LAPIN LIITTO MUISTIOLUONNOS / /2012. Asia: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmän 7. kokous

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO MUISTIOLUONNOS / /2012 Asia: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmän 7. kokous Aika: klo Paikka: Hotelli Santa Claus, Rovaniemi 1. Kokouksen avaus Ohjausryhmän puheenjohtaja Esko Lotvonen avasi kokouksen. Tiina Elo toimi kokouksen sihteerinä. Muistio lähetetään kokouksen osallistujille kommentoitavaksi sähköpostitse ja allekirjoitettuna kaikille ohjausryhmän jäsenille. 2. Läsnäolijoiden toteaminen Todettiin kokouksessa läsnä olevat (liite 1). Juha Piisilä esitteli ohjausryhmän kokoonpanoon tehdyt muutokset. Pelkosenniemen kunnan varsinaiseksi jäseneksi Erkki Parkkisen tilalle on nimetty Pertti Severinkangas. Sallan kunnan varsinainen jäsen Erkki Yrjänheikki on siirtynyt asiantuntijajäseneksi ja varsinaiseksi jäseneksi on nimetty Erkki Parkkinen. Hänen varajäsenenään toimii Pekka Huhtala. Erkki Yrjänheikin varajäsenenä toimii Olli Aatsinki. Metsäkeskuksen varsinaisen jäsenen Anssi Juujärven tilalle on nimetty Ulla Huusko. Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton, nykyisin MTK ry:n varsinaiseksi jäseneksi Jukka Aulan tilalle on nimetty Samuli Kokkoniemi. 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 4. Työjärjestyksen hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. 5. Edellisen kokouksen muistio Lapin liitto Puhelin Hallituskatu 20 B Faksi PL 8056 info@lapinliitto.fi Rovaniemi etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

2 Juha Piisilä kävi lyhyesti läpi edellisen kokouksen muistion. Kokousmuistiosta ei ollut huomauttamista. Merkittiin muistio tiedoksi. 6. Tilannekatsaus Riitta Lönnström esitteli maakuntakaavan tilanteen. Lapin liiton hallitus hyväksyi 8.12 pidetyssä kokouksessa maakuntakaavan valmisteluaineiston taustaselvityksineen asetettavaksi nähtäville ja lausunnoille väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksen yleisötilaisuudet järjestettiin 7.1 Rovaniemellä, 8.1 Kemijärvellä, 13.1 Sallassa, 13.1 Savukoskella, 14.1 Luostolla, 14.1 Pelkosenniemellä, 15.1 Posiolla ja 15.1 Ranualla. Yleisöä tilaisuuksissa oli seuraavasti: Rovaniemi 18, Kemijärvi 54, Salla 29, Savukoski 7, Luosto 14, Pelkosenniemi 30, Posio 14 ja Ranua 6. Sidosryhmäneuvottelut pidettiin puolustusvoimien kanssa 11.2 sekä Rovaniemen kaupungin ja ympäristöministeriön kanssa Kaavaneuvottelu ympäristöministeriön ja Lapin ELYkeskuksen kanssa pidettiin Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta saadut palautteet ja niihin laaditut vastineluonnokset Riitta Lönnström esitteli maakuntakaavan valmisteluaineistosta saatuja palautteita ja niihin laadittuja vastineluonnoksia. Lausuntoja kaavaluonnoksesta saatiin 28 kappaletta ja mielipiteitä 123 kappaletta. Kemihaaran allas Keskusteltiin mahdollisuudesta edetä ehdotusvaiheeseen niin, että mukana olisivat molemmat vaihtoehdot, sekä energia-allas että maa- ja metsätalousvaltainen alue + suojelualueet. Todettiin, että Lapin liiton hallitus päättää mitä vaihtoehtoa lähdetään viemään eteenpäin vai viedäänkö molempia. Tuotiin esille, että ympäristöministeriö on antanut tulvasuojelusta hyvinkin kriittisen lausunnon. Meneekö työ hukkaan jos edetään energia-allasvaihtoehdon kanssa. Todettiin, että valtioneuvoston päätös asiassa on ratkaiseva, kaavan vahvistamismenettely tulee vasta sen jälkeen. Tuotiin esille, että Pelkosenniemen kunnan ja Itä-Lapin tahtotila on, että allasta ei kaavaan osoiteta ja toiveena on, että Itä-Lapin tahtotila asiassa huomioidaan. Jos alempana Kemijokivarressa on rakennettu tulvaherkille alueille niin voidaanko vaatia, että yläpuoliset alueet pidättävät vedet niin, että Rovaniemellä edelleen voidaan rakentaa tulvaherkille alueille. Todettiin, ettei Itä-Lapin kuntayhtymän lausunnossa esitetty selvää kantaa Kemihaaran energia-allasasiaan. Esitettiin, että kaavaselostuksessa on tuotava selvästi esille, mitä hätävesirajan nosto Kemijärvellä tarkoittaa käytännössä. Tarkoittaako se uusia alueita, joille Kemijärvellä ei voida osoittaa rakentamista.

3 Tuotiin esille, että koko Lapin liiton hallitus käsittelee asiaa, vaikka se eniten koskettaa Itä- Lapin aluetta. Rovajärven ampuma-alue Todettiin, että kantatie 82 eteläpuolen ja Hyypiön alueen vapautuminen täydennysrakentamisen ja peruskorjauksen osalta olisi suuri edistysaskel. Ratayhteys Rovaniemi/Kemijärvi Sodankylä Riitta Lönnström kertoi, että GeoVista Ab:n lisäselvitys tukee itäistä vaihtoehtoa ennen kaikkea Akanvaaran seudun malmipotentiaalin takia. Jorma Leskinen lisäsi, että GeoVistan Ab:n selvityksen mukaan 4-tietä myötäilevä vaihtoehto osoittautui kaivospotentiaalin perusteella mielenkiinnottomaksi. Todettiin, että vastineessa esitetään etenemistä kahdella vaihtoehdolla: 4-tietä myötäilevä vaihtoehto ja Kemijärven asemalta Pyhätunturin kautta kulkeva vaihtoehto. Esitettiin, että kaavaselostuksessa määriteltäisiin radasta aiheutuva häiriövyöhyke, jonne rakentamista ei voida osoittaa melun ja tärinän vuoksi. Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhyke Tiedusteltiin perusteita kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykemerkinnälle sekä selvitystarpeita mahdollisten vyöhykemerkintöjen lisäämiseen maakuntakaavaan. Todettiin yleisesti kehittämisperiaatemerkintöjen elinkeinollinen tausta ja perusteet. Tiedot perustuvat pääsääntöisesti olemassa oleviin selvityksiin. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä Todettiin, että joukkoliikenteen kehittämiskäytävä käsittää saman alueen kuin Barentsin käytävä. Tulisiko merkinnät yhdistää. Todettiin, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat joukkoliikenteen edistämistä. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävän merkintää pidettiin hyödyllisenä Barentsin käytävän merkinnän lisäksi. Asuntovaltainen alue Rovaniemen kaupunki on kyseenalaistanut Norvajärven AA -merkintää lähinnä siksi, että ympäristöministeriön merkintäoppaassa todetaan asuntovaltaisen alueen merkinnän voivan tarkoittaa aluetta, joka tulee asemakaavoittaa. Norvajärvi on lähinnä ranta-aluetta eikä Rovaniemi halua asemakaavoittaa Norvajärven aluetta. Eri pykälät ohjaavat ranta-alueiden ja kyläalueiden kaavoitusta. Jos tarkoitetaan, että Norvajärven alueen kaavoitus voidaan ratkaista lähinnä yleiskaavalla, niin se täytyy tuoda selvästi esille. Merkintä ei sulje pois asemakaavoitusta.

4 Todettiin, ettei merkintä edellytä alueen asemakaavoittamista. ELY-keskus ohjaa kuntakaavoitusta. Tuotiin esille, että Länsi-Lapin maakuntakaavassa merkintää on käytetty osoittamaan pysyvää asutusta ja loma-asutusta olemassa olevien kyläalueiden ja taajamien yhteydessä. Norvajärvellä on väkimäärä huomattavasti kasvanut viimeisen 10 vuoden ajan ja asutusta on osoitettu myös muualle kuin ranta-alueelle. Tuodaan kaavaselostuksessa esille kaupungin tahtotila ettei Norvajärven aluetta ole tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Vähittäiskaupan suuryksikkö Tuotiin esille, että Rovaniemen kaupunki on seurannut muualla Suomessa tapahtuvaa kehitystä Eteläkeskuksen tyyppisillä lähellä keskustaa sijaitsevilla alueilla. Alueen sisäistä jakoa ei ole tehty muualla. Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu kauppaa erilaisilla aluevarausmerkinnöillä osoitetuille alueille. Kauppa ja sen tarpeet ovat muuttuvia ja Rovaniemi hakee joustavaa merkintätapaa. Nykyinen merkintä vaikuttaa kestämättömältä alueen hankkeiden osalta. Merkinnän suhteen toivotaan innovatiivisuutta ja uutta ajattelua niin, että se ohjaisi kaupan sijoittelua mutta joustaisi. Todettiin ympäristöministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen tulos. Rovaniemen edellyttämää merkintää pidetään lainvastaisena eikä Pirkanmaan maakuntakaavan ratkaisuja voida soveltaa sellaisenaan. Todettiin, että keskeistä on säilyttää keskustatoimintojen alue kaupan sijoittumisen ensisijaisena alueena. Tilaa vaativa kauppa soveltuu sijoitettavaksi Eteläkeskuksen alueelle. Erikoistavarakauppa ja vähittäiskauppa Eteläkeskuksen läntisellä alueella kilpailisi keskustan kanssa. Kaavaselostuksessa tuodaan esille Eteläkeskuksen kaupan alueen jakolinjan yleispiirteisyyden tulkintaa ja jakoviivan joustavuutta. Maa- ja metsätalousvaltainen alue/ metsätalous- ja porovaltainen alue Paliskuntain yhdistys toi esille, että M1-merkintä erityisellä poronhoitoalueella on hyvä asia, mutta paliskuntain yhdistys esittää sitä myös koko poronhoitoalueelle. Toinen mahdollisuus olisi, että maa- ja metsätalousvaltaisen alueen merkintään (M) lisättäisiin myös poronhoito. Todettiin, että merkinnät ovat lähtökohtaisesti asetusperusteisia. Lapissa on kehitetty erityismerkintöjä joiden on hyvä olla koko alueella vastaavanlaisia. Pohjois-Salla/Savukoski/Inari - alueella porotalouden merkitys on erilainen kuin poronhoitoalueen eteläisillä alueilla. Tuotiin esille, että myös muualla poronhoitoalueella on alueita, joilla poronhoidolla on suuri merkitys. Paliskuntain yhdistys haluaisi selvityksen perusteista M1 -merkinnän käytölle. Todettiin, että paliskuntain yhdistys voisi selvittää eri näkökulmista, onko tarvetta yksityiskohtaisemmalle aluejaolle.

5 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Keskusteltiin MU -merkinnän sisällöstä ja mahdollisista rajoituksista rantarakentamiselle. Voiko merkintä haitata maanomistajan tai perikunnan rakentamista. Todettiin, että maakuntakaava ei käsittele eikä ohjaa yksittäistä rakentamista. Tuotiin esille näkökulma, että merkintä pikemminkin edistää alueen kehittämistä ja rakentamista eikä sillä ole vaikutusta poikkeamislupamenettelyyn. Poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde Paliskuntain yhdistys piti hyvänä, että poronhoidon kannalta tärkeitä alueita ja kohteita on osoitettu. Todettiin, että ehdotusasiakirjoihin lisätään POROT -hankkeen aineistot paliskunnittain liitekartoille. Keskustelussa tuotiin esille, että metsä- ja maatalous perustuvat maanomistukseen ja poronhoito perustuu poronhoitolakiin. Tämän takia tulee olla tarkka siitä, mitä osoitetaan kaavakartalla. Rakennusten tai rakennelmien rakentamisesta täytyy aina sopia maanomistajan kanssa. Kaavakarttamerkintä ei takaa rakentamista. Todettiin, että poronhoito on elinkeinona ainutlaatuinen ja erikoinen, koska se ei pohjaudu maanomistajuuteen vaan vapaaseen laidunnusoikeuteen ja lakisääteiseen oikeuteen harjoittaa poronhoitoa. Todettiin, ettei maakuntakaava ole toteuttava taso, vaan ohjaa alempiasteista suunnittelua ja lupamenettelyjä. Maa-ainesten ottoalue/-kohde Todettiin, että alueilla ja kohteilla pitäisi olla ylikunnallinen merkitys. Siihen nähden ottomäärä kuutiota on pieni. Todettiin, että maa-ainesten ottoalueista tullaan laatimaan lisäselvitys. Rovaniemen kaupunkia huolettaa ottoalueiden riittävyys. Kohteiden osalta voitaneen käyttää päällekkäisiä merkintöjä. Todettiin, että maa-ainesten ottoalueille, jotka ovat pohjavesialueilla lisätään kohdekohtainen suunnittelumääräys. Turpeenottoalue / turvetuotantopotentiaalinen alue Keskusteltiin vastineesta, jonka mukaan poistetaan Ranuan turvetuotantopotentiaaliset alueet Natura-alueiden läheisyydessä. Lupaprosessissa tilanne katsotaan jokaisen alueen osalta tarkemmin. Nuolisuon osalta asia on käynyt KHO:ssa eikä tuotanto ole saanut lupaa. Hirsimaansuo ja Pyöriäissuo ovat ns. ennakoivia tapauksia.

6 Tuotiin esille, että Rovaniemellä on Ranuan kanssa energiaturvetta ja metsähaketta tuottava yhteinen yhtiö. Maakuntakaava olisi mahdollistavampi jos alueet pysyvät kaavassa. Muutetaan vastinetta siten, että Nuolisuo poistetaan ja kahden muun suon osalta tilanne selvitetään. Myös Vapo on esittänyt lisättäviä alueita. Laaditaan lisäselvitys turvetuotantopotentiaalisista alueista. Rakennussuojelukohteet Rovaniemen kaupunki toi esille, että ympäristöministeriön kanssa käydyssä neuvottelussa todettiin, että ympäristöministeriö ei voi lisätä puuttuvia kohteita. Neuvottelussa todettiin myös, että asemakaavasuojelu ei ole peruste SR -merkinnälle. Esitetään vain kirkko-, rakennussuojelulailla yms. kohteet SR -merkinnällä. Vastineiden mukaan osoitetaan RKY-kohteista asemakaavasuojellut SR -merkinnällä ja muut mav -merkinnällä. Mikä ohjausvaikutus SR - merkinnällä halutaan osoittaa alempiasteiseen kaavoitukseen. Todettiin, että kohteiden perusteet tuodaan esille kaavaselostuksen liitteenä olevassa taulukossa. Lapin muissa maakuntakaavoissa on esitetty rakennussuojelukohteita tietyllä tavalla ja olisi epäloogista osoittaa ne nyt eri tavalla Rovaniemen osalta. Tiestö/Soklin yhteydet Todettiin, että YVA-harkinnassa hankevastaavana on liikennevirasto eikä kaivosyhtiö. Mikäli YVA:an päädytään, niin siinä arvioidaan kuljetusratkaisun ympäristövaikutukset, ei kaivoksen. Tuotiin esille, että Arvospuolen tietä pitkin kulkevassa vaihtoehdossa täytyy ottaa huomioon mahdollinen Kemihaaran allas. Lopuksi Pelkosenniemen kunnan ohjausryhmän jäsen Annika Kostamo teki esityksen, joka pohjautuu kunnan kantaan sekä muilta lähialueen asianosaisilta kunnilta ja toimijoilta sekä yhteisöiltä saatuihin lausuntoihin. Kostamo esitti, että tulvansuojelun vaihtoehdoista poistetaan vaihtoehto A. ja vaihtoehto B. jää voimaan. Lisäksi Annika Kostamo pyysi kirjallisena, että vaihtoehdosta poistetaan Kemijärven vesialueen suojelumääräys hätä HW nostosta 150,8 metriin ja tämän tilalle kirjataan 1/100a suojelutaso. Pertti Severinkangas toi esille, että päättäjille tuotaisiin muistutukseksi mikä on ollut suurin kanta allasasiaan Itä-Lapissa. Suurin kanta on selvillä ja toivotaan että sitä kunnioitetaan asiasta päätettäessä. 8. Jatkosuunnittelu Riitta Lönnström kertoi kaavan jatkoaikataulusta. Vastineet viedään Lapin liiton hallitukseen hyväksyttäväksi Lisäselvitykset käynnistetään ennen kesää. Natura-asioista käydään kaavaneuvottelu ympäristöministeriön ja ELY:n kanssa 8.6. Seuraava ohjausryhmän kokous on suunniteltu pidettäväksi lokakuussa.

7 9. Seuraava kokous Seuraava ohjausryhmän kokous pidetään klo 10 Kemijärvellä Heralammen yritystalossa. 10. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti kokoukseen osallistujia ja päätti kokouksen klo Esko Lotvonen puheenjohtaja Tiina Elo sihteeri

8 LIITE 1 LÄSNÄ Kemijärven kaupunki Arto Ojala, Juha Pikkarainen Pelkosenniemen kunta Annika Kostamo, Pertti Severinkangas Posion kunta Toini Määttä Ranuan kunta Veijo Illikainen, Veli Saarijärvi Rovaniemen kaupunki Esko Lotvonen, Sakari Trög Sallan kunta Erkki Parkkinen, Raija Ämmälä Savukosken kunta Antti Mulari, Jouni Halonen Itä-Lapin kuntayhtymä Aila Ryhänen Lapin ELY / ympäristö ja luonnonvarat Kaija Pekkala Lapin ELY/ Liikenne ja infrastruktuuri Jorma Leskinen Lapin ELY / elinkeinot, työvoima, Päivi Kainulainen (klo ) osaaminen ja kulttuuri Suomen metsäkeskus Lappi Ulla Huusko Metsähallitus Lauri Karvonen Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto Juha Savukoski Paliskuntain yhdistys Sanna Hast Liikennevirasto Seppo Serola Lapin liitto Riitta Lönnström, Juha Piisilä, Tiina Elo Asiantuntijat Kemijärven kaupunki Pelkosenniemen kunta Savukosken kunta Rovaniemen kaupunki Posion kunta Sallan kunta Tapio Pöyliö Panu Leinonen Jarmo Ahtinen Tarja Outila, Markku Pyhäjärvi Heli Knutars Erkki Yrjänheikki POISSA Lapin yrittäjät ry Lapin kauppakamari Rovaniemen kehitys Matkailuyrittäjien edustaja