Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Transkriptio

1 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Mikkeli Pieksämäki Juva

2 1 Johdanto Toiminnallisia tunnuslukuja Katsaus toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen Reformiin eturivissä ja taitavasti Uudistuvan organisaation peruslinjaukset Tavoitteiden toteutuma 1-6/2016 ja strategiset mittarit Talouden tunnusluvut... 15

3 3 Ammatillisen koulutuksen reformi siirtyy vähitellen valtakunnan hallituksen linjauksista käytännön toimijoiden tasolle. Tästä esimakua saatiin ennen juhannusta, kun hallituksen esitykset lainsäädännöksi tai sen muuttamiseksi koskien tietojärjestelmiä sekä koulutuksen rahoitusta tulivat. Reformi koostuu entistä suuremmista haasteista oppimisen uudenlaisen organisoinnin, koulutuksen raja-aitojen purkamisen ja yksilöllisten valintojen järjestämisestä edelleen niukkenevien resurssien varassa. Etelä-Savon Koulutus Oy:n vuosi 2016 on kahden ensimmäisen neljänneksen aikana ollut sekä haasteellinen että palkitseva. Ennakoiva sopeuttaminen tulevaan rahoitusvolyymiin sekä toimintojen uudelleenorganisointi ovat pakottaneet koulutuksen järjestäjän kohdennettujen yhteistoimintaneuvottelujen käymiseen. Samanaikaisesti on kuitenkin voitu mm. hankerahoituksella rakentaa sitä digitaalista oppimista, joka mahdollistaa yksilölliset ratkaisut sekä ammatillisen osaamisen uudistamisen myös työelämän henkilöstökoulutuksena. Osana uudistumista Esedun uusi organisaatio linjattiin pääpiirteissään kesäkuun loppuun mennessä. Myös suurin osa esimiehistä ja johtamisjärjestelmästä saatiin kiinnitettyä uuteen malliin, joka otetaan käyttöön Myös henkilöstö siirtyy tuolloin uusien esimiesten huomaan. Tavoitteena on oppimisen tuotannon keskittäminen sekä asiakaskokemuksen nostaminen oppilaitoksen tulevaisuuden keskiöön. Organisaatiolla pyritään vielä entistäkin paremmin palvelemaan alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä ammatillisen osaamisen kehittämisen kautta. Johdon ennusteen mukaan vuoden 2016 alijäämä on ennakoitua pienempi. Työvoimakoulutuksesta on saatu lisähankintoja, joiden kautta tulot ovat kasvaneet verrattuna talousarvioon. Mikäli lisäksi aiemmin toteutuneet metsänmyyntitulot saadaan tuloutettua, osakeyhtiöllä on mahdollisuus päästä jopa nollatulokseen. Tämä olisi erinomainen asia vuoden 2017 talouden tasapainottamisen lähtökohtana.

4 4 Toukokuussa Etelä-Savon ammattiopistosta valmistui lähes 400 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta opiskelijaa, joista 17 suoritti perustutkinnon lisäksi myös ylioppilastutkinnon. Eniten valmistui lähihoitajia, merkonomeja, metsäalan sekä autoalan ammattilaisia. Kaikkiaan ammatillisen perustutkinnon suoritti alkuvuoden aikana 839 opiskelijaa. Näistä näyttötutkinnon suorittajia oli 359. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana 78 ja erilaisia osatutkintoja 175. Ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta (VALMAsta) todistuksen sai 36 opiskelijaa. Vuoden 2016 yhteishaussa valittiin 607 uutta ammatillisen perustutkinnon opiskelijaa. Yhteishaun lisäksi toisen tutkinnon suorittaneita valittiin suorahaun kautta. Osa aloituspaikoista jäi täyttämättä, ja kesällä valintatietojen julkistamisen jälkeen käynnistettiin lisähaku useaan eri tutkintoon. Opiskelupaikan vastaanotti kaikkiaan yhteensä yli 600 perustutkinnon opiskelijaa. Työelämäpalveluissa vuosi on edennyt koulutusmyynnin ja opiskelijatyöpäivien toteutuman osalta yli odotusten. Koulutusmyynnille asetetusta kokonaiseurotavoitteesta on myyntiseurannan mukaan koossa yli 100 % (työvoimakoulutus). Lisäksi koko lisäkoulutuksen rahoitus on kiinnitetty vuoden 2016 osalta. Koulutusvienti on käynnistynyt uudelleen hiljaisen jakson jälkeen. Alkuvuoden kehitys osoittaa koulutusmyynnin kasvua. ESEDUn aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäiväjakauma rahoitusmuodoittain 1-6/ % 13 % 9 % 1 % 51 % 25 % Työvoimakoulutus PT näyttötutkintona Omaehtoinen lisäkoulutus Henkilöstökoulutus Oppisopimuskoulutus NAO Voimassa olevat oppisopimukset VUOSIKVARTAALIT v v v v v Kesäkuun loppuun mennessä uusia oppisopimuksia on syntynyt edellistä vuotta hieman heikommin: uusia oppisopimuksia solmittiin 181, kun edellisvuoden luku oli 187. Uudet oppisopimukset ovat painottuneet ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, sekä ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Vuosiin verrattuna oppisopimusten määrässä on tapahtunut selvää laskua, joka kohdistuu nyt tasaisesti kaikkiin tutkintoihin. Oppisopimuskoulutukseen on osallistunut vuoden alusta alkaen kaikkiaan 614 opiskelijaa, joka on noin 100 opiskelijaa vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

5 5 Esedu on laaja-alainen ja ketterin toisen asteen kouluttaja ja aluekehittäjä TAVOITTEET: Vuoden 2016 toiminnallisissa tavoitteissa on sitouduttu siihen, että kartoitamme aktiivisesti työelämän osaamistarpeita ja kehitämme niiden pohjalta uusia koulutustuotteita. Kehitämme työelämän palautejärjestelmiä ja palautteisiin reagointia. Olemme sitoutuneet myös tekemään työnjakoa muiden oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Organisoimme Esedun Venäjä-toiminnan, käynnistämme maksullisen koulutusviennin ja kehitämme KV-kilpailutoimintaa näiden toimintojen tueksi. Esedu on jo muutaman vuoden ajan tehnyt määrätietoista koulutustarpeiden kartoitustyötä yrityksissä ja työyhteisöissä. Kartoitusten tuloksia käytetään eri tavoin oppilaitoksen sisällä ja yhteistyöverkostoissa, mm. koulutussuunnitelmien laatimiseen ja koulutuksen toteutustapojen päivittämiseen. Vuonna 2016 tavoitteena on tehdä 100 yrityshaastattelua, joko uusien yritysten haltuunottoa tai kartoitettujen yritysten osaamistarpeiden päivityshaastattelua. Tavoiteltu kartoitusten määrä tullaan saavuttamaan vuoden aikana. Vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana on tehty 43 kartoitusta. Työelämäyhteistyötä tehdään myös aktiivisesti työelämäfoorumeissa sekä jalkautumalla yrityksiin muutoin. Tällaista opetuksen kehittämispäivää vietettiin 1.4. yritysvierailujen merkeissä. 26 opettajaa ja asiantuntijaa tutustui 3 linjalla 6 yritykseen (Mikkelin Sametti Oy, Mikkeli, Laurikaisen Lomamökit, Juva, Savonlinja Oy, Mikkeli ja Veisto Oy, Mäntyharju, HKScan, Mikkeli ja Anttolanhovi, Mikkeli). Työelämäfoorumitapaamisia oli huhti-kesäkuussa 12. Kaikissa käytiin läpi ammatillisen koulutuksen reformiasiaa. Lisäksi kahden foorumin kanssa järjestettiin opiskelijoille suunnattu pelillinen oppimistapahtuma (isännöitsijäsimulaattori ja kaupan päivä). Eri koulutuksen järjestäjien kanssa käydään verkostoissa, hanketyössä ja yhteistyöneuvotteluissa läpi vaihtoehtoja, jotka varmistaisivat yhdessä alueella laajan ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan erilaisille kohderyhmille. Metsäkonealan koulutukseen liittyen solmittiin Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston (SAMIedu) kanssa yhteistyösopimus. Sopimuksen mukaisesti myös Savonlinnassa järjestetään jatkossa metsäkoneenkuljettajan perustutkintokoulutusta kolmivuotisena. Esedu vastaa siis koko maakunnan metsäkonealan koulutuksesta ja ostaa Savonlinnassa tapahtuvan koulutustuotannon SAMIedulta. Taitaja-kilpailussa Seinäjoella oli Esedusta mukana 11 kilpailijaa huoltajineen sekä 7 tuomaria. Kilpailijat suoriutuivat tehtävistään hienosti ja toivat mukanaan kolme mitalia: Tuure Ruhanen kultaa (metsäkoneen käyttö), Toni Manninen pronssia (autonasennus) ja Niko Temisevä pronssia (automaalaus). Menetyksen kruunasi Tuure Ruhasen valinta Taitajien Taitajaksi. Ruhasen saama Taitajien Taitaja titteli myönnetään menestyksekkäälle finalistille kisojen lajituomareiden esityksistä. Valinnassa painotetaan nuoren ammatillisten taitojen ja kisamenestyksen lisäksi myös positiivista ja rehtiä asennetta.

6 6 Kilpailutoimintaa on kehitetty edelleen ammattiopiston pedagogisen toiminnan sekä Venäjä-toiminnan ja maksullisen koulutusviennin tueksi. Esedu järjesti alkuvuodesta viiden lajin Taitaja-semifinaalit, ja autokorikorjauksen semifinaalissa oli mukana myös venäläinen vieraskilpailija. Vierailun seurauksena toteutui huhtikuussa viikon mittainen autokorikorjauksen maksullinen valmennus, johon osallistui Venäjältä kaksi valmennettavaa sekä lajin pääekspertti. Valmennuksen tuottaman menestyksen tuloksena on korikorjauksen lajiin Venäjällä osoitettu lisärahoitusta ja Esedulle odotettavissa lisää valmennustilauksia lukuvuodeksi Venäläisten delegaatioon kuului myös World Skills Russian autoalan edustaja, jonka kanssa käytiin neuvotteluja kilpailuvalmennuksen myyntiin liittyen. WorldSkillsRussianin sekä oppilaitosten edustajia oli tutustumassa myös tarjoilijoiden sekä muurauksen ja laatoituksen Taitaja-semifinaaleihin. Esedusta osallistui alkuvuoden aikana kilpailijoita sekä eksperttejä mm. Venäjän kansallisiin ammattitaitokilpailuihin Moskovan Krasnogorskissa, Fermer-kilpailuihin Mitshurinskissa ja kukkasidontakilpailuihin Viipurissa. Kilpailujen yhteyksissä on neuvoteltu myös koulutusviennistä ja kevään aikana toteutuivat koulutukset venäläisille ryhmille rakennus-, matkailu- sekä suurtalousaloilla. Toukokuussa Esedu järjesti viikon pituiset maksulliset koulutukset matkailu-, suurtalous- ja rakennusalan opiskelijoille Moskovan alueelta. Matkailualan koulutuksessa oli 18 henkeä, suurtalousalalla 20 ja rakennusalalla 17. Esedu sai yrityksiä mukaan koulutusvientitoimintaan. Maaliskuussa järjestettiin venäläisille muurauseksperteille muuraustuotteita valmistavien suomalaisyritysten esittelyn ja jatkettiin tuote-esittelyä toukokuussa Venäjän kansallisissa ammattitaidon mestaruuskilpailuissa Moskovassa. Yritys sai kesäkuussa Venäjältä tilauksen. Esedun tavoitteena on myydä koulutusta, jossa opetellaan käyttämään ao. tuotteita. Venäjä panostaa tällä hetkellä hyvin voimakkaasti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja on erittäin kiinnostunut Suomen mallista. Suomen ammatillisen koulutuksen järjestelmää ja erityisesti ammattiosaamisen näyttöjä esiteltiin maaliskuussa Pietarin Koulutusfoorumissa ja kesäkuussa Rosatomin AtomSkills-tapahtumassa Jekaterinburgissa. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöön ottaminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen uudistamista. Esedun pedagogiset ratkaisut ovat ajanmukaisia ja joustavia. Esedu on parhaiden joukossa opiskelijatyytyväisyydessä, läpäisyssä ja työllistymisessä. TAVOITTEET: Tavoitteenamme on vuonna 2016 uudistaa oppimisympäristöjä. Otamme käyttöön uudenlaisia opetuksen järjestämisen ja ohjauksen malleja. Olemme selvittäneet mahdollisuuksia ja edellytyksiä lisätä työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on systemaattista ja sitä tehdään kaikissa tutkinnoissa aktiivisesti. Kehitämme yhteisöllisen opiskeluhuollon toimenpiteitä yhdessä sidosryhmien kanssa. Lisäksi kaikille opiskelijoille yhteisitä tutkinnon osia ja teemoja on mahdollista opiskella verkossa. Kaikkien tutkintojen opiskelijat suorittavat opintoja digitaalisesti. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintaamme.

7 7 Oppimisympäristöjen uudistamista jatkettiin kevään aikana. Suun terveydenhoidon ja välinehuollon tiloja uudistettiin vastaamaan paremmin opiskelijamääriä ja opetuksen toimintoja. Maahanmuuttajakoulutus muuttaa syksyllä Otavankadulle, ja kesällä tehtiin tilakartoitusta ja -suunnittelua yhdessä opetushenkilöstön kanssa. Salonsaaren asuntoloiden keittiöiden ja yhteisten tilojen remontti käynnistyi myös kesäkuussa. Opiskelijoiden itseopiskelutiloja Otavankadulla uudistettiin ja samalla lisättiin opiskelupisteiden määrää. Mikkelin metallialan oppimisympäristöt muuttuivat kesän 2016 aikana, kun Esedu luopui Viilarintien kiinteistöstä ja kone- ja metallialan koulutus keskitettiin Otavankadulle. Järjestelyt mahdollistavat nuorten ja aikuisten kouluttamisen samoissa tiloissa ja samalla saavutetaan säästöjä tilakustannuksissa. Samassa yhteydessä talotekniikan aikuiskoulutuksen tilat siirtyivät Viilarintieltä Raviradantielle. Raviradantie 4-6 C-rakennukseen tehtiin kevään aikana uusi pienryhmätila käyttämättömänä olleeseen aulatilaan. Järjestely mahdollistaa pienryhmäopetuksen jatkumisen tekniikan aloilla erityisesti yhteisten tutkinnon osien kohdalla B-rakennuksen poistuttua käytöstä. Rakennusalalla Mikkelin asuntomessuille rakennettavan konttitalon suunnittelu on jatkunut. Moduuleista koostuva talo rakennetaan opiskelijatyönä. Rakennus jää paikalleen pysyvästi, mikäli sille löytyy halukas ostaja. Mikäli ostajaa ei löydy, voidaan moduulit irrottaa ja ottaa ne käyttöön erillisinä kokonaisuuksina. Taloprojektissa on mukana rakennusalan opiskelijoiden lisäksi myös sähköalan, talotekniikan, sisustusalan ja puutarha-alan opiskelijoita. Talon yhteyteen rakennetaan myös Mikkelin ammattikorkeakoulun talotekniikan MODLAB-tutkimusympäristö. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistä tehdään laajalla rintamalla. Kaikki työelämäfoorumit ovat saaneet tehtäväkseen selvittää tapaamisissaan mahdollisuuksia ja edellytyksiä lisätä työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on saada kokonaiskuva eri alojen tilanteesta ja käydä aiheesta aktiivista keskustelua työelämän kanssa. Joustavuuden lisäämiseksi on käynnistetty kaikille tutkinnoille yhteisen opintotarjontamallin kehittäminen rakentamalla vuosikelloajatteluun perustuva tarjontamalli, jossa tarjonta perustuu osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Alkuvuoden 2016 aikana rakennettiin yhteinen yrittäjyyden opintotarjonta. Tarjontamallia on testattu raportointikauden aikana, sitä kehitetään saatujen kokemusten perusteella ja tarjontaa laajennetaan. Kaikille yhteisten tutkinnon osien verkko-opintoja on laadittu kevään aikana vauhdilla. Valmiina on mm. ruotsin kielen, matematiikan, tietotekniikan, kemian ja yrittäjyyden Moodle-opiskelukokonaisuuksia. Pieksämäellä on jatkettu monialaisen klusteriajattelua hyödyntävän opetuksen järjestämisen toteuttamista ja kehittämistä tammikuussa 2016 käynnistyneessä yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa. Tekniikan alojen yhteisen ensimmäisen opintovuoden toteutus käynnistyy syksyllä Opinto-ohjauksen palvelut laajennettiin alkuvuodesta koskemaan myös ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittavia opiskelijoita. Opinto-ohjauksen pop-up pisteiden toiminta on käynnistetty, ja opinto-ohjaajat ovat olleet aktiivisesti mukana ns. yhden luukun palveluiden kehittämisessä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon syksyllä toteutettavaan Hyvinvointi virtaa tapahtuman suunnitteluun osallistui loppukeväällä toimijoita Esedun lisäksi useista eri organisaatioista.

8 8 Kestävän kehityksen periaatteita on otettu osaksi Esedun jokapäiväistä toimintaa. Kestävän kehityksen työryhmä sai työnsä päätökseen ja jatkossa laatujärjestelmän kautta huolehditaan siitä, että kestävän kehityksen periaatteet ovat kiinteä osa toimintaa. Esedu on vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii henkilöstöstä. TAVOITTEET: Henkilöstöohjelma ohjaa henkilöstön kehittämistä kokonaisuutena. Henkilöstömitoitus on määritelty vastaamaan kokonaistarjontaa. Opettajien laaja-alainen osaaminen on kehittämisen erityisiä painopisteitä. Rekrytointiprosessia kehitetään. Kehityskeskustelut valjastetaan muutoksen läpivientiin. Esimiestyötä ja johtamista kehitetään. Henkilöstön kehittämisen pohjaksi on laadittu henkilöstöohjelma, joka on hyväksytty Koulutus Oy:n hallituksessa Koulutuksen tulevaisuuden kokonaistarjontaa määritellään jatkuvana prosessina reformin edetessä ja henkilöstömitoitus tehdään sitä vastaavaksi. Kevään 2016 aikana käytiin yt-neuvotteluja kohdennetusti kahdeksalla alalla. Neuvotteluiden piirissä oli 54 työntekijää. Neuvottelujen tuloksena yhdeksän työntekijää irtisanottiin ja kahdeksan osa-aikaistettiin. Keväällä laitettiin avoimeksi 26 tehtävää. Opettajarekrytoinneissa painopisteenä oli niiden opettajatehtävien auki laittaminen, joissa ei ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavaa opettajaa. Henkilöstöpalvelujen päällikön tehtävä laitettiin organisaatiomuutoksessa avoimeksi. Opettajien kokonaistyöaikaan liittyviä neuvotteluja käytiin AVAINTAn ja OAJn välillä keväällä Esedussa valmistellaan paikallista sopimusta ja tarkoitus on lähteä vuosityöaikakokeiluun Syksyllä 2015 käynnistynyt henkilöstön tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä osaamiskartoitus ja koulutus ovat jatkuneet alkuvuoden 2016 ajan. Koko henkilöstölle on järjestetty digitalisuutta tukevaa Office365:n käyttöönottoon sekä etäopetukseen, -ohjaukseen ja -neuvotteluun liittyvää koulutusta. Lukuvuoden teemaksi nostettiin Hyvinvointi, jolla tarkoitetaan sekä henkilöstön että opiskelijoiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tarkastelua ja kehittämistä. Teeman valinnan perusteena oli henkilöstön osalta varmistaa tuki muutosten kohtaamisessa. Tasapainoinen taloutemme varmistaa laadukkaan toiminnan TAVOITTEET: Rahoituksen muutokset on huomioitu toiminnan suunnittelussa. Tehdään talousarvion mukaiset sopeutukset. Etelä-Savon Koulutus Oy:n ulkoisten tulojen ennakoidaan vähenevän miljoonaan euroon vuoteen 2018 mennessä, mikä on noin 7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätös. Koska yhtiön taseessa ei ole rakennuksia, vaan ainoastaan opetuksessa käytettävät koneet ja laitteet, kohdistuu sopeuttamistarpeista merkittävä osuus henkilöstökuluihin. Tilojen osalta käydään omistajien ja sidosryhmien kanssa neuvotteluja mahdollisesta yhteiskäytöstä muiden toimijoiden kanssa. Edelleen haetaan noin miljoonan euron tilakustannusten vähentämistä

9 9 vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilojen yhteiskäytön osalta kumppanuudet rakennetaan siten, että haetaan myös vahvaa toiminnallista synergiaetua. Kestävän talouden ylläpitämiseksi poistopohja pidetään 1,5 miljoonan euron tasolla ja kehittämiseen varataan resursseja uudistusten läpiviennin varmistamiseksi. Vuoden 2016 talouden kehittymistä seurataan aktiivisesti ja ennakoivalla, hallitulla muutosjohtamisella puututaan tarvittaessa muutoksiin ja käynnistetään niiden mukaiset toimenpiteet.

10 Vuosina toteutettavassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toiminta- ja rahoituslainsäädäntö, toimintaprosessit ja järjestäjärakenne sekä ammatillisen koulutuksen rahoitus, säätely ja ohjaus. Ammatillisen perustutkintorahoitukseen kohdistuva leikkaus on ennakkotiedoista poiketen 12,5 % vuoden 2016 järjestämisluvan mukaisesta rahoituksesta. Ottaen huomioon Esedun vastuualueen elinkeinoelämän tarvitsemien osaajien tuottajana reformissa asetettua kulujen leikkausta ei ole mahdollista kokonaisuudessaan toteuttaa opiskelijapaikkojen leikkauksena. Reformi edellyttää toimintatapojen muuttamista. Esedu valmistautuu ammatillisen koulutuksen reformiin eturivissä, omaa toimintaansa kehittäen, yhteistyössä työelämän ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa voimaan astuva virtaviivaistettu organisaatio helpottaa uudistusten läpiviemistä. Kaikki koulutustarjonta kootaan osaamisen hankkimisesta riippumattomiin osaamiskokonaisuuksiin ja yhteen oppimispalvelut-kokonaisuuteen. Asiakaskokemus nostetaan oppilaitoksen tulevaisuuden keskiöön ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.reformin edellyttämien toimintaprosessien kehittäminen on käynnistynyt ja työtä jatketaan määrätietoisesti. Osaamisen hankkimisen erilaisia tapoja kehitetään ja monipuolistetaan rakentamalla joustavia opintopolkuja, siirtämällä oppimista entistä vahvemmin työelämään ja hyödyntämällä digitaalisuuden mahdollisuuksia. Oppimisympäristöjä kehitetään ja yhteistyötä työelämän kanssa syvennetään työelämän ehdoin. Opiskelijoiden ohjauksen laatua vahvistetaan ja opettajien ohjausosaamista kehitetään. Henkilökohtaistamisen käytäntöjä uudistetaan ja painopistettä siirretään soveltuvin osin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Näin lisätään opintoihin sitoutumista, mahdollistetaan aidosti henkilökohtaiset opintopolut ja tehostetaan valmistumista ja läpäisyä. Osana julkisten palvelujen digitalisointia Opetushallitus on rakentamassa valtakunnallista opiskelijatietojen sähköistä käsittelyjärjestelmää, mikä edellyttää Esedun opintohallinnon järjestelmien kehittämistä. Tätäkin työtä tehdään eturivissä, valtakunnallisissa yhteistyöverkostoissa ja OPH:n työryhmissä. Toimintojen ja talouden ennakoiva suunnittelu edellyttää tiedon jalostamista uudella tavalla, jotta voidaan arvioida rahoitusmallin muutoksen vaikutukset eri alojen toimintaedellytyksiin jatkossa. Kevään aikana on käynnistetty tietovarastohanke, jossa kootaan kaikkien primäärijärjestelmien tieto helposti muokattavaan ja analysoitavaan muotoon päätöksenteon tueksi. Vuosityöaikakokeilun myötä opettajan työn kokonaisvaltainen hahmottaminen auttaa osaamisen kehittämisen tukemisen uudella tavalla, perinteisesti opettaen, työelämäyhteyksiä vahvistaen ja opiskelijan oppimisen ohjaukseen uudella tavalla painottuen. Esedu on mukana Kuntaliiton vetämässä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamassa Omistajaohjaus-hankkeessa, jossa tavoitteena on mm. kehittää ja tukea kuntien ammatillisen koulutuksen omistajaohjausta yhteistyössä kuntien ja kuntaomisteisten koulutusorganisaatioiden kanssa sekä vaikuttaa toisen asteen vuosina uudistettavaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntöön siten, että laissa määritellyt koulutuksen järjestäjän toimintavaltuudet

11 11 mahdollistavat kuntien kannalta tarkoituksenmukaisen omistajaohjauksen. Hankkeessa myös luodaan käytäntöjä kuntayhtymien/osakeyhtiöiden usean eri kunnan strategioiden ja omistajaohjauksen yhteensovittamiseen alueilla. Reformia edistetään Itäsuomalaisten ammatillisen toisen asteen koulutuksenjärjestäjien kanssa rakentamalla Älykkään erikoistuminen toimintapa, joka mahdollistaa koulutuksen järjestämisen ja tarjonnan kysyntälähtöisellä, asiakastarpeisiin vastaavalla ja samalla kustannustehokkaalla tavalla. Älykkään erikoistumisen kautta koulutuksen järjestäjät voivat aidosti keskittyä vahvuusalueisiinsa, parantaa laatutasoaan ja tarjontaansa ja näin turvata koulutuksen saatavuutta sekä työvoiman osaamisen kehittämistä.

12 12 Koulutustuotannon kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteuttaminen on oppimispalveluissa kahden rehtorin johdettavana. Opiskelijan kokemus nostettiin keskiöön ja asiakaspalveluihin koottiin opiskelijan kokonaisprosessin johtaminen rekrytoinnista aina työllistymiseen asti. Hallintojohtaja johtaa toimitusjohtajan apuna hallintopalveluita. Alla oleva kuvio kuvaa Esedun sisäistä johtamisjärjestelmää. Johtajilla on toimialojensa johtamisen lisäksi erityisvastuita, joista he vastaavat läpi koko organisaation. Hallintojohtaja vastaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, laadun johtamisesta sekä tietovaraston ja johdon raportoinnin kehittämisestä. Koulutuspalvelujohtajan erityisvastuualueita ovat tutkintojen uudistaminen, reformin läpivieminen, pedagogiset innovaatiot ja digitalisaation edistäminen, sekä työllistämisen tukeminen. Tekniikan ja luonnonvara-alan rehtori vastaa koulutusviennin ja kilpailutoiminnan edistämisestä sekä omien alojensa opetussuunnitelmista ja näyttötutkintojen järjestämiseen liittyvistä suunnitelmista ja sopimuksista. Hyvinvointi- ja palvelualojen rehtori

13 13 vastaa opiskelijahyvinvoinnin ja opiskelijoiden osallisuuden edistämisestä, oppimisympäristöjen kehittämisestä sekä omien alojensa opetussuunnitelmista ja näyttötutkintojen järjestämiseen liittyvistä suunnitelmista ja sopimuksista. Oppimispalveluissa rehtorit valmistelevat alueen osaavan työvoiman varmistavan koulutustuotannon suunnittelun ja huolehtivat sen toteutuksesta. Hallintojohtaja ja koulutuspalvelujohtaja valmistelevat reformin läpiviemiseen ja alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvät linjaukset.

14 Mittari Toteuma 2013 Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 1-6/2016 *Koulutuksen keskeyttäneet (kokonaan lopettaneet (%), amm.peruskoul. suoritettava 12,50 % 10,3 % 9,27 % 8 % 4,5 % *Myytävän koulutuksen tulot meur 2,3 2,8 2,3 2,4 1,6 *Myytävän muun palvelutoiminnan tulot Meur 2,7 2,3 1,9 1,4 0,9 *Hanketoiminnan kokonaisbudjetti ja toteuma Meur 2,8 2,6 1,67 2,6 0,89 *Osakeyhtiön tulos poistojen jälkeen Meur 1,2 1,8 1,4-0,9-0,2 **Opiskelijatyytyväisyys, nuoret (asteikolla 1-5) (OPIX) 3,8 3,8 3,89 3,8 3,9 **Opiskelijatyytyväisyys, aikuiset (asteikolla 1-5) (OPAL, AIPAL, oma) 4 4,06 4,22 4 4,2 **Opetushenkilöstön työelämäjaksot (henkilöt/viikot) 16 /41 3/8 24/64, /17,8 vko **Opiskelijamäärä yksikköhintakoul. (painotettu KA) josta aikuisopiskelijoita (20.1.tilanne ja PA KA) josta kahta tutkintoa suorittavia (20.1.tilanne ja PA KA) **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/peruskoulutuksena suor **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/näyttötutkintona suor **Suoritettujen tutkintojen määrä at ja eat **Suoritetut osatutkinnot yhteensä ***Verkko-opintojen määrä koulutuksesta 5 % **Työelämän osaamistarvekartoitusten määrä ***Vetovoima/ hakijat/aloituspaikat (amm. peruskoul. suoritettava) 0,99 0,79 0,8 1,2 ***Tutkintojen läpäisykerroin (%), amm. peruskoul.suoritettava 62 % 59 % 65 % 70 % ***Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys (%) 83 % 82 % 86 % 85 % ***Henkilöstön kehittäminen/ henkilöstön kehittämiseen käytetty rahoituksen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista (%) 4,20 % 3,1 % 3,85 % 5 % ***Työelämäbarometrin tulos 3,5/5 ***Opetukseen käytettävän yksikköhinnan osuus rahoituksesta 53,50 % 60,60 % 67 % 65,8 * Tarkastelu osavuosikatsauksen yhteydessä. **Tarkastelu puolivuosittain. ***Tarkastelu kerran vuodessa Mittareihin tullaan 2016 aikana lisäämään opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä sekä henkilötyövuoden tuottavuutta kuvaavat mittarit.

15 Toteutuma 2016 Talousarvio 2016 Toteutuma 6/2016 Toteutuma 6/2015 Johdon ennuste 1-12/ Yksikköhintarahoitus peruskoulutus Yksikköhintarahoitus ammatillinen lisäkoulutus Yksikköhintarahoitus erityisopetus Yksikköhintarahoitus oppisopimuskoulutus Koulutuksen myyntituotot/työvoimakoulutus Koulutuksen myyntituotot/muu koulutus Sis. palv.tuotot Yleiset myyntitilit Myyntituotot LIIKEVAIHTO Valmisvarastojen muutos VALM. JA KESKENER.VAR.MUUTOS Sisäiset vuokrat Vuokratuotot Sisäiset avustukset, Esko Jaksotetut tuotot Avustukset ja tuet Muut sisäiset tuotot, Esko Muut tuotot LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Sisäiset materiaaliostot, Mpt Materiaalit ja palvelut MATERIAALIT JA PALVELUT Jaksotetut palkat ja palkkiot Sisäiset palkat ja henkilösivukulut Palkat ja palkkiot Jaksotetut henkilösivukulut Sisäiset henkilöstökorvaukset Sisäiset eläkevak.maksut Sisäiset sosiaaliturvamaksut Henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT Suunnitelman mukaise POISTOT JA ARVONALENNUKSET Sis.palvelut Näytt.tutk.sis Sisäiset materiaaliostot, Esko Sis.käyttövarat Sisäiset avustukset, Esko Jaksotetut kulut Liiketoiminnan muut kulut Vapaaehtoiset henkil Sis. vuokrat Vuokrat ja vastikkee Toimitilakulut Kone- ja kalustokulut Matkakulut Markkinointi-, hallinto ja muut liikekulut Rahoitustuot ja kulut LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT TILIZOS1.3 Oyn tuloslaskelma Ulkoiset tuotot Ulkoiset kulut henk.kulut muut kulut Ulkoinen tulos Sisäiset tuotot Sisäiset kulut Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Tulos