Rovakaira Lapista - luonnollisesti

Transkriptio

1 2007 VUOSIKERTOMUS

2 Rovakaira Lapista - luonnollisesti Rovakaira Oy Y-tunnus: Kotipaikka: Rovaniemi Suunnittelu: Sirpa Ojala Kuvat: Sirpa Ojala Tuula Lampela s. 10 Rovakaira s. 16 Pekka Aho, Lapin Kansa s. 18 Painatus: Pohjolan Painotuote Oy Paperi: kansi: Galerie Art Silk 250g sisus: Galerie Art Silk 130g Takakansi: Kauppakeskus Revontulen neljänteen kerrokseen tulevat Rovakairan ja Rovaniemen Energian tilat kuvassa valaistuina. Kuvituksena Lapin metsiä, puita ja pensaita

3 Sisältö Jakelualue ja toimintavuosi lyhyesti... 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Katsaus toimintoihin Sähkönjakelutoiminta Asiakaspalvelu ja markkinointi Sähkön vuotuinen keskeytysaika Verkostoinvestoinnit ja toiminta eri kuntien alueilla Yrityshallinto Omistussuhteet Yhtiökokous Tilintarkastus Jäsenyydet ja osakkuudet Prokuristit Henkilöstöhallinto... 7 Henkilöstö 1 Tulospalkkaus Henkilöstön kehittäminen Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä Hallituksen toimintakertomus Tunnuslukuja... 9 Hallinto ja tilintarkastajat Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetietoja Organisaatio Kuvia vuoden varrelta Karttaliite (Suluissa vuoden 2006 luvut)

4 Jakelualue Toimintavuosi lyhyesti - Käyttöpaikkojen määrä lisääntyi 539:lla - Jakeluverkon siirto kasvoi 1 %, lämpötilakorjattu kasvu oli 2,9 % - Yhteistyöselvityksiä jatkettiin Rovaniemen Energia Oy:n kanssa Liikevaihto, milj. 10,9 11,9 Liikevoitto, milj. 0,5 1,6 Tilikauden voitto, milj. 0 2,9 Sähkön siirto asiakkaille, GWh Henkilöstön määrä Asiakasmäärä

5 Toimitusjohtajan katsaus Toimittuaan 54 vuotta vanha Rovakaira Oy jakautui vuoden 2001 alussa kolmeksi uudeksi yhtiöksi. Uusi Rovakaira Oy harjoittaa sähkönjakelutoimintaa jatkaen vanhan Rovakairan perinteitä. Kulunut vuosi oli yhtiön seitsemäs toimintavuosi ja 60. yhtiön perustamisesta. Toteutettu jakautuminen täytti vuoden 2004 lopussa muutetun sähkömarkkinalain 2007 alussa voimaan tulevat eriyttämisvaatimukset. Tämän johdosta seuraavassa tarkastellaan yhtiön toimintaa ja toimintaympäristöä verkkoyhtiön kannalta. Suomessa käytettiin sähköä viime vuonna 90,3 mrd kwh, kasvua edelliseen vuoteen oli 0,3 %. Asumisen ja maatalouden sähkönkäyttö kasvoi 0,4 % ja sähkölämmityskulutus väheni 0,7 %, vaikka sähkölämmittäjien määrä lisääntyi :lla. Nettotuonti lisääntyi 13,9 prosenttiin. Jakelualueellamme sähkön käyttö kasvoi 1,1 % (5,0 %) ja lämpötilakorjattu kasvu oli 2,9 % (3,0 %). Kahdenkymmenen viimeisen vuoden aikana lämmitystarveluku alueellamme on vain kahdesti ylittänyt vuosien keskiarvon. Uusia pysyviä sähkönkäyttöpaikkoja liitettiin 573 ja vanhoja purettiin 34 (24). Uusista käyttöpaikoista lähes 40 % oli lomaasuntoja. Eniten uusia käyttöpaikkoja tuli Rovaniemelle. Työttömyys laski jakelualueellamme pari prosenttia. Vuoden 2007 lopussa työttömyysaste oli Rovaniemellä 12,5 %, Kittilässä 11,7 % ja Sodankylässä 13,7 % ja koko maassa 6,8 %. Erityisesti matkailu on kehittynyt voimakkaasti. Pahtavaaran kultakaivoksen kaivostoiminta on pysähdyksissä, mutta Suurikuusikon kultakaivoksen toiminta käynnistyy kuluvana vuonna ja Kevitsan kaivostoimintaa valmistellaan. Sähkön kulutus kasvoi Kittilässä 5,6 % ja väheni Sodankylässä 0,5 % ja Rovaniemellä 1,2 %. Siirtohintamme olivat edelleen sähkölämmitystyyppikuluttajien osalta Suomen edullisimpien joukossa. Vuoden 2008 alussa toteutettu, suurimmaksi osaksi sähköveron korotuksesta aiheutunut, siirtohintojemme hinnankorotus ei muuttane edullisuusjärjestystä. Sähkön siirtohinnat ovat Suomessa vuodesta 97 nousseet vain noin 15 %. Veroton siirtohinta on samana aikana reaaliarvoltaan halventunut 0,5 % vuosittain (Energiamarkkinavirasto). Näin siitä huolimatta, että samanaikaisesti on jakelutoiminnalle lisätty kantaverkkorasitetta sähkön kulutukselle ja sälytetty sähkömarkkinoiden käytännön hoitaminen tiedon keruineen ja edelleen lähettämisineen, myyjänvaihtoineen ja monimutkaistuvine laskuineen. Kuluneen vuoden aikana tähän lisätaakkaan on lisätty velvollisuus liittää ja siirtää pienvoiman tuotantoa alle sen aiheuttamien kustannusten. Kaavaillut voiman tuotannon (mm. tuulivoima) syöttötariffit pakottaisivat viime kädessä kuluttajat maksamaan viranomaisten eri tuotantomuodoille määräämän takuuhinnan aiheuttamat lisäkustannukset. Lisärasitteita tulee myös lyhyellä aikavälillä uusittavaksi määrättävästä mittarikannasta (nykyistä kalliimmat mittarit) pyrittäessä 3 tuntikohtaisiin ja kuukausittaisiin kulutustietoihin. Asiakkaistamme puolet on valinnut automaattisen tasaerälaskutuksen tai kertamaksun, jolla säästyy kustannuksia, aikaa ja vaivaa. Heille kuukausilukemista ei ole merkittävää hyötyä. Käyttämiemme pylväiden käyttöikä voi pitkästä talvesta johtuen olla jopa yli 50 vuotta. Lähivuosina pylväitä joudutaan uusimaan lisääntyvässä määrin. Vikojen vähäisyys ja harva asutus eivät puolla laajempaa kaapelointia muutamaa kaava-aluetta lukuun ottamatta. Pylväiden uusintaa vaikeuttaa aikaisemmin käytettyjen suolakyllästeisten pylväiden käyttökielto ja jopa niiden uusiokäytön hankaloittaminen. Myös kreosoottikyllästeisten pylväiden käytössä on ollut ongelmia. Näistä uhkakuvista huolimatta uskomme, että jakeluverkkomme kustannukset pystytään lähivuosina tehostamistoimin pitämään nykyisellä reaalihintatasolla. Sähkön laadun mittari, keskimääräinen kokonaiskeskeytysaika, lyheni alle kahteen tuntiin ja oli selvästi parempi kuin maaseudulla keskimäärin. Yhtiön pääkonttori on ollut lähes 50 vuotta nykyisessä paikassa Veitikantiellä. Huhtikuun puolessa välissä muutamme Rovaniemen Energian ja Energiapolarin kanssa yhteisiin uusiin tiloihin Revontulikeskukseen lähemmäksi asiakkaitamme. Asiakaspalautteessa on toivottu sähkönsäästöneuvontaa. Olemme naapuriyhtiöiden kanssa palkkaamassa yhteistä energiansäästöneuvojaa. Viime vuoden tulos on omistajien asettamien tavoitteiden mukainen ja se mahdollistaa noin 1 miljoonan euron o- singonjaon. Yhtiöjärjestyksen muutosesityksessä yhtiökokoukselle esitetään hallintoneuvoston lakkauttamista. Henkilökunnalle asetetuista tulostavoitteista toteutui yhtiön tulosparannustavoitteen lisäksi valtaosa. Jälleen tänä vuonna palkkaamme uusiin tehtäviin ja eläkkeelle jäävien tilalle uutta henkilökuntaa. Kehittämisprojekteista merkittävimpiä ovat verkoston kunnonhallintaprojekti ja uusi asiakaspalvelujärjestelmä. Esitän toiminnan myönteisestä kehittymisestä kiitokset yhtiön henkilöstölle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneille. Hannu Haase Toimitusjohtaja

6 Katsaus toimintoihin Sähkönjakelutoiminta Sähköä siirrettiin jakelualueemme asiakkaille 470 miljoonaa kilowattituntia. Kulutus kasvoi edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Kuukausien keskilämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita. Esimerkiksi joulukuun keskilämpö oli lähes kymmenen astetta keskimääräistä korkeampi. Jos vuoden keskilämpötila olisi ollut pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen, sähköä olisi siirretty noin 38 miljoonaa kilowattituntia enemmän. Vuoden lopussa asiakkaita oli , määrä kasvoi 611:lla (2,3 %). Käyttöpaikkojen määrän muutos vuoden aikana: Käyttöpaikat vuoden alussa Uudet käyttöpaikat 645 (joista tilapäisiä, esim. työmaasähkö tms.72) Puretut käyttöpaikat -34 Käyttöpaikkoja vuoden lopussa Kuukauden keskilämpötilat 2007 Siirtohintoja nostettiin alkaen 10 prosenttia. Sähköveron korotuksen vaikutus oli yli puolet kokonaiskorotuksesta; veronmuutos vietiin suoraan energiamaksuihin. Lisäksi korotettiin jonkin verran kiinteitä maksuja vuosituloksen lämpötilariippuvuuden pienentämiseksi. Rovakairan siirtohinta on sähkölämmittäjille edelleen Suomen edullisimpia ja muissakin käyttäjäryhmissä hintataso on muutaman edullisimman joukossa. Energiamarkkinaviraston (EMV) mukaisessa uuden valvontajakson tehokkuuslaskennoissa saavutimme edelleen hyvän tehokkuuden. Hämmennystä herättivät yleisestikin alalla kuitenkin tehokkuuden laskennallisen arvon suurehkot muutokset edelliseen valvontajaksoon verrattuna. Asiakaspalvelu ja markkinointi Olimme mukana monissa toimialueen tapahtumissa. Rakentajamessuilla osastollamme oli kävijöitä noin ja joulukodalla kävi lähes asiakasta. Järjestelyt tehtiin yhteistyönä Energiapolarin ja Rovaniemen Energian kanssa. Yläasteiden yhdeksäsluokkalaisille suunnattua energia-alan tietoutta kerroimme 600 koululaiselle. Asiakaspalvelun osalta vuoden aikana kehitettiin määrätietoisesti yhteistyötä Rovaniemen Energian kanssa. Yhteinen palvelupiste uusissa tiloissa Revontuli kauppakeskuksessa aloittaa huhtikuussa. Tulevassa 4 toimintamallissa yhtiörajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan parantaa palveluja kustannustehokkaasti. Asiakkaamme saavat kaikkia sähkön jakeluun ja myyntiin liittyviä neuvonta-, laskutus- ja myyntipalveluja kaikissa toimialueemme kunnissa paikallisessa toimipisteessämme. Osittain omistamamme myyntiyhtiö Energiapolar Oy käyttää samaa palveluverkostoa, jolloin asiakas saa kustannustehokkaasti kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta. Vuoden aikana käynnistettiin selvitystyö useiden energiayhtiöiden kesken yhteisen asiakastietojärjestelmän hankinnasta. Tällä hetkellä toteutusvaiheessa oleva hanke tuo lisää tehokkuutta ja parantaa palvelun laatua vajaalle asiakkaalle. Lisäksi yhtiöiden välinen laajempi yhteistyö asiakkaiden kattavan palvelun hyväksi tulee mahdolliseksi. Tasauslaskun yhteydessä olemme lähettäneet asiakkaille entiseen tapaan raportin asiakkaan sähkön kulutuksen kehityksestä. Lämmitystarveluku oli vain noin 90 % keskimääräisen vuoden lukemasta. Vain helmikuussa koettiin vanhan ajan kylmiä pakkasjaksoja, muut kuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Sähkön vuotuinen keskeytysaika Asiakkaamme joutuivat verkostovikojen vuoksi olemaan keskimäärin 1,2 (3,2) tunnin ajan ilman sähköä. Tämä keskeytysaika aiheutui 99-prosenttisesti suurjännitevioista. Huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden vuoksi keskeytyi sähkönjakelu asiakkailta yhteensä noin 0,7 tunnin ajaksi. Kokonaiskeskeytysajaksi tuli näin 1 tunti 54 minuuttia. Suurjänniteverkossa oli vikoja vähemmän kuin edeltävällä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Sj- ja pj-verkoston huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvaa haittaa

7 on pyritty vähentämään ennakkoon postitetuilla asiakaskohtaisilla tiedotekorteilla. Keskeytyskortteja lähetettiin kpl. Sj-verkon sähkönjakelu keskeytettiin rakennus- ja kunnossapitotöiden vuoksi 199 (240) kertaa. S u u r j ä n n i t e verkostossa oli kaikkiaan 809 (1 164) vikaa. Sähköasemien pika- ja aikajälleenkytkennän automatiikka selvitti näistä 90 %. Korjaustoimenpiteitä vaati 92 (175) vikaa. Pisin suurjännitevika oli 11 tuntia 57 min ja koski seitsemää asiakasta. Sen aiheutti 20 kv:n johdon katkeaminen. Toiseksi pisin suurjännitevika, 8 tuntia 34 minuuttia, aiheutui pylväsmuuntamon pj-nousujohtojen palamisesta. Keskeytys koski 66 asiakasta. Asiakkaat saivat vian korjauksen aikana vuorotellen sähköä aggregaatin avulla. Lyhyitä, ohimeneviä vikoja, räpsyjä (kesto alle yksi sekunti), oli selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Ohimenevistä vioista heinä- ja elokuun aikana 26 % oli pääosin ukkosen aiheuttamia (2005 vastaavana aikana ukkosen aiheuttamia oli 40 %). Vuoden aikana tuhoutui viisi jakelumuuntajaa. P i e n j ä n n i t e verkoston vikamäärä oli 130 (160). Ulkopuoliset aiheuttivat 29 % verkon vioista ja rakenne- ja hoitoviat aiheuttivat 28 %. Verkon vioista 26 % oli ohimeneviä (korjaantuivat sulakkeenvaihdolla). 17 % pienjännitevioista aiheutui muista, kuin edellä mainituista syistä. Pienjänniteverkon vikoja on ollut viime vuosina keskimäärin 120. Olemme valtakunnallisen suosituksen mukaisesti sitoutuneet maksamaan ns. räpsyhyvityksiä niille asiakkaille, joilla lyhytaikaisia keskeytyksiä on suositusrajoja enemmän. Muut yhtiöt eivät ole näihin korvauksiin sitoutuneet, vaan ovat käyttäneet korvauksia ainoastaan satunnaisesti asiakasreklamaatioiden yhteydessä. Rovakaira Oy:n alueella lyhytaikaisten keskeytysten suositusraja ei vuonna 2007 ylittynyt. Siirtohinnat kwh/a osittain varaava sähkölämmitys L2 (verkkoyhtiöt: kaikki Lapin sekä Suomen suurimmat) Rovaniemen Energia Oy Rovakaira Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Muonion Sähköosuuskunta Tampereen Sähköverkko Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu LE-Sähköverkko Tornionlaakson Sähkö Oy KENET Oy Kuopion Energia Turku Energia Sähköverkot Oy Koillis-Lapin Sähkö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelu Rantakairan Sähkö Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Fortum Espoo Oyj Tornion Energia Oy Tenergia Oy Porvoon Sähköverkko Oy Pori Energia Sähköverkot Oy Vaasan Sähköverkko Oy Rauman Energia Oy Vantaan Energia Oy JE-Siirto Oy Inergia Oy Seiverkot Oy KSS Verkko Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Utsjoen Sähköosuuskunta Kemin Energia Oy Keminmaan Energia Oy Vattenfall Verkko Oy PKS-sähkönsiirto Helen Sähköverkko Savon Voima Verkko Oyj Järvi-Suomen Energia Oy Kainuun Sähköverkko Enontekiön Sähkö Oy Uudet sähkönkäyttöpaikat alueittain 2007 Asiakkaan vuotuinen sähkötön aika tuntia/vuosi 5 Kantaverkon häiriöt ei mukana (yleensä niiden merkitys on vähäinen) 1985 Mauri-myrsky 1999 tammikuun ennätyspakkaset 2003 myrsky, lumi- ja jääkuorma 2005 lumi- ja jääkuorma 2006 tammikuun tykkylumi Sj-viat, poikkeukselliset (kuvatekstissä selvitys) Pj-viat ja keskeytykset Sj-työkeskeytykset Sj-vikojen aiheuttamat

8 Lain mukaan asiakas saa korvausta yli 12 tunnin keskeytyksistä. Rovakaira Oy on laajentanut vapaaehtoisesti korvausvastuutaan valtakunnallisen suosituksen mukaisesti kaikkiin normaaliolosuhteiden yli 8 tunnin jakeluverkkovikoihin. Korvaukset maksetaan automaattisesti ilman asiakasreklamaatiota. Vuonna 2007 korvauksia maksettiin seitsemälle asiakkaalle. Kaikessa toiminnassaan Rovakaira pyrkii hyvään latuun ja tavoite on, että toiminnan kehittämisen ansiosta korvauksia jouduttaisiin maksamaan vain harvoin. Verkostoinvestoinnit ja toiminta eri kuntien alueilla Verkostoon investoitiin noin 3 miljoonaa euroa. Luoston 110 kv johdon ja sähköaseman investoinnin valmistelu tehtiin vuoden aikana. Sähkön laatu ja kokemukset puupylväiden käyttöiästä osoittavat verkoston todellisen eliniän olevan aiemmin arvioitua pidemmän. Verkoston elinikä on selvitystemme ja kokemuksemme mukaan hajaasutusalueella ja pohjoisen kylmissä olosuhteissa pidempi kuin maan keskimääräisissä olosuhteissa. Tämä johtuu mm. lämpötilan vaikutuksesta lahon etenemiseen sekä pohjoisen puun tiukkasyisestä rakenteesta. Lisäksi haja-asutusalueella uusintainvestoinnit eivät yleensä ole kannattavia kesken verkoston mekaanisen elinkaaren. Rakentaminen oli vilkasta Kittilässä ja entisen Rovaniemen maalaiskunnan alueella. Kaikkiaan uusia sähkönkäyttöpaikkoja liitettiin viime vuonna 573, joista Rovaniemellä 288 ja Kittilässä 239 käyttöpaikkaa. Levin kaavaalueilla rakennettiin sähköverkkoa muun muassa Utsuvaarassa, Akanrovassa ja Levin ydinkeskustassa. Yhteistyö Suurikuusikon kaivoksen kanssa jatkui tiiviinä. Rakensimme kaivoksen sisäistä sähköverkkoa ja kasvatimme näin määrätietoisesti osaamistamme kaivosprojektien sähkönjakeluverkkojen toimittajaksi. Yrityshallinto Rovaniemellä verkostotöitä tehtiin kaikkialla kunnan alueella. Liittymiä tuli eniten Saarenkylän alueelle, mutta ympäri kuntaa sähköverkkoon liitettiin erityisesti vapaa-ajan asuntoja. Haja-asutusalueiden sähkönjakelua varmistettiin uusimalla 20 kv yhteyksiä. Merkittävin uusinta oli Ounasjokivarressa Sinettä Meltaus välin varmistaminen. Verkoston kunnossapitotyöt painottuivat vuotuiseen keskijänniteverkon kelkkapartiointiin ja partioinnissa havaittujen mahdollisten jakeluhäiriöiden ja vian aiheuttajien korjaamiseen. Yksittäisten eri kiireellisyysjärjestykseen luokiteltujen kunnossapitotehtävien määrä oli noin kpl, joista puolet oli johtorakenteisiin liittyvää kunnostusta ja puolet oksintaa tai yksittäisten reunapuiden poistoa sekä johtoalueen raivausta. Muuntopiirien tarkastusten ja niihin liittyvien pienjännitetarkastusten yhteydessä raivattiin pienjänniteverkkoa reilut 100 km. Yhtiökokous Omistussuhteet Varsinainen yhtiökokous pidettiin Arktikumissa Rovaniemellä Kokouksessa oli edustettuna yhteensä osaketta. Puheenjohtajana toimi Seppo Maula Kittilästä. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 pykälässä mainitut asiat sekä päätettiin hankkia omia osakkeita. Tilintarkastus Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT. % ,8 Rovaniemen kaupunki 28,6 Kittilän kunta 25,7 Sodankylän kunta 5,5 Noin 1800 yksityistä osakkeenomistajaa 0,4 Rovakaira Oy 6

9 Jäsenyydet ja osakkuudet Rovakaira Oy on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Energiateollisuus ry, Sener, Pohjois-Suomen sähkölaitosten kehittämisyhdistys, Lapin Kauppakamari, Lapin läänin pelastusliitto ja Lapin Tutkimusseura. Yhtiö on Energiapolar Oy:n, Kymppivoima Oy:n, Kiinteistö Oy Liike- ja Autokulman, Lämpö Oy Juurakkotulen, Kittilän Aluelämpö Oy:n, Kittilän Alueverkko Oy:n, Rantakairan Sähkö Oy:n ja Asunto Oy Immelkotsan osakas. Prokuristit Yhtiön prokuristeina ovat olleet osastopäälliköt Tapio Jalonen, Raimo Jääskeläinen ja Arto Miettinen. He kirjoittavat toiminimen kukin erikseen yhdessä toisen prokuristin kanssa. Henkilöstöhallinto Henkilöstö Yhtiön palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 71 (77) henkilöä, joista 69 (71) oli kokopäivätoimista ja 2 (6) osaaikaeläkkeellä olevaa henkilöä. Vuoden aikana solmittiin 25 määräaikaista työsopimusta. Kuuden henkilön työpanos valvomossa on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella Energiapolar Oy:lle. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneita poissaoloja oli 4 (6,3) % säännöllisestä työajasta. Tapaturmia sattui 8 kpl (7), tapaturmaindeksi oli 67,6. Tulospalkkaus Yhtiöllä on ollut käytössä tulospalkkaus vuodesta 1992 lähtien. Yhteisenä tavoitteena on ollut yhtiön tuloksen parantaminen budjetoidusta kustannuksia karsimalla ja ulkopuolisia urakoita hakemalla. Henkilökunnalla oli yhteisiä toiminnallisia tavoitteita, joilla kannustettiin hakemaan yhteistyöhyötyjä naapureiden kanssa sekä kehittämään mm. tilaajatoteuttajaorganisaation toimintaa. Tulospalkkioita maksettiin myös yksikkö- ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilöstön kehittäminen Toimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 60 (49) kehittämistilaisuutta, joista koulutuspäiviä kertyi 294 (309). Varsinaiseen henkilökuntaan kuuluvaa kohti käytettiin vuoden aikana 4,3 (4,4) koulutuspäivää. Atk-järjestelmien käyttöä koulutettiin 6 päivää, tuotannon ja suunnittelun kehittämistä 109 päivää ja liikkeenjohdon, hallinnon ja talouden alaa 58 päivää. Markkinointia ja tiedotusta koulutettiin 32 päivää, yhteistoimintaa ja työsuojelua 89 päivää. Lisätietoja henkilöstöstä on kerrottu toimintakertomuksessa. 7

10 Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä ajalta , s Yhtiön rakenne Yhtiö harjoittaa verkkoliiketoimintaa Rovaniemen kaupungin (entinen Rovaniemen mlk alue) ja Kittilän sekä Sodankylän kuntien alueella. Yhtiössä on ollut käytössä tilaaja/ tuottajaorganisaatio lähtien. Toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä jakelualueella toimii Energiapolar Oy, jonka osakkeista Rovakaira Oy omistaa 19,25 %. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kulunut vuosi oli yhtiölle kuudes jakautumisen jälkeinen vuosi. Sähkönkäyttö alueella kasvoi 1 % edellisvuodesta. Lämpötilakorjattuna kasvu oli 2,9 %. Vuosi 2007 oli 2,2 ºC lämpimämpi jakelualueen keskimääräistä painotettua keskilämpötilaa, mikä arviolta pienensi yhtiön liikevoittoa noin Vuoden 2007 tulos oli budjetoidun mukainen. Sähkön siirtohintaa korotettiin 0,2 senttiä/kwh Siirtohinta oli sähkölämmitystyyppikuluttajalle Energiamarkkinaviraston tilaston mukaan maan edullisin. Myyjänvaihtoja tapahtui 1742 vuoden 2007 aikana. Investoinnit ja rahoitusvälineet Vuoden 2007 investoinnit olivat kaikkiaan 3,1 milj. (6,2 milj. ). Merkittävimmät investointikohteet olivat Nivavaara Vitikanaapa 110 kv johto sekä Luoston 110 kv johdon valmistelevat työt. Investoinnit katettiin kokonaan omarahoituksella. Yhtiön maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Yhtiöllä ei ole korollisia velkoja. Yhtiön rahoitusvälineet on kirjattu han-kinta-arvoonsa tai sitä alempaan ti-linpäätöshetken markkinaarvoon. Asiakkaat Sähkönkäyttöpaikkojen nettolisäys oli 539 (518). Loma-asuntojen osuus uusista käyttöpaikoista oli 37 % (49). Loma-asuntoja rakennettiin pääosin Kittilän Levin alueelle. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 426 (451) ja taseeseen kirjattavia liittymismaksuja kertyi 1,0 milj. (1,0). Vuoden aikana sovelletut liittymishinnat ovat olleet voimassa lähtien. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Sähkön siirtohintaa korotettiin 0,32 senttiä/kwh , mikä kasvattaa vuoden 2008 liikevaihtoa noin 0,8 milj.. Korotustarpeesta suurin osa tuli sähköveron, 0,17 senttiä/ kwh, hinnan noususta. Liittymismaksuja korotettiin Yhtiö valmistelee vuoden 2008 aikana uuden asiakaspalvelujärjestelmän käyttöönottoa siten, että uusi asiakaspalvelujärjestelmä saadaan käyttöön vuonna Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2008 yhtiön asiakasmäärä kasvaa arviolta 2 % ja sähkön siirtomäärän arvioidaan kasvavan 9 %, mikäli vuosi on lämpötiloiltaan keskiarvoinen. Rovakaira Oy:n liikevaihdoksi vuonna 2008 arvioidaan 11,5 milj.. Jakelualueellamme nyt tiedossa olevat hankkeet nostavat merkittävästi sähkön siirtomäärää lähivuosina. Rovaniemen Energia Oy:n kanssa on sovittu pääkonttorien siirtämisestä samoihin tiloihin keväällä Muiden kustannussäästömahdollisuuksien selvitystyötä jatketaan. 8

11 Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtiön siirtämän sähkön määrä on voimakkaasti riippuvainen lämpötiloista. Viime vuodet ovat olleet keskimääräistä lämpimämpiä, jolloin vuotuinen sähkön siirtomäärä ei ole toteutunut oletusten mukaisena. Tammikuu 2008 oli 5,3 C (1,1) keskimääräistä lämpimämpi. Mahdolliset sähköntoimituksen vikakeskeytykset pyritään minimoimaan varallaolojärjestelmällä ja ennakoimalla huoltotyöt vika-alttiisiin kohteisiin. Suurempia sähköntoimitushäiriöitä varten yhtiössä on laadittu suurhäiriövalmiussuunnitelma. Yhtiön henkilökunta hoiti myös jakautumisessa syntyneen Rova-kairan Tuotanto Oy:n toiminnot tilaustyönä. Yhtiöllä on käytössä tulospalkkaus, jolla pyritään kannustamaan henkilökuntaa avainasioiden hoitoon sekä lisäämään taloudellisuuden mukaanottoa toimintaan. Henkilökunnalla on pitämättömiä muita lomia kuin vuosilomia 14,7 (13,7) miestyövuoden edestä. Yhtiökokous lakkautti henkilöstön edustuksen hallintoneuvostossa, henkilöstöllä on nyt edustus yhtiön johtoryhmissä. Ympäristötekijät Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut Liikevaihto, Liikevoitto / -tappio, Liikevoitto / -tappio, % liikevaihdosta -5,5 13,7 4,8 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, % liikevaihdosta 9,5 24,5 7,4 Oman pääoman tuotto, % 7,7 25,1 7,0 Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,9 6,1 2,7 Omavaraisuusaste, % 89,8 89,9 89,6 Henkilöstö Vakinainen kokopäivätoiminen henkilökunta Toimihenkilöt Asentajat Lisäksi osa-aikaeläkkeellä Miehet Naiset Maksetut palkat ja palkkiot, Koulutuspäivää/henkilö 4,6 4,4 4,3 Henkilöstön keski-ikä Sairaudesta ja tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä Tapaturmia Tapaturmataajuus 54,7 55,5 67,6 9 Yhtiön ympäristötoiminnan lähtökohtana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen ja ennakoiminen. Ympäristöasioita seurataan ja saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään ympäristöä vähemmän kuluttavaksi. Yhtiön toiminnoista sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä jätehuolto ovat ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiä. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat mm. materiaalien kuljetuksista syntyvät päästöt ja koko toiminnan käyttämän energian tuotannon vaikutukset. Käytöstä poistettu materiaali kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön ja jätteiden lajittelu ja keräys, mm. kyllästetyt pylväät, on järjestetty asetusten mukaisesti. Yhtiön autoilla ajettiin vuonna km, henkilökunnan autoilla yhtiön ajoja km, polttoainetta yhtiön autoissa kului l, josta suurin osa oli diesel-öljyä. Hallituksen ehdotus yhtiön tulosta koskeviksi toimenpiteiksi Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat , josta tilikauden voitto on ,38. Hallitus esittää jaettavaksi osinkoina eli 1 /osake. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain kpl A-osakkeet B-osakkeet K-osakkeet Yhteensä B- ja K-osakkeiden omistajanvaihtoon vaaditaan hallituksen suostumus. K-osakkeenomistajalla on lunastusoikeus K-osakkeisiin K- osakkeiden omistajanvaihdossa. Omat osakkeet Yhtiö on ostanut tilikauden aikana 476 omaa osaketta ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla 30 kappalehintaan, ostetuista osakkeista 40 on A-osakkeita ja 436 B-osakkeita. Kaikkiaan yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita kpl, 454 A- ja B-osaketta. Osakkeet ovat 0,43 % yhtiön koko osakemäärästä ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Omien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo on 706,90.

12 Hallintoneuvosto Hallinto ja tilintarkastajat Yhtiöjärjestyksen mukaan kolmannes hallintoneuvoston jäsenistä on vuosittain erovuorossa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallintoneuvoston jäsenet vasemmalta lukien (sulkeissa vuosi, jolloin erovuorossa) Aikio Marja Sodankylä, Sattanen (2010), Palola Inkeri, Kittilä, Köngäs (2009), Linnala Maija-Leena, Kittilä (2008), Siitonen Lauri, Kittilä, Hormakumpu (2010), Kurula Lauri, Kittilä, varapj. (2009), Maijala Mikko, Sodankylä, Orakylä (2009), Nevalainen Aki, Kittilä, Kelontekemä (2008), Seitaniemi Leea, Sodankylä (2010), Jatkola Timo, Kittilä, Kaukonen (2010), Jääskeläinen Raimo, sihteeri, Rytisalo Pentti, Sodankylä (2009), Kustula Tuomo, Sodankylä, Riipi, pj. (2008); kuvasta puuttuu Kreivi Sirkka, Sodankylä (2008) Hallintoneuvosto piti kertomusvuonna kaksi kokousta. Hallitus Yhtiöjärjestyksen mukaan kolmannes hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäsenet vasemmalta lukien (sulkeissa vuosi, jolloin erovuorossa) Paananen Antti, Rovaniemi (2008*), Anttila Martti Rovaniemi, varajäsen (2008*), Nevalainen Paula, Kittilä, Kallo, varajäsen (2009), Haase Hannu, Rovaniemi, Sonka, toimitusjohtaja, Mäkinen Esa, Kittilä, puheenjohtaja (2010), Kustula Tuomo, hall.neuv. pj., Välitalo Sauli, Sodankylä, varajäsen (2010), Virtanen Veikko, Sodankylä (2009), Jääskeläinen Raimo, sihteeri, Mäkitalo Arja, Sodankylä, varapj. (2010); kuvasta puuttuvat jäsenet Mäkitalo Markku, Kittilä (2009) ja Paksuniemi Sulo, Rovaniemi (2008*) * valittu uudelleen, erovuorossa 2011 Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 7 kertaa. Tilintarkastaja Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT 10

13 Tuloslaskelma, Liikevaihto , ,43 Liiketoiminnan muut tuotot , ,20 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,80 Ulkopuoliset palvelut , , , ,80 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,98 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,34 Muut henkilösivukulut , , , ,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,61 Liiketoiminnan muut kulut , ,06 Liikevoitto , ,20 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä ,12 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,00 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,06 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista , ,61 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,93 Voitto (tappio) ennen , ,13 tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos ,00 0,00 Tuloverot , ,12 Tilikauden voitto (tappio) , ,01 11

14 Tase, VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,15 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,91 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,39 Rakennukset ja rakennelmat , ,23 Verkosto , ,30 Muut koneet ja kalusto , ,66 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , , , ,05 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,15 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,64 Lainasaamiset , , , ,69 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,42 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,45 Lainasaamiset , ,43 Siirtosaamiset , , , ,65 Rahoitusarvopaperit , ,19 Rahat ja pankkisaamiset , ,81 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,07 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,66 Muut rahastot Liittymismaksurahasto , ,99 Edell. tilikausien voitto , ,74 Tilikauden voitto , ,01 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,82 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut , ,37 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot , ,41 Ostovelat , ,98 Velat omistusyhteysyrityksille , ,49 Muut velat , ,75 Siirtovelat , , , ,48 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,07 12

15 Rahoituslaskelma, Liiketoiminta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Verot Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin 0-88 Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta Rahoitus Omien osakkeiden hankkiminen Maksetut osingot Liittymismaksujen lisäys Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Tilinpäätöksen liitetietoja Arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostus Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno kirjataan välittömien hankinta- ja valmistusmenojen suuruisena, vuodesta 2006 lähtien niihin sisältyy myös linjanrakennustarvikkeiden varastoinnin kustannuksia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Pitoaika vuosia Rakennukset ja rakennelmat Verkosto 20 Koneet ja kalusto 5-20 Muut pitkävaikutteiset menot ja aineettomat oikeudet 5-20 Suunnitelmapoistot on laskettu hankintahetkestä alkaen. Myydystä tai romutetusta aineellisesta hyödykkeestä tehdään suunnitelman mukaiset poistot myynti- tai romutushetkeen asti. Rahoitusvälineiden arvostaminen Rahoitusvälineet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. Eläkkeet Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat ulkopuolisen eläkeyhtiön tekemiin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Yhtiöllä on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella vuotiaana eläkkeelle jäävälle korvataan eläkekertymän menetystä 2,5 %/vuosi, korvaus koskee ikäväliä vuotta ja vakuutus tulee maksuun eläketapahtuman yhteydessä. Tällaisia eläketapahtumia on lähivuosina vuosittain

16 Tuloslaskelman liitetiedot, Liikevaihto toimialoittain Verkkoliiketoiminta Työlaskutus-, tarvikemyynti- ja muut tulot Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot Muut - 50 Yhteensä Henkilöstökulut Palkat Eläkkeet Muut henkilösivukulut Yhteensä Aktivoidut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot - hallitus, hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöt Työntekijät Tilapäiset 4 6 Yhteensä Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot - Omistusyhteysyrityksiltä Muilta Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yht Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista Korko- ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Poistoerojen muutokset Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Yhteensä Annamme lisätietoja tilinpäätöksestä pyydettäessä. Tilinpäätös on hallituksen hyväksymä. 14

17 Organisaatio

18 Kuvia vuoden varrelta Pitkään palvelleita työntekijöitä muistettiin ansiomerkein. Itsenäisyyspäivänä 2006 myönnetty kunniamerkki jaettiin Jouni Ojalalle, Veli Keräselle, Arja Karoselle ja Usko Lokalle. Yhtiö saavutti 60 vuoden merkkipaalun Päivää juhlistettiin asiakkaiden kanssa kahvitellen, menneitä muistellen ja tulevaa ennustaen. Maastosuunnittelija Usko Lokka linjaamassa Luostolle kesällä 2008 valmistuvan sähköaseman johtolähtöjä. Tykkylumi on kaunista, vaikka se joskus ongelmia sähkön jakelulle aiheuttaakin, toteaa Hannu Haase. 16

19 Lyhenteitä a A h kwh = vuosi = ampeeri (sähkövirran voimakkuus) = tunti = kilowattitunti (energia) MWh GWh kw MW V = megawattitunti = kwh = gigawattitunti = MWh = kwh = kilowatti (teho) = megawatti = kw = voltti (jän nite) kv = kilovoltti = V kva = kilovolttiampeeri (näennäiste ho) MVA =megavolttiampeeri = kva mpk = muuntopiirikerta mph = muuntopiiritunti (sähkönjakelukeskeytyksen kesto) W = energiamäärä Mm 3 = milj. m 3 snt = senttiä

20 alkaen yhteystietomme ovat: Rovakaira Oy Kauppakeskus Revontuli, Koskikatu 27 PL 8013, ROVANIEMI Puhelin Faksi Rovaniemen palvelupiste Napapiiri, PL 8013, ROVANIEMI (Käyntiosoite Pukinpolku 40) Puhelin Faksi Sodankylän palvelupiste Ojennustie 3, SODANKYLÄ Puhelin Faksi Kittilän palvelupiste Lukkarintie KITTILÄ Puhelin Faksi