PÄIHDEKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA KORVA-AKUPUNKTIOHOIDOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA KORVA-AKUPUNKTIOHOIDOSTA"

Transkriptio

1 PÄIHDEKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA KORVA-AKUPUNKTIOHOIDOSTA Tapio Marttunen - Fevzi Avdiu Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia - ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Sairaanhoitaja ( AMK ) Terveydenhoitaja ( AMK )

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIAN AMMATTIKORKEAKOULU / Helsingin yksikkö Tapio Marttunen Fevzi Avdiu PÄIHDEKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA KORVA-AKUPUNKTIOHOIDOSTA Helsinki, kevät 2003 Sivumäärä: 49 Liitteet: 4 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää päihdekäyttäjien mielipiteitä ja kokemuksia korvaakupunktiohoidosta. Tässä opinnäytetyössä tarkoitamme päihdekäyttäjillä alkoholiriippuvuuden takia A- klinikalle hoitoon tullutta asiakasta, joka saa osana muuta hoitoa myös korva-akupunktiohoitoa. Tutkimusaineiston keräsimme Itäisen terveyskeskuksen yhteydessä toimivan A-klinikan asiakkailta avoimilla kysymyksillä kyselylomakkeiden avulla keväällä Kyselylomakkeet vietiin hoitohenkilökunnalle, jotka jakoivat ne korva-akupunktiohoidossa oleville asiakkaille. Kyselylomakkeita jaettiin kahdellekymmenelle asiakkaalle. Kyselylomakkeita palautettiin takaisin 18 kappaletta. Vastaajista miehiä oli 11, naisia 7. Miehet olivat iältään vuoden välillä ja naiset olivat iältään ikävuoden välillä. Opinnäytetyö tutkimuksemme on kvalitatiivinen ja aineiston analysoimme teemoittelemalla. Käsittelemme opinnäytetyömme teoreettisessa osassa akupunktiohoitomuotoa, sekä esittelemme korvaakupunktiohoidon vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi. Tuomme esille opinnäytetyössämme A-klinikan päihderiippuvaisten asiakkaiden mielipiteet ja kokemukset korva-akupunktiohoidosta. Tuloksien mukaan A-klinikan päihderiippuvaiset korva-akupunktiohoidossa olevat asiakkaat kokivat tämän hoidon tärkeäksi. Asiakkaiden kokemuksien mukaan korva-akupunktio hoito on vaikuttanut positiivisesti heidän vieroitusoireisiinsa. Tutkimustuloksista ilmeni, että suurin osa vastanneista on saanut rauhoittavaa ja rentouttavaa oloa hoidosta. Korva-akupunktiohoitoa saaneet asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä ryhmässä tapahtuvaan hoitoon. Asiasanat: korva-akupunktio, vaihtoehtoiset hoitomuodot, päihdekäyttäjä ja riippuvuus sekä A-klinikka ja päihteet.

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kiinalaisen lääketieteen historia Kiinalaisen lääketieteen perusteoria Vaihtoehtoiset hoitomuodot Korva-akupunktiohoito Päihdekäyttäjä ja riippuvuus A-klinikka ja päihteet A-klinikalla tapahtuva korva-akupunktiohoito Aikaisemmat tutkimukset TUTKIMKSEN TEHTÄVÄ TUTKIMUSEN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimuksen vaiheet ja aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSEN TULOKSET Korva-akupunktiohoidon positiiviset kokemukset Korva-akupunktiohoidon negatiiviset kokemukset Asiakkaiden kokemukset ryhmäakupunktiohoidossa Korva-akupunktiohoidon vaikutus alkoholin käyttöön Asiakkaiden toiveet korva-akupunktiohoidosta Muita mielipiteitä korva-akupunktiohoidosta TUTKIJOIDEN OMAKOHTAISET KOKEMUKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 32

4 LÄHTEET 36 LIITE 1 Tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta 39 LIITE 2 Tutkimuslupahakemus 41 LIITE 3 Helsingin kaupungin tutkimuslupahakemus 43 LIITE 4 Kyselylomake 47

5 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössämme syvennyimme tutkimaan itäisen terveysaseman yhteydessä toimivalla A-klinikalla annettavaa korva-akupunktiohoitoa. Korvaakupunktiohoitoa annetaan siellä päihderiippuvaisille asiakkaille eripituisina hoitojaksoina eli hoitojaksot määräytyvät päihderiippuvaisen oman tarpeen mukaan. A-klinikan hoitohenkilökunnasta osa on saanut koulutuksen korvaakupunktiohoidon antamiseen. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää päihteiden käyttäjien mielipiteitä ja kokemuksia korva akupunktiohoidosta. Tässä tutkimuksessa päihteidenkäyttäjällä tarkoitamme alkoholiriippuvaista A-klinikan asiakasta. Tutkimuksen kohteeksi valitsimme ne päihderiippuvaiset asiakkaat, jotka olivat aloittaneet korva-akupunktiohoidon välisenä aikana eräällä itäisen alueen A-klinikalla. Rajasimme tutkimusajan yhdeksi kuukaudeksi. Teoriapohjamme koostuu akupunktio vaihtoehtohoitomuotoa käsittelevistä kokonaisuuksista. Opinnäytetyön prosessin aikana kokosimme tutkimusaineiston tutkimusaineistomateriaalista ja teoriapohjasta. Korvaakupunktiohoidosta oli verraten vähän saatavana suomenkielistä materiaalia, mutta sitä runsaammin vieraskielistä materiaalia. Korva-akupunktiota on tieteellisesti tutkittu varsin vähän ja se on melko uusi hoitomuoto Suomessa. Korva-akupunktio on nykyään yleistynyt voimakkaasti ja samalla vakiinnuttanut asemansa A-klinikalla yhtenä hoitomuodoista. Korva-akupunktiohoito on perinteinen kiinalainen hoitomuoto, missä korvan akupunktiopisteitä stimuloidaan pistelemällä ihoon hyvin ohuita neuloja. Neulat työnnetään viiteen akupisteeseen, jotka sijaitsevat ihmisen korvalehdellä. Ne ovat shenmen-, sympaticus-, maksa-, munuais- ja keuhkopiste. Korvaakupunktio vähentää päihdemielitekoja ja sillä helpotetaan vieroitusoireita. (Huumeita ry 2002, 1,10.)

6 7 Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan akupunktioita saa käyttää seuraavien sairauksien hoidossa: gynekologiset vaivat (kuukautishäiriöt, lapsettomuus), hengityselinten sairaudet (allergiat, astma, keuhkolaajentuma, keuhkoputkentulehdus, sivuontelotulehdus), hartia, niska ja selkäkivut, neurologiset sairaudet (hermosärky, iskias), psyykkiset häiriöt (ahdistus, masennus), riippuvuushäiriöt (alkoholi, huumeet, tupakka), verenkiertoelimistön sairaudet (anemia, rasitusrintakipu, kohonnut verenpaine, valtimonkovetustauti). (Johnson & Pilkington 2000, ) Korva-akupunktion käyttäminen vieroitukseen on ideaalinen hoitomuoto yhdessä muiden hoitojen kanssa. Vieroitusoireista palautuminen sekä fyysisesti, että psyykkisesti tapahtuu korva-akupunktiohoitopotilailla nopeasti, jolloin muita hoitoja voidaan aloittaa rinnalle tehokkaasti, esimerkiksi terapiat, keskustelut, neuvonta A-klinikoilla, nuorisoasemilla jne. Akupunktionhoidon hyvinä puolina voidaan pitää sitä, että se on halpa hoitomuoto ja että siitä ei voi tulla riippuvaiseksi. Siksi se soveltuu hyvin niin laitos- kuin avohoitoon. Valitsimme aiheeksemme korva-akupunktiohoidon, koska tulevaisuuden hoitotyössä niin sairaanhoitajana kuin terveydenhoitajana tarvitsemme tietoja vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Ammatillisen kehityksen ja asiantuntijuuden kannalta on tärkeää osata ohjata, sekä antaa oikeaa tietoa erilaisista hoitomuodoista. Tulevina terveydenhoidon ammattilaisina tulemme varmasti kohtamaan hoitotyössä päihteidenkäyttäjiä, jotka voisivat saada apua korvaakupunktiohoidosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää A-klinikan päihderiippuvaisten asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia korva-akupunktiohoidosta.

7 8 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksemme teoreettinen osa koostuu kirjallisuuden pohjalta kerätystä aineistosta akupunktio hoitomuodosta, joka tarkoittaa koko kehon akupisteisiin annettavaa hoitoa. Olemme pyrkineet rajamaan teoriaosuuden korvaakupunktiohoitoon, ettei se laajenisi liian suureksi. 2.1 Kiinalaisen lääketieteen historiaa Akupunktuurin kotimaana voidaan pitää Kiinaa. Akupunktio lienee kehittynyt Keltaisen joen laaksossa, kun yritettiin lievittää loukkaantumisen yhteydessä syntynyttä kipua, painamalla kipualueen arimpia kohtia sormella ja myöhemmin kiven kulmalla. (Pöntinen 1983, 13.) Kaivauksista tehdyistä löydöistä päätellen akupunktuuria on harjoitettu Kiinassa jo ainakin vuoden ajan. Legendat kertovat, että taisteluissa ammutut nuolet sopiviin kohtiin osuessaan lievittivät vanhojen soturien pitkäaikaisia vaivoja. Vähitellen kokemusperäisen tiedon karttuessa muodostui järjestelmä, joka kokonaisvaltaisesti huomioi kaikki terveydentilaan vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Aluksi käytettiin kivineuloja, sitten ne valmistettiin luusta, kalanruodoista tai bambusta. Nykyisin ne valmistetaan ruostumattomasta teräksestä, joskus hopeasta tai kullasta. (Hytönen 1997, ) Akupunktuuri on perinteisesti ollut ennaltaehkäisevää hoitoa, jolla taitava lääkäri hoiti potilaansa, ennen kuin tämä ehti sairastua ja potilas suoritti maksun vain siltä ajalta, minkä potilas pysyi terveenä. Potilaan diagnoosi tehtiin usein esimerkiksi potilaan pulssia tunnustelemalla. (Hytönen 1997, ) Akupunktioon liittyvät läheisesti dietetiikka ja fysioterapia ("kasveilla parantaminen"). Länsimaihin tämä hoitomuoto saapui ensimmäisen kerran 1600-luvulla Kiinassa lähetystyötä tehneiden jesuiittojen mukana. Tästä johtuu

8 9 mm. Keski- ja Etelä-Euroopan maallikkojen laaja akupunktuuriharrastus. Amerikassa mm. Osler, joka toi akupunktuuria tunnetuksi, kuului akupunktuurin harrastajiin viime vuosisadan lopulla. Hän kuitenkin pettyi ja lopetti kokonaan, kun hoito erään tärkeän potilaan kohdalla epäonnistui. Tällöin akupunktuuriharrastus sammui Amerikassa vuosikymmeniksi. (Hytönen 1997, ) Kiinassa keisarit kielsivät akupunktuurin viime vuosisadalla, mutta se säilyi kansanomaisena hoitokeinona ja nousi Maon aikana uudelleen tietoisuuteen yksinkertaisena ja halpana menetelmänä länsimaisen lääketieteen ohella. Euroopassa harrastus lienee ollut laajinta Keski-Euroopassa ja Ranskassa. Suomessa Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistykseen kuuluu nykyisin noin 500 jäsentä, joista suuri osa harjoittaa akupunktuuria aktiivisesti vastaanottotyössään. Lääkintöhallitus "laillisti" akupunktuurin yleiskirjeessään vuonna 1975 ja rajoitti neulalla annettavan hoidon lääkäreiden käyttöön. Nykyään akupunktiota saa Suomessa tehdä kuka tahansa (korkeimman oikeuden päätös vuonna 1996: neula-akupunktion antajan ei tarvitse olla lääkäri). Akupunktio ei kuulu lakiin ammatinharjoittajista, joten kukaan ei valvo akupunktion antajia. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että viikonloppukurssilla akupunktiosta jotain kuullut henkilö voi perustaa oman klinikan. (Huhtanen 1998, 154.) Suomessa saa akupunktiota erilaisilla lääkäriasemilla, hoitoklinikoilta esim. A- klinikoilla, sekä on myös kirjava joukko eritasoisia yksityis yrittäjiä mm. kiinalaiset hoitoklinikat ym. Lääkärit ja fysioterapeutit saavat Suomessa ammattinsa lisäkoulutuksena akupunktio-opetusta länsimaisen lääketieteen pohjalta. Näitä koulutuksia järjestävät yleensä lääkärit. Koulutusta järjestävät myös lukuisat yksityiset yrittäjät. (Sailo & Vartti 2000, 237.) Monet suomalaiset lääkärit pitivät kauan aikaa akupunktiota humpuukina ja pilkkasivat sitä antavia kollegoitaan. Nyt suhtautuminen akupunktioon ja muihin täydentäviin hoitoihin on muuttunut, niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Tätä muutosta lääketieteessä osoittaa muun muassa se, että maailman arvostetuimpiin lääkärilehtiin kuuluva British Medical Journal julkaisee

9 10 parhaillaan perusteellisia tieteellisiä katsauksia täydentävistä hoitomuodoista. Yksi niistä käsittelee juuri akupunktiota, jota on tutkittu ja tutkitaan vilkkaasti myös länsimaisin tieteellisin menetelmin. Lehti on tarkemmin julkaissut katsauksia myös muista perinteisistä kiinalaisista hoidoista sekä kasvilääkinnästä. (Sailo & Vartti 2000, 238.) Ensimmäiset lääkärit alkoivat kokeilla Suomessa akupunktiota 1970-luvulla. Uranuurtajia olivat muun muassa apulaisprofessori Pekka Pöntinen ja fysiatri Kimmo Pesonen. Pöntinen alkoi ensimmäisenä puuduttaa leikkauspotilaita akupunktiolla Kajaanin keskussairaalassa. Samoin hän, sekä tohtori Pesonen alkoivat hoitaa erilaisia kiputiloja neulottamalla potilaita. Toimiessaan Tampereen yliopistossa Pöntinen koulutti ainakin tuhat suomalaista lääkäriä antamaan akupunktiohoitoa. Hänen arvionsa mukaan nykyisin noin 500 suomalaista lääkäriä hoitaa potilaita akuneuloilla. Britannian Akupunktiolääkäreiden yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 1500 jäsentä. (Sailo & Vartti 2000, 240.) 2.2 Kiinalaisen lääketieteen perusteoriaa Koko kiinalaisen lääketieteen fysiologia, patologia sekä hoito perustuu perimmiltään yin / yang teorialle. Kaikki ilmiöt mitä luonnossa, ruumiissa tai mielessä tapahtuu voidaan analysoida tämän teorian valossa. Yin ja yang ilmaisee asioiden suhteita toisiinsa. Ne ovat toistensa vastakohtia, koko ajan liikkeessä, ne täydentävät sekä rajoittavat toisiaan ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, eli elimistö tasapainottaa itseään automaattisesti. Jos ihmisen elimistö ei siihen itsessään kykene, seuraa hänelle oireita ja sairauksia, jotka kertovat esimerkiksi Yinin vähyydestä / liiallisuudesta tai Yangin liiallisuudesta / vähyydestä. Hoidossa vahvistetaan esim. Yiniä, jos on kyse Yinin vähyydestä. Pitkään päihteitä käyttäneet ihmiset kärsivät usein Yinin vähyydestä. Yleisiä Yinin vähyysoireita ovat ihmisillä mm. levoton olo, kuumeen tunne iltapäivisin / iltaisin, punaiset poskipäät, yöhikoilu ja jano. (Hytönen 1997, 37.)

10 11 Kiinalaisen filosofian mukaan kaikissa elollisissa olennoissa kiertää jatkuva energiavirta määrättyjä ratoja eli meridiaaneja pitkin. Ihmiskehossa on 12 päämeridiaania, jotka on nimetty sen mukaan, minkä elimen kautta ne kulkevat. Lisäksi on kaksi keskiviivameridiaania, edessä ja takana, sekä lukuisia sivumeridiaaneja, mm. lihas, jänne ja ihomeridiaanit. Akupunktiopisteet sijaitsevat meridiaaneilla ja pisteiden kautta voidaan vaikuttaa energiavirtaukseen. Pisteet sijaitsevat usein pienissä syvennyksissä jänteiden ja lihasten välissä tai luunkuopassa. Kiinalaiset käyttävät pisteitä diagnostiikassa, koska ne tulevat aroiksi tiettyjen sairauksien yhteydessä. Toisaalta pisteiden kautta pyritään vaikuttamaan ihmisen energiaan hieromalla, pistämällä tai lämmittelemällä näitä pisteitä. (Arponen & Valtonen 1982, 113.) 2.3 Vaihtoehtoiset hoitomuodot Vaihtoehtoista hoitoa antava ihminen kerää diagnoosia varten erilaisia merkkejä ja oireita potilaasta kyselemällä, katsomalla, kuuntelemalla ja haistelemalla sekä tunnustelemalla. Niiden perusteella tunnistetaan ihmisen sairaus tai oireyhtymä ja valitaan hoito hänelle. Hoitomenetelminä voivat ihmisellä olla akupunktuuri, moxalla lämmittäminen, yrttilääkintä, painanta, hieronta, kuivakuppaus sekä ruokavalio ja elämäntapa-neuvonta. Hoito voi olla jotain näistä tai näiden yhdistelmiä. Jotta hoitaja ymmärtäisi kokonaisvaltaista suhtautumista ihmisen sairauksiin, hänen täytyy tietää vaihtoehtoisista hoitomuodosta, joita kutsutaan myös luonnonmukaisiksi tai täydentäviksi hoitomuodoiksi. Luonnonmukaisia ne ovat siksi, että melkein kaikki käsittävät ruumiin toimivaksi kokonaisuudeksi eikä sarjaksi erillisiä elintoimintoja. Vaihtoehtoisia menetelmiä käyttävä parantaja pitää omia hoitotapojaan perinteisten menetelmien vastakohtana - siitä nimitys vaihtoehtoinen. Vaihtoehtoisin menetelmin voidaan hoitaa monia sellaisia ihmisen vaivoja, joihin perinteisiä hoitokeinoja ei edes ole olemassa, siksi voidaan puhua myös täydentävistä menetelmistä. Kaikki kolme nimitystä - vaihtoehtoinen, luonnonmukainen ja täydentävä, ovat siis käyttökelpoisia, kokonaisvaltaisesti käsitettyinä. (Van Straten 1990, 9.)

11 12 Pari miljoonaa potilasta käy vuosittain täydentäviä hoitomenetelmiä käyttävien yksityisten parantajien vastaanotolla. Useimmat potilaista, joiden vaivoja vuosia kestänyt tavanomainen hoito ei ole lievittänyt, hyötyvät joillakin tavoin uusista menetelmistä. Täydentävien menetelmien perusajatuksen mukaan potilasta hoidetaan kokonaisuutena, jolloin kiinnitetään sairauden sijasta enemmän huomioita potilaan yksilöllisyyteen, hänen tapaansa reagoida ympäristöönsä ja hänen elimistönsä epänormaalien toimintojen vuorovaikutussuhteisiin, jotka ilmenevät sairautena. Tällaisen hoidon objektiivinen arviointi on vaikeaa, eivätkä monet tavalliset lääketieteelliset tutkimusmenetelmät sovellu siihen. Parhaisiin tuloksiin päästäisiin, jos lääkärit suhtautuisivat tutkimuksiin myötämielisesti ja osallistuisivat myös niihin tarvittaessa. (Van Straten 1990, 9.) 2.4 Korva-akupunktio Korva-akupunktiohoito on perinteinen Kiinalainen hoitomuoto, missä korvan akupunktionpisteitä stimuloidaan pistelemällä ihoon hyvin ohuita neuloja. Neulat laitetaan viiteen akupisteeseen, jotka sijaitsevat ihmisen korvalehdellä. Ne ovat shenmen-, sympaticus-, maksa-, munuais- ja keuhkopiste. Korvaakupunktio vähentää ihmisen päihdemielitekoja ja sillä helpotetaan vieroitusoireita. (Huumeita ry 2002, 1,10.) Akupunktioneulat, jotka asetetaan molempiin korviin vaikuttavat aivojen endorfiinijärjestelmään. Endorfiinit rauhoittavat vieroitusoireista kärsivän ihmisen sietämättömän levotonta oloa. Ihmisen hermosto tasapainottuu, kivut ja ahdistus vähenevät ja koko ihminen rentoutuu. Vaikutus tapahtuu ihmisellä monella tasolla sekä somaattisesti että psykologisesti. (Dialogi 2002/1.) Koko akupunktiohoidon filosofian perusajatuksena on, että akupunktioterapeutit uskovat, että ihmisen sairauden aiheuttaa häiriö kehon elämänenergian eli chin virrassa ja että akupisteiden ärsytys vaikuttaa tasapainottavasti Chihin edistäen henkilön fyysistä, henkistä ja emotionaalista hyvinvointia. Tiettyjen sairauksien aiheuttamat kivut saattavat samalla lievittyä tai lakata kokonaan. Tiettyjen

12 13 akupunktiotekniikoiden tiedetään saavan aikaan voimistavan tai estävän reaktion ihmisen kehossa. Ne vaikuttavat ihmisen sydämensykkeeseen, verenkuvaan, verenkiertoon ja hormonien eritykseen ja saattavat lievittää myös turvotusta ja tulehdusta. Tiettyjen kehon pisteiden neulottelun on osoitettu lisäävän ihmisen valkosolujen määrää ja tehostavan syöjäsolujen toimintaa. Akupunktio parantaa siksi ihmisen vastustuskykyä ja tukee elimistön luonnollisia parantumisprosesseja. Tiettyjen akupisteiden stimulointi lievittää ihmisen kipua ja saattaa myös aiheuttaa hänelle tilapäistä tunnottomuutta. (Johnson & Pilkinton ) 2.5 Päihdekäyttäjä ja riippuvuus Hoitotyössä tarvitsemme tietoa ihmisestä, hänen terveydentilastaan ja sen muutoksista, hoitamisesta ja ympäristöstä, missä ihminen elää ja missä hänen hoitamisensa toteutuu. Hoitotyössä tarvitaan ihmisen päihteiden käytöstä tietoa mm. siitä, miten ihminen pyrkii tyydyttämään omia tarpeitaan päihteiden käyttämisen tai muun vastaavan käyttäytymismuodon avulla. Tieto auttaa ymmärtämään ihmistä, joka näyttää joko toimivan terveyttään haittaavalla tavalla, vaikeuttavan omaa selviytymistään ja / tai jopa tuhoavan mahdollisuuksiaan, sekä ihmistä, joka on päihteistä riippuvainen. Ymmärtäminen taas on ihmisen auttamisen edellytys. (Havio1994, 9.) Ihmisen päihteiden käyttämiseen vaikuttavat voimakkaasti ihmisen elämäntilanteen, elämäntavan ja ympäröivän kulttuurin ominaisuudet. Myös muoti-ilmiöt, saatavuus, halpuus ja sosiaaliset normit näkyvät ihmisen päihteiden käytössä. Syyt ihmisten päihteiden käyttämiseen ovat moninaiset ja lisäksi usein osaksi tai kokonaan tiedostamattomia. Varsinaisia kokemuksia päihteiden vaikutuksista on huumeiden käyttäjillä elävät visuaaliset elämykset, kehontuntemusten voimistuminen, kuulohavaintojen muutokset, näköhavaintojen ja tunteiden voimistuminen, ajan ja paikan kokemuksen muutokset, eri aistihavaintojen muutokset, ajatteluprosessin muutokset, visuaaliset kuvat, joista kehittyy aistiharhoja ja harhanäkyjä, mystiset kokemukset, tietoisuuden laajeneminen, euforia, hyvä olo, rauhantunne ja

13 14 rentoutuminen, apatia, ahdistus, pelko, kauhu, autuus ja haltioituminen. (Havio 1994, 31.) Ihmisellä on olemassa sekä positiivista, että negatiivista riippuvuutta. Positiivinen riippuvuus voi olla esim. kun turvallisuus löytyy rakkaussuhteesta. Riippuvuus muuttuu negatiiviseksi, kun se ehdollistaa ihmisen muuta elämää aiheuttaen psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia. Ihmisen riippuvuus voi syntyä esim. päihteeseen, seksiin, urheiluun jne. Läheisriippuvuus syntyy, kun ihminen on haitallisella tavalla riippuvainen toisesta ihmisestä. Päihde vaikuttaa ihmisen tunne, kokemus ja ajattelumaailmaan. Päihderiippuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat käytetyn aineen ominaisuudet, käytetty määrä, käyttötapa, käyttäjän persoonallisuustekijät ja ympäristö. Yleisimmin Suomessa päihteiden ongelmakäyttö on sekakäyttöä. Tällöin ihminen on riippuvainen monista eri aineista. (Dahl 1997, 128.) Dahlin ja esittämässä mallissa ( Pylkkänen 1986) päihderiippuvuus on sellainen psyykkinen ja fyysisen tila, joka on seurausta elävän organismin ja päihdyttävän aineen välisestä vuorovaikutuksesta. Tähän tilaan kuuluu käyttäytymis- ja muita malleja, joihin aina liittyy ihmiselle pakonomainen tarve saada ainetta, jatkuvasti tai ajoittain, sen psyykkisten vaikutusten vuoksi ja joskus myös poistamaan sitä epämiellyttävää oloa, joka seuraa, kun ollaan ilman ainetta. Ihmisen tarvetta kohottaa annosta, sietokyvyn kasvua (toleranssi), ei välttämättä esiinny. Henkilö voi olla myös riippuvainen useammasta kuin yhdestä aineesta. ( Dahl 1997, ) Riippuvuutta ilmenee ihmisellä kolmella alueella; fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella alueella. Psyykkinen eli henkinen eli sielullinen päihteiden käyttäjä voi jäädä riippuvaiseksi tunnetilasta, jonka päihde aiheuttaa. Hän kokee tarvitsevansa päihdettä voidakseen hyvin, pystyäkseen elämään. Psyykkisen riippuvuuden juuret ovat ihmisen yksilöllisessä historiassa, persoonallisuudessa ja hänen elämäntilanteessaan. (Dahl & Hirschovits 1997, ) Päihteiden käyttäjän fyysinen riippuvuus tarkoittaa, että ihmisen keho on tottunut aineeseen, jolloin käytön lopettaminen saa hänelle aikaan fyysiset vieroitusoireet. Moniin aineisiin kehittyy ihmisellä myös toleranssi eli elimistön

14 15 sietokyky aineelle kasvaa. Toleranssi ei kehity ihmiselle aina samanaikaisesti riippuvuuden kanssa. Fyysistä riippuvuutta voi esiintyä yksinään tai muiden riippuvuuksien kanssa. Ruumiillinen riippuvuus ilmenee ihmisellä aineenvaihdunnan, keskushermoston ja sydämen toiminnan alueilla. Ruumiilliseen riippuvuuteen voi liittyä vieroitusoireita kuten väsymys, pahoinvointi, vilunväreet, vapina, sydämen tykytys, kivut, tuskaisuus, verenpaineen vaihtelut, kouristelu, tajuttomuus, hengitystoiminnan lamaantuminen ja kuolema. ( Dahl 1997, ) Päihteiden käyttäjän sosiaalinen riippuvuus tarkoittaa sitä, että ihmisen sosiaaliset suhteet ja elämäntavat ovat sidoksissa hänen päihteiden käyttämiseensä. Käyttäjän sosiaalinen verkosto valikoituu hänen päihteiden käyttöönsä liittyvän elämäntavan mukaan. Päihdehakuisuus ryhmässä voi olla kiinteä osa haettua tunnetilaa, yhteenkuuluvuutta, johon liittyy mm. seksuaalisuus, seuranhakeminen tai esim. yksinäisyyden ja masennuksen torjunta. (Dahl 1997, ) Ihminen on alkoholisti silloin, kun alkoholin suurkulutus on johtanut ihmisen terveydellisin haittoihin, työssä poisjäämiseen, työpaikan ja asunnon menetykseen, perheen hajoamiseen tai lasten huoltajuuden menetykseen juomiseen takia. Alkoholismin varhaisvaiheena voidaan pitää vähintään 3-4 päivittäisen alkoholiannoksen kulutusta. (Halmesmäki 2000, 6.) Huumeiden käyttäjien kokemuksia päihteenkäytön syistä on tutkittu, ja syiksi on todettu mm. itsetutkiskelu, tietoisuuden laajentaminen, pako todellisuudesta, hyvänolon tunne, stimulaatio, kehontunteen lisääminen, rentoutus, havaintomaailman laajentuminen, luovuuden lisääminen ja mystiset kokemukset. (Havio 1995, 31.) Alkoholistit sanovat joidenkin tutkimusten mukaan juovansa paetakseen vaikeuksiaan, tavan vuoksi ja alkoholihimon ajamana. Muina perusteluina alkoholin ongelmakäytölle on esitetty kontaktivaikeuksia, psyykkisiä vaikeuksia ja vapaa-ajan täyttyminen. Kohtuukäyttäjät korostavat usein juovansa enimmäkseen tavan vuoksi, ja vain harva juo paetakseen vaikeuksiaan,

15 16 toisaalta perustelut suurkuluttajien ja kohtuukäyttäjien juomiselle ovat useiden tutkimusten mukaan varsin samanlaisia. (Havio 1995, 31.) 2.6 A-klinikka ja päihteet A-klinikat ovat päihdeongelmaisille ja heidän omaisilleen tarkoitettuja avohoitoyksikköjä, joiden henkilökuntaan kuuluu johtaja, sosiaaliterapeutteja, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja toimistotyöntekijöitä. Hoidon perustana ovat asiakkaan omat tavoitteet ja vapaaehtoisuus. Asiakas ei saa valmista ratkaisumallia, vaan hänen kanssaan neuvotellaan ja määritellään tavoitteet, jotka ovat realistisesti saavutettavissa, sekä keinot, mitä tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään. Asiakkaalla on mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin työntekijän kanssa, mutta myös ryhmäkeskusteluihin työntekijän sekä muiden perheenjäsenten kanssa. Myös lääketieteellinen hoito on tärkeää. Hoidon muoto ja pituus A-klinikalla määräytyy asiakkaan oman tarpeen mukaisesti. Hoito on aina luottamuksellista, eikä ilman asiakkaan suostumusta anneta ulkopuolisille mitään tietoja hänen hoidostaan. A-klinikan yhteistyö muiden tahojen kanssa saattaa kuitenkin usein palvella asiakkaan etua. (Immonen, Murto, Pajunen & Österberg 1980, 1.) Päihteet voidaan jaotella monella eri tavalla. Päihde on yleisin nimike kaikille kemiallisille aineille, jotka elimistöön joutuessaan aiheuttavat päihtymyksen tunteen ja / tai humalatilan. Suomessa tupakka ja alkoholi määritellään ns. sosiaalisiksi päihteiksi. Huume- käsitettä käytetään usein epämääräisesti tarkoittamaan muita päihteitä kuin alkoholia ja tupakkaa. Huumausaineiksi luokitellut aineet määritellään huumausainelaissa. Niihin kuuluvat jotkut lääkkeet, sienet ja ns. klassiset huumeet kuten kannabis, LSD, heroiini, amfetamiini jne. sekä uudet kemiallisesti valmistetut designer- huumeet. Huumausaineet voidaan jakaa vaikutuksensa perustella alaryhmiin seuraavasti; keskushermostoa kiihottavat aineet ja keskushermostoa lamaavat aineet. Päihteet vaikuttavat kehoon eri tavoin. Niiden vaikutus riippuu mm. käytetystä aineesta, aineen epäpuhtauksista, käyttötavasta, käyttömäärästä ja siitä, kuinka usein ja pitkään ihminen ainetta on käyttänyt. Päihteitä voidaan käyttää monin

16 17 eri tavoin; suun kautta (pureskelu, imeminen, nieleminen, nuuskaamalla, imeyttämällä limakalvoilta tai iholta), lihaksen- tai suonensisäisesti ja imppaamalla. (Dahl 2002, 5.) A-klinikalla tapahtuva korva-akupunktiohoito A-klinikan suorittama korva-akupunktiohoito muodostuu ensin noin 20 minuutin alkuinfosta, minkä aikana kerrotaan asiakkaalle, miten hoitoa annetaan ja mitä hoidon aikana tapahtuu. A-klinikka suosii 12 kerran hoitojaksoja, joita on asiakkaalla 2 3 kertaa viikossa. Tämän jälkeen on vielä mahdollisuus saada kerran viikossa tapahtuvaa tukea antavaa korva-akupunktiohoitoa, sekä tarvittaessa on mahdollisuus saada vielä lisää hoitokertoja asiakkaan omien tuntemusten mukaan. Akupunktiohoito tapahtuu ns. elävässä ryhmässä, missä on asiakkaita eri hoitovaiheissa. Hoitoaikana asiakkaiden on hyvä istua hiljaa, rentoutua, tuulettaa ajatuksiaan tai meditoida. Tupakanpoltto tai kahvin juonti ei ole suositeltavaa ½ tuntia ennen ja jälkeen hoidon. Asiakkaan tulisi kertoa ennen hoitoa hoitajalle mahdollisista terveysongelmistaan, näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä, joita voi olla esim. pahoinvointi tai huimaus. 2.7 Aikaisemmat tutkimukset Suomessa yhden laajimmista akupunktio pro-gradu tutkimuksista on tehnyt Marja Tiilikainen. Tutkimuksessa on selvitetty akupunktion käyttöä Suomessa. Tutkielma on tehty vuonna 1992, jolloin tutkittiin lääkäreitä, jotka käyttivät työssään akupunktiota tukea antavana hoitomenetelmänä. Tutkimukseen osallistuneet lääkärit ovat valikoituneet tutkimukseen Suomen lääkäriyhdistyksen akupunktiota antavista jäsenistä. Otoksen suuruus oli 100 henkilöä ja vastanneiden osuus oli 78 prosenttia. Tiilikaisen tekemän tutkimuksen mukaan akupunktiota käyttävät lääkärit korostavat oikeiden käyttöaiheiden, kiireettömyyden sekä teknisesti oikein annetun hoidon merkitystä akupunktion onnistumiselle. Myös suurin osa

17 18 lääkäreistä painottaa luottamuksellisen potilas - lääkärisuhteen merkitystä akupunktuurihoidon onnistumisen kannalta. Vastaajista 45,5 prosenttia näki akupunktiohoidon aikana syntyvän hoitosuhteen poikkeavan muista hoitosuhteista, heidän mielestään akupunktiohoidon aikana kontakti on läheisempi ja hoitotilanne intiimimpi kuin muissa hoitosuhteissa. Tiilikainen jatkaa tutkimuksessaan, että akupunktuuria käyttävistä lääkäreistä puolet katsoo, että akupunktuuri on tieteellisesti todistettuihin mekanismeihin perustuva hoitomenetelmä. Runsas neljäsosa lääkäreistä on sitä mieltä, että akupunktuurista on apua potilaille ilman, että kaikkea tarvitsee selittää. Suomalaiset lääkärit korostavat tutkijan mukaan oikeiden indikaatioiden, kiireettömyyden, sekä teknisesti oikein annetun hoidon merkitystä akupunktuurihoidon onnistumiselle. Noin kolmasosa vastaajista katsoo myös psyykkisten vaikutusten sekä ns. porttikontrolliteorian selittävän hyvin akupunktuurin vaikutusmekanismia. Tiilikaisen tutkimuksen mukaan akupunktuuria harjoitetaan Suomessa lähinnä suomalaisen arvomaailman ja länsimaisen lääketieteen lähtökodista käsin. Akupunktuuria käyttävät lääkärit jaetaan tutkijan mukaan, uskonnollisuuden ja akupunktuurin Kiinalaisen filosofian suhtautumisen mukaan neljään ryhmään; 1) uskonnolliset henkilöt, jotka harrastavat Kiinalaista filosofia ja mahdollisesti myös hyväksyvät sen ihmis- ja sairaus käsityksen, 2) ei uskonnolliset henkilöt, jotka ovat kuitenkin kiinnostuneita Kiinalaisesta filosofiasta, 3) uskonnolliset henkilöt, jotka eivät ole kiinnostuneita akupunktuurin Kiinalaisesta taustasta. (Tähän ryhmään kuuluu myös henkilöitä, joita voisi luonnehtia suomalaisiksi kristityiksi). 4) ei uskonnolliset henkilöt, jotka eivät ole kiinnostuneita Kiinalaisesta filosofiasta. Suurin osa suomalaisista akupunktuuria käyttävistä lääkäreistä sijoittuu kahteen viimeiseen ryhmään. Tutkijan mukaan Suomessa akupunktuuria käyttävät lääkärit kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon jonkin verran keskimääristä harvemmin. Yli puolet vastaajista katsoo, että uskon avulla voi parantua ja reilu kolmannes vastaajista uskoo paranemisen rukouksen avulla olevan mahdollista. Lähes puolet akupunktuuria käyttävistä lääkäreistä on kiinnostunut Kiinasta ja

18 19 kiinalaisesta kulttuurista. Mielenkiintoista on myös se, että miehet ovat tämän tutkimuksen mukaan naisia uskonnollisempia. Suomalaisen lääkärin antamassa akupunktuurihoidossa ei siis ole nähtävissä paljonkaan Kiinalaista vaikutusta, vaan sen voidaan katsoa pitkälti mukautuneen suomalaiseen terveyskulttuuriin ja sen lääketieteelliseen järjestelmään. Akupunktuuria käyttävät lääkärit toimivatkin ehkä yhtenä porttina vaihtoehtoisen lääkinnän erilaisille koulukunnille niiden pyrkiessä suomalaisille terveysmarkkinoille ja viralliseen terveydenhuoltojärjestelmään. Kaija Huuhtanen on vuonna 1998 Pro-gradu tutkimuksessa on tutkinut terveyskeskuslääkäreitä, jotka käyttivät normaalin hoidon tukena akupunktiota. Tutkimuksessa oli käytetty strukturoituja tiedonkeruu kaavakkeita. Tarkastelun kohteena olivat kaikki terveyskeskukset Suomessa, eli yhteensä 291 kappaletta. Tutkimuksen tulokset oli analysoitu SAS-tilastointiohjelmalla. Tässä tutkimuksessa tulokset osoittivat, että kaikissa Suomen lääneissä annetaan akupunktiota vähintäänkin yhdessä terveyskeskuksessa. Yleisin syy, miksi lääkärit antoivat akupunktiota vastaanotoillaan oli niska- ja hartiaseudun kiputilat, sekä erilaiset migreeneistä aiheutuvat kiputilat. Tämän tutkimuksen valossa akupunktio oli kipuhoitona suosittu ja tehokas hoitomuoto Tuula Silvola on tehnyt vuonna 2001 Pro-gradu tutkimuksen akupunktion mahdollisuudet synnytyskivun lievittäjänä. Tässä tutkimuksessa on selvitetty akupunktiohoidon vaikutusta synnytyskivun lievittämiseen ja synnytyksen hallintaan, kivun laadun ja sijainnin yhteyttä akupunktion vaikutukseen, sekä akupunktion vaikutusta synnytyksen kulkuun. Tutkimus on suoritettu kvasikokeellisesta tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Kohderyhmäksi tutkija oli valinnut 89 synnyttäjää, jotka olivat saanet kipua lievittävää ja rentoutumista tukevaa akupunktiohoitoa. Aineiston keruu oli tehty kyselylomakkeilla ja tulokset oli analysoitu tilastollisesti. Akupunktiohoidon vaikutusta synnytyskivun voimakkuuteen ja rentoutumiseen mitattiin synnytyksen aikana VAS-mittarin avulla. Synnyttäjä ja kätilö suorittivat mittaukset itsenäisesti toistensa arvioista tietämättä.

19 20 Tutkimuksessa yli 60% synnyttäjistä koki akupunktion auttavan kivun hallinnassa ja rentoutumisessa vähän tai kohtalaisesti, ja lähes puolet synnyttäjistä oli sitä mieltä, ettei se auttanut lainkaan hengittämisessä. Noin joka kuudennen synnyttäjien mielestä akupunktio auttoi hyvin hallitsemaan kipua ja rentoutumaan. 74 % koeryhmän synnyttäjistä haluaisivat akupunktiohoitoa myös seuraavan synnytyksensä aikana. Kivun väheneminen ja synnytyksen hallinnan paraneminen akupunktion jälkeen oli lisännyt synnyttäjien halukkuutta saada akupunktiohoitoa mahdollisen seuraavankin synnytyksen aikana. Katja Tuunasen opinnäytetyö vuonna 1999 oli tehty Helsingin Diakonialaitoksen ylläpitämällä kurvin Huumepoliklinikalla. Siinä tutkittiin Kurvin huumepoliklinikan asiakkaiden kokemuksia ja käsityksiä korva-akupunktiohoidosta vieroitushoidossa. Tutkimus oli tehty kvalitatiivisella menetelmällä. Tutkimusaineisto oli toteutettu teemahaastattelulla ja havainnoilla. Tutkimuksessa oli haastateltu 8 kurvin huumepoliklinikan asiakasta. Tutkimuksissa tuli esille asiakkaiden odotukset korva-akupunktiohoidon suhteen. Tässä tutkimuksessa tekijän mukaan kaikki asiakkaat olivat saaneet korva-akupunktiohoitoa myös aiemmin. Jokaisella haastatteluun osallistuneella asiakkaalla oli aiempi näkemys ja kokemus korva-akupunktiohoidosta. Tuunasen tutkimuksen mukaan valtaosa haastateltavista koki, että korvaakupunktiosta on apua vieroitusoireiden hallinnassa. Vahvin tuntemus asiakkaille oli rauhoittava vaikutus. Akupunktuurin on todettu helpottavan kivussa ja säryssä, mutta se ei ole mikään ihmeidentekijä, vaan oireiden poistaja. Tämän hoidon avulla tutkijan mukaan asiakkaat oppivat huomamaan, että korva-akupunktiohoidon vaikutus saadaan aikaan käyttämällä ihmisen sisäisiä vaikutusmekanismeja. Tuunasen mukaan oli myös osa asiakkaita, joilla ei ollut minkälaista kokemusta korva-akupunktiosta. Kyseessä oli heidän mielestään pelkkä yritys uskotella, että neulat voisivat lievittää vieroitusoireita. Haastatteluun osallistuneet asiakkaat olivat kokenet korva-akupunktiohoidon vaikutuksen olevan heistä

20 21 itsestään kiinni tai ainakin, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa oman hoidon onnistumiseen. 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄ Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää päihdekäyttäjän mielipiteitä ja kokemuksia korva-akupunktiohoidosta. Tässä opinnäytetyössä tarkoitamme päihdekäyttäjällä alkoholiriippuvuuden takia A-klinikalle hoitoon tullutta asiakasta, joka saa osana hoitoa on myös korva-akupunktiohoitoa. 4 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi nitoutuvat toisiinsa. Tutkimuksen analyysi on vahvasti aineistosidonnaista, joten se on riippuvainen tutkijan kyvyistä ja luovuudesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen yhteydessä puhutaan analyysin arvioitavuudesta eli siitä miten lukijan on mahdollista seurata tutkijan päättelyä( Uusitalo 1991, ) Hirsjärvi, Remes ja Saajavaara (2001, 127) neuvovat tutkimusta suunnittelevaa miettimään, kumpi menettelytapa, kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen, selvittää parhaiten tutkimuksessa käsiteltäviä ongelmia. Tässä tutkimuksessa on haluttu saada tutkittavien oma ääni kuuluviin ja siksi tutkimuksen lähtökohdaksi on valittu kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkijat ovat pyrkineet hankimaan tietoa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja todenmukaisesti korva-akupunktiohoidon kokemuksesta kaavakyselyn avulla.

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

AKUPAINANTA HIERONTA

AKUPAINANTA HIERONTA AKUPAINANTA HIERONTA Johdanto Biodrogan akupainanta hieronta on vaikutukseltaan energisoiva ja virkistävä. Hieronta tukee Chin virtausta. Chi (tai Qi) on perinteisessä Kiinalaisessa kulttuurissa esiintyvä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot