Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö"

Transkriptio

1 Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö

2 Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö Satakunnan taidetoimikunta 2010

3 Sisällysluettelo JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö Kirjoittaja: Emma Susi Kustantaja: Satakunnan taidetoimikunta, Pori Painopaikka: Ulvilan Painotuote, Ulvila Taitto: Heidi Valtonen / Vida Design Kuvat: ammattilaiskuvat: Heidi Valtonen / Vida Design muut valokuvat: Emma Susi, Essi Lindberg, Annamari Salmi, Jenni Tuulasjärvi, Paola Cabrera Viancha Piirrokset: Emma Susi (piirrosten visualisointi: Roope Sandberg / Vida Design) ISBN (nid.) (PDF) ESIPUHE 5 JOHDANTO 7 FAKTAT 11 VAIHE 1: IDEOINTI 15 Idea 17 Sillanrakentajat 18 Koordinoija 21 VAIHE 2: KÄYNNISTYS 25 Projektihenkilöstö ja ohjausryhmän asettaminen 26 Hakuprosessi 28 Valinta 30 VAIHE 3: MÄÄRITTELYT 33 Paikallisuus 34 Visio 36 Perusta 37 VAIHE 4: TOTEUTUS 41 Tuotekehitys 42 Konseptin rakentamisen juurilla 45 Käsitteitä 50 Shampanjaa ja vaahtokarkkeja 57 VAIHE 5: SUVANTO 89 Kipukohtia 90 Tuottaja puun ja kuoren välissä? 92 VAIHE 6: LOPETUS 99 Mallisto ja yhteisö tulevaisuuden kuvia 100 Onnistumisen mittarit 102 AbSTRAct IN EngLISH 113 SVENSK SAMMANFATTNINg 117 DEUTSCHE ZUSAMMENFASSUNg 121 YHTEYSTIEDOT 124 LISÄLUKEMISTA 126 Emma Susi 2010 Julkaisua voi tiedustella Satakunnan taidetoimikunnan toimistosta

4 ESIPUHE JUUREVAn tulo taidekentälle Satakunnan taidekäsityön nimikkomalliston toteuttajat olivat alansa ammattilaisia jo ennen kuin heihin liitettiin yhteinen nimittäjä, JUURE- VA. Nyt he ovat muutaman vuoden ajan vahvistaneet yhteisönä ammattikuntansa näkyvyyttä ja arvostusta. Juurevalaiset ovat ottaneet oman tilansa maakunnan taidekentässä. Laatusanasta juureva on tullut isolla kirjoitettuna nimisana. JUUREVA rouhaisee täkäläiseen maaperään, josta se monin sävyin, muodoin ja materiaalein seuloo tämän ajan muotokieltään, ammentaen myös merellisestä ympäristöstään. Sanan toinen vivahde korostaa näyttävyyttä. Yhteisrintamassa JUUREVAlaiset eivät enää näy satunnaisesti vain siellä täällä, vaan myös kootusti yksissä tiloissa. Alan vahvistumisesta on alettu nopeaan tahtiin puhua kuin toisessa potenssissa. Satakunnan taidetoimikunnalla on tässä kehityksessä ollut oma tehtävänsä. Toimikunnan mosaiikkimaiselle toiminnalle tyypillisesti JUURE- VAn esihistoria on koostunut Yliopistokeskuksen, Satakunnan rahaston, Satakuntaliiton ja taidetoimikunnan jäsenten yhteydestä. Ajatus taidekäsityöläisten rivien kokoamisesta kulki alun perin Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksesta taidetoimikunnan pohdittavaksi, eteni nopeasti läänintaiteilijantyöhön ja alan projekti-ihmisen pestuuseen, sai pontta Satakunnan rahaston tuesta, jota maakuntaliitto pian lujitti. Tämä monen tahon yhteinen tahto ja ripeästi kohonnut taiteenalan arvonnousu ei ole itsestäänselvyys, vaan määrätietoisen työn tulosta. Ilmiön synnyn perustana on ollut yksittäisten muotoilijoiden työn hieno jälki. Se on ollut yhteisesiintymisen edellytys numero yksi. JUUREVAA! EsipUhE Toinen ehto on ollut se, että rahoittajat, taide- ja tiedeyhteisö ovat mieltäneet innovatiivisen taiteenalan yhteyden alueen perinteeseen ja identiteettiin. Taidekäsityö on ollut ikään kuin epätavanomaisen omaa. Siihen on liittynyt mielikuvia, joiden vastakohtia ovat aikaamme hallitsevat irrallisuus, ulkopuolisuus ja sattumanvaraisuus. Juurevien töiden tuttuus kumpuaa hyvinkin kaukaa ja ohuin säikein. Esineillä ei tarvitse olla eikä ole suoraan tunnistettavia kiinnekohtia. Tieto perinteen jalostumisesta ja kosketuksesta tarkoin määrittelemättömään satakuntalaisuuteen riittää. Kolmanneksi on ollut välttämätöntä, että muotoilun merkityksestä ja mahdollisuuksista on pitänyt ääntä palavasieluinen koordinaattori. Ilman Emma Suden osuutta JUUREVA ei olisi JUUREVA. Kun Emma on vuoden 2010 alusta ollut myös taidetoimikunnan päätöksentekijä, alueellisen taiteen asiantuntijaelin on jatkossa sitäkin varmemmin satakuntalaisen muotoilun tärkeä tukija. Taidekäsityö on toimikunnan näkökulmasta erityinen taiteenala. Se otti vuodelle 2010 myönnettyjen apurahojen ja avustusten ns. pienten taidelajien joukosta ison askeleen suurimpien kynnykselle tehtyään tuloaan jo pari vuotta. Tämä kirja luo katsauksen prosessiin, joka jatkuu. JUUREVA on jo nyt alueemme taidekäsityössä luku sinänsä. JUUREVAlaisten lisäksi maakunnassa on useita muitakin ammattimaisia tekijöitä. Jatkossa nähdään, millaisia muotoja ryhmäytyminen saa aikaan ja millaisia lukuja tulee lisää. Ennustaa voi, että niitä tulee. Risto Ojanen pääsihteeri Satakunnan taidetoimikunta 4 5

5 JUUREVAA! JohdAnto JOHDANTO JUUREVA on satakuntalainen taidekäsityömallisto sekä satakuntalaisen käsityöosaamisen lippulaiva. JUUREVA satakuntalaista muotoilua on tuotettu SatakuntaMallisto-hankkeen tuella vuonna SatakuntaMallisto taidekäsityön tuotekehityshanke oli Satakuntaliiton maakunnan kehittämisrahalla, Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahalla sekä Porin kaupungin tuella toteutettu taiteen ja kulttuurin kehittämishanke vuosina Hanketta koordinoi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Porin yliopistokeskuksesta. Nämä hallinnolliset tekijät ovat muokanneet omalta osaltaan hankkeen toimintoja, rakenteita ja sisältöjä. Hallinto on hyvä ymmärtää substanssin, taiteellisen sisällön taustavoimana. Taidepainotteisissa kehittämishankkeissa korostuu kaksi erillistä, mutta toisiaan tukevaa elementtiä - hallinto ja sisällön tuotanto. JUUREVAA! on ideakirja taidekäsityöläisille ja käsityöyrittäjille sekä alalla työskenteleville tuottajille, projektipäälliköille, viranomaisille ja muille toimijoille. Kirja on opas satakuntalaisen käsityöosaamisen juurille. Kirjassa kuvataan SatakuntaMallisto-hankkeen tuotantoprosessi ja luodaan kehystä taidepainotteisten projektien tuotantoon. Sisältöihin vaikuttavat monet eri osapuolet ja tekijät. Tuotantoprosessin vaiheet käydään läpi havainnollistavalla, inspiroivalla ja kannustavalla tavalla. Vaiheet esitellään SatakuntaMallisto-hankkeen ja JUUREVA-mallistosta saatujen esimerkkien kautta. Prosessi on kehä, jonka jokainen toiminto ruokkii toista. Tuotantoprosessien kuvaukset auttavat tulkitsemaan ja analysoimaan omia ja tiimin työvaiheita sekä motiiveja. Toisaalta myös tehdyistä virheistä kannattaa oppia. SatakuntaMallisto-hanke sekä JUUREVA-mallisto ovat ainutlaatuisia kokonaisuuksia. Sekä hanke että maakunnallinen taidekäsityömallisto ovat pilotteja, pioneereja, joiden toivotaan inspiroivan esimerkillään myös muita alueita Suomessa. Näin on myös tapahtunut. JUUREVAn kaltaisia mallistoja on kehitteillä myös muualle Suomeen. Tästä syystä koen erityisen tärkeänä hankkeen systemaattisen dokumentoinnin sekä hyvien käytäntöjen jakamisen kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille. 6 Iro Mäntykorpi. Kuva: Heidi Valtonen

6 JUUREVAA! JohdAnto JUUREVA-mallistoa kohtaan osoitettu kiinnostus on monien asioiden summa. Eittämättä yksi asia liittyy yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa tulevaisuuden kulutustottumukset kohdistuvat yhä enemmän persoonallisuuden korostamiseen. Käsin tehty, paikallisuudesta ja perinteestä kumpuavat teemat sekä omat juuret kiinnostavat kuluttajaa, ja tätä kautta myös mediaa. Alueellisen identiteetin ainutlaatuisuutta halutaan painottaa. Käsin tekemisen taito on katoava luonnonvara, joten sen vaalimiseen on herätty. Kädentaitajia on alettu arvostaa uudella tavalla ja käsin tehtyjä tuotteita pidetään laadukkaina ja suunnittelua kiinnostavana. Näistä ollaan myös valmiita maksamaan. JUURE- VA-mallistonkin on syytä korostaa entisestään käsin tekemisen ainutlaatuisuutta, satakuntalaisia juuria ja paikallisperinteestä nousevaa tematiikkaa. Nämä ovat JUUREVAn kilpailuvaltteja nyt ja tulevaisuudessa. SatakuntaMallisto-hankkeen tuotantoprosessi on ollut pitkä. Prosessi sai alkunsa jo vuonna 2004 pienestä idean idusta, joka jalostui, kasvoi ja voimistui. Pitkä ideointivaihe on ulospäin näkymätön, mutta erittäin merkityksellinen hankkeen käynnistyksen aloittamiselle. Käynnistysvaiheen jälkeen määriteltiin yhdessä malliston lähtökohtia. Joissakin tapauksissa tämä vaihe voidaan toteuttaa jo ennen varsinaista käynnistysvaihetta. Olen kokenut, että erityisesti luovien alojen kehityshankkeissa yhteisten päämäärien, lähtökohtien ja arvojen määrittely toimii hyvänä motivaattorina. Se sitouttaa ja velvoittaa osallistumaan. Prosessin seuraava vaihe on intensiivinen toteutusvaihe. Toteutusvaiheeseen kuuluu paljon toimintoja ja suurin osa alussa määritellyistä tavoitteista kulminoituu tähän vaiheeseen. Työlästä toteuttamisen vaihetta seuraa suvantovaihe. Silloin epäonnistumiset kasaantuvat ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Pohjalta noustaan yhdessä tekemisen vimmalla mahdollisesti vielä takaisin toteutusvaiheeseen ja sieltä liu utaan pikkuhiljaa prosessin viimeiseen vaiheeseen, hankkeen päättämiseen. Lopettamiseen liittyy jännityksiä minkälaisena tulevaisuus esittäytyy. Siihen voivat vaikuttaa tässä tapauksessa vain JUUREVAlaiset itse. Taidekäsityöyhdistys JUUR ny ry. jatkaa JUUREVA-malliston ja yhteisön kehittämistä sekä ylläpitoa. Yhdistyksen toimintatavoissa korostuu yhteisöllisyys ja ylpeys satakuntalaisesta käsityöosaamisesta. Näkökulma on kautta kirjan malliston tuottajan ja hankkeen projektipäällikön. Lisäväriä saadaan graafisen suunnittelijan ja valokuvaajan kommenttikirjoituksella. Kirja päätetään JUUREVAlaisten keskustelun dokumentointiin, jossa ruoditaan onnistumisen mittareita ja kulmakiviä. Kirjan lopussa on yhteystietolista sekä lista lisälukemisesta, joiden avulla lukijalle annetaan mahdollisuus tarkentaa mieleen jääneitä kysymyksiä. Haluan kiittää jokaista ainutlaatuista JUUREVAlaista. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Satakunnan taidetoimikunnalle, joka mahdollisti kirjan julkaisemisen sekä osoitti minulle työskentelyrauhan myöntämällä kirjoitustyöhön apurahan. Kiitokset ansaitsevat myös mahtavat kumppanini Heidi Valtonen Vida Designista, muotoilija Paola Cabrera Viancha sekä minua loistavasti paikannut rohkea projektipäällikkö Essi Lindberg. Suuret kiitokset jokaiselle SatakuntaMallisto-hankkeeseen ja tämän JUUREVAn kirjan syntymiseen vaikuttaneelle henkilölle ja taholle. Olette olleet korvaamattomia. Tervetuloa matkalle JUUREVAan satakuntalaiseen muotoiluun! Porin Kuukkarissa Emma Susi 8 9

7 JUUREVAA! faktat FAKTAT SatakuntaMallisto satakuntalaisen taidekäsityön tuotekehityshanke Miksi Satakunnan käsi- ja taideteollisuuskenttä elää virkeää edistymisen ja kehittymisen aikaa. Alan osaaminen on korkeatasoista ja maakunnassa työskentelee kymmeniä ammattilaisia kaikilla käsityön aloilla. Yritykset ovat hajaantuneet ympäri maakuntaa ja tuotteiden saatavuus vaihtelee. Useat yrittäjät haluavat kehittää omaa yritystään ja liiketoimintaansa. Vuoden 2008 alusta käynnistyi SatakuntaMallisto satakuntalaisen taidekäsityön tuotekehityshanke. Hanketta koordinoi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Porissa. Mikä Hankkeen tavoitteena oli parantaa satakuntalaisten muotoilijoiden toimintaedellytyksiä sekä käsi- ja taideteollisuusalan imagoa maakunnassa. Satakunta- Mallisto oli kaksivuotinen tuotekehityshanke, jonka konkreettisin tavoite oli luoda maakunnallinen taidekäsityön nimikkomallisto kehittämällä jo olemassa olevia tuotteita ja tuotesarjoja edelleen sekä luoda tuotesuunnittelullisesti kunnianhimoisia uusia tuotteita yhteisen konseptin alle. Hankkeen aikana lanseerattu JUUREVA satakuntalaista muotoilua on laadukas taidekäsityömallisto, joka koostuu yhdeksän yrityksen tuotesarjasta. Sarjassa on tuotteita kahdesta kuuteen, eri väri- ja kokovariaatioina. Millä välinein JUUREVA-mallistoa toteuttaa yhdeksän yritystä, kymmenen yrittäjää. Valinnan teki tehtävään nimetty ulkopuolinen asiantuntijaraati, jury. Muotoilijoiden lisäksi kokonaiskonseptia toteutti joukko asiantuntijoita mm. tuottamisen, tuotekehityksen ja graafisen suunnittelun aloilta. Muotoilijat osallistuivat puoli vuotta kestäneeseen tuotekehityskoulutukseen ja antoivat panoksensa yhteisen mallistokonseptin tekemiseen. Tuotekehityskoulutuksen lisäksi satakuntalaisille muotoilijoille järjestettiin vuosina tasokasta täydennys- 10 Marko Timonen. Kuva: Heidi Valtonen

8 JUUREVAA! faktat koulutusta mm. yritysilmeen rakentamisesta, hinnoittelusta ja tuotemerkin suojaamisesta. JUUREVA lanseerattiin Porissa syyskuussa Julkistamista seurasi reilu vuoden kestänyt tiivis näyttely-, pr- ja myynninedistämiskampanja. Satakuntaan perustettiin epämuodollinen Muotoilurinki-asiantuntijafoorumi. Visio Mallistosta luodaan satakuntalaisen taidekäsityön konsepti. Hankkeen päätyttyä JUUREVA on alkanut muodostua satakuntalaisen käsityöosaamisen brändiksi ja siten vakiinnuttanut paikkansa maakunnassa. Malliston tuotteet ja niiden tekijät ovat laajalti tunnettuja ja arvostettuja. Tuotteet ovat haluttuja tuliaisia ja lahjatuotteita ystäville, yhteistyökumppaneille ja yritysten asiakkaille annettavaksi. Tuotteiden saatavuus, imago ja hinta-laatusuhde ovat hyviä. Tekijöiden työskentelyedellytykset ovat parantuneet ja yritysten liiketoiminta on vankalla pohjalla. Satakuntaan on suunnitteilla alueellisen muotoilustrategian laadinta. JUUREVA on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta ja ideaa on lähdetty jalostamaan muihin maakuntiin. Malliston sekä JUUREVA-yhteisön kehittely Satakunnassa jatkuu vuonna 2010 perustetun Taidekäsityöyhdistys JUUR ny ry:n toimesta. Yhteistyökumppanit Hanketta rahoitti Satakuntaliitto, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto sekä Porin kaupunki. Yhteistyössä oli vahvasti mukana myös Satakunnan taidetoimikunta, Lönnströmin taidemuseo, Porin Yliopistokeskus, Vuojoen Kartano, Taito Satakunta, Rauman Seudun Kehitys oy sekä moni muu yksityinen ja julkinen taho Satakunnassa. Kuva: Taidepainotteisten kehityshankkeiden tuotantoprosessi (kehämalli). Emma Susi

9 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi If you know exactly what you are going to do, what is the point of doing it? Pablo Picasso VAIHE 1: IDEOINTI Hyviä ideoita on meistä useimmilla. Valitettavan usein hyvät ideat eivät jalostu toimintaan asti. Jotta näin ei kävisi, tarvitaan silta, jota kannattelevat mm. idean rahoittaja, idean toteuttajat, idean koordinoija sekä hyvät verkostot ja yhteistyökumppanit. Luovilla aloilla ideoista ei ole puutetta, mutta ideoiden jalostajista on. Silta johtaa ideasta hankepäätökseen, idean konkretisoituneeseen muotoon. Idea voidaan toteuttaa skaalasta riippuen esimerkiksi liiketoiminnan osana tai vaikka vapaaehtoisvoimin. Tässä luvussa esitellään sillanrakentamiseen tarvittavaa osaajajoukkoa. Lisäksi pohditaan siltaa heiluttavia tekijöitä ja käydään läpi joitain projektihallinnan perusajatuksia. Terhi Laitila. 14 Kuva: Heidi Valtonen

10 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Idea Ideat syntyvät spontaanisti ja usein tarpeesta. Idealla pyritään löytämään vastausta johonkin epäkohtaan ja ilmiöön tai tarjotaan ratkaisua kehittämistä vaativaan kohteeseen. Ideoita voidaan synnyttää monien eri menetelmien kautta ryhmässä tai ne voivat tupsahdella yksittäisten toimijoiden päähän keskellä arkisia puuhia. Yhtä kaikki idea tarvitsee toteutuakseen useita ihmisiä. Hyvät ideat kannattaa jakaa, siitäkin huolimatta, että pelkäät jonkun varastavan ajatuksesi. Ideoita on vaikea omistaa ja osoittaa ne omiksi, ei siis kannata edes yrittää. Olen kokenut, että jakamalla ideani niistä tulee parempia ja ne saattavat löytää entistä parempia toimintaympäristöjä jonkun toisen toteuttamana. Jos olet luonteeltasi kehittäjä ja ideanikkari, et millään pysty itse toteuttamaan kaikkia ideoitasi. Silloin on alan eteenpäin viemiseksi järkevää heittää hyvät, mutta kotia vaativat ideat kentälle. Ja toivoa, että joku uskaltaa niihin tarttua. Ideoiden jakaminen eri aloilla ja erilaisissa toimenkuvissa työskentelevien ihmisten kanssa on hedelmällistä. Omia verkostojaan kannattaa siis laajentaa yllättäviinkin suuntiin. Itsesi kanssa eri lailla ajattelevat ihmiset jalostavat ideaasi omasta näkökulmastaan, jolloin siitä kasvaa hetkessä todellinen ideoiden vyyhti. Vyyhdin kanssa on helpompi lähteä jatkoneuvotteluihin kuin yksittäisellä pienen pienellä idealla. Hyvänä ideana voidaan pitää myös maakunnan omaa taidekäsityömallistoa. Idea esitettiin Satakunnan taidetoimikunnassa jo vuonna Suuri idea johti pienin askelin etenevään kenttätyöhön. Alkuperäinen Satakuntamallisto idea otettiin uudelleen esille Seuraavan vuoden alussa ideaa lähdettiin jalostamaan eteenpäin. Idealle haettiin sillanrakentajia. Piirros: Sillanrakentajat, ideasta hankepäätökseen. Emma Susi

11 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Sillanrakentajat Voimahenkilöt Hyvät ideat tarvitsevat taakseen voimahenkilöitä, jotka vievät ideaa systemaattisesti eteenpäin kohti päätöstä sen toteuttamiseksi. Ilman voimaa ideat eivät toteudu, ainakaan projektimaailman kovassa rahoituskilpailussa. Voimahenkilöitä tarvitaan viemään ideaa eteenpäin myös silloin, kun kaikki muut haluavat jo luovuttaa. Voimahenkilö uskoo ideaansa loppuun asti. Voimahenkilö on Peppi Pitkätossu, joka kannattelee kokonaisuutta ja pitelee kuin ihmeen kaupalla kaikkia lankoja käsissä. Voimahenkilö toimii parhaiten, kun häntä kannattelevat uskaliaat taustavoimat. Satakuntamallisto-idean taustavoima oli Satakunnan taidetoimikunta, joka löysi oman voimahenkilönsä tämän kirjan kirjoittajasta asian eteenpäin viemiseksi. Taidetoimikunta myönsi suunnittelurahaa idean jalostamiseksi ja testaamiseksi. Tämä antoi toteutukselle uuden suunnan. Ideaa alettiin jalostamaan hankkeeksi. Voimahenkilö tarvitsi lisää sillanrakentajia. Rahoittajat ja sidosryhmät Ideoiden toteutus vaatii lähes poikkeuksetta rahaa. Tarve voi olla pieni tai suuri ja ajanjakso lyhyt tai pitkä. Idea ja toteutukseen tähtäävät toiminnot ja toimintatavat määrittelevät pitkälti sen, minkälaista rahoitusta idealle kannattaa hakea. Pieni idea voi toteutua helposti jonkun sopivan säätiön, kunnan kulttuuritoimen tai vaikka alueellisen taidetoimikunnan apurahalla. Tämä kohdistetaan tarpeen mukaan työskentelyyn tai johonkin tiettyyn osaalueeseen hankkeessa. Apurahan hakijana voi olla yksityinen henkilö, työryhmä tai yhteisö. Isommat ideat vaativat monimutkaisempia rahoituskuvioita. Tästä syystä juuri hankkeet / projektit ovat suosittuja uusien ideoiden toteutusmuotoja. Projekteissa voidaan testata uusia ideoita ja toimintatapoja ennen kuin ne otetaan osaksi yrityksen tai yhteisön vakiintuneita toimintoja. Rahoitusta haetaan lähes poikkeuksetta useasta lähteestä. Tavallisimmin hankkeelle haetaan niin kutsuttu päärahoittaja, joka rahoittaa hanketta yleisemmin % hankkeen kokonaiskustannuksista. Päärahoittajat ovat yhä useammin Euroopan unionin eri rahoituslähteitä. Isommalle hankkeelle päärahoittaja on lähes välttämättömyys hankkeen hallinnoinnin ja rahaliikenteen hoitamisen kannalta. Loppuosa rahoituksesta on hankkeen omarahoitusosuutta, joka päärahoittajasta riippuen koostuu monista eri palasista. Siinä voi tai pitää olla kuntarahaa, muuta yksityistä rahaa tai esimerkiksi mukana olevien hanketoimijoiden osallistumismaksuja. Vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseksi on lukemattomia. Eri rahoituslähteiden soveltuvuus rahoituspalettiin on aina hyvä tarkastaa suoraan hankkeen päärahoittajalta. Myös rahoittajat pitävät huolen kokonaisuuden toimivuudesta ja kustannusten realistisuudesta. Mitä vähemmän rahoittajia hankkeella on, sitä helpommalla hankkeen työntekijät pääsevät. Jokainen rahoittaja vaatii nimittäin omat selvityksensä rahan käytöstä, edustajansa hankkeen ohjausryhmään ja luonnollisesti logonsa tiedotus -ja markkinointimateriaaleihin. Myös tilitysten hoitaminen ja sääntöjen seuraaminen on helpompaa, kun rahoittajien määrä on pieni. Rahoittajien ja sääntöjen kanssa kannattaa aina muistaa, että yhteiset pelisäännöt ovat olemassa kaikkia osatoteuttajia varten. Ne on luotu helpottamaan hankehallinnointia, ei hankaloittamaan sitä. Rahoittajien tehtävänä ja haluna on rahoittaa hyviä hankkeita ja hyviä ideoita. Tästä syystä on suositeltavaa käydä rahoittajan kanssa keskusteluja hankkeen sisällöistä ja toimintatavoista jo ennen rahoitushakemuksen jättämistä. Näin hanke ja idea ovat rahoittajalle tuttuja, eikä lisäselvitysten tarvetta päätösvaiheessa synny. Satakuntamallisto-idean suunnitteluraha antoi resurssit luoda hyvät neuvotteluyhteydet eri rahoittajiin, yhteistyökumppaneihin, alan järjestöihin ja maakunnan käsi- ja taideteollisuuskenttään. Ideasta paisui hetkessä vyyhti, joka venyi joka suuntaan. Mallisto säilyi kantavana ideana, mutta painopiste siirtyi maakunnan taidekäsityöläisten toimintaedellytysten 18 19

12 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Koordinoija parantamiseen, näkyvyyden kasvattamiseen, uudenlaisten asiakkuuksien löytämiseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, satakuntalaisten muotoilutuotteiden saatavuuden parantamiseen sekä alan verkostojen tiivistämiseen. Jalostunut idea sai mahdollisilta rahoittajilta myönteistä palautetta. Rahoitus- ja hankehakemuksia laadittiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Satakuntamallisto-ideaa pompoteltiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä maakunnan kehittämisrahan (valtion rahaa) välillä. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen. Osarahoitusta haettiin Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolta. Molemmat rahoittajat uskoivat hankkeeseen ja sen kantavaan ideaan, ja kustannusten kattaminen onnistui vain kahdella rahoittajalla hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Toimivat sidosryhmät ja hyvät yhteistyökumppanit muotoutuivat jo idean tässä vaiheessa. Rahoituksen haku sitoutti eri toimijoita yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Satakuntamallisto-idea sai taakseen laajan verkoston, josta muutamina mainittakoot raumalainen Lönnströmin taidemuseo, Rauman Seudun Kehitys, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusyhdistys, Porin 450-juhlavuoden organisaatio, Luvata Pori Oy ja sen Porin Reposaaren loma-asuntomessukohde, Vitamin.fi - hyvinvointialan yritys sekä joukko satakuntalaisia muotoilijoita ja muita kulttuurialalla toimivia kehittäjäpersoonia. Ideointivaiheessa todettiin puute satakuntalaisen muotoilualan ja sitä tiiviisti seuraavien toimijoiden verkostoitumisessa. Tähän puutteeseen haettiin ratkaisua prosessin seuraavassa vaiheessa eli käynnistyksessä. SatakuntaMallisto-hanke perusti Satakuntaan Muotoiluringin, jonka puheenjohtajuus annettiin Satakunnan taidetoimikunnan läänintaiteilijalle. Hyvin vapaamuotoisesti toiminut Muotoilurinki kokosi yhteen satakuntalaisia muotoilusta kiinnostuneita ja alalla työskenteleviä henkilöitä. Ryhmän tehtävänä oli verkottaa alan ihmisiä sekä välittää toimijoidensa kautta tietoa satakuntalaisen muotoilun ja käsityökentän uusista tapahtumista ja toiminnoista. Lisäksi ringin tärkeänä tehtävänä oli toimia SatakuntaMallisto-hankkeen epävirallisena asiantuntijafoorumina ja neuvonantajana. Rinki on edelleen olemassa, mutta hankkeen päätyttyä vuonna 2009 ei ringille ole toistaiseksi löytynyt halukasta vetäjää. Koordinoijalla tarkoitetaan idean hallinnollista kotia, paikkaa tai tahoa, jossa idea konkretisoituu toiminnoiksi. Koordinoija tarvitaan, jos idea nähdään hyväksi, kyllin laajaksi ja toteuttamiskelpoiseksi ja ideasta lähdetään työstämään hankehakemusta. Koordinointi muodostuu usein luovien alojen kompastuskiveksi. Ideoita on paljon, mutta toteuttajia ei. Idean jalostamisen kannalta on tärkeää, että hallinnointikysymys nostetaan esille jo suunnittelutyön alkuvaiheessa. Ilman kotia ideasta ei synny hankehakemusta. Ilman kotia ei voida hakea rahoitusta. Ja ilman rahoitusta idea jää pöydälle. Rahoittajat asettavat projektin hallinnoijalle joitakin vaatimuksia. Isoimmissa valtion tai EU:n rahoittamissa hankkeissa hallinnoijalta vaaditaan kykyä suoriutua projektin kaikista vaiheista. Hankkeen olisi hyvä istua myös organisaation muuhun toimintaan luonnollisella tavalla. On myös tahoja, joiden toiminta kulminoituu erilaisten hankkeiden pyörittämiseen. Joskus rahoittajat haluavat itse hallinnoida profiiliinsa sopivia hankkeita. Vaatimuksia synnyttävät myös hankkeen usein monimutkainen rahaliikenne ja esimerkiksi projektihenkilöstön palkkaaminen. Hallinnoijalla tulee olla riittävä maksukyky raha-asioissa, koska useimmissa tapauksissa rahat maksetaan tilille vasta toteutuneita kuluja vastaan. Pienemmät yhdistykset voivat hoitaa väliaikaisen rahoituksen lainarahalla. Joskus kunnat myöntävät hankkeille halpakorkoista lainaa. Myös pankeilta voi tiedustella lainoitusta. Rahoittajilla saattaa olla kummallisilta tuntuvia ja monimutkaisia sääntöjä rahan käytöstä, kuten mitä kuluja hankkeista korvataan ja mitä ei. Nämä vaatimukset ja säädökset kannattaa ottaa jo ideointivaiheessa tosissaan. Ilman kunnollista ja tarpeeksi asiantuntevaa kotia hankkeen johtamisesta tulee hankalaa. Myös hanke voi asettaa kodilleen vaatimuksia. Hallinnoijan toivotaan esimerkiksi edustavan samoja arvoja kuin hanketoimijoiden. Siltä voidaan vaatia substanssiosaamista, ja sen imagon on sovittava toteutettavalle hankkeelle. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun mietitään mitä käyntikortissasi lukee ja mitä organisaatiota kerrot edustavasi. Hallinnoijalta kannattaa vaatia myös objektiivisuutta toimintakenttään

13 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Liian nurkkakuntainen ja muutamien toimijoiden varassa oleva yhdistys ei välttämättä ole oikea koti koko maakunnan taide- ja kulttuurielämään vaikutuksia hakevalle hankkeelle. Satakuntamallisto-idean koti vaihtui useaan otteeseen, ennen kuin se oikea löytyi. Kun kaikkia osapuolia tyydyttävä koti oli vihdoin löytynyt ja hallinnoimisen esteinä mahdollisesti olevat asiat selvitetty, jäi hanke odottelemaan rahoituspäätöksiä ja varsinaista käynnistymistä. Samana päivänä, kun SatakuntaMallisto-hanke oli tarkoitus käynnistää, selvisi että hankkeen hallinnollista kotia oli vaihdettava. Satakunnan taidetoimikunta ei käynyt hankkeen hallinnoijaksi ja projektipäällikön työnantajaksi, koska valtion määräämät henkilötyövuosimäärät olisivat ylittyneet. Pitkien neuvotteluiden ja ikävän makuisen prosessin jälkeen hanke saatiin lopulta käyntiin, tosin kaksi kuukautta myöhemmin, kun oli suunniteltu. Aina hyvinkään suunniteltu hallinnointi ei takaa mutkatonta käynnistämistä. SatakuntaMallisto-hanke löysi lopulta hyvän ja asiantuntevan kodin Porin yliopistokeskuksesta, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta. Yliopistolla oli vankkaa kokemusta hankkeiden hallinnoinnista sekä substanssiosaamista käsityöhankkeista. Tästä oli hyvä jatkaa käynnistysvaiheeseen. Sillan heiluttajat Siltaa heiluttavat monenlaiset tekijät. Pahimmat vavahtelut tulevat ikuisilta epäilijöiltä ja ideoiden murskaajilta. Näiden mukaan jokainen uusi idea tuntuu kiveltä kengässä. He spekuloivat idean epäonnistumisella ja pyrkivät peräännyttämään sinut ja ideasi. Tästä ei kannata lannistua. On ajateltava, että jokainen ei voi ymmärtää ideasi suuruutta, ja sinun tehtäväsi on puskea eteenpäin siitä huolimatta. Joskus yhteiskunnassa kuohuvat yleiset asiat voivat vavisuttaa myös pieniä paikallistason ideoita ja hankaloittavat niiden eteenpäin viemistä. Usein ongelmat liittyvät taloudelliseen tilanteeseen tai väärään aikaan. Sillan heiluttajia varten on hyvä laatia hankesuunnitelman liitteeksi jonkinlainen riskikartoitus. Yksinkertaisemmillaan se voi olla listaus siitä, mikä voi mennä pieleen. Tämä osoittaa tietoisuutesi epäonnistumisen mahdollisuudesta. Perinteinen riskianalyysi on swotanalyysi. Nelikenttätaulukkoon listataan idean vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) sekä uhat (Threaths). Ideasta voi myös piirtää mielikuvakartan (mind map), jolla testataan idean kantavuutta erilaisten ongelmien edessä. Valmistautumalla epäileviin kysymyksiin on idean takana rauhallisempi seistä. Kuva: SatakuntaMallisto-hankeen ideointia mind mapin avulla. Emma Susi

14 JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys VAIHE 2: KÄYNNISTYS Milloin hanke virallisesti käynnistyy, on veteen piirretty viiva. Virallisuus voidaan määritellä myönteisen rahoituspäätöksen saamisella, työntekijän palkkaamisella tai vaikka ensimmäisellä julkisella tilaisuudella. Itse käynnistystä voi edeltää vuosien työ. Hankeideat saattavat odottaa pöytälaatikossa oikeanlaista rahoittajaa. Taustatyötä tehdään vuosia, tähdätään tiettyyn rahan jakoon ja tuodaan rahoittajan pöydälle erittäin hyvin valmisteltu hankehakemus. Toisinaan käynnistystä on valmisteltu vain muutama viikko. Tällainen tilanne voi tulla eteen mielenkiintoisesta rahoittajan ilmoituksesta jakaa rahaa omalle toimialallesi. Rahajako voi synnyttää nopealla aikataululla mitä kiinnostavimpia hankehakemuksia. Tässä luvussa käydään läpi projektin käynnistämiseen liittyviä toimintoja yleisellä tasolla. Lisäksi paneudutaan SatakuntaMallisto-hankkeen aloittamiseen liittyvään hakuprosessiin sekä muotoilijoiden jurytysperiaatteisiin. Hienoa, että satakuntalaisuutta tuodaan esille näin käsityönä. Poiminta julkistamisnäyttelyn asiakaspalautteesta Marianne Friberg. Kuva: Heidi Valtonen

15 JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Projektihenkilöstö ja ohjausryhmän asettaminen Kun myönteinen rahoituspäätös on hankkeelle saatu, voi toiminta käynnistyä ja kuluja alkaa muodostua. Viimeistään tässä vaiheessa hankkeelle haetaan työntekijä. Usein hakuprosessi käynnistetään jo aikaisemmin ja työnhakuilmoituksessa paikka osoitetaan ehdolliseksi myönteiselle rahoituspäätökselle. Palkattu työntekijä, tai isoimmissa hankkeissa työntekijät, mahdollistaa hankkeeseen suunnitellut toiminnot. SatakuntaMallisto taidekäsityön tuotekehityshankkeeseen valittiin julkisella haulla projektipäällikkö. Muita henkilöstökuluja ei ollut. Yliopiston tutkintoopiskelija teki hankkeeseen projektisihteerin töitä muutaman kuukauden ajan sisällyttäen tämän opintoihinsa. Useimmissa hankkeissa on jo hakuvaiheessa määriteltävä ohjausryhmän kokoonpano, jonka rahoittaja hyväksyy. Ohjausryhmässä on oltava edustajat hankkeen taustaorganisaatiosta, rahoittajista, tärkeimmistä yhteistyökumppaneista sekä mielellään myös hankkeen kohderyhmän edustaja. Ohjausryhmä valvoo muutaman kerran vuodessa hankkeen toimintoja, seuraa projektin etenemistä, tarkistaa budjetin, hyväksyy mahdolliset muutokset toiminta- ja kustannussuunnitelmiin sekä lopulta virallisesti päättää hankkeen. Projektin alkajaisiksi ohjausryhmä kutsutaan koolle järjestäytymis- ja aloituskokoukseen. Ryhmälle valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Kokouksista laaditaan muistiot. Ohjausryhmä ei päätä hankkeen sisällöistä eikä juuri puutu niihin. Sen sijaan ohjausryhmän rinnalle voidaan perustaa esimerkiksi projektiryhmä, johon kutsutaan hankkeen sisältöjä tuntevia ammattilaisia. SatakuntaMallisto-hankkeen tueksi perustettiin Muotoilurinki. Ohjausryhmän jäsenillä ei myöskään ole henkilökohtaista vastuuta hankkeen etenemisestä tai mahdollisten rahoitusongelmien hoitamisesta. Asiantuntijapalvelut Projekteissa voi olla myös ostopalveluiden kautta hankittua asiantuntijuutta käytössä. Nämä tahot kilpailutetaan ja ne tukevat projektin tavoitteita valjastamalla projektin käyttöön oman osaamisensa, ilman että he ovat projektin työntekijöitä. Heidän kanssaan luodaan yksityiskohtaiset sopimukset työn sisällöstä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Valmiita sopimuspohjia ei juuri ole ja sopimukset onkin laadittava aina tarpeita vastaaviksi. Taidepainotteisissa kehittämishankkeissa sopimusten laatiminen on erittäin tärkeää, jo pelkästään immateriaalisten oikeuksien jakamisen vuoksi. Sopimukseen tulee kirjata ainakin sopijaosapuolet, aikataulu, tarkka työsuunnitelma menetelmineen, palkkio, maininta muiden kulujen maksamisesta, oikeuksien jakautuminen/siirtyminen sekä sopimuksen purkamista koskevat ohjeet. Ennen allekirjoittamista sopimus on syytä luetuttaa esimerkiksi projektin taustaorganisaation lakimiehellä epäselvyyksien välttämiseksi ja minimoimiseksi. SatakuntaMallisto-hankkeeseen valittiin hyvin aikaisessa vaiheessa projektin ja tulevan malliston graafisesta ilmeestä vastaava mainostoimisto. Mainostoimistolle lankesi iso sarka luoda satakuntalaisen taidekäsityömalliston konsepti ja visuaalinen ilme yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Suunnittelutyössä kuunneltiin myös tuotekehitysvalmentajaa sekä malliston tekijöitä. Työ tehtiin pääasiassa jo ennen malliston valmistumista, vaikka koko konsepti lanseerattiin samaan aikaan. Mainostoimisto valittiin kilpailutuksen kautta. Itse hinnan lisäksi tämän kaltaisessa hankkeessa, jonka päätavoitteena oli malliston lanseeraus ja siihen liittyvän brändin luominen ja kehittäminen, myös toimiston referensseillä ja muilla suosituksilla oli iso osansa valintaprosessissa. Yhteistyö projektipäällikön kanssa oli tiivistä, joten sen sujuminen henkilötasollakin oli oleellista. SatakuntaMallisto-hankkeessa projektipäällikön ja graafisen suunnittelijan lisäksi keskeisessä asemassa oli myös malliston tuotekehitysvalmentaja. Hän vastasi malliston tuotekehitystyöpajoista, koordinoi mallistokokonaisuuden syntyprosessia ja vastasi siten malliston lopullisesta kokoonpanosta. Vastaava muotoilija valittiin myös kilpailutuksen pohjalta. Projektipäällikkö laati tarjouspyynnön, mikä sisälsi ehdotuksen suuntaa antavan tuotekehitysprosessin sisällöksi. Valintaa ohjaili referenssien lisäksi hinta sekä tuotekehitystyöpajojen toteutuskelpoisuus. Tärkeää oli saada kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen henkilö. Sekä graafinen suunnittelija että tuotekehitysvalmentaja olivat keskeisessä roolissa hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Ilman heitä JUUREVA olisi aivan erilainen. Kokonaisuuteen vaikuttivat näiden lisäksi mukaan valitut muotoilijat, heidän näkemyksensä, tuotantonsa taso ja materiaalinen kirjo

16 JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Hakuprosessi SatakuntaMallisto-hankkeeseen oli julkinen ja avoin haku. Haku hankkeeseen ja tuotekehitysprosessiin tapahtui helmi-maaliskuussa Hankkeesta ja siihen liittyvästä hausta järjestettiin infotilaisuus, johon osallistui mukavasti projektista kiinnostuneita muotoilijoita ja käsityöläisiä maakunnan sisältä. Hausta tiedotettiin myös maakunnan sanomalehdessä ja alan yhdistyksen lehdessä. Lisäksi hankkeelle avattiin heti rahoituspäätöksen jälkeen väliaikaiset kotisivut, jotta hakuun liittyvä materiaali saatiin siirrettyä sinne. Näin voitiin mainostaa vain hankkeen kotisivua. Hakujulistusta ja hakuasiakirjoja lähetettiin myös maakunnan kuntakeskuksiin, alan toimijoille, kouluille, yhdistyksille sekä kymmenille yrittäjille, joiden uskottiin kiinnostuvan projektista. Muotoilurinki-foorumi laati hakuasiakirjat projektipäällikön taustapaperin pohjalta. Näin haussa pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman monet tekijät. Hakujulistuksessa peräänkuulutettiin Satakunnassa työskenteleviä käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaisia. Projektin kimmokkeita olivat hankkeen tarjoama liiketoimintatuki, tuotekehitystuki, uudet verkostot, näkyvyys ja tunnettuus. Mukaan haettiin ammattilaisia luomaan maakunnan omaa taidekäsityökonseptia SatakuntaMallistoa. SatakuntaMallisto-hankkeen tavoitteet: 1. satakuntalaisen taidekäsityön näkyvyyden ja saatavuuden edistäminen, niin alueellisesti kun valtakunnallisestikin 2. maakunnassa toimivien taidekäsityöläisten toimintamahdollisuuksien parantaminen 3. tehokkaan tuoteperhekonseptin luominen 4. verkostoituminen ja maakunnan taidekäsityön tuominen tehokkaammin esille merkittävien tapahtumien yhteydessä niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin 5. yritysyhteistyön käynnistäminen. Hakujulistusta täydensi hakuasiakirja. Hakijoita pyydettiin jättämään ehdotuksia yksittäisistä tuotteista tai konsepteista, jotka voisivat olla osa satakuntalaista taidekäsityömallistoa. Materiaali oli vapaa. Erityisesti toivottiin luonnonmateriaaleja sekä paikallisesti tuotettuja materiaaleja. Tuote-ehdotusten lisäksi jokaisen hakijan oli täytettävä perustietolomake, jossa kysyttiin henkilö- ja yritystietojen lisäksi henkilön odotuksia ja toiveita hanketta kohtaan sekä pyydettiin määrittelemään oma osaaminen suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Hakuasiakirjassa hahmoteltiin malliston alustavia teemoja, jotka myöhemmässä vaiheessa päätettiin unohtaa rajaavina tekijöinä: Satakunnan historia ja perinne, arki ja hyvinvointi (esim. astiat, keittiö- ja kylpytekstiilit, arkisiin askareisiin soveltuvat tuotteet), juhla ja fantasia (esim. korut, taidetekstiilit, erityisesti kuparia sisältävät tuotteet) sekä kierrätys ja kestävä kehitys (kierrätysmateriaalien käyttö, tuunaus, tee se itse -pakkaukset). Toiveiden mallisto olisi: 1. monipuolinen (kovat ja pehmeät materiaalit, monenlaiset asiakasryhmät) 2. ekologinen (luonnonmateriaalit ja paikallisesti tuotetut materiaalit) 3. tarinallinen, kiinnittyminen maakuntaan ( sata tarinaa arkeen ja juhlaan ) 4. pääasiallisesti käsityömäiseen sarjatuotantoon soveltuva 5. ainutlaatuinen (osa tuotteista voi olla esimerkiksi yrityslahjoiksi suunnattuja uniikkeja piensarjoja) 6. maantieteellisesti kattava (jos relevanttia) 28 29

17 JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Valinta Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 28 kappaletta. Alun perin tarkoituksena oli ottaa mukaan 5 10 muotoilijaa. Mukaan valikoitui asiantuntijoiden lausuntojen perusteella lopulta 11 muotoilijaa. Malliston julkistamisen aikaan matkasta oli tippunut kaksi yrittäjää, joten lopullisessa JUUREVA-mallistossa mukana on yhdeksän yritystä. Jurytyksen jälkeen. Kuva: Paola C. Viancha Valinnan teki tehtävään pyydetty asiantuntijaraati eli jury. Muotoilurinki teki ehdotuksensa juryn kokoonpanosta. 1 Raati työskenteli intensiivisesti yhden työpäivän käyden läpi kaikki 28 hakijaa ja heidän tuote-ehdotuksensa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi raadin työtä helpottanut perusteellisemmat etukäteisvalmistelut. Jurytykseen tulevat työt olisi voitu kuvata ja hakemuksista tehdä yhteenvedot, jotka olisi toimitettu juryn jäsenille etukäteen. Asiantuntijat olisivat tällä tavoin saaneet luoda oman käsityksensä hakijoiden tasosta jo ennen varsinaista jurytyspäivää. Jokainen hakija pisteytettiin ja lopuksi hakijat laitettiin järjestykseen. 1 Juryn kokoonpano: Satakunnan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna-Leena Rossi, Vammala / Taideteollisuusyhdistys Ornamo ry:n jäsenen, muotoilija Antti-Pekka Levanto, apdesign Oy, Pori / hankkeen yhteistyökumppani, Vitamin. fi -yrityksen tj. Marika Goman, Pori / Taideteollisuuden Laatumerkin Development Manager Heli Hirvonen, Ikaalinen. Lisäksi raatiin kutsuttiin hankkeeseen jo kiinnitetty tuotekehitysvalmentaja TaM, muotoilija Paola Cabrera Viancha, Helsinki. Raadin sihteerinä ja esittelijänä toimi hankkeen projektipäällikkö FM Emma Susi, Pori. Asiantuntijaraadin päätöksiä ohjasivat etukäteen laaditut arvosteluperusteet: designin innovatiivisuus toteutuskelpoisuus kaupallistamismahdollisuudet soveltuvuus osaksi mallistoa satakuntalaisen alkuperän näkyminen Kuusihenkinen jury laati kirjallisen lausunnon jokaiselle hakijalle. Tästä saatiin hankkeeseen pyrkijöiltä paljon kiitosta. Ammattilaisraadin ilmainen palaute omasta tuotannosta on toivottua, mutta harvinaista herkkua. Lausunnoissa käytiin läpi ehdotettavan tuotteen hyvät ominaisuudet, mutta myös kehittämistä vaativat piirteet. Tämän pohjalta perusteltiin tekijän mukaan pääsy tai karsiutuminen. Lausunnon lisäksi jokaiselle hakijalle lähetettiin juryn laatima kirje. Tässä käytiin läpi valintaprosessia, kerrattiin haku -ja valintakriteerit sekä annettiin yhteenvetoa hakijoista (sukupuoli -ja ikäjakauma, koulutustaso, kotipaikka ja käsityöala). Mukaan valituille muotoilijoille lähetettiin myös hankkeen ensimmäisen vuoden alustava aikataulu sekä muita hankkeeseen liittyviä käytännön ohjeita. Päätöksenteko ei ollut helppoa ja asiantuntijaraadin piti ottaa huomioon monia kriteerejä valintaa tehdessään. Myös hankkeen aikana palattiin hakemuksiin. Niistä tarkastettiin esimerkiksi kunkin tekijän perimmäisiä syitä olla mukana hankkeessa. 11 yrityksestä yhdeksän jaksoi loppuun asti. Kaksi yrittäjää luopui paikastaan projektissa ennen malliston lanseerausta. Muiden kohdalla valinta oli osunut oikeaan. Vaikka motivaatiota saatiin välillä etsiä ja aikaa projektin toiminnoille hakea, koen projektipäällikkönä, että jury teki aikanaan oikeita valintoja. Monia hyviä käsityöläisiä jäi silloin valinnan ulkopuolelle ja jatkossa toivon, että heistä aktiivisimmat löytävät tiensä jollakin tapaa JUUREVA-yhteisöön

18 JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt VAIHE 3: MÄÄRITTELYT SatakuntaMallisto-hankkeessa palattiin käynnistysvaiheen jälkeen syvemmin tulevan Satakuntamalliston lähtökohtiin, juuriin. Virallisten hakuprosessien jälkeen tuotekehityshankkeella oli projektipäällikkö, tuotekehitysvalmentaja, graafi nen suunnittelija sekä 11 motivoitunutta taidekäsityöyrittäjä valmiina intensiiviseen toteutusvaiheeseen. Kun hanke käynnistyy ja yhteistyön muotoja aletaan luoda, on tarkoituksen mukaista keskustella laajemmin yhteisistä päämääristä. SatakuntaMallisto-hankkeessa tämä tarkoitti yhteistä ymmärrystä siitä, mitä satakuntalaisuudella ja paikallisuudella tarkoitetaan. Keitä me olemme ja miten tekijäidentiteetit todentuvat tuotteissa ja miten taas tuoteidentiteetit todentuvat yhteisessä Satakuntamallistossa? Näihin kysymyksiin palattiin koko hankeprosessin aikana. Uskon, että välillä raskas ja melko abstraktilla tasolla liikkunut identiteettikeskustelu antoi lujan pohjan JUUREVAmallistolle. Perustukset eivät horjuneet missään prosessin vaiheessa ja niihin oli hyvä tukeutua koko kahden vuoden ajan, ja vielä projektin päättymisenkin jälkeen. Satakuntalaiset käsityöläiset tekivät muotoiluhistoriaa. Satakuntalainen design mallistoksi. Satakunnan Kansa Jan Torstensson. Kuva: Heidi Valtonen

19 JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt Paikallisuus JUUREVA satakuntalaista muotoilua on paikallisperinteestä inspiraationsa saanut taidekäsityömallisto. Tämä ei ole itsestään selvää. Mallisto olisi voinut hakea teemansa yhtä hyvin tulevaisuudesta, kierrätyksestä tai rakentua yhden materiaalin varaan. Satakunnassa oli halu toteuttaa taidekäsityömallisto, jonka lähtökohtana oli Satakunnan historia ja perinteet. Vaikka maakuntarajat eivät enää ole muuttumattomia ja toimivat lähinnä operatiivisina työkaluina, oli rajaus tässäkin tapauksessa varsin toimiva ja perusteltu lähtökohta. Mallistoa tekemään haettiin henkilöitä, jotka toimivat malliston toteutusaikana maakunnan rajojen sisällä. Ennen kuin tuotekehityshankkeen tuloksena syntynyt mallisto oli julkistettu, puhuttiin maakunnan sisällä yleisesti satakuntamallistosta. Taidekäsityömalliston nähtiin ammentavan satakuntalaisuudesta, paikallisuudesta. Tematiikka ei sinänsä ole mitään uutta, koska taidekäsityössä ja muotoilussa inspiraatio tuotteiden sisältöihin, muotokieleen tai tarinallisuuteen kumpuaa verraten usein paikallisesta kulttuuriperinnöstä. 2 Satakunnassa odotettiin oman taidekäsityömalliston valmistumista. Kirjoittajalta ja malliston tuottajalta kysyttiin usein, miten se satakuntalaisuus oikein näkyy mallistossa. Syntyperäiselle vakkasuomalaiselle kysymys on kiinnostava. Tähän ei voi antaa tyhjentävää vastausta. Jokainen tulkitsee tuotteiden satakuntalaisuuden omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan. Joissakin sarjoissa ja tuotteissa se on helpompaa ja osoittavampaa. Osassa tuotteissa satakuntalaisuus kumpuaa siihen vaikuttaneista taustatekijöistä. Satakuntalaisuutta on myös se, että jokainen JUUREVAn tekijä työskentelee ja asuu maakunnassa. He ammentavat tuotteisiin ideoita omasta lähiympäristöstään, sen historiasta ja perinteistä. Paikallisuus näkyy nyansseina, ei leimallisina merkkeinä, kuten karhunpääaplikaationa tyynyssä. Satakuntalaisuus on tässä yhteydessä hienovaraisempaa. Asiakkaalle ja tuotteen loppukäyttäjälle tuote merkitsee usein muuta, kuin tuotteen tekijälle. Satakuntalaisuus 2 Satakunnassa aiheesta on kirjoittanut mm. Susi (2006): Muotoiltu Satakunta. Paikallisperinne taidekäsityöläisten työkaluna (pro gradu -tutkielma). saattaa muuttua suomalaisuudeksi, paikallisuus koko Suomea koskevaksi tematiikaksi. Tulkintojen monialaisuus ei tee yksittäisestä tuotteesta tai mallistosta yhtään merkityksettömämpää, päinvastoin. Kansainvälisestä näkökulmasta on etu, että paikallisuuden merkit tunnistetaan suomalaiseksi käsityöosaamiseksi. JUUREVA-mallistossa satakuntalaisuutena voidaan pitää sitä, mitä tuotteen tekijä siitä kertoo tai toteaa. Tekijä voi sanoa, että sain inspiraation tekstiilien painokuvioon satakuntalaisesta koivumetsästä. Tämä on hänen tulkintansa satakuntalaisuudesta ja omasta lähiympäristöstä. Asiakas tulkitsee tuotteen tematiikan omasta kokemusmaailmastaan käsin. Tuote voi olla asiakkaan mielestä ote satakuntalaisesta koivumetsästä, tai se voi muistuttaa lapsuuden kesistä keskisuomalaisessa kylässä. Tästä syystä satakuntalaisuuttakaan ei voi tyhjentävästi määritellä. Asiakkaan tulkintaa voi, ja on usein tarpeellistakin ohjailla markkinointiviestinnällä. Tätä kutsutaan myös tuotteen paketoimiseksi ja konseptin rakentamiseksi. Kotimaan markkinoilla tekijän ja tuotteen kotia voi nostaa esille monin tavoin esimerkiksi tuotemerkin, Kahden ensimmäisen työpajan aikana oltiin perimmäisten kysymysten äärellä. Kuva: Emma Susi Craft IS a design business. Kuvassa Paola C. Viancha. Kuva: Emma Susi

20 JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt identiteettikuvaston ja tuotteisiin liitettyjen tarinoiden avulla. Tuotteet tarinallistetaan ja niille luodaan merkityksellinen sielu ja identiteetti. Tämä kaikki välittyy asiakkaalle. JUUREVAn kohdalla satakuntalaisuutta ja Satakuntaa nostettiin esille malliston visuaalisessa ilmeessä, se oli myös konseptin rakentamisen peruslähtökohta. JUUREVAsta pyrittiin luomaan satakuntalaisen taidekäsityöosaamisen lippulaiva ja Satakunnasta haluttiin herätellä vahvan käsityöosaamisen maakuntaa. JUU- REVAsta tehtiin brändi, joka perustuu käsityöosaamiseen, yhteisiin arvoihin, paikallisuuteen sekä satakuntalaiseen kulttuuriperintöön. Visio Minkä tahansa hankkeen projektisuunnitelmassa määritellään hankkeen visio: mitä asiaa projektilla pyritään muuttamaan ja/tai mihin ongelmiin sillä haetaan ratkaisuja? Visiossa määritellään, miltä maailma näyttää hankkeen jälkeen. Vision määrittely ja sitä kautta hankkeen vaikutusten arviointi on tärkeää. Tämä antaa oikean suunnan tekemiselle ja ohjaa toimintoja päämäärätietoisesti kohti visiota tukevia ratkaisuja. Taidepainotteiset kehittämishankkeet ovat usein hyvin toteutuskeskeisiä, ja kehitettäviä asioita on kirjattu suunnitelmaan useita. Koska tekemistä on paljon ja resurssit usein niukat, kannattaa pitää kirkkaana mielessä hankkeelle luotu visio. Tuulen on hyvä antaa kuljettaa tiettyyn pisteeseen asti, tämä antaa reagointivapauden yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja mahdollistaa ajankohtaisiin teemoihin tarttumisen. Tuuli ei saa kuitenkaan ohjailla liikaa. Taidepainotteiset kehittämishankkeet eivät tarkoita päämäärätöntä haahuilua eivätkä pienen kivan jutun kanssa puuhastelua. Visio ei myöskään tarkoita samaa kuin tavoitteet. Projektissa on tavoitteita, joihin päästään toimenpiteillä. Oikeat tavoitteet mahdollistavat ennakoidun vision toteutumisen tai ainakin lähelle pääsemisen. SatakuntaMallisto-hankkeen tärkeimpänä visiona oli luoda satakuntalaisen taidekäsityön konsepti ja tätä kautta parantaa maakunnan käsityöyrittäjien työskentelyedellytyksiä sekä kasvattaa alan arvostusta Satakunnassa. Hanke suuntasi kohti vision toteutusta edellisessä luvussa kerrottujen tavoitteiden kautta. Keskeistä tavoitteiden saavuttamiseksi oli intensiivinen koulutusjakso. Ensimmäisenä toimintavuonna koulutukset painottuivat tuotekehitykseen ja yhteisen konseptin rakentamiseen, toisena vuonna yleisempiin luovien alojen yrittäjien kipukohtiin. Perusta Hankkeen ensimmäisen kaksipäiväisen tuotekehitystyöpajan tavoitteena oli tutustua ryhmän jäseniin sekä luoda ymmärrys toisten tuotteista ja tuoteidentiteeteistä. Työpajoissa keskusteltiin tuotteiden arvomaailmasta, niiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista. Lisäksi pohdittiin, mitä satakuntalaisuudella tarkoitetaan. Onko sitä? Miten se ilmenee muotoilutuotteissa ja niiden tekijöissä? Lisäksi avattiin mallistoidentiteetin 3 ja tekijäidentiteetin 4 käsitteitä. Pohdimme, mitä käsitteillä tarkoitetaan, miten ja kenen toimesta niitä määritellään. Kävimme vilkasta keskustelua siitä, miten tuoteidentiteetit todennetaan tuotesarjoihin ja miten jokaisen oma identiteetti saa ja voi näkyä yhteisessä mallistokokonaisuudessa. 3 mallistoidentiteetillä tarkoitetaan tässä koko malliston yhteisesti kantamaa identiteettiä, mallistoa kokoavaa punaista lankaa. Tähän sisältyy itse tuotteiden lisäksi koko mallistoa kannattavat arvot, malliston graafinen ilme ja käytössä oleva kuvamateriaali. 4 tekijäidentiteetillä tarkoitetaan tekijöiden omaa persoonaa, identiteettiä, joka on olemassa, vaikka yhteistä mallistoa tuotetaankin. Tekijät haluttiin nostaa vahvasti esille ja korostaa heidän ainutlaatuisuuttaan ja yksilöllistä osaamistaan

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (12) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016 Aika 15.11.2016 kello 18:00 Paikka Porin kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnäolijat Vasama Juha Lehtonen Harri Heino Oili

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Tietoa kesätyönhausta

Tietoa kesätyönhausta Tietoa kesätyönhausta Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 suunnittelija Eric Carver / Leena Itkonen Urapalvelut/ Eric Carver www.helsinki.fi/yliopisto 27.1.2012 1 Aiheet: 1.Kesätyönhaun sykli 2.Urataidot

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot