2 dg? 2dg ja kognitiivinen terapia / 1. Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 dg? 2dg ja kognitiivinen terapia / jari.lahti@helsinki.fi 1. Sisältö"

Transkriptio

1 Masennuksen, ahdistuksen ja päihteiden negatiivinen kehä kognitiivisen terapian näkökulmasta Koulutussuunnittelija, VTT Antti Weckroth Dos., psykoterapeutti (YET) Jari Lahti 17/2/12 Ahdistus, masennus, päihteet ja Järvenpään sosiaalisairaala kognitiivinen / Helsingin terapia yliopisto / Jari / Järvenpää Lahti&Antti Weckroth 1 Sisältö Tausta: 2dg, yleisyys, kehitys Kognitiivinen terapia ja 2 dg: Yleispiirteitä Yheistyösuhde Käsitteellistäminen Kognitiivisia tekniikoita Behavioraalisia tekniikoita Tuloksellisuus: KT & 2dg 2 2 dg? Päihteidenkäyttö (F10.0) aiheuttaa psyykkisiä oireita päihtymystilanteessa (F10.03) vieroitusvaiheessa (DT F10.4) provosoi psykoottsia häiriöitä (F10.5) jäännöstilana esiintyvät tai viivästyneet oireet (F10.6) Psyykkinen sairaus aiheuttaa päihteidenkäyttöä itselääkintänä oireisiin Päihderiippuvuus ja psyykkinen sairaus samanaikaisesti (varsinainen kaksoisdiagnoosi) persoonallisuushäiriöt mielialahäiriöt ahdistuneisuushäiriöt skitsofrenia (mukaeltu Mäkelä,R. Alkoholiriippuvuus ja muu psyykkinen sairastuvuus. Teoksessa: Päihdelääketiede) 3 1

2 Psykiatristen häiriöiden prevalenssi alkoholin väärinkäyttäjillä ja alkoholiriippuvaisilla Komorbidi häiriö Alkoholin väärinkäyttö Alkoholiriippuvuus National Comorbidity Vuosi (%) Odds ratio Vuosi (%) Odds ratio Survey 1 Mielialahäiriöt * Vakava masennus * Kaksisuuntainen mielialahäiriö * Ahdistushäiriöt * Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö(gad) * Paniikkihäiriö PTSD * Epidemiologic Catchment Area 2 study Elinikäinen(%) Odds ratio Elinikäinen(%) Odds ratio Skitsofrenia NOTES: *Odds ratio was significantly different from 1 at 0.05 level. The odds ratio represents the increased chance that someone with alcohol abuse or dependence will have the comorbid psychiatric disorder (e.g., a person with alcohol dependence is 3.6 times more likely to also have a mood disorder compared to a person without alcohol dependence). The 1 year rate of a disorder reflects the percentage of people who met the criteria for the disorder during the year prior to the survey. The lifetime rate reflects the percentage of people who met the criteria for the disorder at any time in their lifetime. SOURCES: 1 Kessler et al Regier et al Kognitiivis-behavioraalisen työskentelyn yleispiirteitä (Cottraux, 1993) Ennalta harkittu rakenne ja sisältö Keskittyy ajankohtaisiin ongelmiin Ongelmakäyttäytymisen jatkuva tarkkailu Pyrkimys kehittää asiakkaan kontrollia ongelmakäyttäytymisen suhteen Asiakkaan kanssa käydään läpi uusia selviytymiskeinoja ja parannetaan entisiä Empiirisesti tutkittuja tekniikoita 5 6 2

3 Yhteistyösuhde Yhteistyösuhde (engl. working alliance) Laaja-alaisesti vaikuttava tekijä muutosta hakevalla henkilöllä Yhteistyösuhteen voimakkuus ennustaa sitoutumista ja lopputulosta Kolme yhteistyösuhteen osa-aluetta (esim. Bordin 1979) Yhteinen näkemys tavoitteista (Goals) Sidos (Bond): asiantuntijan ja as:n välisen suhteen luonne (esim. luottamus, kiintymys) Tehtävät (Tasks): yhteinen sopimus tehtävistä 7 Työskentelyn vaiheet: Sitouttaminen (esim. motivoiva työskentely) Arviointi (dg, laboratoriokokeet, kyselyt) Interventio (seuranta, KT) Integrointi muihin palveluihin ja ylläpito (retkahdusten esto) 8 Sitouttaminen: Motivoiva haastattelu: direktiivinen ja asiakasta kunnioittava lähestymistapa Ambivalenssin läpikäynti Asiakkaan päämäärien luominen Toimenpiteistä sopiminen Tuloksellisuus: psykoosipotilaiden lääkkeidenkäyttö koheni komplianssiterapilla (Kemp et al 1998) 9 3

4 Arviointi Alku, (väli) ja loppuarvio: Oireiden hahmottaminen: sisältö, sanoma etc. Oireiden vaikeusaste (globaali) ja ulottuvuudet (esim. stressi) käsitteellistäminen Jatkuva arviointi: Lääkityksen seuranta / käyttö- tai juomapäiväkirja oirepäiväkirja ajatuspäiväkirja 10 KÄSITTEELLISTÄMINEN? Conceptual: käsitteellinen conceptualize: muodostaa itselleen käsitys jstk conceptualization Case ( tapaus ) formulation ( täsmälliseen sanamuotoon laatiminen ) K on kooste sen arvioinnista mikä on aiheuttanut tai mikä ylläpitää potilaan interpersoonallisia tai intrapsyykkisiä ongelmia tai käyttäytymisongelmia sekä mitä muuttamalla potilas voisi paremmin : Karila, Holmberg, Laaksonen Kartta ja toimintasuunnitelma Korostaa tutkivaa yhteistyösuhdetta ( kollaboratiivinen empirismi / ohjattu löytäminen ) sekä jäsennettyä ja tavoitehakuista terapeuttista työskentelyä Ohjenuora 11 KÄSITTEELLISTÄMINEN? Huomio keskitetään ongelmalliseen käyttäytymiseen (fokus) Työoletusten laadinta ongelmakäyttäytymistä säätelevistä tekijöistä (hypoteesit) Käsitteellistämisen laatu (osuvuus) määritelty suhteessa hoitotulokseen (arviointi) 12 4

5 Tehtävä: OMA pelko (20 min) Tee kognitiivisen terapian mukainen käsitteellistämismalli jostakin omasta pelostasi. Kirjoita seuraavista ajatuksista, tunteista ja toiminnasta: Mitä tilanteet pelottavat? Minkälaisia ajatuksia pelottaviin tilanteisiin liittyy? Mistä sinuun tai maailmaan liittyvistä totuuksista ne kertovat? Miltä sinusta tuntuu näissä tilanteissa ja kuinka voimakkaita tunteet ovat (0 100)? Miten toimit? Mitä pelkäät? 13 Pelkoni: A) Tilanteet, joissa pelkään: 14 ABC-malli (Albert Ellis) Aktivoiva tapahtuma A B C Uskomus (Belief) Tunne/ Toiminta Consequence 15 5

6 A B C Vaikeaa ymmärtää matematiikan koealuetta En tajuu tätä yhtään! Ahdistaa / toivottomuus/ Juominen Ymmärrän tän kyllä lopulta ja pärjään Innostunut 16 Seuraukset (+/-): +: rentouttaa, pääsee pois hetkeksi -: masentaa, ei saa aikaiseksi mitään, tippuu kelkasta Lipsahdus / retkahdus: Otan ensin muutaman ja sitten iltaa kohti aina enemmän Valmisteleva toiminta: Minun päihteidenkäyttöni Laukaisevat tekijät: Taustatekijät: Isällä viinaongelma Riitoja perheessä Lähibaari Juhlat Kotibileet Uskomukset / elämää ohjaavat säännöt: Muutaman jälkeen tuntuu hyvältä Pääsen hyvin juttuun kun otan Mä en kestä vieroitusoireita Välittömät ajatukset: Anna mennä vaan Nyt maistuisi - raukea ja lämmin tunne Jätän auton kotiin Haen valmiiksi normaalin annoksen Luvan antavat uskomukset: Ainahan yhden voi ottaa Tämän olen kyllä ansainnut Mielihalu: tekee mieli ottaa ja ajattelen vaan siitä seuraavaa hyvää fiilistä 17 Kognitiivisia ja behavioraalisia tekniikoita: case depressio ja päihteet 18 6

7 Toimintasuunnitelma / Kognitiivisia tekniikoita KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) Uskomusten kartoittaminen ja niiden kanssa työskentely (kyseenalaistaminen) - Depression kognitiivinen triadi / Ahdistusta laukaisevat ajatukset - Päihteisiin liittyvät positiivisen muutoksen odotukset ja lievitys - Päihteisiin liittyvät luvan antavat uskomukset vs. - Päihteisiin liittyvät hallintauskomukset Hyötyjen ja haittojen erittely Mielikuvaharjoitukset (riskitilanteet & mieliteon kasvaminen) Vastuun teeman käsittely Syventävän kyselyn tekniikka - katastrofiuskomusten & mustavalkoajattelun käsittely - mitä sinulle merkitsee? mitä tarkoittaisi jos ystäväsi 17/2/12 Ahdistus, masennus, nauraisivat päihteet ja kognitiivinen sinulle? terapia 19 Harjoitus: Itsehavainnointi (30min) Menkää päivän alussa muodostettuihin : neljään ryhmään. Yksi ryhmästä on terapeutti ja toinen asiakas. Muut toimivat tarkkailijoina. Harjoitelkaa itsehavainnointitehtävän antamista asiakkaalle (1. tapaaminen) ja sen läpikäymistä yhdessä asiakkaan kanssa (2.tapaaminen). Tapaamisten välillä asiakas täyttää ajatuspäiväkirjan. Havainnoinnin kohteen voit valita vapaasti (esim. masennus, ahdistus, päihteidenkäyttö. Voit terapeuttina käyttää valmista ajatuspäiväkirjaa tai rakentaa asiakkaallesi oman itsehavainnointimallin (tyhjä paperi asiakkaan ajatus- /toimintapäiväkirjan rakentamiseen). Vaihtakaa roolia noin 15 min jälkeen. 20 Jatkoa ; KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) ITSEHAVAINNOINTI Oman tilanteen seuraaminen --> juomapäiväkirja tai ajatuspäiväkirja (DTR) Huomatessasi haluavasi käyttää, kysy itseltäsi, Mitä mielessäni liikkuu juuri nyt? Tämän jälkeen kirjoita mahdollisimman nopeasti ajatuksesi kohtaan välittömät ajatukset. tilanne Toimiva ajattelutapa* (pvä, klo, (usko: 0 100) paikka ) Välittömät ajatukset (usko: 0 100) Mieliteko / tunteet (voimakkuus 0 100) Seuraukset (ajatukset, mieliteko/tunteet, toiminta) * 1) Mikä konkreettisesti puhuu välittömän ajatuksen puolesta tai vastaan?, 2) Voiko tilannetta nähdä muulla tavalla?, 3) Mikä on pahinta tai parasta mitä voi tapahtua? Mikä on kaikkein todennäköisintä? 4) Mitä voin tehdä selvitäkseni tilanteesta rakentavalla tavalla? 5) Mitä hyötyä tai haittaa on siitä, että muuttaisin suhtautumistani tilanteeseen? 6) Miten auttaisin ystävääni jos hän olisi samanlaisessa tilanteessa? 21 7

8 HARJOITUS: TILANNEANALYYSI (30 min) Palauta mieleesi joku viimeaikainen tilanne, jossa toimit tavalla, johon et ole tyytyväinen, tai jota olet jälkeenpäin saanut katua. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa lipsuit käyttämään päihteitä, menetit malttisi, suutuit tai turvauduit itsetuhokäyttäytymiseen tai väkivaltaan. Tai se voi olla tilanne, jossa ärsytit toista osapuolta niin, että tämä menetti malttinsa. Ketkä olivat läsnä? Missä ja milloin? Mitä tapahtui? Mikä oli kriittinen hetki? Mikä oli reaktiosi? Mitä sanoit tai teit? Mitä tunsit? Mitä ajattelit? Mitkä olivat reaktiosi seuraukset? Miten tilanne sinun kannaltasi päättyi? Kuvaa miten olisit halunnut tilanteen päättyvän. Jos tilanne ei päättynyt kuten olisit halunnut, yritä kuvata miksi. Miten haluat toimia vastaavassa tilanteessa tulevaisuudessa? 22 Jatkoa ; KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) Riskitilanteiden analysointi (esim. funktioanalyysi) Päämääränä rohkaista havaitsemaan alkoholiongelma joukkona osaongelmia Tarkastellaan säännönmukaisuuksia alkoholinkäytössä Ulkoiset ärsykkeet laukaisevat tekijät Kognitio ajatukset Affekti tunteet Vaste toiminta Positiiviset seuraukset hyvää Negatiiviset seuraukset huonoa

9 Sisäinen puhe 25 BEHAVIORAALISIA TEKNIIKOITA (mukailtu Beck et al. 1993) Tavoite: vähentää päihdehaittoja ja palauttaa asiakkaan toiminta depressiota edeltävälle tasolle (vähentää potilaan vetäytymistä ja aloittaa toiminta) Päihteetön toiminta (päihteettömiä positiivisen vahvistamisen aktiviteetteja) työ, harrastukset ja sosiaaliset toiminnot Käyttäytymiskokeilut (mitä jos kokeilisitkin tehdä?) sarja pienia kokeiluja, joilla testataan/kyseenalaistetaan asiakkaan negatiivisia hypoteeseja tai ideoita itsestaan

10 JATKOA; BEHAVIORAALISIA TEKNIIKOITA (mukailtu Beck et al. 1993) Viestintätaitojen harjoittelu (esim. kieltäytyminen / jämäkkyys) Rooliharjoitukset (taitojen harjoittelu käynnillä) Ongelmanratkaisu 1) ongelman tarkka määritys 2) erilaisten ratkaisumallien hahmottaminen, 3) eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen puntarointi, 4) Jonkun vaihtoehdon valinta, 5) Valitun vaihtoehdon harjoittelu ja testaus 6) lopputuloksen arviointi ja ratkaisumallin täsmentäminen Vähittäisen muuttamisen harjoitukset (pienin askelin kohti päämäärää) Fyysinen harjoittelu Riskitilanteiden kontrollointi Aktiviteettien aikatauluttaminen ; Erikoisprojektiresepti ; tekemisten suunnittelu elämän päämäärien mukaan, jolloin niihin motivaatiota 28 SOSIAALISEN TILANTEEN TYÖSTÄMINEN Usein kognitiivisen terapian kirjallisuudessa rivien välissä usein tavoitteina muutokset sos.tilanteessa tai suhtautumisessa sosiaalisiin tilanteisiin Dysfunktionaaliset (stressi/ houkutukset) ihmissuhteet viestintätaidot, jämäkkyys, rooliharjoitukset (EI!) riskitilanteiden kontrollointi luopuminen ja korvaaminen Sosiaalisiin tilanteihin liittyvä jännitys (uskomukset ja tunteet) Rentoutuminen (erit. sosiaalinen fobia) 29 Miten työskennellä? Kognitiivinen terapia pähkinänkuoressa Depressio-oireiden toistuva arviointi ja palaute (esim. BDI) ja päihteidenkäytön jatkuva seuraaminen Ajatuspäiväkirja (DTR) ja päihdepäiväkirja Uskomusten tutkiminen 1) dysfuktionaalisen uskomuksen vastaiset todisteet 2) em. uskomusten yhteydet todellisiin kokemuksiin 3) uskomusten testaaminen suunnitelluilla harjoituksilla Depressio-oireiden ja päihteidenkäyttötilanteiden käsitteellistäminen, ymmärtäminen, hyväksyminen Tilanteiden analysointi (funktioanalyysi) Tunteiden validointi Miten vaikuttavat käyttäytymiseen? Korvaava mielekäs käyttäytyminen Rohkaisu ja jatkuva kannustaminen 30 10

11 Tuloksellisuus?: KT & persoonallisuushäiriöt & päihteet Dialektinen käyttäytymisterapia Linehan et al (1999) AJA; RCT / suisidaalisuutta, epävakaa persoonallisuus & huumeidenkäyttöä 12 kk hoito vs TAU 16 kk seuranta: DKT ryhmässä vähemmän huumeidenkäyttöä, pysyivät hoidossa paremmin, sosiaalinen sopeutuminen parempi Vanden Bosch et al (2002) AB RCT ; N=58 naista; epävakaa persoonallisuus ja puolella päihdeongelma DKT vs TAU Epävakaan persoonallisuuden oirehtiminen vähempää Ei eroa päihteidenkäytössä 31 Manchesterin psykoosi ja päihteet tutkimus Barrowclough et al (2000) AJP; Haddock et al (2003) BJP RCT tutkimus jossa arvioitiin integroidun hoidon (TAU + motivoiva työskentely, perheterapia ja kognitiivinen terapia; yht.n.40 käyntiä n.9kk aikana) tehoa päihdeongelmaisilla skitsofreenikoilla (vs. TAU) Yleinen toimintakyky (GAF) korkeampi tutkimusryhmällä 9, 12 & 18 kk:n jälkeen Positiivisten ja negatiivisten oireiden lasku kontrolleja suurempi 9 & 18 kk:n jälkeen Päihdemuuttujissa merkitsevä ero tutkimusryhmän hyväksi RCT tutkimuksissa yhden käynnin motivoiva haastattelu vähensi kaksoisdiagnoosipotilaiden päihteidenkäyttöä neuvontakäyntiä tai tietopakettia enemmän (Hulse & Tait, 2002) (Baker et al., 2002) Hoitoon sitoutuminen (lääkkeidenkäyttö/käyntien toteutuminen) koheni motivoivan työskentelyn ryhmässä (vs. TAU) kaksoisdiagnoosipotilailla [(Swanson et al. (1999) (Martino et al (2000)] depressio & kokaiiniriippuvuus (Daley et al (1998) 32 KIITOS! 33 11

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen Otetta opintoihin -ryhmämalli 19.5.2011 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun yliopistoon olin mukana vetämässä

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Esipuhe Johdanto Ammatillinen motivointi

Esipuhe Johdanto Ammatillinen motivointi Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto.... 13 I Ammatillinen motivointi Hyvät kohtaamiset liikauttavat... 21 Kaksi keskustelun aloitusta... 22 Mukaantulo ja sopimus... 23 Särö luo epämukavuuden... 24 Mikä on

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning

Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning * Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning * Lähes kaikki urheilijat saavat urheiluvamman jossain vaiheessa uraansa (Taylor&Taylor 1998) Akuutti vaihe Ihminen reagoi

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

HVS Kysely 0-20v Tulokset

HVS Kysely 0-20v Tulokset WORKING DRAFT Last Modified 2015-04-23 19:16 FLE Standard Time Printed HVS Kysely 0-20v Tulokset 04-2015 Harri Heliövaara Kimmo Karviala Harri Leiviskä Sisällysluettelo Kysymykset Vastaajaprofiili Tulokset

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; NÄMÄ YHDESSÄ MUODOSTAVAT MOODIN, SKEEMOJEN YHTEENLIITTYMÄN, JOKA ON MASENNUSTILOJEN TAUSTALLA

MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; NÄMÄ YHDESSÄ MUODOSTAVAT MOODIN, SKEEMOJEN YHTEENLIITTYMÄN, JOKA ON MASENNUSTILOJEN TAUSTALLA KOULUTUSPÄIVÄT 11-12.9.2006/Tarja Koffert MASENNUSHÄIRIÖIDEN HOITO MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; MENETYKSEEN LIITTYVÄT MERKITYKSET OVAT IHMISMUISTISSA; *KOGNITIIVIS-KONSEPTUAALISINA *AFFEKTIIVISINA

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot