Ekosysteemipalvelut - käsite ja käytäntö

Transkriptio

1 Ekosysteemipalvelut - käsite ja käytäntö HyvAMO-palaveri Eeva Furman SYKE Ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma

2 Esityksen runko Historia Käsitteet Käyttö Mitä uutta? Tulkinnasta Suomen metsissä Suomessa tutkitaan AMOt ja ekosysteemipalvelu-käsite

3 Mistä termi juontaa juurensa?

4 Se ensimmäinen Extinction, Substitution, and Ecosystem Services By Paul R. Ehrlich and Harold A. Mooney BioScience, Vol. 33, No. 4 (Apr., 1983), pp

5 Ekosysteemipalvelut - Web of Science siteerauksia yhteensä

6 Siteerauksia (Google Scholar) 2892 kpl The value of the world's ecosystem services and natural capital, Robert Costanza et al. Ecological economics 1998

7 Ecosystem services in urban areas, Per Bolunda and Sven Hunhammar, Ecological economics 1999 Impacts of Biodiversity Loss on Ocean Ecosystem Services - ukzn.ac.za [PDF], B Worm, EB Barbier, N Beaumont, JE Duffy, C Folke, - Science, 2006 FRESHWATER ECOSYSTEM SERVICES S Postcl, S Carpenter - Nature's Services: Societal Dependence On Natural Ecosystems, 1997 Ecosystem Services Supplied by Soil, GC Daily, PA Matson, P Vitousek - Nature's Services, Societal Dependence on Natural Ecosystems, 1997 Valuing ecosystem services: Philosophical bases and empirical methods, LH Goulder, D Kennedy - Nature s Services: Societal Dependence on Natural Ecosystems, 1997 Valuing ecosystem services with efficiency, fairness and sustainability as goals, R Costanza, C Folke - Nature s Services: Societal Dependence on Natural Ecosystems, 1997 Managing ecosystem services: what do we need to know about their ecology? C Kremen - Ecology Letters, 2005 Ecosystem functions, services and their values a case study in Xingshan County of China, Z Guo, X Xiao, Y Gan, Y Zheng - Ecological Economics, 2001 Social Goals and the Valuation of Ecosystem Services, R Costanza - Ecosystems, 2000 Ecosystem services value, research needs, and policy relevance: a commentary RK Turner, WN Adger, R Brouwer - Ecological Economics, 1998

8 Perusideat

9 Ekosysteemeillä itseisarvon lisäksi välineellinen arvo ihmiselle Ekosysteemitoiminnot tarjoavat tavaroita ja palveluja Tarjontaa ei voi olla ilman toimivia ekosysteemejä

10 Ekosysteemipalveluiden neljä hyötyluokkaa, joiden välillä on vaihto- ja riippuvuussuhteita TUOTANTO PALVELUT Ravinto Rakennusaineet lääkeaineet KULTTUURIPALVELUT Tiedonlähteenä Estetiikka virkistäytyminen YLLÄPITÄVÄT PALVELUT Yhteyttäminen Ravinteiden kierto SÄÄTELEVÄT PALVELUT Eroosion estäminen Veden puhdistuminen Ilman puhdistuminen Kasvihuonekaasujen sitominen

11 Ekosysteemipalveluiden edellytyksiä On turvattava toimivien, heterogeenisten ekosysteemien olemassaolo <- Ekosysteemit ovat sosio-ekologisia kokonaisuuksia <- Mukautuvat lähestymistavat luonnonhoidossa lisäävät sosiaalista oppimista ja kykyä käsitellä sosiaalisekologisia muutoksia (mukautumiskapasiteetti)

12 Politiikka astuu kuvaan

13 YK/biodiversiteettisopimus CBD (1992) Ekosysteemilähestymistapa Biodiversiteetin kestävän käytön periaatteet

14 Ekosysteemilähestymistapa Lauri Saaristo

15 YK/Vuosituhannen ekosysteemiarvio (Millenium Assessment) 2005 Kuinka ihmisen aiheuttamat muutokset ekosysteemeihin vaikuttavat hyvinvointiin Tieteellinen perusta toimenpiteille, joilla edistetään ekosysteemien suojelua ja kestävää käyttöä Biodiversiteetin suojelun perusteiden uudelleenarvio Itseisarvo ja välinearvo (ihmiskunnan hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa)

16 1. The Millennium Ecosystem Assessment (cont.) Ecosystem services and human well being

17 Biodiversiteetin häviämisen taloudelliset seuraukset, TEEB ( ) G8 ympäristöministereiden kokous 2007: Potsdam Initiative

18 The Economics of Ecosystems & Biodiversity (TEEB) Service flow Ekosysteemipalvelu on palvelu vasta kun joku sitä käyttää / siitä hyötyy Ekosysteemipalvelun tuottajat ja nauttijat lähellä ja/tai kaukana Kuva: M. Kettunen

19 Palveluiden virta

20 Elinkaaritarkastelujen myötä ekosysteemipalvelut yhdistyvät kauas metsästä

21 Ekosysteemipalvelut ja lainsäädäntö Hildén 2008

22 Mitä uuttaa ekosysteemipalvelutkäsite tuo tullessaan?

23 Lajeista ekosysteemien toiminnallisiin piirteisiin Taloudellisesta hyödystä ihmisen hyvinvointiin ja elinoloihin liittyviin arvoihin Suojelusta ja käytöstä siihen miten ihmisyhteisöt palveluita hyödyntävät ja kykenevät näitä käytäntöjään tarpeen mukaan muuttamaan Luonnonvaroista ja varannoista siihen, milloin, missä ja kenelle hyödyt ja haitat kohdentuvat

24 Mitä siirtyminen ekosysteemipalveluiden ajatteluun edellyttää? Päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan muutokset Kustannusten ja hyötyjen tuntemus Ekosysteemien ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien parempi tuntemus

25 Mitä ekosysteemipalvelut ovat ja voivat olla?

26 Esimerkkejä metsän ekosysteemipalveluista Tuotteita puu (eri puutavaralajit ja käyttötarkoitukset), sienet, marjat, riista, muita mahdollisia Aineetonta hyötyä Matkailu Sääntelyä, joka mahdollistaa ja edesauttaa luonnonprosessien toimintaa Elinympäristö: kaikille metsälajeille: taloudellisesti hyödynnetyille, yleisille, harvinaisille, uhanalaisille Vesitalous, maaperä, ilmasto ja pienilmasto Kulttuuria ja henkistä hyvinvointia Metsätyöt, virkistys, retkeily, marjastus, sienestys, mökkeily, maisema, haja-asutuksen elinympäristö.

27 Miten ekosysteemipalveluita voidaan vaalia? Eriyttämällä alueita eri käyttötarkoituksiin Suojelualueet, energiapuuntuotanto, muu teollinen puuntuotanto, matkailu ja retkeilyreitit Konflikti (tai neuvottelu) alueista Vai yhdentämällä käyttötarkoituksia samalle alueelle? Kestävän metsätalouden ja ekosysteemilähestymistavan ihanteita: laajojen alueiden yhdennetty suunnittelu, mosaiikkimainen maisema varovainen metsätalous, elinympäristöjen suojelu, säästöpuut, sopeutuva suunnittelu (ragoidaan kestämättömyyden signaaleihin) osallistava suunnittelu Neuvottelu (tai konflikti) tavoitteista

28 Esim. 1. Tällä hetkellä ekosysteemipalveluiden tuottaminen on pitkälti alueellisesti eriytettyä Hakuut, % puuston tilavuudesta Suojelualueet, % metsä- ja kitumaasta Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2007, Primmer E & Wolf S (2008) Analysis of institutional and technical adaptation: biodiversity conservation capabilities of forestry organisations responding to socialecological challenges Berlin Conference on the Human Dimensions of Global Environmental Change

29 Esim. 2. Tällä hetkellä biodiversiteetin turvaaminen vie vähän metsäammattilaisten työaikaa Toissijaisia tehtäviä vai sisällytetty kaikkeen toimintaan? Moodi: 0% työajasta Vastaajia Biodiversiteetin turvaamistehtävien osuus työajasta Lähde: Primmer Eeva and Wolf, Steven. Organizational competencies and biodiversity conservation in Finnish forest management: Empirical accounting of adaptation to environmental change. Manuscript in review at Ecology and Society.

30 Kättä pidempää harkintaan

31 Tekijöitä läheltä ja kaukaa Arto Naskali Metla, talous Leila Suvantola Joensuun yliopisto, juridiikka Jukka Similä SYKE, juridiikka Juha Hiedanpää Metla, politiikka Eeva Primmer SYKE, politiikka SYKEn Joensuun toimipaikka (Taru Peltola, Pekka Jokinen, Pekka Leskinen, Raimo Heikkilä) monitieteinen lähestyminen Jukka-Pekka Jäppinen SYKE ja Lauri Saaristo, Tapio, ekosysteemilähestymistapahankeklusteri

32 SYKEn käynnistyviä hankkeita Herkkyysarviointi siitä, miten ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen vaikuttavat ekosysteemipalveluihin Mittakaavan merkitys ekosysteemien hallinnassa Kaupunkiekosysteemien palvelut ja haitat Ekosysteemilähestymistapaan pohjautuvan Euroopan Meristrategian toimeenpanon tietotarpeet Itämeren ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen (Itämeri-Stern) Pölyttäjät ekosysteemipalveluiden tuottajina

33 Ekosysteemipalvelut ja AMOt

34 Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen Verkosto FinLTSER

35 LTER-Europe ILTER Ecosystem Services Assessment project International LTER (ILTER)

36 Ekosysteemipalvelut metaforana

37 Ekosysteemipalvelun määrittäminen omaan tarpeeseen Kysymykseen vastaaminen tyhjältä pöydältä: ei poliittisesti määriteltyä käsitettä ei tutkijoiden määrittelemää käsitettä Sisältö ekosysteemipalvelu-metaforalle määritellään HyvAMOn hengessä toimijoiden yhteistyönä Mitä metsäekosysteemi tarjoaa paikallisille ihmisille, suomalaiselle yhteiskunnalle, globaalille ihmiskunnalle?