Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 1 (9) Hallintokeskus Sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari. Aika

Transkriptio

1 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 1 (9) Sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Aika Paikka Läsnä Poissa Hotelli Cumulus, Mikkeli Rossi Markku Ojala Kari Koikkalainen Raimo Tikkanen Sari Kauhanen Jussi Kaulamo Leena Kekoni Jaakko Niemitz Pirjo Pelkonen Jukka Pirkkalainen Riikka Reijonen Minna Turunen Outi Miettunen Risto Hartikainen Juha Hollmén Mikko Holopainen Hannele Humaloja Sirpa Janhonen Kari Kela Sakari Leivonen Kirsi Miettinen Heikki Miettinen Merja Penttinen Jorma Puskala Varpu Vanninen Esko Tuomainen Raimo Kaartinen Pekka Tirkkonen Lauri Kansanen Martti Kosma Veli-Matti Niemeläinen Janne Torstai Markku Rossi, seminaarin avaus Markku Rossi arvioi, että tämän hallituksen aikana sairaanhoitopiirin tilanne on seminaari seminaarilta muuttunut aiempaa vaikeammaksi, ja näin on nytkin. Kuntien taloustilanne vain vaikeutuu, mikä käytännössä merkitsee myös sitä, ettei sairaanhoitopiirillä ole mahdollisuuksia hyödyntää kiky-sopimuksen

2 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 2 (9) Risto Miettunen, seminaarin tavoitteet Jorma Penttinen, sote-ajankohtaiskatsaus (liite 1) tuottamaa etua toimintansa kehittämiseen. Jäsenkunnat edellyttävät hyödyn siirtymistä kuntayhtymistä itselleen, ikään kuin kompensaatioksi kikysopimuksen niille aiheutuvista verotulojen menetyksistä. Tässäkin seminaarissa on tarpeen hakea uudenlaisia ratkaisuja, miten nimenomaan taloudelliset haasteet on mahdollista voittaa. Ehkä on tarpeen pohtia myös mahdollisuuksia myydä omaisuutta, kun jäsenkunnilla ei ole varaa maksaa palvelujen käytöstä enempää. Yhtenä keskeisenä tavoitteena tämänkertaisessa seminaarissa on strategiatyön edistäminen. Melko tarkoin vuosi sitten hallitus käynnisti seminaarissaan strategian valmistelun. Uuden strategian pitäisi saada hyväksyntä joulukuun valtuustokokouksessa. Seminaariin on sisällytetty perinteisten tilannekatsausten lisäksi tilaisuuksia keskusteluun; niiden osuutta seminaariohjelmassa on pyritty lisäämään. Etelä-Savossa, nimenomaan Mikkelin ympäristössä sote-uudistus ja toiminnallinen integraatio ovat edenneet hyvin. Vuodenvaihteessa alueella käynnistyy Essoten eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toiminta. Hallituksen vierailulla Mikkelissä tarjoutuu tilaisuus tutustua käynnistymässä olevaan uuteen organisaatioon. Ervan järjestämissopimusta päivitetään parhaillaan, ja uuden version on määrä tulla hyväksytyksi sairaanhoitopiireissä joulukuussa. Päivityksessä sairaanhoitopiirien työnjakoa on täsmennetty lausunnoilla olleen valtioneuvoston asetuksen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä mukaisesti. Lisäksi STM:n selvitysmiesten (Reijo Haapiainen ja Petri Virolainen) väliraportti vaativan operatiivisen hoidon keskittämisestä on otettu huomioon. Käytännössä päivystyksen ja leikkaustoiminnan keskittäminen merkitsevät sitä, että osa keskussairaaloista joutuu supistamaan toimintaansa. Laajoja päivystäviä sairaaloita tulee olemaan 12, ervalla n lisäksi Jyväskylässä ja Joensuussa. Päivystyksen yhteydessä on järjestettävä mm. sosiaalipäivystys, ensihoitopalvelu ja apteekkipalvelut sekä otettava huomioon häiriötilat ja alueellinen valmiussuunnitelma. Ervan yhteistoimintaelin on lausunut, ettei toimintojen keskittäminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloihin saa vaarantaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen järjestävien sairaaloiden mahdollisuuksia ylläpitää alueen erikoissairaanhoidon toiminnan kustannustehokkuutta, laatua tai saatavuutta. Se myös puoltaa päivystystoiminnan ympärivuorokautista jatkoa Iisalmessa ja Varkaudessa. Yliopistolliset sairaalat sopivat keskinäisestä työnjaostaan men-

3 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 3 (9) nessä. Aiempaa suurempi osa toiminnoista määritetään keskitettäväksi vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan. Asetuksella säädetään tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista, jotka tulee keskittää valtakunnallisesti ja alueellisesti. Haapiainen ja Virolainen ovat todenneet operatiivisten erikoisalojen toiminnan uudelleen järjestämisen onnistuvan, mikäli viidellä yhteisvastuualueella on riittävä ohjausvoima. Sen tulee sisältää myös lääkärityövoiman liikuteltavuuden. Pelkkä koordinatiivinen rooli ei riitä uudistuksen läpiviemiseen 18 itsenäisen maakunnan alueella. Muun muassa Tampereella erikoissairaanhoidon kaupallistamisessa ja yhtiöittämisessä on edetty määrätietoisesti. KYSissäkin yhtiöittämisen vaikutuksia on lähdetty selvittämään. Lähinnä haastatteluihin perustuva esiselvitys puoltaa selvitystyön jatkamista ja mahdollisesti KYS Ulkokuntamyynti Oy:n perustamista. KYS Ulkokuntamyynti Oy:llä tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa Neurokeskus ja Sydänkeskus yhtiöitettäisiin omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Vuosittainen liikevaihto olisi tällä hetkellä n. 35 M. Valtaosa Neuro- ja Sydänkeskuksen henkilöstöstä puoltaa muutosta, mutta vastakkaisia näkemyksiä on yhtä lailla muissa yksiköissä. Joka tapauksessa KYSin ensisijainen tehtävä on pidettävä kirkkaana mielessä ja toiminnan taloudelliset riskit on tiedostettava. Tukipalveluista kriittisimmät rajapinnat ovat leikkaus- ja anestesiapalvelut sekä kuvantamispalvelut. Myös päivystyksen järjestäminen sekä vuodeosastotoiminta muodostuvat kriittisiksi. Mahdollisissa päätöksissä on otettava huomioon kytkös muuhun organisaatioon ja kehitteillä olevaan strategiaan, Finnhealth-kokonaisuus sekä vaikutukset opetukseen ja tutkimustoimintaan. Jos KYS Ulkokuntamyynti Oy:n perustamiseen päädytään, sen olisi syytä olla toimintavalmiudessa soteuudistuksen toteutuessa. Keskustelussa todettiin, että mahdollisen yhtiöittämisen yhteydessä on ratkaistava myös tuloutusvelvoite, sillä ainakin nämä toiminnot ovat taloudellisessa mielessä KYSin tuottavinta toimintaa. Toisaalta niihin liittyvä riski on kohtuullinen eikä omistajan tarvitsisi sijoittaa niihin mittavia pääomia. Finnhealthille toivottiin menestystä, sillä se on harvoja konkreettisia avauksia, joissa on potentiaalia tulovirran kasvuun Strategiatyöpaja, moderaattoreina Lauri Salmivalli ja Antti Puranen, Deloitte Perjantai Sirpa Humaloja, henkilöstön puheenvuoro (liite 2) Luottamus on avainsana kaiken yhteistoiminnan onnistumiseksi. Jatkuvasti on tarpeen arvioida sitä, voiko tavallinen työntekijä luottaa siihen, että hä-

4 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 4 (9) nen näkökulmansa otetaan huomioon ratkaisuja tehtäessä. Vain silloin, jos johto ja työntekijät tunnistavat yhteiset tavoitteet ja sitoutuvat niihin, organisaatio voi toimia optimaalisesti. Jokaisessa organisaatiossa on tarpeen esittää kysymys, arvostetaanko siellä todella rivityöntekijöitä. Ja miten se ilmenee? Puututaanko yhteisön tavoitteiden kanssa ristiriitaiseen käytökseen samalla herkkyydellä, jos toimijana on esimies tai jos kyseessä on työntekijä? Käynnissä oleva strategiatyö on joka tapauksessa tärkeä siinä mielessä, että on ollut tilaisuus kiteyttää toiminnan arvopohjaa, se on mahdollista sisäistää ja sitten strategiaan on tilaisuus entistä vahvemmin sitoutua. Sitoutuminen keskeisiin arvoihin - ammattitaito, potilaslähtöisyys, työhyvinvointi on tärkeää, ja tuota sitoutumista nimenomaisesti odotetaan kaikilta. Aivan keskeinen tekijä työnteossa on myös tunne oikeudenmukaisuudesta, johon esimies keskeisesti vaikuttaa. Esimiehiltä odotetaan helppoa lähestyttävyyttä ja luontevaa vuorovaikutusta. Jos tietoa pantataan, syntyy herkästi johdon ja henkilöstön välisiä jännitteitä. Kehityskeskustelut mitä ilmeisimmin vahvistavat tunnetta oikeudenmukaisuudesta. Kaikella tällä, johtamisen onnistumisella, on vaikutus rivityöntekijöiden työn tuloksellisuuteen. Missään tapauksessa ei saisi käydä niin, että työntekijälle annetaan nuhteita hänen otettuaan oman asemansa tiimoilta yhteyttä luottamusmieheen. Viimeisimpinä aikoina on tullut valitettavasti entistä ajankohtaisemmaksi KYSissä myös tasa-arvon teema. On ilmennyt työntekijöiden asettamista raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuvasta syystä eri asemaan. Ei ole hyväksyttävissä, mikäli määräaikaisista työsuhteista äitiysvapaille jäävien määräaikaisuutta ei uusita. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen elämän eri vaiheissa on pystyttävä ratkaisemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Määräaikaisten asema on paikoin ollut heikko, eikä heitä ole kohdeltu kuin vakinaisia. Kokemus siitä, että ihmiset työntekijöinä olisivat eriarvoisia, on saatava poistumaan. Yksiköittäin keskustelukulttuurissa on erittäin suurta vaihtelua. Monissa on sujuva johdon ja henkilöstön välinen keskusteluyhteys, mutta ikävä kyllä on myös poikkeuksia. Hyvänä malliesimerkkinä on päivystys ja tehohoito, jossa on nimenomaan ottauduttu siihen, että rivityöntekijä on mahdollisimman hyvin perillä yksikön tilanteesta. Päätöksenteolta KYSissä kaikkiaan odotetaan avoimuutta ja linjakkuutta. Strategiasta toivon mukaan voidaan lukea, mitä kohti KYS on menossa. Meidän KYS on toivottava suunta. Keskustelussa korostettiin sen tärkeyttä, että sairaalaa historiallisesti rasittaneesta vahvasta hierarkkisuudesta päästään. Todettiin, että etenkin johtajan koulutusta saaneet esimiehet ovat pystyneet tässä onnistumaan. Seuraavaan hallituksen seminaariin toivotaan saatavan mukaan myös rivilääkärin näkökulma. Kari Janhonen, omistajastrategia soten valossa (liite 3)

5 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 5 (9) Integraatiotavoite on sote-uudistuksesta käytännössä väistynyt. Soteuudistuksen lähtökohdat ovat muuttuneet aiempaan nähden selvästi markkinahenkisemmiksi. Tuleva soten organisaatio ei ole ainakaan helposti hahmottuva. Maakunnassa sote-voimavarat ovat jakautumassa tavalla, joka ei vielä ole kunnolla selkiintynyt. Joka tapauksessa keskeinen toimija on PoSoTe, joka on maakunnallisena sote-palvelulaitoksena. Näillä näkymin kuntien omaisuutta siirtyy ilman mitään korvausta tuleville maakunnille. Oikeusoppineiden keskuudessa käydään vielä keskustelua siitä, onko tämä perustuslain vastaista, vai onko niin, ettei kuntien omaisuus nauti perustuslain suojaa. Vaikkapa Servican osalta on selkiintymätöntä, mitä omaisuuden siirto käytännössä merkitsisi. Noin vuosi sitten päädyttiin ajatukseen, että tukipalvelut muodostaisivat omia valtakunnallisia kokonaisuuksia, palvelukeskuksia. Yleisperiaatteena kansallisissa palvelukeskuksissa on, että maakunnat omistavat niitä asukaslukujen suhteessa. Yleensä niissä on käyttöpakko, josta painavista syistä voidaan poiketa. Kiinteistöpalvelukeskuksen, valtakunnallisen osakeyhtiön käytöstä poikkeamiselle ei hyväksytä mitään perusteita. Hankinta- ja logistiikkatoiminnoissa valtakunnalliseen, maakuntien omistamaan yhtiöön sovelletaan konsernimallia, jossa myös tytäryhtiöiden omistus on valtakunnallisella yhtiöllä. Siten logistiikka Servicassa ja hankintatoimi IS-Hankinnassa joutuvat uudelleenarvioinnin alle; ainakin IS-Hankinta sopii hyvin osaksi valtakunnallista konsernia. Talous- ja henkilöstöhallintoon on tulossa yksi maakuntien yhtiö, jolla on useita toimipaikkoja. ICT:hen perustetaan kaksi yhtiötä. Toinen niistä on luonteeltaan yleishallinnollinen, toinen keskittyy sotesubstanssiin. Maakunnalliset, kuntien ja maakuntien omistamat ict-yhtiöt voinevat jatkaa toimintaansa. Oletettavaa on, etteivät palvelukeskukset saa toimittaa palveluja valinnan vapauden piirissä oleville yhtiöille, koska se vääristäisi kilpailua. Maakunnan yhtiöt eivät in-house asemassa voisi myydä kilpailluilla markkinoilla tai valinnan vapauden piirissä oleville yhtiöille palveluja. Tämä rajoittaa KYSin nykyisten yhtiöiden käyttöä in-house-asemassa; niiden tulisi pärjätä kilpailussa omillaan. Jos uudistus etenee tähän suuntaan, liikelaitoskuntayhtymät Servica ja Islab on syytä yhtiöittää ennen vuotta Jos ajattelua joudutaan viemään äärimmilleen, se estää myös kilpailevan toiminnan sijoittumisen KYSin tiloihin tai tietojärjestelmän käytön, sillä voidaan nähdä, että sillä tavalla yhteiskunnallista tukea kanavoituu kilpailtuun toimintaan. Käytännössä toiminta maakuntakonsernissa pirstaloituu moniin yksiköihin. Omistajaohjauksen vaikeusaste nousee ja siihen panostaminen korostuu. Keskustelussa korostui tyytymättömyys hankintalakiin, jossa in-housetoiminnalle asetettu 0,5 M :n raja vapailla markkinoilla toimimiselle on äärimmäisen tiukka. EU ei edellyttäisi näin tiukkaa rajausta. Rajankäyntiä jul-

6 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 6 (9) kisen ja valinnanvapaustoiminnan välillä pidettiin erittäin vaikeana ja KYSin kannalta tätä pidettiin kriittisenä kysymyksenä. Kari Janhonen, talousarvion 2017 valmistelu (liitteet 4-8) Joka vuosi loppuvuodesta on tavannut tulla jotain valtakunnallista uutista, joka yllättää kirjanpidossa. Tänä vuonna tuo yllätys oli päätös, että lomarahaleikkaukset tulee kirjata jo kuluvan vuoden tilinpäätökseen. Tämä heijastuu myös vuoden 2017 suunnitteluun. Hallitukselle esitettävää aineistoa ei ole vielä ehditty muuttaa tämän mukaisesti, joten liiteaineistoon on tarpeen siltä osin suhtautua varauksellisesti. Vaikutus on suuruusluokaltaan 2,6 M. Kilpailukykysopimusta voi pitää kansantaloudellisesti katsoen arvossa, mutta kuntien taloudelle sen vaikutus ei ole positiivinen. Tämä tekee ymmärrettäväksi kuntien hanakkuuden kotiuttaa myös kuntayhtymien kiky-hyödyt itselleen. Palvelualueiden budjeteissa 2017 kikyn vaikutukset on otettu täysimääräisinä huomioon. Hallitukselle on ollut tarkoitus esittää, että KYS saisi toiminnan kehittämiseen 2,4 M. Nyt kuitenkin seminaarissa hallituksen viesti on ollut tälle kriittinen. Näin ollen esityksiä tullaan muuttamaan. Aiemmin jo valtuusto on päättänyt ict-varautumisesta budjettiraamin ulkopuolella, mikä on myös otettava huomioon vuoden 2017 suunnittelussa. Sairaanhoitopiirillä on kattamatonta alijäämää vuoden 2015 tilinpäätöksessä 10,3 M. Alijäämät ovat syntyneet ennen vuotta Alijäämä tullaan kattamaan vuosina taloussuunnitelman mukaisesti vuotuisilla ylijäämillä, omaisuuden myynnillä ja perussopimuksen 24 :n tarkoittamalla, peruspääoman suhteessa kannettavilla maksuilla. Valtuusto voi päättää, että kuntayhtymässä syntynyt alijäämä tai sen osa katetaan jäsenkunnilta kannettavilla maksuilla. Maksun perusteena ovat jäsenkuntien peruspääomaosuudet. KYSin omavaraisuusaste on ervan sairaaloissa keskimääräisellä tasolla, mutta yliopistosairaaloista se on heikoin. Asukasta kohti pitkäaikaista velkaa on selvästi enemmän kuin muissa yliopistollisissa sairaaloissa. Jos velat maksettaisiin välittömästi pois, nykyisellä vuosikatteella siihen kuluisi KYSissä 10 vuotta, TYKSissä 5 vuotta ja muissa yliopistollisissa sairaaloisa vuosi tai pari. Vuodesta toiseen korot ja poistot kasvavat seuraavat kymmenkunta vuotta vääjäämättä. Summa kasvaa vuoteen 2024 reilusta 20 M :sta yli 30 M :n. Vuosikate alittaa jo ensi vuonna poistojen määrän, ja siitä lähtien aina vain räikeämmin, mitä pidetään yleisesti epäterveen talouden tunnusmerkkinä. Vuonna 2024 velan määrä lähestyy konsernin vuositulojen määrää, mikä on keskeinen kriteeri vaikeutetulle lainansaannille. Nettoinvestoinnit ylittävät vuosittain vuosikatteen, eli tulevaisuutta joudutaan joka tapauksessa rakentamaan velan varaan. Tulovirtaa on erittäin vaikea kasvattaa; lähinnä kyseeseen tulisi myynti ulkopuolelle, joka on kehittynyt suotuisasti, mutta sen ripeä ja tuntuva lisääntyminen ei vaikuta realistiselta. Menojen supistaminen ei onnistu ilman toi-

7 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 7 (9) Mikko Hollmén, masterplan (liitteet 9-10) mintojen vähentämistä ja tilojen supistamista. Pelkkä tilojen omistajuudesta luopuminen ei riitä, sillä ostaja vaatisi vuokran, joka vain lisäisi menoja entisestään. Ainut mahdollisuus olisi tiivistää toimintaa niin, että tiloista voitaisiin luopua. Silti ostajan löytäminen ei tulisi olemaan helppoa. Kiinteistöjen vähentämiseen sotessa joudutaan vääjäämättä. Tällöin on etsittävä maakunnallista kokonaisratkaisua, missä palvelujen pitäminen on kannattavaa. Käytiin läpi talousarvion tilanne tuloslaskelman muodossa. Jos budjetoinnissa on nojattava sovittuun 1,2 %:n jäsenkuntamyynnin kasvuun, näyttää hyvin todennäköiseltä, että vuoden 2017 talousarvio rakentuu monin osin alibudjetoiduista elementeistä. Viimeisimmät kolme vuotta on taloudenhoidossa selviämistä tukenut vahva ulkokuntamyynnin kasvu, asiakasmaksujen kasvu, poistoaikojen jatkaminen, säästövapaiden pitäminen ja sijaisten käytön supistaminen. Näistä käytettävissä on pian vain potentiaalinen myynnin lisääntyminen ulospäin, eikä senkään radikaali kasvu ole mahdollista ilman merkittävää panostamista. Keskustelua käytiin mahdollisuuksista realisoida omaisuutta. Todettiin, että kiinteistömassasta luopuminen on järkevää vain, jos toiminnot supistuvat niin, ettei tiloja tarvita. Jos tiloja myydään sijoittajalle, vuokrataso tulee olemaan sellainen, että se kattaa myös sijoittamiseen liittyvät riskit. Käytännössä vuokrakustannukset olisivat korkeammat kuin nykyiset kiinteistökulut. Keskustelussa todettiin, että kiky-hyödyn siirtyminen kunnille merkitsee nykyisessä taloudellisessa tilanteessa käytännössä KYSin palvelutason laskua. Joistakin toiminnoista on luovuttava. Kuluvana vuotena kunnat saavat entisen valtionosuutensa ja samalla hyötyvät lomapalkkavelan pienenemisestä, eli saavat kiky-hyödyn itselleen. Näin ollen ei olisi perusteltua niiden vaatia jo tältä vuodelta myös hyödyn siirtämistä itselleen. Jos kunnat vaatisivat hyötyä vielä itselleen, jouduttaisiin tilanteeseen, jossa KYS ei pystyisikään pysymään budjetissa. Palvelualueiden huolena on, että mikäli kiky-hyötyä ei suunnitellusti voidakaan hyödyntää, se tietää vaikeuksia etenkin hoitotakuussa pysymisessä. Joka tapauksessa jo nyt ollaan mittavine toiminnan supistuksineen toiminnallisesti niin ahtaalla, että pitää kehittää entisestään valmiuksia priorisointeihin. Palvelualueiden katsaukset on toimitettu oheismateriaalina hallitukselle, jotta tilanne konkreettisine riskeineen on hahmotettavissa. Tarvittaessa valtuuston pitää pystyä tekemään päätöksiä toimintojen priorisoinnista. Pidettiin mahdollisena, että kuntien intressi panostaa soteen on nyt alentunut, koska ne saattavat haluta keskittyä lähinnä oman tulevan roolinsa vahvistamiseen. Vaikka tilankäytön tiivistämisellä tai tehostamisella saataisiin taloudellisesti

8 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 8 (9) suotuisia tuloksia, kannattaa muistaa, että tilankäyttö kattaa vain n. 7 % KYSin kustannuksista. Tasejärjestelyjä on paikallaan arvioida, mutta niillä ei saada joka tapauksessa ratkaisevaa muutosta tilanteeseen. Lähinnä Isoharjasta luopuminen on aivan ilmeisesti strategisesti perusteltua, mutta sitäkään ei kannata realisoida mistä hinnasta hyvänsä. Tilannetta vaikeuttaa entisestään laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen mukaan pitkäaikaiset sote-vuokrasopimuksia ei saa tehdä vaan sopimusten pitää olla irtisanottavissa, jolloin tiloihin investoijilla on suuri riski, että tilat jäävät tyhjiksi. Tämä on omiaan nostamaan vuokratasoa, koska sijoittaja ei tuottovaatimuksineen halua kantaa riskiä. Mikäli exit-pykälää sopimuksessa ei ole, kunnat joutuvat tällaisten sopimusten maksumiehiksimahdollisissa irtisanomistilanteissa. Yksi mietittävä on myös pysäköintilaitoksen tai toiminnan myyminen. Nykyiset tilaratkaisut eivät tue tehokasta toimintamallia ja kuntouttavaa työotetta: hoitajien työajasta jopa 23 % menee paikasta toiseen liikkumiseen. Tilaratkaisujen ohella masterplan-kokonaisuuteen liittyy kiinteästi ICT:n, materiaalilogistiikan ja lääkehuollon uudistaminen. Uusia tiloja suunnitellaan sillä ajatuksella, että ne mahdollistavat uusien toimintatapojen omaksumisen. Toisaalta ne luovat siihen vain edellytykset yksiköissä on tehtävä itse työtä sen eteen, että toimintamallit todella uudistuvat ja kehittyvät. Avohoitopainottuminen jatkuu. Vuodeosastoilta toimintoja siirretään poliklinikoille. KYSissä haetaan synergiaetuja ja toiminnan tehostamista poliklinikoiden uudelleensijoittelulla Puijon sairaalan alueella. Kaikkiaan erikoissairaanhoidon osaamista kootaan yhteen, mikä vaikuttaa KYSiin vahvistaen kasvupaineita. Toisaalta digitalisaatio ja telelääketieteen mahdollisuudet sekä palveleminen puhelimitse voivat toimia myös tilapaineita keventäen. Vuodeosastoja voidaan suunnitella ja hallita moduuleittain. Perusosasto on 32-paikkainen, ja siinä on neljä moduulia. Moduuleittainen tilasuunnittelu mahdollistaa kokonaisten moduulien sulkemisen. Hoitohenkilökunta työskentelee pääsääntöisesti moduuleissa ja hoitotyön kirjaaminen tehdään potilashuoneissa. Kuhunkin moduuliin tulee tila hoitotarvikkeille, sairaalatekstiileille, älylääkekärrylle ja suonensisäisille nesteille. Hoitotyössä tarvittavat välineet sijaitsevat hoitotarvikekärryssä. Näin siirtyminen paikasta toiseen vähenee. Omaiset voivat osallistua potilaan hoitoon yhden hengen huoneissa. Materiaalilogistiikassa painopiste siirtyy varastoinnista tilaus - toimitusketjujen hallintaan. Logistiikkaan sovelletaan lean-periaatteita. Kuljetusrobottien käyttöä ja kustannusvaikutuksia selvitetään. Lääkehuolto nojaa lisääntyvästi automatiikkaan. Putkipostijärjestelmällä saadaan osastoille lääkkeitä ja verituotteita nopeasti. Muutos heijastuu osastofarmaseutin työnkuvaan, joka muuttuu enemmän lääkehoitoa ohjaavaksi. Hoitotyön työtehtäviä pyritään tehostamaan ICT:n avulla. Tehtävien siirtoa tapahtuu hoitajilta ja osastonsihteereiltä asiakkaille; sähköinen asiointi ja

9 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Muistio 9 (9) tekstiviestipalvelut helpottavat tätä. Potilas saa omaan hoitoon liittyvää tietoa netitse. Sote-uudistuksen lähtökohtana on, että potilaan tietojen saatavuus on avoin kaikille, jotka hoitavat potilasta sote-alueella. PoSoTen muodostaminen myös vaikuttaa KYSiin, ja jo jonkin aikaa kaikessa KYSin päätöksenteossa on punnittu myös ratkaisujen PoSoTeyhteensopivuus. Posoten yhteistyöryhmä on tilannut selvityksen, jonka päätavoite on arvioida tuleva tarve vuodeosastopaikkamäärille koko Pohjois- Savon maakunnan alueella, sen sairaaloissa ja kunnissa vuoden 2030 väestöennusteeseen nähden. Vuodeosastohoidon tarpeen kasvua onkin tarpeen saada suitsittua. Keväällä kolme suunnitteluryhmää työsti masterplanin suunnitteluratkaisuksi vaihtoehtoja. Kaikki esittivät 1B:n purkamista. Niistä jatkotyön pohjaksi valittiin Uusi Sydän. Vuodeosastotoiminnan laajuus ja rakennusmassan koko on auki. Pohjaratkaisua on kehitelty. Joka tapauksessa 1B:n tilat ovat käytössä ainakin vielä Edessä on korjausinvestointi, jonka ansiosta on mahdollisuus kohottaa tuottavuutta. Korjaaminen on välttämätöntä, jos tiloja aiotaan käyttää, sillä lykkäykset on jo käytetty. Erilaisissa vaihtoehdoissa työt ajoittuvat välille Rahoitustarvetta voidaan muokata aikataulua muokkaamalla. PEKO-1-hankkeeseen on suunnitteilla muutoksia, jotka lykkäävät investointitarvetta hieman, mutta kokonaisuuteen sillä ei ole suurta vaikutusta. Myös energialuokan osalta tavoite on muuttumassa kunnianhimoisemmaksi, jolloin energialaskun kasvua saadaan hillittyä. Keskustelussa tuotiin esiin, että haluaisi selvittää mahdollisuutta luoda KYSistä ja Harjulan sairaalasta toiminnallinen kokonaisuus. Erikoissairaanhoito ei kuitenkaan kaipaa Harjulan tiloja, niiden etäisyys on logistisesti ongelmallinen Tutustuminen Etelä-Savon soteen Muistion vakuudeksi Raimo Tuomainen seminaarin sihteeri