Suomalaisyliopistot, tutkimus ja maailman kärki?
|
|
- Elli Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7 Osmo Kivinen, Juha Hedman & Kalle Artukka Suomalaisyliopistot, tutkimus ja maailman kärki? Reunamerkintöjä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan uusiin avauksiin Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille lähettämän paimenkirjeen innoittamina turkulainen korkeakoulututkijoiden ryhmä on tehnyt kansainvälisen vertailun suomalaisten yliopistojen ja tutkimuksen tasosta suhteessa väkilukuun ja käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Suhteutettuna asukaslukuun ja toisaalta yliopistojen toimintamenoihin, suomalaisten yliopistojen menestys kansainvälisessä vertailussa ei anna tukea opetus- ja kulttuuriministerin väitteille. Kirjoittajat suhtautuvat myös kriittisesti ministerin väitteiden perusteina käytettyihin kriteereihin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn- Laasosen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoittama avoin kirje (OKM ) on herättänyt runsaasti kriittistä huomiota, eikä ihme, sillä siinä moititaan muun muassa suomalaisten osaamista, tieteen tasoa sekä korkeakoulujen epätarkoituksenmukaista resurssien käyttöä. Ministerin mukaan maailman huipulle tähtäävä maa ei voi tyytyä siihen, että sen tiede ja tutkimus yltävät hyvään, mutta eivät maailman kärkeen. Kirjeessä tähdennetään, että samalla kun Suomen korkeakoululaitos on kovin sirpaloitunut, tutkimus jakautuu liian moniin, resursseiltaan ja vaikuttavuudeltaan vaatimattomiin yksiköihin. Lisäksi kirje näkee nuorten ja aikuisten osaamisessa vakavia puutteita ja uskoo koulutustason nousun hiipuneen. Koulutuksen ja osaamisen väitettyihin ongelmiin emme tässä tutkimusta ja yliopistoja koskevassa artikkelissa mene (ks. kuitenkin Kivinen & Hedman 2016). Tässä kirjoituksessa arvioimme avoimen kirjeen yliopistoa ja tutkimusta koskevien kannanottojen todenperäisyyttä ja mielekkyyttä. Kun tietoon perustuvan politiikan nimissä halutaan tehdä rakenteellisia uudistuksia profiloimalla, karsimalla ja leikkaamalla, tarjotun evidenssin asianmukaisuuteen ja oikeellisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Puutteellisten faktojen muka perustelemat päätökset voivat näet vaarantaa yliopistoissa tehtävän työn tulokset vuosikymmeniksi eteenpäin. Väitteet suomalaisresurssien epätarkoituksenmukaisesta käytöstä siten, että suomalaisyliopistoissa tehtävä tutkimus tulisi yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin vertailumaissa, eivät saa tukea kansainvälisistä vertailuista (Kivinen & Hedman 2008; Kivinen et. al. 2013a, Kivinen et. al. 2013b; Kivinen & Hedman 2014; Hedman & Kivinen 2016). Ajatus siitä, että tutkimus suurissa yksiköissä olisi
2 8 tieteellisesti jotenkin laadukkaampaa (Grahn- Laasonen, ) ja tulokset jotenkin parempia (Raivio, ) kuin pienissä yksiköissä, on kaikessa arveluttavuudessaan vahvasti tieteenalasidonnainen. Siinä perätään paljon puhuttua kriittistä massaa, jolla lieneekin tiettyä relevanssia avaruustieteiden tai Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) kaltaisissa yhteyksissä, mutta ei juurikaan laajemmin, sillä analysoituaan Italian yliopistoissa tehtävän tutkimuksen tuloksellisuutta esimerkiksi Abramo et. al. (2012) päätyvät siihen, että vain muutamilla erityisen kalliita laitteita edellyttävillä aloilla voidaan havaita suuren koon tuomia mittakaavaetuja (returns to size). Opetusministerin kirjeen tiedettä ja tutkimusta koskevien väittämien faktapohja on peräisin lähinnä Suomen Akatemian teettämästä Tieteen tila ja taso raportista, jonka lähestymistapaa ja tuloksia olemme äskettäin arvioineet toisaalla (ks. Kivinen & Hedman 2015). Kirjeessä useaan otteeseen esiin nostettu tutkimuksen ja yliopistojen maailman kärki on syytä ottaa tarkempaan erittelyyn. Otamme seuraavassa selvää siitä, missä määrin eri maiden yliopistot yltävät globaalien yliopistorankingien kärkeen, sekä siitä, minkä suuruisilla vuosittaisilla toimintamenoilla maailman kärkiyliopistot operoivat. Arvioimme myös suomalaisyliopistojen mahdollisuuksia sijoittua jatkossa ARWUn (Academic Ranking of World Universities) sadan tai viidensadan kärkeen. Todettakoon vielä, että maailman pitkäikäisimmän ja tunnetuimman rankingin, ARWUn, viidensadan kärkeen mahtuu vain 2-3 prosenttia kaikista maailman yliopistoista. Ylipäätään rankingit eivät kerro mitään niistä lähes maailman yliopistosta, jotka jäävät niissä armoitettujen ulkopuolelle. Erityisesti Saksan ja Ranskan, mutta myös muiden ei-englanninkielisten maiden yliopistojen vaisuun rankingmenestykseen on kielikysymyksen ohella haettu selitystä siitä, että rankingeihin on sisäänrakennettu angloamerikkalaisen yliopistomallin ylivertaisuus. Rankingien kärkisijoja hallussaan pitävät maineikkaimmat angloamerikkalaiset tutkimusyliopistot nauttivatkin vakiintuneen asemansa tuomista edelläkävijän eduista ja niiden toimintatavat kiinnostavat muualla maailmassa aina imitoitaviksi asti. Tunnetuimmat rankingit ARWU, THE (Times Higher Education World University Rankings) ja QS (Quacquarelli Symonds World University Rankings) ilmoittavat keskittyvänsä parhaiden yliopistojen esiin seulontaan. Domingo Docampo (2011) argumentoi nimenomaisesti ARWUn puolesta todetessaan, että ARWU tekee sitä, mitä se lupaakin mitatessaan yliopistojen tutkimuksen laatua ja henkilöstön tasoa. Siihen on helppo yhtyä, että ARWU on tehtävän asettelussaan täsmällisempi kuin THE tai QS (ks. myös Marginson 2013), mutta voidaan kuitenkin kysyä esimerkiksi sitä, kuinka uskottava yhteys voidaan vetää Nobel-palkittujen nimilistoista yliopistoissa harjoitetun tutkimuksen laatuun. Eriteltäessä tutkimuksen maailman kärkeä on syytä edetä yliopistorankingeista poikkeavalla logiikalla ja nimenomaan tieteenaloittain. Suomalaisten pärjääminen eri tieteenalojen tutkimuksessa saadaan selville katsomalla, missä määrin Web of Science (WoS) -tason lehtiin on kelpuutettu eri alojen suomalaisjulkaisuja. Suomalaisjulkaisuilla tarkoitetaan tässä tapauksessa kaikkia niitä julkaisuja, joiden kirjoittajista vähintään yksi paikantuu johonkin Suomessa sijaitsevaan yliopistoon (ks. Kivinen & Hedman 2015). Tieteenalojen fundamentaalisten erojen vuoksi tutkimuksen tasosta ei voi saada varmaa käsitystä normalisoidun sitaatiolaskennan nojalla siten kuin Suomen Akatemia tekee. Akatemian sitaatti-indeksilaskennasta nousee myös viime aikojen puhe yliopistojen tieteellisesti vaikuttavimmista aloista, joiksi on nimetty maataloustieteet, eläinlääketiede, rakennustekniikka, farmasia, hammaslääketieteet, kliiniset lääketieteet, ekologia ja evoluutiobiologia sekä materiaalitekniikka. Näille vaikuttavimmille aloille on Akatemian mukaan yhteistä, että ne ovat edustettuina korkeintaan viidessä yliopistossa (Suomen Akatemia 2014, 37 38). Sanomatta kuitenkin jää, että nämä kahdeksan alaa edustavat enemmänkin niin sanottuja kovia tieteitä ja että lääketieteellisiä tiedekuntia sattuu löytymään juuri viidestä suomalaisyliopistosta. Huoli pirstoutuneesta yliopistolaitoksesta nousi julkiseen keskusteluun myös siinä yhteydessä, kun Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola arveli, että esimerkiksi kauppatieteissä tai saksalaisessa filologiassa saattaisi olla päällekkäisyyksiä yliopistojen kesken (Kola, ). Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio katsoi tarpeelliseksi tähden-
3 9 tää, että sekä tutkimuksessa että opetuksessa tulokset ovat sitä huonompia, mitä pienempiä yksiköt ovat (Raivio, ). Se, että saksan kieltä opetetaan samanaikaisesti eri puolella Suomea asuville ihmisille, ei välttämättä ole yksinomaan osoitus yliopistojen toiminnan päällekkäisyyksistä, vaan kysymys voi olla myös siitä, että saksan opetukselle on tarvetta maan eri puolilla eikä vain Helsingissä. Onhan Saksa Suomelle merkittävä kauppakumppani ja tärkeä poliittinen vaikuttaja EUssa. Kauppatieteiden ja saksalaisen filologian kaltaisilla, Akatemian vaikuttavuudeltaan vähäisiksi arvioimilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, tutkimustyö on läpeensä inhimillisen tietopääoman varaista. Kyseisillä aloilla ei internetin aikakaudella ole mitään syytä haikailla sellaista tiedeyhteisöä, joka voidaan istuttaa yhden talon yhdelle käytävälle muka keskustelemaan. Tiedeyhteisö on kirjaimellisesti globaali ja suomalaistutkija tavoittaa omalta koneeltaan kenet tahansa alansa tutkijan, mistä tahansa maailmasta silmänräpäyksessä. Nykyään myös koulutusta ja opetusta voidaan niin haluttaessa antaa ja saada internetin välittämänä joka puolilla maailmaa. Ministerin avoimen kirjeen koulutuspolitiikkaa koskevassa osassa nojataan omintakeisiin suomalaistulkintoihin OECDn Education at a Glance -raporteista. Nämä tulkinnat eivät pidä yhtä niiden tietojen kanssa, joita OECDn raporteissa tosiasiassa esitetään, kuten olemme toisaalla osoittaneet (ks. Kivinen & Hedman 2016). Todetaan tässä vain, että OECD-maiden korkeakoulutuksesta kuten myös aikuisten kognitiivisesta osaamisesta tehdyt virhetulkinnat antavat sillä tavoin väärän käsityksen suomalaisten osaamisen puutteista ja koulutustason hiipumisesta, että siltä pohjalta ei ole mahdollista tehdä kansakunnalle suotuisaa koulutuspolitiikkaa (emt.). Ministerin kirjeen mukaan kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen tekeminen on useilla aloilla erittäin kallista. Näillä näkymin onkin selvää, että Suomessa käytettävissä olevat taloudelliset ja inhimilliset resurssit eivät ole omiaan nostamaan terävimpään maailman kärkeen monia yliopistoja, etenkin kun kansainvälinen kilpailu vain kovenee. Etabloituneiden englanninkielisten yliopistomaiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia ja Kanada) sekä Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) rinnalla oman paikkansa ovat jo ottamassa Itä-Aasian nousevat tiedemaat (Hong Kong, Etelä-Korea, Taiwan ja Singapore) sekä kohta myös BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina). Jatkossa erittelemmekin tätä 16 maan muodostamaa kokonaisuutta saadaksemme tarkennetun kuvan suomalaisyliopistojen kansainvälisestä asemasta. Näennäisen helppolukuisten yliopistorankingien suosio Yliopistorankingeilla on vannoutunut vastustajakuntansa, ja totta onkin, etteivät rankingien metodologiset ratkaisut kestä kriittistä tarkastelua (Kivinen & Hedman 2008, van Raan 2005, Florian 2007, Billaut, Boyssoun & Vincke 2010). Mutta jos haluamme ymmärtää nykypäivän globaalia korkeakoulukenttää ja siitä käytävää keskustelua, kansainvälisiä rankingeja ei kuitenkaan voi noin vain ohittaa (ks. Marginson 2013, Kivinen et. al. 2013a). Rankingit ovat voineet vaihtelevassa määrin vaikuttaa niin yleiseen mielipiteeseen, yliopistojen strategioihin kuin valtioiden ja kansainvälisten yhteisöjen tiedepoliittisiin linjauksiin. Myös kansainvälinen ja kotimainen media uutisoi innokkaasti rankingeissa vuosittain havaittavista muutoksista. Rankingsijoitukset ovat valttia, kun nousukasyliopistot rakentelevat brändejään. Silmäilemällä edes pintapuolisesti ARWUn 500 kärkiyliopiston nimilistaa välttyy siltä karkealta virhepäätelmältä, että suomalaisyliopistot olisivat jotenkin huolestuttavan keskinkertaisia maailman yliopistojen joukossa. Suomi saa ARWUn viidensadan parhaan joukkoon kaikkiaan kuusi yliopistoa ja sadan kärkeen ainoana Suomesta yltää Helsingin yliopisto, joka saa sijan 67. ARWUn sadan kärjen yliopistot ovat kaikkiaan 16 eri maasta. Eniten yliopistoja sadan joukkoon saa Yhdysvallat 51, Iso-Britannia saa yhdeksän yliopistoa, Ruotsi kolme, Tanska kaksi ja Norja Suomen tavoin yhden. Voidaksemme kontrolloida maiden koon vaikutusta, suhteutamme seuraavaksi eri maiden yliopistojen ARWU top-100 noteeraukset kunkin maan väkilukuun. Suomi sijoittuu ARWUn sadan kärkeen yltäneiden 16 maan vertailussa seitsemänneksi suhdeluvulla 0,18 (noteerausta miljoonaa asukasta kohti). Kolme muuta Pohjoismaata
4 10 Sveitsi Tanska Ruotsi Israel Alankomaat Norja Suomi Belgia Australia USA Iso- Britannia Kanada Ranska Saksa Japani Venäjä 0,06 0,05 0,03 0,01 0,26 0,24 0,20 0,18 0,18 0,17 0,16 0,14 0,11 0,31 0,36 0,50 0,00 1,00 Lähteet: Kuvio 1 ARWUn sadan kärkeen yltävien yliopistojen lukumäärä miljoonaa asukasta kohti niissä 16 maassa, joilla vuonna 2015 on vähintään yksi top-100-yliopisto. sijoittuvat Suomen edelle: Tanska on toinen (0,36), Ruotsi kolmas (0,31) ja Norja kuudes (0,20). Kärkipaikan vie Sveitsi suhdeluvulla 0,50. Merkillepantavaa on, että Pohjoismaiden taakse sijoille 9-12 jäävät englanninkieliset, Australia (0,17), Yhdysvallat (0,16), Iso- Britannia (0,14) ja Kanada (0,11). Todettakoon vielä, että sellaiset ei-englanninkieliset maat, kuin Ranska, Saksa, Japani ja Venäjä saavat yliopistoja ARWUn sadan kärkeen väkilukuun suhteutettuna koko joukon vähiten. Pohjoismaat sekä Sveitsi, Israel, Alankomaat ja Belgia menestyvät erinomaisesti, vaikkei kansalaisten äidinkieli olekaan englanti. Aivan terävimmässä kärjessä (top-100) BRIC-maista on mukana vain Venäjä yhdellä yliopistolla, eivätkä Itä-Aasian nousevien tiedemaiden yliopistotkaan vielä aivan kärkeen yllä. Näillä näkymin Suomi ei hevin tule saamaan useampia yliopistoja ARWUn top-100-listalle. Pikemminkin nykyisen korkeakoulupolitiikan oloissa Suomella voi olla täysi työ pitää edes Helsingin yliopisto sadan kärjessä. Laajentamalla tarkastelua ARWUn sadan kärjestä ARWUn top-500-yliopistojen listaan saadaan vertailuun 16 maan sijaan jo 44 maata. Vuonna 2015 Suomen 14 yliopistosta viidensadan joukkoon ARWUssa yltävät Helsingin, Oulun, Turun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Yhdysvaltalaisyliopistot vievät lähes kolmanneksen (146) ARWUn top-500 noteerauksista. Seuraavina tulevat Saksa 39, Iso-Britannia 37 sekä Kiina 32 yliopistolla. Pohjoismaista Ruotsi saa eniten (11) yliopistoja top-500 joukkoon, Suomi saa kuusi, Tanska viisi ja Norja kolme yliopistoa. 1 Kuten edellä olemme jo todenneet, yliopistojen rankinglistoilla on vain rajallisesti käyttöä evidenssiin nojaavassa tiede- ja tutkimuspoliittisessa päätöksenteossa. Kun pyöreät puheet maailman kärjen tavoittelusta kuitenkin ovat tämän tästä esillä suomalaisissa tiede- ja korkeakoulupoliittisissa puheenvuoroissa, asetamme seuraavassa asiat paremmin puitteisiinsa tarkastelemalla ARWUssa menestyneitä yliopistoja, niiden edustamien maiden väkilukuun suhteutettuna. Taulukon 1 osoittamalla tavalla Suomi saa ARWUn viidensadan kärkeen 1,11 yliopistoa miljoonaa asukasta kohti. Suhdeluku on maailman toiseksi korkein heti Ruotsin (1,15) jälkeen; Tanska (0,89) on kolmas ja Norja sijalla 12 (0,59). Väkirikkaiden BRICmaiden suhdeluvut ovat koko 44 maan joukon pienimpiä ja oikeuttavat sijoituksiin 36 (Brasilia, 0,03), 39 (Kiina, 0,02), 40 (Venäjä, 0,01) ja 44 (Intia, 0,00). Australia (0,86) nousee parhaimmaksi englanninkieliseksi maaksi
5 11 Taulukko 1 ARWUn viidensadan kärkeen yltävien yliopistojen lukumäärä miljoonaa asukasta kohti, niissä 44 maassa, joissa vuonna 2015 on vähintään yksi top-500 yliopisto. Sijaluku Valtio Maiden top-500 noteeraukset miljoonaa asukasta kohti vuonna 2015 Sijaluku Valtio Maiden top-500 noteeraukset miljoonaa asukasta kohti vuonna Ruotsi 1,15 23 Portugali 0,28 2 Suomi 1,11 24 Espanja 0,28 3 Tanska 0,89 25 Etelä-Korea 0,24 4 Sveitsi 0,87 26 Unkari 0,20 5 Australia 0,86 27 Kreikka 0,18 6 Israel 0,78 28 Japani 0,14 7 Alankomaat 0,72 29 Serbia 0,14 8 Itävalta 0,71 30 Saudi Arabia 0,14 9 Hong Kong 0,69 31 Chile 0,11 10 Irlanti 0,65 32 Tshekki 0,09 11 Belgia 0,63 33 Etelä-Afrikka 0,08 12 Norja 0,59 34 Malesia 0,07 13 Iso-Britannia 0,59 35 Puola 0,05 14 Kanada 0,57 36 Brasilia 0,03 15 Slovenia 0,48 37 Iran 0,03 16 Saksa 0,47 38 Argentiina 0,02 17 USA 0,46 39 Kiina 0,02 18 Uusi-Seelanti 0,44 40 Venäjä 0,01 19 Singapore 0,37 41 Turkki 0,01 20 Ranska 0,34 42 Egypti 0,01 21 Italia 0,33 43 Meksiko 0,01 22 Taiwan 0,30 44 Intia <0,01 Lähteet: & poikkeuksena Brasilia ja Serbia vuodelta 2012 (OECD), Singapore 2014 (Singapore statistics) ja Taiwan est (CIA World Factbook),
6 12 sijoittuen viidenneksi. Iso-Britannian sijoitus on 13 (0,59), Kanadan 14 (0,57) ja USAn 17 (0,46). Itä-Aasian tiedemaista paras on yhdeksänneksi sijoittuva Hong Kong (0,69). Singapore saa sijan 19 (0,37), Taiwan 22 (0,30) ja Etelä-Korea 25 (0,24). Jos suhteutamme ARWU-noteeraukset BKThen, Suomi säilyttää edelleen toisen sijansa. Ruotsi sijoittuu viidenneksi, Tanska putoaa seitsemänneksi ja Norja suhteellisen suuren BKTnsä vuoksi putoaa peräti sijalle 30. Australia säilyttää asemansa parhaana englanninkielisenä maana sijoittuen yhdeksänneksi, Itä-Aasian maista edelleen paras Hong Kong saa kuudennen sijan. BRIC-maat sijoittuvat viimeisten joukkoon sijoille Todetaan vielä, että BKT-pohjainen suhdeluku on verraten altis suhdannevaihteluille, minkä vuoksi väestöpohjaan suhteuttaminen antaa varmemman kuvan tilanteesta. Mitä maailman kärkiyliopistojen strategisiin mittoihin tulee, niin vuoden 2015 ARWUrankingin kärkiyliopisto Harvard operoi vuosittain 4,2 mrd. eurolla ja opiskelijoita sillä on Toiseksi sijoittuva Stanford operoi 4,9 mrd. eurolla ja opiskelijalla, kolmannen sijan MIT (Massachusetts Institute of Technology) operoi 2,9 mrd. eurolla ja opiskelijalla. Kaikilla näillä yliopistoilla on lisäksi varallisuutta kymmeniä miljardeja. Maailman kärkeen yltävät yliopistot eivät siis ole kovin suuria, mutta varakkaita ne ovat. Todettakoon, että Helsingin yliopiston vastaavat luvut ovat 0,7 mrd. ja opiskelijaa, ja jos niitä verrataan yllä olevien huippuyliopistojen lukuihin, havaitaan, että Helsingin yliopiston opiskelijamäärä on huomattavasti niitä suurempi, mutta budjetti pienempi. Ehkä ei ole kovin hyvä idea yrittää parantaa sirpaloituneeksi ja tehottamaksi moitittua Suomen yliopistokenttää keskittämällä entisestään toimintoja Helsinkiin. Myös yliopistouudistusta yhtäältä siivittänyt ajatus polkaista vallitsevasta keskinkertaisuudesta yksi tai useampi huippuyliopisto olisi ratkaisuna kallis ja seurauksiltaan arveluttava. Lisäksi Suomessa on nyt suunnitteilla Tampereelle uudenlainen yliopistokonserni (Tampere3), jonne kaavaillaan jopa opiskelijaa (Helsingin Sanomat, ). Aivan itsestään selvää ei ole, miten nyt kaavaillun konglomeraatin ajatellaan vastaavan niihin tiede- ja korkeakoulupolitiikan korkealentoisiin vaatimuksiin, joita Suomessa on profiloinnin nimissä viime aikoina esitetty. Ehkä kysymys onkin vain paikallisten toimintojen yhteen kokoamisesta mittakaavaetujen toivossa sekä halusta vastata valtakunnalliseen huutoon suomalaisten korkeakoulujen liian suuresta määrästä. Jos jätämme varakkaat yhdysvaltaisyliopistot sivuun ja katsomme kärkiyliopistoja muista maista, niin voimme todeta, että esimerkiksi Cambridgen toimintamenot ovat 2,0 mrd., Tokion 1,9 mrd., Toronton 1,9 mrd. ja Melbournen 1,3 mrd. euroa. Pohjoismaisista yliopistoista korkeimmalle niin ARWU-sijoituksissa kuin toimintamenoissa yltää Kööpenhaminan yliopisto (sija 35; n. 1,1 mrd. ). Kööpenhaminan sijasta on mielekkäämpää verrata Helsingin yliopistoa (0,7 mrd.) Tanskan toiseen top-100-yliopistoon Aarhusiin (0,8 mrd. ), Ruotsin top-100 yliopistoihin Karolinskaan (0,7 mrd. ), Uppsalaan (0,7 milj. ) ja Tukholmaan (0,5 mrd) tai vaikka Norjan ainoaan top-100 yliopistoon Osloon (n. 0,7 mrd. ). Tutkimuksen kansainvälinen taso Yhdysvalloissa (NSF 2014) ja Alankomaissa (STI2 2012) omaksuttu tapa määrittää tieteen kansainvälinen taso ensisijaisesti Thomson Reutersin ylläpitämään Web of Scienceen kelpuutettujen tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisseiden julkaisujen lukumäärän perusteella, ei ole saanut Suomessa jalansijaa. Itse olemme nostaneet esille tämän menettelytavan vahvuuksia viimeksi kirjoituksessamme Näkökulmia Suomen tieteen kansainväliseen tasoon (Kivinen & Hedman 2015). Suomen Akatemia on kuitenkin pitäytynyt operoimaan normalisoiduilla viittausindikaattoreilla joiden perusteella päätyy siihen, että Suomen tieteen taso on jäämässä selvästi jälkeen monista OECD-maista. Ikävä kyllä Akatemian tavoin sitaatiolaskelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta ei voida luotettavasti päätellä Suomen tieteen kansainvälistä tasoa (Kivinen & Hedman 2015). Menetelmällistä mallia Suomen Akatemia on ottanut kahdesta Nordforskin (2010, 2014) raportista, joissa kummassakin irtisanoudutaan viittausindikaattoreista tieteen laadun mittana ja kummassakin todetaan, että viittausindikaattoreilla saadaan mitatuksi lähinnä tutkimuksen näkyvyyttä alan tutkijoiden keskuudessa (Nordforsk 2010, 8; Nordforsk
7 , 7, vrt. Kivinen & Hedman 2015). Viittausindikaattoreiden käyttöön hyvin perehtyneet Giovanni Abramo ja Andrea D Angelo (2014a) muistuttavat siitä, että bibliometristen indikaattoreiden villiintynyt käyttö aiheuttaa nykyisellään pikemmin sekaannusta kuin edesauttaa ymmärrystä tieteen ja tutkimuksen täsmällisestä tasosta. Se akateemisen yhteisön perinteinen ajatus, että perustutkimus saa oikeutuksensa tiedeyhteisön sisäisin kriteerein, ei oikein vastaa muodikkaita New Public Management -oppeja. Tätä nykyä julkisin varoin tehtävän tutkimuksen edellytetään tuottavan yhteiskunnalle hyötyä miltei välittömästi. On kuitenkin syytä muistaa, että tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on hankalasti määritettävissä ja hyödynsaajat vaikeasti identifioitavissa. Se, mikä tieteessä on pysyvää ja kestävää, ja siis tieteellisesti todella vaikuttavaa, saadaan yleensä selville vasta vuosikymmenien saatossa. Missään tapauksessa nimenomaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei hevin voida tavoittaa sitaatiolaskennan keinoin. Sitaatit, toisin kuin täysipainoiset tieteelliset artikkelit, eivät ole tie patentteihin, keksintöihin, sovelluksiin tai muuhunkaan vaikuttavuuteen tieteellisen kommunikaation ulkopuolella. Sitaatiolaskentaan perustuvan tieteellisen vaikuttavuuden tarkoittamattomia seurauksia ei Suomessa ole juurikaan huomattu. Perinteisissä tiedemaissa kiusallista huomiota ovat herättäneet tieteellisten julkaisujen takaisinvedot (retractions), joiden vuotuinen määrä arvostetuimmissa tiedelehdissä on noussut 2000-luvun alun yksittäisistä tapauksista useisiin satoihin. Siinä missä lääketieteen, biotieteiden ja kemian aloilla viittaustiheys on korkea, myös takaisinvedot ovat kiusallisesti yleistyneet (Grieneisen 2012). Jokainen takaisinvedetty julkaisu kyseenalaistaa koko joukon siihen viitanneita julkaisuja. Viittausketjun pidentyessä ongelman mittasuhteet kertautuvat; viittauskertymiä on vaikea saada katkaistua silloinkaan, kun alun perin ongelmainen paperi on jo vedetty pois. Web of Sciencen yli tieteellistä aikakausjulkaisua saadaan ryhmiteltyä Thomson Reutersin oman Essential Science Indicators (ESI) luokituksen avulla 22 tieteenalaan. Niin sanotuilla kovilla aloilla lähes kaikki tärkeä tutkimus julkaistaan Web of Science tason lehdissä, kun taas yhteiskuntatieteellisillä, teknillisillä ja humanistisilla aloilla julkaistaan myös monilla muilla tavoin kuin WoSissa. Itse olemme Yhdysvalloista (NSF 2014) ja Alankomaista (STI2 2012) tehtyjen analyysien tavoin sillä kannalla, että vertaisarvioinnin läpäisseistä Web of Science tasoisista julkaisuista muodostetut indikaattorit ovat käytettävissä olevista indikaattoreista parhaat määrittää eri tieteenalojen kansainvälistä tasoa (Kivinen & Hedman 2008; 2015; Kivinen & al. 2013a; 2013b; Abramo & D Angelo 2014b; Macri & Sinha 2006). Kotikutoisten Jufo-kehitelmien rinnalla WoS on ohittamaton työkalu tieteen tason määrittämiseen. Kautta aikojen yliopistot ja niissä tehty tutkimus ovat olleet läpeensä kansainvälisiä. Varsinaisten tieteenaloittaisten tuloksellisuusanalyysien (ks. esim. Kivinen & Hedman 2008, Kivinen et. al. 2013a, Kivinen et. al. 2013b, Hedman & Kivinen 2016) sijasta turvaudumme tässä kevyempään vertailuasetelmaan, jossa eri alojen yliopistojen vuosittaiset WoS-julkaisut suhteutetaan niiden toimintamenoihin (miljoonaa euroa). Tällä tavoin voimme arvioida missä määrin väite siitä että suomalaisyliopistoissa tehtävä tutkimus tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin vertailumaissa, pitää paikkansa. Otamme Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Alankomaista tarkasteluun kaikki ne 33 yliopistoa, jotka ovat julkaisseet aikavälillä vuosittain vähintään tuhat WoS-artikkelia. Julkaisumäärät saadaan InCitesista; tiedot yliopistojen toimintamenoista/liikevaihdosta ovat yliopistojen omista toimintakertomuksista. Huomautamme, että yliopiston tuottamiksi julkaisuiksi lasketaan kaikki ne julkaisut, joissa ainakin yksi kirjoittaja on kyseisestä yliopistosta. Kokoamme 22 tieteenalan julkaisut neljälle päätieteenalalle: lääke- ja biotieteet, luonnontiede ja teknologia, luonnonvara- ja ympäristötieteet sekä yhteiskuntatieteet. 2 Kuviossa 2 on esitetty WoS-julkaisujen vuosittainen määrä toimintamenoihin suhteutettuna niissä 33 yliopistossa, jotka julkaisevat vähintään tuhat WoS-artikkelia vuodessa. Suomesta tähän joukkoon mahtuu neljä yliopistoa Helsinki, Turku, Itä-Suomi ja Aalto. Alankomaista mukaan tulee 12 yliopistoa, Ruotsista 10, Tanskasta 4 ja Norjasta 3. Kolme suomalaisyliopistoa Helsinki (5,09 Wos-julkaisua/milj ), Turku (5,08) ja Itä- Suomi (5,03) ovat peräkkäin sijoilla Tieteenaloittain tarkasteltuna suomalaisyli-
8 14 Kuvio 2 Vähintään WoS-julkaisua vuodessa julkaisevien 33 yliopiston artikkelimäärät suhteessa niiden toimintamenoihin/liikevaihtoon; vertailussa Suomi (4 yliopistoa), Ruotsi (10), Tanska (4), Norja (3) ja Alankomaat (12). WoS-artikkelia miljoona euroa kohti osoittava tolppa on jaettu tieteenaloittain artikkelimäärien suhteellisten osuuksien perusteella.
9 15 opistojen julkaisujakauma on hyvin samankaltainen. Lääke- ja biotieteen lehdissä ilmestyvien julkaisujen osuus on kaikissa kolmessa yliopistossa suurin. Turun yliopisto poikkeaa siinä, että luonnonvara- ja ympäristötieteiden lehdissä ilmestyvien julkaisujen osuus on Turussa selvästi pienempi kuin Helsingissä ja Itä-Suomessa. Kolmea suomalaisyliopistoa korkeampia lukemia saavat kahdeksan hollantilaisyliopistoa sekä Ruotsin Karolinska Institutet, jossa lääke- ja biotieteen julkaisujen osuus on määräävä. Hollantilaisyliopistoissa lääke- ja biotieteen julkaisujen osuus on myös merkittävä, mutta yhteiskuntatieteiden julkaisujen osuus on huomattavasti korkeampi kuin suomalaiskolmikolla. Muut yliopistot, joiden julkaisutoiminta painottuu lääke- ja biotieteisiin, sijoittuvat suomalaisyliopistoja heikommin: Kööpenhamina (14), Uppsala (15), Oslo (16), Lund (18), Aarhus (19), Linköping (22), Bergen (23), Göteborg (27), Umeå (28) ja Syddansk (32). Aalto löytyy sijalta 30 suhdeluvulla 3,03 WoS-julkaisua/milj.. Sen taakse jää kaksi yliopistoa Tanskasta sekä yksi Norjasta. Aallon julkaisujakauma poikkeaa kolmesta muusta suomalaisyliopistosta vahvalla luonnontiede ja teknologia painotuksellaan. Julkaisujakauman perusteella Aallolle sopivimmat verrokit ovat Eindhoven UT (sijalla 17), Twente (20), KTH (21), Tukholma (24), Chalmers (25), Delft UT (26) ja DTU (31). Lopuksi Jos tietoon perustuvan politiikan nimissä tehdään rakenteellisia uudistuksia profiloimalla, karsimalla ja leikkaamalla, käytettävän evidenssin laadusta ei ole varaa tinkiä. Puutteellisten faktojen siivittämät päätökset voivat näet vaarantaa yliopistoissa tehtävän työn tulokset vuosikymmeniksi eteenpäin. Samoin siinä tapauksessa, jos tiede- ja tutkimuspolitiikan ohjenuoraksi halutaan ottaa maailman kärkeen sijoittuminen ja siellä pysyminen, ovat veronmaksajia edustavat päättäjät oikeutettuja saamaan tosiasioihin perustuvan realistisen kuvan tilanteesta. Katsaus globaaleihin yliopistorankingeihin viittaa siihen, että Suomella saattaa nykymenolla olla täysi työ pitää edes Helsingin yliopisto ARWUn sadan kärjessä. Maineikkaimmat kärkiyliopistot operoivat näet miljardibudjeteilla. Maailman viidensadan kärkeen, joka sekin edustaa vain muutaman prosentin osuutta kaikista maailman yliopistoista, yltää peräti kuusi suomalaisyliopistoa. Asukaslukuun suhteutettuna vain Ruotsi saa Suomea enemmän yliopistoja viidensadan kärkeen. Esitetyt väitteet suomalaisyliopistojen huolestuttavasta keskinkertaisuudesta jäävät tässä vaille vahvistusta. Myöskään väitteet siitä, että suomalaisyliopistoissa tehtävä tutkimus tulisi yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin vertailumaissa, eivät saa tukea tutkimuksesta. Edellä esittämässämme viiden maan 33 yliopiston vertailuasetelmassa Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen WoS-julkaisujen määrä toimintamenoihin suhteutettuna on aivan pohjoismaista kärkeä heti Karolinska Institutetin jälkeen. Näillä näkymin näyttää todennäköiseltä, että Suomessa tätä nykyä käytettävissä olevat taloudelliset resurssit eivät ole omiaan nostamaan monia yliopistoja maailman kärkeen; myöskään kalliit laitteet vaativien kovien alojen tutkimuksen kärkeen ei tällä menolla hevin ylletä. Kuten ministerin kirjeessä todetaan, tiedon relevanssia vuosikymmenien päähän ei voi ennustaa. Siksikin perustutkimuksen sekä sen varaan rakentuvan korkeimman opetuksen toimintaedellytyksistä huolehtimisen tulisi jatkossa olla suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan itsestään selvä lähtökohta korkeakoulu- ja tiedepolitiikan vaihtelevista muodeista ja kansainvälisistä suhdanteista riippumatta.u
10 16 Viitteet 1 Kiinan yliopistoiksi ei lasketa Hong Kongin eikä Taiwanin yliopistoja. 2 lääke- ja biotieteet (kliininen lääketiede, immunologia, neuro- & käyttäytymistieteet, molekyylibiologia & genetiikka, biologia & biokemia, farmakologia & toksikologia, mikrobiologia), luonnontiede ja teknologia (fysiikka, kemia, matematiikka, geotieteet ja avaruustieteet, teknilliset tieteet, materiaalitieteet, tietoliikenne- ja tietojenkäsittelytieteet), luonnonvara- ja ympäristötieteet (maatalous- ja metsätieteet, kasvi- ja eläintieteet, ympäristötieteet ja ekologia) sekä yhteiskuntatieteet (yleiset yhteiskuntatieteet, taloustieteet, psykologia & psykiatria) Kirjallisuutta Abramo, G. & Cicero, T. & D Angelo, A. (2012) Revisiting size effects in higher education research productivity. Higher Education, 63(6), s Abramo, G. & D Angelo, A. (2014a) Research evaluation: Improvisation or science? Teoksessa: Bibliometrics. Use and Abuse in the Review of Research Performance. London: Portland Press, s Abramo, G. & D Angelo, A. (2014b) How do you define and measure research productivity? Scientometrics 101(2), s ARWU Academic Ranking of World Universities (2015) Billaut, J.-C. & Bouyssou, D. & Vincke, P. (2010) Should you believe in the Shanghai ranking? An MCDM view. Scientometrics, 84(1), s Docampo, D. (2011) On using the Shanghai ranking to assess the research performance of university systems. Scientometrics. 86(1), s Florian, R. (2007) Irreproducibility of the results of the Shanghai academic ranking of world universities. Scientometrics, 72(1), s Grahn-Laasonen, S. ( ) Avoin kirje aloitti keskustelun jatketaan siitä. Luettu Grieneisen, M. L. & Zhang, M. (2012) A Comprehensive Survey of Retracted Articles from the Scholarly Literature. PLoS ONE 7(10): e doi: /journal.pone Hedman, J. & Kivinen, O. (2016) Productivity of University Research in Six Main Fields in Selected US States and EU Countries. The Journal on Systemics, Cybernetics and Informatics: Invited Papers of the Plenary Keynote Speakers at WMSCI/IMCIC 2015 and their collocated events (tulossa). Helsingin Sanomat ( ) Tampereelle tulossa yliopistokonserni tavoitteena opiskelijan korkeakoulu. Luettu InCites TM: Kivinen, O. & Hedman, J. (2008) Worldwide University Rankings A Scandinavian approach. Scientometrics 74(3), s Kivinen, O. & Hedman, J. & Kaipainen, P. (2013a) Productivity analysis of research in Natural Sciences, Technology and Clinical Medicine: an input output model applied in comparison of Top 300 ranked universities of 4 North European and 4 East Asian countries. Scientometrics 94(2), s Kivinen, O. & Hedman, J. & Kaipainen, P. (2013b) Kovissa tieteissä maailman kärkeen yltävä pohjoismainen ja itä-aasialainen yliopistotutkimus ja sen tuloksellisuus. Hallinnon Tutkimus 32(2), s Kivinen, O. & Hedman, J. (2014) Kansainvälisissä yliopistorankingeissa ja kärkitutkimuksessa menestyminen ei-englanninkielisten maiden erityistarkastelu. Tiedepolitiikka 39(1), s Kivinen, O. & Hedman, J. (2015) Näkökulmia Suomen tieteen kansainväliseen tasoon. Yhteiskuntapolitiikka 80(1), s Kivinen, O. & Hedman, J. (2016) Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälinen taso on väitettyä parempi. Mahdollisuuksien tasa-arvo ja korkea osaaminen. Yhteiskuntapolitiikka 81(1), Kola, J. ( ) Rehtori yllättää: yliopistoille vähemmän valtaa. Talouselämä. Macri, J. & Sinha, D. (2006) Rankings methodology for international comparisons of institutions and individuals: An application to economics in Australia and New Zeeland. Journal of Economic Surveys 20(1), s Marginson, S. (2013) University Rankings and Social Science. European Journal of Education. doi: /ejed Nordforsk (2010) Bibliometric Research Performance Indicators for the Nordic countries. A publication from the NORIA-NET the use of bibliometrics in research policy and evaluation activities. Luettu Nordforsk (2014) Comparing Research at Nordic Universities using Bibliometric Indicators. Second report, covering the years NordForsk Policy Paper 2.
11 17 cators/download Luettu NSF (2014) Science and Engineering indicators Academic research and development. chapter-5/chapter-5.pdf Luettu OKM, Grahn-Laasonen, S. ( ) Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle. Luettu Raivio, K. (2016) Yliopistojen uudistaminen Yhtä vaikeaa kuin hautausmaan siirtäminen. Suomen Kuvalehti ( ). STI2 (2012) Science, Technology & Innovation indicators Luettu Suomen Akatemia Nuutinen, A. & Lehvo, A. (toim.) (2014) Tieteen tila Helsinki: Suomen Akatemia. Luettu UNESCO institute for statistics unesco.org/. van Raan, A. F.J. (2005) Fatal attraction: Conceptual and methodological problems in the ranking of universities by bibliometric methods. Scientometrics 62(1), s
KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista
KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista OSMO KIVINEN JUHA HEDMAN RESEARCH UNIT FOR THE SOCIOLOGY OF EDUCATION
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotUseiden top-viittausindeksien tarkastelu tieteenalaryhmittäin Suomessa ja valituissa verrokkimaissa
Tieteen tila 2018 10.12.2018 Useiden top-viittausindeksien tarkastelu tieteenalaryhmittäin Suomessa ja valituissa verrokkimaissa Suomen Akatemian Tieteen tila 2018 -katsauksessa (www.aka.fi/tieteentila)
LisätiedotUsein kysytyt kysymykset bibliometriikasta
Suomen Akatemia 24.10.2014 Tieteen tila 2014 Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta www.aka.fi/tieteentila 1 Sisällys Aineisto... 3 Miten hyvin Web of Science -pohjainen aineisto kattaa eri alojen
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotSuomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013
Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotTieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -
LisätiedotHeikki Mannila Suomen Akatemia SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN TILA 2016
Heikki Mannila Suomen Akatemia 14.3.2017 1 Tieteen tila selvitysten tavoitteet ja aineistot Tuottaa materiaalia, joka Tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä Vahvistaa tiedepolitiikan
LisätiedotTj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005
Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotNäkökulmia Suomen tieteen kansainväliseen tasoon
Näkökulmia Suomen tieteen kansainväliseen tasoon OSMO KIVINEN & JUHA HEDMAN Johdanto Avaamme tässä kirjoituksessa vaihtoehtoisia näkökulmia Suomen Akatemian äskettäin julkaiseman Tieteen tila 2014 -raportin
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotItä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori
Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen
LisätiedotSuomi kyllä, mutta entäs muu maailma?
Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA
Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTO Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ-
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKansainvälisissä yliopistorankingeissa
7 Osmo Kivinen & Juha Hedman Kansainvälisissä yliopistorankingeissa ja kärkitutkimuksessa menestyminen ei-englanninkielisten maiden erityistarkastelu Keskustelu yliopistojen sijoittumisesta kansainvälisissä
LisätiedotYliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa
LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotTutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa
Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotYliopistotutkimuksen elvytystoimet
Yliopistotutkimuksen elvytystoimet Kari Raivio Kansleri (emeritus), Helsingin yliopisto STS/STA seminaari 13.2.2014 Ovatko elvytystoimet tarpeen? Suomen tieteen kansainvälinen arvostus heikkenee Suomen
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotKuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät Kansallinen keskiarvo jakauma Korea 613 (90) h Singapore 611 (84) h Taiwan 609 (106) h Hongkong 586 (84) h Japani 570 (85) h Venäjä 539 (81) h Israel
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotJohdatus julkaisufoorumin toimintaan
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
Lisätiedotmenestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009
Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotTyövoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotLokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun
Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin
LisätiedotMinkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.
Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotKovissa tieteissä maailman kärkeen yltävä pohjoismainen ja itä-aasialainen yliopistotutkimus ja sen tuloksellisuus
156 HALLINNON TUTKIMUS 2/2013 Kovissa tieteissä maailman kärkeen yltävä pohjoismainen ja itä-aasialainen yliopistotutkimus ja sen tuloksellisuus Osmo Kivinen, Juha Hedman & Päivi Kaipainen JOHDANTO Yliopistorankingeista
LisätiedotJulkaisufoorumi -hanke. Pirjo Markkola / HELA
Julkaisufoorumi -hanke Pirjo Markkola / HELA 8.12.2010 Julkaisufoorumi-hanke Tavoite: - laatuluokitus kaikkien tieteenalojen ulkomaisille ja kotimaisille julkaisukanaville (tieteelliset lehdet ja kustantamot)
LisätiedotJure-projekti. KOTA-AMKOTA-seminaari 23.9.2010, Helsinki. Opetusneuvos Olli Poropudas
Jure-projekti KOTA-AMKOTA-seminaari 23.9.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Jure-projekti osa Raketti-hanketta perustamispäätös 10.6.2009 kaksi kokonaisuutta 1) kansallisen julkaisurekisterin rakentaminen
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX
ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla
LisätiedotJulkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia
Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa Maija Miettinen, Suomen Akatemia 1.4.2010 Bibliometriikan ja julkaisuanalyysien hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Missä käytetään Kansainväliset arvioitsijat/panelistit
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
LisätiedotYliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö
LisätiedotNuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa
Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotRaakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotKäyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008
Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
LisätiedotJulkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
LisätiedotKestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut
LisätiedotOsaamisen tila ja taso
Osaamisen tila ja taso Tulevaisuuden osaaminen - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaustyön seminaari Finlandia-talo 16.5.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Julkisyhteisöjen
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotBrändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1
Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY
LisätiedotTutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti
Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä
LisätiedotMetsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä
LisätiedotYliopistojen rankinglistat
Yliopistojen rankinglistat - bibliometrian näkökulmasta SYN bibliometriikkakoulutus 12.3.2012 Irma Pasanen - esityksen runko pohjautuu Antti Saariston keväällä 2011 Aallon laatuväelle pitämään yliopistojen
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotJulkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access
LisätiedotJULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ
JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ Artikkelit avoimiksi - teemana rinnakkaistallentaminen Jyväskylän yliopisto 3.2.2011 Pirjo Sutela Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 HS 28.12.2010 3 TIETEELLISEN JULKAISEMISEN
LisätiedotLapin matkailu. lokakuu 2016
Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotJulkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa
Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
LisätiedotLukuohje. Oulun yliopisto
Lukuohje TIETOA TARJOLLA Näillä sivuilla on tarjolla tietoa lukioista yliopistoihin johtavista opintopoluista ja myös opintomenestyksestä. Aitoon tieteelliseen tapaan tieto esitetään usein lukuina, joita
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotTieteen tila hankkeen valmistelu
Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä
LisätiedotTutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu
1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
LisätiedotVenäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014
Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:
LisätiedotBibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa
Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotSis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!
Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
Lisätiedotmuutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä
Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
Lisätiedot