Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

Transkriptio

1 Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan piiri Biotalouden hankepaja Hämeen hanketoimijoille

2 Tarjolla tänään Ekosysteemipalvelut Miten tähän on tultu? Järjestökritiikkiä Esimerkkejä Haasteita Miten saada markkinat toimimaan? Miten tästä eteenpäin?

3 Ekosysteemipalvelut Hyötyjä, joita ekosysteemit tarjoavat ihmisille - tuotantopalvelut - säätelypalvelut - kulttuuripalvelut - ylläpitävät, säilyttävät eli tukipalvelut

4 Miten tähän on tultu? - ennen maa ja luonto olivat 0 - Stern ja ilmastonmuutos: tyhmää taloudellisestikin - Vuosituhannen ekosysteemiarvio (MEA 2005): terveet ja toimivat ekosysteemit vaarassa -> talous vaarassa - käännettiin biodiversiteettiä päätöksenteon kielelle (eurot) - SLL projekti TEEB ja Suomen TEEB

5 Ekosysteemipuheen kritiikkiä - luonnon välinearvo vs. luonnon itseisarvot - saat mitä mittaat: BKT vs. kestävän kehityksen indikaattorit - yksityisomaisuus vs. laajat ekologiset prosessit -> tuotteistaminen (yksityinen) vs. hyödykkeistäminen (pysyy yleisinä hyödykkeinä) - lyhytaikainen hyödynnys vs. ylisukupolviset prosessit - kokonaisuus vs. osat (metsän hiilinielu vai varasto?) - luonnon hyödyt ja haitat?

6 Tuotteistamisen esimerkkejä Uusien ja olemassa olevien luonnon palveluiden kuvaaminen ja nostaminen markkinoille. Metsissä tehty eniten projekteja Suomessa - tuotantopalvelut helpoimpia tuotteistaa: puu, marjat, sienet, riistaliha, lääkkeet - METSO luonnonarvokauppa - virkistysarvokauppa

7 Kulttuuripalveluja - maisemat - luonnon terveysvaikutukset: virkistys, green care - luontomatkailu, luontokuvaus - moottorikelkka- ja hevosreitit -> sopimukset Metsähallituksen ym. maanomistajien kanssa

8 Säätely- ja tukipalveluja - - viherkatot ja -seinät - hulevesilammikot (Vihti, New York) - ruovikkotalous - Vittel ja Evian: vesi - virtavesikunnostukset - pölytyspalvelut - Ruduksen lajihotelli - ekologiset kompensaatiot (biobanking) - vieraslajien hävittäminen - susi: tapporaha vai kaatomaksu? - porojen kotkakorvaukset

9 Tuotteistamisen haasteita - 1) miten tuottaa ekosysteemipalveluita (lisää) - ja saada tuloa niistä 2) miten säästää ekosysteemipalveluita haitallisilta toiminnoilta -> pilaaja maksamaan - haitat hintoihin -> tehdään säästämisestä, suojelusta ja ennallistamisesta kannattavaa

10 Tuotteistamisen haasteita - 3) hyötyjen jako - kuka hyötyy, kuka kärsii haittaa (metsänhakkuut) - omistaja, jalostaja, kuluttaja, jokamies; paikalliset vai globaali yhteisö? - yksityiset vs. yhteiset edut - yhteistoiminnan tarve (esim. virkistysmetsä jossa monta omistajaa) -> reunaehto: jokamiehenoikeudet eivät ole kaupan - miten maksaa luonnolle takaisin? (kompensaatiot)

11 Tuotteistamisen haasteita - 4) ansaintalogiikka - kysyntä ja tarjonta - kaikelle ei ole markkinoita - ekosysteemipalveluita ei ole tunnistettu ja tiedostettu - suorat ja epäsuorat arvot - yksityiset markkinat heikot - varsinkin aineettomat arvot -> arvottamistutkimuksia (halukkuus maksaa -kyselyt, matkat, kiinteistöhinnat) - ilmaiset julkishyödykkeet: usein valtio ainoa ostaja -verotulojen vähentyessä mahdollisuus maksuihin laskee

12 Tuotteistamisen haasteita - 5) mitä kannattaa tuottaa? - yhteistuotanto: yhdellä alueella voi olla monta ekosysteemipalvelua - lopputuotos ja välituotteet? - yhden heikentäminen vaikuttaa muihin - puun kaataminen vähentää hiilivarastoa, vettä ja biodiversiteettiä

13 Miten saada markkinat toimimaan? Kysyntää - lisää! 1) säädösohjaus -> kaavoitus - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - turvaavia merkintöjä - turvaavia säädöksiä - yva ja sova -arvioinnit

14 Miten saada markkinat toimimaan? - 2) taloudelliset ohjauskeinot - ympäristölle haitalliset tuet käännettävä hyödyllisiksi - ekoverot: käyttäjä tai pilaaja maksamaan - käyttömaksut - EU-rahastojen uudistus monitavoitteisiksi, esimerkiksi CAP: luonnonsuojelu (mukaan lukien pölyttäjät ja tuholaisten pedot/loiset), vesi, maaperä, turvariskit, virkistys, hiili... - työllisyysrahat ja projektit helpommiksi (virtavesi- ja, perinnemaisemahankkeet)

15 Miten saada markkinat toimimaan? - 3) informaatio-ohjaus - valistus, että kysyntää ja tarjontaa syntyy - sertifikaatit, ekomerkit, muualla jopa Natura-olutta 4) maankäytön ohjaus - kartat ekosysteemipalveluista ja viher/siniverkostosta - Uudenmaan 4. vaihekaavassa selvitettiin, mutta se ei johtanut sitoviin merkintöihin

16 Miten tästä eteenpäin? - - hankkeistuksia innovaatioihin - kokeilut -> referenssit - tarinatuotanto - markkinointi - liiketoimintaosaamisen kehittäminen - verkostoituminen - liittolaisuudet kuluttajien ja ympäristöliikkeen kanssa - hyvien käytäntöjen esimerkkipankki

17 Vastavirtaan lohikantakin nousi! Kiitos! Tapani Veistola SLL/Uusimaa Itälahdenkatu 22 b A HELSINKI tapani.veistola@sll.fi