Lahden oikoradan vaikutukset - hanke ei tue kaupunkirakenteen kehittämistä - Haarajoen asemaa hyödynnetään erityisesti elinkeinojen kehittämisessä

2 - Haarajoen aluetta tarkastellaan yhtenä alakeskuksena 2 2. Ympäristölliset tavoitteet Kestävä kehitys - olevan rakenteen täydentämistä ja viimeistelyä painotetaan uusien kasvusuuntien sijasta - kaupunkirakenne pidetään tiiviinä - henkilöautoliikenteen kasvua pyritään rajoittamaan - asutusta lisätään keskustassa ja pääradan varressa - vanhojen asuntoalueiden miljöötä ja toiminnallisuutta parannetaan - kaupungin raja maaseutuun päin pidetään selkeänä - luonnon moninaisuuden kannalta tärkeät alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle - puhtaan ja ekologisesti toimivan luonnonympäristön edellytyksiä vaalitaan - toimintojen sijoittelulla pyritään vähentämään pohja- ja pintavesien kuormitusta - säilytetään eliöille tärkeitä ekologisia käytäviä - vältetään hyvien ja laajojen pelto- ja metsäalueiden pirstomista - Järvenpäälle laaditaan kestävän kehityksen toimintaohjelma Viihtyisä viher- ja puutarhakaupunki - viherympäristön olosuhteita parannetaan - viherkohteiden määrää ja laatua nostetaan - asuminen ja muut yhdyskunnan toiminnot liitetään luonnonläheisesti ympäristöön - asuminen liitetään ulkoilureittien kautta laajempiin virkistysalueisiin - Järvenpään merkittävin virkistyskokonaisuus on Tuusulanjärvi rantavyöhykkeineen - Tuusulanjärvi liitetään kiinteämmin osaksi keskustaa ja pitkiä ulkoiluyhteyksiä - lintuvesialueen suojeluarvot Natura kohteena säilytetään - Vanhankylänniemeä kehitetään kartanokulttuurin perinteiden pohjalta maisema-, matkailu- ja ulkoilukohteena 3. Kulttuuriset tavoitteet Vahvat kulttuuriperinteet - monipuolista ja moniarvoista kulttuuritoimintaa edistetään ja tehdään tunnetuksi - Jean Sibeliuksen elämäntyö on innoituksena ja symbolina kulttuurikaupungin kasvulle - kulttuurilla on vetovoimaa kaupungin kokonaiskehityksen kannalta - Ainolan ja taiteilijayhteisön kohteiden yhteyteen myös uusia hankkeita - Sibelius-matkailu- ja kulttuurikeskus ja nykytaiteilijoiden tarvitsemia tiloja Kulttuurihistorialliset kohteet - kulttuurikohteita, -alueita sekä perinnemiljöitä säilytetään aktiivisesti

3 3 4. Sosiaaliset tavoitteet Maltillinen kasvu - asukkaille turvataan riittävät palvelut - luonnollinen väestönkasvu ja asumisväljyyden lisäys sekä kohtuullinen muuttovoitto - väestön vuosittainen lisäys on enintään n. 1,5 % lähivuosina - kasvu koostuu puoliksi syntyvyyden enemmyydestä ja puoliksi muuttovoitosta Asuntopolitiikka - sosiaalisesti yksipuolisia alueita ei synnytetä - asunnottomuuden lisääntyminen estetään - yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta edistetään - asuntoalueiden yhteyksiä luontoon ja viheralueille vaalitaan Ikärakenteen vanheneminen - varaudutaan palveluiden järjestämiseen ns. monipalvelukeskuksiin 5. Taloudelliset tavoitteet. Yrittäjyys ja yritysten toimintaedellytykset - yrittäjyyttä korostetaan kaupungin kehityksessä ja työllisyystilanteen helpottamisessa - monipuolinen yhteistyö - osaamisen ja koulutuksen edistäminen - elinkeinotoiminnan vahvistaminen - edullista sijaintia hyödynnetään tehokkaasti - yrityksille osoitetaan monipuolisesti sopivia toimialueita ja tiloja Olevat kaupunkirakenteet - kasvun vastaanottamisessa hyödynnetään taloudellisesti olevat rakenteet - sopeutetaan rakenteen laajennukset käytettävissä oleviin resursseihin - yhdyskuntarakenteiden toteutukseen etsitään yhteistyökumppaneita - suunnittelun ja toteutuksen laadusta ei tingitä 6. Kaupunkirakenne- ja mitoitustavoitteet Väestö- ja työpaikkatavoitteet - väestön ja työpaikkojen kasvu vähintään Uudenmaan liiton ja YTV:n ennusteiden mukaisesti - v Järvenpäässä asuu asukasta ja kaupungissa on työpaikkaa ( asukkaita oli ja työpaikkoja n ).

4 Asumismuodot, asuntokunnat ja asumisväljyys 4 - pientalomainen rakentaminen (omakotitalot, ryhmäomakotitalot, kytketyt ja rivitalot) - näiden osuus asuntotuotannosta vuosittain % - asuntoja tarvitaan vuosittain lisää yli kpl väestönkasvun, asumisväljyyden kasvun, asuntokuntakoon pienenemisen ja asuntojen poistuman vuoksi - asumisväljyyden osalta varaudutaan v n kem 2 :n pinta-alaan/henkilö (väljyys on nyt n. 42 kem 2 / asukas) - keskimääräinen asuntokuntakoko pienenee nykyisestä 2,3:sta arviolta 2,1:een - asuntojen poistumaksi oletetaan n. 50 kpl/vuosi Asumisen hallintamuodot - hallintamuototavoite on olevaa asuntokantaa vastaava 60 % omistusasuntoja ja 40 % vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoja - edistetään vuokra- ym. yhtiöhallintamuotoisten omakoti- ja pientalojen rakentamista Työpaikkaväljyys - työpaikkaväljyyden oletetaan olevan v n. 72 kem 2 (v väljyys on arvioitu n. 74 kem 2 :ksi) Täydennysrakentaminen - taajama-alueet nykyisten asemakaavojen mukaisena täydennyksenä - kaavamuutosten jälkeinen tiivistys - uudet täydentävät asemakaavoitettavat alueet - tiivistystä suunnataan keskustan läheisille väljille asuntoalueille, joilla yhtenäinen pientalorakenne on jo muuttunut epäyhtenäiseksi - tiivistämisen yhteydessä voidaan tehokkuuksia nostaa - nykyisin muun käyttötarkoituksen alueita ja vähäisessä määrin myös viheralueita voidaan osoittaa asuntokäyttöön - miljöösyistä rakennusoikeuden määrää saatetaan vähentää yhtenäisenä säilyneissä kokonaisuuksissa - asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi aloitetaan Uudisasuntoalueet - uudisalueet mitoitetaan riittävän suuriksi (palvelujen väestöpohjan on oltava vähintään n asukasta) - alueet sijoitetaan ensi sijassa pääradan tuntumaan siten, että kävelyetäisyys asemalle ja sen lähistölle keskitettäviin palveluihin jää lyhyeksi - varaudutaan ottamaan rakentamiskäyttöön osin mm. Lepolan (maaseutuopiston) alue, Ristinummen maa- ja metsätalousalueet pääradan molemmilta puolilta sekä pidemmällä tähtäimellä myös Purolan aseman läheiset alueet - tiivistävälle uudisasemakaavoitukselle osoitetaan myös olevia taajaan rakennettuja palsta-alueita mm. Itä-Nummenkylässä, Halkiantiellä, Haarajoella ja Satumetsässä, koska niille on tarpeen saada viemäröinti

5 5 Työpaikka-alueet - sijoittamisessa noudatetaan soveltuvasti samoja periaatteita kuin asuntorakentamisessa - keskusta tulee jatkuvasti olemaan merkittävin työpaikka-alue erityisesti palvelutyöpaikkojen osalta - muita olevia työpaikka-alueita täydennetään nykyisten asemakaavojen mukaisesti ja samalla etsitään mahdollisuuksia tiivistäviin asemakaavan muutoksiin - huomattava osa asuntokortteleiden nykyisistä asemakaavoista sallii ympäristöhäiriöitä tuottamattoman yritystoiminnan - uudisasemakaavoituksella varaudutaan ottamaan työpaikkarakentamiseen pääradan asemien tuntumassa olevia tai muutoin liikenteellisesti edullisia alueita mm. Ristinummella Poikkitien tuntumassa, Purolassa, Lahden moottoritien liittymien ympäristössä sekä Ånäsin alueella Edullisuusnäkökulma - yleiskaavan rakennesuunnitteluvaiheessa selvitetään yksityiskohtaisesti rakentamisen sijoitteluvaihtoehdot - valinnat tehdään sekä laatu- että kustannustekijät huomioonottavan kokonaisedullisuuden pohjalta 7. Verkostotavoitteet Palveluverkko - palveluverkkoa kehitetään ensi sijassa kaupungin oman väestön tarpeista lähtien - kaupungin keskustan elinvoimaisuuden lisääminen ja saavutettavuuden säilyttäminen on peruslähtökohta - asuntoalueille pyritään turvaamaan ainakin tärkeimpien lähipalvelujen (päivittäistavarat, koulut, päiväkodit, vanhusten palvelut, liikuntapalvelut, julkinen liikenne) tarjonta kohtuullisella kävelyetäisyydellä - liikenteellisesti edullisiin kaupunkirakenteen solmukohtiin voidaan keskustan kehittämisen ensisijaisuus huomioon ottaen sijoittaa koko kaupunkia ja laajemmin seutua palvelevia kaupallisia ym. erityispalveluja - varaudutaan sijoittamaan keskustan ja Tuusulanjärven tuntumaan julkisluonteisia palveluyrityksiä, kuten esim. kylpyläuimala Alakeskukset - palveluja pyritään sijoittamaan pääradan asemien lähituntumaan siten, että Kyrölä ja Saunakallio-Jamppa voivat profiloitua asumispalveluiden alakeskuksina - myös Purolan, Haarajoen ja mahdollisen ns. Ristikydön asemien ympäristöön voi kehittyä palvelujen alakeskus - pääradan varteen Keravan ja Jokelan välille syntyvä palvelukeskusten helminauha voi joustavasti ottaa vastaan muuttoliikettä

6 6 Liikenneverkko - tavoite on kiinteä ja toimiva yhdyskuntarakenne - päärata asemineen muodostaa kevyt- ja joukkoliikennettä tukevan rungon - uuden, pelkästään henkilöautoliikenteen varaan nojautuvan kaupunkirakenteen synnyttämistä vältetään - liikenneverkkoa kehitetään v liikennesuunnitelman ja Kehyliliikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti - liikennesuunnitelman merkittäviä tavoitteita ovat mm. - keskustan houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen, - kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen - raskaan ja läpikulkuliikenteen ohjaaminen pois kävelykeskustasta ja asuntoalueilta - suunnitelmassa osoitettuja keinoja ovat mm. - ydinkeskustan kehän ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen, - päätieverkon kehittäminen läpiajoliikenteen välittämiseksi, - liikenneverkon jäsentely häiriöitä tuottavalta liikenteeltä rauhoitettujen rakennesolujen synnyttämiseksi, - kattavan moottoriajoneuvoliikenteestä erotellun kevyen liikenteen verkon luominen - jo tehtyjen liikenneinvestointien tehokas hyödyntäminen. - liikennesuunnitelmaan sisältyy liikenteen tavoiteverkko - yleiskaavan rakennesuunnittelun yhteydessä liikennesuunnitelmaa tarkistetaan tarvittavilta osilta. - Kehyli-liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet koskevat laajasti - liikennepolitiikan, seutuyhteistyön ja joukkoliikennejärjestelmien kysymyksiä, - pääradan kapasiteetin lisäämistä, - asemien ajoneuvoliikenteen sujuvuuden ja liityntäpysäköinnin turvaamista, - elinkeinoelämän kuljetusten häiriöiden vähentämistä pääteillä ja -kaduilla ja läpikulun poistamista asuntoalueilta, - seudun poikittaisten pääväylien parantamista, - kevyen liikenteen pääverkon täydentämistä taajamissa, asuntoalueiden ja taajamien välillä sekä terminaalien osalta, - liikenneturvallisuuden ja ympäristön viihtyisyyden lisäämistä sekä - meluhaittojen vähentämistä - edistetään Kehyli-suunnitelmaan kolmea kiireellisyyden mukaan luokiteltua hankekoria - kiireellisimpään hankekoriin sisältyvät Järvenpään aluetta koskevina hankkeina - oikorata - pääradan liikennetarjonnan turvaaminen ja kehittäminen, - kevytväylä Vanhan Lahdentien varteen, - Haarajoen liittymästä alkava Kellokosken läntinen ohikulkutie sekä - Järvenpään kaupungin omat hankkeet mm. keskustassa - kaupungin rajan ulkopuolelle sijoittuvat mm. - Vähänummentien jatkaminen kantatie 45:lle sekä - Jokelantien ja Pohjoisväylän kevytväylien täydentäminen - toiseen hankekoriin sisältyy Järvenpäästä Eriksnäsintien korvaaminen Puolimatkantiellä Jokelan yhteysväylänä - kolmanteen hankekoriin sisältyy kaupunkiratojen kehittäminen rakentamalla lisäraiteet Keravan ja Purolan välille

7 7 - yleiskaavassa varaudutaan Kehylin ehdottamiin liikennejärjestelmän muutoksiin sekä väylähankkeisiin. - Keravan-Lahden oikorata otetaan huomioon yleiskaavassa siten, ettei valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti aseteta esteitä hankkeen toteuttamiselle - Haarajoen aseman liikennejärjestelyt selvitetään Kunnallistekniset verkot - kunnallisteknisiä verkostoja (vesi-, viemäri-, sadevesi-, kaukolämpö-, energia- ja tietoliikennejohdot sekä katurakenteet) kehitetään kaupungin kasvun vaatimalla tavalla - huolehditaan olevien putkien ja johtojen ylläpitämisestä ja tarpeellisesta saneeraamisesta - kaupungin alueella olevat viemäröimättömät taajamat liitetään verkostojen piiriin taloudellisten mahdollisuuksien mukaan - pyritään yhteistyöhön naapurikuntien kanssa kaupungin rajan tuntumassa mm. Haarajoella, Purolassa ja Kaakkolassa olevien taaja-alueiden liittämiseksi viemäriverkkoon - olevan viemäriverkon piirissä pyritään laajentamaan sadevesiviemäröintiä niin, että sekaviemäröinnistä päästään eroon - varaudutaan hulevesien laskeutusaltaiden ja muiden mahdollisten puhdistustoimien vaatimiin järjestelyihin - suunnitteilla oleva Jokelan siirtoviemäri otetaan huomioon kaupunkirakenteen kehittämistä tukevana tekijänä Saunakallion-Loutin-Kaakkolan alueilla - varataan lain vaatimat väestönsuojat ja pelastustoiminnan tarvitsemat alueelliset vesiasemat uudisrakentamisalueet huomioon ottaen - yleiskaavan rakennesuunnitelmavaihetta varten laaditaan koko kaupungin kattava kunnallistekninen yleissuunnitelma Virkistys- ja viheralueverkot - eri alueet pyritään yhdistämään toisiinsa ulkoilureittien tai kevytliikenneväylien avulla - varaudutaan olevien asemakaavojen muutoksiin reittien aikaansaamiseksi - liikenneturvallisuutta edistetään varautumalla eritasoratkaisuihin vilkkaiden liikenneväylien ja ulkoilureittien risteyksissä - ulkoilureittejä varataan mahdollisuuksien mukaan eri tyyppisiin tarpeisiin (lenkkeily, pyöräily, hiihto, ratsastus, koirien ulkoilutus jne.) siten, että keskinäinen häiriytyminen vähentyy - suuria yhtenäisiä rakentamattomia alueita varataan ulkoilupuistoiksi siten, että kaikilta asuntoalueilta on johonkin niistä helppo ja lyhyt yhteys ulkoilureittejä myöten - tärkeimpiä olevista ulkoilualueista ovat Tuusulanjärvi-Vanhankylänniemi, Terhola, Manninmetsä, Paavonpolun ja Rampakan alueet - Lepolan-Ristinummen suuntaan tarvitaan varauksia ulkoilualueiksi, mikäli asutus kehittyy siinä suunnassa - ulkoilupuistojen tarkempaan rajautumiseen vaikuttaa uusien asuntorakentamisalueiden valinta - ulkoilupuistoja kehitetään osittain myös aktiivisen urheilun ja liikunnan alueina - yleiskaavassa varaudutaan mm.

8 - pesäpallostadionin ja pallokenttien sijoittamiseen pääradan varteen maaseutuopiston pellolle keskusurheilukentän alueen jatkoksi, - metsäisen golf-radan rakentamiseen Manninmetsään sekä - leikkipuistoon, johon on mahdollisuus rakentaa myös lasten liikennepuisto - suunnittelussa otetaan huomioon muun liikkumisen ja vapaan alueen tarve - Terholan ulkoilualueelle ei sijoiteta suuria yleisömääriä houkuttelevia kenttiä tai ratoja alueen syrjäisyyden ja puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi - Terholan metsäalueen ja Lemmenlaakson välisen ekologisen käytävän toimivuus turvataan - Keravanjoen virkistyskäyttöä kehitetään 8