Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö"

Transkriptio

1 Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö

2 Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö Satakunnan taidetoimikunta 2010

3 Sisällysluettelo JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö Kirjoittaja: Emma Susi Kustantaja: Satakunnan taidetoimikunta, Pori Painopaikka: Ulvilan Painotuote, Ulvila Taitto: Heidi Valtonen / Vida Design Kuvat: ammattilaiskuvat: Heidi Valtonen / Vida Design muut valokuvat: Emma Susi, Essi Lindberg, Annamari Salmi, Jenni Tuulasjärvi, Paola Cabrera Viancha Piirrokset: Emma Susi (piirrosten visualisointi: Roope Sandberg / Vida Design) ISBN (nid.) (PDF) ESIPUHE 5 JOHDANTO 7 FAKTAT 11 VAIHE 1: IDEOINTI 15 Idea 17 Sillanrakentajat 18 Koordinoija 21 VAIHE 2: KÄYNNISTYS 25 Projektihenkilöstö ja ohjausryhmän asettaminen 26 Hakuprosessi 28 Valinta 30 VAIHE 3: MÄÄRITTELYT 33 Paikallisuus 34 Visio 36 Perusta 37 VAIHE 4: TOTEUTUS 41 Tuotekehitys 42 Konseptin rakentamisen juurilla 45 Käsitteitä 50 Shampanjaa ja vaahtokarkkeja 57 VAIHE 5: SUVANTO 89 Kipukohtia 90 Tuottaja puun ja kuoren välissä? 92 VAIHE 6: LOPETUS 99 Mallisto ja yhteisö tulevaisuuden kuvia 100 Onnistumisen mittarit 102 AbSTRAct IN EngLISH 113 SVENSK SAMMANFATTNINg 117 DEUTSCHE ZUSAMMENFASSUNg 121 YHTEYSTIEDOT 124 LISÄLUKEMISTA 126 Emma Susi 2010 Julkaisua voi tiedustella Satakunnan taidetoimikunnan toimistosta

4 ESIPUHE JUUREVAn tulo taidekentälle Satakunnan taidekäsityön nimikkomalliston toteuttajat olivat alansa ammattilaisia jo ennen kuin heihin liitettiin yhteinen nimittäjä, JUURE- VA. Nyt he ovat muutaman vuoden ajan vahvistaneet yhteisönä ammattikuntansa näkyvyyttä ja arvostusta. Juurevalaiset ovat ottaneet oman tilansa maakunnan taidekentässä. Laatusanasta juureva on tullut isolla kirjoitettuna nimisana. JUUREVA rouhaisee täkäläiseen maaperään, josta se monin sävyin, muodoin ja materiaalein seuloo tämän ajan muotokieltään, ammentaen myös merellisestä ympäristöstään. Sanan toinen vivahde korostaa näyttävyyttä. Yhteisrintamassa JUUREVAlaiset eivät enää näy satunnaisesti vain siellä täällä, vaan myös kootusti yksissä tiloissa. Alan vahvistumisesta on alettu nopeaan tahtiin puhua kuin toisessa potenssissa. Satakunnan taidetoimikunnalla on tässä kehityksessä ollut oma tehtävänsä. Toimikunnan mosaiikkimaiselle toiminnalle tyypillisesti JUURE- VAn esihistoria on koostunut Yliopistokeskuksen, Satakunnan rahaston, Satakuntaliiton ja taidetoimikunnan jäsenten yhteydestä. Ajatus taidekäsityöläisten rivien kokoamisesta kulki alun perin Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksesta taidetoimikunnan pohdittavaksi, eteni nopeasti läänintaiteilijantyöhön ja alan projekti-ihmisen pestuuseen, sai pontta Satakunnan rahaston tuesta, jota maakuntaliitto pian lujitti. Tämä monen tahon yhteinen tahto ja ripeästi kohonnut taiteenalan arvonnousu ei ole itsestäänselvyys, vaan määrätietoisen työn tulosta. Ilmiön synnyn perustana on ollut yksittäisten muotoilijoiden työn hieno jälki. Se on ollut yhteisesiintymisen edellytys numero yksi. JUUREVAA! EsipUhE Toinen ehto on ollut se, että rahoittajat, taide- ja tiedeyhteisö ovat mieltäneet innovatiivisen taiteenalan yhteyden alueen perinteeseen ja identiteettiin. Taidekäsityö on ollut ikään kuin epätavanomaisen omaa. Siihen on liittynyt mielikuvia, joiden vastakohtia ovat aikaamme hallitsevat irrallisuus, ulkopuolisuus ja sattumanvaraisuus. Juurevien töiden tuttuus kumpuaa hyvinkin kaukaa ja ohuin säikein. Esineillä ei tarvitse olla eikä ole suoraan tunnistettavia kiinnekohtia. Tieto perinteen jalostumisesta ja kosketuksesta tarkoin määrittelemättömään satakuntalaisuuteen riittää. Kolmanneksi on ollut välttämätöntä, että muotoilun merkityksestä ja mahdollisuuksista on pitänyt ääntä palavasieluinen koordinaattori. Ilman Emma Suden osuutta JUUREVA ei olisi JUUREVA. Kun Emma on vuoden 2010 alusta ollut myös taidetoimikunnan päätöksentekijä, alueellisen taiteen asiantuntijaelin on jatkossa sitäkin varmemmin satakuntalaisen muotoilun tärkeä tukija. Taidekäsityö on toimikunnan näkökulmasta erityinen taiteenala. Se otti vuodelle 2010 myönnettyjen apurahojen ja avustusten ns. pienten taidelajien joukosta ison askeleen suurimpien kynnykselle tehtyään tuloaan jo pari vuotta. Tämä kirja luo katsauksen prosessiin, joka jatkuu. JUUREVA on jo nyt alueemme taidekäsityössä luku sinänsä. JUUREVAlaisten lisäksi maakunnassa on useita muitakin ammattimaisia tekijöitä. Jatkossa nähdään, millaisia muotoja ryhmäytyminen saa aikaan ja millaisia lukuja tulee lisää. Ennustaa voi, että niitä tulee. Risto Ojanen pääsihteeri Satakunnan taidetoimikunta 4 5

5 JUUREVAA! JohdAnto JOHDANTO JUUREVA on satakuntalainen taidekäsityömallisto sekä satakuntalaisen käsityöosaamisen lippulaiva. JUUREVA satakuntalaista muotoilua on tuotettu SatakuntaMallisto-hankkeen tuella vuonna SatakuntaMallisto taidekäsityön tuotekehityshanke oli Satakuntaliiton maakunnan kehittämisrahalla, Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahalla sekä Porin kaupungin tuella toteutettu taiteen ja kulttuurin kehittämishanke vuosina Hanketta koordinoi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Porin yliopistokeskuksesta. Nämä hallinnolliset tekijät ovat muokanneet omalta osaltaan hankkeen toimintoja, rakenteita ja sisältöjä. Hallinto on hyvä ymmärtää substanssin, taiteellisen sisällön taustavoimana. Taidepainotteisissa kehittämishankkeissa korostuu kaksi erillistä, mutta toisiaan tukevaa elementtiä - hallinto ja sisällön tuotanto. JUUREVAA! on ideakirja taidekäsityöläisille ja käsityöyrittäjille sekä alalla työskenteleville tuottajille, projektipäälliköille, viranomaisille ja muille toimijoille. Kirja on opas satakuntalaisen käsityöosaamisen juurille. Kirjassa kuvataan SatakuntaMallisto-hankkeen tuotantoprosessi ja luodaan kehystä taidepainotteisten projektien tuotantoon. Sisältöihin vaikuttavat monet eri osapuolet ja tekijät. Tuotantoprosessin vaiheet käydään läpi havainnollistavalla, inspiroivalla ja kannustavalla tavalla. Vaiheet esitellään SatakuntaMallisto-hankkeen ja JUUREVA-mallistosta saatujen esimerkkien kautta. Prosessi on kehä, jonka jokainen toiminto ruokkii toista. Tuotantoprosessien kuvaukset auttavat tulkitsemaan ja analysoimaan omia ja tiimin työvaiheita sekä motiiveja. Toisaalta myös tehdyistä virheistä kannattaa oppia. SatakuntaMallisto-hanke sekä JUUREVA-mallisto ovat ainutlaatuisia kokonaisuuksia. Sekä hanke että maakunnallinen taidekäsityömallisto ovat pilotteja, pioneereja, joiden toivotaan inspiroivan esimerkillään myös muita alueita Suomessa. Näin on myös tapahtunut. JUUREVAn kaltaisia mallistoja on kehitteillä myös muualle Suomeen. Tästä syystä koen erityisen tärkeänä hankkeen systemaattisen dokumentoinnin sekä hyvien käytäntöjen jakamisen kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille. 6 Iro Mäntykorpi. Kuva: Heidi Valtonen

6 JUUREVAA! JohdAnto JUUREVA-mallistoa kohtaan osoitettu kiinnostus on monien asioiden summa. Eittämättä yksi asia liittyy yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa tulevaisuuden kulutustottumukset kohdistuvat yhä enemmän persoonallisuuden korostamiseen. Käsin tehty, paikallisuudesta ja perinteestä kumpuavat teemat sekä omat juuret kiinnostavat kuluttajaa, ja tätä kautta myös mediaa. Alueellisen identiteetin ainutlaatuisuutta halutaan painottaa. Käsin tekemisen taito on katoava luonnonvara, joten sen vaalimiseen on herätty. Kädentaitajia on alettu arvostaa uudella tavalla ja käsin tehtyjä tuotteita pidetään laadukkaina ja suunnittelua kiinnostavana. Näistä ollaan myös valmiita maksamaan. JUURE- VA-mallistonkin on syytä korostaa entisestään käsin tekemisen ainutlaatuisuutta, satakuntalaisia juuria ja paikallisperinteestä nousevaa tematiikkaa. Nämä ovat JUUREVAn kilpailuvaltteja nyt ja tulevaisuudessa. SatakuntaMallisto-hankkeen tuotantoprosessi on ollut pitkä. Prosessi sai alkunsa jo vuonna 2004 pienestä idean idusta, joka jalostui, kasvoi ja voimistui. Pitkä ideointivaihe on ulospäin näkymätön, mutta erittäin merkityksellinen hankkeen käynnistyksen aloittamiselle. Käynnistysvaiheen jälkeen määriteltiin yhdessä malliston lähtökohtia. Joissakin tapauksissa tämä vaihe voidaan toteuttaa jo ennen varsinaista käynnistysvaihetta. Olen kokenut, että erityisesti luovien alojen kehityshankkeissa yhteisten päämäärien, lähtökohtien ja arvojen määrittely toimii hyvänä motivaattorina. Se sitouttaa ja velvoittaa osallistumaan. Prosessin seuraava vaihe on intensiivinen toteutusvaihe. Toteutusvaiheeseen kuuluu paljon toimintoja ja suurin osa alussa määritellyistä tavoitteista kulminoituu tähän vaiheeseen. Työlästä toteuttamisen vaihetta seuraa suvantovaihe. Silloin epäonnistumiset kasaantuvat ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Pohjalta noustaan yhdessä tekemisen vimmalla mahdollisesti vielä takaisin toteutusvaiheeseen ja sieltä liu utaan pikkuhiljaa prosessin viimeiseen vaiheeseen, hankkeen päättämiseen. Lopettamiseen liittyy jännityksiä minkälaisena tulevaisuus esittäytyy. Siihen voivat vaikuttaa tässä tapauksessa vain JUUREVAlaiset itse. Taidekäsityöyhdistys JUUR ny ry. jatkaa JUUREVA-malliston ja yhteisön kehittämistä sekä ylläpitoa. Yhdistyksen toimintatavoissa korostuu yhteisöllisyys ja ylpeys satakuntalaisesta käsityöosaamisesta. Näkökulma on kautta kirjan malliston tuottajan ja hankkeen projektipäällikön. Lisäväriä saadaan graafisen suunnittelijan ja valokuvaajan kommenttikirjoituksella. Kirja päätetään JUUREVAlaisten keskustelun dokumentointiin, jossa ruoditaan onnistumisen mittareita ja kulmakiviä. Kirjan lopussa on yhteystietolista sekä lista lisälukemisesta, joiden avulla lukijalle annetaan mahdollisuus tarkentaa mieleen jääneitä kysymyksiä. Haluan kiittää jokaista ainutlaatuista JUUREVAlaista. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Satakunnan taidetoimikunnalle, joka mahdollisti kirjan julkaisemisen sekä osoitti minulle työskentelyrauhan myöntämällä kirjoitustyöhön apurahan. Kiitokset ansaitsevat myös mahtavat kumppanini Heidi Valtonen Vida Designista, muotoilija Paola Cabrera Viancha sekä minua loistavasti paikannut rohkea projektipäällikkö Essi Lindberg. Suuret kiitokset jokaiselle SatakuntaMallisto-hankkeeseen ja tämän JUUREVAn kirjan syntymiseen vaikuttaneelle henkilölle ja taholle. Olette olleet korvaamattomia. Tervetuloa matkalle JUUREVAan satakuntalaiseen muotoiluun! Porin Kuukkarissa Emma Susi 8 9

7 JUUREVAA! faktat FAKTAT SatakuntaMallisto satakuntalaisen taidekäsityön tuotekehityshanke Miksi Satakunnan käsi- ja taideteollisuuskenttä elää virkeää edistymisen ja kehittymisen aikaa. Alan osaaminen on korkeatasoista ja maakunnassa työskentelee kymmeniä ammattilaisia kaikilla käsityön aloilla. Yritykset ovat hajaantuneet ympäri maakuntaa ja tuotteiden saatavuus vaihtelee. Useat yrittäjät haluavat kehittää omaa yritystään ja liiketoimintaansa. Vuoden 2008 alusta käynnistyi SatakuntaMallisto satakuntalaisen taidekäsityön tuotekehityshanke. Hanketta koordinoi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Porissa. Mikä Hankkeen tavoitteena oli parantaa satakuntalaisten muotoilijoiden toimintaedellytyksiä sekä käsi- ja taideteollisuusalan imagoa maakunnassa. Satakunta- Mallisto oli kaksivuotinen tuotekehityshanke, jonka konkreettisin tavoite oli luoda maakunnallinen taidekäsityön nimikkomallisto kehittämällä jo olemassa olevia tuotteita ja tuotesarjoja edelleen sekä luoda tuotesuunnittelullisesti kunnianhimoisia uusia tuotteita yhteisen konseptin alle. Hankkeen aikana lanseerattu JUUREVA satakuntalaista muotoilua on laadukas taidekäsityömallisto, joka koostuu yhdeksän yrityksen tuotesarjasta. Sarjassa on tuotteita kahdesta kuuteen, eri väri- ja kokovariaatioina. Millä välinein JUUREVA-mallistoa toteuttaa yhdeksän yritystä, kymmenen yrittäjää. Valinnan teki tehtävään nimetty ulkopuolinen asiantuntijaraati, jury. Muotoilijoiden lisäksi kokonaiskonseptia toteutti joukko asiantuntijoita mm. tuottamisen, tuotekehityksen ja graafisen suunnittelun aloilta. Muotoilijat osallistuivat puoli vuotta kestäneeseen tuotekehityskoulutukseen ja antoivat panoksensa yhteisen mallistokonseptin tekemiseen. Tuotekehityskoulutuksen lisäksi satakuntalaisille muotoilijoille järjestettiin vuosina tasokasta täydennys- 10 Marko Timonen. Kuva: Heidi Valtonen

8 JUUREVAA! faktat koulutusta mm. yritysilmeen rakentamisesta, hinnoittelusta ja tuotemerkin suojaamisesta. JUUREVA lanseerattiin Porissa syyskuussa Julkistamista seurasi reilu vuoden kestänyt tiivis näyttely-, pr- ja myynninedistämiskampanja. Satakuntaan perustettiin epämuodollinen Muotoilurinki-asiantuntijafoorumi. Visio Mallistosta luodaan satakuntalaisen taidekäsityön konsepti. Hankkeen päätyttyä JUUREVA on alkanut muodostua satakuntalaisen käsityöosaamisen brändiksi ja siten vakiinnuttanut paikkansa maakunnassa. Malliston tuotteet ja niiden tekijät ovat laajalti tunnettuja ja arvostettuja. Tuotteet ovat haluttuja tuliaisia ja lahjatuotteita ystäville, yhteistyökumppaneille ja yritysten asiakkaille annettavaksi. Tuotteiden saatavuus, imago ja hinta-laatusuhde ovat hyviä. Tekijöiden työskentelyedellytykset ovat parantuneet ja yritysten liiketoiminta on vankalla pohjalla. Satakuntaan on suunnitteilla alueellisen muotoilustrategian laadinta. JUUREVA on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta ja ideaa on lähdetty jalostamaan muihin maakuntiin. Malliston sekä JUUREVA-yhteisön kehittely Satakunnassa jatkuu vuonna 2010 perustetun Taidekäsityöyhdistys JUUR ny ry:n toimesta. Yhteistyökumppanit Hanketta rahoitti Satakuntaliitto, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto sekä Porin kaupunki. Yhteistyössä oli vahvasti mukana myös Satakunnan taidetoimikunta, Lönnströmin taidemuseo, Porin Yliopistokeskus, Vuojoen Kartano, Taito Satakunta, Rauman Seudun Kehitys oy sekä moni muu yksityinen ja julkinen taho Satakunnassa. Kuva: Taidepainotteisten kehityshankkeiden tuotantoprosessi (kehämalli). Emma Susi

9 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi If you know exactly what you are going to do, what is the point of doing it? Pablo Picasso VAIHE 1: IDEOINTI Hyviä ideoita on meistä useimmilla. Valitettavan usein hyvät ideat eivät jalostu toimintaan asti. Jotta näin ei kävisi, tarvitaan silta, jota kannattelevat mm. idean rahoittaja, idean toteuttajat, idean koordinoija sekä hyvät verkostot ja yhteistyökumppanit. Luovilla aloilla ideoista ei ole puutetta, mutta ideoiden jalostajista on. Silta johtaa ideasta hankepäätökseen, idean konkretisoituneeseen muotoon. Idea voidaan toteuttaa skaalasta riippuen esimerkiksi liiketoiminnan osana tai vaikka vapaaehtoisvoimin. Tässä luvussa esitellään sillanrakentamiseen tarvittavaa osaajajoukkoa. Lisäksi pohditaan siltaa heiluttavia tekijöitä ja käydään läpi joitain projektihallinnan perusajatuksia. Terhi Laitila. 14 Kuva: Heidi Valtonen

10 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Idea Ideat syntyvät spontaanisti ja usein tarpeesta. Idealla pyritään löytämään vastausta johonkin epäkohtaan ja ilmiöön tai tarjotaan ratkaisua kehittämistä vaativaan kohteeseen. Ideoita voidaan synnyttää monien eri menetelmien kautta ryhmässä tai ne voivat tupsahdella yksittäisten toimijoiden päähän keskellä arkisia puuhia. Yhtä kaikki idea tarvitsee toteutuakseen useita ihmisiä. Hyvät ideat kannattaa jakaa, siitäkin huolimatta, että pelkäät jonkun varastavan ajatuksesi. Ideoita on vaikea omistaa ja osoittaa ne omiksi, ei siis kannata edes yrittää. Olen kokenut, että jakamalla ideani niistä tulee parempia ja ne saattavat löytää entistä parempia toimintaympäristöjä jonkun toisen toteuttamana. Jos olet luonteeltasi kehittäjä ja ideanikkari, et millään pysty itse toteuttamaan kaikkia ideoitasi. Silloin on alan eteenpäin viemiseksi järkevää heittää hyvät, mutta kotia vaativat ideat kentälle. Ja toivoa, että joku uskaltaa niihin tarttua. Ideoiden jakaminen eri aloilla ja erilaisissa toimenkuvissa työskentelevien ihmisten kanssa on hedelmällistä. Omia verkostojaan kannattaa siis laajentaa yllättäviinkin suuntiin. Itsesi kanssa eri lailla ajattelevat ihmiset jalostavat ideaasi omasta näkökulmastaan, jolloin siitä kasvaa hetkessä todellinen ideoiden vyyhti. Vyyhdin kanssa on helpompi lähteä jatkoneuvotteluihin kuin yksittäisellä pienen pienellä idealla. Hyvänä ideana voidaan pitää myös maakunnan omaa taidekäsityömallistoa. Idea esitettiin Satakunnan taidetoimikunnassa jo vuonna Suuri idea johti pienin askelin etenevään kenttätyöhön. Alkuperäinen Satakuntamallisto idea otettiin uudelleen esille Seuraavan vuoden alussa ideaa lähdettiin jalostamaan eteenpäin. Idealle haettiin sillanrakentajia. Piirros: Sillanrakentajat, ideasta hankepäätökseen. Emma Susi

11 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Sillanrakentajat Voimahenkilöt Hyvät ideat tarvitsevat taakseen voimahenkilöitä, jotka vievät ideaa systemaattisesti eteenpäin kohti päätöstä sen toteuttamiseksi. Ilman voimaa ideat eivät toteudu, ainakaan projektimaailman kovassa rahoituskilpailussa. Voimahenkilöitä tarvitaan viemään ideaa eteenpäin myös silloin, kun kaikki muut haluavat jo luovuttaa. Voimahenkilö uskoo ideaansa loppuun asti. Voimahenkilö on Peppi Pitkätossu, joka kannattelee kokonaisuutta ja pitelee kuin ihmeen kaupalla kaikkia lankoja käsissä. Voimahenkilö toimii parhaiten, kun häntä kannattelevat uskaliaat taustavoimat. Satakuntamallisto-idean taustavoima oli Satakunnan taidetoimikunta, joka löysi oman voimahenkilönsä tämän kirjan kirjoittajasta asian eteenpäin viemiseksi. Taidetoimikunta myönsi suunnittelurahaa idean jalostamiseksi ja testaamiseksi. Tämä antoi toteutukselle uuden suunnan. Ideaa alettiin jalostamaan hankkeeksi. Voimahenkilö tarvitsi lisää sillanrakentajia. Rahoittajat ja sidosryhmät Ideoiden toteutus vaatii lähes poikkeuksetta rahaa. Tarve voi olla pieni tai suuri ja ajanjakso lyhyt tai pitkä. Idea ja toteutukseen tähtäävät toiminnot ja toimintatavat määrittelevät pitkälti sen, minkälaista rahoitusta idealle kannattaa hakea. Pieni idea voi toteutua helposti jonkun sopivan säätiön, kunnan kulttuuritoimen tai vaikka alueellisen taidetoimikunnan apurahalla. Tämä kohdistetaan tarpeen mukaan työskentelyyn tai johonkin tiettyyn osaalueeseen hankkeessa. Apurahan hakijana voi olla yksityinen henkilö, työryhmä tai yhteisö. Isommat ideat vaativat monimutkaisempia rahoituskuvioita. Tästä syystä juuri hankkeet / projektit ovat suosittuja uusien ideoiden toteutusmuotoja. Projekteissa voidaan testata uusia ideoita ja toimintatapoja ennen kuin ne otetaan osaksi yrityksen tai yhteisön vakiintuneita toimintoja. Rahoitusta haetaan lähes poikkeuksetta useasta lähteestä. Tavallisimmin hankkeelle haetaan niin kutsuttu päärahoittaja, joka rahoittaa hanketta yleisemmin % hankkeen kokonaiskustannuksista. Päärahoittajat ovat yhä useammin Euroopan unionin eri rahoituslähteitä. Isommalle hankkeelle päärahoittaja on lähes välttämättömyys hankkeen hallinnoinnin ja rahaliikenteen hoitamisen kannalta. Loppuosa rahoituksesta on hankkeen omarahoitusosuutta, joka päärahoittajasta riippuen koostuu monista eri palasista. Siinä voi tai pitää olla kuntarahaa, muuta yksityistä rahaa tai esimerkiksi mukana olevien hanketoimijoiden osallistumismaksuja. Vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseksi on lukemattomia. Eri rahoituslähteiden soveltuvuus rahoituspalettiin on aina hyvä tarkastaa suoraan hankkeen päärahoittajalta. Myös rahoittajat pitävät huolen kokonaisuuden toimivuudesta ja kustannusten realistisuudesta. Mitä vähemmän rahoittajia hankkeella on, sitä helpommalla hankkeen työntekijät pääsevät. Jokainen rahoittaja vaatii nimittäin omat selvityksensä rahan käytöstä, edustajansa hankkeen ohjausryhmään ja luonnollisesti logonsa tiedotus -ja markkinointimateriaaleihin. Myös tilitysten hoitaminen ja sääntöjen seuraaminen on helpompaa, kun rahoittajien määrä on pieni. Rahoittajien ja sääntöjen kanssa kannattaa aina muistaa, että yhteiset pelisäännöt ovat olemassa kaikkia osatoteuttajia varten. Ne on luotu helpottamaan hankehallinnointia, ei hankaloittamaan sitä. Rahoittajien tehtävänä ja haluna on rahoittaa hyviä hankkeita ja hyviä ideoita. Tästä syystä on suositeltavaa käydä rahoittajan kanssa keskusteluja hankkeen sisällöistä ja toimintatavoista jo ennen rahoitushakemuksen jättämistä. Näin hanke ja idea ovat rahoittajalle tuttuja, eikä lisäselvitysten tarvetta päätösvaiheessa synny. Satakuntamallisto-idean suunnitteluraha antoi resurssit luoda hyvät neuvotteluyhteydet eri rahoittajiin, yhteistyökumppaneihin, alan järjestöihin ja maakunnan käsi- ja taideteollisuuskenttään. Ideasta paisui hetkessä vyyhti, joka venyi joka suuntaan. Mallisto säilyi kantavana ideana, mutta painopiste siirtyi maakunnan taidekäsityöläisten toimintaedellytysten 18 19

12 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Koordinoija parantamiseen, näkyvyyden kasvattamiseen, uudenlaisten asiakkuuksien löytämiseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, satakuntalaisten muotoilutuotteiden saatavuuden parantamiseen sekä alan verkostojen tiivistämiseen. Jalostunut idea sai mahdollisilta rahoittajilta myönteistä palautetta. Rahoitus- ja hankehakemuksia laadittiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Satakuntamallisto-ideaa pompoteltiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä maakunnan kehittämisrahan (valtion rahaa) välillä. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen. Osarahoitusta haettiin Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolta. Molemmat rahoittajat uskoivat hankkeeseen ja sen kantavaan ideaan, ja kustannusten kattaminen onnistui vain kahdella rahoittajalla hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Toimivat sidosryhmät ja hyvät yhteistyökumppanit muotoutuivat jo idean tässä vaiheessa. Rahoituksen haku sitoutti eri toimijoita yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Satakuntamallisto-idea sai taakseen laajan verkoston, josta muutamina mainittakoot raumalainen Lönnströmin taidemuseo, Rauman Seudun Kehitys, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusyhdistys, Porin 450-juhlavuoden organisaatio, Luvata Pori Oy ja sen Porin Reposaaren loma-asuntomessukohde, Vitamin.fi - hyvinvointialan yritys sekä joukko satakuntalaisia muotoilijoita ja muita kulttuurialalla toimivia kehittäjäpersoonia. Ideointivaiheessa todettiin puute satakuntalaisen muotoilualan ja sitä tiiviisti seuraavien toimijoiden verkostoitumisessa. Tähän puutteeseen haettiin ratkaisua prosessin seuraavassa vaiheessa eli käynnistyksessä. SatakuntaMallisto-hanke perusti Satakuntaan Muotoiluringin, jonka puheenjohtajuus annettiin Satakunnan taidetoimikunnan läänintaiteilijalle. Hyvin vapaamuotoisesti toiminut Muotoilurinki kokosi yhteen satakuntalaisia muotoilusta kiinnostuneita ja alalla työskenteleviä henkilöitä. Ryhmän tehtävänä oli verkottaa alan ihmisiä sekä välittää toimijoidensa kautta tietoa satakuntalaisen muotoilun ja käsityökentän uusista tapahtumista ja toiminnoista. Lisäksi ringin tärkeänä tehtävänä oli toimia SatakuntaMallisto-hankkeen epävirallisena asiantuntijafoorumina ja neuvonantajana. Rinki on edelleen olemassa, mutta hankkeen päätyttyä vuonna 2009 ei ringille ole toistaiseksi löytynyt halukasta vetäjää. Koordinoijalla tarkoitetaan idean hallinnollista kotia, paikkaa tai tahoa, jossa idea konkretisoituu toiminnoiksi. Koordinoija tarvitaan, jos idea nähdään hyväksi, kyllin laajaksi ja toteuttamiskelpoiseksi ja ideasta lähdetään työstämään hankehakemusta. Koordinointi muodostuu usein luovien alojen kompastuskiveksi. Ideoita on paljon, mutta toteuttajia ei. Idean jalostamisen kannalta on tärkeää, että hallinnointikysymys nostetaan esille jo suunnittelutyön alkuvaiheessa. Ilman kotia ideasta ei synny hankehakemusta. Ilman kotia ei voida hakea rahoitusta. Ja ilman rahoitusta idea jää pöydälle. Rahoittajat asettavat projektin hallinnoijalle joitakin vaatimuksia. Isoimmissa valtion tai EU:n rahoittamissa hankkeissa hallinnoijalta vaaditaan kykyä suoriutua projektin kaikista vaiheista. Hankkeen olisi hyvä istua myös organisaation muuhun toimintaan luonnollisella tavalla. On myös tahoja, joiden toiminta kulminoituu erilaisten hankkeiden pyörittämiseen. Joskus rahoittajat haluavat itse hallinnoida profiiliinsa sopivia hankkeita. Vaatimuksia synnyttävät myös hankkeen usein monimutkainen rahaliikenne ja esimerkiksi projektihenkilöstön palkkaaminen. Hallinnoijalla tulee olla riittävä maksukyky raha-asioissa, koska useimmissa tapauksissa rahat maksetaan tilille vasta toteutuneita kuluja vastaan. Pienemmät yhdistykset voivat hoitaa väliaikaisen rahoituksen lainarahalla. Joskus kunnat myöntävät hankkeille halpakorkoista lainaa. Myös pankeilta voi tiedustella lainoitusta. Rahoittajilla saattaa olla kummallisilta tuntuvia ja monimutkaisia sääntöjä rahan käytöstä, kuten mitä kuluja hankkeista korvataan ja mitä ei. Nämä vaatimukset ja säädökset kannattaa ottaa jo ideointivaiheessa tosissaan. Ilman kunnollista ja tarpeeksi asiantuntevaa kotia hankkeen johtamisesta tulee hankalaa. Myös hanke voi asettaa kodilleen vaatimuksia. Hallinnoijan toivotaan esimerkiksi edustavan samoja arvoja kuin hanketoimijoiden. Siltä voidaan vaatia substanssiosaamista, ja sen imagon on sovittava toteutettavalle hankkeelle. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun mietitään mitä käyntikortissasi lukee ja mitä organisaatiota kerrot edustavasi. Hallinnoijalta kannattaa vaatia myös objektiivisuutta toimintakenttään

13 JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Liian nurkkakuntainen ja muutamien toimijoiden varassa oleva yhdistys ei välttämättä ole oikea koti koko maakunnan taide- ja kulttuurielämään vaikutuksia hakevalle hankkeelle. Satakuntamallisto-idean koti vaihtui useaan otteeseen, ennen kuin se oikea löytyi. Kun kaikkia osapuolia tyydyttävä koti oli vihdoin löytynyt ja hallinnoimisen esteinä mahdollisesti olevat asiat selvitetty, jäi hanke odottelemaan rahoituspäätöksiä ja varsinaista käynnistymistä. Samana päivänä, kun SatakuntaMallisto-hanke oli tarkoitus käynnistää, selvisi että hankkeen hallinnollista kotia oli vaihdettava. Satakunnan taidetoimikunta ei käynyt hankkeen hallinnoijaksi ja projektipäällikön työnantajaksi, koska valtion määräämät henkilötyövuosimäärät olisivat ylittyneet. Pitkien neuvotteluiden ja ikävän makuisen prosessin jälkeen hanke saatiin lopulta käyntiin, tosin kaksi kuukautta myöhemmin, kun oli suunniteltu. Aina hyvinkään suunniteltu hallinnointi ei takaa mutkatonta käynnistämistä. SatakuntaMallisto-hanke löysi lopulta hyvän ja asiantuntevan kodin Porin yliopistokeskuksesta, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta. Yliopistolla oli vankkaa kokemusta hankkeiden hallinnoinnista sekä substanssiosaamista käsityöhankkeista. Tästä oli hyvä jatkaa käynnistysvaiheeseen. Sillan heiluttajat Siltaa heiluttavat monenlaiset tekijät. Pahimmat vavahtelut tulevat ikuisilta epäilijöiltä ja ideoiden murskaajilta. Näiden mukaan jokainen uusi idea tuntuu kiveltä kengässä. He spekuloivat idean epäonnistumisella ja pyrkivät peräännyttämään sinut ja ideasi. Tästä ei kannata lannistua. On ajateltava, että jokainen ei voi ymmärtää ideasi suuruutta, ja sinun tehtäväsi on puskea eteenpäin siitä huolimatta. Joskus yhteiskunnassa kuohuvat yleiset asiat voivat vavisuttaa myös pieniä paikallistason ideoita ja hankaloittavat niiden eteenpäin viemistä. Usein ongelmat liittyvät taloudelliseen tilanteeseen tai väärään aikaan. Sillan heiluttajia varten on hyvä laatia hankesuunnitelman liitteeksi jonkinlainen riskikartoitus. Yksinkertaisemmillaan se voi olla listaus siitä, mikä voi mennä pieleen. Tämä osoittaa tietoisuutesi epäonnistumisen mahdollisuudesta. Perinteinen riskianalyysi on swotanalyysi. Nelikenttätaulukkoon listataan idean vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) sekä uhat (Threaths). Ideasta voi myös piirtää mielikuvakartan (mind map), jolla testataan idean kantavuutta erilaisten ongelmien edessä. Valmistautumalla epäileviin kysymyksiin on idean takana rauhallisempi seistä. Kuva: SatakuntaMallisto-hankeen ideointia mind mapin avulla. Emma Susi

14 JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys VAIHE 2: KÄYNNISTYS Milloin hanke virallisesti käynnistyy, on veteen piirretty viiva. Virallisuus voidaan määritellä myönteisen rahoituspäätöksen saamisella, työntekijän palkkaamisella tai vaikka ensimmäisellä julkisella tilaisuudella. Itse käynnistystä voi edeltää vuosien työ. Hankeideat saattavat odottaa pöytälaatikossa oikeanlaista rahoittajaa. Taustatyötä tehdään vuosia, tähdätään tiettyyn rahan jakoon ja tuodaan rahoittajan pöydälle erittäin hyvin valmisteltu hankehakemus. Toisinaan käynnistystä on valmisteltu vain muutama viikko. Tällainen tilanne voi tulla eteen mielenkiintoisesta rahoittajan ilmoituksesta jakaa rahaa omalle toimialallesi. Rahajako voi synnyttää nopealla aikataululla mitä kiinnostavimpia hankehakemuksia. Tässä luvussa käydään läpi projektin käynnistämiseen liittyviä toimintoja yleisellä tasolla. Lisäksi paneudutaan SatakuntaMallisto-hankkeen aloittamiseen liittyvään hakuprosessiin sekä muotoilijoiden jurytysperiaatteisiin. Hienoa, että satakuntalaisuutta tuodaan esille näin käsityönä. Poiminta julkistamisnäyttelyn asiakaspalautteesta Marianne Friberg. Kuva: Heidi Valtonen

15 JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Projektihenkilöstö ja ohjausryhmän asettaminen Kun myönteinen rahoituspäätös on hankkeelle saatu, voi toiminta käynnistyä ja kuluja alkaa muodostua. Viimeistään tässä vaiheessa hankkeelle haetaan työntekijä. Usein hakuprosessi käynnistetään jo aikaisemmin ja työnhakuilmoituksessa paikka osoitetaan ehdolliseksi myönteiselle rahoituspäätökselle. Palkattu työntekijä, tai isoimmissa hankkeissa työntekijät, mahdollistaa hankkeeseen suunnitellut toiminnot. SatakuntaMallisto taidekäsityön tuotekehityshankkeeseen valittiin julkisella haulla projektipäällikkö. Muita henkilöstökuluja ei ollut. Yliopiston tutkintoopiskelija teki hankkeeseen projektisihteerin töitä muutaman kuukauden ajan sisällyttäen tämän opintoihinsa. Useimmissa hankkeissa on jo hakuvaiheessa määriteltävä ohjausryhmän kokoonpano, jonka rahoittaja hyväksyy. Ohjausryhmässä on oltava edustajat hankkeen taustaorganisaatiosta, rahoittajista, tärkeimmistä yhteistyökumppaneista sekä mielellään myös hankkeen kohderyhmän edustaja. Ohjausryhmä valvoo muutaman kerran vuodessa hankkeen toimintoja, seuraa projektin etenemistä, tarkistaa budjetin, hyväksyy mahdolliset muutokset toiminta- ja kustannussuunnitelmiin sekä lopulta virallisesti päättää hankkeen. Projektin alkajaisiksi ohjausryhmä kutsutaan koolle järjestäytymis- ja aloituskokoukseen. Ryhmälle valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Kokouksista laaditaan muistiot. Ohjausryhmä ei päätä hankkeen sisällöistä eikä juuri puutu niihin. Sen sijaan ohjausryhmän rinnalle voidaan perustaa esimerkiksi projektiryhmä, johon kutsutaan hankkeen sisältöjä tuntevia ammattilaisia. SatakuntaMallisto-hankkeen tueksi perustettiin Muotoilurinki. Ohjausryhmän jäsenillä ei myöskään ole henkilökohtaista vastuuta hankkeen etenemisestä tai mahdollisten rahoitusongelmien hoitamisesta. Asiantuntijapalvelut Projekteissa voi olla myös ostopalveluiden kautta hankittua asiantuntijuutta käytössä. Nämä tahot kilpailutetaan ja ne tukevat projektin tavoitteita valjastamalla projektin käyttöön oman osaamisensa, ilman että he ovat projektin työntekijöitä. Heidän kanssaan luodaan yksityiskohtaiset sopimukset työn sisällöstä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Valmiita sopimuspohjia ei juuri ole ja sopimukset onkin laadittava aina tarpeita vastaaviksi. Taidepainotteisissa kehittämishankkeissa sopimusten laatiminen on erittäin tärkeää, jo pelkästään immateriaalisten oikeuksien jakamisen vuoksi. Sopimukseen tulee kirjata ainakin sopijaosapuolet, aikataulu, tarkka työsuunnitelma menetelmineen, palkkio, maininta muiden kulujen maksamisesta, oikeuksien jakautuminen/siirtyminen sekä sopimuksen purkamista koskevat ohjeet. Ennen allekirjoittamista sopimus on syytä luetuttaa esimerkiksi projektin taustaorganisaation lakimiehellä epäselvyyksien välttämiseksi ja minimoimiseksi. SatakuntaMallisto-hankkeeseen valittiin hyvin aikaisessa vaiheessa projektin ja tulevan malliston graafisesta ilmeestä vastaava mainostoimisto. Mainostoimistolle lankesi iso sarka luoda satakuntalaisen taidekäsityömalliston konsepti ja visuaalinen ilme yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Suunnittelutyössä kuunneltiin myös tuotekehitysvalmentajaa sekä malliston tekijöitä. Työ tehtiin pääasiassa jo ennen malliston valmistumista, vaikka koko konsepti lanseerattiin samaan aikaan. Mainostoimisto valittiin kilpailutuksen kautta. Itse hinnan lisäksi tämän kaltaisessa hankkeessa, jonka päätavoitteena oli malliston lanseeraus ja siihen liittyvän brändin luominen ja kehittäminen, myös toimiston referensseillä ja muilla suosituksilla oli iso osansa valintaprosessissa. Yhteistyö projektipäällikön kanssa oli tiivistä, joten sen sujuminen henkilötasollakin oli oleellista. SatakuntaMallisto-hankkeessa projektipäällikön ja graafisen suunnittelijan lisäksi keskeisessä asemassa oli myös malliston tuotekehitysvalmentaja. Hän vastasi malliston tuotekehitystyöpajoista, koordinoi mallistokokonaisuuden syntyprosessia ja vastasi siten malliston lopullisesta kokoonpanosta. Vastaava muotoilija valittiin myös kilpailutuksen pohjalta. Projektipäällikkö laati tarjouspyynnön, mikä sisälsi ehdotuksen suuntaa antavan tuotekehitysprosessin sisällöksi. Valintaa ohjaili referenssien lisäksi hinta sekä tuotekehitystyöpajojen toteutuskelpoisuus. Tärkeää oli saada kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen henkilö. Sekä graafinen suunnittelija että tuotekehitysvalmentaja olivat keskeisessä roolissa hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Ilman heitä JUUREVA olisi aivan erilainen. Kokonaisuuteen vaikuttivat näiden lisäksi mukaan valitut muotoilijat, heidän näkemyksensä, tuotantonsa taso ja materiaalinen kirjo

16 JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Hakuprosessi SatakuntaMallisto-hankkeeseen oli julkinen ja avoin haku. Haku hankkeeseen ja tuotekehitysprosessiin tapahtui helmi-maaliskuussa Hankkeesta ja siihen liittyvästä hausta järjestettiin infotilaisuus, johon osallistui mukavasti projektista kiinnostuneita muotoilijoita ja käsityöläisiä maakunnan sisältä. Hausta tiedotettiin myös maakunnan sanomalehdessä ja alan yhdistyksen lehdessä. Lisäksi hankkeelle avattiin heti rahoituspäätöksen jälkeen väliaikaiset kotisivut, jotta hakuun liittyvä materiaali saatiin siirrettyä sinne. Näin voitiin mainostaa vain hankkeen kotisivua. Hakujulistusta ja hakuasiakirjoja lähetettiin myös maakunnan kuntakeskuksiin, alan toimijoille, kouluille, yhdistyksille sekä kymmenille yrittäjille, joiden uskottiin kiinnostuvan projektista. Muotoilurinki-foorumi laati hakuasiakirjat projektipäällikön taustapaperin pohjalta. Näin haussa pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman monet tekijät. Hakujulistuksessa peräänkuulutettiin Satakunnassa työskenteleviä käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaisia. Projektin kimmokkeita olivat hankkeen tarjoama liiketoimintatuki, tuotekehitystuki, uudet verkostot, näkyvyys ja tunnettuus. Mukaan haettiin ammattilaisia luomaan maakunnan omaa taidekäsityökonseptia SatakuntaMallistoa. SatakuntaMallisto-hankkeen tavoitteet: 1. satakuntalaisen taidekäsityön näkyvyyden ja saatavuuden edistäminen, niin alueellisesti kun valtakunnallisestikin 2. maakunnassa toimivien taidekäsityöläisten toimintamahdollisuuksien parantaminen 3. tehokkaan tuoteperhekonseptin luominen 4. verkostoituminen ja maakunnan taidekäsityön tuominen tehokkaammin esille merkittävien tapahtumien yhteydessä niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin 5. yritysyhteistyön käynnistäminen. Hakujulistusta täydensi hakuasiakirja. Hakijoita pyydettiin jättämään ehdotuksia yksittäisistä tuotteista tai konsepteista, jotka voisivat olla osa satakuntalaista taidekäsityömallistoa. Materiaali oli vapaa. Erityisesti toivottiin luonnonmateriaaleja sekä paikallisesti tuotettuja materiaaleja. Tuote-ehdotusten lisäksi jokaisen hakijan oli täytettävä perustietolomake, jossa kysyttiin henkilö- ja yritystietojen lisäksi henkilön odotuksia ja toiveita hanketta kohtaan sekä pyydettiin määrittelemään oma osaaminen suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Hakuasiakirjassa hahmoteltiin malliston alustavia teemoja, jotka myöhemmässä vaiheessa päätettiin unohtaa rajaavina tekijöinä: Satakunnan historia ja perinne, arki ja hyvinvointi (esim. astiat, keittiö- ja kylpytekstiilit, arkisiin askareisiin soveltuvat tuotteet), juhla ja fantasia (esim. korut, taidetekstiilit, erityisesti kuparia sisältävät tuotteet) sekä kierrätys ja kestävä kehitys (kierrätysmateriaalien käyttö, tuunaus, tee se itse -pakkaukset). Toiveiden mallisto olisi: 1. monipuolinen (kovat ja pehmeät materiaalit, monenlaiset asiakasryhmät) 2. ekologinen (luonnonmateriaalit ja paikallisesti tuotetut materiaalit) 3. tarinallinen, kiinnittyminen maakuntaan ( sata tarinaa arkeen ja juhlaan ) 4. pääasiallisesti käsityömäiseen sarjatuotantoon soveltuva 5. ainutlaatuinen (osa tuotteista voi olla esimerkiksi yrityslahjoiksi suunnattuja uniikkeja piensarjoja) 6. maantieteellisesti kattava (jos relevanttia) 28 29

17 JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Valinta Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 28 kappaletta. Alun perin tarkoituksena oli ottaa mukaan 5 10 muotoilijaa. Mukaan valikoitui asiantuntijoiden lausuntojen perusteella lopulta 11 muotoilijaa. Malliston julkistamisen aikaan matkasta oli tippunut kaksi yrittäjää, joten lopullisessa JUUREVA-mallistossa mukana on yhdeksän yritystä. Jurytyksen jälkeen. Kuva: Paola C. Viancha Valinnan teki tehtävään pyydetty asiantuntijaraati eli jury. Muotoilurinki teki ehdotuksensa juryn kokoonpanosta. 1 Raati työskenteli intensiivisesti yhden työpäivän käyden läpi kaikki 28 hakijaa ja heidän tuote-ehdotuksensa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi raadin työtä helpottanut perusteellisemmat etukäteisvalmistelut. Jurytykseen tulevat työt olisi voitu kuvata ja hakemuksista tehdä yhteenvedot, jotka olisi toimitettu juryn jäsenille etukäteen. Asiantuntijat olisivat tällä tavoin saaneet luoda oman käsityksensä hakijoiden tasosta jo ennen varsinaista jurytyspäivää. Jokainen hakija pisteytettiin ja lopuksi hakijat laitettiin järjestykseen. 1 Juryn kokoonpano: Satakunnan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna-Leena Rossi, Vammala / Taideteollisuusyhdistys Ornamo ry:n jäsenen, muotoilija Antti-Pekka Levanto, apdesign Oy, Pori / hankkeen yhteistyökumppani, Vitamin. fi -yrityksen tj. Marika Goman, Pori / Taideteollisuuden Laatumerkin Development Manager Heli Hirvonen, Ikaalinen. Lisäksi raatiin kutsuttiin hankkeeseen jo kiinnitetty tuotekehitysvalmentaja TaM, muotoilija Paola Cabrera Viancha, Helsinki. Raadin sihteerinä ja esittelijänä toimi hankkeen projektipäällikkö FM Emma Susi, Pori. Asiantuntijaraadin päätöksiä ohjasivat etukäteen laaditut arvosteluperusteet: designin innovatiivisuus toteutuskelpoisuus kaupallistamismahdollisuudet soveltuvuus osaksi mallistoa satakuntalaisen alkuperän näkyminen Kuusihenkinen jury laati kirjallisen lausunnon jokaiselle hakijalle. Tästä saatiin hankkeeseen pyrkijöiltä paljon kiitosta. Ammattilaisraadin ilmainen palaute omasta tuotannosta on toivottua, mutta harvinaista herkkua. Lausunnoissa käytiin läpi ehdotettavan tuotteen hyvät ominaisuudet, mutta myös kehittämistä vaativat piirteet. Tämän pohjalta perusteltiin tekijän mukaan pääsy tai karsiutuminen. Lausunnon lisäksi jokaiselle hakijalle lähetettiin juryn laatima kirje. Tässä käytiin läpi valintaprosessia, kerrattiin haku -ja valintakriteerit sekä annettiin yhteenvetoa hakijoista (sukupuoli -ja ikäjakauma, koulutustaso, kotipaikka ja käsityöala). Mukaan valituille muotoilijoille lähetettiin myös hankkeen ensimmäisen vuoden alustava aikataulu sekä muita hankkeeseen liittyviä käytännön ohjeita. Päätöksenteko ei ollut helppoa ja asiantuntijaraadin piti ottaa huomioon monia kriteerejä valintaa tehdessään. Myös hankkeen aikana palattiin hakemuksiin. Niistä tarkastettiin esimerkiksi kunkin tekijän perimmäisiä syitä olla mukana hankkeessa. 11 yrityksestä yhdeksän jaksoi loppuun asti. Kaksi yrittäjää luopui paikastaan projektissa ennen malliston lanseerausta. Muiden kohdalla valinta oli osunut oikeaan. Vaikka motivaatiota saatiin välillä etsiä ja aikaa projektin toiminnoille hakea, koen projektipäällikkönä, että jury teki aikanaan oikeita valintoja. Monia hyviä käsityöläisiä jäi silloin valinnan ulkopuolelle ja jatkossa toivon, että heistä aktiivisimmat löytävät tiensä jollakin tapaa JUUREVA-yhteisöön

18 JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt VAIHE 3: MÄÄRITTELYT SatakuntaMallisto-hankkeessa palattiin käynnistysvaiheen jälkeen syvemmin tulevan Satakuntamalliston lähtökohtiin, juuriin. Virallisten hakuprosessien jälkeen tuotekehityshankkeella oli projektipäällikkö, tuotekehitysvalmentaja, graafi nen suunnittelija sekä 11 motivoitunutta taidekäsityöyrittäjä valmiina intensiiviseen toteutusvaiheeseen. Kun hanke käynnistyy ja yhteistyön muotoja aletaan luoda, on tarkoituksen mukaista keskustella laajemmin yhteisistä päämääristä. SatakuntaMallisto-hankkeessa tämä tarkoitti yhteistä ymmärrystä siitä, mitä satakuntalaisuudella ja paikallisuudella tarkoitetaan. Keitä me olemme ja miten tekijäidentiteetit todentuvat tuotteissa ja miten taas tuoteidentiteetit todentuvat yhteisessä Satakuntamallistossa? Näihin kysymyksiin palattiin koko hankeprosessin aikana. Uskon, että välillä raskas ja melko abstraktilla tasolla liikkunut identiteettikeskustelu antoi lujan pohjan JUUREVAmallistolle. Perustukset eivät horjuneet missään prosessin vaiheessa ja niihin oli hyvä tukeutua koko kahden vuoden ajan, ja vielä projektin päättymisenkin jälkeen. Satakuntalaiset käsityöläiset tekivät muotoiluhistoriaa. Satakuntalainen design mallistoksi. Satakunnan Kansa Jan Torstensson. Kuva: Heidi Valtonen

19 JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt Paikallisuus JUUREVA satakuntalaista muotoilua on paikallisperinteestä inspiraationsa saanut taidekäsityömallisto. Tämä ei ole itsestään selvää. Mallisto olisi voinut hakea teemansa yhtä hyvin tulevaisuudesta, kierrätyksestä tai rakentua yhden materiaalin varaan. Satakunnassa oli halu toteuttaa taidekäsityömallisto, jonka lähtökohtana oli Satakunnan historia ja perinteet. Vaikka maakuntarajat eivät enää ole muuttumattomia ja toimivat lähinnä operatiivisina työkaluina, oli rajaus tässäkin tapauksessa varsin toimiva ja perusteltu lähtökohta. Mallistoa tekemään haettiin henkilöitä, jotka toimivat malliston toteutusaikana maakunnan rajojen sisällä. Ennen kuin tuotekehityshankkeen tuloksena syntynyt mallisto oli julkistettu, puhuttiin maakunnan sisällä yleisesti satakuntamallistosta. Taidekäsityömalliston nähtiin ammentavan satakuntalaisuudesta, paikallisuudesta. Tematiikka ei sinänsä ole mitään uutta, koska taidekäsityössä ja muotoilussa inspiraatio tuotteiden sisältöihin, muotokieleen tai tarinallisuuteen kumpuaa verraten usein paikallisesta kulttuuriperinnöstä. 2 Satakunnassa odotettiin oman taidekäsityömalliston valmistumista. Kirjoittajalta ja malliston tuottajalta kysyttiin usein, miten se satakuntalaisuus oikein näkyy mallistossa. Syntyperäiselle vakkasuomalaiselle kysymys on kiinnostava. Tähän ei voi antaa tyhjentävää vastausta. Jokainen tulkitsee tuotteiden satakuntalaisuuden omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan. Joissakin sarjoissa ja tuotteissa se on helpompaa ja osoittavampaa. Osassa tuotteissa satakuntalaisuus kumpuaa siihen vaikuttaneista taustatekijöistä. Satakuntalaisuutta on myös se, että jokainen JUUREVAn tekijä työskentelee ja asuu maakunnassa. He ammentavat tuotteisiin ideoita omasta lähiympäristöstään, sen historiasta ja perinteistä. Paikallisuus näkyy nyansseina, ei leimallisina merkkeinä, kuten karhunpääaplikaationa tyynyssä. Satakuntalaisuus on tässä yhteydessä hienovaraisempaa. Asiakkaalle ja tuotteen loppukäyttäjälle tuote merkitsee usein muuta, kuin tuotteen tekijälle. Satakuntalaisuus 2 Satakunnassa aiheesta on kirjoittanut mm. Susi (2006): Muotoiltu Satakunta. Paikallisperinne taidekäsityöläisten työkaluna (pro gradu -tutkielma). saattaa muuttua suomalaisuudeksi, paikallisuus koko Suomea koskevaksi tematiikaksi. Tulkintojen monialaisuus ei tee yksittäisestä tuotteesta tai mallistosta yhtään merkityksettömämpää, päinvastoin. Kansainvälisestä näkökulmasta on etu, että paikallisuuden merkit tunnistetaan suomalaiseksi käsityöosaamiseksi. JUUREVA-mallistossa satakuntalaisuutena voidaan pitää sitä, mitä tuotteen tekijä siitä kertoo tai toteaa. Tekijä voi sanoa, että sain inspiraation tekstiilien painokuvioon satakuntalaisesta koivumetsästä. Tämä on hänen tulkintansa satakuntalaisuudesta ja omasta lähiympäristöstä. Asiakas tulkitsee tuotteen tematiikan omasta kokemusmaailmastaan käsin. Tuote voi olla asiakkaan mielestä ote satakuntalaisesta koivumetsästä, tai se voi muistuttaa lapsuuden kesistä keskisuomalaisessa kylässä. Tästä syystä satakuntalaisuuttakaan ei voi tyhjentävästi määritellä. Asiakkaan tulkintaa voi, ja on usein tarpeellistakin ohjailla markkinointiviestinnällä. Tätä kutsutaan myös tuotteen paketoimiseksi ja konseptin rakentamiseksi. Kotimaan markkinoilla tekijän ja tuotteen kotia voi nostaa esille monin tavoin esimerkiksi tuotemerkin, Kahden ensimmäisen työpajan aikana oltiin perimmäisten kysymysten äärellä. Kuva: Emma Susi Craft IS a design business. Kuvassa Paola C. Viancha. Kuva: Emma Susi

20 JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt identiteettikuvaston ja tuotteisiin liitettyjen tarinoiden avulla. Tuotteet tarinallistetaan ja niille luodaan merkityksellinen sielu ja identiteetti. Tämä kaikki välittyy asiakkaalle. JUUREVAn kohdalla satakuntalaisuutta ja Satakuntaa nostettiin esille malliston visuaalisessa ilmeessä, se oli myös konseptin rakentamisen peruslähtökohta. JUUREVAsta pyrittiin luomaan satakuntalaisen taidekäsityöosaamisen lippulaiva ja Satakunnasta haluttiin herätellä vahvan käsityöosaamisen maakuntaa. JUU- REVAsta tehtiin brändi, joka perustuu käsityöosaamiseen, yhteisiin arvoihin, paikallisuuteen sekä satakuntalaiseen kulttuuriperintöön. Visio Minkä tahansa hankkeen projektisuunnitelmassa määritellään hankkeen visio: mitä asiaa projektilla pyritään muuttamaan ja/tai mihin ongelmiin sillä haetaan ratkaisuja? Visiossa määritellään, miltä maailma näyttää hankkeen jälkeen. Vision määrittely ja sitä kautta hankkeen vaikutusten arviointi on tärkeää. Tämä antaa oikean suunnan tekemiselle ja ohjaa toimintoja päämäärätietoisesti kohti visiota tukevia ratkaisuja. Taidepainotteiset kehittämishankkeet ovat usein hyvin toteutuskeskeisiä, ja kehitettäviä asioita on kirjattu suunnitelmaan useita. Koska tekemistä on paljon ja resurssit usein niukat, kannattaa pitää kirkkaana mielessä hankkeelle luotu visio. Tuulen on hyvä antaa kuljettaa tiettyyn pisteeseen asti, tämä antaa reagointivapauden yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja mahdollistaa ajankohtaisiin teemoihin tarttumisen. Tuuli ei saa kuitenkaan ohjailla liikaa. Taidepainotteiset kehittämishankkeet eivät tarkoita päämäärätöntä haahuilua eivätkä pienen kivan jutun kanssa puuhastelua. Visio ei myöskään tarkoita samaa kuin tavoitteet. Projektissa on tavoitteita, joihin päästään toimenpiteillä. Oikeat tavoitteet mahdollistavat ennakoidun vision toteutumisen tai ainakin lähelle pääsemisen. SatakuntaMallisto-hankkeen tärkeimpänä visiona oli luoda satakuntalaisen taidekäsityön konsepti ja tätä kautta parantaa maakunnan käsityöyrittäjien työskentelyedellytyksiä sekä kasvattaa alan arvostusta Satakunnassa. Hanke suuntasi kohti vision toteutusta edellisessä luvussa kerrottujen tavoitteiden kautta. Keskeistä tavoitteiden saavuttamiseksi oli intensiivinen koulutusjakso. Ensimmäisenä toimintavuonna koulutukset painottuivat tuotekehitykseen ja yhteisen konseptin rakentamiseen, toisena vuonna yleisempiin luovien alojen yrittäjien kipukohtiin. Perusta Hankkeen ensimmäisen kaksipäiväisen tuotekehitystyöpajan tavoitteena oli tutustua ryhmän jäseniin sekä luoda ymmärrys toisten tuotteista ja tuoteidentiteeteistä. Työpajoissa keskusteltiin tuotteiden arvomaailmasta, niiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista. Lisäksi pohdittiin, mitä satakuntalaisuudella tarkoitetaan. Onko sitä? Miten se ilmenee muotoilutuotteissa ja niiden tekijöissä? Lisäksi avattiin mallistoidentiteetin 3 ja tekijäidentiteetin 4 käsitteitä. Pohdimme, mitä käsitteillä tarkoitetaan, miten ja kenen toimesta niitä määritellään. Kävimme vilkasta keskustelua siitä, miten tuoteidentiteetit todennetaan tuotesarjoihin ja miten jokaisen oma identiteetti saa ja voi näkyä yhteisessä mallistokokonaisuudessa. 3 mallistoidentiteetillä tarkoitetaan tässä koko malliston yhteisesti kantamaa identiteettiä, mallistoa kokoavaa punaista lankaa. Tähän sisältyy itse tuotteiden lisäksi koko mallistoa kannattavat arvot, malliston graafinen ilme ja käytössä oleva kuvamateriaali. 4 tekijäidentiteetillä tarkoitetaan tekijöiden omaa persoonaa, identiteettiä, joka on olemassa, vaikka yhteistä mallistoa tuotetaankin. Tekijät haluttiin nostaa vahvasti esille ja korostaa heidän ainutlaatuisuuttaan ja yksilöllistä osaamistaan

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Pohjois-Satakunta Ikaalinen Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty 17.1.2017 lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa Tässä toimintaohjeessa kuvataan systemaattinen toimintatapa, jota käytetään

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

1. Ammatillisen Profiloitumisen väline: profiili, osaaminen. 2. Verkostoitumisalusta: tuttavat, kollegat, ryhmät

1. Ammatillisen Profiloitumisen väline: profiili, osaaminen. 2. Verkostoitumisalusta: tuttavat, kollegat, ryhmät Niin paljon enemmän kuin sähköinen CV 1. Ammatillisen Profiloitumisen väline: profiili, osaaminen 2. Verkostoitumisalusta: tuttavat, kollegat, ryhmät 3. Tiedonhakukanava: muut käyttäjät, artikkelit, ajatusjohtajat,

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Aamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti

Aamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti Aamukahvit matkailutoimijoille 2.5. Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti Heli Rautanen 5/8/2017 1 Saimaa Geopark Mikkeli Juva Sulkava Puumala Imatra Lappeenranta Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

JUUREVAN tekijät. Hyvä asiakas,

JUUREVAN tekijät. Hyvä asiakas, tuotekatalogi1 JUUREVAN tekijät Marianne Friberg, metalli-hampputekstiilit verhoilu pryyli oy, harjavalta tel. +358 40 442 5788 mano@luukku.com www.karudesign.com Terhi Laitila, huovutetut tuotteet tukutuku

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat

Lisätiedot

Alustava hahmotelma ALMU järjestelmän vaatimuksista

Alustava hahmotelma ALMU järjestelmän vaatimuksista Alustava hahmotelma järjestelmän vaatimuksista projektiryhmä Marika Korhonen marika.korhonen@helsinki.fi 17.1.2006 SISÄLLYS 1 Johdanto...1 2 Kehittämisosaston toiminnasta...1 3 Apurahan hakeminen...2 3.1

Lisätiedot

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh Vapaa-aikalautakunta 97 16.12.2015 Vapaa-aikalautakunta 10 18.02.2016 Vapaa-aikalautakunta 62 21.09.2016 Vapaa-aikalautakunta 8 25.01.2017 Vapaa-aikalautakunta 27 20.04.2017 Suomi 100 vuotta Vapla 16.12.2015

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot