PÄIHDEKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA KORVA-AKUPUNKTIOHOIDOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA KORVA-AKUPUNKTIOHOIDOSTA"

Transkriptio

1 PÄIHDEKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA KORVA-AKUPUNKTIOHOIDOSTA Tapio Marttunen - Fevzi Avdiu Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia - ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Sairaanhoitaja ( AMK ) Terveydenhoitaja ( AMK )

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIAN AMMATTIKORKEAKOULU / Helsingin yksikkö Tapio Marttunen Fevzi Avdiu PÄIHDEKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA KORVA-AKUPUNKTIOHOIDOSTA Helsinki, kevät 2003 Sivumäärä: 49 Liitteet: 4 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää päihdekäyttäjien mielipiteitä ja kokemuksia korvaakupunktiohoidosta. Tässä opinnäytetyössä tarkoitamme päihdekäyttäjillä alkoholiriippuvuuden takia A- klinikalle hoitoon tullutta asiakasta, joka saa osana muuta hoitoa myös korva-akupunktiohoitoa. Tutkimusaineiston keräsimme Itäisen terveyskeskuksen yhteydessä toimivan A-klinikan asiakkailta avoimilla kysymyksillä kyselylomakkeiden avulla keväällä Kyselylomakkeet vietiin hoitohenkilökunnalle, jotka jakoivat ne korva-akupunktiohoidossa oleville asiakkaille. Kyselylomakkeita jaettiin kahdellekymmenelle asiakkaalle. Kyselylomakkeita palautettiin takaisin 18 kappaletta. Vastaajista miehiä oli 11, naisia 7. Miehet olivat iältään vuoden välillä ja naiset olivat iältään ikävuoden välillä. Opinnäytetyö tutkimuksemme on kvalitatiivinen ja aineiston analysoimme teemoittelemalla. Käsittelemme opinnäytetyömme teoreettisessa osassa akupunktiohoitomuotoa, sekä esittelemme korvaakupunktiohoidon vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi. Tuomme esille opinnäytetyössämme A-klinikan päihderiippuvaisten asiakkaiden mielipiteet ja kokemukset korva-akupunktiohoidosta. Tuloksien mukaan A-klinikan päihderiippuvaiset korva-akupunktiohoidossa olevat asiakkaat kokivat tämän hoidon tärkeäksi. Asiakkaiden kokemuksien mukaan korva-akupunktio hoito on vaikuttanut positiivisesti heidän vieroitusoireisiinsa. Tutkimustuloksista ilmeni, että suurin osa vastanneista on saanut rauhoittavaa ja rentouttavaa oloa hoidosta. Korva-akupunktiohoitoa saaneet asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä ryhmässä tapahtuvaan hoitoon. Asiasanat: korva-akupunktio, vaihtoehtoiset hoitomuodot, päihdekäyttäjä ja riippuvuus sekä A-klinikka ja päihteet.

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kiinalaisen lääketieteen historia Kiinalaisen lääketieteen perusteoria Vaihtoehtoiset hoitomuodot Korva-akupunktiohoito Päihdekäyttäjä ja riippuvuus A-klinikka ja päihteet A-klinikalla tapahtuva korva-akupunktiohoito Aikaisemmat tutkimukset TUTKIMKSEN TEHTÄVÄ TUTKIMUSEN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimuksen vaiheet ja aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSEN TULOKSET Korva-akupunktiohoidon positiiviset kokemukset Korva-akupunktiohoidon negatiiviset kokemukset Asiakkaiden kokemukset ryhmäakupunktiohoidossa Korva-akupunktiohoidon vaikutus alkoholin käyttöön Asiakkaiden toiveet korva-akupunktiohoidosta Muita mielipiteitä korva-akupunktiohoidosta TUTKIJOIDEN OMAKOHTAISET KOKEMUKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 32

4 LÄHTEET 36 LIITE 1 Tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta 39 LIITE 2 Tutkimuslupahakemus 41 LIITE 3 Helsingin kaupungin tutkimuslupahakemus 43 LIITE 4 Kyselylomake 47

5 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössämme syvennyimme tutkimaan itäisen terveysaseman yhteydessä toimivalla A-klinikalla annettavaa korva-akupunktiohoitoa. Korvaakupunktiohoitoa annetaan siellä päihderiippuvaisille asiakkaille eripituisina hoitojaksoina eli hoitojaksot määräytyvät päihderiippuvaisen oman tarpeen mukaan. A-klinikan hoitohenkilökunnasta osa on saanut koulutuksen korvaakupunktiohoidon antamiseen. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää päihteiden käyttäjien mielipiteitä ja kokemuksia korva akupunktiohoidosta. Tässä tutkimuksessa päihteidenkäyttäjällä tarkoitamme alkoholiriippuvaista A-klinikan asiakasta. Tutkimuksen kohteeksi valitsimme ne päihderiippuvaiset asiakkaat, jotka olivat aloittaneet korva-akupunktiohoidon välisenä aikana eräällä itäisen alueen A-klinikalla. Rajasimme tutkimusajan yhdeksi kuukaudeksi. Teoriapohjamme koostuu akupunktio vaihtoehtohoitomuotoa käsittelevistä kokonaisuuksista. Opinnäytetyön prosessin aikana kokosimme tutkimusaineiston tutkimusaineistomateriaalista ja teoriapohjasta. Korvaakupunktiohoidosta oli verraten vähän saatavana suomenkielistä materiaalia, mutta sitä runsaammin vieraskielistä materiaalia. Korva-akupunktiota on tieteellisesti tutkittu varsin vähän ja se on melko uusi hoitomuoto Suomessa. Korva-akupunktio on nykyään yleistynyt voimakkaasti ja samalla vakiinnuttanut asemansa A-klinikalla yhtenä hoitomuodoista. Korva-akupunktiohoito on perinteinen kiinalainen hoitomuoto, missä korvan akupunktiopisteitä stimuloidaan pistelemällä ihoon hyvin ohuita neuloja. Neulat työnnetään viiteen akupisteeseen, jotka sijaitsevat ihmisen korvalehdellä. Ne ovat shenmen-, sympaticus-, maksa-, munuais- ja keuhkopiste. Korvaakupunktio vähentää päihdemielitekoja ja sillä helpotetaan vieroitusoireita. (Huumeita ry 2002, 1,10.)

