UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2006

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2006 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS 3 1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 2 Uudenkaupungin kaupungin hallinto Uudenkaupungin kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntien talousnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Kaupungin talous Talousjohtajan katsaus Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 13 5 Väestö, työpaikat ja työllisyys 15 6 Henkilöstö 17 7 Käyttötalousmenot 21 8 Investointimenot 25 9 Tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin kokonaismenot ja -tulot Kuntakonserni Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitavoitteet Muutokset konsernissa Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely 40 II TOTEUTUMISVERTAILUT 41 1 Käyttötalouden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Investoinnit palvelukeskuksittain Investoinnit hankkeittain, kaupunki Investoinnit hankkeittain, liikelaitokset Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset 153 1

3 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Tase, kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Konsernitase 159 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tuloslaskelmat Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin satama Uudenkaupungin jätehuolto Vakka-Suomen Vesi Rahoituslaskelmat Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin satama Uudenkaupungin jätehuolto Vakka-Suomen Vesi Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Antolainat Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Rahastot Varaukset Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainojen keskikorot Vastuusitoumukset Huollettavien varat Elatustukisaamiset Henkilöstöä koskevat liitetiedot Taseet Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin satama Uudenkaupungin jätehuolto Vakka-Suomen Vesi Konsernitilinpäätöksen liitteet Kuntakonsernin taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntakonsernin taseen vastattavia koskevat liitetiedot Yhdistelemätön konserniyhteisö 200 V TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ 201 VI LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA 202 2

4 I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Tappiollinen tulos, verotulojen kuvattu kehitys ja ylijäämämme nopea supistuminen edellyttävät sopeuttavia toimia ainakin vuodelle 2008 siten, että päätökset tehdään valtuustotasolla viimeistään tulevan syksyn aikana. Käyttömenojen ja tulojen epätasapaino on tämänhetkisen arvion mukaan pitkällä aikavälillä noin kaksi miljoonaa euroa. Lukuisia kertoja aikaisemminkin olen todennut, että olemme viimeistään nyt tilanteessa, jossa tarvitaan positiivisen kehityksen turvaamiseksi linjakkaita, joskus valitettavasti myös vaikeita päätöksiä. Pikku asioiden näpertelyllä emme pärjää ja päätöksiä lykkäämällä asiat vain pahentuvat. Käyttötalouden suunnan kääntäminen ei ole mitenkään mahdotonta eikä kysymyksessä ole esimerkiksi prosentuaalisesti kovinkaan suuri summa. Palveluprosessien läpikäynti on jatkunut vilkkaana edelleen myös vuoden 2006 aikana. Tämänhetkisen arvion mukaan tällä työllä on tähän mennessä saavutettu säästöjä tai pystytty estämään menolisäyksiä yhteensä noin euron verran. Erittäin suuri prosessi on ollut teknisen ja ympäristökeskuksen sekä kaupunginkanslian yhdistäminen hallinto- ja kehittämiskeskukseksi alkaen. Tämä prosessi tuo vuositasolla arviolta noin euron säästöt ja tehostaa sekä järkevöittää toimintaa monella eri sektorilla. Vuosi 2006 oli Uudessakaupungissa jälleen kerran monenlaisten muutosten ja erityisesti tiukan talouden vuosi. Vuoden 2006 alkuperäinen talousarvio oli erittäin tiukka. Kun kaupunginvaltuusto sen hyväksyi, toimintakate oli jopa pienempi kuin vuoden 2005 tilinpäätöksessä. Talousarvion tiukkuus ja myös eräät meistä riippumattomat tekijät johtivat siihen, että talousarviota tarkistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä useaan otteeseen vuoden aikana. Kokonaisuudessaan talous toteutui kuitenkin kohtuullisesti. Vuonna 2006 Uusikaupunki ei hakenut harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Kaupunkimme käyttötalouden ongelmana on jo pitkään ollut verotulojen heikko kehitys. Vuoden 2006 verotulot olivat 41,3 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat ainoastaan runsaat euroa eli 2,2 %. Uudenkaupungin osuus yhteisöverotuotosta on ollut vuodesta 2003 alkaen ( ) poikkeuksellisen alhainen. Vuonna 2006 nähtiin ensimmäisen kerran sellainenkin ilmiö, että osuutemme yhteisöveron tuotosta ( ) jäi pienemmäksi kuin kiinteistöveron tuotto ( ). Tappiollisesta tuloksesta johtuen Uudenkaupungin taseen ylijäämä 8,8 miljoonaa euroa supistui siten, että ylijäämää oli jäljellä 5,6 miljoonaa euroa. Suurimmat haasteemme ovat edelleen aikaisempien vuosien tapaan työttömyyden nujertaminen ja muuttotappion pysäyttäminen. Vuoden 2006 loppupuolella saimme tältä osin huonoja uutisia, kun suurin työnantajamme ilmoitti vähentävänsä henkilöstöään 264 henkilöllä. Kaupunki ryhtyi välittömästi tiedon saatuaan konkreettisiin toimiin, jotta irtisanotuille löydettäisiin uutta työtä omasta seutukunnastamme. Tällä hetkellä näyttää siltä, että onnistumme hankkeessamme yli odotusten. Huonot uutiset työllisyyden suhteen lähes kaksinkertaistivat väestötappiomme, joka tulee olemaan vuodelta 2006 selkeästi yli 100 henkilöä. On selvää, että emme selviä tulevaisuuden haasteista ilman laajaa ja aitoa yhteistyötä kaupunkimme sisällä. Erityisen toivottavaa olisi myös, että yhteistyö kaikkien päättäjiemme ja kaupungin henkilöstön välillä muodostuisi entistä avoimemmaksi ja rakentavammaksi. Tässä suhteessa olemme edistyneet, mutta parannettavaa löytyy vielä runsaasti. Myös seudullisen ja laajemmankin yhteistyön tiivistäminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. Tätäkään asiaa emme pääse selittelemällä pakoon, vaan konkreettisia päätöksiä on uskallettava tehdä. Kiitokseni jälleen koko kaupungin joustavalle ja erittäin sitoutuneelle henkilöstölle. Samoin kiitos myös lukuisille yhteistyökumppaneillemme. Luottamuksellisella ja reilulla yhteistyöllä olemme selvinneet poikkeuksellisen vaikeista tilanteista ja olen varma, että tällä pääomalla selviämme jatkossakin kaikista eteemme osuvista haasteista. Kari Koski kaupunginjohtaja 3

5

6 2.2 Kaupunginvaltuusto 2006 pj Helena Vartiainen, sd pj Helena Vartiainen, sd I vpj Tiina Elo, kesk I vpj Tiina Elo, kesk II II vpj vpj Pentti Pentti Aitamurto, Aitamurto, vas vas VALTUUTETUT VALTUUTETUT 43 JÄSENTÄ 43 JÄSENTÄ Puheenjohtaja Helena Vartiainen sd Aaltonen Juha Aaltonen Juha Ahtiainen Jussi Ahtiainen Jussi Andersson Urpo Andersson Urpo Antola Jouko Antola Jouko Forss Harto Forss Harto Haapavuori Antti Haapavuori Antti Hakala Jukka Hakala Jukka Havanko Pirkko Havanko Pirkko Haverinen Pertti Haverinen Pertti Heino Pirkkoliisa Heino Pirkkoliisa Helminen Sari Helminen Sari Jalava Jorma Jalava Jorma Jefimoff Nina Jefimoff Nina Juuti Anitta Juuti Anitta Järvinen Jukka Järvinen Jukka Kangas Tarmo Kangas Tarmo Kontu Mauri Kontu Mauri Koukonen Veikko Koukonen Veikko Lamberg Seppo Lamberg Seppo Leino Teija Leino Teija Lipponen Juha Lipponen Juha Maikola Eija Maikola Eija Nevavuori Juha Nevavuori Juha Nieminen Ismo Nieminen Ismo Niittyluoto Ari Niittyluoto Ari Rauhala Rauli Rauhala Rauli Rosten Mauri Rosten Mauri Runola Birgitta Runola Birgitta Ruoranen Johanna Ruoranen Johanna Salin Lauri Salin Lauri Savolainen Anja Savolainen Anja Sjölund Janne Sjölund Janne Tapio Juhani Tapio Juhani Tähtinen Esko Tähtinen Esko Uotila Pia Uotila Pia Vahtera Helle Vahtera Helle Vainio Kari Vainio Kari Valkeinen Matti Valkeinen Matti Varpe Maj-Britt Varpe Maj-Britt Virtanen Lasse Virtanen Lasse Virtanen Tauno Virtanen Tauno sd sd kok kok sd sd sd sd vas vas sd sd kok kok sd sd skp skp sd sd sd sd kesk kesk kok kok sd sd sd sd kok kok kesk kesk kd kd sd sd vas vas kok kok kok kok kesk kesk sd sd sd sd kesk kesk sd sd kesk kesk sd sd kd kd sd sd sd sd kok kok sd sd kesk kesk kesk kesk kok kok kesk kesk kok kok kok kok sd sd VARAVALTUUTETUT VARAVALTUUTETUT I varapuheenjohtaja Tiina Elo kesk SDP: SDP: Järvinen Jukka Järvinen Jukka Kallinen Arto Kallinen Arto Huovinen Tarja Huovinen Tarja Vikman Kaarina Vikman Kaarina Tättilä Raija Tättilä Raija Segerroos Jarmo Segerroos Jarmo Vaaliliitto KESK+KOK: Vaaliliitto KESK+KOK: Puukki Jukka Puukki Jukka Suominen Jean Suominen Jean Heikkilä Pekka Heikkilä Pekka Tyykilä Paavo Tyykilä Paavo Hento Eero Hento Eero Koskenrouta Pirjo Koskenrouta Pirjo Vaaliliitto VAS+SKP: Vaaliliitto VAS+SKP: Jokinen Henna Jokinen Henna Partanen Mauri Partanen Mauri Peurla Klaus Peurla Klaus Vaaliliitto KD+PS: Vaaliliitto KD+PS: Valkonen Java Valkonen Java II varapuheenjohtaja Pentti Aitamurto vas. 5

7 2.3 Kaupunginhallitus 2006 JÄS ENET JÄS ENET 11 JÄSENTÄ 11 JÄSENTÄ HENK.KOHTAISET HENK.KOHTAISET VARAJÄSENET VARAJÄSENET Puheenjohtaja Jouko Antola sd Pj Jouko Antola, sd I vpj Pj Juhani Jouko Antola, Tapio, kok sd II I vpj vpj Sari Juhani Helminen, Tapio, kok sd Harto II vpj Forss, Sari Helminen, vas sd Antti Harto Haapavuori, Forss, vas sd Pekka Antti Heikkilä, Haapavuori, kok sd Anitta Pekka Juuti, Heikkilä, sd kok Eija Anitta Maikola, Juuti, kok sd Rauli Eija Rauhala, Maiko la, kok kesk Pia Rauli Uotila, Rauhala, kesk kesk Kaarina Pia Uotila, Vikman, kesk sd Kaarina Vikman, sd Anja Savolainen, sd Juha Anja Lipponen, Savolainen, kok sd Johanna Juha Lipponen, Ruoranen, kok sd Teija Johanna Leino, Ruoranen, vas sd Janne Teija Sjölund, Leino, vas sd Lasse Janne Virtanen,kok Sjölund, sd Juha Lasse Aaltonen, Virtanen,kok sd Maj-Britt Juha Aaltonen, Varpe, kok sd Kristiina Maj-Britt Siren-Kittamaa, Varpe, kok kesk Mauri Kristiina Kontu, Siren-Kittamaa, kesk kesk Kari Mauri Virtanen, Kontu, sd kesk Kari Virtanen, sd I varapuheenjohtaja Juhani Tapio kok II varapuheenjohtaja Sari Helminen sd KAUPUNGINVALTUUSTON TÄRKEIMMÄT PÄÄ- TÖKSET Uudenkaupungin satamajärjestys Laitila-Uusikaupunki välisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Vuoden 2007 talousarviokäsittelyn yhteydessä tehtiin päätös kouluverkosta. KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA 2006 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, kokonaistaloudesta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti ja valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Talouden tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelua kaupunginvaltuustolle jatkettiin edelleen talousarvion yhteydessä. Aktiivista elinkeinopolitiikkaa toteutettiin edelleen edistämällä uusia teollisuus- ja palveluelinkeinoihin liittyviä hankkeita, joiden tavoitteena kaupungin kannalta oli elinkeinorakenteen monipuolistamisen lisäksi vähentää kaupungista ulospäin suuntautuvaa muuttoliikennettä ja jarruttaa väestömäärän laskua. Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta väestön määrä laski kuitenkin 139 hengellä, joka oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Janhuan alueen rakentamiseksi käynnistettiin ideakilpailu tavoitteena tehokas puutalokaupunginosa meren rannalla. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen työstettiin esiselvitystä Rauman, Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan kesken yhteistyömahdollisuuksien selvittämisestä ja kuntaliitosselvitysten tekemisestä. Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan kanssa sovittiin perusterveydenhuollon yhdistämisestä asukkaan väestöpohjan saavuttamiseksi. Investointiohjelmaa toteutettiin päättämällä jäähallin korjauksesta ja kaatopaikan rakentamisesta. Haja-asutusalueen saunat päätettiin myydä niistä aiemminkin vastanneille yhteisöille. Vuoden laajamittaisin valmistelutyö tehtiin kouluverkkoratkaisun aikaansaamiseksi. Asiaa käsiteltiin useissa koulutuslautakunnan ja kaupunginhallituksen kokouksissa esityksen tekemiseksi kaupunginvaltuustolle. 6

8 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHI- TYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne 2007 vuositasolla keskimäärin 2,5 %. Koko kuntaalan palkkasumman kasvuun vaikuttaa ansiotason muutosten ohella ratkaisut, joita kunnat ja kuntayhtymät tekevät toimintansa järjestämisessä. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan noin 3 % vuonna Talouskasvu oli vuonna 2006 odotettua nopeampaa. Kokonaistuotannon määrä lisääntyi lähes kuuden prosentin vuosivauhdilla. Paperiteollisuuden työseisokki tosin vähensi tuotantoa merkittävästi vuoden 2005 kesällä, joten ripeä kasvu johtui osittain alhaisesta vertailutasosta. Suhdanneodotukset ovat pysyneet vahvoina, ja valtiovarainministeriö arvioi kasvuvauhdin pysyvän vuonna 2007 noin kolmessa prosentissa. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2006 noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan saman verran. Työttömyysaste oli vuonna 2006 keskimäärin alle kahdeksan prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2007 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyysaste on kohonnut parina viime vuonna ja sen arvioidaan kohoavan edelleen vuonna 2007, jolloin työllisten osuus työikäisestä väestöstä olisi noin 70 %. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja 2003 (% muutos) Tuotanto (määrä) 1,8 Palkkasumma 3,7 Ansiotaso 4,0 Palkansaajien työpanos 0,6 Inflaatio 0,9 (%-yksikköä) Työttömyysaste 9,0 Verot/BKT 43,8 Julkiset menot/bkt 50,0 Rahoitusjäämä/BKT 2,3 Julkinen velka/bkt 44,3 Vaihtotase/BKT 5,9 Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2,3 4,1 2004* 3,5 4,0 3,8 0,7 0,2 8,8 43,5 50,3 2,1 44,3 7,6 2,1 4,1 2005* 2,9 4,9 3,9 1,0 0,9 8,4 43,8 50,1 2,5 41,3 4,6 2,2 3,4 2006** 2007** 5,9 4,6 2,9 1,7 1,6 7,8 42,6 48,5 2,9 38,1 5,7 3,1 3,8 3,0 3,5 2,5 0,8 1,4 7,4 42,4 48,3 36,8 3.2 Kunnallistalous vuosina ,7 5,0 3,7 4,1 Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma nousi vuonna 2006 noin 3,5 prosenttia eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan palkkasummaa kasvattivat ansiotason kohoaminen noin kolmen prosentin verran sekä lisäksi työpanoksen lisäys ja rakennemuutokset. Kunta-alan keskimääräisen ansiotason kohoaminen hidastuu vuonna 2007 muun muassa sen johdosta, että tulopoliittinen sopimus ei sisällä yleiskorotuksia vuodelle Toisaalta palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma sekä mahdolliset liukumat kohottavat edelleen jonkin verran kunta-alan ansiotasoa. Kuntien ansiotasoindeksi kohonnee vuonna Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2006 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 6,4 % eli puolitoista prosenttiyksikkö enemmän kuin vuosi sitten ennakoitiin. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan lähes 15,2 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitykset olivat 13,1 mrd. euroa vuonna 2006, kun vuosi sitten laadittu ennuste oli lähes kaksi sataa miljoonaa pienempi. Kunnallisveron tilitysten nopea kasvu, 6,2 %, johtui ansiotulojen arvioitua ripeämmästä kehityksestä sekä siitä, ettei kunnallisverotuksen vähennyksiin tehty merkittäviä perustemuutoksia. Yhteisöverot ja kiinteistöverot kasvoivat myös arvioitua nopeammin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan hieman hidastuvan edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan lisääntyvän 5,7 % ja verotulojen määrä on hieman yli 16 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kohoavan 5,7 %. Veropohjaa kasvattavat ansiotulojen arvioitu 3,6 prosentin lisäys sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen pienentäminen. Kunnallisveron tilitysten määrä on vuonna 2007 lähes 13,9 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2007 noin 1,3 miljardia euroa. Suotuisa taloustilanne ja sen jatkuminen voi heijastua yritysten ennakoitua parempina tuloksina ja sitä kautta myös arvioitua suurempina yhteisöverotuloina. Kiinteistöveron tilitysten määräksi arvioidaan 820 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 kuntien taloudellinen tilanne parani. Kuntien vuosikate nousi vuoden 2005 tasosta ja se riitti poistoihin. Lainakanta nousi 0,7 mrd eurolla eli 10%:lla. Vuosikate oli negatiivinen 84 kunnassa (v kunnassa). Taloudellinen tilanne jatkuu edelleen tiukkana vuonna 2007, vaikka yli 100 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Noin 180 kunnalla on kattamatonta alijäämää. 7

9 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,89-25,01-17,12 13,68 4,74 0,14 1,44-1,69 0,14-0, ,29-26,30-18,01 14,26 5,07 0,16 1,48-1,75 0,28 0, ** 9,00 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Kuntaliitto -27,76-18,76 15,16 5,53 0,13 2,06-1,82 0,70 0, ** 9,40-29,00-19,60 16,02 5,80 0,10 2,32-1,89 0,35 0,78 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Kassavarat Lainakanta ,44 1,48 0,14 0,28-0,37-0,60-3,29 0,21 0,63-1,24-0,04 1,79-0,84 0,08 0,17-0,08 3,23 6,62-3,17 0,21 0,92-0,88-0,29 1,60-0,81 0,19 0,21 0,02 3,25 7,71 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Kuntaliitto 2006** 2,06 0,70-0,80-3,35 0,21 1,10-0,08-0,05 1,30-0,85 0,00 0,00 0,32 3,57 8, ** 2,32 0,35-0,40-3,35 0,20 0,68-0,20-0,05 1,00-0,90 0,00 0,00-0,15 3,42 8,26 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd Toimintamenojen nimellinen kasvu KUTHANEK:n arvion mukaan,%: 4,2 3,9 3,7 3,6 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,4 2,7 2,7 2,5 2,5 3,0 2,5 Nettoinvestoinnit Vuosikate KUTHANEK:n talousjaoston mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat 5,1 % ,0 1,5 1,0 0,5 0, * 06e 07e 08e 09e 10e 11e Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennuste: Peruspalvelubudjetti Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä kassavarat , mrd (käyvin hinnoin) Lainakanta Kassavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennuste: Peruspalvelubudjetti

10 Vuodesta 2005 nettomenot kasvoivat euroa, 3 %. Talousjohtaja Anne Takala 4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus Kaupungin verotulot nousivat vain 2,2 %, noin 0,9 miljoonaa euroa ja valtionosuudet kasvoivat noin miljoonalla eurolla vuonna 2006 vuodesta Yhteensä verorahoitus kasvoi 1,9 miljoonalla eurolla. Kasvu oli samaa luokkaa kuin käyttötalouden nettomenojen kasvu, mutta on muistettava, että kaupungin tilikauden tulos oli sekä vuonna 2005 että 2006 noin 4,3 miljoonaa euroa negatiivinen, yli 250 euroa asukasta kohden. Kaupungin talous ei siis tasapainottunut vuonna Vuonna 2006 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 0,8 miljoonaa euroa, 50 euroa/asukas. Kaupungin ja liikelaitosten yhteinen vuosikate asukasta pysyi edellisen vuoden tasolla. Se kattoi vain alle viidenneksen omaisuuden kulumista vastaavista poistoista. Investoinnit tehtiin siis lähes kokonaan velaksi ja vanhoja sijoituksia purkamalla. Tällaista ei voi jatkaa pitkään, koska jokainen lainattu euro kasvattaa korkomenoja ja sijoitusten purkaminen vähentää korko- ja osinkotuottoja ja tätä kautta palveluihin käytettävän rahan määrää. Korot nousivatkin vuonna 2006 reippaasti. Vuoden alussa euriborkorot olivat alle 2,5 % ja vuoden lopussa jo 3,7 prosentin tuntumassa. Tämä nostaa korkomenoja entisestään. Talousarvio toteutui tarkasti. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) toimintatuottojen toteutumisaste oli 106,6 % ja toimintakulujen 101,9 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) ylitti talousarvion yli eurolla. Toteutumisaste oli 101,5 %. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) nettomenot olivat euroa, ja ne ylittivät talousarvion eurolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 66,4 miljoonaa euroa. Ne nousivat 3 %, noin 2 miljoonaa euroa vuodesta Suurin euromääräinen kasvu oli palvelujen ostoissa, 1,8 miljoonaa euroa. Tästä erikoissairaanhoidon osuus oli 1,3 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat kaikkiaan 8,5 %. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa on mukana myös vuonna 2006 ensimmäisen kerran yksiköille suoraan menoksi kirjattu eläkemenoperusteinen eläkemaksu. Erikoissairaanhoidon kohdalle on ohjeiden mukaisesti kirjattu 1990-luvulla purettujen sairaanhoidon kuntainliittojen kaupungille siirtyneet 0,3 miljoonan euron vuotuiset eläkemenot. Aikaisemmin eläkemenoperusteiset maksut jaettiin yksiköille tasaprosentilla palkkamenojen suhteessa. Henkilöstökulut kasvoivat 2 % (0,8 miljoonaa euroa) ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot yli 13 % (0,6 miljoonaa euroa). Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilikauden alijäämä, nettomenot, kasvoivat 6 %, 2,2 miljoonaa euroa ja sivistyspalvelukeskuksen 1,5 %, noin 0,3 miljoonaa euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen alijäämä pieneni lähinnä omaisuuden myyntitulojen takia noin 7 %:lla, 0,6 miljoonalla eurolla. Talousarvion ylittyminen osoittaa, että talousarviot ovat tiukkoja. Niissä pysyminen on vaikeaa ja tarvitaan todellisia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia talouden tasapainottamiseen. Uudenkaupungin kaupungin ongelmana eivät enää ole isot menot vaan pienet tulot, joiden merkittävää kasvua ei ole näköpiirissä. Palveluja tuottavan henkilöstön määrä on pienentynyt ja kun otetaan huomioon, että kaupunki tuottaa tämänkokoisille kunnille poikkeuksellisesti itse sekä ammatillisen koulutuksen että terveyskeskuspalvelut, määrä on hyvinkin kohtuullinen. Myös palvelujen kustannukset ovat keskiarvossa tai sen alle lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 3,9 miljoonaa euroa. Ne laskivat noin eurolla vuodesta Nettoinvestointimäärää pienensivät yli miljoonan euron luovutustuotot. Suuria investointeja ei vuonna 2006 ollut. Vuosi 2007 onkin sitten suurten investointien vuosi: kaatopaikan laajennus ja jälkihoito, sataman laituripaikan saneeraus, jätevedenpuhdistamon laajennus ja Laitila-Uusikaupunki siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat n.89 miljoonaa 9

11 euroa ja tulot vain 87 miljoonaa euroa. Tämäkin osoittaa Uudenkaupungin menojen ja tulojen olevan edelleen epätasapainossa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 782 vuonna Vuoteen 2005 verrattuna se laski 14 työntekijällä. Maksetut palkat nousivat eurolla eli 2,5 %. Eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut sisältävät henkilöstömenot nousivat eurolla, 2,2 %:lla. Koko kunta-alan palkkasumma nousi noin 3,5 % ja ansiotaso 3 % vuonna Uudenkaupungin henkilöstömenojen kasvu on ollut koko 2000-luvun alle maan keskiarvon ja kahtena vuotena ne ovat jopa pienentyneet, vaikka eläkevakuutusmaksut ovat nousseet. Tämä kertoo sen, että menojen kasvu aiheutui pääosin kaupunkilaisille ostettujen palvelujen määrän ja hintojen noususta. Uudenkaupungin varat pienenivät ja pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi yhteensä 3 miljoonalla eurolla. Käytännössä kaupunki teki siis investoinnit velaksi, ja tulot menivät käyttömenojen katteeksi. Kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen heikko, koska talous on tasapainossa vasta silloin, kun vuosikate riittää poistoihin. Kaupungin omaisuuden kunnossapitämiseksi investointien on vastaavasti oltava vähintään poistojen suuruiset. Uudenkaupungin lainakanta oli vuoden 2006 lopussa noin 20 miljoonaa euroa, 1253 euroa/as. Lainamäärä kasvoi miljoonalla eurolla vuodesta Kaikista lainoista 38 % on liikelaitosten lainoja. Rahoitusvarat pienenivät yli 2 miljoonaa euroa. Koska investointeja siirtyi vuodelle 2007, ja korkotaso nousi vuonna 2006, kaupungin pitkäaikainen lainakanta ei juuri noussut, vaan kaupunki rahoitti toimintaa purkamalla sijoituksia ja käyttämällä lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja ja jonkin verran myös luotollisia shekkitilejä. Maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Rahoitusarvopaperit (sijoitukset ja kassavarat) olivat taseessa 17 miljoonaa euroa, 2,1 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna Uudenkaupungin omien rahastojen pääoma oli vuoden 2006 lopussa enää 0,7 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisten varausten määrä 4,3 miljoonaa euroa. Rahastojen ja varausten määrää laski 0,6 miljoonalla eurolla. Varauksia ja rahastoja käytettiin mm. kattamaan eläköitymisestä aiheutuneita kuluja, yritysten toimitilahankkeisiin, EU-projekteihin ja aluekeskuksen toimintaan. Jätehuolto teki euron pakollisen varauksen kaatopaikan jälkihoitoa varten. Uudenkaupungin omavaraisuusaste pysyi lähes ennallaan ollen 72 %. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Vuoden 2006 tilikauden alijäämä on ,55 euroa. Se esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämätilille. 10

12

13 Maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Verotettavien tulojen kasvu on jäänyt vuodesta 1998 alkaen jälkeen vertailuryhmistä. Tähän vaikuttavat lähinnä väestön ja palkansaajien määrän väheneminen. Vuoden 1993 pudotuksen jälkeen kasvu oli vakaata vuosina Vuonna 1997 jopa ylitettiin muiden kasvuvauhti. Vuonna 2005 kaupungin verotettavat tulot kasvoivat 1,5 %, kun ne kasvoivat koko maassa yli 3 %. Verotettavien tulojen vuodesta toiseen jatkuvat heikko kehitys nakertaa kaupungin tulopohjaa ja heikentää myös yritystoiminnan lähinnä palvelusektorin työllistämis- ja kehittämisedellytyksiä Verotulot, /as Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Yhteisöveron korkea tuotto piti kaupungin kokonaisverotulot huomattavasti yli vertailuryhmien ja kovassa kasvussa vuosina Vielä vuonna 2001 verotulot olivat 30 % korkeammat kuin maassa keskimäärin, mutta vuodesta 2002 alkaen ne ovat jääneet alle sen. Kaupungin verotulot nousivat vuonna 2006 noin 0,9 miljoonaa euroa, 2,2 %, kun ne koko maassa nousivat lähes 6,5 %. Jokainen prosentin verotulojen kasvu vastaa euroa ja tämä osoittaa kuinka, mikä merkitys työllisyyden ja verotulojen suotuisalla kehityksellä on kaupungin talouteen ja sille minkä tasoisia palveluja kaupunkilaisille voidaan tarjota. 12

14 Uudenkaupungin verotulot euroa Osuus yht.veron tuot Kiinteistövero Kunnan tulovero Yhteensä Muutos % 9,2-6,6-28,1-5,1-5,4 5,1 2,2 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Uudenkaupungille tilitetty kunnallisvero nousi vuonna 2006 vuodesta 2005 noin 3,5 % eli 1,3 miljoonaa euroa, kun koko maassa kunnallisveron tuotto nousi 6,2 %. Vuonna 2005 Uudenkaupungin verotettavat tulot (vastaa suunnilleen entistä veroäyrimäärää) kasvoivat 1,5 %, kun ne koko maassa kasvoivat yli 3 %. Verokehitys jää Uudessakaupungissa alle maan keskiarvon lähinnä edelleen jatkuvan väestötappion ja työikäisen väestön vähenemisen takia. Vuonna 2006 tilitettiin yhteisöveroa 1,7 miljoonaa euroa (vuonna 2005 n. 2,1 miljoonaa euroa). Yhteisöveron tuoton arvioidaan edelleen hieman laskevan vuonna Uudenkaupungin yhteisövero asukasta kohden on enää puolet koko maan keskiarvosta, kun se vuonna 2000 oli nelinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2006 (19 miljoonaa euroa v. 2005). Vuonna 2006 kaupunki sai verotulotasausta noin 0,2 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin kaupungin hakemus Mörnen talon ja Segerstöm & Svensson Oy:n teollisuushallin rakentamiskustannuksiin sisältyneistä arvonlisäveroista sai ratkaisun. Kaupungin valitus hyväksyttiin, ja Lounais-Suomen verovirasto maksoi kaupungille arvonlisäveropalautusta euroa ja korkoa euroa. Vuonna 2006 toteutettiin Kunnon koti kuntalaisille strategiaa. Uudenkaupungin strategia on kasvustrategia. Tavoitteena on prosessimainen työskentelytapa, palveluverkostojen kehittäminen ja sellaisen asunto- ja työpaikkatuotannon käynnistäminen, joka johtaa sekä asukas- että työpaikkamäärän kasvuun. Uudenkaupungin isot strategiset tavoitteet ovat: - kaupungissa on monipuoliset laadukkaat palvelut - kaupungin talous on tasapainossa - Uusikaupunki on aktiivinen yhteistyökumppani - toimiva johtajuus ja prosessiajattelu Uudenkaupungin strategiset valinnat ja hankkeet perustuvat vahvasti seutuyhteistyöhön. Strategia on tarkistettava ensimmäisen kerran vuonna 2007, kun valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistushanke on edennyt niin, että sen vaikutuksia kuntien toimintaan ja kuntarakenteeseen voidaan arvioida. Paras-hanke oli keskeisesti esillä kaikkialla ja kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa vuonna Uusikaupunki teki vuonna 2006 yhdessä Laitilan, Rauman ja Pyhärannan kanssa esiselvityksen siitä ryhtyvätkö kunnat selvittämään kuntien yhdistämistä tai yhteistyön lisäämistä. Kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2007, että Uusikaupunki esittää jatkettavaksi esiselvitystyön pohjalta neuvotteluita lisätystä yhteistyöstä tai kuntaliitoksen tekemisestä Laitilan kaupungin ja 13

15 Pyhärannan kunnan kanssa ja että puitelain 10 :n mukainen Vakka-Suomen toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhdessä Vakka-Suomen kuntien kanssa. Vuonna 2005 alkanutta kaupungin toimintojen tarkastelua ja työprosessien analysointia jatkettiin. Kaupungilla on valmiina tai työn alla noin 80 prosessia. Näistä osa on ollut merkittäviä ja isoja kuten kaupungin vuokra-asuntokannan jalostaminen ja hallinto- ja kehittämiskeskuksen yhdistämisprosessi. Toimintojen uudelleen järjestelyt ovat tuoneet suoraa säästöä tai estäneet lisämenoja. Prosessien kustannuksia säästävä vaikutus on yhteensä euroa vuodessa. Syksyllä 2006 alkoi näkyä prosessiväsymystä ja tämän takia järjestettiin prosessivastaaville koulutusta. Vuoden 2007 alussa järjestettiin prosessimessut ja on muutenkin panostettu toiminnan aktivointiin. Kaupungin organisaatiossa tapahtui merkittävä muutos, kun kaupunginkanslia ja tekninen ja ympäristökeskus yhdistettiin hallinto- ja kehittämiskeskukseksi alkaen. Edufin Oy:n laatima päivähoitoselvitys valmistui syksyllä Selvitystä syvennetään vielä keväällä 2007, jonka jälkeen toteutetaan siinä esiin tulevat toimenpiteet. Vuoden 2006 alusta voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus toi lisäpaineita pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinatuelle siirtyneiden henkilöiden työllistämiseen. Maaliskuun 2005 alussa voimaan tullut hoitotakuu on toteutunut Uudessakaupungissa myös vuonna Erikoissairaanhoidosta kotiuttaminen prosessin toteuttamisella ja Syke-ohjaajan avulla on selvitetty mahdollisimman joustavaa ja nopeaa siirtymistä erikoissairaanhoidosta muualle hoitoon. Tällä on varauduttu huhtikuun 2007 alusta perittävään siirtoviivemaksuun. Osaava terveydenhuolto hanke jatkui vuonna 2006 ja sen pohjalta aloittaa syksyllä 2007 toimintansa perusterveydenhuollon sisällä lääkäreiden kenttäopetuksesta vastaava opetusterveyskeskus. Seutukunnallisen työterveysyksikön ja Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan yhteisen terveyskeskuksen suunnittelu jatkui. Rauman ammattiopiston, Innovan ja Novidan yhdistämistä koskeva esiselvitys valmistui. Samoin valmistuivat Vakka-Suomen kouluverkkoselvitys ja Uudenkaupungin peruskouluverkkoselvitys. Valtuusto päätti joulukuussa 2006, että peruskouluverkkoasiaa tarkastellaan seuraavan kerran vuonna Perusopetuksessa on paneuduttu mm. yhtenäisen perusopetuksen, joustavan perusopetuksen ja opinto-ohjauksen kehittämiseen Sivistyspalvelukeskuksen strategiat päivitettiin vuonna Alueellinen kansalaisopisto päätettiin perustaa, ja se aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Novidassa on ollut käynnissä mm. Kunnari-opintopolkuhanke, Oppimiskeskus-hanke sekä Avoimen lähdekoodin käytön edistämishanke. Vuosi 2006 oli Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän viides toimintavuosi. Vakka-Suomi oli mukana vuonna 2002 alkaneessa aluekeskuskokeilussa. Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2006, että Vakka-Suomi on aluekeskusohjelmaaluetta myös vuosina Vakka-Suomi määriteltiin myös haasteelliseksi alueeksi vuosiksi Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän toiminnasta voidaan mainita esimerkiksi alueen hyvinvointibarometrin laatiminen ja innovaatiotoiminnan ja ympäristön kehittämissuunnitelma. Korkeakouluasiamiestoiminta jatkui vuonna 2006, samoin monivuotinen Vakka-Suomen internet- paikkatietojärjestelmä-hanke. Vakka-Suomen Vesi perustettiin vuonna Vakka-Suomen Veden tehtävänä on tuottaa jäteveden viemäröintiin liittyviä palveluita Laitilalle ja Uudellekaupungille johtamalla yhteen kerättyjä jätevesiä liikelaitoksen runkoviemärissä sekä käsittelemällä nämä jätevedet liikelaitoksen puhdistamolla. Vakka-Suomen Veden vuoden 2006 toiminta oli vähäistä, ja se keskittyi Laitila-Uusikaupunki siirtoviemärihankkeen sopimus- ja suunnitteluasioihin sekä Häpönniemen jäteveden-puhdistamon sekä Kalanti-Uusikaupunki runkoviemärin saneeraustarveselvitykseen ja -suunnitteluun. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 3,9 miljoonaa euroa. Ne laskivat noin eurolla vuodesta Kaupungilla ei ollut suuria investointeja vuonna 2006, mutta esimerkiksi jäähallin saneeraus alkoi ja uimahallia kunnostettiin eurolla. Liikelaitosten osalta voidaan todeta, että Munaistenmetsän kaatopaikan laajennus aloitettiin ja Suukarin kalasataman lajitteluhalli ja väylä valmistuivat. 14

16 5. VÄESTÖT, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖKEHITYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos Uudenkaupungin asukasluku on laskenut vuodesta 1990 lähes 2400 hengellä. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Kaupungin Kunnon koti kuntalaisille strategiassa tavoitteena on, että kaupungin asukasluku on vuonna Asukasluvun väheneminen kuitenkin jatkui ja jopa kasvoi vuoteen 2005 verrattuna. Asukasmäärä väheni 139 hengellä Uudenkaupungin väestö iän ja sukupuolen mukaan Naiset Miehet

17

18 6. HENKILÖSTÖ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstö Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 782 eli vähennystä vuoteen 2005 on 14 henkilöä. Vuodesta 2002 on kaupungin vakituinen henkilöstö vähentynyt 116 henkilöllä. Vakinaisten henkilöiden lukumäärä palvelukeskusten välillä on muuttunut jonkin verran vuosittain erilaisten organisaatiomuutosten seurauksena. Henkilöstömäärään ovat vaikuttaneet seuraavat muutokset vuonna 2004: * kaupungin puhelinvaihdepalvelut siirtyivät Protone Oy:n hoidettavaksi (vähennys 3 henkilöä) * aluepelastuslaitos siirtyi Turun kaupunginorganisaatioon (26 henkilöä) * kentänhoitajat siirtyivät sivistyspalvelukeskuksesta tekniseen ja ympäristökeskukseen (6 henkilöä) Kaupunginkanslia ja tekninen ja ympäristökeskus yhdistyivät alkaen. Näiden henkilöstö väheni 10 henkilöllä. Toiminnalliset muutokset huomioiden henkilöstömäärä on vuosina vähentynyt 87 työntekijällä. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on 47 % koko henkilöstöstä ja sivistyspalvelukeskuksessa 25 %. Palvelukeskukset %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ

19 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittaian/henkilö Palvelukeskukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus , , , , ,5 Sosiaali- ja terveyskeskus , , , , ,4 Sivistyspalvelukeskus , , , , ,6 Liikelaitokset 147 7, ,2 49 2, , ,5 YHTEENSÄ , , , , ,6 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2006 oli 10,6 päivää/henkilö. Eniten sairauspoissaoloja oli hallinto- ja kehittämiskeskuksessa 12,5 päivää/hlö ja vähiten liikelaitoksissa 6,5 päivää/hlö. Sairauden takia on ollut poissa työstä yli 30 päivää 30 henkilöä, yli 50 päivää 25 henkilöä ja yli 100 päivää 24 henkilöä. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset

20 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI PALKAT Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain Kunta-alan palkkasumma nousi noin 3,5 % ja ansiotaso 3 % vuonna Uudenkaupungin kaupungin maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä nousi vuoteen 2005 verrattuna 2,5 prosenttia, suurin muutos liikelaitoksien 7,1 %. Kaupungin ja liikelaitosten palkkasumma, josta on vähennetty investointimenoihin aktivoitut palkat sekä sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat vuonna euroa ja muutos 1,5 % vuoden 2005 vastaavaan summaan verrattuna. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaikista palkoista ja palkkioista nousi prosentilla 41 %:iin ja vastaavasti hallinto- ja kehittämiskeskuksen osuus pieneni 1 %:lla vuoteen 2005 verrattuna euroa Palvelukeskukset Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,4 Sosiaali- ja terveyskeskus ,6 Sivistyspalvelukeskus ,4 Liikelaitokset ,1 Kaikki yhteensä ,5 Henkilöstömenot 1000 euroa Palvelukeskukset Muutos Muutos % % toimintakuluista, kaup+liik. Hallinto- ja kehittämiskeskus ,3 10,7 Sosiaali- ja terveyskeskus ,1 18,1 Sivistyspalvelukeskus ,1 15,0 Liikelaitokset ,5 1,0 Kaikki yhteensä ,2 45,8 Henkilöstökulut 2006 Liikelaitokset 2 % Sivistyspalvelukeskus 34 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 23 % Sosiaali- ja terveyskeskus 41 % 19