Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys
|
|
- Riitta-Liisa Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi hankkeen loppuseminaari Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT
2 Esityksen sisältö Tarve ekosysteemipalveluille - Kysyntä Ekosysteemit osana biotaloutta Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa, yhteiskunnan näkökulma? Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen? Mitkä ovat tuotteistamisen edellytykset? Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta - Tarjonta Tunnistavatko metsänomistajat ekosysteemipalvelut? Miten he näkevät ES-palveluiden merkityksen? Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä ehdoin? Löytyykö metsien ES-palveluille markkinoita? Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita Säätely ja markkinalähtöiset mekanismit Esimerkit Luonnonarvopankit
3 Biodiversiteetin, ekosysteemipalveluiden ja biotalouden kytkentä Biodiversiteetti ja ylläpitävät palvelut tuottavat ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia hyötyjä ihmisille Biotaloudessa ihminen käyttää ja jalostaa ekosysteemipalveluita Horne, 2011
4 Ekosysteemipalveluiden potentiaali on tunnistettu Luonnonarvoilla ja luonnonvaroja ylläpitävillä prosesseilla on suuri merkitys biotaloudelle. Nämä ekosysteemipalvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Samalla luonto ja luonnon kokemus ovat meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luonnonarvoihin perustuvat, terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala. Luontomatkailu- ja hyvinvointipalveluilla voidaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tuomia tuloja merkittävästi. Uutta liiketoimintaa voidaan rakentaa ekosysteemipalveluiden varaan myös rakentamisessa sekä vesien- ja maisemanhoidossa. Energian talteenotto sekä vedenkierron. pienilmaston ja kasvillisuuden hyödyntäminen ovat osa kestävää rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua. Toukokuu 2014
5 Miksi ekosysteemipalveluita pitäisi tuotteistaa, yhteiskunnan näkökulma? Monilla aineettomilla ja hinnattomilla hyödyillä on merkittävää arvoa ja niiden olemassaolo vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin yhteiskunnan kannalta palveluiden turvaaminen tärkeää Julkinen ohjaus yksi keinoista, joilla palvelut turvataan Joidenkin markkinattomien ekosysteemipalveluiden tapauksessa markkinoiden luominen täydentäisi julkista ohjausta kannustaa esimerkiksi maanomistajia ylläpitämään myös sellaisia palveluita, joista he eivät itse muuten hyötyisi Vaihdanta markkinoilla mahdollista kuitenkin vain joidenkin ekosysteemipalveluiden kohdalla Useilla ekosysteemipalveluilla on jo markkinat ja joillekin ne on kysynnän muuttuessa luontaisesti kehittymässä
6 Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Liikeidea Tuotanto Sääntely Maine Markkinat Rahoitus 5 riskiä tai mahdollisuutta yrityksille
7 Miksi yritysten kannattaisi ottaa ES-palvelut huomioon? Tuotanto Säätely Maine Millaisia ovat yrityksesi päivittäiset toiminnat, kulut ja prosessit? Onko tuotantokustannukset korkeampia tai matalampia ES-palveluiden takia? Mitä ES-palveluita käytetään raaka-aineissa ja prosesseissa? Onko ES-sääntelymekanismeja/taloudellisia instrumentteja, jotka rajoittavat/edesauttavat yrityksen toimintaa? Millaisia vaikutuksia ES-palveluilla on yrityksen brändiin, imagoon, työntekijöiden saatavuuteen ja vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa? Markkinat ja tuotteet Ovatko ES-palvelut osa yrityksesi tuotetta/tuotteita tai prosesseja? Kiinnittävätkö asiakkaat ES-palveluihin huomiota? Vaikuttaako ES-palvelut tuotteen hintaan tai markkinaosuuksiin? Rahoitus ja talous Onko vaikutuksia kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen?
8 ES-palvelut ja tuotannon arvoketju Arvoketju: kaikki ylä- ja alavirran toiminnat, jotka liittyvät yrityksen toimintaan Tarjontaketju: toimijoiden verkosto (esim. raaka-aineiden tuottajat, osavalmistus, tuotanto, kokoonpano, varastointi, jakelu, tukkukaupat ja vähittäiskauppa) joka hoitaa tuotannon, jakelun ja myynnin kuluttajalle. Kaikilla toimijoilla on oma vaikutuksensa ja riippuvuutensa ekosysteemipalveluihin. Toimittaja 1 Alihankkija 2 Yrityksen toiminta Alavirran arvoketju Ekosysteemipalvelut
9 Mitä on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen? Uuden, kilpailukykyisen, asiakkaan tarpeet tyydyttävän tuotteen tai palvelun kehittämistä ja markkinoille tuomista Palvelun paketointia: tarkempaa määrittelyä, profilointia, palvelun asiakaslähtöistä kehittämistä Arvoketju Parempi tuote/palvelu Arvoketju Ekosysteemipalvelu Jalostusprosessi Tuote Ekosysteemipalvelu
10 Mihin tuoteominaisuuksiin voidaan vaikuttaa?
11 Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen ja markkinoiden luominen 1. Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen yritysidea: hankinta ja jalostaminen tuotantopanos Puuntuotanto Metsäteollisuus Puuaines Maanomistajat Ekosysteemi: metsä Vesitalous Vedenottamo Juomavesi Riista Metsästysseura Liha, virkistys Maksu 2. Tuotteistaminen: jalostaminen, arvoketju, lopputuotemarkkinat 3. Ekosysteemipalvelun haltijan halukkuus tarjota 4. Markkinoiden luominen Lopputuotemarkkinat
12 Kuka ekosysteemipalveluita ostaa ja myy? Ekosysteemipalveluiden tuottajia: Yksityiset maanomistajat, yritykset Kunnat, valtio Ostajat globaalista yhteisöstä yksittäiseen ihmiseen, kuluttajien preferensseillä merkitystä Myynnin/vuokran kannalta omistusoikeudet keskeinen kysymys
13 Tarjonta: Metsäelinkeino maanomistajan näkökulmasta Tunnistavatko metsänomistajat ekosysteemipalvelut? Miten he näkevät ESpalveluiden merkityksen? Ovatko he kiinnostuneita tuotteistamisesta ja millä ehdoin? Löytyykö metsien ESpalveluille markkinoita?
14 Metsänomistajien metsissään tunnistamat ekosysteemipalvelut Puuntuotanto tunnistetaan yleisimmin Varsin yleisesti tunnistetaan myös Marjastus ja sienestys Eliöiden ympäristö Maisema Metsäkulttuurin siirtäminen Myös säätelypalveluita Metsien tuottama hyöty Kyllä Ei Ei osaa sanoa % metsänomistajista Puuntuotanto Marjastus ja sienestys Elinympäristö metsän eliöille Maisema Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle Virkistys ja ulkoilu Energiapuun tuotanto Riistanhoito Hiilensidonta ilmakehässä Luonto-oppimisen ympäristö lapsille Eroosion ehkäisy Luontomatkailuympäristö Veden puhdistuminen maaperässä Pölyttäjät (hunajan tuotanto) Melun torjunta Tulvien ehkäisy Muu 1) ) Muut tunnistetut hyödyt: Tutkimuskäyttö, luonto, lampaat, laavuelämä, ekologinen hyödyntäminen, pienen metsäpalstan hoitotyöt, ilma, suoja kylmiltä tuulilta, mökkitonttien vuokraus, kalastus, uinti, ojitus, asutushistoria, me-henki 14
15 Ekosysteemipalveluiden tärkeys omalta kannalta Metsänomistajille ja yhteismetsäosakkaille itselleen tärkeimmät hyödyt: 1. Puuntuotanto 2. Metsäkulttuurin jatkuvuus 3. Energia 4. Virkistys ja ulkoilu 5. Marjastus ja sienestys Metsien tuottama hyöty Tärkein % vastaajista Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Puuntuotanto Metsäkulttuurin siirtäminen seuraavalle sukupolvelle Energiapuun tuotanto Virkistys ja ulkoilu Marjastus ja sienestys Riistanhoito Maisema 4 9 Elinympäristö metsän eliöille Hiilensidonta ilmakehässä Veden puhdistuminen maaperässä 1 1 1
16 Ekosysteemipalveluiden tärkeys lähiympäristölle ja yhteiskunnalle metsänomistajien näkemykset Lähiympäristölle tärkeimmät: Luonnon antimet Virkistys- ja ulkoiluhyödyt Yhteiskunnalle tärkeimmät: Puuntuotanto Hiilensidonta Energiapuun tuotanto Metsäkulttuurin jatkuvuus Elinympäristö metsän eliöille 16
17 Kiinnostus ekosysteemipalveluiden tuottamiseen omissa metsissä Vajaa puolet kiinnostunut erilaisista toimintamalleista Metsän vuokraus puuntuotantoon ei juuri kiinnosta Kiinnostaa Toimintamalli % vastaajista Hiilensidontapalvelun myynti 43 Luontoarvojen myynti 38 Maisema-arvokauppa 38 Metsän vuokraaminen matkailukäyttöön 35 Metsän vuokraaminen puuntuotantoon 11
18 Tuotteistamisen mekanismeja ja markkinoita 1) Julkisen sektorin ohjaamat/luomat mekanismit Säätelyn kautta luodut markkinat, joiden tavoitteena sisäistää haittakustannukset yrityksille ja kuluttajille: Cap-and-trade -tyyppiset mekanismit, luontoarvopankit (Conservation Banking) Maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta (Payments for Environmental Services, PES) Markkinoiden kehittämisen syy: Yhteiskunta pyrkii turvaamaan ekosysteemipalveluiden säilymisen ja luo mekanismeja, joiden kautta kaupankäynti on mahdollista 2) Yksityiset mekanismit ja markkinat Tuotteen myynti: puu, maataloustuotteet suora taloudellinen hyöty tuottajalle, elinkeino Tuotantotavan/ominaisuuden myynti: vapaaehtoinen sertifiointi Yksityiset maksut ekosysteemipalveluiden tuottamisesta maisema-arvokauppa, vesivarojen suojelu, hiilen sidonta Markkinoiden kehittymisen syy: Tuottajan ja ostajan taloudellinen hyöty (ml. riskien hallinta, imago, eettisyys, edelläkävijyys)
19 Säätelyn kautta luodut markkinat Asetetaan raja yhteiskunnan hyväksymälle ekosysteemien käytön tasolle Tason saavuttaminen toisille muita halvempaa mahdollistaa kaupankäynnin Yhteiskunnalle aiheutetut kustannukset sisäistetään yritysten (+kuluttajien) kustannuksiksi Esimerkkejä: Luontoarvopankit (monimuotoisuus, kosteikot) (USA - Conservation Banking, Wetland Banking) Päästökauppa
20 Vapaaehtoisia mekanismeja Sertifiointi Esim. metsäsertifiointi (PEFC, FSC), maataloustuotannon sertifiointi (GlobalG.A.P) Ekosysteemipalveluiden käytön vapaaehtoiset maksut esimerkiksi eettisistä syistä Mekanismien käytön syitä: Markkinaetu (kasvava kysyntä, imago, edelläkävijyys, riskien hallinta) Välttämättömyys (pääsy markkinoille) Tuotantotapa näkyy (ainakin periaatteessa) tuotteen markkinoilla määräytyvässä hinnassa tai markkinoille pääsyssä
21 Ostajana valtio tai globaali yhteisö Petojen suojelukorvaukset saamelaiskylille (Ruotsi) Palvelu: petokantojen ylläpito Palvelun tuottaja: saamelaiskylät Palvelun ostaja: Ruotsin valtio Bush Tender suojeluohjelma (Australia): Palvelu: arvokkaiden luontokohteiden suojelu Palvelun tuottaja: yksityiset maanomistajat Palvelun ostaja: valtio Ekosysteemipalveluiden tuotanto metsänhoidon ja laidunnuksen keinoin (Nicaragua): Palvelut: luonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilensidonta Palvelun tuottajat: maanomistajat Palvelun ostajat: Maailman ympäristörahasto GEF Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.
22 Kuitenkin myös markkinalähtöisempiä esimerkkejä: Luontoarvopankit (Conservation Banking, USA): Palvelu: suojelua tarvitsevien lajien elinympäristöjen suojelu Palvelun tuottajat: maanomistajat Palvelun ostajat: mm. yritykset, joiden hankkeet vähentävät luontoarvoja jossakin muualla Pullovesiyhtiöt Evian ja Vittel, valuma-alueen ja vesivarojen suojelu (Ranska): Palvelu: valuma-alueen suojelu, vesivarojen suojelu, juomaveden hyvän laadun ylläpitäminen Palvelun tuottajat: maanviljelijät, maanomistajat Palvelun ostaja: Evian, Vittel INBion ja Merckin sopimus lääkeaineiden etsimiseksi (Costa Rica) Palvelu: lääkeaineet Palvelun tuottaja: Costa Rican kansallinen biodiversiteetti-instituutti INBio Palvelun ostaja: Lääkeyhtiö Merck Myös sertifioiduista metsistä saatu puu (esim. PEFC, FSC) Palvelu: kestävästi tuotettu puu Palvelun tuottaja: metsänomistaja Palvelu ostaja: metsäteollisuus Lähde: Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J.-P., Naskali, A, Primmer, E. & Rinne, J Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. PTT raportteja 227.
23 Luontoarvopankki Luontoarvopankki = alue, jonka monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita lisätään, ennallistetaan tai suojellaan myyntitarkoituksessa Kun alue on saavuttanut asetetut ekologiset vaatimukset, luontoarvopankin omistaja voi myydä osuuksia (credits) esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta vahingoittaa vastaavia luontoarvoja jossain muualla Osuuksien hinta voi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Kniivilä, Kosenius & Horne 2014
24 Luontoarvopankin osapuolet Hook ja Shadle (2013) Kniivilä, Kosenius & Horne 2014
25 Johtopäätöksiä (1/2) Kaupankäynnin mahdollistaminen on keino turvata ekosysteemipalveluiden säilyminen ja lisätä luonnosta saatavaa taloudellista hyötyä Vain joillekin ekosysteemipalveluille voidaan tai on edes järkevää luoda markkinoita Joillakin palveluilla markkinat jo olemassa, mutta lisätuotteistaminen mahdollista Ekosysteemipalveluiden kirjo on laaja ja tarvitaan monenlaisia ohjauskeinoja ja myös kaupankäynnin toteuttamiseen monenlaisia mekanismeja Joissakin mekanismeissa tavoitteena turvata palveluiden saatavuus tai estää haittoja, toiset puhtaasti markkinalähtöisiä - molempia tarvitaan Markkinalähtöisten palveluiden kehittämiseen pätevät osin yleiset yritystoiminnan säännöt
26 Johtopäätöksiä (2/2) Mittakaavaeroja: Yksittäiset tapaukset/ paikallinen vaikutus: esim. maisemakauppa, maatilamatkailu, pölytyspalvelut ym. Laajempi vaikutus: sertifiointi, kansainväliset mekanismit Kilpailu resursseista kiihtyy ja tarve uudenlaisiin keinoihin tulevaisuudessa entistäkin suurempi, myös Suomessa Suomessa tarvitaan kaupankäynnin mahdollistavien mekanismien kehittämistä, osin pelisääntöjen selkiyttämistä, tietoisuuden lisäämistä Mallia kansainvälisistä esimerkeistä Luontoarvopankit voisivat olla kokeilun arvoisia Suomessakin
27 Kirjallisuutta Arovuori, K. ja Saastamoinen O MAATALOUDEN EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN LUOKITTELU SUOMESSA. PTT työpapereita s Kniivilä, M., Arovuori, K., Auvinen, A.-P., Vihervaara, P., Haltia, E., Saastamoinen, O. ja Sievänen, T MITEN MITATA EKOSYSTEEMIPALVELUITA: OLEMASSA OLEVAT INDIKAATTORIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA. PTT työpapereita s Kniivilä, M., Horne, P., Hytönen, M., Jäppinen, J-P., Naskali, A., Primmer, E., ja Rinne, J MONIA HYÖTYJÄ METSISTÄ - EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN YHTEISTUOTANTO JA TUOTTEISTAMINEN. PTT raportteja s Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P LUONTOARVOPANKKIEN HYÖDYT JA HAITAT SEKÄ SOVELTUVUUS SUOMEEN. PTT työpapereita s Kniivilä, M. ja Saastamoinen, O MARKKINAT EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN OHJAUS- JA EDISTÄMISKEINONA, PTT työpapereita 154, 32 s Kosenius, A-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. ja Saastamoinen O EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN ARVO? ESIMERKKEJÄ JA KOKEMUKSIA SUOMEN METSISTÄ, SOISTA, MAATALOUSMAISTA JA SISÄVESISTÄ. PTT raportteja s Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSET METSISTÄ SAATAVISTA HYÖDYISTÄ. PTT raportteja s Rämö, A-K., Horne, P. ja Primmer, E EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN TUOTANTO YHTEISTOIMINTAVERKOSTOISSA. PTT työpapereita s.
28 Kiitos!
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotLuontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.
Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin
LisätiedotOnko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen. Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT
Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT Metsäteollisuus ry, 10.5.2011 Esityksen sisältö Ekosysteemipalvelut ja niiden
LisätiedotLuontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen
Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Tämän hankkeen taustaa Selvityksen tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanimismin (habitat
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotEeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011
Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta
LisätiedotEkosysteemipalvelujen tuotteistaminen
Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan piiri Biotalouden hankepaja Hämeen hanketoimijoille 9.11.2016 Tarjolla tänään Ekosysteemipalvelut
LisätiedotPTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi
PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotEkosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.
Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotSuojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit
Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotTervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena
Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena Eeva Primmer, tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskus 19.9.2018 The research leading to these results has received
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotMetsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Eija Pouta, Luke Emmi Haltia, PTT Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen,
LisätiedotOikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla
Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla Leila Suvantola Kauppa- ja oikeustieteiden tdk, oikeustieteet Joensuun yliopisto 13.10.2006 Taloudelliset ohjauskeinot luonnon monimuotoisuuden suojelussa Tutkimuskysymykset:
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)
LisätiedotMetsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia
Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotUusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori
Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori Biotalous maataloudessa Maatalous on biotaloutta maatalouden tehtävä on tuottaa ruokaa, rehua
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotUudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä
Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotMetsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla
Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotEkosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen
Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö
LisätiedotTeema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
LisätiedotMetsänhoitosuositukset
Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotMonia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden. ja tuotteistaminen
PTT raportteja 227 PTT Reports 227 Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen Matleena Kniivilä Paula Horne Marjatta Hytönen Jukka-Pekka Jäppinen Arto Naskali Eeva
LisätiedotYhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011
Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotLuontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen
Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotPaikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-
Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis- Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. (Millennium Ecosystem Assessment 2005)
LisätiedotMetsien monikäytön arvottaminen
1 Metsien monikäytön arvottaminen Päättäjien Metsäakatemia 19.5.2011 Oulu ARTTI JUUTINEN Tieteenala 2 Taloustiede: tutkii niitä syy- ja seuraussuhteita, jotka vallitsevat yhteiskunnassa tuotanto- ja kulutusyksiköiden
LisätiedotEkosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?
Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin? Eeva Furman SYKE Pohjois-Karjalan ELY keskuksen neuvottelukunnan kokous 26.9.2013 Joensuu Maapallo ei ole
LisätiedotEkologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?
Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja? Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus 11.10.2017 Mahtuuko luonto tiivistyvään Turkuun? Kaupunkiluonto terveyden ylläpitäjänä uva: Epressi.com,
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotSuomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotKorttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma
Korttelit osana viherrakennetta Korttelipihojen toiminnot Tekniset toiminnot Pysäköinti Pyöräpaikat Pelastustiet Jätehuolto Talvikunnossapito Esteettömyys Leikkipaikat Rakennettavuus Hulevedet Kansirakenteet
LisätiedotKuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?
Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla? 23.10.2018 Riikka Paloniemi, Suvi Vikström, Mika Marttunen, Aino Rekola, Turo Hjerppe, Kirsi Mäkinen, Kimmo
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotKompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle
Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa: Seminaari ELITE -työn tuloksista 24.3.2015, Tieteiden talo Kompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotMetsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen
Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotI Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Metsät, monimuotoisuus ja energia, mikä Suomen suunnaksi? Sami Pirkkala, Valtioneuvoston kanslia Turvaavatko nykyiset toimintamallit ja metsäpolitiikka luonnon monimuotoisuutta? Tomi Salo, Metsäteollisuus
LisätiedotMitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?
Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta? Eija Pouta, Luonnonvarakeskus Tienhaara, A., Liski E., Ahtiainen, H., Koikkalainen, K. & Miettinen, A. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Luke: Eija Pouta, Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Olli
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotMetsien monikäyttöä tukevat työkalut
Metsien monikäyttöä tukevat työkalut Anne Tolvanen Metsäareena 9.10.2018 Esityksen rakenne Luonnonvarojen käyttöön liittyvät ristiriitaiset tavoitteet Ekosysteemipalvelu-lähestymistapa Tutkimuksen keinot
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotHevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen
Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000
LisätiedotErikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store
Luonnosta voimaa ja hyvinvointia Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Yhteensovittaminen on mahdollista, mutta ei helppoa Erikoistutkija Mikko Kurttila
LisätiedotMarjamaat ja maisema kauppatavaraksi?
Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010
LisätiedotPirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut-seminaari.. Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto (ilpo.tammi@pirkanmaa.fi) Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rinnalla
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMetsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotLÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET
Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University
LisätiedotSuomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos
Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos Esityksen jäsentely Suomen metsien käyttömuotojen kehitys Suomen metsien käytön tulevaisuus Loppuhuipennus Metsien käyttö
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak
Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys
LisätiedotUusia keinoja luontoympäristön laadun turvaamiseen
Uusia keinoja luontoympäristön laadun turvaamiseen 19.1.2018 I Petteri Vihervaara, SYKE Työryhmä: Kaisu Aapala, Liisa Tyrväinen, Martina Reinikainen, Virpi Lehtoranta, Kirsi Usva, Olli Ojala Työn tavoitteet
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotJärvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotVerkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa
Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
Lisätiedot