6 7 Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan akupunktioita saa käyttää seuraavien sairauksien hoidossa: gynekologiset vaivat (kuukautishäiriöt, lapsettomuus), hengityselinten sairaudet (allergiat, astma, keuhkolaajentuma, keuhkoputkentulehdus, sivuontelotulehdus), hartia, niska ja selkäkivut, neurologiset sairaudet (hermosärky, iskias), psyykkiset häiriöt (ahdistus, masennus), riippuvuushäiriöt (alkoholi, huumeet, tupakka), verenkiertoelimistön sairaudet (anemia, rasitusrintakipu, kohonnut verenpaine, valtimonkovetustauti). (Johnson & Pilkington 2000, ) Korva-akupunktion käyttäminen vieroitukseen on ideaalinen hoitomuoto yhdessä muiden hoitojen kanssa. Vieroitusoireista palautuminen sekä fyysisesti, että psyykkisesti tapahtuu korva-akupunktiohoitopotilailla nopeasti, jolloin muita hoitoja voidaan aloittaa rinnalle tehokkaasti, esimerkiksi terapiat, keskustelut, neuvonta A-klinikoilla, nuorisoasemilla jne. Akupunktionhoidon hyvinä puolina voidaan pitää sitä, että se on halpa hoitomuoto ja että siitä ei voi tulla riippuvaiseksi. Siksi se soveltuu hyvin niin laitos- kuin avohoitoon. Valitsimme aiheeksemme korva-akupunktiohoidon, koska tulevaisuuden hoitotyössä niin sairaanhoitajana kuin terveydenhoitajana tarvitsemme tietoja vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Ammatillisen kehityksen ja asiantuntijuuden kannalta on tärkeää osata ohjata, sekä antaa oikeaa tietoa erilaisista hoitomuodoista. Tulevina terveydenhoidon ammattilaisina tulemme varmasti kohtamaan hoitotyössä päihteidenkäyttäjiä, jotka voisivat saada apua korvaakupunktiohoidosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää A-klinikan päihderiippuvaisten asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia korva-akupunktiohoidosta.

7 8 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksemme teoreettinen osa koostuu kirjallisuuden pohjalta kerätystä aineistosta akupunktio hoitomuodosta, joka tarkoittaa koko kehon akupisteisiin annettavaa hoitoa. Olemme pyrkineet rajamaan teoriaosuuden korvaakupunktiohoitoon, ettei se laajenisi liian suureksi. 2.1 Kiinalaisen lääketieteen historiaa Akupunktuurin kotimaana voidaan pitää Kiinaa. Akupunktio lienee kehittynyt Keltaisen joen laaksossa, kun yritettiin lievittää loukkaantumisen yhteydessä syntynyttä kipua, painamalla kipualueen arimpia kohtia sormella ja myöhemmin kiven kulmalla. (Pöntinen 1983, 13.) Kaivauksista tehdyistä löydöistä päätellen akupunktuuria on harjoitettu Kiinassa jo ainakin vuoden ajan. Legendat kertovat, että taisteluissa ammutut nuolet sopiviin kohtiin osuessaan lievittivät vanhojen soturien pitkäaikaisia vaivoja. Vähitellen kokemusperäisen tiedon karttuessa muodostui järjestelmä, joka kokonaisvaltaisesti huomioi kaikki terveydentilaan vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Aluksi käytettiin kivineuloja, sitten ne valmistettiin luusta, kalanruodoista tai bambusta. Nykyisin ne valmistetaan ruostumattomasta teräksestä, joskus hopeasta tai kullasta. (Hytönen 1997, ) Akupunktuuri on perinteisesti ollut ennaltaehkäisevää hoitoa, jolla taitava lääkäri hoiti potilaansa, ennen kuin tämä ehti sairastua ja potilas suoritti maksun vain siltä ajalta, minkä potilas pysyi terveenä. Potilaan diagnoosi tehtiin usein esimerkiksi potilaan pulssia tunnustelemalla. (Hytönen 1997, ) Akupunktioon liittyvät läheisesti dietetiikka ja fysioterapia ("kasveilla parantaminen"). Länsimaihin tämä hoitomuoto saapui ensimmäisen kerran 1600-luvulla Kiinassa lähetystyötä tehneiden jesuiittojen mukana. Tästä johtuu

8 9 mm. Keski- ja Etelä-Euroopan maallikkojen laaja akupunktuuriharrastus. Amerikassa mm. Osler, joka toi akupunktuuria tunnetuksi, kuului akupunktuurin harrastajiin viime vuosisadan lopulla. Hän kuitenkin pettyi ja lopetti kokonaan, kun hoito erään tärkeän potilaan kohdalla epäonnistui. Tällöin akupunktuuriharrastus sammui Amerikassa vuosikymmeniksi. (Hytönen 1997, ) Kiinassa keisarit kielsivät akupunktuurin viime vuosisadalla, mutta se säilyi kansanomaisena hoitokeinona ja nousi Maon aikana uudelleen tietoisuuteen yksinkertaisena ja halpana menetelmänä länsimaisen lääketieteen ohella. Euroopassa harrastus lienee ollut laajinta Keski-Euroopassa ja Ranskassa. Suomessa Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistykseen kuuluu nykyisin noin 500 jäsentä, joista suuri osa harjoittaa akupunktuuria aktiivisesti vastaanottotyössään. Lääkintöhallitus "laillisti" akupunktuurin yleiskirjeessään vuonna 1975 ja rajoitti neulalla annettavan hoidon lääkäreiden käyttöön. Nykyään akupunktiota saa Suomessa tehdä kuka tahansa (korkeimman oikeuden päätös vuonna 1996: neula-akupunktion antajan ei tarvitse olla lääkäri). Akupunktio ei kuulu lakiin ammatinharjoittajista, joten kukaan ei valvo akupunktion antajia. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että viikonloppukurssilla akupunktiosta jotain kuullut henkilö voi perustaa oman klinikan. (Huhtanen 1998, 154.) Suomessa saa akupunktiota erilaisilla lääkäriasemilla, hoitoklinikoilta esim. A- klinikoilla, sekä on myös kirjava joukko eritasoisia yksityis yrittäjiä mm. kiinalaiset hoitoklinikat ym. Lääkärit ja fysioterapeutit saavat Suomessa ammattinsa lisäkoulutuksena akupunktio-opetusta länsimaisen lääketieteen pohjalta. Näitä koulutuksia järjestävät yleensä lääkärit. Koulutusta järjestävät myös lukuisat yksityiset yrittäjät. (Sailo & Vartti 2000, 237.) Monet suomalaiset lääkärit pitivät kauan aikaa akupunktiota humpuukina ja pilkkasivat sitä antavia kollegoitaan. Nyt suhtautuminen akupunktioon ja muihin täydentäviin hoitoihin on muuttunut, niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Tätä muutosta lääketieteessä osoittaa muun muassa se, että maailman arvostetuimpiin lääkärilehtiin kuuluva British Medical Journal julkaisee

9 10 parhaillaan perusteellisia tieteellisiä katsauksia täydentävistä hoitomuodoista. Yksi niistä käsittelee juuri akupunktiota, jota on tutkittu ja tutkitaan vilkkaasti myös länsimaisin tieteellisin menetelmin. Lehti on tarkemmin julkaissut katsauksia myös muista perinteisistä kiinalaisista hoidoista sekä kasvilääkinnästä. (Sailo & Vartti 2000, 238.) Ensimmäiset lääkärit alkoivat kokeilla Suomessa akupunktiota 1970-luvulla. Uranuurtajia olivat muun muassa apulaisprofessori Pekka Pöntinen ja fysiatri Kimmo Pesonen. Pöntinen alkoi ensimmäisenä puuduttaa leikkauspotilaita akupunktiolla Kajaanin keskussairaalassa. Samoin hän, sekä tohtori Pesonen alkoivat hoitaa erilaisia kiputiloja neulottamalla potilaita. Toimiessaan Tampereen yliopistossa Pöntinen koulutti ainakin tuhat suomalaista lääkäriä antamaan akupunktiohoitoa. Hänen arvionsa mukaan nykyisin noin 500 suomalaista lääkäriä hoitaa potilaita akuneuloilla. Britannian Akupunktiolääkäreiden yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 1500 jäsentä. (Sailo & Vartti 2000, 240.) 2.2 Kiinalaisen lääketieteen perusteoriaa Koko kiinalaisen lääketieteen fysiologia, patologia sekä hoito perustuu perimmiltään yin / yang teorialle. Kaikki ilmiöt mitä luonnossa, ruumiissa tai mielessä tapahtuu voidaan analysoida tämän teorian valossa. Yin ja yang ilmaisee asioiden suhteita toisiinsa. Ne ovat toistensa vastakohtia, koko ajan liikkeessä, ne täydentävät sekä rajoittavat toisiaan ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, eli elimistö tasapainottaa itseään automaattisesti. Jos ihmisen elimistö ei siihen itsessään kykene, seuraa hänelle oireita ja sairauksia, jotka kertovat esimerkiksi Yinin vähyydestä / liiallisuudesta tai Yangin liiallisuudesta / vähyydestä. Hoidossa vahvistetaan esim. Yiniä, jos on kyse Yinin vähyydestä. Pitkään päihteitä käyttäneet ihmiset kärsivät usein Yinin vähyydestä. Yleisiä Yinin vähyysoireita ovat ihmisillä mm. levoton olo, kuumeen tunne iltapäivisin / iltaisin, punaiset poskipäät, yöhikoilu ja jano. (Hytönen 1997, 37.)

10 11 Kiinalaisen filosofian mukaan kaikissa elollisissa olennoissa kiertää jatkuva energiavirta määrättyjä ratoja eli meridiaaneja pitkin. Ihmiskehossa on 12 päämeridiaania, jotka on nimetty sen mukaan, minkä elimen kautta ne kulkevat. Lisäksi on kaksi keskiviivameridiaania, edessä ja takana, sekä lukuisia sivumeridiaaneja, mm. lihas, jänne ja ihomeridiaanit. Akupunktiopisteet sijaitsevat meridiaaneilla ja pisteiden kautta voidaan vaikuttaa energiavirtaukseen. Pisteet sijaitsevat usein pienissä syvennyksissä jänteiden ja lihasten välissä tai luunkuopassa. Kiinalaiset käyttävät pisteitä diagnostiikassa, koska ne tulevat aroiksi tiettyjen sairauksien yhteydessä. Toisaalta pisteiden kautta pyritään vaikuttamaan ihmisen energiaan hieromalla, pistämällä tai lämmittelemällä näitä pisteitä. (Arponen & Valtonen 1982, 113.) 2.3 Vaihtoehtoiset hoitomuodot Vaihtoehtoista hoitoa antava ihminen kerää diagnoosia varten erilaisia merkkejä ja oireita potilaasta kyselemällä, katsomalla, kuuntelemalla ja haistelemalla sekä tunnustelemalla. Niiden perusteella tunnistetaan ihmisen sairaus tai oireyhtymä ja valitaan hoito hänelle. Hoitomenetelminä voivat ihmisellä olla akupunktuuri, moxalla lämmittäminen, yrttilääkintä, painanta, hieronta, kuivakuppaus sekä ruokavalio ja elämäntapa-neuvonta. Hoito voi olla jotain näistä tai näiden yhdistelmiä. Jotta hoitaja ymmärtäisi kokonaisvaltaista suhtautumista ihmisen sairauksiin, hänen täytyy tietää vaihtoehtoisista hoitomuodosta, joita kutsutaan myös luonnonmukaisiksi tai täydentäviksi hoitomuodoiksi. Luonnonmukaisia ne ovat siksi, että melkein kaikki käsittävät ruumiin toimivaksi kokonaisuudeksi eikä sarjaksi erillisiä elintoimintoja. Vaihtoehtoisia menetelmiä käyttävä parantaja pitää omia hoitotapojaan perinteisten menetelmien vastakohtana - siitä nimitys vaihtoehtoinen. Vaihtoehtoisin menetelmin voidaan hoitaa monia sellaisia ihmisen vaivoja, joihin perinteisiä hoitokeinoja ei edes ole olemassa, siksi voidaan puhua myös täydentävistä menetelmistä. Kaikki kolme nimitystä - vaihtoehtoinen, luonnonmukainen ja täydentävä, ovat siis käyttökelpoisia, kokonaisvaltaisesti käsitettyinä. (Van Straten 1990, 9.)

11 12 Pari miljoonaa potilasta käy vuosittain täydentäviä hoitomenetelmiä käyttävien yksityisten parantajien vastaanotolla. Useimmat potilaista, joiden vaivoja vuosia kestänyt tavanomainen hoito ei ole lievittänyt, hyötyvät joillakin tavoin uusista menetelmistä. Täydentävien menetelmien perusajatuksen mukaan potilasta hoidetaan kokonaisuutena, jolloin kiinnitetään sairauden sijasta enemmän huomioita potilaan yksilöllisyyteen, hänen tapaansa reagoida ympäristöönsä ja hänen elimistönsä epänormaalien toimintojen vuorovaikutussuhteisiin, jotka ilmenevät sairautena. Tällaisen hoidon objektiivinen arviointi on vaikeaa, eivätkä monet tavalliset lääketieteelliset tutkimusmenetelmät sovellu siihen. Parhaisiin tuloksiin päästäisiin, jos lääkärit suhtautuisivat tutkimuksiin myötämielisesti ja osallistuisivat myös niihin tarvittaessa. (Van Straten 1990, 9.) 2.4 Korva-akupunktio Korva-akupunktiohoito on perinteinen Kiinalainen hoitomuoto, missä korvan akupunktionpisteitä stimuloidaan pistelemällä ihoon hyvin ohuita neuloja. Neulat laitetaan viiteen akupisteeseen, jotka sijaitsevat ihmisen korvalehdellä. Ne ovat shenmen-, sympaticus-, maksa-, munuais- ja keuhkopiste. Korvaakupunktio vähentää ihmisen päihdemielitekoja ja sillä helpotetaan vieroitusoireita. (Huumeita ry 2002, 1,10.) Akupunktioneulat, jotka asetetaan molempiin korviin vaikuttavat aivojen endorfiinijärjestelmään. Endorfiinit rauhoittavat vieroitusoireista kärsivän ihmisen sietämättömän levotonta oloa. Ihmisen hermosto tasapainottuu, kivut ja ahdistus vähenevät ja koko ihminen rentoutuu. Vaikutus tapahtuu ihmisellä monella tasolla sekä somaattisesti että psykologisesti. (Dialogi 2002/1.) Koko akupunktiohoidon filosofian perusajatuksena on, että akupunktioterapeutit uskovat, että ihmisen sairauden aiheuttaa häiriö kehon elämänenergian eli chin virrassa ja että akupisteiden ärsytys vaikuttaa tasapainottavasti Chihin edistäen henkilön fyysistä, henkistä ja emotionaalista hyvinvointia. Tiettyjen sairauksien aiheuttamat kivut saattavat samalla lievittyä tai lakata kokonaan. Tiettyjen

12 13 akupunktiotekniikoiden tiedetään saavan aikaan voimistavan tai estävän reaktion ihmisen kehossa. Ne vaikuttavat ihmisen sydämensykkeeseen, verenkuvaan, verenkiertoon ja hormonien eritykseen ja saattavat lievittää myös turvotusta ja tulehdusta. Tiettyjen kehon pisteiden neulottelun on osoitettu lisäävän ihmisen valkosolujen määrää ja tehostavan syöjäsolujen toimintaa. Akupunktio parantaa siksi ihmisen vastustuskykyä ja tukee elimistön luonnollisia parantumisprosesseja. Tiettyjen akupisteiden stimulointi lievittää ihmisen kipua ja saattaa myös aiheuttaa hänelle tilapäistä tunnottomuutta. (Johnson & Pilkinton ) 2.5 Päihdekäyttäjä ja riippuvuus Hoitotyössä tarvitsemme tietoa ihmisestä, hänen terveydentilastaan ja sen muutoksista, hoitamisesta ja ympäristöstä, missä ihminen elää ja missä hänen hoitamisensa toteutuu. Hoitotyössä tarvitaan ihmisen päihteiden käytöstä tietoa mm. siitä, miten ihminen pyrkii tyydyttämään omia tarpeitaan päihteiden käyttämisen tai muun vastaavan käyttäytymismuodon avulla. Tieto auttaa ymmärtämään ihmistä, joka näyttää joko toimivan terveyttään haittaavalla tavalla, vaikeuttavan omaa selviytymistään ja / tai jopa tuhoavan mahdollisuuksiaan, sekä ihmistä, joka on päihteistä riippuvainen. Ymmärtäminen taas on ihmisen auttamisen edellytys. (Havio1994, 9.) Ihmisen päihteiden käyttämiseen vaikuttavat voimakkaasti ihmisen elämäntilanteen, elämäntavan ja ympäröivän kulttuurin ominaisuudet. Myös muoti-ilmiöt, saatavuus, halpuus ja sosiaaliset normit näkyvät ihmisen päihteiden käytössä. Syyt ihmisten päihteiden käyttämiseen ovat moninaiset ja lisäksi usein osaksi tai kokonaan tiedostamattomia. Varsinaisia kokemuksia päihteiden vaikutuksista on huumeiden käyttäjillä elävät visuaaliset elämykset, kehontuntemusten voimistuminen, kuulohavaintojen muutokset, näköhavaintojen ja tunteiden voimistuminen, ajan ja paikan kokemuksen muutokset, eri aistihavaintojen muutokset, ajatteluprosessin muutokset, visuaaliset kuvat, joista kehittyy aistiharhoja ja harhanäkyjä, mystiset kokemukset, tietoisuuden laajeneminen, euforia, hyvä olo, rauhantunne ja

13 14 rentoutuminen, apatia, ahdistus, pelko, kauhu, autuus ja haltioituminen. (Havio 1994, 31.) Ihmisellä on olemassa sekä positiivista, että negatiivista riippuvuutta. Positiivinen riippuvuus voi olla esim. kun turvallisuus löytyy rakkaussuhteesta. Riippuvuus muuttuu negatiiviseksi, kun se ehdollistaa ihmisen muuta elämää aiheuttaen psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia. Ihmisen riippuvuus voi syntyä esim. päihteeseen, seksiin, urheiluun jne. Läheisriippuvuus syntyy, kun ihminen on haitallisella tavalla riippuvainen toisesta ihmisestä. Päihde vaikuttaa ihmisen tunne, kokemus ja ajattelumaailmaan. Päihderiippuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat käytetyn aineen ominaisuudet, käytetty määrä, käyttötapa, käyttäjän persoonallisuustekijät ja ympäristö. Yleisimmin Suomessa päihteiden ongelmakäyttö on sekakäyttöä. Tällöin ihminen on riippuvainen monista eri aineista. (Dahl 1997, 128.) Dahlin ja esittämässä mallissa ( Pylkkänen 1986) päihderiippuvuus on sellainen psyykkinen ja fyysisen tila, joka on seurausta elävän organismin ja päihdyttävän aineen välisestä vuorovaikutuksesta. Tähän tilaan kuuluu käyttäytymis- ja muita malleja, joihin aina liittyy ihmiselle pakonomainen tarve saada ainetta, jatkuvasti tai ajoittain, sen psyykkisten vaikutusten vuoksi ja joskus myös poistamaan sitä epämiellyttävää oloa, joka seuraa, kun ollaan ilman ainetta. Ihmisen tarvetta kohottaa annosta, sietokyvyn kasvua (toleranssi), ei välttämättä esiinny. Henkilö voi olla myös riippuvainen useammasta kuin yhdestä aineesta. ( Dahl 1997, ) Riippuvuutta ilmenee ihmisellä kolmella alueella; fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella alueella. Psyykkinen eli henkinen eli sielullinen päihteiden käyttäjä voi jäädä riippuvaiseksi tunnetilasta, jonka päihde aiheuttaa. Hän kokee tarvitsevansa päihdettä voidakseen hyvin, pystyäkseen elämään. Psyykkisen riippuvuuden juuret ovat ihmisen yksilöllisessä historiassa, persoonallisuudessa ja hänen elämäntilanteessaan. (Dahl & Hirschovits 1997, ) Päihteiden käyttäjän fyysinen riippuvuus tarkoittaa, että ihmisen keho on tottunut aineeseen, jolloin käytön lopettaminen saa hänelle aikaan fyysiset vieroitusoireet. Moniin aineisiin kehittyy ihmisellä myös toleranssi eli elimistön

14 15 sietokyky aineelle kasvaa. Toleranssi ei kehity ihmiselle aina samanaikaisesti riippuvuuden kanssa. Fyysistä riippuvuutta voi esiintyä yksinään tai muiden riippuvuuksien kanssa. Ruumiillinen riippuvuus ilmenee ihmisellä aineenvaihdunnan, keskushermoston ja sydämen toiminnan alueilla. Ruumiilliseen riippuvuuteen voi liittyä vieroitusoireita kuten väsymys, pahoinvointi, vilunväreet, vapina, sydämen tykytys, kivut, tuskaisuus, verenpaineen vaihtelut, kouristelu, tajuttomuus, hengitystoiminnan lamaantuminen ja kuolema. ( Dahl 1997, ) Päihteiden käyttäjän sosiaalinen riippuvuus tarkoittaa sitä, että ihmisen sosiaaliset suhteet ja elämäntavat ovat sidoksissa hänen päihteiden käyttämiseensä. Käyttäjän sosiaalinen verkosto valikoituu hänen päihteiden käyttöönsä liittyvän elämäntavan mukaan. Päihdehakuisuus ryhmässä voi olla kiinteä osa haettua tunnetilaa, yhteenkuuluvuutta, johon liittyy mm. seksuaalisuus, seuranhakeminen tai esim. yksinäisyyden ja masennuksen torjunta. (Dahl 1997, ) Ihminen on alkoholisti silloin, kun alkoholin suurkulutus on johtanut ihmisen terveydellisin haittoihin, työssä poisjäämiseen, työpaikan ja asunnon menetykseen, perheen hajoamiseen tai lasten huoltajuuden menetykseen juomiseen takia. Alkoholismin varhaisvaiheena voidaan pitää vähintään 3-4 päivittäisen alkoholiannoksen kulutusta. (Halmesmäki 2000, 6.) Huumeiden käyttäjien kokemuksia päihteenkäytön syistä on tutkittu, ja syiksi on todettu mm. itsetutkiskelu, tietoisuuden laajentaminen, pako todellisuudesta, hyvänolon tunne, stimulaatio, kehontunteen lisääminen, rentoutus, havaintomaailman laajentuminen, luovuuden lisääminen ja mystiset kokemukset. (Havio 1995, 31.) Alkoholistit sanovat joidenkin tutkimusten mukaan juovansa paetakseen vaikeuksiaan, tavan vuoksi ja alkoholihimon ajamana. Muina perusteluina alkoholin ongelmakäytölle on esitetty kontaktivaikeuksia, psyykkisiä vaikeuksia ja vapaa-ajan täyttyminen. Kohtuukäyttäjät korostavat usein juovansa enimmäkseen tavan vuoksi, ja vain harva juo paetakseen vaikeuksiaan,

15 16 toisaalta perustelut suurkuluttajien ja kohtuukäyttäjien juomiselle ovat useiden tutkimusten mukaan varsin samanlaisia. (Havio 1995, 31.) 2.6 A-klinikka ja päihteet A-klinikat ovat päihdeongelmaisille ja heidän omaisilleen tarkoitettuja avohoitoyksikköjä, joiden henkilökuntaan kuuluu johtaja, sosiaaliterapeutteja, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja toimistotyöntekijöitä. Hoidon perustana ovat asiakkaan omat tavoitteet ja vapaaehtoisuus. Asiakas ei saa valmista ratkaisumallia, vaan hänen kanssaan neuvotellaan ja määritellään tavoitteet, jotka ovat realistisesti saavutettavissa, sekä keinot, mitä tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään. Asiakkaalla on mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin työntekijän kanssa, mutta myös ryhmäkeskusteluihin työntekijän sekä muiden perheenjäsenten kanssa. Myös lääketieteellinen hoito on tärkeää. Hoidon muoto ja pituus A-klinikalla määräytyy asiakkaan oman tarpeen mukaisesti. Hoito on aina luottamuksellista, eikä ilman asiakkaan suostumusta anneta ulkopuolisille mitään tietoja hänen hoidostaan. A-klinikan yhteistyö muiden tahojen kanssa saattaa kuitenkin usein palvella asiakkaan etua. (Immonen, Murto, Pajunen & Österberg 1980, 1.) Päihteet voidaan jaotella monella eri tavalla. Päihde on yleisin nimike kaikille kemiallisille aineille, jotka elimistöön joutuessaan aiheuttavat päihtymyksen tunteen ja / tai humalatilan. Suomessa tupakka ja alkoholi määritellään ns. sosiaalisiksi päihteiksi. Huume- käsitettä käytetään usein epämääräisesti tarkoittamaan muita päihteitä kuin alkoholia ja tupakkaa. Huumausaineiksi luokitellut aineet määritellään huumausainelaissa. Niihin kuuluvat jotkut lääkkeet, sienet ja ns. klassiset huumeet kuten kannabis, LSD, heroiini, amfetamiini jne. sekä uudet kemiallisesti valmistetut designer- huumeet. Huumausaineet voidaan jakaa vaikutuksensa perustella alaryhmiin seuraavasti; keskushermostoa kiihottavat aineet ja keskushermostoa lamaavat aineet. Päihteet vaikuttavat kehoon eri tavoin. Niiden vaikutus riippuu mm. käytetystä aineesta, aineen epäpuhtauksista, käyttötavasta, käyttömäärästä ja siitä, kuinka usein ja pitkään ihminen ainetta on käyttänyt. Päihteitä voidaan käyttää monin

16 17 eri tavoin; suun kautta (pureskelu, imeminen, nieleminen, nuuskaamalla, imeyttämällä limakalvoilta tai iholta), lihaksen- tai suonensisäisesti ja imppaamalla. (Dahl 2002, 5.) A-klinikalla tapahtuva korva-akupunktiohoito A-klinikan suorittama korva-akupunktiohoito muodostuu ensin noin 20 minuutin alkuinfosta, minkä aikana kerrotaan asiakkaalle, miten hoitoa annetaan ja mitä hoidon aikana tapahtuu. A-klinikka suosii 12 kerran hoitojaksoja, joita on asiakkaalla 2 3 kertaa viikossa. Tämän jälkeen on vielä mahdollisuus saada kerran viikossa tapahtuvaa tukea antavaa korva-akupunktiohoitoa, sekä tarvittaessa on mahdollisuus saada vielä lisää hoitokertoja asiakkaan omien tuntemusten mukaan. Akupunktiohoito tapahtuu ns. elävässä ryhmässä, missä on asiakkaita eri hoitovaiheissa. Hoitoaikana asiakkaiden on hyvä istua hiljaa, rentoutua, tuulettaa ajatuksiaan tai meditoida. Tupakanpoltto tai kahvin juonti ei ole suositeltavaa ½ tuntia ennen ja jälkeen hoidon. Asiakkaan tulisi kertoa ennen hoitoa hoitajalle mahdollisista terveysongelmistaan, näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä, joita voi olla esim. pahoinvointi tai huimaus. 2.7 Aikaisemmat tutkimukset Suomessa yhden laajimmista akupunktio pro-gradu tutkimuksista on tehnyt Marja Tiilikainen. Tutkimuksessa on selvitetty akupunktion käyttöä Suomessa. Tutkielma on tehty vuonna 1992, jolloin tutkittiin lääkäreitä, jotka käyttivät työssään akupunktiota tukea antavana hoitomenetelmänä. Tutkimukseen osallistuneet lääkärit ovat valikoituneet tutkimukseen Suomen lääkäriyhdistyksen akupunktiota antavista jäsenistä. Otoksen suuruus oli 100 henkilöä ja vastanneiden osuus oli 78 prosenttia. Tiilikaisen tekemän tutkimuksen mukaan akupunktiota käyttävät lääkärit korostavat oikeiden käyttöaiheiden, kiireettömyyden sekä teknisesti oikein annetun hoidon merkitystä akupunktion onnistumiselle. Myös suurin osa

17 18 lääkäreistä painottaa luottamuksellisen potilas - lääkärisuhteen merkitystä akupunktuurihoidon onnistumisen kannalta. Vastaajista 45,5 prosenttia näki akupunktiohoidon aikana syntyvän hoitosuhteen poikkeavan muista hoitosuhteista, heidän mielestään akupunktiohoidon aikana kontakti on läheisempi ja hoitotilanne intiimimpi kuin muissa hoitosuhteissa. Tiilikainen jatkaa tutkimuksessaan, että akupunktuuria käyttävistä lääkäreistä puolet katsoo, että akupunktuuri on tieteellisesti todistettuihin mekanismeihin perustuva hoitomenetelmä. Runsas neljäsosa lääkäreistä on sitä mieltä, että akupunktuurista on apua potilaille ilman, että kaikkea tarvitsee selittää. Suomalaiset lääkärit korostavat tutkijan mukaan oikeiden indikaatioiden, kiireettömyyden, sekä teknisesti oikein annetun hoidon merkitystä akupunktuurihoidon onnistumiselle. Noin kolmasosa vastaajista katsoo myös psyykkisten vaikutusten sekä ns. porttikontrolliteorian selittävän hyvin akupunktuurin vaikutusmekanismia. Tiilikaisen tutkimuksen mukaan akupunktuuria harjoitetaan Suomessa lähinnä suomalaisen arvomaailman ja länsimaisen lääketieteen lähtökodista käsin. Akupunktuuria käyttävät lääkärit jaetaan tutkijan mukaan, uskonnollisuuden ja akupunktuurin Kiinalaisen filosofian suhtautumisen mukaan neljään ryhmään; 1) uskonnolliset henkilöt, jotka harrastavat Kiinalaista filosofia ja mahdollisesti myös hyväksyvät sen ihmis- ja sairaus käsityksen, 2) ei uskonnolliset henkilöt, jotka ovat kuitenkin kiinnostuneita Kiinalaisesta filosofiasta, 3) uskonnolliset henkilöt, jotka eivät ole kiinnostuneita akupunktuurin Kiinalaisesta taustasta. (Tähän ryhmään kuuluu myös henkilöitä, joita voisi luonnehtia suomalaisiksi kristityiksi). 4) ei uskonnolliset henkilöt, jotka eivät ole kiinnostuneita Kiinalaisesta filosofiasta. Suurin osa suomalaisista akupunktuuria käyttävistä lääkäreistä sijoittuu kahteen viimeiseen ryhmään. Tutkijan mukaan Suomessa akupunktuuria käyttävät lääkärit kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon jonkin verran keskimääristä harvemmin. Yli puolet vastaajista katsoo, että uskon avulla voi parantua ja reilu kolmannes vastaajista uskoo paranemisen rukouksen avulla olevan mahdollista. Lähes puolet akupunktuuria käyttävistä lääkäreistä on kiinnostunut Kiinasta ja

18 19 kiinalaisesta kulttuurista. Mielenkiintoista on myös se, että miehet ovat tämän tutkimuksen mukaan naisia uskonnollisempia. Suomalaisen lääkärin antamassa akupunktuurihoidossa ei siis ole nähtävissä paljonkaan Kiinalaista vaikutusta, vaan sen voidaan katsoa pitkälti mukautuneen suomalaiseen terveyskulttuuriin ja sen lääketieteelliseen järjestelmään. Akupunktuuria käyttävät lääkärit toimivatkin ehkä yhtenä porttina vaihtoehtoisen lääkinnän erilaisille koulukunnille niiden pyrkiessä suomalaisille terveysmarkkinoille ja viralliseen terveydenhuoltojärjestelmään. Kaija Huuhtanen on vuonna 1998 Pro-gradu tutkimuksessa on tutkinut terveyskeskuslääkäreitä, jotka käyttivät normaalin hoidon tukena akupunktiota. Tutkimuksessa oli käytetty strukturoituja tiedonkeruu kaavakkeita. Tarkastelun kohteena olivat kaikki terveyskeskukset Suomessa, eli yhteensä 291 kappaletta. Tutkimuksen tulokset oli analysoitu SAS-tilastointiohjelmalla. Tässä tutkimuksessa tulokset osoittivat, että kaikissa Suomen lääneissä annetaan akupunktiota vähintäänkin yhdessä terveyskeskuksessa. Yleisin syy, miksi lääkärit antoivat akupunktiota vastaanotoillaan oli niska- ja hartiaseudun kiputilat, sekä erilaiset migreeneistä aiheutuvat kiputilat. Tämän tutkimuksen valossa akupunktio oli kipuhoitona suosittu ja tehokas hoitomuoto Tuula Silvola on tehnyt vuonna 2001 Pro-gradu tutkimuksen akupunktion mahdollisuudet synnytyskivun lievittäjänä. Tässä tutkimuksessa on selvitetty akupunktiohoidon vaikutusta synnytyskivun lievittämiseen ja synnytyksen hallintaan, kivun laadun ja sijainnin yhteyttä akupunktion vaikutukseen, sekä akupunktion vaikutusta synnytyksen kulkuun. Tutkimus on suoritettu kvasikokeellisesta tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Kohderyhmäksi tutkija oli valinnut 89 synnyttäjää, jotka olivat saanet kipua lievittävää ja rentoutumista tukevaa akupunktiohoitoa. Aineiston keruu oli tehty kyselylomakkeilla ja tulokset oli analysoitu tilastollisesti. Akupunktiohoidon vaikutusta synnytyskivun voimakkuuteen ja rentoutumiseen mitattiin synnytyksen aikana VAS-mittarin avulla. Synnyttäjä ja kätilö suorittivat mittaukset itsenäisesti toistensa arvioista tietämättä.

19 20 Tutkimuksessa yli 60% synnyttäjistä koki akupunktion auttavan kivun hallinnassa ja rentoutumisessa vähän tai kohtalaisesti, ja lähes puolet synnyttäjistä oli sitä mieltä, ettei se auttanut lainkaan hengittämisessä. Noin joka kuudennen synnyttäjien mielestä akupunktio auttoi hyvin hallitsemaan kipua ja rentoutumaan. 74 % koeryhmän synnyttäjistä haluaisivat akupunktiohoitoa myös seuraavan synnytyksensä aikana. Kivun väheneminen ja synnytyksen hallinnan paraneminen akupunktion jälkeen oli lisännyt synnyttäjien halukkuutta saada akupunktiohoitoa mahdollisen seuraavankin synnytyksen aikana. Katja Tuunasen opinnäytetyö vuonna 1999 oli tehty Helsingin Diakonialaitoksen ylläpitämällä kurvin Huumepoliklinikalla. Siinä tutkittiin Kurvin huumepoliklinikan asiakkaiden kokemuksia ja käsityksiä korva-akupunktiohoidosta vieroitushoidossa. Tutkimus oli tehty kvalitatiivisella menetelmällä. Tutkimusaineisto oli toteutettu teemahaastattelulla ja havainnoilla. Tutkimuksessa oli haastateltu 8 kurvin huumepoliklinikan asiakasta. Tutkimuksissa tuli esille asiakkaiden odotukset korva-akupunktiohoidon suhteen. Tässä tutkimuksessa tekijän mukaan kaikki asiakkaat olivat saaneet korva-akupunktiohoitoa myös aiemmin. Jokaisella haastatteluun osallistuneella asiakkaalla oli aiempi näkemys ja kokemus korva-akupunktiohoidosta. Tuunasen tutkimuksen mukaan valtaosa haastateltavista koki, että korvaakupunktiosta on apua vieroitusoireiden hallinnassa. Vahvin tuntemus asiakkaille oli rauhoittava vaikutus. Akupunktuurin on todettu helpottavan kivussa ja säryssä, mutta se ei ole mikään ihmeidentekijä, vaan oireiden poistaja. Tämän hoidon avulla tutkijan mukaan asiakkaat oppivat huomamaan, että korva-akupunktiohoidon vaikutus saadaan aikaan käyttämällä ihmisen sisäisiä vaikutusmekanismeja. Tuunasen mukaan oli myös osa asiakkaita, joilla ei ollut minkälaista kokemusta korva-akupunktiosta. Kyseessä oli heidän mielestään pelkkä yritys uskotella, että neulat voisivat lievittää vieroitusoireita. Haastatteluun osallistuneet asiakkaat olivat kokenet korva-akupunktiohoidon vaikutuksen olevan heistä

20 21 itsestään kiinni tai ainakin, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa oman hoidon onnistumiseen. 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄ Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää päihdekäyttäjän mielipiteitä ja kokemuksia korva-akupunktiohoidosta. Tässä opinnäytetyössä tarkoitamme päihdekäyttäjällä alkoholiriippuvuuden takia A-klinikalle hoitoon tullutta asiakasta, joka saa osana hoitoa on myös korva-akupunktiohoitoa. 4 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi nitoutuvat toisiinsa. Tutkimuksen analyysi on vahvasti aineistosidonnaista, joten se on riippuvainen tutkijan kyvyistä ja luovuudesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen yhteydessä puhutaan analyysin arvioitavuudesta eli siitä miten lukijan on mahdollista seurata tutkijan päättelyä( Uusitalo 1991, ) Hirsjärvi, Remes ja Saajavaara (2001, 127) neuvovat tutkimusta suunnittelevaa miettimään, kumpi menettelytapa, kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen, selvittää parhaiten tutkimuksessa käsiteltäviä ongelmia. Tässä tutkimuksessa on haluttu saada tutkittavien oma ääni kuuluviin ja siksi tutkimuksen lähtökohdaksi on valittu kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkijat ovat pyrkineet hankimaan tietoa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja todenmukaisesti korva-akupunktiohoidon kokemuksesta kaavakyselyn avulla.

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

AKUPAINANTA HIERONTA

AKUPAINANTA HIERONTA AKUPAINANTA HIERONTA Johdanto Biodrogan akupainanta hieronta on vaikutukseltaan energisoiva ja virkistävä. Hieronta tukee Chin virtausta. Chi (tai Qi) on perinteisessä Kiinalaisessa kulttuurissa esiintyvä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot