Amis-TAPE-hanke Toim. Louna Karjalainen

Transkriptio

1 Amis-TAPE-hanke LOPPUraportti Toim. Louna Karjalainen Amis-TAPE-loppuraportti.indd

2 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

3 Amis-TAPE-hanke Loppuraportti Toim. Louna Karjalainen Amis-TAPE-hanke KOUVOLAN KAUPUNKI Amis-TAPE-loppuraportti.indd

4 KOUVOLAN KAUPUNKI Amis-TAPE-hanke Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kymenlaaksonkatu 2 C Kuusankoski Kouvola AMIS-TAPE-HANKKEEN TYÖRYHMÄ Louna Karjalainen Joni Nurminen Ilona Nurmi-Lüthje (Start-keskus) Kirsi-Marja Karjalainen (Start-keskus) Miia Pauna (Start-keskus) Ano Toivanen (KSAO) Arto Virtanen (KSAO) Eeva Sahlman (KSAO) Hannu Salminen (KSAO) Heikki Kokko (KSAO) Juhani Mäkinen (KSAO) Jussi Pakarinen (KSAO) Kati Myllymäki (Kouvolan kaupunki) Laura Henriksson (KSAO) Leena Vuorenpää (KSAO) Maiju Pohjanlehto (KSAO) Markku Maunula (KSAO) Markus Orell (KSAO) Mika Palosara (KSAO) Pasi Paavilainen (KSAO) Päivi Pylkkö (KSAO) Reija Vuorensola (KSAO) Sari Metso (KSAO) Tapani Ranta (KSAO) Tarja Hurtta (KSAO) Tarja Kähärä (KSAO) Tero Kiviaho (KSAO) Timo Olli (KSAO) Timo Tiainen (Kouvolan kaupunki) Ulla Jaskari (KSAO) Kannen kuva: Tuula Roos/Vastavalo Teksti ja taitto: Louna Karjalainen Amis-TAPE-loppuraportti.indd

5 TIIVISTELMÄ Amis-TAPE-hanke eli Ammattiin opiskelevien tapaturmien ehkäisyhanke toimi vuosina Kouvolan kaupungissa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (START-keskus-hanke) sekä Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) kanssa. Hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Amis-TAPE-hankkeen tavoitteena oli, että ammattiopistossa aletaan tunnistaa ja tiedostaa koulu- ja vapaa-ajan tapaturmariskejä, jolloin syntyy myös tarve tapaturmien säännölliselle seuraamiselle. Tapaturmien seuraamista varten kehitettiin internetissä toimiva ohjelma Amis-TAPE, johon ammattiopistossa alettiin kirjata koulutapaturmia. TAPE-ohjelmasta tapaturmien määrää ja syytä on mahdollista seurata. Ohjelman avulla voi myös arvioida, onko tapaturmien ehkäisy toimivaa. Tietoa vapaa-ajan tapaturmista lisättiin koulutusten avulla. Hankkeessa toimittiin käytännössä työryhmän kokouksissa, joihin osallistui STARTkeskuksen ja KSAO:n henkilökuntaa. Työryhmässä kehitettiin TAPE-ohjelmaa sekä suunniteltiin muuta hankkeen tavoitteita tukevaa toimintaa. Niin opettajille kuin opiskelijoillekin järjestettiin tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia, joiden tarkoituksena oli motivoida tapaturmien ehkäisyyn. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, jolloin tapaturmien ehkäisyyn saatiin monipuolisesti näkökulmia. Hankkeesta tiedotettiin kansallisesti, ja ohjelmaa esiteltiin myös muille ammattiopistoille. Hankkeen päättyessä TAPE-ohjelma on käytössä ammattiopiston kaikilla aloilla ja sen käyttö on kirjattu osaksi ammattiopiston prosessikuvausta. Ammattiopistolla on nyt väline tapaturmien määrän ja syiden sekä tapaturmien ehkäisyn toimivuuden seuraamiseen. Amis-TAPE-loppuraportti.indd

6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT Nuorten tapaturmien suuri määrä Terveyserot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä Tapaturmien säännöllisen seurannan puutteellisuus 4 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 6 4 ORGANISAATIO JA RAHOITUS Hankeorganisaatio- ja yhteistyökumppanit Kouvolan kaupungin Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (START) Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) Muut yhteistyökumppanit Rahoitus 8 5 TOIMINTATAVAT Työryhmän kokoukset TAPE-ohjelman kehittäminen Opettajien koulutukset ja kysely TAPE-ohjelman käyttökoulutukset Työturvallisuuskoulutukset Kysely TAPE-ohjelman käytöstä Opiskelijoiden infotilaisuudet ja muu osallistaminen Infotilaisuudet Tapaturmakysely Katutaulukampanja Viestintä ja markkinointi Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä 14 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

7 6 TOIMINNAN ETENEMINEN Ensimmäinen hankevuosi (2010) Toinen hankevuosi (2011) Kolmas hankevuosi (2012) 18 7 TULOKSET, ARVIOINTI JA KEHITYSEHDOTUKSET 20 LÄHTEET 24 LIITTEET Hei Amis -ilmoitustaulujuliste Ajatus ratkesi, sormet katkesi -katutaulu 1 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

8 1 JOHDANTO Ammattiin opiskelevien tapaturmien ehkäisyhanke eli Amis-TAPE-hanke toimi Kouvolan kaupungissa vuosina Hankkeen tavoitteena oli motivoida ammattiopisto säännölliseen tapaturmien seurantaan. Tapaturmien säännölliseen seurantaan on tarve, sillä systemaattisesti kerätty tieto on tehokas työkalu tapaturmien ehkäisyyn. Ammattiopistolle luotiin internetissä toimiva ohjelma tapaturmien seurantaan ja henkilökunta koulutettiin käyttämään sitä. Lisäksi järjestettiin infotilaisuuksia ja koulutuksia tapaturmien ehkäisystä. Näin lisättiin motivaatiota seurata tapaturmia. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kouvolan Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa. Lisäksi hankkeessa oli mukana monia muita yhteistyökumppaneita. Hankkeen päättyessä on aika tarkastella kolmen hankevuoden tapahtumia ja samalla kiittää kaikkia mukana olleita ihmisiä. Tämä raportti kokoaa yhteen hankkeen tausta-ajatukset, toimintatavat ja etenemisen, hankkeessa toimineet ihmiset sekä lopuksi hankkeen tulokset ja kehittämisehdotukset. 2 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

9 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Nuorten tapaturmien suuri määrä Nuorten ja lasten tapaturmat ovat Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Tilastot osoittavat, että erityisesti nuorille miehille sattuu tapaturmia. Tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat ovat yleisin kuolinsyy Suomessa alle 25-vuotiailla. Ne aiheuttavat myös suuren osan alle 25-vuotiaiden hoitojaksoista sairaalan vuodeosastolla. (Markkula & Öörni 2009: 23.) Kouvolan seudun vuotiaiden tapaturmista tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että myös erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalle tulleiden potilaiden tapaturmat alkoivat selvästi lisääntyä 15 ikävuoden jälkeen. Eniten tapaturmia oli vuotiailla nuorilla ja heistä pojilla huomattavasti enemmän kuin tytöillä. (Karjalainen ym. 2013) Valtakunnallisia tilastotietoja tapaturman vuoksi päivystyspoliklinikalle hoitoon tulleista ei ole. Ammattiopistoissa opiskelee suuri joukko vuotiaita nuoria, mutta heille sattuvista tapaturmista on erittäin vähän tietoa. Tapaturmariskit ovat ammattioppilaitoksissa erilaiset kuin peruskouluissa ja lukioissa. Ammattioppilaitosten tehokkaaseen tapaturmien ehkäisyn suunnitteluun tarvitaan tietoa ammattioppilaitoksissa tapahtuvien tapaturmien syistä ja tapaturmiin liittyvistä tekijöistä. Ammattioppilaitosten työturvallisuusajattelu kaipaa tehostamista, sillä nuoret joutuvat kokeneempia työntekijöitä useammin tapaturmaan myös työelämässä. Varsinkin nuorilla miehillä on suuri riski joutua työtapaturman kohteeksi. (Salminen 2009: 104.) Nuorilla, vuotiailla miehillä työtapaturmat ovat yhtä yleisiä kuin liikunta- ja urheilutapaturmat (Karjalainen ym. 2013). Lisäksi fyysisten ammattien harjoittajilla (maanviljelijät, metsätyöntekijät, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijät sekä muut työntekijät) on noin 2,5-kertainen työtapaturmariski verrattuna johtavassa asemassa, virkamiehinä tai asiantuntijoina työskenteleviin (Haikonen & Salminen 2010: 49). Tieto tapaturmien ehkäisystä on olennainen osa ammatillista oppimista, ja se antaa nuorille eväitä tulevaan työelämään. 2.2 Terveyserot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä Ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten terveydessä on todettu olevan eroja. Nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta ja oppilas- tai opiskelijahuollosta kerätään Suomessa tietoa Kouluterveyskyselyn avul- 3 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

10 la. Kysely tehdään vuorovuosina eri puolilla Suomea peruskoulun luokkalaisille ja lukion ja ammattikoulun 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Peräkkäisten vuosien aineistot yhdistämällä saadaan koko maata koskevaa tietoa. Vuosien Kouluterveyskyselyistä kävi ilmi, että terveystottumukset ovat ammattiin opiskelevilla epäterveellisemmät kuin lukiolaisilla. Esimerkiksi päivittäistä tupakointia ja humalajuomista on useammin ammattiin opiskelevilla kuin lukiolaisilla. (Luopa ym ) Myös tapaturma on olennainen terveyseroja kuvaava indikaattori. Tapaturmalla tarkoitetaan Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan tavallisesti tapaturmaksi miellettävän tahattoman tapauksen lisäksi tahallista toisen vahingoittamista eli väkivaltaa ja tahallista itsensä vahingoittamista. Tapaturmamääritelmän mukaan tapaturmaan liittyy aina kaksi tekijää: onnettomuustapahtuma ja vamma (Lounamaa ym. 2009: 12). Kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskeleville oli vuosina sattunut suhteellisesti enemmän koulutapaturmia kuin lukiolaisille (12 % vs. 8 %) (Luopa ym. 2010: 86 91). Tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden koulutusryhmittäiset erot ovat Suomessa suuria varsinkin miehillä (Kaikkonen ym. 2008: 118). Erityisesti vuotiaat nuoret miehet ovat tapaturmatilastojen kärjessä. Lisäksi alle 25-vuotiaiden nuorten riski joutua työtapaturmaan on suurempi kuin vanhempien työntekijöiden (Salminen 2009: 104) ja työntekijöiden työtapaturmat ovat yleisempiä kuin toimihenkilöiden (Haikonen & Salminen 2010: 49). Vuonna 2009 työtapaturmataajuudella mitattuna korkeimman työtapaturmariskin toimialoja olivat saha- ja puutavaran valmistus, rakentaminen ja elintarvikkeiden valmistus (SVT 2011). Ammattiopistoissa opiskelee suuri määrä nuoria, joista enemmistö opiskelee tekniikan ja liikenteen alalla ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, joihin edellä mainitut tapaturma-alttiimmat alatkin kuuluvat. Tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista enemmistö on miehiä, joista suuri osa kuuluu jo ikänsäkin puolesta tapaturmien riskiryhmään. 2.3 Tapaturmien säännöllisen seurannan puutteellisuus Tapaturmien ehkäisytyön tarve ammattiopistoissa on merkittävä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/630: 28 ) mukaan nuorille on taattava turvallinen kouluympäristö. Myös Kansallisessa lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelmassa (Markkula & Öörni 2009) tavoitteena on koulujen ja oppilaitosten turvallisuuden edistäminen ja oppilaitoksissa tapahtuvien tapaturmien ja väkivallan systemaattisen seurannan saaminen käytännöksi. Tarkkaa ja systemaattista tietoa tapaturmista tarvitaan, jotta niitä voitaisiin ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti. Tieto tapaturmis- 4 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

11 ta, niihin liittyvistä tekijöistä ja tapaturmien ehkäisystä on olennainen osa ammatillista opiskelua ja kehittyvää ammattitaitoa. Ammattiopisto on oppimisympäristönä erilainen kuin peruskoulu tai lukio, ja sen koulutapaturmariskitkin ovat erilaiset. Ammattiopistojen tapaturmien ehkäisyn tueksi tarvitaan tapaturmatietoa ammattiopistojen eri koulutusaloilta. Toistaiseksi ammattioppilaitoksissa tapahtuvista tapaturmista on vielä erittäin vähän tilastotai tutkimustietoa. Kouluterveyskysely on ainoa valtakunnallinen tiedonkeräysväline, jolla ammattioppilaitosopiskelijoiden tapaturmista saadaan alueittain tietoa joka toinen vuosi. Ammattioppilaitosten johdolle tehdyn kyselyn mukaan 71 % ammattiopistoista seuraa oppilaitoksessa tehdyssä käytännön työssä ja työssäoppimis- tai näyttöpaikassa sattuvia tapaturmia ja 62 % oppilaitoksen muissa tiloissa, kuten ulkoalueilla, sattuvia tapaturmia. Ammattiopistoista 67 % seuraa käytännön opetukseen liittyvillä matkoilla sattuneita tapaturmia ja 54 % koulumatkalla sattuneita tapaturmia. Kyselyyn vastanneista ammattiopistoista puolet (n=79) seurasi tapaturmia suunnitelmallisesti kaikilla alueilla. Neljännes ammattioppilaitoksista ei seuraa tapaturmia lainkaan. (Markkula ym. 2009: 140.) Tapaturmia seuraavienkin oppilaitosten seurannan laatu saattaa kuitenkin olla puutteellinen eikä seurannassa kerry välttämättä tietoa muista kuin vakuutusyhtiölle ilmoitettavista tapaturmista. Tietoa tapaturmista kertyy myös vakuutusyhtiöille, mutta tällöinkin kyseessä ovat vain ne tapaturmat, joista on haettu korvausta. Tapaturmista kertynyttä tietoa ei ole tähän mennessä hyödynnetty suunnitelmallisesti tapaturmien ehkäisyyn. Ammattioppilaitoksilta puuttui luotettava väline tapaturmien systemaattiseen seurantaan ja raportointiin. 5 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

12 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Amis-TAPE-hankkeella oli kolme tärkeää tavoitetta: 1) Ammattiopiston työturvallisuusajattelu vahvistuu. Ammattiopistossa tunnistetaan koulu- ja vapaa-ajan tapaturmariskejä. 2) Säännöllisestä tapaturmien tilastoinnista, seurannasta ja ehkäisystä tulee käytäntö ammattiopistossa. Malli leviää myös muualle Suomeen. 3) Tapaturmien määrää ja syitä voidaan seurata. Tapaturmien ehkäisyn toimivuutta voidaan arvioida. Tavoitteiden saavuttamiseksi - ammattiopiston käyttöön luotiin tapaturmien tilastointi- ja seurantaohjelma TAPE, jonne ammattiopistossa sattuneet tapaturmat kirjataan ja josta tapaturmien seuraaminen on helppoa. - opettajat koulutettiin ja motivoitiin käyttämään TAPE-ohjelmaa. - opettajille ja opiskelijoille järjestettiin tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia, jotka toivat lisämotivaatiota tapaturmien seuraamiselle - hankkeesta tiedotettiin sidosryhmille ja sitä markkinoitiin kansallisesti 6 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

13 4 ORGANISAATIO JA RAHOITUS 4.1 Hankeorganisaatio ja yhteistyökumppanit Hankkeen toiminta muodostui Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus -hankkeen ja Kouvolan seudun ammattiopiston välisestä yhteistyöstä. Lisäksi hankkeen eri vaiheissa oli mukana monia muita yhteistyökumppaneita, joiden työpanos oli tärkeä osa hanketta Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (START) Hankkeen aloitteentekijänä oli Kouvolassa toimiva Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus eli START-keskus, jossa tiedostettiin nuorten tapaturmien seurannan puute. START-keskus on Kouvolan hyvinvointipalvelujen alaisuudessa toimiva hanke, jonka pääajatus on jatkuva tapaturmatiedon tilastoiminen, tiedon analysointi ja sen käyttö tapaturmien ehkäisyyn. START-keskus ylläpitää ja edistää tapaturmien seurantaa Kouvolassa kehittämällä tapaturmien seurantajärjestelmiä ja kouluttamalla järjestelmiä käyttävää henkilökuntaa tapaturmatiedon luotettavaan tilastointiin. Lisäksi START-keskus tuottaa tietoa tapaturmista kaikkien toimialojen käyttöön, suunnittelee ja toteuttaa tapaturmien ehkäisyn interventioita ja luo malleja hyvistä tapaturmien ehkäisykäytännöistä. START-keskuksessa työskentelee kolme työntekijää, jotka toteuttavat useita tapaturmien ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä. Amis-TAPE-hanketta varten palkattiin aluksi projektiassistentti ajalle ja lähtien projektityöntekijä/-kouluttaja, jotka työskentelivät START-keskuksessa. START-keskus toimi hankkeen operatiivisena johtajana. Kaikki keskuksen työntekijät olivat mukana hankkeessa. START-keskus suunnitteli hankkeen tavoitteet ja tehtävät, laati rahoitushakemuksen ja loppuraportit sekä huolehti hankkeen toteutuksesta kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) Hanke toteutettiin Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) kanssa, joka on monialainen ammattioppilaitos Kouvolassa. Seitsemässä toimipisteessä opiskelee yhteensä noin 2400 opiskelijaa ja näyttöperusteisessa koulutuksessa 500 opiskelijaa. Opintoaloja ovat kulttuuri, tekniikka ja liikenne, luonnonvara- ja ympäristöala, luonnontieteiden ala, mat- 7 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

14 kailu-, ravitsemis-, ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketa- louden ja hallinnonala, joilla on mahdollista opiskella kolmeakymmentä eri tutkintoalaa. Hankkeen työryhmään kuului START-keskuksen lisäksi ammattiopiston henkilökuntaa; eri alojen koulutuspäälliköt ja opettajaedustajat tulivat mukaan sitä mukaa, kun hanke levittäytyi eri aloille. Rehtori ja apulaisrehtori olivat mukana koko hankkeen ajan. Lisäksi työryhmässä oli mukana osan ajasta KSAO:n laatupäällikkö ja tiedottaja Muut yhteistyökumppanit Amis-TAPE-hankkella oli monia yhteistyökumppaneita. START-keskuksen ja KSAO:n henkilökunnan lisäksi työryhmään kuului koulutustoimenjohtaja sekä hankkeen vastuuhenkilönä toiminut ylilääkäri. Mukana oli myös ohjelmistoyrityksen työntekijä, joka vastasi Amis-TAPE-hankkeessa kehitetyn ohjelman teknisestä toteutuksesta. Hanke oli tiiviisti yhteistyössä Kouvolan kaupungin Safe Community eli Turvallinen kunta -työn kanssa. Nuorten tapaturmia käsittelevän seminaarin toteutuksessa yhteistyötä tehtiin eri aloilla työskentelevien nuorten asiantuntijoiden kanssa. Mukana oli myös nuorten edustajien puheenvuoro. Opiskelijoille suunnattujen infotilaisuuksien toteutuksessa yhteistyökumppaneita olivat Sito Kuopio Oy, poliisi, Liikenneturva ja Kuusankosken teatteri. Työturvallisuuskoulutuksissa yhteistyötä tehtiin Kouvolan kaupungin työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön kanssa. Työturvallisuuskoulutuksissa kouluttajina olivat nostotyökouluttaja, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikkö ja turvallisuuskoulutukseen erikoistunut kasvatustieteiden tohtori. Lisäksi Start-keskus teki yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. 4.2 Rahoitus Hankkeelle haettiin rahoitusta vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahasta eli TE-määrärahasta. Hankehakemuksissa määriteltiin yhden hankevuoden sekä koko hankkeen keston toimenpiteet ja tavoitteet. Hanke sai rahoitusta eli kolmen vuoden ajan yhteensä euroa. Saadun rahoituksen määrä vastasi hyvin rahoituksen tarvetta. 8 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

15 5 TOIMINTATAVAT 5.1 Työryhmän kokoukset Amis-TAPE-hankkeen työryhmä kokoontui yhteensä 19 kertaa. Ennen hankkeen alkua kokoonnuttiin yhden kerran, vuonna vuonna ja vuonna kertaa. Työryhmän kokouksiin osallistui START-keskuksen henkilökunnan ja Amis-TAPEhankkeen projektityöntekijän lisäksi KSAO:n johdon henkilökuntaa sekä eri koulutusalojen koulutuspäälliköt ja opettajaedustajat. Työryhmän jäsenien lukumäärä kasvoi hankevuosien aikana, sillä eri koulutusalojen edustajat tulivat sitä mukaa mukaan kuin TAPE-ohjelmaa alettiin käyttää eri aloilla. Lisäksi työryhmän kokouksiin osallistuivat muut työryhmän jäsenet eli koulutustoimenjohtaja, johtava ylilääkäri ja ohjelmistoyrityksen edustaja. Hankkeen alkaessa työryhmän koko oli 6 henkilöä, hankkeen päättyessä 26. Kokouksissa käsiteltiin hankkeen ajankohtaisia tapahtumia, esimerkiksi sovittiin koulutusten ajankohdista ja sisällöistä. Lisäksi kokouksissa suunniteltiin TAPE-ohjelman sisältöä ja seurattiin TAPE-ohjelmaan jo kirjattuja tapaturmia. Myös hankkeen vuosittaiset budjetit käytiin läpi kokouksissa. Työryhmien kokouksista laadittiin muistiot, jotka lähetettiin kaikille työryhmän jäsenille TAPE-ohjelman kehittäminen Internetissä toimiva tapaturmien seurantaohjelma TAPE on kehitetty START-keskuksen ja ohjelmistoyritys Amli Oy:n yhteistyönä vuonna 2005, ja se on otettu käyttöön vuonna 2006 sairaaloiden osastohoidossa potilaiden tapaturmien ja vanhusten koti- avo- ja laitoshoidossa asukkaiden tapaturmien seuraamista varten. Vuonna 2006 kehitettiin ja otettiin käyttöön myös Päivähoito-TAPE lasten tapaturmien seuraamiseksi. (Nurmi-Lüthje & Lüthje 2009.) Tämän jälkeen ohjelman pohjalta kehitettiin kouluja varten Koulu-TAPE (Pauna ym. 2012), joka otettiin käyttöön vuonna 2007 alakouluissa, yläkouluissa ja lukioissa. Ammattiopistoon sovelletun TAPE-ohjelman version eli Amis-TAPE-ohjelman kehittäminen alkoi Amis-TAPE-hankkeessa vuonna Ohjelman sisältö luotiin START-keskuksessa ja tekninen toteutus tapahtui Amli Oy:ssä. Amis-TAPE-ohjelman sisällön ja teknisen toteutuksen apuna oli projektiassistentin tekemä pohjatyö. Projektiassistentti kävi tutustumiskäynneillä ammattiopiston opiskelutiloissa sekä tapasi toimialojen edustajia ja ohjelmantoimittajaa. Lopulliset linjaukset ohjelman sisällöstä tehtiin Amis-TAPE-työryhmän kokouksissa. 9 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

16 Ohjelma otettiin hankesuunnitelman mukaan asteittain käyttöön ammattiopistossa. Sisältöön tehtiin muutoksia eri alojen toiveiden mukaisesti sekä eri alat koulutettiin käyttämään ohjelmaa. Vuonna 2010 Amis-TAPE-hanke aloitettiin luonnonvara- ja ympäristöalan sekä kulttuurialan kanssa, jotka alkoivat ensimmäisinä käyttää ohjelmaa. Vuonna 2011 tekniikan alat sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala ja vuonna 2012 sosiaali- ja terveysala ja liiketalousala ala liittyivät ohjelman käyttäjiksi. Amis-TAPE-ohjelma toimii internetissä, ja ammattiopiston henkilökunta pääsee kirjautumaan ohjelmaan koulutusalakohtaisilla tunnuksilla. Ohjelma koostuu tapaturmien kirjaamiseen tarkoitetusta lomakkeesta sekä raportointiosioista. Suurin osa lomakkeen kysymyksistä on strukturoituja, jotta lomake olisi mahdollisimman nopea ja helppo täyttää. Jos kirjaushetkellä tapaturmasta ei ole saatavilla kaikkia tietoja, lomakkeen voi jättää kesken, ja sitä voi palata täydentämään myöhemmin. Lomakkeen voi tulostaa myös paperille, ja paperilomakkeita voi jakaa yksiköihin, joissa sähköinen tallennus ei ole välittömästi mahdollista. Paperilomakkeelta tiedot voi viedä myöhemmin ohjelmaan. Kun sähköinen lomake on täytetty valmiiksi, se tallennetaan, jolloin tiedot kirjautuvat heti myös raportointiosioon. Raportointiosiosta kirjattuja tapaturmia voi tarkastella yksittäisinä tapaturmaraportteina sekä kokonaiskuvan antavina kuvioina eri muuttujien mukaan Ammattiopiston toiveesta koulutusalat voivat tarkastella omien tapaturmien lisäksi myös muiden alojen tapaturmia. (Ks. lisää TAPE-ohjelma.) 5.3 Opettajien koulutukset TAPE-ohjelman käyttökoulutukset Yksi hankkeen tärkeimmistä toimista oli kouluttaa henkilökunta, tässä tapauksessa lähinnä opettajat, käyttämään TAPE-ohjelmaa. Koulutusten tarkoituksena oli myös motivoida opettajat ohjelman säännölliseen käyttöön ja vastata heitä askarruttaviin kysymyksiin. Kouluttajina toimivat projektiassistentti/-kouluttaja sekä ohjelmistoyrityksen työntekijä yhdessä. Projektityöntekijän tehtävänä oli kertoa ohjelman sisällöstä ja hyödyistä sekä motivoida ohjelman käyttöön. Ohjelmistoyrityksen työntekijä kertoi teknisestä toteutuksesta ja vastasi teknisiin kysymyksiin. Koulutukset pidettiin yhden koulutuspäällikön vastuualueella kerrallaan. Koulutuksen aluksi projektityöntekijä alusti tilaisuutta kertomalla hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Sen jälkeen opettajille havainnollistettiin TAPE-ohjelman käyttöä kirjaamalla yhdessä muutama esimerkkitapaturma ohjel- 10 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

17 maan. Esimerkkitapaturmat muokattiin soveltuviksi kullekin alalle, jotta koulutuksen seuraaminen olisi mahdollisimman helppoa. Jokaiselle alalle järjestettiin yksi perusteellinen koulutus. Sen lisäksi pidettiin muistutuskoulutuksia tarpeen mukaan Työturvallisuuskoulutukset Vuonna 2012 opettajille järjestettiin kaksi työturvallisuuskoulutusta. Opettajien koulutustarvetta selvitettiin yhdessä Amis-TAPE-työryhmän, Kouvolan kaupungin työturvallisuuspäällikön ja sivistystoimen työsuojeluvastaavan kanssa. Lopullisten koulutusten sisältö käsiteltiin ja päätettiin työryhmän kokouksissa. Toinen koulutuksista järjestettiin tilaisuutena, joka oli mahdollista sisällyttää opettajien virkaehtosopimukseen kuuluviin pakollisiin koulutuspäiviin. Ensimmäisen koulutuksen aiheena oli nostotyö ja korkealla tehtävä työ, jonka koulutukselle ammattiopistossa koettiin olevan suuri tarve. Aihealueen koulutus ei koskenut kaikkia aloja, vaan se keskittyi tapaturma-altteimmille tekniikan aloille, joissa käytetään nostolaitteita tai tehdään töitä korkealla. Opettajille järjestettiin keväällä 2012 puolen päivän koulutus, jossa käsiteltiin tiiviisti aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä sekä joitakin esimerkkitapauksia työssä sattuneista tapaturmista. Kouluttajana toimi aihealueeseen perehtynyt insinööri. Koulutukseen osallistui 23 opettajaa. Tilaisuudesta kerättiin palaute, jonka mukaan opettajat kokivat koulutuksen tarpeelliseksi, tosin puolen päivänä koulutus jäi heidän mielestään riittämättömäksi aihealueen laajuuden vuoksi. Sisällöltään koulutus vastasi heidän tarpeitaan, mutta opettajat olisivat toivoneet vielä enemmän käytännön esimerkkejä. Vastaavalle koulutukselle lienee ammattiopistossa jatkossakin tarve. Toisen koulutuksen sisältö suunniteltiin niin, että siitä olisi kaikkien alojen opettajille hyötyä. Koulutuksessa haluttiin nimenomaan korostaa pedagogista näkökulmaa eli sitä, miten koulutuksessa opetellut asiat voisi hyödyntää osana opetusta. Koulutus järjestettiin syksyllä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikkö esitteli nuorten työtapaturmatilastoja ja tapauksia tilastojen takana. Kouvolan kaupungin työsuojeluvaltuutettu piti puheenvuoron työhyvinvoinnin tärkeydestä työtapatumien ehkäisyssä. Lopuksi kasvatustieteiden tohtori Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksesta (THL) piti ensin luennon kouluturvallisuudesta ja tapaturmien ehkäisystä. Hänen toisen luentonsa aiheena oli rakennusalan muuttuneet turvallisuusmääräykset. Toisen luennon aikana osallistujat jaettiin kahtia, ja muut kuin rakennusalan edustajat saivat tutustua turvallisuusaiheisiin materiaaleihin. Lopuksi kouluttaja vei osallistujat turvallisuuskävelylle ammattiopiston tiloihin. Turvallisuuskävelyllä kiinnitettiin huomioita tilojen turvallisuusseikkoihin kuten työkoneiden kuntoon ja esimerkiksi varauloskäynteihin. Tilaisuuteen 11 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

18 osallistui 52 henkilöä. Koulutuksesta kerättiin palaute, jonka mukaan koulutusta pidettiin ajankohtaisena ja hyödyllisenä, ja vastaavalle koulutukselle koettiin olevan jatkossakin tarvetta. Koulutuksesta alkoi turvallisuusyhteistyö ammattiopiston ja kouluttajan välillä Kysely TAPE-ohjelman käytöstä KSAO:n henkilökunnalle tehtiin Webropol-kysely keväällä Kyselyn tavoitteena oli selvittää opettajien näkemyksiä Amis-TAPE-ohjelmasta, ja antaa mahdollisuus antaa palautetta. Kyselyn tulokset antoivat kuvan siitä, kuinka paljon opettajat tiesivät Amis-TAPE-ohjelmasta, kuinka paljon he olivat sitä käyttäneet ja miten he arvioivat ohjelmaa ja sen käytettävyyttä keväällä Kyselyyn vastasi 54 henkilöä, joka on noin neljäsosa mahdollisista vastaajista. Vastaajista suurin osa oli opettajia. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat saaneet tiedon ohjelman käyttöönotosta esimieheltään ja suurin osa oli ollut Amis-TAPE -koulutustilaisuudessa. Yli puolet ei ollut kuitenkaan vielä käyttänyt TAPE-ohjelmaa. Suurimmalle osalle oli selvää, millaisissa tilanteissa TAPE-ohjelmaa käytetään, sen sijaan suuri osa oli epätietoisia, keneltä ohjelman käytöstä voi kysyä neuvoa, varsinkin hankeen päättymisen jälkeen. Varsinainen ohjelma ja ohjelman raportointiosuus (sisältö, käytettävyys, ulkonäkö) saivat keskimäärin arvosanan 3 (asteikolla 1=huono 4=kiitettävä). Avoimissa kommenteissa toivottiin mm. että Amis-TAPE:sta muistutettaisiin useammin, ettei se pääsisi unohtumaan. Tuloksia hyödynnettiin hankkeen loppuvuoden toiminnassa ja Amis-TAPE-ohjelman kehittämisessä. 5.4 Opiskelijoiden infotilaisuudet ja muu osallistaminen Infotilaisuudet Hankkeessa pyrittiin lisäämään myös opiskelijoiden tietoisuutta tapaturmista ja niiden ehkäisystä järjestämällä infotilaisuuksia, jotka keskittyivät lähinnä vapaa-ajan tapaturmiin. Opiskelijoille suunnattuja Amis-TAPE-infotilaisuuksia järjestettiin hankevuosien aikana kaikille koulutusaloille. Yhteensä tilaisuuksia järjestettiin neljä.: kaksi vuonna 2011 ja kaksi vuonna Infotilaisuudet avattiin kertomalla Amis-TAPE-hankkeesta. Muita esiintyjiä olivat poliisi, liikenneturvan edustaja ja vanhempi konsultti Sito Kuopio Oy:stä, jotka kertoivat nuorten tapaturmista omasta näkökulmastaan. Osassa Amis-TAPE-infoista esiintyi myös 12 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

19 Kuusankosken nuorisoteatteri. Teatterin nuoret esittivät tapaturma-aiheisen esityksen, johon myös yleisö pääsi osallistumaan. Draaman keinoin nuoret saivat itse pohtia tapaturmien ehkäisyä. Opiskelijoiden antama palaute infotilaisuuksista oli pääasiassa positiivista. Erityisesti poliisin ja teatterin esitykset nuoret kokivat mielekkäinä Tapaturmakysely KSAO:n opiskelijoilta ja opettajilta kerättiin tietoa tapaturmista ja niiden ehkäisystä Webropol-kyselyn avulla keväällä Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa opiskelijoilta heille kouluaikana ja vapaa-ajalla sattuneista tapaturmista ja niiden aiheuttamista vammoista. Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa myös näkemyksiä siitä, kuinka tapaturmat olisi voitu ehkäistä. Kyselystä saatua tietoa hyödynnettiin Amis-TAPE-hankkeessa järjestettävän koulutuksen sisällön suunnittelussa sekä TAPE-ohjelman kehittämisessä. Keväällä 2011 osa oppilaitoksen opiskelijoista oli työharjoittelussa, joten mahdollisia vastaajia, opettajat mukaan lukien, oli n Kyselyyn vastasi yhteensä 606 henkeä kaikilta aloilta. Arvioitu vastausprosentti oli lähes puolet (47 %). Opettajia vastanneista oli 19 (3 %). Opettajien vastaukset käsiteltiin yhdessä opiskelijoiden vastausten kanssa. Kyselyn mukaan yli joka seitsemännelle oli sattunut koulutapaturma viimeisen vuoden aikana, ja kolme neljästä koulutapaturmasta oli sattunut työtunnilla. Vapaa-ajan tapaturma oli viimeisen vuoden aikana sattunut lähes joka toiselle. Koulutapaturmat olivat tyypillisesti viiltoja tai palotapaturmia, vapaa-ajan tapaturmat kaatumisia tai kolareita. Koulutapaturmasta syntyneet vammat olivat yleisimmin palovammoja tai haavoja. Vapaa-ajan tapaturmien vammat olivat tyypillisesti mustelmia, ruhjeita ja haavoja. Koulutapaturmista yli neljännes ja vapaa-ajan tapaturmista yli viidennes oli toisen henkilön tahattomasti tai tahallisesti aiheuttama. Merkittävää on, että tahallisten tapaturmien kohteena oli aina poika, ja poikien tahallisesti aiheutettuja tapaturmia oli koulussa suhteellisesti enemmän kuin vapaa-ajalla. Tahattomasti aiheutettuja tapaturmia oli erityisesti tyttöjen koulutapaturmissa, joita oli yli puolet enemmän verrattuna tyttöjen tahattomasti aiheutettuihin vapaa-ajan tapaturmiin. Nuorten mielestä yli puolet kaikista tapaturmista olisi ollut mahdollista ehkäistä. Tytöt olivat tapaturmien ehkäisyn suhteen jonkin verran optimistisempia kuin pojat. Keinoiksi tapaturmien ehkäisyyn nuoret nimesivät erityisesti huolellisuuden ja varovaisuuden sekä koulutapaturmissa turvavälineiden käytön ja vapaa-ajan tapaturmissa päihteettömyyden. 13 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

20 Kyselystä tehtiin raportti Sellasta sattuu. Eka näkee punasta ja sit onki jo tapahtunu hirveitä. Kouvolan seudun ammattiopiston tapaturmakyselyn tuloksia 2011 (Toim. Karjalainen 2012). Raporttia painatettiin paperiseksi versioksi, sekä se julkaistiin Amis-TAPE-hankkeen nettisivuilla Julistekampanja Amis-TAPE-hankkeen kolmantena vuotena 2012 nuorille haluttiin markkinoida tapaturmien ehkäisyä ja Amis-TAPE-hanketta. Kouvolan kaupunki tarjoaa mahdollisuuden vuokrata katutaulupaikkoja, joita vuokrattiin marraskuussa 2012 Amis-TAPE-hanketta varten. Katutaulun julisteeseen haluttiin nimenomaan nuorten näkökulma esille, joten ammattiopiston opiskelijoita pyydettiin osallistumaan julisteen suunnitteluun kykyjensä mukaan. Ammattiopiston ammattistartti-ryhmä eli ohjaavan ja valmentavan koulutuksen ryhmä lähti innolla mukaan julisteen suunnitteluun. Nuoret valokuvasivat ja ideoivat iskulauseita opettajan avustuksella. Lopullinen juliste muokattiin valmiiksi mainostoimistossa (ks. Liite 2). 5.5 Viestintä ja markkinointi Sisäinen viestintä START-keskuksen ja KSAO:n välisen tiedonkulun kannalta tärkeimpiä tilaisuuksia olivat työryhmien kokoukset, joissa oli mahdollisuus monipuoliseen ajatustenvaihtoon. Jokaisesta kokouksesta laadittiin muistio, joka lähetettiin kaikille osallistujille. Lisäksi opettajille järjestetyt koulutukset olivat tärkeitä, sillä niissä opettajilla oli mahdollisuus saada vastauksia käytännön kysymyksiin. Amis-TAPE-hankkeelle suunniteltiin oma logo, jota käytettiin kaikessa hankkeen materiaalissa. Opettajille jaettiin koulutuksissa Amis-TAPE-hankkeen postereita sekä hankkeen markkinointia varten teetettyjä kyniä ja kangaskasseja. Opiskelijoita varten tehtiin juliste (ks. Liite 1), joka oli esillä ammattiopiston ilmoitustauluilla. Julisteen tarkoituksena oli lisätä opiskelijoiden tietoisuutta hankkeesta. Opiskelijoiden koteihin laadittiin tiedote, jossa kerrottiin hankkeen tavoitteista ja sisällöstä. Koulutuksissa näytettiin Amis-TAPE-videota, johon oli tiivistetty hankkeen sisältö. Lisäksi Amis-TAPE-hankkeen internet-sivuilta saattoi hakea tietoa. 14 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

21 5.5.2 Ulkoinen viestintä Amis-TAPE-hankkeen ulkoinen viestintä muodostui suurimmaksi osaksi erilaisista vuorovaikutteisista tapahtumista. Hanketta edustettiin hankkeen sisältöä sivuavissa tapahtumissa. Lisäksi järjestettiin itse yleisötapahtumia. Amis-TAPE-hankeelle tehtiin ensimmäisenä hankevuotena posteri, jolla osallistuttiin posterinäyttelyihin. Posteri uusittiin vuonna 2011 ja siitä tehtiin myös jaettavaksi tarkoitettuja esitteitä. Hankkeelle teetettiin myös englanninkielinen posteri kansainvälisiä tapahtumia varten. Amis-TAPE-hankkeella oli vuodesta 2010 lähtien julkiset internet-sivut START-keskuksen sivujen alla. Vuonna 2012 STARTkeskuksen, ja samalla Amis-TAPE-hankkeen, internet-sivut siirtyivät Kouvolan kaupungin sivujen alle. Tämä mahdollisti sivujen uusimisen ja käytettävyyden parantamisen. Start-keskuksen ja Kouvolan kaupungin yhteistyönä järjestettiin kaksipäiväinen Nuorten hätähuutoseminaari syksyllä Seminaari oli tarkoitettu nuorten parissa toimiville ammattilaisille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Myös muiden asiasta kiinnostuneiden oli mahdollista osallistua seminaariin. Seminaarissa käsiteltiin nuorten tapaturmia, väkivaltaa ja itsetuhoisuutta sekä niiden yhteyttä nuorten kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi etsittiin vastauksia nuorten hätähuutoon: Miten palvelujärjestelmä vastaa haasteeseen? Vastaajina oli nuorten palveluista vastaavia viranhaltijoita, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Puheenjohtajana toimi Nuorten hyvin- ja pahoinvointikonsensuskokouksen puheenjohtaja. Osallistujia oli kahden päivän aikana noin 200. Osallistujilta kerättiin palaute, joka oli positiivista. Lisäksi osallistujilta saatiin tapaturmien ehkäisyyn liittyviä ajatuksia, joita voitiin hyödyntää hankkeen suunnittelussa. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti hanketta markkinoitiin myös muihin lähialueen ammattiopistoihin lähettämällä ammattiopistojen johdolle tiedustelu mahdollisuudesta tulla esittelemään hanketta. Hanketta käytiin esittelemässä paikan päällä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle. Lisäksi ammattiin opiskelevien Alpo.fi -hyvinvointiportaalin ylläpitäjille tiedotettiin hankkeesta, ja he kertoivat tulevansa mahdollisuuksien mukaan käymään Kouvolassa tutustumassa TAPE-ohjelmaan. Lisäksi Opetushallitukselle lähetettiin tieto hankkeesta. Kouvolan alueen opettajille hanketta markkinoitiin opettajien veso-päivänä KOUahead-messuilla. Hanke oli esillä myös TE-seminaarien posterinäyttelyissä sekä TerveSos-messuilla, jossa osallistuttiin myös posterinäyttelyyn. Lisäksi hanketta esiteltiin Ruotissa Falunissa järjestetyssä Safe Community -tapahtumassa. Amis-TAPE-hanke oli esillä myös Kouvolassa syksyllä 2011 yleisötapahtumana järjestetyssä EU-päivässä. 15 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

22 6 TOIMINNAN ETENEMINEN Amis-TAPE-hankkeen toiminta alkoi varsinaisesti jo vuoden 2009 loppupuolella, jolloin vielä odotettiin hankkeen rahoituspäätöstä. Tuolloin Start-keskus esitteli TAPE-ohjelman mahdollisuuksia koulutustoimenjohtajalle sekä KSAO:n apulaisrehtorille ja koulutuspäällikölle. Rahoitus varmistui vuoden 2010 alussa, jolloin hanke käynnistyi virallisesti. 6.1 Ensimmäinen hankevuosi 2010 Ensimmäisenä hankevuotena yhteistyö aloitettiin suunnitelman mukaisesti ammattiopiston kahden koulutusalan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä kulttuurialan kanssa. Alojen koulutuspäälliköt ja opettajaedustajat osallistuivat työryhmän kokouksiin, joissa suunniteltiin TAPE-ohjelman sisältöä sopivaksi ammattiopistoille. Amis- TAPE-ohjelman sisällön suunnittelussa käytettiin hyödyksi opettajien asiantuntemusta. Lisäksi hankkeelle palkattiin kesäkuusta 2010 lähtien projektiassistentti, joka tunsi ammattioppilaitosympäristön. Projektiassistentti kävi tutustumassa koulutusalojen opetusympäristöihin yhdessä KSAO:n henkilökunnan kanssa. Kahdelle koulutusalalle annettiin tunnukset TAPE-ohjelman kokeiluversioon, jonka avulla ohjelman käyttöä pystyi harjoittelemaan. Amis-TAPE-ohjelman ensimmäinen versio valmistui syksyllä 2010, jolloin luonnonvara- ja ympäristöala sekä kulttuuriala ottivat ohjelman käyttöön. Ohjelman käytettävyydestä saatiin heti positiivista palautetta: ohjelman käyttö oli helppoa ja kätevää. Tapaturmien seurantaohjelman lisäksi ensimmäisen vuoden aikana oli myös tärkeää aloittaa suunnitelmallinen motivointi ohjelman käyttöön ja tapaturmien ehkäisyyn. Työryhmässä mukana olevien opettajien motivointi alkoi jo työryhmän kokouksissa ja tutustumiskäynneillä. Oli kuitenkin tärkeää, että kaikki opettajat tulivat tietoisiksi tapaturmista, jolloin myös niiden seuraamisen tärkeys tiedostettaisiin. Ensimmäinen ohjelman käyttökoulutus opettajille järjestettiin syksyllä Tässä vaiheessa hanketta tieto opiskelijoille kulki opettajien kautta. Ensimmäisiä opiskelijoiden infotilaisuuksia alettiin kuitenkin jo suunnitella ensimmäisen vuoden aikana. Myös hankkeen alueellinen ja kansallinen markkinointi aloitettiin ensimmäisenä hankevuotena. Amis-TAPE-hankkeelle luotiin START-keskuksen sivujen alle kaikille avoimet verkkosivut, joilla oli mahdollista tutustua hankkeen tavoitteisiin ja toimintaan. Lisäksi Kouvolassa järjestetiin Nuorten Hätähuutoseminaari (ks. luku 5.5.2). Amis-TAPEhankkeelle luotiin myös posteri, joka oli esillä samana vuonna Tampereen yliopistossa järjestetyillä Kouluterveyspäivillä. Ensimmäisen vuoden markkinointi oli onnistunutta. 16 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

23 Hätähuutoseminaariin saatiin runsaasti osallistujia, ja osallistujien antama palaute oli positiivista. Lisäksi osallistujilta saatiin ideoita nuorten riskikäyttäytymisen tunnistamiseen. 6.2 Toinen hankevuosi 2011 Toisena hankevuotena TAPE-ohjelman kehittämistä jatkettiin. Mukaan tulivat kaksi koulutusalaa lisää, tekniikan ja liikenteen ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Näiden alojen koulutuspäälliköt ja opettajaedustajat osallistuivat työryhmän kokouksiin, jolloin saatiin tietoa kyseisten alojen tapaturmariskeistä. Lisäksi toisena vuotena työryhmään pyydettiin mukaan KSAO:n tiedottaja, jotta tieto hankkeesta leviäisi tehokkaasti ammattiopiston sisällä, sekä laatupäällikkö, joka alkoi laatia yhdessä ammattiopiston johdon kanssa tapaturmien seuraamiselle prosessikuvausta. Syksyllä 2011 hankkeen projektiassistentti päätti työnsä, ja hankkeessa aloitti projektityöntekijä/kouluttaja. TAPE-ohjelman sisältöä muokattiin sopivaksi mukaan tulleille koulutusaloille. Alojen opettajille järjestettiin myös ohjelman käyttökoulutukset. Lisäksi jo mukana oleville aloille järjestettiin tarpeen mukaan muistutuskoulutuksia. Toisena vuotena valmistui Amis-TAPE-video, jota käytettiin koulutusten tukena. Video tallennettiin myös KSAO:n intraan, josta se oli vapaasti opettajien hyödynnettävissä. Intraan lisättiin myös suora linkki TAPE-ohjelmaan sekä tietoa hankkeesta. Tämä oli tärkeä muutos, sillä ammattiopiston opettajat käyttivät intraa muihinkin toimintoihin, ja näin TAPE-ohjelma oli saatavilla tutusta paikasta. Ohjelman käytettävyyttä helpotettiin myös vaihtamalla kaikille yhteinen salasana, joka olisi helppo muistaa. Toisena vuotena myös KSAO:n ulkoisille internet-sivuille lisättiin tietoa Amis-TAPE-hankeesta. Opiskelijoiden ja opettajien tapaturmatietoisuutta ja motivaatiota tapaturmien ehkäisyyn lisättiin järjestämällä Amis-TAPE-infotilaisuuksia (ks. luku 5.4.1). Infotilaisuuksien ohjelma onnistui hyvin; mukaan saatiin monipuolisesti näkökulmia vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn. Lisäksi nuoret pääsivät itsekin osallisiksi ohjelmaan nuorisoteatterin vuorovaikutteisen näytelmän avulla. Palaute tilaisuuksista oli positiivista. Osallistujia infotilaisuuksiin olisi tosin toivottu enemmänkin. Haasteena osallistujien tavoittamisessa oli toisena vuotena mukaan tulleiden alojen suuri koko, jolloin tieto ei kulkenut yhtä sujuvasti kuin pienemmillä aloilla. Tämä on seikka, jonka huomioiminen olisi vastaisuudessa tärkeää. Opiskelijoiden ja myös heidän vanhempiensa tietoisuutta hankkeesta ja tapaturmien seuraamisesta lisättiin laatimalla tiedotteita vanhempainiltoihin. Tapaturmatietoisuuden lisäämiseksi sekä toisaalta hankkeelle tärkeän tiedon keräämiseksi toteutettiin tapaturmakysely (ks. luku 5.4.2), johon saatiin vastauk- 17 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

24 sia ammattiopiston kaikkien alojen opiskelijoilta ja opettajilta. Syksyllä projektityöntekijä analysoi kyselyn tulokset ja alkoi kirjoittaa niiden pohjalta raporttia. Kansallisesti Amis-TAPE oli esillä Kouvolassa järjestetyssä EU-päivässä, joka oli kaikille tarkoitettu yleisötilaisuus, sekä ammattilaisille suunnatussa THL:n Tehoa terveyden edistämiseen -seminaarissa. Lisäksi hanketta esiteltiin Ruotsissa Falunissa järjestetyssä Safe Community -tapahtumassa. 6.3 Kolmas hankevuosi 2012 Kolmantena vuotena hankkeeseen tulivat mukaan myös sosiaali- ja terveysala sekä liiketalousala, joiden koulutuspäälliköt ja opettajaedustajat alkoivat osallistua työryhmän kokouksiin. Mukaan tulleille koulutusaloille järjestettiin samanlaiset TAPE-ohjelman käyttökoulutukset kuin muillekin aloille edellisinä vuosina. Lisäksi jo mukana oleville aloille järjestettiin ohjelman käytön muistutustilaisuuksia tarpeen mukaan. Edellisenä vuotena järjestetyt Amis-TAPE-infotilaisuudet saivat jatkoa, ja myös sosiaali- ja terveysalalle sekä liiketalousalalle järjestettiin infotilaisuudet. Sosiaali- ja terveysalan suuren opiskelijamäärän vuoksi osallistujat rajattiin 1. vuosikurssiin. Erityisesti kolmantena vuotena keskityttiin hankkeessa kehitetyn ohjelman ja sen taustaajatusten juurruttamiseen. TAPE-ohjelmaa pyrittiin kehittämään mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi eri aloille, ja ohjelmaan tehtiinkin paljon muokkauksia työryhmässä käydyn keskustelun perusteella. Lisäksi opettajille tehtiin Webropol-kysely, jossa oli mahdollisuus antaa palautetta ohjelmasta. Myös tätä palautetta hyödynnettiin ohjelman kehittämiseen. Ammattiopiston opettajien motivoimiseksi järjestettiin myös kaksi työturvallisuuskoulutusta. Koulutuksia voidaan pitää onnistuneina, sillä niihin osallistui kiitettävä määrä opettajia ja niistä saatu palaute oli positiivista. Lisäksi KSAO loi kontakteja turvallisuusalan kouluttajiin, ja toisaalta myös kouluttajat saivat tiedon Amis-TAPE-hankkeesta. Koulutusten palautteesta kävi ilmi, että ammattiopistossa on suuri tarve vastaavien koulutusten järjestämiselle. Opettajat kaipaavat ajankohtaista tietoa työturvallisuusmääräyksistä ja toisaalta myös käytännön vinkkejä opetukseen. Tämä on hyvä huomioida jatkossakin. Juurruttamiseen kuului myös Amis-TAPE-hankkeesta tiedottaminen kansallisesti. Amis-TAPE-hankeesta lähetettiin tietoa niin opetushallitukselle kuin lähialueen ammattiopistoillekin. Hanketta käytiin esittelemässä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle paikan päällä. KSAO osallistui TAPE-hankkeen kanssa ammattiopistojen laatupalkintokilpailuun, jossa KSAO sijoittui kuuden parhaan ammattiopiston joukkoon. Samalla TAPE-ohjelma tuli muiden ammattiopistojen tietoon. Lisäksi Amis-TAPE oli esillä Kou- 18 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

25 volassa järjestettyjen KOUahead-messujen opettajien veso-päivässä. Veso-päivään osallistui opettajia koko Kouvolan alueelta. Amis-TAPE-hanketta esiteltiin myös keväällä THL:n seminaarissa Nuorten työtapaturmat ja työturvallisuuden edistäminen. Syksyllä hankkeen posteri oli esillä THL:n koulutuspäivässä terveyden edistämisen hankkeille. Kolmantena hankevuotena tapaturmakyselyn raportti valmistui ja sitä jaettiin mm. KSAO:lle. Start-keskuksen internet-sivut siirtyivät Kouvolan kaupungin sivujen alle, jolloin myös Amis-TAPE-sivu siirtyi. Samalla hankkeen sivusto uudistettiin; sivulle lisättiin hankkeen tietojen lisäksi myös informaatiota nuorten tapaturmista (ks. Amis-TAPE). Kolmantena vuotena toteutettiin myös nuorille suunnattu katutaulukampanja, johon ammattiopiston nuoret pääsivät itse suunnittelemaan julisteen. Tämä osoittautui hyväksi toimintatavaksi, sillä nuoret lähtivät innolla mukaan suunnitteluun. Kolmantena vuotena Amis-TAPE-ohjelma siirrettiin KSAO:n hallintaan. Hankkeen päättökokoukseen kutsuttiin paikalle ohjelmistoyrityksen edustajat, ja KSAO aloitti neuvottelut heidän kanssaan. 19 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

26 7 TULOKSET, ARVIOINTI JA KEHITYSEHDOTUKSET Tässä luvussa kootaan yhteen koko hankkeen tulokset sekä arvioidaan tulivatko asetetut tavoitteet saavutettua. Lisäksi esitetään kehitysehdotuksia. Hankkeessa olivat mukana ammattiopiston kaikki alat, joten hanke ei ollut keskittynyt pelkästään muutamaan alaan. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä näin kaikki alat saivat saman koulutuksen ja pääsivät mukaan hankkeen tapahtumiin. Toinen tapa olisi ollut keskittää hanke vain muutamalle alalle, ja luottaa siihen, että näiden alojen kautta tapaturmien tilastointi ja seuranta leviäisi koko ammattiopistoon. Näin olisi ehkä saavutettu syvällisempi tapaturmien tiedostaminen mukana olevilla aloilla, mutta tällöin kaikki alat eivät olisi saaneet samaa informaatiota. Työryhmän kokouksissa olivat mukana ammattiopiston johdon lisäksi opettajaedustajat. Näin pyrittiin osallistamaan opettajat suoraan mukaan ja saamaan hankkeessa kehitetty toiminta välittömästi käytännöksi ammattiopistossa. Työryhmien kokoonpano osoittautui onnistuneeksi hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa, sillä sekä johdon että opettajien mielipiteet olivat tärkeitä kehitettäessä ohjelmaa ja järjestettäessä koulutuksia. Tiedottajan ja laatupäällikön osallistuminen toi lisää näkökulmia työryhmän toimintaan. Tiedottajan osallistuminen ryhmään olisi voinut olla tarpeellista jo hankkeen alusta lähtien, sillä tiedottaja vastaa osaltaan ammattiopiston sisäisestä viestinnästä. Tiedonkulkuun on vastaavissa hankkeissa syytä kiinnittää erityistä huomiota, mikäli hanke toteutetaan oppilaitoksessa, joka on jakautunut useisiin yksiköihin. On tärkeää selvittää oikeat kanavat, jota pitkin tieto kulkee joustavasti. Yhteistyöhankkeissa oppilaitosten kanssa nousee myös mahdollisesti jossain vaiheessa esille opettajien työmäärän lisääntyminen. On totta, että hankkeen alkuvaiheessa uusi toimintamalli saattaa tuntua lisätyöltä. Kuitenkin rutinoituessaan tapaturmien kirjaaminen ei vie paljon aikaa, ja ohjelmaan kertyneet tiedot ovat hyödyksi monissa muissa oppilaitoksen toiminnoissa. Tästä on jo kokemusta muista TAPE-ohjelmaa käyttävistä laitoksista. Ohjelman käyttöön motivoinnissa onkin oleellista auttaa opettajia näkemään kirjaamisen hyödyllisyys pitkällä aikavälillä. Lisäksi on painotettava, että kirjaaminen ei ole itseisarvo, vaan arvokasta on säännöllinen tapaturmatieto jota ohjelmasta saadaan. On tärkeää painottaa, että tietoja kirjataan siksi, jotta opettajat voisivat itse hyödyntää niitä. Hankkeessa järjestettiin työturvallisuutta käsitteleviä koulutuksia, joiden osanottajamäärä oli suhteellisen suuri. Voidaan katsoa, että työturvallisuuskoulutuksissa työturvallisuusa- 20 Amis-TAPE-loppuraportti.indd

27 jattelun vahvistuminen alkoi. Turvallisuusajattelun lisääntymistä todistaa myös myös KSAO:n ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen turvallisuusyhteistyön alkaminen. Samoin opiskelijoiden infotilaisuuksiin ja tapaturmakyselyyn osallistui suuri määrä opiskelijoita, joten voidaan katsoa, että tapaturmatietoisuuden lisääntyminen alkoi myös opiskelijoilla. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli, että ammattiopistossa vahvistuisi työturvallisuusajattelu ja että siellä tunnistettaisiin koulu- ja vapaa-ajan tapaturmariskejä. Ammattiopiston työturvallisuusajattelun voikin sanoa vahvistuneen, sillä sekä opettajat että opiskelijat on osallistettu kolmen vuoden aikana mukaan hankkeeseen. Hankkeen toisena tavoitteena oli, että säännöllisestä tapaturmien tilastoinnista, seurannasta ja ehkäisystä tulee käytäntö ammattiopistossa ja että malli leviää myös muualle Suomeen. Ammattiopistolla onkin nyt valmis väline koulutapaturmien kirjaamiseen. TAPEohjelmaa kehitettiin kaikkien kolmen hankevuoden aikana ja sen tarkoituksenmukaisuutta arvioitiin säännöllisesti työryhmien kokouksissa. Lisäksi ohjelman sisällöstä ja käytettävyydestä kerättiin palautetta nimettömällä Webropol-kyselyllä, ja vastausten perusteella ohjelmaan tehtiin muutoksia. Kaikki ammattiopiston alat koulutettiin käyttämään ohjelmaa. Lisäksi opettajia motivoitiin ohjelman käyttöön. Tapaturmien tilastointi- ja seurantaohjelman käyttö on myös kirjattu ammattiopiston sisäiseen prosessikuvaukseen. Hankkeen päättyessä TAPE-ohjelma on käytössä koko ammattiopistossa ja ohjelmaan oli kirjattu tapaturmia kaikilta aloilta. Säännöllisestä tapaturmien tilastoinnista voi katsoa tulleen käytännön, joskin toisilla aloilla käyttö on aktiivisempaa kuin toisilla. Tähän voi olla useita syitä, ja kokemukset aiemmista TAPE-ohjelmista (Nurmi-Lüthje & Lüthje 2009, Pauna ym.2012) osoittavat, että ohjelman käyttöönotossa on haasteita ja se vie aikaa. Hankkeessa TAPE-ohjelmaa markkinoitiin muihin ammattiopistoihin, ja Etelä- Karjalan ammattiopistossa käytiin myös esittelykäynnillä. Sittemmin kyseinen ammattiopisto on neuvotellut ohjelmistoyrityksen kanssa ohjelman käyttöönotosta. Voidaan siis katsoa, että mallin leviäminen muualle Suomeen on alkanut. Hankkeen kolmantena tavoitteena oli, että tapaturmien määrää ja syitä voidaan seurata ja tapaturmien ehkäisyn toimivuutta voidaan arvioida. Tähän on nyt olemassa edellytykset, sillä TAPE-ohjelmasta näiden tietojen seuraaminen on mahdollista. TAPE-ohjelmaan on alettu kirjata tapaturmatietoja, ja ajan kanssa tämä johtaa tiedon hyödyntämiseen, eli tapaturmien ehkäisyyn. On huomattavaa, että mitä enemmän tapauksia kertyy ohjelmaan, sen luotettavammin voidaan tunnistaa ilmeneviä tapaturmariskitekijöitä, joihin voidaan puuttua. Jotta ohjelma voi toimia optimaalisesti, kirjaamisen tulee olla aktiivista ja kattavaa sekä kirjaamiskynnyksen tulee olla mahdollisimman matala. Ohjel- 21 Amis-TAPE-loppuraportti.indd