Osastrategia. Tietojohtaminen. Puolustushallinnon kumppanuus. Tieto osastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osastrategia. Tietojohtaminen. Puolustushallinnon kumppanuus. Tieto osastrategia"

Transkriptio

1 Osastrategia Tietojohtaminen Puolustushallinnon kumppanuus puolustuskyvyn ytimessä Tieto osastrategia 1

2 Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 Uskottavan puolustuksen perustana tietojohtaminen ja tiedonhallinta... 2 Visio Strategiset linjaukset... 4 Vision toteuttamisen edellytyksiä... 5 Kykyjen kehittäminen... 6 Strategian toimeenpano... 9 Liite 1 Liite 2 Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen teolliseksi tuotannoksi muuttaa organisaatioiden toimintaympäristöä ratkaisevasti Puolustushallinnon tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintäteknisten palveluiden nykytila Liite 3 Keskeisiä käsitteitä Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö ISBN: pdf

3 Yhteenveto Puolustushallinnon tietohallintostrategia on laajentunut koko hallinnonalan tiedon ja tietoverkkojen hallinnan strategiaksi. Strategian keskeiset sisältöalueet ovat tietoverkkojen turvaaminen, tietojohtaminen ja tiedon hallinta sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto. Strategia tukee puolustushallinnon uudistamisen suunnittelua ja toteuttamista toimenpiteillä, jotka parantavat koko hallinnonalan joustavuutta ja muutoskykyä, lisäävät läpinäkyvyyttä, parantavat vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä turvaavat johtamisen edellytykset. Strategiassa kuvataan kehityspolku tietohallinnon johtamisesta tietojohtamiseen. Keskeisenä toimenpiteenä tietojohtamiseen siirtymisessä on tiedonhallintapolitiikan luonti ja määrätietoinen toimeenpano. Tiedonhallintapolitiikan keskeisenä elementtinä on kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti tiedon saatavuuden ja käytettävyyden nostaminen tiedon luottamuksellisuuden rinnalle: kaikilla organisaatiossa on vastuu tiedon jakamisesta ja julkaisemisesta käytettäväksi. Tieto julkaistaan, jotta tieto saadaan suoraan tarvitsijoiden käyttöön ilman turhia tiedon löytämiseen liittyviä välivaiheita. Kaikki puolustushallinnossa käsiteltävä tieto siirretään digitaaliseen muotoon. Vuoteen 2020 mennessä puolustushallinnon prosessit digitalisoidaan ja automatisoidaan. Tämä tarkoittaa myös prosessien uudelleensuunnittelua ja virtaviivaistamista. Kehitystyötä tehdään rinnakkain asiakas- ja sidosryhmärajapinnan prosesseissa tavoitellen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä puolustushallinnon sisäisissä prosesseissa ja toiminnanohjauksessa tavoitellen tehokkuuden ja tuottavuuden paranemista. Prosessien digitalisoinnin ja automatisoinnin tavoitteena on muuttaa puolustushallinto ketteräksi edelläkävijäorganisaatioksi, joka kykenee ottamaan nopeasti ja turvallisesti käyttöön uusia toimintamalleja, teknologioita ja menetelmiä ja näillä vastaamaan toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Muutoksen onnistuminen edellyttää työntekijöiden yksilöllisten työntekotapojen huomioon ottamista, työn mielekkyyden edistämistä ja innovaatioiden järjestelmällistä tukemista. Tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintäteknisten palvelujen on tuettava joustavasti erilaisia työnteon tapoja, luotava mahdollisuuksia ja mahdollistettava joustavuus ja omaehtoinen jatkuva kehittäminen. Tiedonhallintaa sekä tieto- ja viestintäteknisten palveluiden hallintaa ja tuotantoa kehitetään kansainvälisten hyvien käytäntöjen ja standardien mukaisesti laatujärjestelmäajatteluun ja säännöllisiin kypsyystasoarviointeihin perustuen, pyrkimyksenä on päästä kaikilla osa-alueilla kypsyystasolla kolme vuoden 2014 aikana. Lisääntyvä digitaalisen tiedon määrä sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen käyttö kasvattaa tietoverkkoihin kohdistuvien uhkien määrää. Tietoverkkojen turvaaminen on tunnistettu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla keskeiseksi uudeksi toiminta-alueeksi. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti hallinnonalan omien ja kansallisten tietoverkkojen turvaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä poliittisella että toiminnan ja teknologian kehittämisen tasolla. Tieto osastrategia 1

4 Uskottavan puolustuksen perustana tietojohtaminen ja tiedonhallinta Uskottava puolustus turvataan puolustushallinnon historian suurimmalla muutoksella toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus kasvaa samalla kun puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina tai mahdollisesti jopa supistuvat. Suomen puolustuksen tarvitsema kansallinen sekä kansainvälinen tuki turvataan verkottumalla. Verkottuminen edellyttää hallinnonalalla, virastoissa, laitoksissa ja toiminnan eri tasoilla kykyä joustavaan ja tehokkaaseen yhteistoimintaan kansallisesti ja kansainvälisesti eri viranomaisten kesken. Yhteistoimintaa tuetaan tieto- ja viestintäteknisin palveluin. Puolustushallinnon strategisen suunnitelman 2030 mukaisesti puolustuspoliittisessa suunnittelussa tilannetietoisuuden, strategisen viestinnän, tutkimuksen ja arvioinnin, suunnittelun ja seurannan osa-alueilla sekä puolustuskyvyn kehittämisessä ja puolustuskyvyn käytössä korostuu kyky tiedonhallintaan, analysointiin, tiedon jalostamiseen ja jakamiseen. Tiedon on oltava sitä tarvitsevien saatavilla sekä teknisesti että toimintakulttuurisesti. Kyky informaation hankintaan edellyttää eri viestintäkanavien ja tiedonhankintamenetelmien innovatiivista hyödyntämistä. Tiedon digitalisoituminen kasvattaa tarjolla olevan tiedon ja tietolähteiden määrää. Tämä edellyttää kykyä tietovirtojen hallintaan ja tiedon suodattamiseen sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Myös kaikki puolustushallinnossa syntyvä tieto pitää käsitellä digitaalisessa muodossa, jotta tietoja voidaan yhdistellä ja analysoida. Tiedon jalostaminen vaatii kykyä yhdistellä eri lähteistä saatavaa rakenteista ja ei-rakenteista tietoa. Nykyaikaisen teknologian avulla tietoanalyyseistä on helppo saada aikaan vaikuttavia esityksiä. Rakentamalla määrätietoisesti omaa sisällöllistä ja teknistä osaamista saadaan teknologia palvelemaan toiminnan tavoitteita. Visio 2020 Puolustushallinto on informaatioympäristön hallinnassa kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu osaaja ja tietoverkkotoiminnassa haluttu kumppani. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää painopisteen muuttamista tietohallinnosta tietojohtamiseen ja tiedonhallintaan. Keskeiseen asemaan nousevat tiedon omistajuuden määrittely, tiedon elinkaaren hallinta, tietoturvallisuuden painopisteen muutos teknisten ympäristöjen kokonaisuuksien turvaamisesta huomattavasti hienojakoisempaan yksittäisten palvelujen ja jopa yksittäisten tietojen turvaamiseen. Häiriöttömän toiminnan merkitys ja varautuminen poikkeusolosuhteissa toimimiselle on korostetussa asemassa puolustushallinnossa. Digitaalisen tiedon merkityksen kasvaessa myös tiedon käytettävyys sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen toimivuus kaikissa olosuhteissa nousee yhä keskeisempään asemaan. Hallinnonalan ja kansallisten tietoverkkojen turvaaminen kaikissa tilanteissa vaatii määrätietoista toimintaedellytysten ja suorituskykyjen kehittämistä. Tieto- ja viestintäteknisten palveluiden monimutkaistuessa ja niiden määrän kasvaessa tietohallinnon kokonaiskustannustaso todennäköisesti kasvaa, vaikka yksikkökustannukset alenevat merkittävästi. Tästä syystä keskeiset mittarit tulee sitoa toiminnan vaikuttavuuteen, toiminnan kokonaiskustannusten ja yksikkökustannusten tasoon sekä palveluiden tuotantotehokkuuteen. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksessä on alkamassa suuri murros. Murrosta, sen vaikutuksia, syntyviä mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä on kuvattu liitteessä 1. Tämä murros mahdollistaa olemassa olevien tehtävien ja palveluiden toteuttamisen aiempaa joustavammin ja kustannustehokkaammin sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tietoverkkouhkien torjunnassa. 2 Tieto osastrategia

5 Vuoteen 2020 mennessä saavutetaan: Tietoverkkojen turvaamisen alueella: Kansainvälinen yhteisö on sopinut tiedon ja tietoverkkojen turvaamisen periaatteet sekä luonut tietoverkkouhkien torjunnalle ja informaatio-operaatioille lainsäädännölliset, toiminnalliset ja tekniset perusedellytykset Suomessa tietoverkkojen turvaamisen toimenpiteet ja vastuunjako on toteutettu kansallisen tietoverkkojen turvaamisen selvityksen ja toimenpideohjelman mukaisesti Puolustushallinto osallistuu osaltaan sovitusti kansallisten ja kansainvälisten kriittisten tietoverkkojen turvaamiseen ja tiedon suojaamiseen Tietojohtamisessa ja tiedonhallinnassa: Informaatioympäristöä ja tiedon elinkaarta hallitaan puolustushallinnon ylimmän johdon vastuullisilla tietojohtamisen parhaiden käytäntöjen mukaisilla toimenpiteillä Puolustushallinto on tietojohtamisen avulla edelläkävijä valtionhallinnossa toiminnan tehokkuudessa, vaikuttavuudessa sekä palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja hyväksikäytössä Tieto luodaan, jalostetaan, jaellaan ja tallennetaan digitaalisessa muodossa kaikissa puolustushallinnon prosesseissa. Tietojen löydettävyys, saatavuus, käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus on varmistettu Puolustushallinto tuo yhteiskunnalliseen päätöksentekoon merkittävää lisäarvoa tuottamalla, jalostamalla, jakamalla ja julkaisemalla tietoa lähes tosiaikaisesti Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinnan ja tuotannon alueella Puolustushallinto hallitsee tietoa teollisesti hoidetuissa tietovoimaloissa turvallisesti, tehokkaasti, taloudellisesti ja kestävästi. Tietovoimaloiden kapasiteetin riittävyys kaikissa tilanteissa on varmistettu käyttämällä joustavasti kumppaneiden tarjoamaa kapasiteettia Tieto- ja viestintäteknisten palveluiden kehittäminen ja palvelutuotanto ydintoimintojen ja prosessien muuttuvien tarpeiden mukaisesti on kaikissa tilanteissa nopeaa, joustavaa ja kustannustehokasta Kriisinkestävyyden varmistamiseksi keskitetyn palvelutuotannon dynaaminen hajauttaminen on suunniteltu ja osataan toteuttaa vaatimusten mukaisesti Tieto osastrategia 3

6 Strategiset linjaukset Strategisilla linjauksilla määritellään tavoitetilan saavuttamiseksi keskeiset reunaehdot ja periaatteet. Puolustushallinnon tietojohtamisen, tiedonhallinnan ja tietohallinnon strategiset linjaukset: 1. Puolustusvoimauudistukseen liittyen pyritään tieto- ja viestintäteknisten palvelujen avulla toimintoja automatisoimalla saamaan ydintoiminnan käytettäväksi vuoteen 2015 mennessä vuositasolla 500 htv ja edelleen vuoteen 2020 mennessä vuositasolla yhteensä htv. 2. Kehitettävien tai käyttöönotettavien palvelujen tulee olla valtionhallinnon kriteerien mukaisesti yhteiskunnallisesti kannattavia. Väliaikaisia tämän ehdon täyttäviä ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön. 3. Tieto- ja viestintäteknisiä palveluratkaisuja haetaan yhteentoimivuuden varmistamiseksi ensisijaisesti kansainvälisen yhteistyön kautta, toissijaisesti kansallisista tai viranomaisten yhteisistä ratkaisuista ja viimeisenä hallinnonalan omista tai virastokohtaisista ratkaisuista. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi osallistutaan aktiivisesti sellaiseen kansainväliseen tutkimus-, kehittämis-, suunnittelu- ja määrittelytyöhön sekä monikansallisiin hankkeisiin, joiden tulokset muutoin eivät olisi puolustushallinnon käytettävissä. 4. Tietojohtaminen, tiedonhallinta ja tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto pohjautuvat laatujärjestelmiin, hyviin käytäntöihin, standardeihin ja normeihin. Toiminnan kehittäminen tapahtuu säännönmukaisten kypsyystasoarviointien ja verrokkimittausten avulla. 5. Toiminta täyttää EU:n ja kansalliset lainsäädännön, hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen vaatimukset. Kestävän kehityksen vaatimusten täyttyminen varmistetaan ottamalla kattavasti käyttöön EU:n Data Centre Code of Conduct 1 tai vastaava teknologiapalveluiden energiatehokkuuden ja ympäristökuormituksen arviointimenetelmä ja toimintamalli. 6. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen kustannusten painopiste siirretään ylläpidosta kehittämiseen varmistamalla olemassa olevien palvelujen osalta alenevat tuotannon yksikkökustannukset jatkuvan kehittämisen avulla. Tavoitteena on palvelutuotannon yksikkökustannusten alentaminen 20 %:lla vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 40 %:lla vuoteen 2020 mennessä. 7. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti kehittämiseen ja ottaa viivytyksettä käyttöön tietohallinnon, tietoturvallisuuden ja vaatimusten mukaisuuden arvioinnin alueen lainsäädännön edellyttämät toimintamallit ja tukee aktiivisesti toimivaltaisen viranomaisen toiminnan kehittämistä näillä alueilla. 8. Kehittämisessä ja teknologian hyväksikäytössä puolustushallinto asemoi itsensä lähelle kansainvälisten ja kansallisten organisaatioiden kärkeä ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja korkeintaan 2 3 vuotta kärkeä jäljessä. Tavoitetilassa testattuja uusia ratkaisuja voidaan ottaa ja otetaan käyttöön nopealla aikataululla välttäen teknologian, palvelukonseptien ja palvelutuotantomallien ratkaisujen liian varhaisesta käyttöönotosta johtuvat kustannukset ja epäkohdat. 4 Tieto osastrategia 1 activities/sustainable_growth/docs/datacenter_ code-conduct.pdf

7 Vision toteuttamisen edellytyksiä Tavoitetilaan pääseminen vaatii määrätietoista johtamista ja selkeää sitoutumista tavoitteisiin. Hankkeiden toteuttamispäätöksissä vaikuttavuuden, hyötyjen ja kustannusten arviointi nousee tärkeäksi tekijäksi. Uusista palveluista tulee saada hyödyt todennetusti nykyistä nopeammin ottamalla uudet toimintamallit suunnitelmallisesti käyttöön ja luopumalla vanhasta. Puolustushallinnon vahvuutena on hyvä suunnittelu ja johdonmukainen toteutus. Toimintaympäristön muutosnopeus tulee asettamaan haasteita kyvylle suunnitella ja toteuttaa muutokset riittävän nopeasti. Kehityssyklien lyhenemiseen on vastattava tiukalla hankehallinnalla, joka kattaa myös uusien palveluiden mahdollistamien toimintamallien käyttöönoton. Palvelukonseptien ja innovaatioiden kehittäminen osana suorituskyvyn kehitystä tulee edellyttämään uudentyyppisen osaamisen hankintaa puolustushallinnon käyttöön. Tällainen osaaminen on markkinoilla kohtuullisen harvinaista ja kilpailtua. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 1. Tavoitetilan visio 2020 toteuttamisella on monia haasteita. Tavoitetilaan pyritään välitavoitteiden kautta. Pyrkimys vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen sekä hyvään hallintoon vaatii kohtuullista avoimuutta ja hyvää kommunikaatiota verkostoissa ja kumppaneiden kesken. Puolustushallinnolla on kuitenkin erityisesti suojattavia tietoja. Näiden sähköisessä muodossa säilytettävien tietojen suojaaminen vaatii erityisratkaisuja ja hyvin suunniteltuja toimintamalleja. Näiden kahden toisilleen osittain ristiriitaisen tavoitteen yhteensovittaminen on haasteellista. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja palvelutuotannon keskittäminen parantaa palveluiden kustannustehokkuutta ja mahdollisuutta tietoturvallisuuden asianmukaiseen hoitamiseen. Puolustuskyvyn varmistaminen perustuu myös normaalioloissa hajautettuun toimintamalliin. Hajauttamisen ja keskittämisen välinen ristiriita on johtanut ja voi johtaa suunniteltua hitaampaan kehityssykliin. Haasteita vision toteutumiselle Johtaminen Hyötyjen realisointi Kehityssyklien lyheneminen Visio 2020 Avoimuuden ja tiedon suojaamisen ristiriita Nykytila Osaamisen kehittäminen Keskittämisen ja hajauttamisen ristiriita Tieto osastrategia 5

8 Kykyjen kehittäminen Tietoverkkojen turvaaminen Puolustushallinto pyrkii tavoitetilaan kehittämällä kykyjä tietoverkkojen turvaamisen, tietojohtamisen ja tiedonhallinnan sekä tietoja viestintäteknisten palveluiden hallinnan ja tuotannon alueilla. Puolustushallinto osallistuu osaltaan tietoverkkojen turvaamiseen varmistaen Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategisten tavoitteiden erityisesti kansan elinmahdollisuuksien ja perusoikeuksien sekä valtiojohdon toimintavapauden turvaamisen toteutumisen. Tietoverkkojen turvaaminen edellyttää kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä ja puolustushallinnolta seuraavien kykyjen luomista, edelleen kehittämistä ja ylläpitämistä: Kyky ennaltaehkäisevään tietoverkkouhkien poistamiseen Kyky tietoverkkotiedustelun ja -hyökkäysten havaitsemiseen Kyky kansallisten tietoverkkojen ja tietojärjestelmien puolustamiseen yhteistoiminnassa muun valtionhallinnon ja yritysten kanssa Kyky toimia kansainvälisessä yhteisössä tietoverkkouhkien hallitsemiseksi Kyky vastatoimiin yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen yhteisön toimijoiden kanssa Tietoverkkojen turvaamisessa tarvittavien kykyjen kehittäminen edellyttää kattavan ja ajan tasalla pidettävän kansallisen ja kansainvälisen säädöspohjan ja sopimusjärjestelyjen luomista. Näiden suorituskykyjen kehittämiseksi puolustushallinto tukee valtionhallinnon Gov- CERT-toiminnon perustamista kansainvälisen ja kansallisen yhteistyöverkoston osaksi, osallistuu aktiivisesti kansallisen yhteistyöverkoston työskentelyyn ja tukee toimivaltaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten kansallisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten kehittämistä. Puolustushallinto osallistuu laajapohjaiseen kansalliseen selvitykseen tietoverkkojen turvaamisen toimenpiteistä, vastuista ja organisoinnista yhteiskunnan turvallisuuden strategian mukaisesti ja selvittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyödyntämismahdollisuuksia tietoverkkojen turvaamisessa. Tietojohtaminen ja tiedonhallinta Tietojohtamisen ja tiedonhallinnan kokonaisuuteen kuuluvat sekä inhimillisen tietopääoman että informaation elinkaaren, käytettävyyden, avoimuuden sekä turvaamisen hallinta, joihin liittyen on kehitettävä ja ylläpidettävä seuraavia kykyjä ja osa-alueita: Kyky normeja, standardeja, sovittuja periaatteita sekä parhaita käytäntöjä noudattavaan suunnitelmalliseen tietojohtamiseen ja tiedonhallintaan Kyky edistää tiedon jakamiseen perustuvaa toimintakulttuuria. Tietoa voidaan jakaa hallinnonalalla, viranomaisten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa ja luovuttaa julkisin varoin tuotettu tieto soveltuvin osin avoimesti saataville Kyky edistää tiedon avoimuutta ja tietoturvallisuutta tukevaa toimintakulttuuria Riittävä ja mukautuva kyky tiedon analysointiin sekä kyky ottaa käyttöön ja hyödyntää uusia analysointi-, mallinnus- ja simulointimenetelmiä ja ratkaisuja Kyky hyödyntää toiminta- ja tietoarkkitehtuurikuvauksia ja kyky ylläpitää ja hallita näitä kuvauksia 6 Tieto osastrategia

9 Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Puolustushallinto laajentaa toiminnanohjauksen koko hallinnonalaa palveleviksi tietoja viestintäteknisiksi palveluiksi. Toiminnanohjauksen palvelut integroidaan valtionhallinnon kokonaisuuteen. Tällä tavoin toteutetaan puolustushallinnon sisäinen prosessien automatisointi ja digitalisointi. Puolustushallinnon ulkoiset prosessit digitalisoidaan ja automatisoidaan varusmiehille, reserviläisille ja maanpuolustustyötä tekeville kansalaisjärjestöille tarjottavilla sähköisillä palveluilla. Asiakasrajapintaa ja sidosryhmiä palvelevat palvelut rakennetaan samanaikaisesti toiminnanohjauksen kehittämisen kanssa itsenäisinä palveluina ja integroidaan toiminnanohjauksen palveluihin toiminnanohjauksen kehittämisen myötä. Puolustushallinto kehittää ja tarjoaa viranomaisten, kumppaniyritysten ja muiden kansallisten sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien käyttöön avointa yhteiskuntaa ylläpitäviä ja turvallista ympäristöä kehittäviä, puolustushallinnon kanssa yhteistyön mahdollistavia palveluita. Turvallisuuden kehittäminen Puolustushallinto toteuttaa turvallisuusjohdon ohjauksessa Julkisuuslain ja voimaan tulleen asetuksen (681/2010) Tietoturvallisuus valtionhallinnossa, valtionhallinnon tietoturvatasojen ja ICT -varautumisen edellyttämät toimenpiteet. Tietoturvallisuuden sääntelyn muutokset ulotetaan kaikkiin hallinnonalan ohjeisiin. Hallinnonalan tietoturvallisuustoimenpiteissä on perinteisesti korostunut luottamuksellisuuden turvaaminen. Tiedon eheys ja saatavuus nostetaan merkitykseltään luottamuksellisuuden rinnalle. Puolustushallinto toteuttaa kansainvälisistä sopimuksista ja sääntelystä johtuvat turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaamiseen, tietoturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät velvoitteet edellytettyjen aikataulujen mukaisesti tai nopeammin. Tietoturvallisuuden ja varautumisen henkilöresurssien riittävyys varmistetaan puolustushallinnon kaikilla tasoilla. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti kansainvälisten ja kansallisten tietoturvallisuussäännösten harmonisointiin sekä edistää kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön (KATAKRI) kehittymistä ja käyttöä. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto Tietohallinnon toimintamalli, palveluiden kehittäminen ja palvelutuotanto tukee tietojohtamista, tiedonhallintaa ja tietoverkkojen turvaamista. Keskeiset kehittävät kyvyt liittyvät tietohallinnon kokonaisuuden hallintaan, tietoteknisen infrastruktuurin kehittämiseen ja tietohallinnon palveluiden kehittämisen hallintaan. Ohjausmallit Puolustushallinto ottaa kattavasti käyttöön tietojohtamisen ja tietohallinnon parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat ohjausmallit ja mittaristot: Tietohallinnon johtamisessa COBIT soveltuvin osin Toiminnan ja tietohallintopalveluiden kehittämisen yhteensovittamisessa ja ohjauksessa kokonaisarkkitehtuurimalli, jolla sovitetaan yhteen puolustusvoimien kokonaisarkkitehtuurimalli ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimalli Hankkeiden hallinnassa valtionhallinnon hankehallinnan käytäntöjen kanssa yhteensopiva hankeohjauksen ja hallinnan malli Palvelukehittämisen ja palvelutuotannon ohjauksessa kattavasti ITIL v3 Tietoturvallisuuden ja varautumisen hallintaan luodaan ISO-standardeihin perustuva tietoturvallisuuden ja varautumisen hallintajärjestelmä Tieto osastrategia 7

10 Ennen ohjausmallien käyttöönottamista selvitetään mallien soveltuvuus, hallinnonalan kyky ottaa mallit käyttöön ja tarkastellaan mahdolliset muut vaihtoehdot. Sertifioinnit suoritetaan tarpeellisin, erikseen selvitettävin osin. Ohjausmalleja ja niissä määriteltyjä kypsyystasoja käytetään myös arvioitaessa yhteistyön kehittämistä sekä valtionhallinnon muiden organisaatioiden että kaupallisen toimijoiden kanssa. Luodaan yhteistyön toimintamallit, joilla varmistetaan organisaatioiden kypsyystasojen yhteensopivuus. Kypsyysmalleja ja kypsyystasojen arviointia käytetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti jatkuvan toiminnan kehittämisen suuntaamisessa. Osaamisen kehittäminen Palvelutuotannossa kehitetään osaamista palvelujen konseptoinnin ja palvelutuotannon johtamisen alueilla. Palvelutuotannon ja palveluiden kehittämisen asiakasrajapinnan johtamista ja asiakkuuden hallintaa kehitetään. Puolustushallinnon muille viranomaisille tuottamien palvelujen (mm. tietoverkkoihin liittyvät palvelut) osalta palvelukyky nostetaan turvallisuusviranomaisten yhteistyön vaatimukset täyttäväksi kaikilta osin. Toiminnasta ja prosesseista vastaavien osaamista kokonaisarkkitehtuurikuvausten hyödyntämisessä kehitetään. Teknologiapalveluiden kehittäminen Tietotekniikan ja toimintakulttuurien nopea muutos tulee edellyttämään tulevilta sotavaruste- ja materiaalihankinnoilta kykyä elinjakson aikaisiin nopeisiin ja yllättäviin muutoksiin. Tämä tulee koskemaan niin kiinteää ja liikkuvaa tiedonsiirtoa kuin tietojenkäsittelypalvelujakin. Elinjakson aikainen muunneltavuus nousee tarkastelukaudella yhdeksi materiaalipoliittiseksi ohjaustekijäksi. Palvelusopimuksin ja yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen teollisuuden kanssa tulee varmistua elinjakson aikaisesta ylläpitokyvystä ja tosiasiallisesta kyvystä sopeuttaa myös käytössä olevia järjestelmiä muuttuvaan toimintaympäristöön. Teknologiapalveluiden kehittämisen tavoitteena on toiminnallisen tehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Tätä tavoitellaan harmonisoimalla, keskittämällä ja virtualisoimalla palveluja, lisäämällä yhteiskäyttöisyyttä sekä tuotteistamalla toistettavia palveluita. Puolustuskyky varmistetaan suunnittelemalla riittävät staattiset tai dynaamiset hajauttamistoimet. Puolustushallinto suunnittelee ja luo yhteistyössä turvallisuusviranomaisten tai koko valtionhallinnon kesken tehokkaat ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset pilvilaskentaympäristöt. Tällä pyritään alentamaan laskenta- ja tallennuskapasiteetin yksikkökustannuksia %. 8 Tieto osastrategia

11 Strategian toimeenpano Strategian linjauksilla tähdätään kyvykkyyksien kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Toimeenpano suunnitellaan vuosittain puolustushallinnon toimintasuunnitelman ja kehysbudjetoinnin yhteydessä. Toimeenpano sidotaan puolustushallinnon muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toimenpiteiden sisältöä ja ajoitusta täsmennetään muutoksen suunnittelun edistyessä. Strategia päivitetään strategiakauden puolessavälissä ja sen toteutumista seurataan erillisinä strategian päivittämiseen sidottuina hankkeina. Strategian toimeenpano tehdään kolmella kehittämisalueella: 1. tietoverkkojen turvaaminen 2. tietojohtaminen ja tiedonhallinta 3. tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto Ajallisesti strategia jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: Perusedellytykset: Tavoiteasetannan täsmentäminen, hankesalkku, konseptit Toteutusvaihe: Hankesalkun toteutus prioriteettijärjestyksessä Vakiinnuttaminen: Uusien toimintamallien ja palveluiden vakiinnuttaminen, saavutettujen hyötyjen mittaaminen ja siirtyminen jatkuvan toiminnan parantamisen moodiin Alustava suunnitelma keskeisten toimenpiteiden ajoittamisesta on esitetty oheisessa kuvassa. Toimenpiteitä on tarkemmin kuvattu seuraavassa. Kuva 2. Strategian toimeenpanon toimenpiteiden aikataulu. Toimenpiteiden numerointi kuvassa vastaa seuraavassa esitetyn toimenpideluettelon numerointia Tieto osastrategia 9

12 Tietoverkkojen turvaaminen 1. Kansallinen laajapohjainen selvitys tietoverkkojen turvaamisen toimenpiteistä, vastuista ja organisoinnista yhteiskunnan turvallisuuden strategian mukaisesti, toteutetaan 2011 aikana. 2. Kattavan ja ajan tasalla pidettävän kansallisen ja kansainvälisen säädöspohjan ja sopimusjärjestelmän luominen. Vuoteen 2014 mennessä tietoverkkojen turvaamiseen liittyvät säädökset ja sopimukset ja vuoteen 2018 mennessä tietoverkkovaikuttamiseen liittyvät säädökset ja sopimukset. 3. Tietoverkkouhkien havaitsemisen, tietoverkkojen turvaamisen ja tietoverkkovaikuttamisen kansallinen harjoittelualusta otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Alustaa kehitetään tunnistettujen tarpeiden mukaisesti. 4. Kehitetään kyky toimia kansallisessa yhteistyössä tietoverkkotiedustelun ja hyökkäysten havaitsemisen, tietoverkkouhkien poistamisen ja tietoverkkojen puolustamisen alueella, toimintavalmius vuoden 2013 aikana ja täysi toimintavalmius vuoden 2015 loppuun mennessä. 5. Kehitetään kyky tietoverkkohyökkäyksiin kohdistuviin vastatoimiin, toimintavalmius vuoden 2014 aikana ja täysi toimintavalmius vuoden 2016 loppuun mennessä. Täyden toimintavalmiuden saavuttamisen jälkeen kykyä on pidettävä yllä ja kehitettävä edelleen aktiivisesti. Kehittämisessä tarvittavien resurssien määrän ei odoteta vähenevän. Tietojohtaminen ja tiedonhallinta 6. Hallinnonalan tiedonhallintapolitiikka luodaan ja otetaan käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä ja sitä täydentävät normit hallinnonalan osalta ja virastoissa luodaan ja pannaan toimeen vuoden 2013 loppuun mennessä. 7. Toimintakulttuurin muutos tiedon jakamista, avoimuutta ja tietoturvallisuutta edistäväksi toteutetaan osaamisen kehittämisen, määrätietoisen johtamisen ja konkreettisten avoimuutta ja tietoturvallisuutta edistävien toimenpiteiden ja välitavoitteiden avulla vuosina Analysointikykyä kehitetään työkalujen tukemana. Johtamisen tietotukipalvelun esiselvitys toteutetaan ja ensimmäisen vaiheen palvelut otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana, hallinnonalan laajuisen tiedon löytämisen palvelu otetaan käyttöön vaiheistettuna vuoden 2013 loppuun mennessä, johtamisen tietotukipalvelun kattavuus laajennetaan koko hallinnonalalle vuoden 2015 loppuun mennessä ja edistyneitä analysointi-, mallinnus- ja simulointipalveluita otetaan käyttöön vaiheistetusti vuosien aikana. 9. Asiakirjallisen tiedon käsittely siirretään kokonaan digitaaliseen muotoon vuoden 2013 loppuun mennessä ja asiakirjallisen tiedon käsittelystä siirrytään soveltuvin osin rakenteisen tiedon käsittelyyn vuoden 2017 loppuun mennessä. 10. Puolustushallinnon prosessien digitalisointi aloitetaan asiakasrajapinnan prosesseista (varusmiesten, reserviläisten ja maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen asiointipalvelut), jotka toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä ja integroidaan taustajärjestelmiin (toiminnanohjaus) vuoden 2015 loppuun mennessä. Taustajärjestelmät integroidaan myös SADe-ohjelmassa kehitettäviin sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksiin (erityisesti rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus, oppijan palvelukokonaisuus ja oma terveys -palvelukokonaisuus) vuoden 2015 loppuun mennessä. Puolustushallinnon toimintaan liittyviä prosesseja tukevat ja mahdollistavat sähköiset palvelut otetaan käyttöön kumppaniyrityksille ja muille sidosryhmille, turvallisuusviranomaisille sekä kansainvälisille kriisinhallintatyötä tekeville järjestöille yhteistyössä muun valtionhallinnon kanssa vuoden 2020 loppuun mennessä. 10 Tieto osastrategia

13 11. Puolustusvoimien operatiivista toimintaa tukevat palvelut integroidaan kansallisesti ja kansainvälisesti vuoteen 2016 mennessä. 12. Turvallisuusviranomaisille tarjottavat palvelut määritellään yhteistyössä valtionhallinnon yhteisen palvelutarjonnan määrittelyn kanssa ja palvelut otetaan käyttöön vaiheittain, ensimmäiset vuoden 2013 aikana ja koko palveluvalikoima vuoden 2016 loppuun mennessä. 13. Tietoturva-asetuksen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan asetuksen siirtymäsäännösten mukaisesti perustason osalta mennessä ja korotetun ja korkean tason osalta mennessä. 14. ICT-varautumisen osalta nykytilan kartoitus tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä ja toimenpiteet toteutetaan perustason osalta vuoden 2014 loppuun mennessä ja korotetun ja korkean tason osalta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinta ja tuotanto 15. Tietohallinnon ohjauksessa otetaan käyttöön kypsyystasoihin perustuvat ohjausmallit (COBIT, ITIL jne.), mallien valinta tehdään vuoden 2011 loppuun mennessä, mallit jalkautetaan vuoden 2012 aikana, kypsyystasoarvioinnit vakiinnutetaan kehittämisen toimintatavaksi vuoden 2013 aikana ja vuoden 2015 aikana saavutetaan pääosin kypsyystaso 3 kaikissa toiminnoissa. 16. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen tietoverkkopalveluiden palvelukyky nostetaan turvallisuusverkon tuotantotoiminnan käynnistämisen edellyttämälle tasolle vuoden 2013 alkuun mennessä ja kehitetään yhteistyössä muiden turvallisuusverkon toimijoiden kanssa asiakkaiden vaatimusten mukaiselle tasolle vuoden 2014 alkuun mennessä, toimijoiden yhteistyötä kehitetään vuoden 2016 loppuun mennessä ja syvennetään vuoden 2018 loppuun mennessä. 17. Palvelutuotannon alusta muutetaan kokonaan virtualisoiduksi ympäristöksi vuoden 2013 loppuun mennessä ja kehitetään edelleen yksityiseksi pilvipalveluksi yhteistyössä turvallisuusviranomaisten tai koko valtionhallinnon kesken vuoden 2015 loppuun mennessä. Virtuaalinen ykstyinen pilvi luodaan liittämällä julkisten pilvipalveluiden joustava käyttömahdollisuus vuoden 2018 loppuun mennessä. 18. Tietohallintostrategian toimeenpanon suunnittelu ja seuranta toteutetaan vuosittain ja strategian linjaukset päivitetään tarvittaessa vuoden 2015 loppuun mennessä. Tieto osastrategia 11

14 Liite 1 Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen teolliseksi tuotannoksi muuttaa organisaatioiden toimintaympäristöä ratkaisevasti Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden kehitys on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut eräs merkittävimpiä yhteiskunnan ja organisaatioiden toimintaan vaikuttavia voimia. Tietojenkäsittely on arkipäiväistynyt ja muuttunut kaikkialla läsnä olevaksi. Uudet teknologiat ovat muuttaneet tapaamme kommunikoida. Ne mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattomia toimintatapoja. Tietohallinnon rooli organisaatioissa on muuttumassa tukitoiminnosta tietojohtamisen ja tiedonhallinnan mahdollistajaksi ja strategiseksi osaksi ydintoimintoja. Yhä useammat organisaatiot ovat käytännössä jo täysin riippuvaisia tietotekniikan jokapäiväisestä häiriöttömästä toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Tavoitellut ja positiiviset kehityssuunnat tuottavat aina myös kielteisiä oheisvaikutuksia. Samalla kun tieto- ja viestintäteknologia on korvaamaton väline tiedonhallintaan ja tietojohtamiseen, se voi lisätä monien yhteiskunnan toimintojen haavoittuvuutta ja inhimillisen kommunikaation teknologiariippuvuutta. Tieto- ja viestintätekniset palvelut eivät ole välttämättömiä tietojohtamiselle, tärkeintä on tiedon saatavuuden nopeus, eheys, relevanttius ja ymmärrettävyys. Teknologia on aina väline, joka hankitaan palvelemaan tärkeitä primäärejä tavoitteita. Investointi on rationaalinen, kun se tuottaa enemmän lisäarvoa kuin johonkin vaihtoehtoiseen tarkoitukseen käytettynä. Tietotekniikka muuttuu teolliseksi tuotannoksi Tieto- ja viestintäteknologia on muuttumassa henkilötyövaltaisesta toiminnasta kypsäksi teollisuudeksi. Muutokselle on tunnusomaista: Asiakaslähtöisyys voimistuu: uudet innovaatiot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä syntyvät kuluttajamarkkinoilla monesti satunnaisen oloisesti. Kuluttajat käyttävät kaupallisia palveluita itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Myös julkisen hallinnon palveluita halutaan käyttää samoin. Yritykset ja julkinen hallinto ottavat käyttöön kuluttajamarkkinoilla luotuja innovaatioita omassa toiminnassaan. Tieto- ja viestintäteknologian palvelutuotanto saavuttaa teollisen tason mittasuhteet niin toimintatapamallien kuin tuotantolaitosten osalta. Internet-palvelut, suuret tietovoimalat, pilvilaskenta ja pilvipalvelut yleistyvät. Tieto- ja viestintätekniset ratkaisut mahdollistavat tilanteenmukaisen informaation yhdistämisen ja käyttämisen palveluissa ja sitä kautta tietojen automaattisen analysoinnin ja edelleen tilannetietoisuuden. Mallien, autonomisten järjestelmien ja simulaation käyttö lisääntyy vallaten alaa perinteiseltä toimintolaskennalta ja -analyysiltä. Nämä muutokset muuttavat yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toiminnan luonnetta syvällisesti. Tietojenkäsittely voidaan jaotella sen teknologisen kehitysvaiheen, palvelumallien ja johtamisen avulla sukupolviin aivan samoin kuin täsmäaseet tai hävittäjät. 12 Tieto osastrategia

15 Kuva 3. Teknologian kehittymisen sukupolvet. Olemme viidennen sukupolven alkuvaiheessa. Neljäs sukupolvi kasvun aikaa Neljännelle sukupolvelle tunnusomaista oli samanaikainen henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn räjähdys, internet-teknologioiden nopea leviäminen sekä prosessimaisen organisaatiorajat ylittävien toimintamallien leviäminen. Internet-teknologiat mahdollistivat ensimmäiset verkostoituneet toimintamallit, esimerkiksi kuten Internet-pankkitunnusten käyttämisen vahvaan tunnistamiseen myös muissa palveluissa. Pankkitunnusten leviäminen on hyvä esimerkki kuluttajavetoisesta palvelukehityksestä: kuluttajat ovat valinneet rinnakkaisista yksityisen ja julkisen sektorin kehityshankkeista Internet-pankkitunnukset. Puolustushallinnossa kuten muuallakin tietoja viestintätekniikan käyttö kasvoi voimakkaasti. Voimakas kasvu toi mukanaan myös haasteita, joihin vastattiin mm. puolustusvoimien Tietohallinnon rationalisointi hankkeella (TIERA). Viides sukupolvi on kuluttajien ja teollisen tuotannon aikaa Tällä hetkellä olemme tieto- ja viestintäteknologian viidennen sukupolven alkuvaiheessa. Luonteenomaista viidennelle sukupolvelle on: Tieto- ja viestintätekniset ratkaisut muuttuvat organisaatioiden ydintoimintojen tuotantoalustaksi. Lyhyetkin toimintahäiriöt voivat olla vaikutuksiltaan suuria, jopa kriittisiä toiminnan kannalta Tiedon merkitys strategisena tuotantopanoksena jatkaa kasvuaan. Siirrymme tietohallinnosta tietojohtamiseen Kuluttajavetoisuus voimistuu. Uudet innovaatiot syntyvät kuluttajamarkkinoilla, yritykset ottavat näitä innovaatioita käyttöön tiiviisti kuluttajamarkkinoiden kehittymistä seuraten, julkinen hallinto seuraa hitaammin perässä. Kuluttajat ja kansalaiset haluavat enenevässä määrin kaupalliset ja hallinnolliset palvelut käyttöönsä itselleen parhaiten sopivana aikana siellä missä kulloinkin sattuvat olemaan. Tieto osastrategia 13

16 Kuluttajamarkkinoiden palvelukehityksessä ratkotaan yksityisyyden suojaan ja tietoturvallisuuteen liittyviä haasteita. Seuraamalla tiiviisti kuluttajamarkkinoilla tapahtuvaa palvelukehitystä yritykset ja julkinen hallinto voivat vähentää uusien innovaatioiden käyttöönottoon kuluvaa aikaa, parantaa palveluiden tietoturvallisuus- ja tietosuojaominaisuuksia ja lisätä kiinnostavuuttaan työpaikkana. Sosiaalisen median merkitys ja voima kasvaa. Merkillepantavaa viimeaikaisissa levottomuuksissa on ollut sosiaalisen median palveluiden käyttö tiedottamis- ja jopa reaaliaikaisena johtamisjärjestelmänä Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Erityisesti videoiden ja kuvien käyttö lisää syntyvän uuden tiedon määrää. Tiedon rakennetta ja asiayhteyttä kuvaavien metatietojen käyttö lisääntyy. Tämä lisää palveluiden tilannetajuisuutta ja ymmärrystä asiayhteyksistä. Eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhdistely helpottuu. Mallit ja simulointi nousevat perinteisen analyyttisen käsittelyn rinnalle ja ohi sodankäynnin ja hallinnollisissa järjestelmissä. Autonomisten järjestelmien, moniagentti-järjestelmien ja oppivien järjestelmien yhdistäminen helpottuu ja käyttö lisääntyy. Tietojenkäsittely muuttuu teolliseksi tuotannoksi niin toimintatapamallien kuin tuotantolaitosten osalta. Siirrytään seuraavaan kehitysvaiheeseen paikallisesti keskitetyistä palvelinhotelleista: pilvipalveluihin ja pilvilaskentaan. Pilvipalveluiden laajenemisella pyritään vastaamaan jatkuvasti kasvavan tietomäärän tallentamisen ja käsittelyn haasteisiin, hallitsemaan tieto- ja viestintätekniikan palveluiden kustannusten kasvua, parantamaan energiatehokkuutta ja saamaan toimialan nopeasti kasvava hiilijalanjälki kuriin. Kehitystrendi muistuttaa sähköntuotantoa, pienistä paikallisista voimalaitoksista siirrytään yhä suurempiin tuotantoyksiköihin. Suurien pilvilaskentakeskuksen tehontarve voi olla jopa MW ja investointikustannus useita satoja miljoonia euroja. Kuva 4 Pilvipalveluiden kehittyminen kohti hybridipilviä. Lähde: Sudip Datta, Oracle, Tieto osastrategia

17 Organisaatioiden omat tietojenkäsittely-ympäristöt ovat kehittyneet siiloista palvelinhotelliratkaisuihin ja kehittyvät edelleen yksityisiksi pilviksi. Siiloille on ollut tunnusomaista fyysinen, yhteen tarkoitukseen hankittu laitteisto. Ympäristö on ollut heterogeeninen ja staattinen. Palvelinhotelleissa rakennetta on keskitetty yhteisten infrastruktuuri- ja alustapalvelujen avulla virtuaaliseksi standardoiduksi dynaamiseksi ympäristöksi. Tällä saadaan kustannustehokkuutta, parannetaan laitteiden käyttöastetta ja vähennetään yksittäiseen järjestelmään kohdistuvia riskejä. Virtualisoitu palvelinhotelli kehittyy organisaation omaksi pilveksi kun siihen lisätään itsepalvelu palvelujen käyttöönotossa ja hallinnassa, politiikkapohjainen resurssienhallinta ja ennakoiva kapasiteetin suunnittelu sekä automatisoitu sisäinen laskutus. Pilvi parantaa käyttöönoton ja muutosten nopeutta, Samanaikaisesti tapahtuva organisaatioiden omien pilvilaskentakeskusten ja julkisten pilvipalveluiden kehittyminen mahdollistaa standardoinnin edetessä hybridipilvien muodostamisen. Organisaatio voi käyttää julkisia pilvipalveluita joustavasti ylivuotopalveluina välttäen investointikustannuksia. Tieto- ja viestintätekniikan markkinat jatkavat keskittymistä Teknologiakehityksen seurauksena tuotanto keskittyy entistä suurempiin yksiköihin, jotka vaativat huomattavan suuria investointeja. Tämä lisää toimialan keskittymiskehitystä. Suuret kansainväliset yritykset hankkivat omistukseensa ja sulauttavat itseensä keskisuuria yrityksiä ja alueellisia toimijoita. Pienyritykset säilyvät innovaatioverkostona, jota suuryritykset yrittävät houkutella oman teknologiansa tukijoiksi. Suomen tieto- ja viestintätekniikan kentässä toimivien yritysten keskuudessa saatetaan nähdä hyvinkin suuria toimialajärjestelyjä. Teknologian kehitys ja tiedon lisääntyminen mahdollistavat toiminnan murroksen Tietotekniikan kehityksen mahdollistamana organisaatiot kasvattavat kiihtyvällä vauhdilla tieto- ja viestintätekniikan käyttöä monimutkaistuvien, verkostoituneiden, keskinäisriippuvien toimintaympäristöjensä hallinnassa ja toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistamisessa. Mahdollisuudet ja tarpeet nousevat yhtä aikaa aivan uudelle tasolle, mutta myös haasteet lisääntyvät. Demokratian edistämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi julkisen hallinnon hallussa olevaa tietoa saatetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten käyttöön. Avoimuuskehitys lisää yritysten mahdollisuuksia tuottaa lisäarvoa kansalaisille Organisaatioiden ja valtioiden rajat menettävät merkitystään verkostoitumisen lisääntyessä. Toiminnassa tarvittavia ydinkyvykkyyksiä hankitaan erikoistuneilta kumppaneilta, sillä niitä ei enää ole taloudellisesti järkevää tai toiminnan luonteen edellyttämän erikoisosaamisen vuoksi mahdollista toteuttaa itse Yhteiskunnan ja organisaatioiden haavoittuvuus tietojenkäsittelyn häiriötiloille lisääntyy. Kyberuhat eivät noudata maa-, organisaatio-, tai juridisia rajoja. Uhkien torjunta tulee vaatimaan kansainvälistä verkostoitunutta yhteistyötä ja yhteisesti laadittua säädöspohjaa. Pilvilaskenta ja pilvipalvelut voivat muuttaa toiminnasta vastaavien roolia tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hankinnassa. Perinteisen tietohallinnon rooli pienenee, painopiste siirtyy toiminnan kehittämiseen ja palveluiden tilaamiseen. Palveluiden käyttöönoton aikajänne lyhenee olennaisesti. Valtionhallinnon supistuvien voimavarojen varjossa pyritään hyödyntämään teknologian murrosta lisäämällä yhteistyötä ja keskittämällä ohjausta. Tarve parantaa kustannustehokkuutta ja Tieto osastrategia 15

18 vastata uudenlaisiin turvallisuusuhkiin johtaa kahteen toimintalinjaan: kustannustehokkuutta parannetaan keskittämällä palvelutuotantoa suurempiin yksiköihin ja rakentamalla yhteisiä palveluita kaupallisten toimijoiden tarjonnan varaan; turvallisuutta parannetaan lisäämällä viranomaisyhteistyötä, toteuttamalla viranomaisten yhteisiä palveluja ja keskittämällä palvelutuotantoa suurempiin yksiköihin Tavoitteena on tarvittavan osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen toisaalta viranomaisorganisaatioissa ja toisaalta Suomessa. Murros tuo mahdollisuuksia ja uusia uhkia Puolustushallinto voi hyödyntää teknologian ja toimintaympäristön murroksen tuomia mahdollisuuksia ottamalla ne riittävän ajoissa huomioon puolustushallinnon muutoksen suunnittelussa: Määrätietoisilla luottamusta edistävillä toimenpiteillä luodaan kykyä verkostoitua Verkostoitumalla voidaan hankkia tarvittavia suorituskykyjä sitomatta omia resursseja täysimääräisesti kehitykseen tai operoimiseen Puolustushallinto voi tuoda koko valtionhallinnon hyödyksi arvokkaan osaamisensa tietojohtamisesta, esimerkiksi reaaliaikaisten tilannekuvajärjestelmien käyttämisestä päätöksenteon tukena Puolustushallinnon kokemus varautumisesta toimimiseen häiriötiloissa ja poikkeusoloissa auttaa suunnittelemaan verkostoitumisen toimintamalleja ja hallitsemaan kumppanuuksia Pilvilaskennan avulla voidaan luoda puolustushallinnolle uusia kyvykkyyksiä tietoverkkopuolustuksen alueelle Julkisin varoin tuotetun tiedon avoin saatavuus niin yksilöille, yhteisöille kuin yrityksillekin edistää demokratiaa ja lisää liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen toiminnan mahdollisuuksia. Muutos synnyttää uusia uhkia ja vahvistaa aiemmin tunnistettuja uhkia. Osa aiemmin tunnistetuista uhkatekijöistä saattaa pienentyä tai hävitä kokonaan: Nähtävissä oleva valtiontalouden kehitys tulee kiihdyttämään muutosta. Tuottavuuden kehityspaineet saattavat johtaa epätarkoituksenmukaiseen tai ennenaikaiseen resurssien vähentämiseen. Puolustushallinnon toimintatavat eivät kenties ole riittävän joustavia vastaamaan nopeaan muutostarpeeseen käytettävissä olevien resurssien vähentyessä. Muutos tulee edellyttämään johtamiseen, organisaatioon, prosesseihin ja toimintatapamalleihin liittyviä kyvykkyyksiä, joiden yksityiskohdat eivät ole kaikin osin vielä selvillä. Näihin kyvykkyyksiin liittyvien roolien ja vastuiden määrittely tai vanhojen epätarkoituksenmukaisten kyvykkyyksien ylläpidon jatkaminen muutostarpeista huolimatta saattavat johtaa ristiriitoihin puolustushallinnossa tai valtionhallinnon organisaatioiden kesken Tietoverkkouhkien torjuntaan liittyvä lainsäädäntö on puutteellista ja viranomaisten toimivalta- ja vastuurajat eivät kaikilta osin ole selviä Valtiot rajoittavat tietoverkkouhkien vuoksi tiedon liikkuvuutta ja lisäävät liikenteen automaattista monitorointia ja analysointia. Tämä saattaa johtaa julkisen verkon pirstoutumiseen Puolustushallinnon erityisosaamista, voimavaroja ja kykyjä käytetään laajasti muun yhteiskunnan tukemiseen. Poikkeustilanteiden hallinta edellyttää kaikilta toimijoilta sitoutumista verkostoituneeseen toimintatapaan ja kykyyn vaihtaa johtovastuuta tilanteen kehittymisen mukaisesti Kuluttajalähtöisyyden tai sosiaalisen median valtavirtojen hidas hyödyntäminen saattaa johtaa paineisiin muun yhteiskunnan taholta. Toiminnan perusluonteen johdosta puolustushallinnon on suunniteltava huolellisesti näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen turvallisuutta vaarantamatta 16 Tieto osastrategia

19 Liite 2 Puolustushallinnon tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintäteknisten palveluiden nykytila Tiedonhallinnan kehittäminen epäyhtenäistä Kehittäminen on tapahtunut pääsääntöisesti teknologiavetoisesti, ja toiminnan ja tiedonhallinnan näkökulmat ovat jääneet toissijaisiksi. Puolustushallinnon toimijoilla ei ole laajasti käytössä olevia yhteisiä tietohallinnon palveluita. Tietoja voidaan siirtää pääasiassa julkisen Internetin kautta. Tiedonsiirtotarpeita virastojen välillä ja kumppanien suuntaan hoidetaan myös erillisjärjestelyin: kahdenvälisiä tietoliikenneyhteyksiä ja erillistyöasemia on lukuisia. Tietohallinnon palvelut eivät tue kunnolla hallinnonalan prosesseja. Hallinnonalan kokonaisarkkitehtuuria (prosesseja ja tietoarkkitehtuuria) ei ole kuvattu. Virastoissa tehdyt kuvaukset rajautuvat virastojen sisäiseen toimintaan. Tiedonvaihdon tarvetta ei ole kyetty systemaattisesti hahmottamaan ja kehittämään. Liitynnät muihin valtionhallinnon toimintoihin ja prosesseihin on toteutettu siilomaisesti. Tämän seurauksena tiedon kokoaminen ja analysointi on työlästä. Tietojen siirto hoidetaan pääosin edelleen paperilla tai valtioneuvostossa yleistyneen käytännön mukaisesti paperiprosessia mukaillaan lähettämällä allekirjoitettu asiakirja skannattuna sähköpostilla. Tiedonhallintaa ei johdeta kokonaisvaltaisesti. Eri toimijat hoitavat tiedonhallinnan tehtäviä parhaiden käytäntöjen, normien ja säädösten mukaisesti ja yhteistyössä alan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Puolustushallinnossa ei ole määritelty tiedonhallintapolitiikkaa. Sovittujen toimintatapojen noudattaminen ei ole johdonmukaista. Toiminnan luonteen vuoksi organisaatioiden kulttuuri on muodostunut turvallisuutta korostavaksi. Tieto on sirpa- loitunut organisaatioon, kokonaiskuvan muodostaminen on haasteellista. Tiedon jakamisen kulttuuria ei ole. Toiminnan kypsyystason arviointi (verrokkimittaus) on parhaimmillaankin haasteellista. Yksi nykytilan keskeisiä haasteita on yhteismitallisuuden ja yhteisten palveluiden puute, joka heikentää mahdollisuuksia hyödyntää alan parhaita käytäntöjä täysimääräisesti. Eturivin teknologiaa ja kehittämistä Puolustushallinnon tietohallinnon toimintaa, rakenteita ja palveluja on kehitetty määrätietoisesti vuodesta Kehittämisen lähtökohtana on ollut tietohallintokustannusten hallinnan parantaminen ja osaamisen varmistaminen kumppanuuksia kehittämällä. Palvelutuotantoa on keskitetty palvelukeskuksiin ja palveluiden hallinta on järjestetty muun valtionhallinnon tapaan tilaaja-tuottaja-asiakas mallin mukaisesti. Viranomaisten yhteistä tieto- ja viestintäteknistä infrastruktuuria rakennetaan valtiovarainministeriön johdolla Turvallisuusverkkohankkeessa ja Valtion IT-palvelukeskuksen hankkeissa. Puolustushallinto osallistuu yhteisiin hankkeisiin aktiivisesti. Puolustusvoimissa kehittämishankkeita on koottu yhteen suuriksi kokonaisuuksiksi: toiminnanohjausta kehitetään ottamalla käyttöön SAP:n toimialaratkaisu ja samanaikaisesti kehitetään integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmää. Kehittämistyössä on saatu aikaan paljon hyvää: puolustusvoimat on valtionhallinnossa eturivin toimijoita kokonaisarkkitehtuurin alueella henkilötyömäärällä tarkasteltuna, tietohallinnon toimintamallit pohjautuvat alan parhaisiin käytäntöihin. Tieto osastrategia 17

20 Tieto- ja viestintäteknisten palveluiden kehittämistä ja tuotantoa leimaa kuitenkin kaksijakoisuus: toisaalta ollaan aivan kansainvälisen ja kansallisen kehityksen kärjessä, toisaalta kokonaisuuden hallinta ja palveluiden elinkaaren hallinta ei ole toivotulla tasolla. Tietohallinnon henkilöstön motivaatio on ilmeisen hyvällä tasolla, osaaminen on pääosin teknologiapainotteista. Tunnistettuja osaamispuutteita on muun valtionhallinnon tapaan asiakashallinnassa, hanke- ja projektihallinnassa sekä uusien teknologioiden alueella. Palvelut erillisinä siiloina Puolustushallinnon virastojen tieto- ja viestintätekniset palvelut on toteutettu pääosin teknisesti nykyaikaisilla välineillä, mutta palvelut ovat erillisiä. Virastoilla ei ole laajassa käytössä olevia yhteisiä palveluita (Kuva 5). Puolustusministeriö ja Puolustushallinnon Rakennuslaitos ovat siirtyneet asteittain käyttämään Valtion IT-palvelukeskuksen palveluja ja Puolustusvoimat on keskittänyt palvelutuotantoaan vuonna 2007 perustettuun Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukseen. Organisaation ja toimintamallien kehittämisen lisäksi on palvelutuotantoa keskitetty ja kykyä virtuaalisten palvelujen tuotantoon on kehitetty. Kustannustehokkuusvaatimukset ajavat kohti palvelujen keskittämistä, kriisinsietokykyä parannetaan hajauttamalla palveluja. Ristiriitaisten vaatimusten yhteensovittamisen haasteet hidastavat kehittämistä. Puolustusministeriön 150 työaseman palvelut tuottaa Valtion IT-palvelukeskus. Puolustusministeriö liittyy palveluihin valtioneuvoston verkon kautta. Puolustusministeriö käyttää valtioneuvoston ja valtion yhteisiä palveluita ja suunnitelmien mukaan omat erilliset palvelut korvataan valtion yhteisillä palveluilla sitä mukaa, kun uusia valtion yhteisiä palveluita saadaan käyttöön. Kuva 5. Puolustushallinnon virastojen tietotekniset ympäristöt ovat erillisiä, tietoja voidaan siirtää sähköisessä muodossa vain Internetin kautta. 18 Tieto osastrategia

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Seuraavaksi: VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, VM: Tietoturvallisuuden ja varautumisen roolit valtionhallinnossa

Seuraavaksi: VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, VM: Tietoturvallisuuden ja varautumisen roolit valtionhallinnossa Seuraavaksi: VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, VM: Tietoturvallisuuden ja varautumisen roolit valtionhallinnossa Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Tietoturvallisuuden ja

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Puolustusministeriön tietohallintostrategia

Puolustusministeriön tietohallintostrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN: 978-951-25-1770-1 Yhteenveto Nykyisessä yhteiskunnassa tiedon

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot