Liite 10/Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirjan 74 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2011

Transkriptio

1 Liite 10/Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirjan 74 TALOUSSUUNNITELMA 2014 TALOUSARVIO Valtuusto

2 Hallintokunnat Kh Vuoden talousarvion ja vuosien 2014 taloussuunnitelman täytäntöönpano-ohje Sitovuustaso Janakkalan kunnan hallintosäännön 68 :ssä todetaan talousarvion täytäntöönpanosta seuraavaa: Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tulosaluekohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Edellä mainitut toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaisilleen viranhaltijoille. Käyttösuunnitelman tarkoitus on tarkistaa asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat tulosalueille valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Talousarviositovuus koskee valtuuston hyväksymiä toiminnallisia tavoitteita sekä niiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita. Kuntalain mukaan määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Janakkalassa talousarvio on vuonna käyttötalouden osalta bruttobudjetoitu eli valtuustoon nähden sitovia eriä ovat erikseen tulosalueen toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön ja toimintakulut. Myös investoinnit on bruttobudjetoitu eli sitovuustasona ovat hankekohtaiset tuotot ja kulut. Hankkeella tarkoitetaan esim. yksittäistä, nimettyä rakentamiskohdetta tai irtaimistohankintaa. Rakennusinvestoinnit ja niihin liittyvät irtaimistohankinnat ovat hallintokuntia sitovia hankekohtaisesti (ei vuositasolla). Poikkeuksen vuoden investointien sitovuustasosta muodostavat seuraavat erikseen nimeämättömät talonrakennusinvestoinnit; kulunvalvonta ja turvajärjestelmien laajentaminen (Turengin koulu ja Tervakosken uimahalli), energiansäästöinvestoinnit, jakelukeittiöinvestoinnit ja ennalta arvaamattomat kohteet. Sekä seuraavat erikseen nimeämättömät infrainvestoinnit; yritystoiminnan katuhankkeet, asuntotuotannon katuhankkeet, peruskorjauskohteet, muut hankkeet sekä viheralueet ja puistot. Edellä mainitut talonrakennus- ja infrainvestoinnit ovat poikkeuksellisesti sitovia tulosalueen nettomenotasolla. Tämä johtuu siitä että, investointihankkeet kohdistuvat useampaan eri kohteeseen ja niiden määrittely talousarvion laadintavaiheessa on ollut mahdotonta. ii

3 Käyttösuunnitelmien laatiminen Talousarvion toteuttamisvastuu Pienhankintaraja on euroa, jota pienemmät hankkeet/hankinnat kirjataan käyttötalouden menoksi. Muistutuksena kaikille hallintokunnille ja erityisesti hankinnoista vastaaville henkilöille; hankinnat on kilpailutettu Seutukeskus Oy Hämeen Hankinta- ja kilpailutusyksikön toimesta ja kilpailutuksen tuloksena valittuja tavarantoimittajia tulee käyttää. Poikkeustilanteissa tapauskohtaisista menettelyistä on sovittava erkseen talousjohtaja Jenni Jokelan kanssa. Toimintatapa perustuu kunnanhallituksen tekemään päätökseen. Tiivistelmä hankintarajoista on näiden ohjeiden liitteenä nro 1 ja lisätietoja hankinnoista löytyy intranet-sivuilta ( ntaohjeet/?id=1103). Kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat valtuuston hallintosäännössä ja talousarviossa rajaaman toimivallan mukaan alaisilleen viranhaltijoille käyttösuunnitelmat, joiden puitteissa viranhaltijat vastaavat talousarvion toteuttamisesta. Käyttösuunnitelmien tulee kokonaisuudessaan aina pohjautua valtuuston hyväksymään talousarvioon. Tarkemmat käytännön ohjeet käyttösuunnitelmien laatimisesta on nähtävillä intranetsivuilla viikolla 50. ( /?id=1109&folderid=574). Tiedot käyttösuunnitelmista toimitetaan lautakuntien päätösten jälkeen kunnanhallitukselle (liite pöytäkirjan mukana), talousjohtajalle sekä Seutukeskus Oy Hämeeseen, missä tiedot tallennetaan taloushallinnon tietojärjestelmiin. Käyttösuunnitelmat on oltava käsiteltynä toimielimissä helmikuun loppuun mennessä. Kunnan taloudenhoidon kannalta on erittäin tärkeää, että kaikki hallintokunnat toteuttavat valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion toteuttaminen tarkoittaa päätettyjen määrärahojen noudattamisen lisäksi strategisten tavoitteiden ja esitettyjen suorite- ja tuotemäärien tuottamista. Vastuu talousarvion toteuttamisesta on ensisijaisesti kunnanhallituksella ja lautakunnilla. Käytännössä toteuttamisesta vastaavat toimialajohtajat ja tulosalueiden esimiehet. Talousarvion seuranta Talousarvion seurannasta ja raportoinnista vastaavat ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu oikeudet määrärahojen käyttöön. Valtuustolle raportoidaan talousarvion toteuttamisesta ja toteutumisesta kolmannesvuosittain. Seurantakaudet ovat , ja Ensimmäisen ja toisen vuosikolmanneksen raportit sisältävät strategisten tavoitteiden-, suoritteiden sekä käyttötalouden toteutuman. Koko vuoden toteumaa käsitellään maaliskuussa julkistettavassa tilinpäätöksessä. Lautakuntien tulee käsitellä seurantaraportit vähintään kolman- iii

4 nesvuosittain. Lautakuntaraportointia varten on tehty oma raporttipohja toteutumaraportteihin nimeltään KH tot-vert valitut tasot per. Valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenten on lisäksi mahdollista seurata käyttötalouden toteutumaa kuukausittain intrasta. Edellisen kuukauden käyttötalouden tulosalueittaiset toteutumat on nähtävillä intrassa (Johto ja päätöksenteko->hallinto ja Talous-> Talous->Talouden seuranta) joka kuukauden 22. päivä alkaen helmikuusta. Raportin intraan tuottaa konsernipalvelut. Intrassa on nähtävillä myös strategisten tavoitteiden toteuttamistilanne. Seurantaraportti toimitetaan ensi kertaa tilanteesta ja siitä eteenpäin raportti päivitetään intraan kahden kuukauden välein. Raportin intraan tuottaa konsernipalvelut. Kunnanhallituksella on lisäksi mahdollisuus tarkastella strategisten tavoitteiden toteuttamistilannetta Targetor Cube-ohjelmassa. Tarkemmasta seurannasta johtuen tulosalueen esimiesten tulee muistaa päivittää Targetor Cubea, kun startegisten tavoitteiden osalta tapahtuu edistystä. Tarkemmat käytännön ohjeet Cuben täyttämisestä ja tavoitteiden seurannasta toimitetaan käyttösuunnitelmaohjeiden mukana. Talousarviokirjan liitteenä 7 olevan kehittämisohjelman projektien tilannetta seurataan talousarvion seurannan yhteydessä. Tarkemmat käytännön ohjeet projektien toteuttamisen seurannasta toimitetaan käyttösuunnitelmaohjeiden mukana. Talousarviomuutokset Kuntalain 65 :n 4 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto, jotka Janakkalan kunnan hallintosäännön 69 :n mukaan on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Mikäli talousarviossa määritelty palvelutarve jää alle odotetun ja suoritteita tai tuotteita ei synny budjetoitua määrää, tulee toimintakulujen käyttö suhteuttaa tuotettavaan palvelumäärään. Edellä mainittu huomioidaan lisäksi sekä tuottojen että kulujen osalta talousarviomuutoksessa. Tavoitteena on, että kaikki mahdolliset tilanteet hyödynnetään kustannuksia alentavien muutosten aikaansaamiseksi palvelutuotannossa. Mikäli toimielin kuitenkin toteaa talousarvioseurannan yhteydessä, että toimintakulut ylittyvät korjaavista toimenpiteistä huolimatta, toimielimen tulee tehdä kunnanhallitukselle ja sen edelleen valtuustolle esitys talousarvion muuttamisesta. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus strategisiin tavoitteisiin, suorite- ja tuotemääriin sekä tuloarvioihin. Vastaavasti strategisia tavoitteita sekä suorite- ja tuotemääriä koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin (tuotot ja kulut). Varsinaiset määrärahat, strategiset tavoitteet ja suorite- ja tuotemäärät on hyväksytty talousarviovuodelle. Suunnitelmavuosia mahdollisesti koskevia määrärahamuutoksia ei tehdä talousarviovuoden aikana. Suunnitelmavuosia koskevat muutokset on huomioitava laadittaessa seuraavan vuoden talousarviota ja sen suunnitelmavuosia. iv

5 Liite 1 HANKINTAOHJETIIVISTELMÄ Kunnanhallituksen päätös ja voimassa edelleen. Kunnanhallitus hyväksyi Yhteistyösopimuksen Hämeenlinnan seudun hankintatoimesta. Sopimuksen liitteessä on lueteltu yhteishankintatuoteryhmät, joissa kunta on mukana. Se tarkoittaa myös sitä että Seutukeskus Oy Hämeen kilpailuttamien tuotteiden hankintapaikat ovat juuri ne mistä ko. tuotteet hankitaan, muualta niitä ei saa hankkia. Luetteloa ylläpidetään Seutukeskuksen W iki-palvelussa kohdassa hankinta- ja kilpailutuspalvelut. Kunnanhallitus päätti että kunnassa noudatetaan Hämeenlinnan seudun kuntien ja kuntayhtymien hankintaohjeita, jotka Seutukeskus Oy Hämeen hallitus on hyväksynyt Kunnanhallitus päätti myös kuntakohtaisesta kilpailuttamisrajoista, jotka tarkemmin alempana. Kynnysarvot Kaikki allaolevat hinnat ovat arvonlisäverottomia. EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat Yli Yli tavarat ja palvelut rakennusurakat EU-kilpailuttamisvelvoite, laki ja EU-direktiivit EU-ilmoitusvelvoite, HILMA-palvelu Jälki-ilmoitusvelvollisuus Valitusoikeus Markkinaoikeus Hankintaoikaisu Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat tavarat ja palvelut yli toissijaiset palvelut (sote ym) rakennusurakat Kilpailuttamisvelvoite, lakiin perustuva Kansallinen ilmoitusvelvoite, HILMA-palvelu Valitusoikeus Markkinaoikeus Hankintaoikaisu v

6 Päätöksenteko Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat, mutta Janakkalan kunnan rajat ylittävät hankinnat, eli kuntakohtaiset alarajat tavarat ensisijaiset palvelut toissijaiset palvelut rakennusurakat Kilpailutettava kunnan päätöksellä Ei ilmoitusvelvollisuutta Hilmassa Hankintaoikaisu ja kunnallinen oikaisuvaatimus Alarajojen alle olevia hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa, mutta aina on selvitettävä hankinnan kokonaistaloudellisesti edullisin hankintapaikka. Päätökset kaikista yli 1000 euron hankinnoista, joko viranhaltijapäätös (VIPS) tai toimielimen päätös (EPJ). Päätöksessä näyttävä myös toimivaltuutus ja myös miltä menokohdalta maksetaan. Toimivaltuutus on esim. lautakunnan päätös jolla hankintaoikeudet delegoitu viranhaltijalle. Hankintaohje, jota noudatettava Hämeenlinnan seudun kuntien ja kuntayhteisöjen yleiset hankintaohjeet (löytyy intranetista, johto ja päätöksenteko, hallinto ja talous, hankintaohjeet ) Sekä KH päättämät kunnan kilpailuttamisrajat jotka mainittu edellä. Ei mitään muita ohjeita voimassa enään. vi

7 HILMA-PALVELU Kaikista kansallisen kilpailutusrajan ylittävistä hankinnoista on tehtävä ilmoitus internetissä toimivaan ns. HILMA-palveluun (hankinkintailmoitukset) Y-tunnus Hankintayksikön virallinen nimi Janakkalan kunta Kilpailuttamisesta vastaava toimipiste (tehdään toimielimittäin). Esimerkki Hankintayksikkö Janakkalan kunta Toimielimittäin, tunnukset erikseen Kunnanhallitus ko. kilpailuttajan sähköpostiosoite Muuta Yhteyshenkilöinä hankintoja koskevissa asioissa ovat seuraavat Kunnanhallitus Martti Laitinen Palvelutoimi Tiina Vesala Perusturva Mauno Matikainen Sivistystoimi Heli Koskinen Rakennusurakat Mirka Pakarinen vii

8 SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys 6 2. VUODEN 2010 TALOUSARVION PÄÄPIIRTEET Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Talousarvion laatimisen lähtökohdat Laatimisprosessi Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Toimintakulut Investoinnit Lainanotto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Väestö Elinkeinot ja työllisyys KUNTASTRATEGIA Janakkalan visio Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET Janakkalan Vesi Janakkalan Asunnot Oy Janakkalan Teollisuusalueet Oy KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN 22 TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA 22 TULOSALUE VAALIT 23 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 24 TULOSALUE TARKASTUSTOIMI 25 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS 28 TULOSALUE YLEISHALLINTO 29 2

9 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT 33 TULOSALUE TALOUSPALVELUT 36 TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT 38 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN 40 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT 42 TULOSALUE PELASTUSLAITOS 44 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA 45 TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT 46 TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 49 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT 50 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA 57 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO 59 TULOSALUE RUOKAPALVELUT 64 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ 69 TULOSALUE KADUNPITO 74 TULOSALUE ALUETEKNIIKKA 77 TULOSALUE TILAPALVELU 80 TULOSALUE KUNNAN TOIMINNAN ULKOPUOLISTEN TILOJEN YLLÄPITO 84 TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT 86 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA 89 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO 93 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA 98 TULOSALUE VAMMAISTYÖ 108 TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO 114 TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT 115 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO 116 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO 121 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 125 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 126 TULOSALUE VARHAISKASVATUS 130 TULOSALUE OPETUSTOIMI 137 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA 144 TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA 148 TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT 149 TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT 151 TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA 153 TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT 154 TULOSALUE NUORISOPALVELUT TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA V JA TALOUS-ARVIO VUODELLE 162 3

10 11. LIITTEET 170 Liite 1: Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta 170 Liite 2: Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta 171 Liite 3: Laskelma verotuloista ja valtionosuuksista 171 Liite 4: Viranperustamislomakkeet vuodelle 172 Liite 5: Henkilöstöesitykset vuodelle 189 Liite 6: Henkilöstösuunnitelma vuosille Liite 7: Kehittämisohjelma vuodelle 196 Liite 8: Investointisuunnitelma vuosille

11 1. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1. Kansantalouden kehitys Suomen Kuntaliiton julkaiseman Kuntatalous 3/2010 tiedotteen mukaan Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Tätä hitaampaakin kehitystä on ennustettu. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotustenperinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Tällä hetkellä valtiovarainministeriön arviota on pidettävä edellä esitetyistä syistä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna hieman yli kahdeksan prosenttia. 5

12 1.2. Kunnallistalouden kehitys Valtiovarainministeriön syyskuun 2010 taloudellisen katsauksen mukaan Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun selkeän hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi selvästi jo vuoden 2009 tasapainokehityksessä. Kuntasektorin rahoitusasema ei romahtanut, vaan pysyi edeltävien vuosien keskimääräisellä tasolla n. -½ prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Kunta-alan henkilöstön määrä väheni ensimmäistä kertaa viime vuonna sitten 1990-luvun laman. Kuntien velan määrä kasvoi kuitenkin voimakkaasti, kun investoinnit pysyivät taantumasta huolimatta korkealla tasolla. Rahoitusaseman vakauden turvaamiseksi kunnat kiristivät vuoden 2010 verotusta tuntuvasti. Yli puolet kunnista nosti kuluvalle vuodelle kunnallisveroprosenttiaan, ja keskimääräinen kunnallisveroaste kohosi 0.4 prosenttiyksiköllä. Valtion säätämän kiinteistöverojen rajojen noston lisäksi kunnat itse tekivät kiinteistöveroon poikkeuksellisen suuria korotuksia. Edellä mainittujen korotusten yhteisvaikutus oli yli 500 milj. euroa. Kunnallisveron kertymää kasvattaa myös vuoden 2009 verotuksen valmistumisesta johtuva oikaisutilitys. Veronkorotuksista ja kertaluontoisista eristä huolimatta kunnallisveron tuotto ei kuitenkaan lisäänny, kun työllisyystilanne pysyy heikkona ja veronkevennykset leikkaavat verotuottoja n. 370 milj. eurolla. Yhteisöveron tuotto sen sijaan kääntyy taloudellisen aktiviteetin viriämisen myötä loivaan nousuun, mikä tarkoittaa kuntien kannalta 250 milj. euron lisäystä vuoteen 2009 verrattuna. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot kasvavat 2½ %. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation ja indeksikorotuksen seurauksena runsaat 6 %. Piristyvän verotulokehityksen lisäksi maltillinen kustannuskehitys parantaa kuntatalouden näkymiä. Peruspalvelujen kustannustason nousu pysyy v noin 2½ prosentissa. Kunta-alan ansiotaso nousee runsaat 3 %. Sairasvakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun noususta huolimatta kuntatyöantajan sosiaaliturvamaksuperusteet alenevat kaiken kaikkiaan n. 0,9 prosenttiyksiköllä, kun työnantajan kansaneläkemaksu poistui kokonaan vuoden 2010 alusta. Kuntien maksamien toimeentulotukimenojen ennakoidaan edelleen lisääntyvän heikon työttömyystilanteen johdosta. Vuonna verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan lisääntyvän yhteensä runsaat 4 %. Kunnallisveron tuoton odotetaan kasvavan selvästi, ja yhteisöverotulot jatkavat palautumista taantuman aiheuttamasta kuopasta. Ennusteessa kunnallisveroasteeseen on oletettu 0,1 prosenttiyksikön nousu, joka kuvastaa kireän taloustilanteen aiheuttamia nostopaineita ja vastaa viimeisen 10 vuoden keskimääräisiä korotuksia. Valtionosuuksien 4 prosentin kasvu perustuu mm. veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen harkinnanvaraisten avustusten lisäämiseen. Vuoden valtionosuuksiin tehtävä vuoden 2009 toteutuneen ja arvioidun kustannustason muutoksen oikaisu pienentää indeksikorotusta n. 80 milj. eurolla. Kuntien kustannustason ennakoidaan nousevan v. runsaat 2½ %. Ensi vuoden kunta-alan ansiotasokehityksen arviointia vaikeuttaa kuitenkin se, että voimassa olevat sopimukset ovat irtisanottavissa. Uusia korotuksia ei kuitenkaan voi tulla ennen 1.5., joten kuntien ansiotason on oletettu kohoavan n. 2½ % eli hieman yleistä ansiotasoa hitaammin. Työnantajamaksuperusteet kohoavat ensi vuonna 0,2 prosenttiyksiköllä lähinnä työttömyysvakuutusmaksun nousun myötä. Suurimman työnantajanmaksun, kuntien eläkevakuutusmaksun oletetaan pysyvän ennallaan 23,6 prosentissa. Vuoden valtion talousarvioon liittyvien toimenpiteiden, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamisen, perusopetuksen laadun kehittämisen ja maahanmuuttoon liittyvien kustannusten kasvamisen arvioidaan lisäävän kuntien menoja nettomääräisesti n. 60 milj. eurolla. Vaikka kuntatalouden näkymät ovatkin muuttuneet aiemmin arvioitua paremmiksi, taantuman jälkien korjaaminen pakottaa kunnat jatkamaan v aloitettuja säästötoimia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tekemän kyselyn mukaan säästötarve on v edeltävää vuotta suurempi, ja säästötoimia tullaan tekemään erityisesti rekrytointipolitiikkaa tiukentamalla ja hyödyntämällä luonnollista poistumaa. Kunta-alalta poistuu tällä hetkellä eläkkeelle noin henkilöä vuodessa, joten tehostamispotentiaali on siltä osin mittava. Kuntien henkilöstön määrän ennakoidaankin kuluvana vuonna hieman supistuvan. Henkilöstömenojen lisäksi säästöt kohdistuvat myös toimintojen supistamiseen ja investointeihin, joiden oletetaan ennak- 6

13 kosuunnitelmista poiketen hienoisesti alenevan. Irtisanomisia ei näillä näkymin ole tiedossa, ja lomautukset sekä lomarahojen vaihdot näyttäisivät jäävän varsin vähäisiksi. Kuntien väliset erot säästötarpeissa ovat kuitenkin suuria. Vuonna 2010 kuntien kulutusmenojen määrä ei säästötoimien seurauksena kasva, ja nimellinen kulutus lisääntyy kustannustason kohoamisen myötä 2½ %. Kun maltillisen kulutusmenokehityksen lisäksi investointien arvioidaan hieman vähenevän, kuntatalouden rahoitusasema kohenee n. -0,2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vuosina 2012 nimelliset kulutusmenot lisääntyvät keskimäärin n. 3½ %. Kulutuksen volyymin hienoinen nousu selittyy lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelujen määrän kasvulla. Kuntien investointien odotetaan hieman nousevan sekä ensi että seuraavana vuonna. Oletetulla menokehityksellä kuntien alijäämä pienenee hieman v. ja pysyy samalla tasolla myös v Akuutista suhdannekriisistä selviämisen lisäksi kunnilla on vaikeita vuosia edessä myös keskipitkällä aikavälillä. Vaikka kuntien tulokehitys onkin piristymässä, on verotulojen ja valtionosuuksien lähivuosiksi arvioitu noin 3½ prosentin kasvu selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaampaa. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuu heti, mikäli menojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kun kuntien investointien ennakoidaan jatkossakin pysyvän korkealla tasolla, kuntatalouden vakauden kannalta keskeistä on kulutusmenojen ja erityisesti palkkamenojen kasvun hallinta. Viime mainitun osalta sekä maltillisten palkkasopimusten merkitys että henkilöstön määrän kestävä mitoitus korostuvat täten entisestään. 2. VUODEN 2010 TALOUSARVION PÄÄPIIRTEET 2.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Vuoden 2010 aikana on tehty kolme talousarviomuutosta ja viimeisimmän virallisen talousarviomuutosennusteen mukaan kunnan tilikauden tulos muodostuu noin 1,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kumulatiivista ylijäämää olisi näin ollen vuoden 2010 lopussa jäljellä 1,1 milj.. Kuitenkin lokakuun verototeutuman mukaan voidaan ennakoida, että verotulot tulevat ylittymään muutetusta talousarviosta noin euroa, jolloin tilikauden tulos paranee ja kumulatiivinen ylijäämä on suurempi kuin aiemmin on ennakoitu. Talousarviovuosi ja suunnitelmavuodet ovat osittain ennakoinnin varassa. Suurimpina kysymysmerkkeinä kunnan kannalta ovat verotulojen kehitys ja kunnallinen palkkaratkaisu. Verotulot kattavat n. 60 % kunnan kaikista tuloista ja henkilöstökulut vievät n. 47 % käyttötalouden kuluista. Myös korkojen kehitys on erittäin merkittävä tekijä, sillä kunta on velkaantunut 2000-luvulla rajusti. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Janakkalan kunta vajosi alle kuntien keskimääräisen tunnusluvun lainakanta /asukas-vertailussa Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan vuosien 2014 taloussuunnitelman ja vuoden talousarvion laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisältyvä kehyslaskelma perustui mm. voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, vuoden 2010 talousarvion ensimmäiseen muutokseen, valtiovarainministeriön peruspalveluohjelmaan sekä Kuntaliiton veroennustekehikkoon. Laatimisohjeiden mukaisesti ja muutoksena edellisiin vuosiin, talousarvio ja suunnitelmavuodet ovat käyttötalousosan ja investointiosan osalta bruttobudjetoituja. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön ja toimintakulut ovat valtuustoon nähden sitovia eriä. Samoin investointisuunnitelma. 7

14 Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä, jotka perustuvat valtuuston määrittelemään strategiaan. Vuoden toiminnan ja talouden suunnittelun perustana on kunnanhallituksen ja johtoryhmän muokkaama strategiaehdotus valtuustolle. Strategiaehdotus on esitelty tarkemmin tämän talousarviokirjan kappaleessa neljä. Talousarviovuoden osalta on lisäksi lueteltu toimielimittäin valtuuston hyväksymän palvelustrategian aiheuttamat toimenpiteet. Syksyn kuluessa on käynyt ilmi, että kunnanhallituksessa kesäkuun alussa hyväksytty kehys ei tule kaikkien lautakuntien osalta riittämään. Muun muassa perusturvalautakunnan ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan osalta hyväksyttiin valtuustossa talousarviomuutos, jonka myötä tulevan taloussuunnitelmakauden kehykset ylittyvät Laatimisprosessi Lautakunnat jättivät talousarvioesityksensä kunnanjohtajalle mennessä lukuun ottamatta perusturvalautakuntaa, jonka ehdotus saatiin Lautakunnista kehyksen ylittivät jo edellä mainittujen perusturva- sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan lisäksi tekninen lautakunta. Kunnanjohtaja ja talousjohtaja kävivät talouden tasapainotusneuvottelut toimielinten virkamiesjohdon kanssa Investointien osalta laadintaohjeiden lähtökohtana oli vuoden 2010 investointisuunnitelma ja vuoden 2014 osalta investointien tuli olla enintään poistojen suuruiset eli n. 3 milj. euroa. Nettoinvestoinnit em. suunnitelman mukaan vuosina 2014 olisivat olleet 16,6 milj.. Kunnanhallituksen esityksessä investointiosan suunnitelmakauden nettomenot ovat 20,7 milj.. Investointisuunnitelmaan jää vuosille 2014 noin 4,1 milj. enemmän investointeja kuin oli laadintaohjeiden mukaan tarkoitus. Investointitahti (netto) on kunnanhallituksen esityksen mukaan 5,2 milj. /v. Kunnanhallitus käsitteli kunnanjohtajan talousarvioesitystä seminaarissaan sekä kokouksessaan. Kunnanhallituksen lopullinen esitys talousarvioksi ja suunnitelmaksi valmistuu Valtuusto käsittelee talousarvion Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Vuoden talousarviossa toimintatuottojen kasvu perustuu hallintokuntien omiin arvioihin. Toimintatuottojen kasvu vuoden 2010 muutettuun talousarvioon verrattuna on 8,5 %. Suunnitelmavuosien toimintatuottoarvioita on korotettu keskitetysti 2 % vuodessa. Hallintokuntien on edellytetty korottavan päätösvallassaan olevia maksuja vähintään kustannustason nousun verran Verotulot Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuusto päättää veroprosenteista vuosittain marraskuussa. Kunnanhallituksen talousarviovuoden esitys perustuu vuoden 2010 voimassa olevaan tuloveroprosenttiin 19,50 %. Suunnitelmavuodelle 2012 on ennakoitu tuloveronkorotus, joka olisi suuruudeltaan 0,25 prosenttiyksikköä, jolloin 8

15 tuloveroprosentti olisi vuonna 2012 Janakkalassa 19,75 %. Muita veroprosenttien korotuksia ei ole suunniteltu toteutettavaksi suunnitelmakaudella. Kiinteistöveroprosentit on arvioitu vuoden 2010 mukaiselle tasolle seuraavasti: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 % Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,35 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 % Vuonna verotuloja on arvioitu, edellä mainittujen veroprosenttien perusteella, kertyvän yhteensä n. 53,2 milj. euroa. Kasvua vuoden 2010 alkuperäiseen talousarvioon on 5,3 % ja muutettuun talousarvioon 4,7 %. Talousarvion ja suunnitelmavuosien verotuloennuste perustuu lokakuun 2010 tiedossa olevaan verotulototeutumaan, Suomen Kuntaliiton tekemään syyskuun 2010 veroennustekehikkoon ja 1,2 %:n ennakoituun asukasmäärän vuosittaiseen kasvuun. Vuosittainen verotulokertymän arvioitu kehitys löytyy tämän talousarviokirjan liitteestä Verotulot, /as * 10* 11* Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus Valtionosuudet Vuoden 2010 alusta toteutetun valtionosuusuudistuksen mukaisesti (HE 174/2009; lait /2009) kuntien valtionosuudet koostuvat peruspalvelujen valtionosuudesta (ns. yksi putki) ja muista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle joulukuussa Muiden opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään opetus- ja kulttuuriministeriössä joulukuun 2010 loppuun mennessä. Valtionosuusjärjestelmästä löytyy tarkempaa tietoa Kunnat.net Internet-sivuilta talous-osiosta. Kunnanhallituksen esityksen valtionosuusarvio perustuu Kuntaliiton julkaisemiin ennakkotietoihin. Edellä mainittujen ennakkotietojen perusteella vuonna valtionosuuksia on arvioitu kertyvän Kasvua vuoden 2010 alkuperäiseen talousarvioon on 5,6 % ja muutettuun talo- 9

16 usarvioon 3,5 %. Suunnitelmavuosien valtionosuuksien arvioitu kasvu perustuu valtion peruspalveluohjelmaan ja budjettiin vuosille Vuosittainen valtionosuuksien arvioitu kasvu löytyy tämän talousarviokirjan liitteestä Valtionosuudet /asukas Taajaan asutut kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Janakkala Hattula * 2010** * *Lähde Tilastokeskus **Lähde Tilastokeskus Toimintakulut Toimintakulujen kasvu kunnanhallituksen esityksessä perustuu kunnanhallituksen antamaan kehykseen sekä osittain hallintokuntien omiin arvioihin. Hallintokuntien omia arvioita on käytetty mm. teknisessä lautakunnassa sähkön ja polttoaineiden hintojen budjetoinnissa, perusturvalautakunnan osalta mm. lastensuojelun ostopalveluiden osalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan osalta kotitalouden avustusten budjetoinnissa (mm. lasten kotihoidontuen kuntalisä). Kunnanhallituksen esityksessä vuoden toimintakulujen kokonaiskasvu vuoden 2010 muutettuun talousarvioon verrattuna on 3,3 % (josta henkilöstökulujen kasvu on 4,9 %.) Alla olevassa taulukossa on mainittu kunnanhallituksen esityksen mukaiset talousarvio- ja suunnitelmavuosien laskentaperusteet. Laskentaperusteet tarkoittavat korotusprosentteja, joilla kunnanhallituksen esityksen mukaisten palvelujen kustannukset on korotettu vuosittain Henkilöstökulut 1 1,5 2,2 2,4 Muut kulut 1 1,5 2 2,3 10

17 Kunnanhallituksen esityksen mukaan toimintakulujen kokonaiskasvu verrattuna edelliseen vuoteen on suunnitelmavuonna ,4 % (josta henkilöstökulujen kasvu 2,0 %), vuonna 2013 kasvu on 2,3 % (josta henkilöstökulujen kasvu 2,8 %), ja vuonna 2014 kasvu on 2,5 % (josta henkilöstökulujen kasvu 3,1 %). Muihin kustannusten lisäyksiin ei ole varauduttu ja näin ollen suunnitelmavuosina toteutettaviin toiminnan muutoksiin tulee löytyä resursseja toimintaa sopeuttamalla. Lainojen korkokulut on ennakoitu talousarviovuonna ja suunnitelmavuosina seuraavasti; Korkokulut % 2,6 3,1 3,5 3,9 Vuosikate, /as * 11 * Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus * ilman Janakkalan Vesi liikelaitosta Investoinnit Kunnanhallituksen esityksessä talousarviovuoden investoinnit ovat 5,9 milj. euroa. Investointiosan koko suunnitelmakauden (vuosien 2014) nettomenot ovat 20,7 milj.. Investointitahti (netto) on siis kunnanhallituksen esityksen mukaan 5,2 milj. vuodessa. Vuosien 2014 investointisuunnitelma on tämän kirjan liitteenä 8. 11

18 Lainanotto Kunnan korkea vuosittainen investointitaso yhdessä alhaisen vuosikatteen kanssa on aiheuttanut kunnan huolestuttavan velkaantumisen. Velkaantuminen jatkuu edelleen vuoteen 2013 saakka, mutta kääntyy vuonna 2014 laskuun. Suunnitelmakauden lopulla kunnan lainakanta /asukas on (ilman Janakkalan Vettä). Rahoituslaskelman mukaan vuosina 2014 kunnan nettolainanotto on n. 1,9 milj. euroa/vuosi. Lainakanta milj ,5 31,3 31,0 31,8 30,3 34,5 36,5 38,0 37, , TP 2008 TP 2009 TA 2010 MTA MTA MTA TA TS 2012 TS 2013 TS

19 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1. Väestö Kunnan asukasluku pysyi melko vakaana vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen kunnan asukasluku on ollut kiihtyvässä kasvussa. Vuosina keskimääräinen väestönlisäys on ollut 1,1 % / v. Vuonna 2009 kunnan asukasluku kasvoi 1,2 % eli 206 henkilöä. Kuluvan vuoden kasvu on syyskuun loppuun mennessä ollut 0,4 % eli 70 henkilöä. Janakkalan väkiluku Henkilöä * * ennakkotieto 9/2010 Vuonna 2009 väestön ikärakennejakautuma oli seuraava: IKÄ YHT. Lukumäärä %-osuus 6,0 6,4 6,7 6,0 4,0 4,5 6,0 6,4 7,4 7,1 7,2 7,1 7,7 5,2 4,6 3,1 2,6 2,1 Tilastokeskuksen uusimman syyskuussa 2009 julkaiseman väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku kasvaa 2010-luvulla keskimäärin 190 henkilöä vuodessa. Vastaava kasvu on 2020-luvulla 146 henkilöä ja 2030-luvulla 88 henkilöä vuodessa. 13

20 Väestöennuste Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen uusimman syyskuussa 2009 julkaistun väestöennusteen mukaan Janakkalan väestöllinen huoltosuhde kehittyisi v seuraavasti: Huoltosuhde Koko maa 51,6 59,1 65,4 69, ,1 73,4 Janakkala 58, , ,1 74,8 74,6 14