Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 202/2010 vp Toisen asteen opiskelijoiden liikunnan lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Kuntotestit suomalaisissa kouluissa ja puolustusvoimissa osoittavat, että nuorten fyysinen kunto on heikentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomalaiset koululaiset ovat myös lihoneet. Nuorten suomalaisten ylipainoisten osuus on viimeisten 30 vuoden aikana kolminkertaistunut, ja nyt 7 18-vuotiaista arvioidaan %:n olevan ylipainoisia tai lihavia. Nuoren Suomen liikuntasuositusten mukaan kouluikäisten 7 18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään tunti jokaisena koulupäivänä. Samaan aikaan on arvioitu, että lapsista jopa 20 % on sellaisia, jotka eivät liiku käytännössä lainkaan. Ainoastaan noin puolet lapsista liikkuu oman terveytensä kannalta riittävästi. Koululiikunnan lisääminen opetusministeriössä suunnitteilla olevan tuntijakouudistuksen yhteydessä on paras tapa edistää lasten liikunnallisuutta. Koulussa tavoitetaan koko ikäluokan lapset ja erityisesti heidät, jotka eivät osallistu vapaa-aikanaan minkäänlaisiin liikunnallisiin harrastuksiin. Liikuntatuntien ohella on huolehdittava, että koulujen pihat houkuttelevat liikkumaan. Liikuntaan kannustavia tekoja ei tule jättää ainoastaan perusopetuksen tasolle, vaan liikuntaharrastuksen jatkumiseen on kannustettava myös toisen asteen opinnoissa. Kun peruskoulussa on tällä hetkellä keskimäärin kaksi 45 minuutin pituista liikuntatuntia viikossa, on toisen asteen oppilaitoksissa liikunnanopetusta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi kolmivuotisen lukion aikana pakollisia liikuntakursseja on ainoastaan kaksi, ammatillisista oppilaitoksista puhumattakaan. Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että myös toisen asteen opinnoissa otetaan huomioon nuorten liikunnan tarpeet. Erityisesti valinnaisuuden lisääminen liikunnallisten kurssien yhteydessä on tärkeää. Yhtä lailla on liikunnasta erityisesti kiinnostuneille nuorille tarjottava mahdollisuus valita liikuntapainotteinen jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Tässä erinomainen keino on liikunnanopetuksen erityistehtävän saaneiden lukioiden määrän kasvattaminen. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien ruotsinkielisten oppilaiden keskuudessa tämä olisi välttämätöntä, sillä heiltä puuttuu mahdollisuus omalla äidinkielellään annettavaan liikuntapainotteiseen lukioopetukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä keinoin hallitus aikoo lisätä nuorten liikunnan opetusta toisella asteella tai muilla tavoin edistää nuorten liikunnallisuutta ja Versio 2.0

2 mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ruotsinkielisen urheilulukion saamiseksi pääkaupunkiseudulle? Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2010 Leena Harkimo /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 202/2010 vp Leena Harkimo /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 202/2010 vp: Millä keinoin hallitus aikoo lisätä nuorten liikunnan opetusta toisella asteella tai muilla tavoin edistää nuorten liikunnallisuutta ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ruotsinkielisen urheilulukion saamiseksi pääkaupunkiseudulle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikunta, terveet elämäntavat ja muu työhyvinvoinnista huolehtiminen ovat osa työelämän edellyttämää osaamista. Ne sisältyvät työelämän osaamisvaatimuksiin perustuviin ammatillisten tutkintojen osaamistavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Ammatillisissa perustutkinnoissa on valtioneuvoston päätöksen (213/1999) mukaan pakollisia liikunnan opintoja 1 opintoviikko ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteisissä opinnoissa). Lisäksi opiskelija voi sisällyttää liikuntaan liittyviä opintoja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaisiksi tutkinnon osiksi 0 4 opintoviikkoa. Liikunnan opintoja voi sisältyä myös vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 opintoviikkoa) ja joissakin perustutkinnoissa ammatillisten tutkinnon osien valinnaisiin tutkinnon osiin. Lisäksi ammatillisten perustutkintojen perusteiden tarkistamisen yhteydessä vuosina on kaikkien ammatillisten perustutkintojen osalta huolehdittu siitä, että liikuntaa sekä muita terveyttä ja työkykyä edistäviä osioita sisältyy pakollisten ja valinnaisten liikunnan ja terveystiedon tutkinnon osien lisäksi monipuolisesti myös ammatillisiin tutkinnon osiin ja niiden ammattitaitovaatimuksiin. Liikuntatunnit muodostavat nuorten liikunnan kivijalan, ja niiden avulla voidaan edistää liikunnallisuutta, mutta esim. fyysisen kestävyyden kehittämisen kannalta riittävää liikuntaa niiden avulla ei voida taata. Tästä syystä ammatillisessa peruskoulutuksessa on otettu syksystä 2008 alkaen vapaaehtoisena käyttöön ammattiosaajan työkykypassi. Ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on osaltaan varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset suoriutuvat hyvää fyysistä kuntoa vaativista työtehtävistä. Tavoitteena on kannustaa koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan ja ammattiin opiskelevia valitsemaan valinnaisia liikunnan opintoja ja muita toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja osaksi tutkintoaan. Lisäksi tavoitteena on motivoida opiskelijaa säännölliseen ja omaehtoiseen toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen myös vapaa-ajalla. Ammattiosaajan työkykypassin on ottanut käyttöön noin 40 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Ammattiosaajan työkykypassin käyttöönottoa on edistetty ja tuettu ammattiosaajan hyvinvointiportaalin, tiedotuksen, opettajien koulutuksen, liikuntatutorien koulutuksen ja koulutuksen järjestäjille suunnatun tukimäärärahan avulla. Tiedotuksessa sekä opettajien ja liikuntatutorien koulutuksessa opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteistyökumppanina on Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry, jolle opetusministeriö on osoittanut rahoitusta tiedotus-, koulutus- ja koordinointityöhön. Koulutuksen järjestäjille suunnattua tukimäärärahaa ovat voineet ja voivat edelleen hakea ne koulutuksen järjestäjät, jotka ottavat ammattiosaajan työkykypassin käyttöön. 3

4 Ministerin vastaus Ammattiosaajan työkykypassin ja sitä tukevan ALPO.fi-hyvinvointiportaalin kehittämistyötä jatketaan edelleen saatujen kokemusten ja käyttäjiltä systemaattisesti kootun palautteen pohjalta. Lisäksi kannustetaan koulutuksen järjestäjiä ottamaan työkykypassi käyttöön tiedotuksen, hyvien käytäntöjen levittämisen ja tukirahoituksen avulla. Liikunnan ja terveiden elämäntapojen edistäminen otetaan huomioon myös osana opiskelijahuollon kehittämistä. Lukiossa on valtioneuvoston asetuksen (955/2002) mukaisesti kaksi pakollista ja kolme valtakunnallista syventävää kurssia. Lisäksi liikuntaa voidaan tarjota opiskelijoille koulukohtaisina syventävinä opintoina niiden lisäksi. Pakolliset liikunnan kurssit olivat aikaisemmin mahdollista opiskella heti ensimmäisen vuoden syksyllä. Asetuksen muutoksella 2007 liikunnan opetusta hajautettiin siten, että opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle. Tällä hetkellä maassa toimii 13 erityisen koulutustehtävän omaavaa urheilulukiota ja 29 urheilupainotteista lukiota, joten urheilupainotteisen opetuksen tarjontaa on pidettävä suhteellisen kattavana. Pääkaupunkiseudulla Brandö gymnasium toimii ruotsinkielisenä urheilupainotteisena kouluna. Erityisen koulutustehtävän myöntämisen lähtökohtana on valtakunnallisesti ja alueellisesti arvioitava erityinen koulutustarve kyseiseen koulutukseen. Valtioneuvoston asetus (955/2002) lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta mahdollistaa varsin laajan opetuksellisen painotuksen myös urheiluun. Siten koulutuksen järjestäjän on mahdollista toteuttaa varsin pitkälle urheilun painottamiseen opetuksessa liittyvät erityistarpeet ilman erityistä koulutustehtävää, jolloin ei synny erityistä koulutustarvetta. Usein merkittävää lisäarvoa erityisestä koulutustehtävästä koetaan saatavan sen antamasta statuksesta. Status ei kuitenkaan ole luvan myöntämiskriteeri. Opetusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Työryhmä pohtii muun muassa lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita ja yleissivistystä muuttavassa maailmassa. Liikunnan opinnot ovat perinteisesti kuuluneet oleellisena osana tähän yleissivistykseen. Lisäksi työryhmän tulee pohtia työssään muun muassa erityisen koulutustehtävän asemaa, minkä vuoksi opetusministeriö ei pidä perusteltuna erityisten koulutustehtävien lisäämistä tässä vaiheessa. Työryhmä saa työnsä päätökseen lokakuussa Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 4

5 Ministerns svar KK 202/2010 vp Leena Harkimo /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 202/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Harkimo /saml: Med vilka medel ämnar regeringen öka gymnastikundervisningen på andra stadiet eller på ett annat sätt främja de ungas utövande av idrotts- och motionsverksamhet och vilka andra ämnar regeringen vidta för att få ett svenskt idrottsgymnasium till huvudstadsregionen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I den kompetens som arbetslivet förutsätter ingår motion och idrott och sunda levnadsvanor samt annan omsorg om välbefinnandet i arbetet. De ingår således i kompetensmålen och kraven på yrkesskicklighet för yrkesexamina vilka baserar sig på arbetslivets krav på kompetens. Inom yrkesinriktade grundexamina omfattar enligt statsrådets beslut (213/1999) de obligatoriska studierna i gymnastik 1 studievecka inom examensdelarna som kompletterar yrkesskickligheten (gemensamma studier). Därtill kan den studerande ta in gymnastikrelaterade studier till om 0 4 studieveckor som valfria examensdelar i anslutning till examensdelarna som kompletterar yrkesskickligheten. Studier i gymnastik kan också ingå i de valfria examensdelarna (10 studieveckor) och i vissa grundexamina i de valfria examensdelarna som ingår i de yrkesinriktade examensdelarna. I samband med att grunderna för läroplanerna för yrkesinriktade grundexamina reviderades har man även i fråga om samtliga yrkesinriktade grundexamina vinnlagt sig om att gymnastik och övriga studier som främjar hälsa och arbetsförmåga ska ingå i de obligatoriska och valfria examensdelarna och även på ett mångsidigt sätt i de yrkesinriktade examensdelarna och i de till dem relaterade kraven på yrkesskickligheten. Gymnastiklektionerna bildar grunden i de ungas utövande av motion och idrott och med hjälp av dem kan den fysiska aktiviteten främjas. Det går dock inte att med hjälp av gymnastiklektionerna garantera att de unga får tillräckligt med motion för att t.ex. utveckla sin fysiska uthållighet. Med anledning av detta tog man hösten 2008 inom den grundläggande yrkesutbildningen i bruk ett frivilligt intyg över arbetskapaciteten för yrkesutövare. Syftet med intyget över arbetskapaciteten för yrkesutövare är att säkerställa att yrkesverksamma personer i framtiden klarar av sådana arbetsuppgifter som förutsätter god fysisk kondition. Målet är att uppmuntra utbildningsanordnarna att erbjuda och de yrkesstuderande att välja valfria studier som stödjer funktions- och arbetsförmågan som ett led i studierna. Målet är dessutom att motivera och handleda den studerande till att regelbundet röra på sig i hälsofrämjande avseende och på eget initiativ upprätthålla sin funktions- och arbetsförmåga och värna om sin hälsa även på fritiden. Cirka fyrtio anordnare av yrkesinriktad grundutbildning har tagit i bruk intyget över arbetskapacitet för yrkesutövare. Man har främjat och understött ibruktagandet av intyget över yrkesutövares arbetskapacitet genom att anvisa anslag för att stödja en s.k. välfärdsportal för yrkesutövare, information, utbildning av lärare, utbildning av idrottstutorer och utbildningsanordnare. I fråga om informationen och utbildningen avsedd för 5

6 Ministerns svar lärare och idrottstutorer har undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen samarbetat med Kultur- och idrottsförbundet för yrkesutbildningen i Finland SAKU r.f. Undervisningsministeriet har anvisat finansiering för förbundets informations-, utbildnings- och samordningsverksamhet. Utbildningsanordnare som tar i bruk intyget över arbetskapaciteten för yrkesutövare har kunnat och kan fortfarande söka om ett understödsanslag. Intyget över arbetskapaciteten för yrkesutövare och portalen för yrkesstuderandes välbefinnande ALPO.fi, som främjar intygsförfarandet, vidareutvecklas på grundval av de erhållna erfarenheterna och den respons som systematiskt insamlas av brukarna. Dessutom uppmuntras utbildningsanordnare till att ta i bruk intyget över arbetskapaciteten för yrkesutövare med hjälp av information, spridning av god praxis och stödfinansiering. Främjandet av motion och idrott och sunda levnadsvanor beaktas även som ett led i utvecklingen av studerandevården. I gymnasiet finns enligt statsrådets förordning om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen (955/2002) två obligatoriska och tre riksomfattande fördjupade kurser i gymnastik. Dessutom kan gymnastik utöver dessa erbjudas de studerande som skolvisa fördjupade studier. Det gick tidigare att genomgå de obligatoriska kurserna i gymnastik genast den första hösten. Med stöd av en ändring av förordningen, vilken gjordes 2007, ska de studerande dela upp studierna i de obligatoriska kurserna i gymnastik på minst två läsår. För närvarande finns i landet tretton idrottsgymnasier med en särskild utbildningsuppgift och 29 gymnasier med intensifierad undervisning i idrott. Utbudet av intensifierad undervisning i idrott måste anses vara relativt omfattande. I huvudstadsregionen finns Brändö gymnasium som är ett svenskspråkigt gymnasium med intensifierad undervisning i idrott. Beviljandet av en särskild utbildningsuppgift utgår från en riksomfattande och regional bedömning av ett särskilt utbildningsbehov. Statsrådets förordning om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen (955/2002) möjliggör en relativt omfattande utbildningsmässig satsning på idrott. Utbildningsanordnaren kan på så vis utan att ha en särskild utbildningsuppgift i relativt hög grad tillmötesgå de särskilda behov som finns i anslutning till den intensifierade undervisning i idrott vilket innebär att något särskilt utbildningsbehov inte har fastställts. Ofta upplevs det påtagliga mervärdet till följd av en särskild utbildningsuppgift som status. Den hör dock inte till kriterierna för beviljandet. Undervisningsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att bereda åtgärdsförslag för utvecklandet av gymnasieutbildningen. Arbetsgruppen ska dryfta bl.a. de allmänna målen för gymnasieutbildningen och allmänbildningen i en föränderlig värld. Studier i gymnastik har traditionellt ingått som ett viktigt led i den här allmänbildningen. Arbetsgruppen ska också i sitt arbete dryfta bl.a. den ställning som den särskilda utbildningsuppgiften har och undervisningsministeriet anser att det inte finns grunder för att öka antalet särskilda utbildningsuppgifter på detta stadium. Arbetsgruppen ska slutföra sitt i oktober Helsingfors den 15 april 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6