Osastrategia. Tietojohtaminen. Puolustushallinnon kumppanuus. Tieto osastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osastrategia. Tietojohtaminen. Puolustushallinnon kumppanuus. Tieto osastrategia"

Transkriptio

1 Osastrategia Tietojohtaminen Puolustushallinnon kumppanuus puolustuskyvyn ytimessä Tieto osastrategia 1

2 Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 Uskottavan puolustuksen perustana tietojohtaminen ja tiedonhallinta... 2 Visio Strategiset linjaukset... 4 Vision toteuttamisen edellytyksiä... 5 Kykyjen kehittäminen... 6 Strategian toimeenpano... 9 Liite 1 Liite 2 Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen teolliseksi tuotannoksi muuttaa organisaatioiden toimintaympäristöä ratkaisevasti Puolustushallinnon tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintäteknisten palveluiden nykytila Liite 3 Keskeisiä käsitteitä Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö ISBN: pdf

3 Yhteenveto Puolustushallinnon tietohallintostrategia on laajentunut koko hallinnonalan tiedon ja tietoverkkojen hallinnan strategiaksi. Strategian keskeiset sisältöalueet ovat tietoverkkojen turvaaminen, tietojohtaminen ja tiedon hallinta sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto. Strategia tukee puolustushallinnon uudistamisen suunnittelua ja toteuttamista toimenpiteillä, jotka parantavat koko hallinnonalan joustavuutta ja muutoskykyä, lisäävät läpinäkyvyyttä, parantavat vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä turvaavat johtamisen edellytykset. Strategiassa kuvataan kehityspolku tietohallinnon johtamisesta tietojohtamiseen. Keskeisenä toimenpiteenä tietojohtamiseen siirtymisessä on tiedonhallintapolitiikan luonti ja määrätietoinen toimeenpano. Tiedonhallintapolitiikan keskeisenä elementtinä on kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti tiedon saatavuuden ja käytettävyyden nostaminen tiedon luottamuksellisuuden rinnalle: kaikilla organisaatiossa on vastuu tiedon jakamisesta ja julkaisemisesta käytettäväksi. Tieto julkaistaan, jotta tieto saadaan suoraan tarvitsijoiden käyttöön ilman turhia tiedon löytämiseen liittyviä välivaiheita. Kaikki puolustushallinnossa käsiteltävä tieto siirretään digitaaliseen muotoon. Vuoteen 2020 mennessä puolustushallinnon prosessit digitalisoidaan ja automatisoidaan. Tämä tarkoittaa myös prosessien uudelleensuunnittelua ja virtaviivaistamista. Kehitystyötä tehdään rinnakkain asiakas- ja sidosryhmärajapinnan prosesseissa tavoitellen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä puolustushallinnon sisäisissä prosesseissa ja toiminnanohjauksessa tavoitellen tehokkuuden ja tuottavuuden paranemista. Prosessien digitalisoinnin ja automatisoinnin tavoitteena on muuttaa puolustushallinto ketteräksi edelläkävijäorganisaatioksi, joka kykenee ottamaan nopeasti ja turvallisesti käyttöön uusia toimintamalleja, teknologioita ja menetelmiä ja näillä vastaamaan toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Muutoksen onnistuminen edellyttää työntekijöiden yksilöllisten työntekotapojen huomioon ottamista, työn mielekkyyden edistämistä ja innovaatioiden järjestelmällistä tukemista. Tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintäteknisten palvelujen on tuettava joustavasti erilaisia työnteon tapoja, luotava mahdollisuuksia ja mahdollistettava joustavuus ja omaehtoinen jatkuva kehittäminen. Tiedonhallintaa sekä tieto- ja viestintäteknisten palveluiden hallintaa ja tuotantoa kehitetään kansainvälisten hyvien käytäntöjen ja standardien mukaisesti laatujärjestelmäajatteluun ja säännöllisiin kypsyystasoarviointeihin perustuen, pyrkimyksenä on päästä kaikilla osa-alueilla kypsyystasolla kolme vuoden 2014 aikana. Lisääntyvä digitaalisen tiedon määrä sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen käyttö kasvattaa tietoverkkoihin kohdistuvien uhkien määrää. Tietoverkkojen turvaaminen on tunnistettu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla keskeiseksi uudeksi toiminta-alueeksi. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti hallinnonalan omien ja kansallisten tietoverkkojen turvaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä poliittisella että toiminnan ja teknologian kehittämisen tasolla. Tieto osastrategia 1

4 Uskottavan puolustuksen perustana tietojohtaminen ja tiedonhallinta Uskottava puolustus turvataan puolustushallinnon historian suurimmalla muutoksella toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus kasvaa samalla kun puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina tai mahdollisesti jopa supistuvat. Suomen puolustuksen tarvitsema kansallinen sekä kansainvälinen tuki turvataan verkottumalla. Verkottuminen edellyttää hallinnonalalla, virastoissa, laitoksissa ja toiminnan eri tasoilla kykyä joustavaan ja tehokkaaseen yhteistoimintaan kansallisesti ja kansainvälisesti eri viranomaisten kesken. Yhteistoimintaa tuetaan tieto- ja viestintäteknisin palveluin. Puolustushallinnon strategisen suunnitelman 2030 mukaisesti puolustuspoliittisessa suunnittelussa tilannetietoisuuden, strategisen viestinnän, tutkimuksen ja arvioinnin, suunnittelun ja seurannan osa-alueilla sekä puolustuskyvyn kehittämisessä ja puolustuskyvyn käytössä korostuu kyky tiedonhallintaan, analysointiin, tiedon jalostamiseen ja jakamiseen. Tiedon on oltava sitä tarvitsevien saatavilla sekä teknisesti että toimintakulttuurisesti. Kyky informaation hankintaan edellyttää eri viestintäkanavien ja tiedonhankintamenetelmien innovatiivista hyödyntämistä. Tiedon digitalisoituminen kasvattaa tarjolla olevan tiedon ja tietolähteiden määrää. Tämä edellyttää kykyä tietovirtojen hallintaan ja tiedon suodattamiseen sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Myös kaikki puolustushallinnossa syntyvä tieto pitää käsitellä digitaalisessa muodossa, jotta tietoja voidaan yhdistellä ja analysoida. Tiedon jalostaminen vaatii kykyä yhdistellä eri lähteistä saatavaa rakenteista ja ei-rakenteista tietoa. Nykyaikaisen teknologian avulla tietoanalyyseistä on helppo saada aikaan vaikuttavia esityksiä. Rakentamalla määrätietoisesti omaa sisällöllistä ja teknistä osaamista saadaan teknologia palvelemaan toiminnan tavoitteita. Visio 2020 Puolustushallinto on informaatioympäristön hallinnassa kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu osaaja ja tietoverkkotoiminnassa haluttu kumppani. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää painopisteen muuttamista tietohallinnosta tietojohtamiseen ja tiedonhallintaan. Keskeiseen asemaan nousevat tiedon omistajuuden määrittely, tiedon elinkaaren hallinta, tietoturvallisuuden painopisteen muutos teknisten ympäristöjen kokonaisuuksien turvaamisesta huomattavasti hienojakoisempaan yksittäisten palvelujen ja jopa yksittäisten tietojen turvaamiseen. Häiriöttömän toiminnan merkitys ja varautuminen poikkeusolosuhteissa toimimiselle on korostetussa asemassa puolustushallinnossa. Digitaalisen tiedon merkityksen kasvaessa myös tiedon käytettävyys sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen toimivuus kaikissa olosuhteissa nousee yhä keskeisempään asemaan. Hallinnonalan ja kansallisten tietoverkkojen turvaaminen kaikissa tilanteissa vaatii määrätietoista toimintaedellytysten ja suorituskykyjen kehittämistä. Tieto- ja viestintäteknisten palveluiden monimutkaistuessa ja niiden määrän kasvaessa tietohallinnon kokonaiskustannustaso todennäköisesti kasvaa, vaikka yksikkökustannukset alenevat merkittävästi. Tästä syystä keskeiset mittarit tulee sitoa toiminnan vaikuttavuuteen, toiminnan kokonaiskustannusten ja yksikkökustannusten tasoon sekä palveluiden tuotantotehokkuuteen. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksessä on alkamassa suuri murros. Murrosta, sen vaikutuksia, syntyviä mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä on kuvattu liitteessä 1. Tämä murros mahdollistaa olemassa olevien tehtävien ja palveluiden toteuttamisen aiempaa joustavammin ja kustannustehokkaammin sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tietoverkkouhkien torjunnassa. 2 Tieto osastrategia

5 Vuoteen 2020 mennessä saavutetaan: Tietoverkkojen turvaamisen alueella: Kansainvälinen yhteisö on sopinut tiedon ja tietoverkkojen turvaamisen periaatteet sekä luonut tietoverkkouhkien torjunnalle ja informaatio-operaatioille lainsäädännölliset, toiminnalliset ja tekniset perusedellytykset Suomessa tietoverkkojen turvaamisen toimenpiteet ja vastuunjako on toteutettu kansallisen tietoverkkojen turvaamisen selvityksen ja toimenpideohjelman mukaisesti Puolustushallinto osallistuu osaltaan sovitusti kansallisten ja kansainvälisten kriittisten tietoverkkojen turvaamiseen ja tiedon suojaamiseen Tietojohtamisessa ja tiedonhallinnassa: Informaatioympäristöä ja tiedon elinkaarta hallitaan puolustushallinnon ylimmän johdon vastuullisilla tietojohtamisen parhaiden käytäntöjen mukaisilla toimenpiteillä Puolustushallinto on tietojohtamisen avulla edelläkävijä valtionhallinnossa toiminnan tehokkuudessa, vaikuttavuudessa sekä palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja hyväksikäytössä Tieto luodaan, jalostetaan, jaellaan ja tallennetaan digitaalisessa muodossa kaikissa puolustushallinnon prosesseissa. Tietojen löydettävyys, saatavuus, käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus on varmistettu Puolustushallinto tuo yhteiskunnalliseen päätöksentekoon merkittävää lisäarvoa tuottamalla, jalostamalla, jakamalla ja julkaisemalla tietoa lähes tosiaikaisesti Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinnan ja tuotannon alueella Puolustushallinto hallitsee tietoa teollisesti hoidetuissa tietovoimaloissa turvallisesti, tehokkaasti, taloudellisesti ja kestävästi. Tietovoimaloiden kapasiteetin riittävyys kaikissa tilanteissa on varmistettu käyttämällä joustavasti kumppaneiden tarjoamaa kapasiteettia Tieto- ja viestintäteknisten palveluiden kehittäminen ja palvelutuotanto ydintoimintojen ja prosessien muuttuvien tarpeiden mukaisesti on kaikissa tilanteissa nopeaa, joustavaa ja kustannustehokasta Kriisinkestävyyden varmistamiseksi keskitetyn palvelutuotannon dynaaminen hajauttaminen on suunniteltu ja osataan toteuttaa vaatimusten mukaisesti Tieto osastrategia 3

6 Strategiset linjaukset Strategisilla linjauksilla määritellään tavoitetilan saavuttamiseksi keskeiset reunaehdot ja periaatteet. Puolustushallinnon tietojohtamisen, tiedonhallinnan ja tietohallinnon strategiset linjaukset: 1. Puolustusvoimauudistukseen liittyen pyritään tieto- ja viestintäteknisten palvelujen avulla toimintoja automatisoimalla saamaan ydintoiminnan käytettäväksi vuoteen 2015 mennessä vuositasolla 500 htv ja edelleen vuoteen 2020 mennessä vuositasolla yhteensä htv. 2. Kehitettävien tai käyttöönotettavien palvelujen tulee olla valtionhallinnon kriteerien mukaisesti yhteiskunnallisesti kannattavia. Väliaikaisia tämän ehdon täyttäviä ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön. 3. Tieto- ja viestintäteknisiä palveluratkaisuja haetaan yhteentoimivuuden varmistamiseksi ensisijaisesti kansainvälisen yhteistyön kautta, toissijaisesti kansallisista tai viranomaisten yhteisistä ratkaisuista ja viimeisenä hallinnonalan omista tai virastokohtaisista ratkaisuista. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi osallistutaan aktiivisesti sellaiseen kansainväliseen tutkimus-, kehittämis-, suunnittelu- ja määrittelytyöhön sekä monikansallisiin hankkeisiin, joiden tulokset muutoin eivät olisi puolustushallinnon käytettävissä. 4. Tietojohtaminen, tiedonhallinta ja tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto pohjautuvat laatujärjestelmiin, hyviin käytäntöihin, standardeihin ja normeihin. Toiminnan kehittäminen tapahtuu säännönmukaisten kypsyystasoarviointien ja verrokkimittausten avulla. 5. Toiminta täyttää EU:n ja kansalliset lainsäädännön, hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen vaatimukset. Kestävän kehityksen vaatimusten täyttyminen varmistetaan ottamalla kattavasti käyttöön EU:n Data Centre Code of Conduct 1 tai vastaava teknologiapalveluiden energiatehokkuuden ja ympäristökuormituksen arviointimenetelmä ja toimintamalli. 6. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen kustannusten painopiste siirretään ylläpidosta kehittämiseen varmistamalla olemassa olevien palvelujen osalta alenevat tuotannon yksikkökustannukset jatkuvan kehittämisen avulla. Tavoitteena on palvelutuotannon yksikkökustannusten alentaminen 20 %:lla vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 40 %:lla vuoteen 2020 mennessä. 7. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti kehittämiseen ja ottaa viivytyksettä käyttöön tietohallinnon, tietoturvallisuuden ja vaatimusten mukaisuuden arvioinnin alueen lainsäädännön edellyttämät toimintamallit ja tukee aktiivisesti toimivaltaisen viranomaisen toiminnan kehittämistä näillä alueilla. 8. Kehittämisessä ja teknologian hyväksikäytössä puolustushallinto asemoi itsensä lähelle kansainvälisten ja kansallisten organisaatioiden kärkeä ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja korkeintaan 2 3 vuotta kärkeä jäljessä. Tavoitetilassa testattuja uusia ratkaisuja voidaan ottaa ja otetaan käyttöön nopealla aikataululla välttäen teknologian, palvelukonseptien ja palvelutuotantomallien ratkaisujen liian varhaisesta käyttöönotosta johtuvat kustannukset ja epäkohdat. 4 Tieto osastrategia 1 activities/sustainable_growth/docs/datacenter_ code-conduct.pdf

7 Vision toteuttamisen edellytyksiä Tavoitetilaan pääseminen vaatii määrätietoista johtamista ja selkeää sitoutumista tavoitteisiin. Hankkeiden toteuttamispäätöksissä vaikuttavuuden, hyötyjen ja kustannusten arviointi nousee tärkeäksi tekijäksi. Uusista palveluista tulee saada hyödyt todennetusti nykyistä nopeammin ottamalla uudet toimintamallit suunnitelmallisesti käyttöön ja luopumalla vanhasta. Puolustushallinnon vahvuutena on hyvä suunnittelu ja johdonmukainen toteutus. Toimintaympäristön muutosnopeus tulee asettamaan haasteita kyvylle suunnitella ja toteuttaa muutokset riittävän nopeasti. Kehityssyklien lyhenemiseen on vastattava tiukalla hankehallinnalla, joka kattaa myös uusien palveluiden mahdollistamien toimintamallien käyttöönoton. Palvelukonseptien ja innovaatioiden kehittäminen osana suorituskyvyn kehitystä tulee edellyttämään uudentyyppisen osaamisen hankintaa puolustushallinnon käyttöön. Tällainen osaaminen on markkinoilla kohtuullisen harvinaista ja kilpailtua. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 1. Tavoitetilan visio 2020 toteuttamisella on monia haasteita. Tavoitetilaan pyritään välitavoitteiden kautta. Pyrkimys vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen sekä hyvään hallintoon vaatii kohtuullista avoimuutta ja hyvää kommunikaatiota verkostoissa ja kumppaneiden kesken. Puolustushallinnolla on kuitenkin erityisesti suojattavia tietoja. Näiden sähköisessä muodossa säilytettävien tietojen suojaaminen vaatii erityisratkaisuja ja hyvin suunniteltuja toimintamalleja. Näiden kahden toisilleen osittain ristiriitaisen tavoitteen yhteensovittaminen on haasteellista. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja palvelutuotannon keskittäminen parantaa palveluiden kustannustehokkuutta ja mahdollisuutta tietoturvallisuuden asianmukaiseen hoitamiseen. Puolustuskyvyn varmistaminen perustuu myös normaalioloissa hajautettuun toimintamalliin. Hajauttamisen ja keskittämisen välinen ristiriita on johtanut ja voi johtaa suunniteltua hitaampaan kehityssykliin. Haasteita vision toteutumiselle Johtaminen Hyötyjen realisointi Kehityssyklien lyheneminen Visio 2020 Avoimuuden ja tiedon suojaamisen ristiriita Nykytila Osaamisen kehittäminen Keskittämisen ja hajauttamisen ristiriita Tieto osastrategia 5

8 Kykyjen kehittäminen Tietoverkkojen turvaaminen Puolustushallinto pyrkii tavoitetilaan kehittämällä kykyjä tietoverkkojen turvaamisen, tietojohtamisen ja tiedonhallinnan sekä tietoja viestintäteknisten palveluiden hallinnan ja tuotannon alueilla. Puolustushallinto osallistuu osaltaan tietoverkkojen turvaamiseen varmistaen Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategisten tavoitteiden erityisesti kansan elinmahdollisuuksien ja perusoikeuksien sekä valtiojohdon toimintavapauden turvaamisen toteutumisen. Tietoverkkojen turvaaminen edellyttää kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä ja puolustushallinnolta seuraavien kykyjen luomista, edelleen kehittämistä ja ylläpitämistä: Kyky ennaltaehkäisevään tietoverkkouhkien poistamiseen Kyky tietoverkkotiedustelun ja -hyökkäysten havaitsemiseen Kyky kansallisten tietoverkkojen ja tietojärjestelmien puolustamiseen yhteistoiminnassa muun valtionhallinnon ja yritysten kanssa Kyky toimia kansainvälisessä yhteisössä tietoverkkouhkien hallitsemiseksi Kyky vastatoimiin yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen yhteisön toimijoiden kanssa Tietoverkkojen turvaamisessa tarvittavien kykyjen kehittäminen edellyttää kattavan ja ajan tasalla pidettävän kansallisen ja kansainvälisen säädöspohjan ja sopimusjärjestelyjen luomista. Näiden suorituskykyjen kehittämiseksi puolustushallinto tukee valtionhallinnon Gov- CERT-toiminnon perustamista kansainvälisen ja kansallisen yhteistyöverkoston osaksi, osallistuu aktiivisesti kansallisen yhteistyöverkoston työskentelyyn ja tukee toimivaltaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten kansallisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten kehittämistä. Puolustushallinto osallistuu laajapohjaiseen kansalliseen selvitykseen tietoverkkojen turvaamisen toimenpiteistä, vastuista ja organisoinnista yhteiskunnan turvallisuuden strategian mukaisesti ja selvittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyödyntämismahdollisuuksia tietoverkkojen turvaamisessa. Tietojohtaminen ja tiedonhallinta Tietojohtamisen ja tiedonhallinnan kokonaisuuteen kuuluvat sekä inhimillisen tietopääoman että informaation elinkaaren, käytettävyyden, avoimuuden sekä turvaamisen hallinta, joihin liittyen on kehitettävä ja ylläpidettävä seuraavia kykyjä ja osa-alueita: Kyky normeja, standardeja, sovittuja periaatteita sekä parhaita käytäntöjä noudattavaan suunnitelmalliseen tietojohtamiseen ja tiedonhallintaan Kyky edistää tiedon jakamiseen perustuvaa toimintakulttuuria. Tietoa voidaan jakaa hallinnonalalla, viranomaisten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa ja luovuttaa julkisin varoin tuotettu tieto soveltuvin osin avoimesti saataville Kyky edistää tiedon avoimuutta ja tietoturvallisuutta tukevaa toimintakulttuuria Riittävä ja mukautuva kyky tiedon analysointiin sekä kyky ottaa käyttöön ja hyödyntää uusia analysointi-, mallinnus- ja simulointimenetelmiä ja ratkaisuja Kyky hyödyntää toiminta- ja tietoarkkitehtuurikuvauksia ja kyky ylläpitää ja hallita näitä kuvauksia 6 Tieto osastrategia

9 Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Puolustushallinto laajentaa toiminnanohjauksen koko hallinnonalaa palveleviksi tietoja viestintäteknisiksi palveluiksi. Toiminnanohjauksen palvelut integroidaan valtionhallinnon kokonaisuuteen. Tällä tavoin toteutetaan puolustushallinnon sisäinen prosessien automatisointi ja digitalisointi. Puolustushallinnon ulkoiset prosessit digitalisoidaan ja automatisoidaan varusmiehille, reserviläisille ja maanpuolustustyötä tekeville kansalaisjärjestöille tarjottavilla sähköisillä palveluilla. Asiakasrajapintaa ja sidosryhmiä palvelevat palvelut rakennetaan samanaikaisesti toiminnanohjauksen kehittämisen kanssa itsenäisinä palveluina ja integroidaan toiminnanohjauksen palveluihin toiminnanohjauksen kehittämisen myötä. Puolustushallinto kehittää ja tarjoaa viranomaisten, kumppaniyritysten ja muiden kansallisten sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien käyttöön avointa yhteiskuntaa ylläpitäviä ja turvallista ympäristöä kehittäviä, puolustushallinnon kanssa yhteistyön mahdollistavia palveluita. Turvallisuuden kehittäminen Puolustushallinto toteuttaa turvallisuusjohdon ohjauksessa Julkisuuslain ja voimaan tulleen asetuksen (681/2010) Tietoturvallisuus valtionhallinnossa, valtionhallinnon tietoturvatasojen ja ICT -varautumisen edellyttämät toimenpiteet. Tietoturvallisuuden sääntelyn muutokset ulotetaan kaikkiin hallinnonalan ohjeisiin. Hallinnonalan tietoturvallisuustoimenpiteissä on perinteisesti korostunut luottamuksellisuuden turvaaminen. Tiedon eheys ja saatavuus nostetaan merkitykseltään luottamuksellisuuden rinnalle. Puolustushallinto toteuttaa kansainvälisistä sopimuksista ja sääntelystä johtuvat turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaamiseen, tietoturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät velvoitteet edellytettyjen aikataulujen mukaisesti tai nopeammin. Tietoturvallisuuden ja varautumisen henkilöresurssien riittävyys varmistetaan puolustushallinnon kaikilla tasoilla. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti kansainvälisten ja kansallisten tietoturvallisuussäännösten harmonisointiin sekä edistää kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön (KATAKRI) kehittymistä ja käyttöä. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto Tietohallinnon toimintamalli, palveluiden kehittäminen ja palvelutuotanto tukee tietojohtamista, tiedonhallintaa ja tietoverkkojen turvaamista. Keskeiset kehittävät kyvyt liittyvät tietohallinnon kokonaisuuden hallintaan, tietoteknisen infrastruktuurin kehittämiseen ja tietohallinnon palveluiden kehittämisen hallintaan. Ohjausmallit Puolustushallinto ottaa kattavasti käyttöön tietojohtamisen ja tietohallinnon parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat ohjausmallit ja mittaristot: Tietohallinnon johtamisessa COBIT soveltuvin osin Toiminnan ja tietohallintopalveluiden kehittämisen yhteensovittamisessa ja ohjauksessa kokonaisarkkitehtuurimalli, jolla sovitetaan yhteen puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurimalli ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimalli Hankkeiden hallinnassa valtionhallinnon hankehallinnan käytäntöjen kanssa yhteensopiva hankeohjauksen ja hallinnan malli Palvelukehittämisen ja palvelutuotannon ohjauksessa kattavasti ITIL v3 Tietoturvallisuuden ja varautumisen hallintaan luodaan ISO-standardeihin perustuva tietoturvallisuuden ja varautumisen hallintajärjestelmä Tieto osastrategia 7

10 Ennen ohjausmallien käyttöönottamista selvitetään mallien soveltuvuus, hallinnonalan kyky ottaa mallit käyttöön ja tarkastellaan mahdolliset muut vaihtoehdot. Sertifioinnit suoritetaan tarpeellisin, erikseen selvitettävin osin. Ohjausmalleja ja niissä määriteltyjä kypsyystasoja käytetään myös arvioitaessa yhteistyön kehittämistä sekä valtionhallinnon muiden organisaatioiden että kaupallisen toimijoiden kanssa. Luodaan yhteistyön toimintamallit, joilla varmistetaan organisaatioiden kypsyystasojen yhteensopivuus. Kypsyysmalleja ja kypsyystasojen arviointia käytetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti jatkuvan toiminnan kehittämisen suuntaamisessa. Osaamisen kehittäminen Palvelutuotannossa kehitetään osaamista palvelujen konseptoinnin ja palvelutuotannon johtamisen alueilla. Palvelutuotannon ja palveluiden kehittämisen asiakasrajapinnan johtamista ja asiakkuuden hallintaa kehitetään. Puolustushallinnon muille viranomaisille tuottamien palvelujen (mm. tietoverkkoihin liittyvät palvelut) osalta palvelukyky nostetaan turvallisuusviranomaisten yhteistyön vaatimukset täyttäväksi kaikilta osin. Toiminnasta ja prosesseista vastaavien osaamista kokonaisarkkitehtuurikuvausten hyödyntämisessä kehitetään. Teknologiapalveluiden kehittäminen Tietotekniikan ja toimintakulttuurien nopea muutos tulee edellyttämään tulevilta sotavaruste- ja materiaalihankinnoilta kykyä elinjakson aikaisiin nopeisiin ja yllättäviin muutoksiin. Tämä tulee koskemaan niin kiinteää ja liikkuvaa tiedonsiirtoa kuin tietojenkäsittelypalvelujakin. Elinjakson aikainen muunneltavuus nousee tarkastelukaudella yhdeksi materiaalipoliittiseksi ohjaustekijäksi. Palvelusopimuksin ja yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen teollisuuden kanssa tulee varmistua elinjakson aikaisesta ylläpitokyvystä ja tosiasiallisesta kyvystä sopeuttaa myös käytössä olevia järjestelmiä muuttuvaan toimintaympäristöön. Teknologiapalveluiden kehittämisen tavoitteena on toiminnallisen tehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Tätä tavoitellaan harmonisoimalla, keskittämällä ja virtualisoimalla palveluja, lisäämällä yhteiskäyttöisyyttä sekä tuotteistamalla toistettavia palveluita. Puolustuskyky varmistetaan suunnittelemalla riittävät staattiset tai dynaamiset hajauttamistoimet. Puolustushallinto suunnittelee ja luo yhteistyössä turvallisuusviranomaisten tai koko valtionhallinnon kesken tehokkaat ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset pilvilaskentaympäristöt. Tällä pyritään alentamaan laskenta- ja tallennuskapasiteetin yksikkökustannuksia %. 8 Tieto osastrategia

11 Strategian toimeenpano Strategian linjauksilla tähdätään kyvykkyyksien kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Toimeenpano suunnitellaan vuosittain puolustushallinnon toimintasuunnitelman ja kehysbudjetoinnin yhteydessä. Toimeenpano sidotaan puolustushallinnon muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toimenpiteiden sisältöä ja ajoitusta täsmennetään muutoksen suunnittelun edistyessä. Strategia päivitetään strategiakauden puolessavälissä ja sen toteutumista seurataan erillisinä strategian päivittämiseen sidottuina hankkeina. Strategian toimeenpano tehdään kolmella kehittämisalueella: 1. tietoverkkojen turvaaminen 2. tietojohtaminen ja tiedonhallinta 3. tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto Ajallisesti strategia jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: Perusedellytykset: Tavoiteasetannan täsmentäminen, hankesalkku, konseptit Toteutusvaihe: Hankesalkun toteutus prioriteettijärjestyksessä Vakiinnuttaminen: Uusien toimintamallien ja palveluiden vakiinnuttaminen, saavutettujen hyötyjen mittaaminen ja siirtyminen jatkuvan toiminnan parantamisen moodiin Alustava suunnitelma keskeisten toimenpiteiden ajoittamisesta on esitetty oheisessa kuvassa. Toimenpiteitä on tarkemmin kuvattu seuraavassa. Kuva 2. Strategian toimeenpanon toimenpiteiden aikataulu. Toimenpiteiden numerointi kuvassa vastaa seuraavassa esitetyn toimenpideluettelon numerointia Tieto osastrategia 9

12 Tietoverkkojen turvaaminen 1. Kansallinen laajapohjainen selvitys tietoverkkojen turvaamisen toimenpiteistä, vastuista ja organisoinnista yhteiskunnan turvallisuuden strategian mukaisesti, toteutetaan 2011 aikana. 2. Kattavan ja ajan tasalla pidettävän kansallisen ja kansainvälisen säädöspohjan ja sopimusjärjestelmän luominen. Vuoteen 2014 mennessä tietoverkkojen turvaamiseen liittyvät säädökset ja sopimukset ja vuoteen 2018 mennessä tietoverkkovaikuttamiseen liittyvät säädökset ja sopimukset. 3. Tietoverkkouhkien havaitsemisen, tietoverkkojen turvaamisen ja tietoverkkovaikuttamisen kansallinen harjoittelualusta otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Alustaa kehitetään tunnistettujen tarpeiden mukaisesti. 4. Kehitetään kyky toimia kansallisessa yhteistyössä tietoverkkotiedustelun ja hyökkäysten havaitsemisen, tietoverkkouhkien poistamisen ja tietoverkkojen puolustamisen alueella, toimintavalmius vuoden 2013 aikana ja täysi toimintavalmius vuoden 2015 loppuun mennessä. 5. Kehitetään kyky tietoverkkohyökkäyksiin kohdistuviin vastatoimiin, toimintavalmius vuoden 2014 aikana ja täysi toimintavalmius vuoden 2016 loppuun mennessä. Täyden toimintavalmiuden saavuttamisen jälkeen kykyä on pidettävä yllä ja kehitettävä edelleen aktiivisesti. Kehittämisessä tarvittavien resurssien määrän ei odoteta vähenevän. Tietojohtaminen ja tiedonhallinta 6. Hallinnonalan tiedonhallintapolitiikka luodaan ja otetaan käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä ja sitä täydentävät normit hallinnonalan osalta ja virastoissa luodaan ja pannaan toimeen vuoden 2013 loppuun mennessä. 7. Toimintakulttuurin muutos tiedon jakamista, avoimuutta ja tietoturvallisuutta edistäväksi toteutetaan osaamisen kehittämisen, määrätietoisen johtamisen ja konkreettisten avoimuutta ja tietoturvallisuutta edistävien toimenpiteiden ja välitavoitteiden avulla vuosina Analysointikykyä kehitetään työkalujen tukemana. Johtamisen tietotukipalvelun esiselvitys toteutetaan ja ensimmäisen vaiheen palvelut otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana, hallinnonalan laajuisen tiedon löytämisen palvelu otetaan käyttöön vaiheistettuna vuoden 2013 loppuun mennessä, johtamisen tietotukipalvelun kattavuus laajennetaan koko hallinnonalalle vuoden 2015 loppuun mennessä ja edistyneitä analysointi-, mallinnus- ja simulointipalveluita otetaan käyttöön vaiheistetusti vuosien aikana. 9. Asiakirjallisen tiedon käsittely siirretään kokonaan digitaaliseen muotoon vuoden 2013 loppuun mennessä ja asiakirjallisen tiedon käsittelystä siirrytään soveltuvin osin rakenteisen tiedon käsittelyyn vuoden 2017 loppuun mennessä. 10. Puolustushallinnon prosessien digitalisointi aloitetaan asiakasrajapinnan prosesseista (varusmiesten, reserviläisten ja maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen asiointipalvelut), jotka toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä ja integroidaan taustajärjestelmiin (toiminnanohjaus) vuoden 2015 loppuun mennessä. Taustajärjestelmät integroidaan myös SADe-ohjelmassa kehitettäviin sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksiin (erityisesti rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus, oppijan palvelukokonaisuus ja oma terveys -palvelukokonaisuus) vuoden 2015 loppuun mennessä. Puolustushallinnon toimintaan liittyviä prosesseja tukevat ja mahdollistavat sähköiset palvelut otetaan käyttöön kumppaniyrityksille ja muille sidosryhmille, turvallisuusviranomaisille sekä kansainvälisille kriisinhallintatyötä tekeville järjestöille yhteistyössä muun valtionhallinnon kanssa vuoden 2020 loppuun mennessä. 10 Tieto osastrategia

13 11. Puolustusvoimien operatiivista toimintaa tukevat palvelut integroidaan kansallisesti ja kansainvälisesti vuoteen 2016 mennessä. 12. Turvallisuusviranomaisille tarjottavat palvelut määritellään yhteistyössä valtionhallinnon yhteisen palvelutarjonnan määrittelyn kanssa ja palvelut otetaan käyttöön vaiheittain, ensimmäiset vuoden 2013 aikana ja koko palveluvalikoima vuoden 2016 loppuun mennessä. 13. Tietoturva-asetuksen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan asetuksen siirtymäsäännösten mukaisesti perustason osalta mennessä ja korotetun ja korkean tason osalta mennessä. 14. ICT-varautumisen osalta nykytilan kartoitus tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä ja toimenpiteet toteutetaan perustason osalta vuoden 2014 loppuun mennessä ja korotetun ja korkean tason osalta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto 15. Tietohallinnon ohjauksessa otetaan käyttöön kypsyystasoihin perustuvat ohjausmallit (COBIT, ITIL jne.), mallien valinta tehdään vuoden 2011 loppuun mennessä, mallit jalkautetaan vuoden 2012 aikana, kypsyystasoarvioinnit vakiinnutetaan kehittämisen toimintatavaksi vuoden 2013 aikana ja vuoden 2015 aikana saavutetaan pääosin kypsyystaso 3 kaikissa toiminnoissa. 16. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen tietoverkkopalveluiden palvelukyky nostetaan turvallisuusverkon tuotantotoiminnan käynnistämisen edellyttämälle tasolle vuoden 2013 alkuun mennessä ja kehitetään yhteistyössä muiden turvallisuusverkon toimijoiden kanssa asiakkaiden vaatimusten mukaiselle tasolle vuoden 2014 alkuun mennessä, toimijoiden yhteistyötä kehitetään vuoden 2016 loppuun mennessä ja syvennetään vuoden 2018 loppuun mennessä. 17. Palvelutuotannon alusta muutetaan kokonaan virtualisoiduksi ympäristöksi vuoden 2013 loppuun mennessä ja kehitetään edelleen yksityiseksi pilvipalveluksi yhteistyössä turvallisuusviranomaisten tai koko valtionhallinnon kesken vuoden 2015 loppuun mennessä. Virtuaalinen ykstyinen pilvi luodaan liittämällä julkisten pilvipalveluiden joustava käyttömahdollisuus vuoden 2018 loppuun mennessä. 18. Tietohallintostrategian toimeenpanon suunnittelu ja seuranta toteutetaan vuosittain ja strategian linjaukset päivitetään tarvittaessa vuoden 2015 loppuun mennessä. Tieto osastrategia 11

14 Liite 1 Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen teolliseksi tuotannoksi muuttaa organisaatioiden toimintaympäristöä ratkaisevasti Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden kehitys on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut eräs merkittävimpiä yhteiskunnan ja organisaatioiden toimintaan vaikuttavia voimia. Tietojenkäsittely on arkipäiväistynyt ja muuttunut kaikkialla läsnä olevaksi. Uudet teknologiat ovat muuttaneet tapaamme kommunikoida. Ne mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattomia toimintatapoja. Tietohallinnon rooli organisaatioissa on muuttumassa tukitoiminnosta tietojohtamisen ja tiedonhallinnan mahdollistajaksi ja strategiseksi osaksi ydintoimintoja. Yhä useammat organisaatiot ovat käytännössä jo täysin riippuvaisia tietotekniikan jokapäiväisestä häiriöttömästä toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Tavoitellut ja positiiviset kehityssuunnat tuottavat aina myös kielteisiä oheisvaikutuksia. Samalla kun tieto- ja viestintäteknologia on korvaamaton väline tiedonhallintaan ja tietojohtamiseen, se voi lisätä monien yhteiskunnan toimintojen haavoittuvuutta ja inhimillisen kommunikaation teknologiariippuvuutta. Tieto- ja viestintätekniset palvelut eivät ole välttämättömiä tietojohtamiselle, tärkeintä on tiedon saatavuuden nopeus, eheys, relevanttius ja ymmärrettävyys. Teknologia on aina väline, joka hankitaan palvelemaan tärkeitä primäärejä tavoitteita. Investointi on rationaalinen, kun se tuottaa enemmän lisäarvoa kuin johonkin vaihtoehtoiseen tarkoitukseen käytettynä. Tietotekniikka muuttuu teolliseksi tuotannoksi Tieto- ja viestintäteknologia on muuttumassa henkilötyövaltaisesta toiminnasta kypsäksi teollisuudeksi. Muutokselle on tunnusomaista: Asiakaslähtöisyys voimistuu: uudet innovaatiot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä syntyvät kuluttajamarkkinoilla monesti satunnaisen oloisesti. Kuluttajat käyttävät kaupallisia palveluita itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Myös julkisen hallinnon palveluita halutaan käyttää samoin. Yritykset ja julkinen hallinto ottavat käyttöön kuluttajamarkkinoilla luotuja innovaatioita omassa toiminnassaan. Tieto- ja viestintäteknologian palvelutuotanto saavuttaa teollisen tason mittasuhteet niin toimintatapamallien kuin tuotantolaitosten osalta. Internet-palvelut, suuret tietovoimalat, pilvilaskenta ja pilvipalvelut yleistyvät. Tieto- ja viestintätekniset ratkaisut mahdollistavat tilanteenmukaisen informaation yhdistämisen ja käyttämisen palveluissa ja sitä kautta tietojen automaattisen analysoinnin ja edelleen tilannetietoisuuden. Mallien, autonomisten järjestelmien ja simulaation käyttö lisääntyy vallaten alaa perinteiseltä toimintolaskennalta ja -analyysiltä. Nämä muutokset muuttavat yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toiminnan luonnetta syvällisesti. Tietojenkäsittely voidaan jaotella sen teknologisen kehitysvaiheen, palvelumallien ja johtamisen avulla sukupolviin aivan samoin kuin täsmäaseet tai hävittäjät. 12 Tieto osastrategia

15 Kuva 3. Teknologian kehittymisen sukupolvet. Olemme viidennen sukupolven alkuvaiheessa. Neljäs sukupolvi kasvun aikaa Neljännelle sukupolvelle tunnusomaista oli samanaikainen henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn räjähdys, internet-teknologioiden nopea leviäminen sekä prosessimaisen organisaatiorajat ylittävien toimintamallien leviäminen. Internet-teknologiat mahdollistivat ensimmäiset verkostoituneet toimintamallit, esimerkiksi kuten Internet-pankkitunnusten käyttämisen vahvaan tunnistamiseen myös muissa palveluissa. Pankkitunnusten leviäminen on hyvä esimerkki kuluttajavetoisesta palvelukehityksestä: kuluttajat ovat valinneet rinnakkaisista yksityisen ja julkisen sektorin kehityshankkeista Internet-pankkitunnukset. Puolustushallinnossa kuten muuallakin tietoja viestintätekniikan käyttö kasvoi voimakkaasti. Voimakas kasvu toi mukanaan myös haasteita, joihin vastattiin mm. puolustusvoimien Tietohallinnon rationalisointi hankkeella (TIERA). Viides sukupolvi on kuluttajien ja teollisen tuotannon aikaa Tällä hetkellä olemme tieto- ja viestintäteknologian viidennen sukupolven alkuvaiheessa. Luonteenomaista viidennelle sukupolvelle on: Tieto- ja viestintätekniset ratkaisut muuttuvat organisaatioiden ydintoimintojen tuotantoalustaksi. Lyhyetkin toimintahäiriöt voivat olla vaikutuksiltaan suuria, jopa kriittisiä toiminnan kannalta Tiedon merkitys strategisena tuotantopanoksena jatkaa kasvuaan. Siirrymme tietohallinnosta tietojohtamiseen Kuluttajavetoisuus voimistuu. Uudet innovaatiot syntyvät kuluttajamarkkinoilla, yritykset ottavat näitä innovaatioita käyttöön tiiviisti kuluttajamarkkinoiden kehittymistä seuraten, julkinen hallinto seuraa hitaammin perässä. Kuluttajat ja kansalaiset haluavat enenevässä määrin kaupalliset ja hallinnolliset palvelut käyttöönsä itselleen parhaiten sopivana aikana siellä missä kulloinkin sattuvat olemaan. Tieto osastrategia 13

16 Kuluttajamarkkinoiden palvelukehityksessä ratkotaan yksityisyyden suojaan ja tietoturvallisuuteen liittyviä haasteita. Seuraamalla tiiviisti kuluttajamarkkinoilla tapahtuvaa palvelukehitystä yritykset ja julkinen hallinto voivat vähentää uusien innovaatioiden käyttöönottoon kuluvaa aikaa, parantaa palveluiden tietoturvallisuus- ja tietosuojaominaisuuksia ja lisätä kiinnostavuuttaan työpaikkana. Sosiaalisen median merkitys ja voima kasvaa. Merkillepantavaa viimeaikaisissa levottomuuksissa on ollut sosiaalisen median palveluiden käyttö tiedottamis- ja jopa reaaliaikaisena johtamisjärjestelmänä Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Erityisesti videoiden ja kuvien käyttö lisää syntyvän uuden tiedon määrää. Tiedon rakennetta ja asiayhteyttä kuvaavien metatietojen käyttö lisääntyy. Tämä lisää palveluiden tilannetajuisuutta ja ymmärrystä asiayhteyksistä. Eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhdistely helpottuu. Mallit ja simulointi nousevat perinteisen analyyttisen käsittelyn rinnalle ja ohi sodankäynnin ja hallinnollisissa järjestelmissä. Autonomisten järjestelmien, moniagentti-järjestelmien ja oppivien järjestelmien yhdistäminen helpottuu ja käyttö lisääntyy. Tietojenkäsittely muuttuu teolliseksi tuotannoksi niin toimintatapamallien kuin tuotantolaitosten osalta. Siirrytään seuraavaan kehitysvaiheeseen paikallisesti keskitetyistä palvelinhotelleista: pilvipalveluihin ja pilvilaskentaan. Pilvipalveluiden laajenemisella pyritään vastaamaan jatkuvasti kasvavan tietomäärän tallentamisen ja käsittelyn haasteisiin, hallitsemaan tieto- ja viestintätekniikan palveluiden kustannusten kasvua, parantamaan energiatehokkuutta ja saamaan toimialan nopeasti kasvava hiilijalanjälki kuriin. Kehitystrendi muistuttaa sähköntuotantoa, pienistä paikallisista voimalaitoksista siirrytään yhä suurempiin tuotantoyksiköihin. Suurien pilvilaskentakeskuksen tehontarve voi olla jopa MW ja investointikustannus useita satoja miljoonia euroja. Kuva 4 Pilvipalveluiden kehittyminen kohti hybridipilviä. Lähde: Sudip Datta, Oracle, Tieto osastrategia

17 Organisaatioiden omat tietojenkäsittely-ympäristöt ovat kehittyneet siiloista palvelinhotelliratkaisuihin ja kehittyvät edelleen yksityisiksi pilviksi. Siiloille on ollut tunnusomaista fyysinen, yhteen tarkoitukseen hankittu laitteisto. Ympäristö on ollut heterogeeninen ja staattinen. Palvelinhotelleissa rakennetta on keskitetty yhteisten infrastruktuuri- ja alustapalvelujen avulla virtuaaliseksi standardoiduksi dynaamiseksi ympäristöksi. Tällä saadaan kustannustehokkuutta, parannetaan laitteiden käyttöastetta ja vähennetään yksittäiseen järjestelmään kohdistuvia riskejä. Virtualisoitu palvelinhotelli kehittyy organisaation omaksi pilveksi kun siihen lisätään itsepalvelu palvelujen käyttöönotossa ja hallinnassa, politiikkapohjainen resurssienhallinta ja ennakoiva kapasiteetin suunnittelu sekä automatisoitu sisäinen laskutus. Pilvi parantaa käyttöönoton ja muutosten nopeutta, Samanaikaisesti tapahtuva organisaatioiden omien pilvilaskentakeskusten ja julkisten pilvipalveluiden kehittyminen mahdollistaa standardoinnin edetessä hybridipilvien muodostamisen. Organisaatio voi käyttää julkisia pilvipalveluita joustavasti ylivuotopalveluina välttäen investointikustannuksia. Tieto- ja viestintätekniikan markkinat jatkavat keskittymistä Teknologiakehityksen seurauksena tuotanto keskittyy entistä suurempiin yksiköihin, jotka vaativat huomattavan suuria investointeja. Tämä lisää toimialan keskittymiskehitystä. Suuret kansainväliset yritykset hankkivat omistukseensa ja sulauttavat itseensä keskisuuria yrityksiä ja alueellisia toimijoita. Pienyritykset säilyvät innovaatioverkostona, jota suuryritykset yrittävät houkutella oman teknologiansa tukijoiksi. Suomen tieto- ja viestintätekniikan kentässä toimivien yritysten keskuudessa saatetaan nähdä hyvinkin suuria toimialajärjestelyjä. Teknologian kehitys ja tiedon lisääntyminen mahdollistavat toiminnan murroksen Tietotekniikan kehityksen mahdollistamana organisaatiot kasvattavat kiihtyvällä vauhdilla tieto- ja viestintätekniikan käyttöä monimutkaistuvien, verkostoituneiden, keskinäisriippuvien toimintaympäristöjensä hallinnassa ja toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistamisessa. Mahdollisuudet ja tarpeet nousevat yhtä aikaa aivan uudelle tasolle, mutta myös haasteet lisääntyvät. Demokratian edistämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi julkisen hallinnon hallussa olevaa tietoa saatetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten käyttöön. Avoimuuskehitys lisää yritysten mahdollisuuksia tuottaa lisäarvoa kansalaisille Organisaatioiden ja valtioiden rajat menettävät merkitystään verkostoitumisen lisääntyessä. Toiminnassa tarvittavia ydinkyvykkyyksiä hankitaan erikoistuneilta kumppaneilta, sillä niitä ei enää ole taloudellisesti järkevää tai toiminnan luonteen edellyttämän erikoisosaamisen vuoksi mahdollista toteuttaa itse Yhteiskunnan ja organisaatioiden haavoittuvuus tietojenkäsittelyn häiriötiloille lisääntyy. Kyberuhat eivät noudata maa-, organisaatio-, tai juridisia rajoja. Uhkien torjunta tulee vaatimaan kansainvälistä verkostoitunutta yhteistyötä ja yhteisesti laadittua säädöspohjaa. Pilvilaskenta ja pilvipalvelut voivat muuttaa toiminnasta vastaavien roolia tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hankinnassa. Perinteisen tietohallinnon rooli pienenee, painopiste siirtyy toiminnan kehittämiseen ja palveluiden tilaamiseen. Palveluiden käyttöönoton aikajänne lyhenee olennaisesti. Valtionhallinnon supistuvien voimavarojen varjossa pyritään hyödyntämään teknologian murrosta lisäämällä yhteistyötä ja keskittämällä ohjausta. Tarve parantaa kustannustehokkuutta ja Tieto osastrategia 15

18 vastata uudenlaisiin turvallisuusuhkiin johtaa kahteen toimintalinjaan: kustannustehokkuutta parannetaan keskittämällä palvelutuotantoa suurempiin yksiköihin ja rakentamalla yhteisiä palveluita kaupallisten toimijoiden tarjonnan varaan; turvallisuutta parannetaan lisäämällä viranomaisyhteistyötä, toteuttamalla viranomaisten yhteisiä palveluja ja keskittämällä palvelutuotantoa suurempiin yksiköihin Tavoitteena on tarvittavan osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen toisaalta viranomaisorganisaatioissa ja toisaalta Suomessa. Murros tuo mahdollisuuksia ja uusia uhkia Puolustushallinto voi hyödyntää teknologian ja toimintaympäristön murroksen tuomia mahdollisuuksia ottamalla ne riittävän ajoissa huomioon puolustushallinnon muutoksen suunnittelussa: Määrätietoisilla luottamusta edistävillä toimenpiteillä luodaan kykyä verkostoitua Verkostoitumalla voidaan hankkia tarvittavia suorituskykyjä sitomatta omia resursseja täysimääräisesti kehitykseen tai operoimiseen Puolustushallinto voi tuoda koko valtionhallinnon hyödyksi arvokkaan osaamisensa tietojohtamisesta, esimerkiksi reaaliaikaisten tilannekuvajärjestelmien käyttämisestä päätöksenteon tukena Puolustushallinnon kokemus varautumisesta toimimiseen häiriötiloissa ja poikkeusoloissa auttaa suunnittelemaan verkostoitumisen toimintamalleja ja hallitsemaan kumppanuuksia Pilvilaskennan avulla voidaan luoda puolustushallinnolle uusia kyvykkyyksiä tietoverkkopuolustuksen alueelle Julkisin varoin tuotetun tiedon avoin saatavuus niin yksilöille, yhteisöille kuin yrityksillekin edistää demokratiaa ja lisää liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen toiminnan mahdollisuuksia. Muutos synnyttää uusia uhkia ja vahvistaa aiemmin tunnistettuja uhkia. Osa aiemmin tunnistetuista uhkatekijöistä saattaa pienentyä tai hävitä kokonaan: Nähtävissä oleva valtiontalouden kehitys tulee kiihdyttämään muutosta. Tuottavuuden kehityspaineet saattavat johtaa epätarkoituksenmukaiseen tai ennenaikaiseen resurssien vähentämiseen. Puolustushallinnon toimintatavat eivät kenties ole riittävän joustavia vastaamaan nopeaan muutostarpeeseen käytettävissä olevien resurssien vähentyessä. Muutos tulee edellyttämään johtamiseen, organisaatioon, prosesseihin ja toimintatapamalleihin liittyviä kyvykkyyksiä, joiden yksityiskohdat eivät ole kaikin osin vielä selvillä. Näihin kyvykkyyksiin liittyvien roolien ja vastuiden määrittely tai vanhojen epätarkoituksenmukaisten kyvykkyyksien ylläpidon jatkaminen muutostarpeista huolimatta saattavat johtaa ristiriitoihin puolustushallinnossa tai valtionhallinnon organisaatioiden kesken Tietoverkkouhkien torjuntaan liittyvä lainsäädäntö on puutteellista ja viranomaisten toimivalta- ja vastuurajat eivät kaikilta osin ole selviä Valtiot rajoittavat tietoverkkouhkien vuoksi tiedon liikkuvuutta ja lisäävät liikenteen automaattista monitorointia ja analysointia. Tämä saattaa johtaa julkisen verkon pirstoutumiseen Puolustushallinnon erityisosaamista, voimavaroja ja kykyjä käytetään laajasti muun yhteiskunnan tukemiseen. Poikkeustilanteiden hallinta edellyttää kaikilta toimijoilta sitoutumista verkostoituneeseen toimintatapaan ja kykyyn vaihtaa johtovastuuta tilanteen kehittymisen mukaisesti Kuluttajalähtöisyyden tai sosiaalisen median valtavirtojen hidas hyödyntäminen saattaa johtaa paineisiin muun yhteiskunnan taholta. Toiminnan perusluonteen johdosta puolustushallinnon on suunniteltava huolellisesti näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen turvallisuutta vaarantamatta 16 Tieto osastrategia

19 Liite 2 Puolustushallinnon tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintäteknisten palveluiden nykytila Tiedonhallinnan kehittäminen epäyhtenäistä Kehittäminen on tapahtunut pääsääntöisesti teknologiavetoisesti, ja toiminnan ja tiedonhallinnan näkökulmat ovat jääneet toissijaisiksi. Puolustushallinnon toimijoilla ei ole laajasti käytössä olevia yhteisiä tietohallinnon palveluita. Tietoja voidaan siirtää pääasiassa julkisen Internetin kautta. Tiedonsiirtotarpeita virastojen välillä ja kumppanien suuntaan hoidetaan myös erillisjärjestelyin: kahdenvälisiä tietoliikenneyhteyksiä ja erillistyöasemia on lukuisia. Tietohallinnon palvelut eivät tue kunnolla hallinnonalan prosesseja. Hallinnonalan kokonaisarkkitehtuuria (prosesseja ja tietoarkkitehtuuria) ei ole kuvattu. Virastoissa tehdyt kuvaukset rajautuvat virastojen sisäiseen toimintaan. Tiedonvaihdon tarvetta ei ole kyetty systemaattisesti hahmottamaan ja kehittämään. Liitynnät muihin valtionhallinnon toimintoihin ja prosesseihin on toteutettu siilomaisesti. Tämän seurauksena tiedon kokoaminen ja analysointi on työlästä. Tietojen siirto hoidetaan pääosin edelleen paperilla tai valtioneuvostossa yleistyneen käytännön mukaisesti paperiprosessia mukaillaan lähettämällä allekirjoitettu asiakirja skannattuna sähköpostilla. Tiedonhallintaa ei johdeta kokonaisvaltaisesti. Eri toimijat hoitavat tiedonhallinnan tehtäviä parhaiden käytäntöjen, normien ja säädösten mukaisesti ja yhteistyössä alan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Puolustushallinnossa ei ole määritelty tiedonhallintapolitiikkaa. Sovittujen toimintatapojen noudattaminen ei ole johdonmukaista. Toiminnan luonteen vuoksi organisaatioiden kulttuuri on muodostunut turvallisuutta korostavaksi. Tieto on sirpa- loitunut organisaatioon, kokonaiskuvan muodostaminen on haasteellista. Tiedon jakamisen kulttuuria ei ole. Toiminnan kypsyystason arviointi (verrokkimittaus) on parhaimmillaankin haasteellista. Yksi nykytilan keskeisiä haasteita on yhteismitallisuuden ja yhteisten palveluiden puute, joka heikentää mahdollisuuksia hyödyntää alan parhaita käytäntöjä täysimääräisesti. Eturivin teknologiaa ja kehittämistä Puolustushallinnon tietohallinnon toimintaa, rakenteita ja palveluja on kehitetty määrätietoisesti vuodesta Kehittämisen lähtökohtana on ollut tietohallintokustannusten hallinnan parantaminen ja osaamisen varmistaminen kumppanuuksia kehittämällä. Palvelutuotantoa on keskitetty palvelukeskuksiin ja palveluiden hallinta on järjestetty muun valtionhallinnon tapaan tilaaja-tuottaja-asiakas mallin mukaisesti. Viranomaisten yhteistä tieto- ja viestintäteknistä infrastruktuuria rakennetaan valtiovarainministeriön johdolla Turvallisuusverkkohankkeessa ja Valtion IT-palvelukeskuksen hankkeissa. Puolustushallinto osallistuu yhteisiin hankkeisiin aktiivisesti. Puolustusvoimissa kehittämishankkeita on koottu yhteen suuriksi kokonaisuuksiksi: toiminnanohjausta kehitetään ottamalla käyttöön SAP:n toimialaratkaisu ja samanaikaisesti kehitetään integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmää. Kehittämistyössä on saatu aikaan paljon hyvää: puolustusvoimat on valtionhallinnossa eturivin toimijoita kokonaisarkkitehtuurin alueella henkilötyömäärällä tarkasteltuna, tietohallinnon toimintamallit pohjautuvat alan parhaisiin käytäntöihin. Tieto osastrategia 17

20 Tieto- ja viestintäteknisten palveluiden kehittämistä ja tuotantoa leimaa kuitenkin kaksijakoisuus: toisaalta ollaan aivan kansainvälisen ja kansallisen kehityksen kärjessä, toisaalta kokonaisuuden hallinta ja palveluiden elinkaaren hallinta ei ole toivotulla tasolla. Tietohallinnon henkilöstön motivaatio on ilmeisen hyvällä tasolla, osaaminen on pääosin teknologiapainotteista. Tunnistettuja osaamispuutteita on muun valtionhallinnon tapaan asiakashallinnassa, hanke- ja projektihallinnassa sekä uusien teknologioiden alueella. Palvelut erillisinä siiloina Puolustushallinnon virastojen tieto- ja viestintätekniset palvelut on toteutettu pääosin teknisesti nykyaikaisilla välineillä, mutta palvelut ovat erillisiä. Virastoilla ei ole laajassa käytössä olevia yhteisiä palveluita (Kuva 5). Puolustusministeriö ja Puolustushallinnon Rakennuslaitos ovat siirtyneet asteittain käyttämään Valtion IT-palvelukeskuksen palveluja ja Puolustusvoimat on keskittänyt palvelutuotantoaan vuonna 2007 perustettuun Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukseen. Organisaation ja toimintamallien kehittämisen lisäksi on palvelutuotantoa keskitetty ja kykyä virtuaalisten palvelujen tuotantoon on kehitetty. Kustannustehokkuusvaatimukset ajavat kohti palvelujen keskittämistä, kriisinsietokykyä parannetaan hajauttamalla palveluja. Ristiriitaisten vaatimusten yhteensovittamisen haasteet hidastavat kehittämistä. Puolustusministeriön 150 työaseman palvelut tuottaa Valtion IT-palvelukeskus. Puolustusministeriö liittyy palveluihin valtioneuvoston verkon kautta. Puolustusministeriö käyttää valtioneuvoston ja valtion yhteisiä palveluita ja suunnitelmien mukaan omat erilliset palvelut korvataan valtion yhteisillä palveluilla sitä mukaa, kun uusia valtion yhteisiä palveluita saadaan käyttöön. Kuva 5. Puolustushallinnon virastojen tietotekniset ympäristöt ovat erillisiä, tietoja voidaan siirtää sähköisessä muodossa vain Internetin kautta. 18 Tieto osastrategia

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus Julkisen hallinnon ICT strategia 2012 2020 Valmistelun tilannekatsaus 20.9.2012 Tavoite: konkreettinen ja innostava sekä toteuttamiskelpoinen julkisen hallinnon ICT strategia Perusta: Haasteet: Hallitusohjelma

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja

Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja Tietoa päätöksentekoon -seminaari 2.4.2014 Tieteiden talo Valiokuntaneuvos Juha Martelius It ain t what you know that gets

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? 5.12.2006 Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Tavoitteena yhtenäinen toiminnan ja

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.5.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Tämä työsuunnitelma

Lisätiedot

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi TIETOpäivät 17.10.2007 Tiedolla tulokseen -seminaari Leena Kononen Tieto on organisaation ydintuotantoa jokaisessa jalostetaan ja tuotetaan tietoa Haasteena

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot