Yhdyssana. uusi taloudenhoitaja. Sihteerinä toimii aiemmin johtokunnassa ollut Ilona Lähde. Kokouksessa valittiin myös ensimmäistä kertaa

Transkriptio

1 New Yorkin Suomi-koulu 83 Christopher Street New York suomikoulu.com Tässä numerossa: Suomi-koulun opettajat 2 Koulutuspäivät 7 Suomalaiset yritykset Helsinki designpääkaupunki Koululaisten kesämuistot Vanhempainneuvosto aloitti toimintansa Tervetuloa lukemaan syksyn a. Tänä syksynä on tapahtunut muutoksia koulun johtokunnassa ja -lehden toimituksessa. Koulun uusi johtokunta valittiin Marjaleena Berger jatkaa edelleen johtokunnan puheenjohtajana. Harri Rehnberg on uusi taloudenhoitaja. Sihteerinä toimii aiemmin johtokunnassa ollut Ilona Lähde. Kokouksessa valittiin myös ensimmäistä kertaa vanhempainneuvosto. Vanhempainneuvostossa toimivat tällä hetkellä Antti Haapalainen, Katja Lazarus, Päivi Mehraban, Noora Niskanen ja Elisa Nuottajärvi. -lehden uusi toimittaja on Marita Seppänen. Tapahtumia Vaasasta kotoisin oleva Vellamo-musiikkibändi laulatti lapsia Suomi-koulussa. Viisi vuotta toimineella yhtyeellä on Soiva Sammakko-niminen musiikkiteatteri. Leikkikoululaiset lauloivat suomalaisia lastenlauluja, kuten mörri möykyn pesä. Koululaisryhmät loivat säkeistöt ja kerronnan omaan lauluunsa klo 12:30 on koulun elokuvailtapäivä. Elokuvana on Niko-lentäjänpoika järjestetään Suomikoulun ja seurakunnan yhteinen JOULUTAPAHTUMA. Joulumyyjäiset klo Joulupuuroa tarjoillaan klo Kauneimmat joululaulut ja Lucia-kulkue klo kirkossa. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi. Ilmoittautumiset ja kysymykset osoitteeseen: info@newyorkinsuomikoulu.com on koulun joulujuhla. Intoa koulutyöhön! Marita Seppänen Toimittaja

2 Esittelyssä Suomi-koulun opettajat Ester Marvin-Glickstein Ester asuu aviomiehensä Davidin kanssa Queensissä. Hänellä on Bachelor of Arts-tutkinto Antrolopogiassa ja hän on kouluttautunut tanssijaksi. Hän on työskennellyt lasten parissa viimeiset kymmenen vuotta. Ester on toiminut leikkiryhmien apuopettajana kaksi vuotta. Hän opettaa Suomi-koulun muskarissa, jossa lapset ovat alle 3-vuotiaita. Leikkiryhmän 1 ja 2 lapset ovat 3 5 -vuotiaita. Hän hoitaa myös pientä 2,5-vuotiasta suomalaispoikaa viikottain, josta on ollut hänelle paljon iloa viimeisen kahden vuoden aikana. Suomi -koulun ohella hän on CityLight Church-seurakunnan lastenohjelman koordinaattori ja opettaja. Hän on opettanut tanssia 3 17-vuotiaille muutamassa tanssikoulussa. Tällä hetkellä hän johtaa viikottaista tanssiryhmää CityLight Church-seurakunnassa. Sivu 2 Ester pitää yllä suomalaista kulttuuria New Yorkissa. Hän puhuu suomen kieltä viikottain työpaikallaan. Kielitaidon ylläpitäminen on onnistunut parhaiten lukemalla suomalaisia kirjoja ja kuuntelemallla suomalaista musiikkia. Kahvitteluhetket suomalaisten ystävien kanssa ovat olleet tärkeitä hetkiä vuosien varrella. Ester sanoo, että ei pidä unohtaa suomalaisten kirjeiden kirjoittamisen arvoa! Kirjoittelen usein mummolleni Suomeen. Hän pitää myös suomalaisesta ruoasta. Suomalaisen ruoan laittaminen tai leipominen on myös tärkeä osa suomalaisuutta. Kieliympäristö vaikuttaa suomen kielen oppimiseen. Mitä vahvempi on kieliympäristö, sen helpompaa on ylläpitää suomalaisia sukujuuria.

3 Sirkku Engberg Sirkku opettaa uutta koululaisryhmää (6 7-vuotiaat) kolmantena vuotenaan Suomi-koulussa. Ensimmäiset kaksi vuotta hän toimi leikkiryhmien opettajana. Hän on kolmen aikuisen tyttären äiti, joka asuu Manhattanilla miehensä ja vilkkaan Jack Russell Terrierin kanssa. Hän harrastaa kaikenlaista liikuntaa vuodenaikojen mukaan. Hän käy salilla ja laskettelee talvisin. Kesäisin hän lenkkeilee ja nauttii luonnosta koiransa kanssa. Hän muutti Suomesta USA:han yli kaksikymmentä vuotta sitten. Tyttäret ovat käyneet myös aikoinaan Suomi-koulua. Sirkun mukaan hän ymmärsi hyvin pian, että suomen kielen ylläpitäminen tulee olemaan haasteellista Yhdysvalloissa. Tyttäret kävivät paikallista leikkikoulua ja yhteiset leikit alkoivatkin nopeasti sujumaan englannin kielellä. Säilyttääkseen suomen kielen, vanhempien on tärkeää puhua sitä järjestelmällisesti lapsillensa. Sirkun mielestä suomalainen kultuuri on kiehtovaa. Harvalla kansalla on oma kansalliseepos tai yhtä erikoisia tapoja, kuten saunominen. Saunat ehkä näyttävät hieman erilaisilta, mutta suomalaiset heiluttelevat vihtoja yhtä tiuhaan tahtiin kuin satoja vuosia sitten. Sivu 3 Lisäksi suomalainen ruoka kertoo tarinan suomalaisen kulttuurin moninaisuudesta. Karjalanpiirakat, lörtsyt, kalakukot ja mustamakkarat ovat vain muutama esimerkki suomalaisesta ruoasta. Hänen mielestään onkin tärkeää se, että ainakin juhlapyhinä pöydästä löytyy monta suomalaista ruokalajia. Hän pitää suomen kieltä yllä päivittäin lukemalla suomalaista kirjallisuutta, kuten Helsingin Sanomien online-lehteä sekä puhumalla suomea. Hänellä on kesämökki Suomessa, jossa hän nauttii Suomen kesästä kuusi viikkoa.

4 Musiikki on tärkeä osa arkea kotona. Hän kuuntelee paljon suomalaista musiikkia lasten kanssa. kuten Robinia. Robinin musiikkia kuunnellessa lapset ovat oppineet suomalaisia slangisanoja ja käytännön kieltä. Robin on suomalaisten nuorten suosima pop-laulaja. Sivu 4 Martiina Linna-Hipp Martiina opettaa neljättä vuotta 5 7-vuotiaiden koululaisryhmää. Martiina on koulutukseltaan sisustusarkkitehti. Hän perusti muutama vuosi sitten leipomoyrityksen nimeltään Northern Rye. Hän asuu amerikkalaisen miehensä ja kahden tyttärensä kanssa Brooklynissä. Martiina perusti Suomi-koulun kirjaston. Martiina harrastaa lukemista ja musiikin kuuntelua. Hän seuraa suomalaista nykykirjallisuutta ja nauttii varsinkin Juha Itkosen kirjoista. Hän kuuntelee mielellään Kaija Saariahoa, Radioheadia ja Morrissey tä. Martiinan vanhempi tytär aloitti 10 vuotta sitten Suomi-koulun leikkiryhmissä ja on nyt kaikkien Suomi-koulu vuosien jälkeen koululaisavustajana. Hänen nuorempi tytär on myös oppilaana Suomi-koulussa. Martiinan mukaan Suomi-koulu on paikka, missä hän voi kohdata muita suomalaisia ja saada tukea lapsiensa suomen kielen ylläpitämiseen. Toki kieltä pidetään yllä lainaamalla Suomi-koulun hienosta kirjastosta suomenkielisia kirjoja ja DVD:tä. Martiinan mielestä hänen omassa opetuksessaan on tärkeintä, että oppilaan oppivat käyttämään suomen kieltä. Hän antaa paljon aikaa lasten ja Jaana Otero Jaana opettaa 7 9-vuotiaiden koululaisryhmää toista vuotta. Hänen 20. opetusvuosi lähti käyntiin tänä syksynä. Hän asuu miehensä ja lukion kolmasluokkalaisen tyttärensä kanssa Queensissa. Hänen tyttärensä on käynyt Suomi-koulua vuoteen 2010 saakka. Jaana vastaa tapahtumista ja sponsorikyselyistä VOSS-nimisessä norjalaisessa yrityksessä.

5 Vuosien varrella on ollut hienoa huomata, kuinka Suomi-koulu on ollut tärkeä ja arvostettu paikka, kertoo Jaana. Suomi-koulu on paikka, jossa oppilaat eivät pelkästään opi akateemisia taitoja tai suomalaista kulttuuria. Se on paikka, jossa lapsilla on mahdollisuus kuulla upea suomen kielen kirjo eri murteineen ja sävyineen, jota ei välttämättä kotona joka päivä kuule. Se on opetustilanne jo itsessään lapselle, kun hän pystyy kuulemaan ja ymmärtämään kielen eri murteita. Oma kielitaito rikastuu murteita kuuntelemalla. Suomen kielen ylläpito on helpottunut huomattavasti teknologian myötä. Enää ei tarvitse odotella postista viikkokausia lehtiä tai viikottaisia puheluita isovanhempien kanssa. Netti mahdollistaa lehtien ja kirjojen luvun, Skype-puhelut, jopa television katselun. Vanhemmilla on toki tärkeä tehtävä lapsen kielen oppimisessa. Jaanan oma kokemus lapsensa kanssa on osoittanut, että kielen kanssa on oltava tarkka; mitä yhdenmukaisempi oma kieli on, sen paremmin lapsikin sen hallitsee. Jaana Kantola Sivu 5 Jaana opettaa vuotiaiden koululaisryhmää. Hän on asunut New Yorkissa vuodesta 1990 lähtien. Hän on koulutukseltaan laulaja ja musiikinopettaja. Suomi-koulun opettajana hän on ollut vuodesta 10 vuotta. Hän saa oppilaat laulamaan hienosti, vaikka oppilaat eivät olisi harrastaneet musiikkia. Hänen elämä pyörii taiteiden maailmassa ja musiikin ohella hän lukee, näyttelee sekä tanssii. Parinkymmenen vuoden aikana hän on ehtinyt käydä läpi montakin tunnetilaa suhteessa "New York ja minä". Opettajan mukaan viime aikoina hän on löytänyt asioita, jotka ovat saaneet hänet arvostamaan mitä kaikkea New Yorkilla on tarjottavana asukkailleen ja vierailijoilleen. Suomalaisuus korostuu ehkä eniten lahjoissa, joissa useimmiten lukee "Made in Finland".

6 Hänen mielestään Suomi-Koulu on tärkeä osa jokaisen lapsen elämää, jolla on suomalaiset juuret tai hiljattain muuttanut Suomesta New Yorkiin. Siellä tapaa ikäisiään, joilla on ehkä samanlainen kokemus siitä, millaista on olla ainoa suomalainen luokalla amerikkalaisessa koulussa, kertoo Jaana. Hän yrittää omassa luokassaan tuoda esille miten mahtava "salakieli" suomi on. Uskon myös siihen, että jos me aikuiset annamme itsestämme kuvan, että suomen kieli on hauska kieli sanakäänteineen ja mitä vekkulimpine synonyymeineen, se heijastuu lapsissamme, toteaa Jaana. Eikä siihen löydy sen kummempaa poppakonstia kuin, että sitä pitää puhua lapsille! Musiikinopettajan näkökulmasta katsottuna, hän arvostaa Maija Vilkkumaan sanoituksia, Ismo Alangon ja Jari Sillanpään karismaattista esiintymistä ja kansainvälisen säveltäjän Kaija Saariahon teoksia, Toni Edelmanin kauniita melodioita sekä kansanmusiikkia. Paras lastenlaulu on Putte Possun nimipäivät ja mustan kissan tango. Marita Seppänen Sivu 6 Marita opettaa 9 12-vuotiaiden koululaisryhmää ensimmäistä vuotta. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri. Hän on tutkijana yhdessä kouluprojektissa Teachers Collegessa, Columbia yliopistossa. Hän asuu amerikkalaisen miehensä ja tyttärensä kanssa Bedford Hillsissä. Marita lukee suomalaisia verkkolehtiä, puhuu tyttärelleen suomea päivittäin sekä pitää yllä yhteyksiä Suomeen. Lapsen motivaatiota ja kulttuuriidentiteettiä tulee tukea, jotta hän ei ujostele puhua suomea amerikkalaisessa yhteisössä.

7 Suomi-koulun opettajien koulutuspäivät Opetushallitus järjesti yhdessä Suomi-seuran kanssa koulutuspäivät Suomi-koulujen opettajille ja henkilökunnalle Helsingissä. Koulutuspäiville osallistui noin 60 henkilöä. Koulutuksen aiheena oli osaamisen arviointi. Johtaja Jorma Kauppinen kertoi Suomen koulutusjärjestelmään liittyvistä ajankohtaisista asioista tervetulotoivotuksessaan. Koulutuspolitiikassa ovat keskeisinä aiheina koulujen väliset erot, sukupuolten väliset erot, monikulttuurisuus, tietotekniikan hyödyntäminen ja alle 25-vuotiaille tarkoitetun koulutustakuun kehittäminen. Koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksissa on kehittämisen varaa, sillä kouluissa ei ole aktiivisesti otettu käyttöön tietotekniikkaa. Isoimpana haasteena on uudistaa Suomen koulujen opetussuunnitelmaa. Suunnittelu lähti käyntiin tämän vuoden elokuussa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön kouluissa elokuussa Ensimmäisenä koulutuspäivänä käsiteltiin professori Mirja Tarnasen johdolla kielitaidon arviointia. Professori Tarnanen on arvioinnin asiantuntija. Hän opettaa tulevia luokanopettajia Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Arviointi herätti paljon kuumia tunteita kuulijoissa. Moni muisti punakynämerkinnät vihkoissaan omista koulumuistoistaan. Sivu 7 Tarnasen mukaan arvioinnissa on nykyisin tärkeää, se että arviointi on osattu liittää oppijan ikään ja kehitykseen. Opetuksen, arviointitehtävien ja palautteen tulisi olla linjassa keskenään niin, että arvioidaan sitä mitä on opetettu. Arvioinnin tavoitteet ja osaaminen pitäisi olla selkeästi määriteltyinä. Virheillä ei ole enää negativista leimaa kielenopetuksessa, vaan ne ovat tärkeitä tekijöitä oppimisen tason ja opetuksen laadun arvioinnissa. Kun kielitaito kasvaa, niin virheidenkin määrä kasvaa väliaikaisesti, koska tarkkuus kielen tuottamisessa heikkenee. Vaikka virheet ovat välttämätön osa oppimista, niin niiden suuri määrä voi haitata oppimista. Uutta tutkimusta tarvitaan, jotta osattaisiin sanoa milloin virheiden määrästa on haittaa oppimisessa.

8 Palautteen antaminen ei ole helppoa. Tarnasen mukaan palautteen antamisessa tulisi huomioida ajoitus ja jakaminen. Kaikkia virheitä ei tulisi käsitellä yhtäaikaa, vaan antaa palautetta osissa, vähitellen. Palautteen tulisi olla realistista oppijan tavoitteisiin ja osaamiseen nähden. Näin oppijalle muodostuu realistinen kuva itsestä ja omasta osaamisestaan. Ensimmäisen päivän toisena puhuja oli filosofian tohtori, opetusneuvos Leena Nissilä, joka puhui sanastolähtöisestä kielenoppimisesta. Hän kertoi oman väitöskirjansa tuloksia. Väitöskirjan aiheena oli viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen, joka tarkastettiin Oulun yliopistossa viime vuonna. Väitöskirja löytyy osoitteesta: Hänen tulostensa mukaan sanasto on keskeinen verbien ja rektion (sana vaatii toisen sanan tiettyyn muotoon, kuten esimerkiksi pidän kahvista) oppimisen kannalta. Sanojen toisto tehostaa kielen oppimista. Viestinnän kannalta sanasto on kielioppia olennaisempi tekijä. Sanastosta ei voi antaa selkeitä sääntöjä. Sanaston omaksuminen on elinikäinen prosessi sekä äidinkielessä että vieraissa kielissä. Sanaston opettamisessa on tärkeää esittää sanoja erilaisissa tilanteissa, selittää sanoja ja niiden merkityksiä sekä opettaa sanojen vastakohtia. Sivu 8 Sanaston oppimista helpottaa, jos sana muistuttaa äidinkieltä tai jos sanassa on piirteitä, jotka ovat äidinkielen tai muun kielen perusteella ennustettavia. Sanoja pitää kuulla ja käyttää, jotta niitä oppisi tehokkaimmin. Koulutuspäivien haasteellisempana osuutena oli kielitestin esittely. Opetushallituksen edustajat kehittivät kielitestiä yhdessä Suomi-koulujen opettajien kanssa.

9 Yliopistonopettaja Nina Reiman Jyväskylän yliopistosta kertoi, että kielitestin tavoitteena on kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen ja taidon edelleen kehittäminen. Kielen oppiminen ei etene johdonmukaisesti, vaan oppimisessa on viivästyksiä. Kieltä opitaan kaikkein tehokkaimmin vuorovaikutuksessa. Kielen oppimisessa on olennaista oppilaan ikäkaudelle tyypilliset tilanteet. Kielen opetuksen tavoitteet tulisi mennä tarpeiden mukaan. Mihin oma Suomi-koulun oppilas tarvitsee kielitaitoa? Mitä kielellä tulisi osata tehdä? Nämä kysymykset ohjaavat opetusta. Kielen oppimisessa opitaan ensin ymmärtämisen taidot. Kirjoittaminen tapahtuu viimeisenä. Kielen oppimisessa on tärkeää, että alkuvaiheen virheisiin ei kiinnitetä suurta huomiota. Jos lauserakenne on sekava, niin siihen pitää puuttua. Lauserakenteen sekavuus viittaa myös ajatuksen sekavuuteen. Suomen kieltä on tutkinut professori Scott Jarvis Ohion yliopistosta. Hänen tutkimuksiensa mukaan suomalaisten on hankalampi opiskella englantia kuin ruotsalaisten. Tämä johtuu kielten välisistä eroista. Suomen kielessä ei ole partikkeleita (a ja the) eikä kielessä erotella sukupuolta (he/she) niin kuin on ruotsin ja englannin kielissä. Sivu 9 Suomalaiset yritykset New Yorkissa ja sen lähellä Suomen kielen oppimisesta on hyötyä myös yrityselämässä. Yhdysvalloissa toimii menestyksekkäitä suomalaisia yrityksiä. Yritysjutussa kerrotaan Valiosta, Lumenesta ja Polar Electrosta. Valio Valio tunnetaan kansainvälisesti terveysvaikutteisista elintarvikkeistaan ja maidonjalostusteknologioistaan.

10 Valion tytäryhtiö Finlandia Cheese tuo ja markkinoi Valion emmeltal-juustoja ja laktoositonta maitoa Yhdysvalloissa. Valio on ollut ensimmäinen yritys, joka kehitti laktoosittoman maidon. Finlandia Cheese-emmeltajuusto on Yhdysvaltojen tuontilistojen kärjessä. Valio Oltermannia myydään nimellä Baby Muenster-nimellä ja Valio Polaria myydään nimellä Heavenly light. Finlandia Cheese-juustoa myydään useimmissa supermarketeissa Yhdysvalloissa. Finlandia Cheesen toimitusjohtaja Christopher Francon mukaan Valio on ollut menestyksekäs Yhdysvalloissa, koska Valiolla on korkeatasoinen tutkimus ja tuotekehitysyksikkö sekä taito valmistaa emmeltal-juustoa. Kun korkeatasoinen, suomalainen juuston valmistustaito yhdistetään amerikkalaiseen johtamistapaan, niin 20 vuoden aikana Valion tuontijuustosta on tullut markkinajohtaja Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä Valio on siirtämässä tutkimusta ja tuotekehitystään myös Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltalaiset yritykset voivat valmistaa Valion juustoja paikallisesti Valion juustonvalmistusmenetelmällä ja Valion valvonnassa. Valio on valmistanut juustoja yli 100 vuoden ajan. Valion laadukas prosessi on saanut tunnustusta, kun Valiossa työskennellyt Artturi Ilmari Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon vuonna Francon mukaan Valio on kehittänyt erinomaisen juustonvalmistusprosessin vuosien kuluessa. Yritys on myös voittanut monia palkintoja kansainvälisissä kilpailuissa, joista hän mainitsee Wisconsin World Cheese Championships. Lue lisää Valion verkkosivuilta: Sivu 10 Lumene Lumene tuottaa ihonhoitotuotteita ja meikkejä suomalaisen luonnon marjoista. Lumenella on myös korkeatasoinen tutkimus ja tuotekehitysprosessi. Lumenen tuotteita on saatavilla Yhdysvalloista, esimerkiksi suurimmista apteekeista.

11 Lumenen Yhdysvaltain tytäryhtiön varatoimitusjohtaja Joe Pastorkovich kertoi, että Lumenen tuotteet on otettu hyvin vastaan Yhdysvalloissa, koska kosmetiikassa on käytetty hyviä raaka-aineita, tuotteiden vaikutus on tieteellisten menetelmien kautta osoitettu ja ne ovat edullisia. Pastorkovichin mukaan marjat on kerätty käsin Suomen luonnosta. Ihonhoitotuotteet sisältävät lakkaa, tyrniä, mustikkaa, kanervaa ja puolukkaa. Nämä marjat sisältävät korkeita määriä vitamiiniä, antioksidantteja ja omegan rasvahappoja. Lumene käyttää innovatiivista menetelmää, jossa kosmetiikasta vähennetään vettä (LUMENE WaterSmart programme). Yritys haluaa rohkaista kuluttajia ja muita kosmetiikkayrityksiä vähentämään veden käyttöä ja ajattelemaan sen vaikutuksia selvensi Pastorkovich. Katso tarkemmat tiedot tuotteista Lumenen verkkosivuilta: Polar Electro Sivu 11 Polar Electro on perustettu Oulussa ritys valmistaa urheiluja ulkoiluvälineitä sekä tarvikkeita. Polar Finland Oy on keskittynyt sykkeenmittausta helpottavien laitteiden ja valmennusohjelmien kehittelyyn. Sykkeenmittauksen avulla voidaan kehittää fyysistä kuntoa. Polar on kehittänyt erilaisia sykemittareita aloittelevalle urheilijalle että ammattiurheilijalle. Sykemittareita voi käyttää monissa eri urheilulajeissa, kuten uinnissa, maastohiihdossa, juoksussa ja pyöräilyssä. Polar on luonut harjoitusohjelmistoja sykemittarin käyttäjille. Ammattivalmentajat ovat luoneet sopivat ohjelmistot erilaisille harrastajille ja ammattilaisurheilijoille. Lue lisää Polari Electro Finland Oy:stä:

12 Helsinki Design - pääkaupunkina 2012 Helsinki valittiin vuoden 2012 maailman Design-pääkaupungiksi. Hankkeessa ovat Helsingin lisäksi mukana Kauniainen, Espoo, Vantaa ja Lahti. Hanketta varten on tuotettu erilaisia tuotteita sekä laajempia design-hankkeita. Design-vuoden tapahtumia voi vielä seurata verkkosivujen, facebookin ja twitterin kautta. Verkkosivut ovat World Design Capital edistää ja tukee designin kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista hyödyntämistä. Nimitys jaetaan joka toinen vuosi. Pääkaupungin valinnasta vastaa teollisen muotoilun maailmanjärjestö (Icsid). Pääkaupunkivuoden kunniaksi Suomen muotoilun vahvat tekijät, kuten Arabia, Marimekko ja Aarikka loivat astiasarjoja, koruja ja paperitavaraa. Helsinki sai oman nimikko-mukinsa nimeltään kotikaupunki,. Kotikaupunkimuki, jossa on neljä teemaa. Puisto, meri, kortteli ja kaupunki tuovat mieleen Helsingin. Sivu 12 Design-pääkaupungin teemana on avoin Helsinki-design osana elämää.

13 Kampin kappeli on rakennettu osana Helsingin designpääkaupunkihanketta. Kappeli sijaitsee Narinkkatorin laidalla, Helsingin Kampissa. Kappeli on tarkoitettu hiljentymisen ja kohtaamisen paikaksi. Siellä ei järjestetä jumalanpalveluksia tai kirkollisia toimituksia. Kappelin näyttävin osa on 11,5 metriä korkea kappelisali, jonka sisäseinät on verhoiltu tervaleppälankuista. Sivu 13 Helsinki täytti kesäkuussa 200 vuotta.

14 Suomi-koululaisten kesämuistot Suomesta Muutamat Suomi-koululaiset kirjoittivat omista kesälomamuistoistaan ja piirsivät kuvan. Oona kävi kaverinsa kanssa tapaamassa isoäitiään Suomessa. Hän nukkui kolme yötä hotellissa. Sivu 14 Adele vietti aikaa Nauvossa. Hänen isänsä rakensi puumajan. Hän kävi myös uimakoulua.

15 Mia oli isovanhempiensa luona käymässä. Hän kävi myös ratsastamassa. Kuva mummolan pihasta. Sivu 15 Erik kävi tätinsä luona Lappeenrannassa, oli jääkiekkoleirillä Vierumäellä ja jalkapalloleirillä. Kuva sukulaisen piha-alueesta.

16 Christiana kävi mummolan lisäksi kesällä tutkimassa Suomenlinnaa, jonne hän matkusti lautalla. New Yorkin Suomi-koulu tarjoaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta New Yorkissa. Suomi-koulun toimintaa valvovat Opetushallitus ja Suomi-seura. Ota yhteyttä, anna palautetta New Yorkin Suomi-koulu The Finnish School of New York 83 Christopher Street New York, NY Suomi-koulu Facebookissa Kaikissa asioissa voit ottaa yhteyttä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: Lehteen liittyvät jutut ja kommentit voit laittaa osoitteeseen: