PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON

Transkriptio

1 1 Pirkanmaan liitto Luonnos, joka on lähetekeskustelussa käsitelty maakuntahallituksessa PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON

2 2 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2015 TALOUSARVIOON BUDJETTITAVOITTEIDEN ESITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, jotka ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Maan hallitus käsittelee kehysriihessään tulevien vuosien budjettiraameja. Tulevat budjettikehykset, ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset ja nykyisen hallitusohjelman seurannasta saatavat tiedot tulevat luomaan pohjaa tulevan vaalikauden hallitusohjelmatyön virkamiesvalmistelulle. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen selviää tulevan hallitusohjelman poliittinen sisältö. Tulevan hallitusohjelman pohjalta luodaan perusteet erityisohjelmille kuten seuraavalle liikennepoliittiselle selonteolle. Strategisia tavoitteita ja kärkitavoitteita Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2015 talousarvioon on valmisteltu yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyö- ja sidoskumppaneiden kesken. Tavoitteet ovat nyt strategisempia ja vähemmän eriteltyihin määrärahamomentteihin kohdistuvia kuin edellisvuosina. Määrärahatavoitteet on priorisoitu siten, että ne tukevat Pirkanmaan maakuntaohjelman ja maakuntakaavan kehittämistavoitteita sekä MALaiesopimuksen, INKA-ohjelman ja Tampereen kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukaisia toimenpiteitä. Monet määrärahatavoitteet ovat yhteisiä muiden maakuntien kanssa niin pääradan ja valtateiden kulkusuunnassa Länsi- ja Sisä-Suomen alueella ja HHT-kasvukäytävällä (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere). Tavoitteisiin ei ole kirjattu kohteita, joiden valtion rahoitus on jo aiemmilla päätöksillä varmistunut. Tällaisia kohteita ovat muun muassa Pirkanmaan meneillään olevien tai kuluvana vuonna alkavien isojen vesihuoltohankkeiden jatkorahoitukset. Maakuntahallitus hyväksyi xx.xx.2014 Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2015 talousarvioon. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Esa Halme, ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela,

3 3 1. PIRKANMAAN LOGISTISEEN ASEMAAN LIIKENTEEN VALTAKUNNALLISENA SOLMUKOHTANA LIITTYVÄT INVESTOINTI- JA SUUNNITTELUTAVOITTEET Pirkanmaa on useiden valtateiden, pääradan ja poikittaisraideliikenteen sekä niitä tukevan lentoliikenteen solmukohta. Päärata Helsingistä Tampereen kautta Ouluun on keskeinen osa eurooppalaista TEN-T-ydinverkkoa, mille on asetettu kapasiteetti-, nopeus-, sujuvuus- ja turvallisuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on vain kolme merkittävää liikenteen solmualuetta, jotka ovat Pirkanmaa, Kouvolan seutu ja Oulun seutu. Vahvoissa keskuksissa eri liikennemuotojen on kytkeydyttävä toisiinsa. Pirkanmaalla tehdään merkittävä osuus maan tuotannollisesta arvonlisästä. Käytännön toimenpidetarpeita Pirkanmaalla ovat pitkällä aikavälillä Tampereen ratapihan siirto sekä ratapihan ja laajojen logistiikka-alueiden suunnittelu, Tampere- Pirkkalan lentoaseman kytkeminen vahvasti sekä henkilö- että tavaraliikenteen verkkoon ja henkilölähiliikenteen ja kaukoliikenteen kehittäminen samalla tavaraliikenteen tarpeet huomioon ottaen. Tätä palvelevat niin Tampereen etelän suunnan lisäraiteet, Toijalan kolmioraiteen rakentaminen kuin Tampereen läntisen ratayhteyden linjaaminen. Pirkanmaalla älykäs kaupunki ohjelman yhtenä osa-alueena tulee olemaan älyliikenteen tarjoamat kehittämismahdollisuudet. Nykyisen liikennepoliittisen selonteon kakkoskorin uudelleenarvioinnit valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa ja valtatien 9 yhteysvälin Tampere-Orivesi osalta valmistunevat kuluvana vuonna. VT 3:n Hämeenkyrön ohitustien investointi tulee sijoittaa tulevan liikennepoliittisen selonteon ykköshankkeisiin ja VT 9:n investoinnit sitä seuraaviin hankkeisiin. Nykyiseen liikennepoliittiseen selontekoon kirjattu suurten kaupunkiseutujen (muun muassa Tampere) valtion avustus 30 prosentin osuudella kaupunkiraitioteiden rakentamiseen tulee toteuttaa. Vuodelle 2015 Tampereen ratikan rakentamis- ja hankintasuunnittelu edellyttää noin kahden miljoonan euron valtion rahoitusta. Tampereen kaupunki on ilmoittanut liikenne- ja viestintäministeriölle, että ministeriö varautuisi vuosien aikana ratikkahankkeen rakentamisinvestointiin 30 prosentin osuudella. Ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannukset ovat tämänhetkisen tietämyksen perusteella noin 220 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Pirkanmaalla valtion rahoitusta odottavat liikennekohteet vuonna 2015: Investointikohteet: Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa Hämeenkyrön ohitustien investoinnin aloittaminen Alemman asteisen tieverkon rahoituksen lisääminen

4 4 Raideliikenteen Länsi-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän kehittäminen Tampereella Suunnittelurahoituskohteet: Tampereen katuraitiotien rakentamis- ja hankintasuunnittelu Valtatien 9 yhteysvälin Tampere-Orivesi tiesuunnitelman tekeminen Valtatien 12 Tampereella sijaitsevan Vaitinaron liittymän suunnittelurahoitus Toijalan kolmioraiteen suunnittelurahoitus Tampereen etelän suunnan lisäraiteiden ratasuunnitelmarahoitus 2. PIRKANMAAN KORKEATASOISEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JA SAATTAMINEN KOKO MAAN KEHITYSTAVOITTEITA TUKEVAKSI Pirkanmaan osaamisen vetureina toimivat alueen korkeakoulut, jotka tarjoavat kasvualustaa koko maan kehitystavoitteita tukevasti. Yhtenä kärkenä on esimerkiksi BioMediTech ja laajemminkin koko terveysteknologia. Edellä mainittujen lisäksi korkeakoulujen yhteistä työtä edustavat Demola-Uusi Tehdas -toiminta ja muukin yliopistojen ja yritystoiminnan yhteistyö. BioMediTechin alaisuudessa toimivan ihmisten varaosat kokonaisuuden yritystoiminta on alkamassa. Kohdentamalla tukea ja investointeja tutkimuksesta syntyvien yritysten alkumetreille voidaan synnyttää jopa kansainvälisesti merkittävä tutkimus- ja yrityskokonaisuus. Ilman investointeja päädytään helposti siihen, että tulokset vain lisensoidaan, jolloin alueellinen työllistävä vaikutus on pienehköä ja varsinainen kaupallinen ja viestinnällinen hyöty valuvat pois alueelta ja jopa Suomesta. Pelkästään tämän alueen yritystoiminnan syntymiseen tulisi panostaa jo vuonna 2015 kohdennetusti ainakin yhden miljoonan euron määrärahalla. Systemaattisen innovaatiotoiminnan ja erityisesti huippututkimuksen myötä syntyvän houkuttelevuuden kehittämiseen ja markkinoimiseen tulisi investoida vuonna 2015 vähintään 0,3 miljoonaa euroa. Valtakunnallisen sektoritutkimuslaitosuudistuksen osana Pirkanmaalle on kehittymässä tulevan luonnonvarakeskuksen korkeakouluyhteistyötä. Sen lisäksi metsäntutkimuksen maasto- ja kenttätyötä Länsi- ja Etelä-Suomessa voidaan kehittää edelleen Parkanon yksikössä. Tampereesta tulee kehittää lisäksi Suomen rokotetutkimuksen keskittymä. Korkeakoulujen tutkimusinfran uudistamisessa on tarpeita kaikissa korkeakouluissa. Tampereella on lisäksi samaan aikaan tarpeita mittaville investoinneille, joita on meneillään Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY), ja joita on tulossa Kaupin kampukselle Tampereen yliopiston ja muiden toimijoiden toteuttamana. Suomen

5 5 Yliopistokiinteistöt Oy:llä (SYK) on noin 60 miljoonan euron investointisuunnitelmat uudisrakennukseen lääketieteelle, terveystieteille sekä biotieteille vuodelle Tampereen yliopiston yhteydessä toimii eläinkokeita korvaava kansallinen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM. Sen viranomaistoiminta tulee jatkossa nykyistä paremmin turvata valtion rahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee omalta osaltaan rahoittamaan vuoteen 2016 saakka keskuksen toimintaa eurolla vuodessa. Keskuksella on tarve vuotuiseen euron lisärahoitukseen maa- ja metsätalousministeriön (MMM) pääluokasta. Vuoden 2014 rahoitus MMM:ltä on euroa ja ministeriön tekemän ohjelman mukainen rahoituksen tarve vuodelle 2015 olisi euroa. Pirkanmaalla on koottu turvallisuusklusteria toimien esimerkkinä koko Suomelle. Turvallisuusalalla Pirkanmaan korkeakoulut kehittävät alan opetusta markkinointituotteeksi, tietoturvallisuutta, turvallista ikääntymistä ja turvallista rakennettua ympäristöä ja liikennettä. Pirkanmaasta voidaan kehittää turvallisuuden testikenttä (laboratorio), jossa testataan erilaisia teknologioita ja toimintatapoja. Toimintamalli tukee yhteistyötä ja uusien teknologisten ratkaisujen syntymistä. Viranomaiset, tutkimuslaitokset ja alueen turvallisuusalan oppilaitokset tulisi kytkeä kiinteäksi osaksi liiketoimintavetoista kokonaisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulee tiivistää rivejään ja muodostaa yliopistojen yhteiskunnallista ja kansantaloudellista vaikuttavuutta nykyistä huomattavasti paremmin. Vaikuttavuuteen ohjaavaan rakenteeseen on panostettava yliopistojen rahoitusperusteissa. Pirkanmaalla voimakkaana kasvumaakuntana on lisääntyvä tarve oppilaitos-, päiväkoti-, liikuntapaikka- ja kirjastoinvestointien niin uudis- kuin korjausrakentamisen valtion rahoitukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Pirkanmaalla valtion rahoitusta odottavat osaamisalan kohteet vuonna 2015: Pirkanmaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävillä kärkialoilla Pirkanmaan korkeakoulujen valtakunnan kehitystavoitteita tukeva investointirahoitus Kuntien oppilaitos-, päiväkoti-, liikuntapaikka- ja kirjastorakentamiselle osoitettava valtion rahoitus

6 6 3. TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN UUDEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALAN RAKENTAMISEN VALTION RAHOITUS Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisen Tampereen yliopistollisen sairaalan nykyinen lasten ja nuorten sairaala on huonokuntoinen, ja se on sairaanhoitopiirin päätöksen mukaan tarkoitus purkaa ja rakentaa uudet tilat. Sairaala on tarkoitettu alle 18- vuotiaiden erikoissairaanhoitoa varten ja se palvelee laajaa osaa koko Suomea. Uuden sairaalan kustannusarvio on noin 70 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus valmistua vuoteen 2018 mennessä. Rakentamiseen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri hakee 25 prosentin valtionosuutta. Valtion rahoituksen tarve uudelle lasten ja nuorten sairaalalle on 17,5 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö (VM), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Uuden lasten ja nuorten sairaalan valtion rahoitus Pirkanmaan sairaanhoitopiirille vuosille ALUEKEHITTÄMISEN VOIMAVAROJEN TURVAAMINEN Alueiden kehittämisellä vahvistetaan kilpailukykyä, edistetään taloudellista tasapainoa, kehitetään elinkeinotoimintaa ja tuetaan työllisyyttä. Tavoitteena on kaventaa alueiden välisiä ja niiden sisäisiä kehityseroja sekä edistää väestön hyvinvointia ja osaamista. Lisäksi parannetaan elinympäristön laatua ja tuetaan kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta on tarpeen antaa riittävästi toimivaltaa tehtävien ja resurssien siirrolla maakuntien liittojen omalle päätöksenteolle muun muassa maakunnankehittämisrahan sitomattoman osuuden lisäämisellä. Kaupunkiseutujen innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman ja kaupunkiseutujen ja valtion yhteisen kasvusopimuksen tulee vahvistaa alueellisia kehitysympäristöjä ja niistä syntyvää talouskasvua. Rakennerahastovarojen indikatiivisen rahoituskehyksen sisällöllinen suuntaaminen tulee pitää maakunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Aluekehittämisen voimavarojen turvaamisen kohteet vuonna 2015: Maakunnan kehittämisrahan sitomattoman osuuden lisääminen Maakuntien päätösvallan turvaaminen rakennerahastovarojen suuntaamisessa

7 7 5. VALTION JA KUNTIEN VÄLISEN TYÖNJAON MUKAISEN KUNTARAHOITUKSEN TURVAAMINEN Meneillään on kuntien valtionosuusuudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Lausuntokierroksella olleen esityksen mukaisesti Pirkanmaan 22 kunnasta 19 olisi menettäjiä valtionosuuksien määrässä. Samanlainen tilanne on myös Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien kuntien osalta. Valtionosuusuudistuksella ei saa vaikeuttaa kuntien jo ennestään heikkoa taloustilannetta. Valtionosuuskertoimia tulisi uudistusesityksessä muuttaa siten, että työttömyyden ja vanhimpien ikäryhmien painoarvoa tulisi korottaa ja sairastavuuden painoarvoa alentaa. Kustannusneutraalisti edellä mainittu hyödyttäisi suurinta osaa Suomen kunnista. Työmarkkinauudistuksen kuntarahoitus on muuttumassa vuoden 2015 alusta siten, että yli 500 päivää ja osan yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille. Tätä muutosta ei ole kuitenkaan huomioitu kuntien valtionosuusuudistuksessa. Valtion ja kuntien välistä työnjakoa ja rahoitusta tulisi selkeyttää. Valtiovarainministeriö (VM), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Valtion ja kuntien välisen rahoituksen ja työnjaon mukaiset kohteet vuonna 2015: Kuntien valtionosuusuudistuksen kertoimien korjaaminen Työmarkkinauudistuksen työnjaon ja rahoituksen selkeyttäminen