A.3. Tarkastus voidaan kohdistaa myös tiettyjen, yksilöitävissä olevien toimien tai seikkojen tarkastamiseen. (0,5 p)

Transkriptio

1 Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2007 ARVOSTELUPERUSTEET KYSYMYS 1 A.1. Osakkeenomistajien vähemmistöllä on oikeus vaatia erityisen tarkastuksen toimittamista. A.2. Tarkastus toimitetaan yhtiön kirjanpidosta ja hallinnosta tietyltä ajanjaksolta yhtiön toiminnassa. (0,5 p) A.3. Tarkastus voidaan kohdistaa myös tiettyjen, yksilöitävissä olevien toimien tai seikkojen tarkastamiseen. (0,5 p) B.1. Ehdotus erityisen tarkastuksen toimittamisesta on tehtävä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. C.1. Hakemus rekisteriviranomaiselle on tehtävä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. C.2. Hakemus voidaan tehdä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannattaneet. C.3. Julkisessa osakeyhtiössä, jossa on erilajisia osakkeita, hakemus voidaan tehdä, jos ehdotusta on kannattanut vähintään yksi kymmenesosa jonkin osakelajin kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakelajin osakkeista. D.1. Lääninhallituksen on kuultava yhtiön hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. E.1. Hakemukseen (erityisen tarkastuksen toimittamisesta) on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen on painavia syitä. F.1. Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. F.2. Erityisellä tarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin tarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Pääsykoekirja 2/2007, s

2 2 KYSYMYS 2 A.1. EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan perusteella jäsenvaltio voi tuotesääntelyn harmonisoinnin jälkeenkin ottaa käyttöön kansallisia ympäristönsuojelua tai työympäristön suojelua koskevia säännöksiä tai määräyksiä. B.1. Unionisääntelystä poikkeavan kansallisen uuden sääntelyn edellytyksenä on, että ne perustuvat tieteelliseen näyttöön B.2. ja ovat tarpeen jäsenvaltion erityisten ongelmien vuoksi, B.3. jotka ovat ilmenneet/syntyneet yhdenmukaistamistoimenpiteen toteuttamisen jälkeen. C.1. Uuden sääntelyn käyttöönoton edellytykset ovat tiukat ja niiden täyttyminen harvoin/vaikeasti osoitettavissa. (0,5 p) C.2. EY:n perustamissopimuksen 95 artikla tulee sovellettavaksi tuotesääntelyssä, eikä ole oletettavaa, että tuotteista aiheutuvat ongelmat olisivat erityisiä vain yhdelle tai muutamalle jäsenvaltiolle. (0,5 p) C.3. Lisäksi säännöksen soveltamisalaa kaventaa se, että jäsenvaltio ei voi perustella kansallisen sääntelyn tarpeellisuutta yksinomaan ympäristönsuojelun korkean tason vaatimuksella. D.1. Uuden kansallisen sääntelyn voimaansaattaminen edellyttää komission hyväksyntää. D.2. Komission hyväksynnän edellytyksenä on, ettei sääntely johda mielivaltaiseen syrjintään D.3. tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen D.4. eikä muodosta estettä sisämarkkinoiden toiminnalle. Pääsykoekirja 3/2007, s. 56 KYSYMYS 3 A.1. Suuntaviivojen ehdottomiin vaatimuksiin kuuluu ensinnäkin se, että sopimusten tulee olla kirjallisia ja täytäntöönpanokelpoisia. A.2. Niissä tulee määrätä yksityiskohtaisesti määrällisistä tavoitteista ja täsmentää välitavoitteet ja niiden määräajat. A.3. Sopimukset tulee julkaista kansallisessa virallisessa lehdessä tai muussa yleisön saatavilla olevassa virallisessa asiakirjassa. A.4. Sopimuksissa tulee määrätä saavutettujen tulosten seurannasta, kertomuksista viranomaisille ja yleisölle jaettavista asiaankuuluvista tiedoista.

3 3 A.5. Sopimusten tulee lisäksi olla avoimia kaikille osapuolille, jotka ovat valmiit täyttämään sopimuksen edellytykset. B.1. Mikäli se on tarkoituksenmukaista, sopimuksissa tulee määrätä tehokkaista järjestelyistä saavutettujen tulosten keräämistä, arviointia ja varmistamista varten. B.2. Niissä voidaan edellyttää myös ympäristötiedon saatavuutta viranomaisilta koskevan direktiivin turvaaman tiedonsaantioikeuden ulottamista sopimuksen toteuttamista koskeviin yritysten tietoihin. B.3. Sopimuksessa voidaan määrätä myös seuraamuksista, kuten sakoista tai toimiluvan peruuttamisesta, jos sopimusta rikotaan. C.1. Sopimusten tulee myös olla perustamissopimuksen, erityisesti sisämarkkinatavoitteiden ja kilpailusääntelyn, mukaisia. C.2. Sitovien sopimusten tulee olla solmittu direktiivin täytäntöönpanolle varatun määräajan kuluessa, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava niistä ja toimitettava kaikki asiaan liittyvä informaatio komissiolle. Pääsykoekirja 3/2007, s KYSYMYS 4 A.1. Osuuskuntarikkomuksena rangaistavaa on tahallinen A.2. osuus-, lisäosuus- tai sijoitusosuuskirjan antaminen osuuskuntalain säännösten vastaisesti A.3. tai osuuskuntalain vastainen menettely annettaessa väliaikaistodistus, optiotodistus tai juokseva vaihtovelkakirja, A.4. osuuskunnan kokouksen pöytäkirjan tai jäsenten yksimielisten päätösten nähtävillä pitämistä koskevan säännöksen rikkominen, A.5. jäsen-, lisäosuus- tai sijoitusosuusluettelon pitämisen A.6. tai niiden nähtävänä pitämisen laiminlyöminen, tai A.7. OKL 6 luvun tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen laatimisesta A.8. taikka osuuskuntalain osuuskunnan sulautumista, jakautumista, yhteisömuodon muuttamista tai selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamisesta annetun säännöksen rikkominen. B.1. Osuuskuntarikkomuksesta voidaan tuomita vain sakkoa.

4 4 C.1. Kohdissa A.7. ja A.8. mainittujen velvollisuuksien rikkominen on rangaistavaa paitsi tahallisena tekona myös, jos teko täyttää törkeän huolimattomuuden kriteerit. Pääsykoekirja 2/2007, s. 190 KYSYMYS 5 A.1. Yksityishenkilön velkajärjestely on esimerkki sosiaalisesta prosessikäsityksestä. B.1. Velkajärjestelyssä asia tulee vireille hakemuksella. C.1. Asianosaissuhde on lähtökohtaisesti kaksiasianosaissuhde eli intressi on lähinnä akselilla velkoja - velallinen, C.2. mutta asianosaissuhde voi rönsyillä asiakohtaisesti laajemmallekin ja olla rakenteeltaan epätäsmällinen. D.1. Oikeudenkäynnissä tavoitteena ei ole tuomio, vaan velallisen maksuohjelman vahvistaminen. E.1. Tämän lopputuloksen saavuttamiseksi tuomioistuin voi käyttää apunaan ulkopuolista asiantuntijaa / selvittäjää. F.1. Maksuohjelmassa määritellään asianosaisten väliset suhteet tulevaisuutta silmällä pitäen. G.1. Laissa on ilmaistu ne tavoitteet, joita maksuohjelmalla pyritään toteuttamaan. H.1. Tuomioistuimen rooli ei välttämättä pääty maksuohjelman vahvistamiseen, vaan sama asia voi tulla uudelleen vireille H.2. vaikkapa maksuohjelman muuttamisena tai velkajärjestelyn raukeamista koskevan hakemuksen perusteella. - pisteen saaminen kohdasta H.2. edellyttää kohtaan H.1. sisältyvän tiedon esiin tuomista. Pääsykoekirja 1/2007, s. 117

5 5 KYSYMYS 6 A.1. Rekisteristä poistamisessa yhtiötä ei selvitetä. A.2. Yhtiön velkojille ei anneta julkista haastetta. A.3. Rekisteristä poistaminen ei merkitse tuntemattomien eikä tunnettujen velkojen lakkaamista. B.1. Rekisteriviranomaisen on selvitystilaan asettamisen sijasta poistettava yhtiö rekisteristä, jos yhtiön varat eivät riitä selvityskulujen maksamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakkeenomistaja, velkoja, tai muu taho ota vastatakseen selvitysmenettelyn kuluista. Yhtiö on määrättävä (selvitystilaan tai) poistettavaksi rekisteristä: C.1. Jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta. C.2. Yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa tarkoitettua edustajaa. C.3. Yhtiö ei ole rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta ilmoittanut tilinpäätösasiakirjoja rekisteröitäväksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. C.4. Yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteeseen. D.1. Rekisteristä poistettua yhtiötä edustaa tarvittaessa yksi tai useampi yhtiökokouksessa valittu edustaja. E.1. Rekisteristä poistettu osakeyhtiö säilyttää oikeuskelpoisuutensa (0,5 p), mutta ei oikeustoimikelpoisuutta. (0,5 p) Pääsykoekirja 2/2007 s KYSYMYS 7 A.1. Ihmisoikeuksien julistus ei ole oikeudellisesti sitova. A.2. Siinä on kyse ihanteista, joita kaikkien tulisi tavoitella myös jatkuvin toimenpitein. (0,5 p) A.3. Julistuksella on kuitenkin merkitystä periaatteellisella tasolla/julistus sisältää periaatteita, (0,5 p) A.4. sillä siinä ilmaistuihin tavoitteisiin voidaan vedota esim. lainsäädäntö- ja lainvalmistelutyössä. (0,5 p)

6 6 A.5. Harkinnanvaraa jättävien säännösten soveltamisessa ihmisoikeuksien julistus voi olla yhtenä suuntaa-antavana ohjenuorana. (0,5 p) Julistuksen 10 artiklassa on turvattu B.1. oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus B.2. oikeudenkäynnin julkisuus B.3. menettelyn tasa-arvoisuus B.4. tuomioistuimen riippumattomuus ja B.5. tuomioistuimen puolueettomuus C.1. Mainittu artikla koskee jokaista rikoksesta syytettyä sekä C.2. jokaista, jonka oikeuksia ja velvollisuuksia oikeudenkäynti koskee Pääsykoekirja 1/2007, s. 96 KYSYMYS 8 A.1. Jollei muuta ole välimiehiä sitovasti määrätty, (0,5 p) A.2. välimiehet saavat lähtökohtaisesti määrätä itse palkkionsa määrän/ saavat välitystuomiossa vahvistaa ja maksettavaksi tuomita kullekin välimiehelle tulevan korvauksen. B.1. Jollei muuta ole sovittu tai määrätty, (0,5 p) B.2. asianosaiset ovat yhteisvastuullisesti velvolliset suorittamaan välimiehille korvauksen heidän työstään ja kustannuksistaan. C.1. Korvauksen on, ottaen huomioon tehtävän vaatima aika, asian vaikeusaste ja muut asiaan vaikuttavat seikat C.2. oltava kohtuullinen. D.1. Asianosaisella on kuitenkin oikeus 60 päivän kuluessa (0,5 p) D.2. siitä päivästä, kun hän on saanut kappaleen välitystuomiosta D.3. hakea muutosta siltä osin kuin se koskee välimiehille vahvistettujen korvausten määrää.

7 7 E.1. Muutosta haetaan toimittamalla kirjallinen hakemus E.2. sekä jäljennös välitystuomiosta (0,5 p) E.3. sille alioikeudelle, jonka tuomiopiirissä välitystuomio on annettu. Pääsykoekirja 1/2007, s. 135