Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys"

Transkriptio

1 Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi hankkeen loppuseminaari Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT

2 Esityksen sisältö Tarve ekosysteemipalveluille - Kysyntä Ekosysteemit osana biotaloutta Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa, yhteiskunnan näkökulma? Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen? Mitkä ovat tuotteistamisen edellytykset? Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta - Tarjonta Tunnistavatko metsänomistajat ekosysteemipalvelut? Miten he näkevät ES-palveluiden merkityksen? Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä ehdoin? Löytyykö metsien ES-palveluille markkinoita? Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita Säätely ja markkinalähtöiset mekanismit Esimerkit Luonnonarvopankit

3 Biodiversiteetin, ekosysteemipalveluiden ja biotalouden kytkentä Biodiversiteetti ja ylläpitävät palvelut tuottavat ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia hyötyjä ihmisille Biotaloudessa ihminen käyttää ja jalostaa ekosysteemipalveluita Horne, 2011

4 Ekosysteemipalveluiden potentiaali on tunnistettu Luonnonarvoilla ja luonnonvaroja ylläpitävillä prosesseilla on suuri merkitys biotaloudelle. Nämä ekosysteemipalvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Samalla luonto ja luonnon kokemus ovat meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luonnonarvoihin perustuvat, terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala. Luontomatkailu- ja hyvinvointipalveluilla voidaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tuomia tuloja merkittävästi. Uutta liiketoimintaa voidaan rakentaa ekosysteemipalveluiden varaan myös rakentamisessa sekä vesien- ja maisemanhoidossa. Energian talteenotto sekä vedenkierron. pienilmaston ja kasvillisuuden hyödyntäminen ovat osa kestävää rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua. Toukokuu 2014

5 Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa, yhteiskunnan näkökulma? Monilla aineettomilla ja hinnattomilla hyödyillä on merkittävää arvoa ja niiden olemassaolo vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin yhteiskunnan kannalta palveluiden turvaaminen tärkeää Julkinen ohjaus yksi keinoista, joilla palvelut turvataan Joidenkin markkinattomien ekosysteemipalveluiden tapauksessa markkinoiden luominen täydentäisi julkista ohjausta kannustaa esimerkiksi maanomistajia ylläpitämään myös sellaisia palveluita, joista he eivät itse muuten hyötyisi Vaihdanta markkinoilla mahdollista kuitenkin vain joidenkin ekosysteemipalveluiden kohdalla Useilla ekosysteemipalveluilla on jo markkinat ja joillekin ne on kysynnän muuttuessa luontaisesti kehittymässä

6 Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Liikeidea Tuotanto Sääntely Maine Markkinat Rahoitus 5 riskiä tai mahdollisuutta yrityksille

7 Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Tuotanto Säätely Maine Millaisia ovat yrityksesi päivittäiset toiminnat, kulut ja prosessit? Onko tuotantokustannukset korkeampia tai matalampia ES-palveluiden takia? Mitä ES-palveluita käytetään raaka-aineissa ja prosesseissa? Onko ES-sääntelymekanismeja/taloudellisia instrumentteja, jotka rajoittavat/edesauttavat yrityksen toimintaa? Millaisia vaikutuksia ES-palveluilla on yrityksen brändiin, imagoon, työntekijöiden saatavuuteen ja vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa? Markkinat ja tuotteet Ovatko ES-palvelut osa yrityksesi tuotetta/tuotteita tai prosesseja? Kiinnittävätkö asiakkaat ES-palveluihin huomiota? Vaikuttaako ES-palvelut tuotteen hintaan tai markkinaosuuksiin? Rahoitus ja talous Onko vaikutuksia kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen?

8 ES-palvelut ja tuotannon arvoketju Arvoketju: kaikki ylä- ja alavirran toiminnat, jotka liittyvät yrityksen toimintaan Tarjontaketju: toimijoiden verkosto (esim. raaka-aineiden tuottajat, osavalmistus, tuotanto, kokoonpano, varastointi, jakelu, tukkukaupat ja vähittäiskauppa) joka hoitaa tuotannon, jakelun ja myynnin kuluttajalle. Kaikilla toimijoilla on oma vaikutuksensa ja riippuvuutensa ekosysteemipalveluihin. Toimittaja 1 Alihankkija 2 Yrityksen toiminta Alavirran arvoketju Ekosysteemipalvelut

9 Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen? Uuden, kilpailukykyisen, asiakkaan tarpeet tyydyttävän tuotteen tai palvelun kehittämistä ja markkinoille tuomista Palvelun paketointia: tarkempaa määrittelyä, profilointia, palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä Arvoketju Parempi tuote/palvelu Arvoketju Ekosysteemipalvelu Jalostusprosessi Tuote Ekosysteemipalvelu

10 Mihin tuoteominaisuuksiin voidaan vaikuttaa?

11 Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen ja markkinoiden luominen 1. Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen yritysidea: hankinta ja jalostaminen tuotantopanos Puuntuotanto Metsäteollisuus Puuaines Maanomistajat Ekosysteemi: metsä Vesitalous Vedenottamo Juomavesi Riista Metsästysseura Liha, virkistys Maksu 2. Tuotteistaminen: jalostaminen, arvoketju, lopputuotemarkkinat 3. Ekosysteemipalvelun haltijan halukkuus tarjota 4. Markkinoiden luominen Lopputuotemarkkinat

12 Kuka ekosysteemipalveluita ostaa ja myy? Ekosysteemipalveluiden tuottajia: Yksityiset maanomistajat, yritykset Kunnat, valtio Ostajat globaalista yhteisöstä yksittäiseen ihmiseen, kuluttajien preferensseillä merkitystä Myynnin/vuokran kannalta omistusoikeudet keskeinen kysymys

13 Tarjonta: Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta Tunnistavatko metsänomistajat ekosysteemipalvelut? Miten he näkevät ESpalveluiden merkityksen? Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä ehdoin? Löytyykö metsien ESpalveluille markkinoita?

14 Metsänomistajien metsissään tunnistamat ekosysteemipalvelut Puuntuotanto tunnistetaan yleisimmin Varsin yleisesti tunnistetaan myös Marjastus ja sienestys Eliöiden ympäristö Maisema Metsäkulttuurin siirtäminen Myös säätelypalveluita Metsien tuottama hyöty Kyllä Ei Ei osaa sanoa % metsänomistajista Puuntuotanto Marjastus ja sienestys Elinympäristö metsän eliöille Maisema Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle Virkistys ja ulkoilu Energiapuun tuotanto Riistanhoito Hiilensidonta ilmakehässä Luonto-oppimisen ympäristö lapsille Eroosion ehkäisy Luontomatkailuympäristö Veden puhdistuminen maaperässä Pölyttäjät (hunajan tuotanto) Melun torjunta Tulvien ehkäisy Muu 1) ) Muut tunnistetut hyödyt: Tutkimuskäyttö, luonto, lampaat, laavuelämä, ekologinen hyödyntäminen, pienen metsäpalstan hoitotyöt, ilma, suoja kylmiltä tuulilta, mökkitonttien vuokraus, kalastus, uinti, ojitus, asutushistoria, me-henki 14

15 Ekosysteemipalveluiden tärkeys omalta kannalta Metsänomistajille ja yhteismetsäosakkaille itselleen tärkeimmät hyödyt: 1. Puuntuotanto 2. Metsäkulttuurin jatkuvuus 3. Energia 4. Virkistys ja ulkoilu 5. Marjastus ja sienestys Metsien tuottama hyöty Tärkein % vastaajista Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Puuntuotanto Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle Energiapuun tuotanto Virkistys ja ulkoilu Marjastus ja sienestys Riistanhoito Maisema 4 9 Elinympäristö metsän eliöille Hiilensidonta ilmakehässä Veden puhdistuminen maaperässä 1 1 1

16 Ekosysteemipalveluiden tärkeys lähiympäristölle ja yhteiskunnalle metsänomistajien näkemykset Lähiympäristölle tärkeimmät: Luonnon antimet Virkistys- ja ulkoiluhyödyt Yhteiskunnalle tärkeimmät: Puuntuotanto Hiilensidonta Energiapuun tuotanto Metsäkulttuurin jatkuvuus Elinympäristö metsän eliöille 16

17 Kiinnostus ekosysteemipalveluiden tuottamiseen omissa metsissä Vajaa puolet kiinnostunut erilaisista toimintamalleista Metsän vuokraus puuntuotantoon ei juuri kiinnosta Kiinnostaa Toimintamalli % vastaajista Hiilensidontapalvelun myynti 43 Luontoarvojen myynti 38 Maisema-arvokauppa 38 Metsän vuokraaminen matkailukäyttöön 35 Metsän vuokraaminen puuntuotantoon 11

18 Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita 1) Julkisen sektorin ohjaamat/luomat mekanismit Säätelyn kautta luodut markkinat, joiden tavoitteena sisäistää haittakustannukset yrityksille ja kuluttajille: Cap-and-trade -tyyppiset mekanismit, luontoarvopankit (Conservation Banking) Maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta (Payments for Environmental Services, PES) Markkinoiden kehittämisen syy: Yhteiskunta pyrkii turvaamaan ekosysteemipalveluiden säilymisen ja luo mekanismeja, joiden kautta kaupankäynti on mahdollista 2) Yksityiset mekanismit ja markkinat Tuotteen myynti: puu, maataloustuotteet suora taloudellinen hyöty tuottajalle, elinkeino Tuotantotavan/ominaisuuden myynti: vapaaehtoinen sertifiointi Yksityiset maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta maisema-arvokauppa, vesivarojen suojelu, hiilen sidonta Markkinoiden kehittymisen syy: Tuottajan ja ostajan taloudellinen hyöty (ml. riskien hallinta, imago, eettisyys, edelläkävijyys)

19 Säätelyn kautta luodut markkinat Asetetaan raja yhteiskunnan hyväksymälle ekosysteemien käytön tasolle Tason saavuttaminen toisille muita halvempaa mahdollistaa kaupankäynnin Yhteiskunnalle aiheutetut kustannukset sisäistetään yritysten (+kuluttajien) kustannuksiksi Esimerkkejä: Luontoarvopankit (monimuotoisuus, kosteikot) (USA - Conservation Banking, Wetland Banking) Päästökauppa

20 Vapaaehtoisia mekanismeja Sertifiointi Esim. metsäsertifiointi (PEFC, FSC), maataloustuotannon sertifiointi (GlobalG.A.P) Ekosysteemipalveluiden käytön vapaaehtoiset maksut esimerkiksi eettisistä syistä Mekanismien käytön syitä: Markkinaetu (kasvava kysyntä, imago, edelläkävijyys, riskien hallinta) Välttämättömyys (pääsy markkinoille) Tuotantotapa näkyy (ainakin periaatteessa) tuotteen markkinoilla määräytyvässä hinnassa tai markkinoille pääsyssä

21 Ostajana valtio tai globaali yhteisö Petojen suojelukorvaukset saamelaiskylille (Ruotsi) Palvelu: petokantojen ylläpito Palvelun tuottaja: saamelaiskylät Palvelun ostaja: Ruotsin valtio Bush Tender suojeluohjelma (Australia): Palvelu: arvokkaiden luontokohteiden suojelu Palvelun tuottaja: yksityiset maanomistajat Palvelun ostaja: valtio Ekosysteemipalveluiden tuotanto metsänhoidon ja laidunnuksen keinoin (Nicaragua): Palvelut: luonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilensidonta Palvelun tuottajat: maanomistajat Palvelun ostajat: Maailman ympäristörahasto GEF Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.

22 Kuitenkin myös markkinalähtöisempiä esimerkkejä: Luontoarvopankit (Conservation Banking, USA): Palvelu: suojelua tarvitsevien lajien elinympäristöjen suojelu Palvelun tuottajat: maanomistajat Palvelun ostajat: mm. yritykset, joiden hankkeet vähentävät luontoarvoja jossakin muualla Pullovesiyhtiöt Evian ja Vittel, valuma-alueen ja vesivarojen suojelu (Ranska): Palvelu: valuma-alueen suojelu, vesivarojen suojelu, juomaveden hyvän laadun ylläpitäminen Palvelun tuottajat: maanviljelijät, maanomistajat Palvelun ostaja: Evian, Vittel INBion ja Merckin sopimus lääkeaineiden etsimiseksi (Costa Rica) Palvelu: lääkeaineet Palvelun tuottaja: Costa Rican kansallinen biodiversiteetti-instituutti INBio Palvelun ostaja: Lääkeyhtiö Merck Myös sertifioiduista metsistä saatu puu (esim. PEFC, FSC) Palvelu: kestävästi tuotettu puu Palvelun tuottaja: metsänomistaja Palvelu ostaja: metsäteollisuus Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.

23 Luontoarvopankki Luontoarvopankki = alue, jonka monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita lisätään, ennallistetaan tai suojellaan myyntitarkoituksessa Kun alue on saavuttanut asetetut ekologiset vaatimukset, luontoarvopankin omistaja voi myydä osuuksia (credits) esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta vahingoittaa vastaavia luontoarvoja jossain muualla Osuuksien hinta voi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Kniivilä, Kosenius & Horne 2014

24 Luontoarvopankin osapuolet Hook ja Shadle (2013) Kniivilä, Kosenius & Horne 2014

25 Johtopäätöksiä (1/2) Kaupankäynnin mahdollistaminen on keino turvata ekosysteemipalveluiden säilyminen ja lisätä luonnosta saatavaa taloudellista hyötyä Vain joillekin ekosysteemipalveluille voidaan tai on edes järkevää luoda markkinoita Joillakin palveluilla markkinat jo olemassa, mutta lisätuotteistaminen mahdollista Ekosysteemipalveluiden kirjo on laaja ja tarvitaan monenlaisia ohjauskeinoja ja myös kaupankäynnin toteuttamiseen monenlaisia mekanismeja Joissakin mekanismeissa tavoitteena turvata palveluiden saatavuus tai estää haittoja, toiset puhtaasti markkinalähtöisiä - molempia tarvitaan Markkinalähtöisten palveluiden kehittämiseen pätevät osin yleiset yritystoiminnan säännöt

26 Johtopäätöksiä (2/2) Mittakaavaeroja: Yksittäiset tapaukset/ paikallinen vaikutus: esim. maisemakauppa, maatilamatkailu, pölytyspalvelut ym. Laajempi vaikutus: sertifiointi, kansainväliset mekanismit Kilpailu resursseista kiihtyy ja tarve uudenlaisiin keinoihin tulevaisuudessa entistäkin suurempi, myös Suomessa Suomessa tarvitaan kaupankäynnin mahdollistavien mekanismien kehittämistä, osin pelisääntöjen selkiyttämistä, tietoisuuden lisäämistä Mallia kansainvälisistä esimerkeistä Luontoarvopankit voisivat olla kokeilun arvoisia Suomessakin

27 Kirjallisuutta Arovuori, K. ja Saastamoinen O MAATALOUDEN EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN LUOKITTELU SUOMESSA. PTT työpapereita s Kniivilä, M., Arovuori, K., Auvinen, A.-P., Vihervaara, P., Haltia, E., Saastamoinen, O. ja Sievänen, T MITEN MITATA EKOSYSTEEMIPALVELUITA: OLEMASSA OLEVAT INDIKAATTORIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA. PTT työpapereita s Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J-P., Naskali, A., Primmer, E., ja Rinne, J MONIA HYÖTYJÄ METSISTÄ - EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN YHTEISTUOTANTO JA TUOTTEISTAMINEN. PTT raportteja s Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P LUONTOARVOPANKKIEN HYÖDYT JA HAITAT SEKÄ SOVELTUVUUS SUOMEEN. PTT työpapereita s Kniivilä, M. ja Saastamoinen, O MARKKINAT EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN OHJAUS- JA EDISTÄMISKEINONA, PTT työpapereita 154, 32 s Kosenius, A-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. ja Saastamoinen O EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN ARVO? ESIMERKKEJÄ JA KOKEMUKSIA SUOMEN METSISTÄ, SOISTA, MAATALOUSMAISTA JA SISÄVESISTÄ. PTT raportteja s Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSET METSISTÄ SAATAVISTA HYÖDYISTÄ. PTT raportteja s Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN TUOTANTO YHTEISTOIMINTAVERKOSTOISSA. PTT työpapereita s.

28 Kiitos!

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen. Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT

Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen. Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT Metsäteollisuus ry, 10.5.2011 Esityksen sisältö Ekosysteemipalvelut ja niiden

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3. Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla Leila Suvantola Kauppa- ja oikeustieteiden tdk, oikeustieteet Joensuun yliopisto 13.10.2006 Taloudelliset ohjauskeinot luonnon monimuotoisuuden suojelussa Tutkimuskysymykset:

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden. ja tuotteistaminen

Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden. ja tuotteistaminen PTT raportteja 227 PTT Reports 227 Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen Matleena Kniivilä Paula Horne Marjatta Hytönen Jukka-Pekka Jäppinen Arto Naskali Eeva

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Metsien monikäytön arvottaminen

Metsien monikäytön arvottaminen 1 Metsien monikäytön arvottaminen Päättäjien Metsäakatemia 19.5.2011 Oulu ARTTI JUUTINEN Tieteenala 2 Taloustiede: tutkii niitä syy- ja seuraussuhteita, jotka vallitsevat yhteiskunnassa tuotanto- ja kulutusyksiköiden

Lisätiedot

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle

Kompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa: Seminaari ELITE -työn tuloksista 24.3.2015, Tieteiden talo Kompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma Suomen TEEB TEEB for Finland Kehittämispäällikkö Jukka-Pekka

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Leija 15.2.2008 TkT Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Esityksen sisältö Havaintoja nykytilasta Ajatuksia tulevaisuudesta Strategia Alusta

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita Ekosysteemilähestymistapa ekosysteemipalvelujen turvaajana Metsätieteen päivä 26.10.2011 Sessio 1. Ekosysteemipalvelut: mitä hyötyä uudesta käsitteestä? Marjatta Hytönen Metla marjatta.hytonen@metla.fi

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

MARKKINAT EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN OHJAUS- JA EDISTÄMISKEINONA

MARKKINAT EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN OHJAUS- JA EDISTÄMISKEINONA PTT työpapereita 154 PTT Working Papers 154 MARKKINAT EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN OHJAUS- JA EDISTÄMISKEINONA Matleena Kniivilä 1 Olli Saastamoinen 2 Helsinki 2013 1 Pellervon taloustutkimus PTT 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa

Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa Saara Lilja Rothsten, Nora Arnkil, Lauri Saaristo ja Airi Matila Tapio oy Metsätieteenpäivä 17.11.2015

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen Ympäristöpolitiikasta oikeudelliseen sääntelyyn

Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen Ympäristöpolitiikasta oikeudelliseen sääntelyyn Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen Ympäristöpolitiikasta oikeudelliseen sääntelyyn Arto Naskali (METLA) Juha Hiedanpää (RKTL) Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) 13.11.2007 Ekosysteemipalvelut Tuotantopalvelut

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri Metsänomistajan Talvipäivä 30.1.2010 Tiedekeskus

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE

EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVASSA 17.11.2015 Yleiskaavoittaja Eveliina Könttä Mikkelin kaupunki MITÄ EKOSYSTEEMIPALVELUT OVAT? Ekosysteemipalveluilla eli luonnon

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuminen Molemmat tavoitteet voivat toteutua METSÄESITYS

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot