Keskusvirastotalo, neuvotteluhuone 2 (6. krs) 13 Yhdenvertaisuussuunnitelman käsittely neuvostoissa

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) Aika , klo 13:00-15:00 Paikka Keskusvirastotalo, neuvotteluhuone 2 (6. krs) Käsitellyt asiat 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 12 Pöytäkirjan tarkastus 13 Yhdenvertaisuussuunnitelman käsittely neuvostoissa 14 Vanhusasiamiehen vakanssin täyttämättä jättäminen - selvityspyyntö 15 Sosiaalipalveluiden odotusaikojen käsittely vanhusneuvostossa 16 Ikäihmisten palveluiden asiakastyytyväisyyskyselyiden käsittely 17 Eläkeläisvaltuuston kokoukset v Ilmoitusasiat ja vanhusneuvostolle tullut palaute 19 Muut esille tulevat asiat

2 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Ojala Arja, puheenjohtaja Aho Ossi, jäsen Grönqvist Seppo, jäsen, Orivesi Juutilainen Tuija-Leena, jäsen Kauhanen Maire, jäsen Lahti Veikko, jäsen Moilanen Raija, jäsen Portaankorva Eero, jäsen Salonen Juha, varapuheenjohtaja Sillanpää Raimo, jäsen Tuominen Elina, jäsen Nurmio Kirsi, sihteeri Allekirjoitukset Arja Ojala Puheenjohtaja Kirsi Nurmio Sihteeri

3 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 12 Pöytäkirjan tarkastus Valittiin. Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Veikko Lahti ja Raija Moilanen.

5 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 13 Yhdenvertaisuussuunnitelman käsittely neuvostoissa TRE:7170/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Nurmio Kirsi Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelija Kirsi Nurmio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kirsi Nurmio Laaditaan muistio yhdenvertaisuussuunnitelmatyöryhmälle käydyn keskustelun perusteella. Perustelut Kaupungin voimassa olevan yhdenvertaisuussuunnitelman voimassaolo päättyy vuoden 2016 lopussa ja se päivitetään tämän syksyn aikana uuden lain vaatimukset täyttäväksi. Yhdenvertaisuuslain (2015) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Syrjimättömässä yhteiskunnassa mainitut henkilöön liittyvät tekijät eivät saa vaikuttaa mahdollisuuksiin päästä koulutukseen tai saada työtä ja erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kaupunkia palvelujen tuottajana, koulutuksen järjestäjänä ja työnantajana arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Edistämisvelvollisuus koskee kaikkia laissa mainittuja syrjintäperusteita ja edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Neuvostolla on mahdollisuus ottaa kantaa asiaan. Se voi keskustella asiasta esim. seuraavien kysymysten kautta: Missä tilanteissa ikäihmiset kohtaavat syrjintää arjessa? Kuvailkaa ikäihmisten kokemuksia syrjinnästä esim. palveluiden saavutettavuudessa, harrastuksissa tai viestinnässä. Tämän lisäksi neuvosto voi käydä keskustelua asenneilmapiiristä ikäihmisiä

6 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) kohtaan, ikäihmisten kokemasta turvallisuudesta ja osallisuuden mahdollisuuksista kaupungissa. Tiedoksi Jukka Kaukola

7 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 14 Vanhusasiamiehen vakanssin täyttämättä jättäminen - selvityspyyntö TRE:7167/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Nurmio Kirsi Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelija Kirsi Nurmio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kirsi Nurmio Vaaditaan konsernihallinnon johdolta, että toinenkin vanhusasiamiehen vakanssi täytetään. Laaditaan asiasta tiedote. Perustelut Tampereen kaupungissa aloitti vuonna 2011 kaksi vanhusasiamiestä, alun alkaen vanhusneuvoston aloitteesta. Vanhusasiamiehiä oli heti alusta lähtien kaksi, jotta vanhusasiamiehen tavoittaisi mahdollisimman hyvin virkaaikaan aina kun ikäihminen tai hänen omaisensa soittaisi. Vanhusasiamiehen tehtävään kuuluu yhteydenottojen lisäksi selvittää esille nousseita ongelmatilanteita ja järjestää tarvittaessa neuvotteluja tilanteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi vanhusasiamies osallistuu Valvonta- ja ohjausyksikössä valvontatehtäviin yhteistyössä valvontakoordinaattorin kanssa ja huolehtii osaltaan ikäihmisten palveluiden muistutuksiin vastaamisesta aikataulussa. Nyt, toisen vanhusasiamiehen siirryttyä toisiin tehtäviin, konsernihallinnon johtoryhmä päätti, ettei häneltä jäänyttä vanhusasiamiehen vakanssia täytetä. Käytännössä vanhusasiamies ei voi vastata puheluihin ollessaan neuvotteluissa tai valvontakäynneillä, joten tavoitettavuus on merkittävästi heikentynyt aiemmasta. Samalla myös ikäihmisten palveluiden valvontaan käytettävät resurssit ovat pienentyneet ja valvonnan työmäärä lisääntynyt mm. Oriveden valvonnan myötä. Vanhusneuvostoon on otettu asian tiimoilta yhteyttä. Vanhusneuvosto katsoo, että ikäihmisten saama palvelutaso on tästä vakanssin täyttämättä jättämisestä merkittävästi heikentynyt. Tiedoksi Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala, Vakkuri Ritva, Aaltonen Mikko

8 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 15 Sosiaalipalveluiden odotusaikojen käsittely vanhusneuvostossa TRE:7175/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Nurmio Kirsi Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelija Kirsi Nurmio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Merkittiin. Merkitään tiedoksi. Perustelut Odotusajat iäkkään henkilön hakemiin sosiaalipalveluihin Vanhuspalvelulain 26 mukaan kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on ju lkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäällä henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus näiden tietojen saamiseen. Valviran ohjeen mukaan kuntien tulee huolehtia, että niiden tietojärjestelmät mahdollistavat odotusaikojen julkaisemisen luotettavalla tavalla. Odotusajalla tarkoitetaan sitä keskimääräistä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen, kun iäkäs henkilö on tosiasiallisesti saanut hakemansa palvelut. Odotusaikoja seurataan palvelukohtaisesti. Odotusajat tulisi julkaista useampaa eri tiedotuskanavaa käyttäen. (Vanhuspalvelulaki 980/2012, STM ja Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi , Valviran ohje viranomaisille 8/2013) Tampereella tiedot julkaistaan alustavan suunnitelman mukaan kaupungin nettisivuilla Tampereen kaupungin Talouden ja toiminnan seuranta-aikataulun mukaisesti neljän kuukauden välein (ensimmäisen kerran toukokuussa 2014). Ikäihmisten palvelujen lautakunta ja vanhusneuvosto käsittelevät odotusaikoja kokouksissaan. Alla olevat odotusajat ovat tammi-elokuulta 2016 Tampereelta Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut: - Odotusaika yhteydenotosta kotihoidon palvelujen toteutumiseen on ollut keskimäärin 1 7 arkipäivää. - Kiireellinen kotihoito on aloitettu 1 2 päivän aikana, kun yhteydenotto on vastaanotettu.

9 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) - Myönnetyn ateriapalvelun odotusaika on ollut 3 7 arkipäivää. - Myönnetyn kauppapalvelun odotusaika on ollut 1 3 arkipäivää. - Myönnetyn turvapalvelun (turvapuhelin) odotusaika on ollut 2 5 arkipäivää. Omaishoidon tuki: - omaishoidon tuen hakemusten käsittelyaika on ollut keskimäärin 4 viikkoa. - myönnetyt omaishoidon palvelut tulevat voimaan hakemiskuukauden jälkeisestä kuukaudesta alkaen - omaishoidon tuen myönteinen päätös edellyttää, että omaishoidontuen myöntämiskriteerit täyttyvät Vanhusten päivätoiminta: - vanhusten päivätoimintaan odotusaika hakemuksesta palvelun toteutumiseen on ollut alueesta ja päivätoiminnasta riippuen 1 vk 3 kk - odotusaika perhehoitoon 1 7 arkipäivää Palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon jonottaneet asiakkaat touko-elokuussa 2016: Odotusajalla tarkoitetaan sitä keskimääräistä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen, kun iäkäs henkilö on tosiasiallisesti saanut hakemansa palvelut. Palveluasumiseen on jonottanut alle 1 kk 16 asiakasta, 1-3 kk 12 asiakasta, 3-6 kk yksi asiakas, yli 6 kk yksi asiakas; vanhainkotiin ja tehostettuun palveluasumiseen jonottanut alle 1 kk 159 asiakasta, 1-3 kk 101 asiakasta, 3-6 kk 152 asiakasta ja yli 6 kk 24 asiakasta. Pysyvää hoivapaikkaa odottavat asiakkaat ovat säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä tai asiakkaana muussa Tampereen kaupungin hoivayksikössä.

10 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 16 Ikäihmisten palveluiden asiakastyytyväisyyskyselyiden käsittely TRE:7172/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Nurmio Kirsi Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelija Kirsi Nurmio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Merkittiin. Esittelijä: Kirsi Nurmio Merkitään tiedoksi asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset ja niistä käyty keskustelu. Perustelut Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettiin touko-kesäkuussa Tehostetun palveluasumisen selvityksessä olivat mukana Jukola-Impivaara, Kontukoti, Kuuselakeskus, Pappilanpuisto, Pispa, Petäjäkotikeskus sekä Oriveden Onninkoti ja Toivonkoti. Tehostetun palveluasumisen kyselyn tulokset esitellään Asiakastyytyväisyyskysely tehostetun palveluasumisen asukkaille raportissa. Omaishoidon kyselyn tulokset ovat esiteltynä Omaishoidon asiakastyytyväisyyskysely raportissa. Tehostetun palveluasumisen asukkaiden kyselyillä selvitettiin kokemuksia hoidosta, kohtelusta, itsemääräämisoikeudesta, vierailuista sekä asuinympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Jukola-Impivaaran, Kontukodin, Kuuselakeskuksen, Pappilanpuiston, Pispan ja Petäjäkotikeskuksen osalta kysely toteutettiin nyt toisen kerran. Vastaava kysely toteutettiin edellä mainituissa palvelukodeissa vuonna Oriveden palvelukodeissa kyseessä olivat ensimmäiset Tampereen kaupungin suorittamat asiakastyytyväisyyskyselyt. Tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 139 asukasta. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita naisia. Kokonaisuutena tarkastellen tehostetun palveluasumisen yksiköiden asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluun. Etenkin hoito arvioitiin kiitettäväksi (ka 4,01 asteikolla 1 5) ja henkilökunta ammattitaitoiseksi ja ystävälliseksi. Asiakastyytyväisyyskyselyyn osallistuneet asukkaat kokivat asuinympäristönsä viihtyisäksi, siistiksi ja turvalliseksi. 82,5 % kyselyyn vastanneista asukkaista koki, että heistä huolehditaan hyvin. Tehostetun palveluasumisen kyselyn tulosten perusteella eniten tyytymättömyyttä asukkaissa herätti rajalliset mahdollisuudet elää

11 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää. Yksikkökohtaista vaihtelua tyytyväisyydessä esiintyi huomattavan paljon. Kaikkien yksiköiden tyytyväisyyden keskiarvo oli 72,3 %. Orivedellä 33,3 % koki saavansa elää haluamansa kaltaista elämää ja Petäjäkotikeskuksessa sekä Kuuselakeskuksessa osuus oli 83,3 %. Kuten edellisenäkin vuonna, kyselyn perusteella tyytymättömyyttä herätti myös ulkoilun määrä. Kaikkien yksiköiden keskiarvo tyytyväisyydessä ulkoilujen määrään oli 73,9 %. Yksikkökohtaista vaihtelua tyytyväisyydessä esiintyi runsaasti. Kontukodin kyselyn keskiarvoksi muodostui 37,5 %, kun taas Pappilanpuiston tyytyväisyysprosentti oli 84,6 %. Huomionarvoista on, että tänä vuonna kyselyssä esiintyi vastausvaihtoehto vaihtelevasti, mikä pienensi kyllä -vastausten määrää. Omaishoidon asiakastyytyväisyyskysely kerättiin lomakekyselynä kesä-heinäkuun 2016 aikana. Kysely postitettiin kaikille Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen omaishoitajille, joiden hoidettava oli yli 21-vuotias. Kyselyjä postitettiin 870 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 55,5 %. Kyselyssä pyrittiin selvittämään omaishoitajien näkemyksiä ja kokemuksia omaishoitajuudesta ja yhteistyöstään eri tahojen kanssa. Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna Omaishoidon kyselyn tulosten perusteella yksityisten tukipalveluiden ja yksityisten kotihoidon palveluiden käyttö oli noussut ja kaupungin tarjoamien laskenut. Hieman yli puolet vastaajista kertoi käyttävänsä omaishoitajan lakisääteisiä vapaapäiviä. Vapaapäivien käyttämättä jättämiseen ilmoitettiin syiksi muun muassa hoidettavan haluttomuus ulkopuoliseen hoitoon. Omaishoitajien jaksaminen oli hieman laskenut edellisestä kyselystä. vapaapäivien lisäämisellä ja taloudellisen tuen nostamisella voitaisiin vastaajien mukaan sada helpotusta heidän työhönsä omaishoitajana. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutti kaupungin hyvinvoinnin palvelualueen Ikäihmisten palvelut. * Tampereen kaupungin kotihoidon asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely touko-heinäkuussa Kyselyssä tiedusteltiin useilla monivalintakysymyksillä kotihoidon asiakkaiden asumisen ja elämän laatua sekä tyytyväisyyttä kotihoidon palveluun. Lisäksi pyydettiin arvioimaan tukipalveluiden laatua ja omahoitajan toimintaa. Kyselylomake postitettiin noin 1483 kotihoidon ja palvelutalon kotihoidon asiakkaalle. Vastauksia palautui takaisin 737, ja vastausprosentiksi tuli siten 50 %. Tulokset esitellään tarkemmin Kotihoidon asiakastyytyväisyys raportissa.

12 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) Asiakastyytyväisyyttä kotihoitoon mitattiin 21 väittämällä koetusta kohtelusta ja hoidon tasosta sekä palvelun tarpeenmukaisuudesta ja yksilöllisyydestä (asteikko 1 5). Kaikista vastauksista laskettu keskiarvo oli 3,9 (v. 2015: 3,9). Oman tuotannon asiakkailta saatiin hieman parempi arvio kuin ostopalveluiden asiakkailta. Tyytyväisyyttä kotihoitoon vähentävät hoitajien vaihtuvuus ja kiireisyys. Hoitajien vaihtuvuus oli vastausten perusteella suurinta Kotitorin palvelupiirissä ja vähäisintä oman tuotannon alueella. Tämä heijastuu suoraan kotihoidon tyytyväisyyteen, koska Kotitori erottautui aineistosta heikoimmilla ja oman kotihoidon alueet parhaimmilla arvioilla. Asiakastyytyväisyys kotihoidon tukipalveluihin sai keskiarvon 4,1 (v. 2015: 4,2). Parhaan kokonaisarvosanan sai päiväkeskuspalvelu. Tänä vuonna tukipalveluista heikoimpana erottui kauppapalvelu. Kotihoidon asiakastyytyväisyyttä selvitettiin myös pyytämällä asiakasta antamaan kokonaisarvosana kotihoidon palvelulle. Kotihoidon palvelulle annettujen arvosanojen keskiarvo oli 3,7. Se on pysynyt samana jo vuodesta 2013 asti eli neljä vuotta. Oman tuotannon asiakkailta saatiin hieman parempi kokonaisarvio kuin ostopalveluiden asiakkailta. Parhaan kokonaisarvion saivat oman tuotannon palvelutalon kotihoito sekä koillinen palvelupiiri. Heikoimmat kokonaisarviot saivat keskustan palvelupiiri sekä läntinen ja kaakkoinen palvelupiiri. Palvelutalon kotihoito sai keskimäärin muuta kotihoitoa paremmat arviot. Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin myös Kotitorin asiakkaille huhti-kesäkuussa Kysely toteutettiin jakamalla kyselylomakkeita asiakkaille heidän vieraillessaan Kotitorin toimipisteessä. Aineistonkeruuta tehostettiin muutamalla haastattelulla. Lopulliseksi otokseksi tuli n=26. Kyselyssä pyrittiin selvittämään Kotitorilla asioivien asiakkaiden profiilia, heidän asioinnin motiiviaan sekä tyytyväisyyttä Kotitorilta saamaansa palveluun. Kyselyn tulokset esitellään tarkemmin Kotitorin asiakastyytyväisyys raportissa. Kotitorilla vieraili tyypillisimmin omalla asialla oleva vuotias nainen, joka oli erittäin tyytyväinen sekä palvelukonseptiin että henkilökuntaan. 20 % vastanneista kertoi käyttävänsä Kotitorin palveluita säännöllisesti. Asiakastyytyväisyys oli korkealla tasolla palvelun nopeuden ja saatavuuden sekä henkilöstön osaavuuden ja ystävällisyyden osalta. Tulokset eivät ole näiden suhteen muuttunut viime vuosista. Kokonaisarvosanaksi palvelulle saatiin keskiarvo 4,5/5,0 (2015: 4,4). Otos oli tänä vuonna ennätyksellisen pieni, mikä hankaloittaa syvempien johtopäätösten tekoa. Tulevina vuosina on syytä ottaa muut aineistonkeruumenetelmät käyttöön, jotta Kotitorin asiakaskunta tavoitettaisiin paremmin. Kotitorin sidosryhmille suunnatussa verkkokyselyssä selvitettiin yhteistyöyritysten ja -kumppaneiden tyytyväisyyttä Kotitorin toimintaan. Kyselyssä kartoitettiin lisäksi heidän ajatuksiaan Kotitorin kehittämisestä. Kyselykutsu lähetettiin jokaiseen sidosryhmäorganisaation, jonka sähköpostiosoite oli tiedossa. Vastausaikaa oli ja lopulliseksi otokseksi saatiin n=38. Tulokset esitellään tarkemmin Selvitys Kotitorin

13 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) sidosryhmien tyytyväisyydestä yhteistyötoimintaan raportissa. Sidosryhmät asioivat Kotitorin kanssa hieman harvemmin kuin vuosi sitten. 66 % vastaajista arvioi yhteistyön Kotitorin kanssa merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi (vrt. 2015: 84 %). Yhteistyön sujuminen ja sidosryhmätyön tavoitteiden toteutuminen saivat hieman heikommat arviot kuin viime vuonna. Arviot ovat laskeneet jo kahtena vuonna peräkkäin. Positiivista palautetta annettiin muun muassa yhteistyön joustavuudesta ja toimivuudesta, henkilökunnan ammattitaidosta ja ongelmien hyvästä hallinnasta. Korjaavaa palautetta annettiin erityisesti yhteydenpitoon, tiedonkulkuun, avoimuuteen ja uudistumiskykyyn liittyen. Sidosryhmien kokonaisarvio Kotitorille oli tänä vuonna tyydyttävän ja hyvän rajalla keskiarvolla 3,45/5,0 (vrt. 2015: 3,7, 2014: 4,0 ja 2013: 3,4). Mainitut kolme kyselyä toteutettiin Tampereen kaupungin ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen yksikössä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Liitteet 1 Asiakastyytyväisyys kotihoidossa Asiakastyytyväisyys Kotitorilla Asiakastyytyväisyys Kotitorin sidosryhmissä Asiakastyytyväisyys tehostetussa palveluasumisessa Asiakastyytyväisyys omaishoidossa 2016

14 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 17 Eläkeläisvaltuuston kokoukset v TRE:1125/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Nurmio Kirsi Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelija Kirsi Nurmio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kirsi Nurmio Todetaan eläkeläisvaltuuston alustava ohjelma ja hyväksytään kustannuspaikalle /vanhusneuvosto kokouksen tarjoilukulut. Perustelut Syksyn eläkeläisvaltuuston kokous pidetään keskiviikkona klo Tampereen kaupungin valtuustosalissa. Kokous pidetään kaupungin talousarvio- ja toimintamalliuudistusaiheella. Alustava kutsu on jäsenille lähtenyt. Vanhusneuvoston jäsenet ovat automaattisesti kutsuttuja paikalle. Kokouksesta koituu kuluja kustannuspaikalle / vanhusneuvosto kahvi- ja sämpylätarjoilun verran. Tiedoksi Katja Wiman

15 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 18 Ilmoitusasiat ja vanhusneuvostolle tullut palaute Merkittiin. Esittelijä: Kirsi Nurmio Merkitään ilmoitusasiat ja saatu palaute tiedoksi. Perustelut Vanhusneuvoston syyskuun kokouksen jälkeen on ollut seuraavia tapahtumia/tilaisuuksia: Liikkuva Tampere -tilaisuus (paikalla jäsen Eero Portaankorva); Likioman asiantuntijaryhmä (paikalla jäsen Tuija-Leena Juutilainen ja esittelijäsihteeri); pidetty joukkoliikenneaiheinen seniorisurffi; pidetty maakunnallinen vanhusneuvostotilaisuus. Tulevia tapahtumia on mm. seuraavia: Hyvä ikä - messut. Puheenjohtaja Arja Ojala teknologiapaneelissa 21.10; Koilliskeskuksen aluemessut Kuullaan vanhusneuvoston jäsenten edustamisista ja heidän saamastaan palautteesta.

16 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) 19 Muut esille tulevat asiat Käsiteltiin. Käsitellään lausunnon sisältö. Perustelut Pirkanmaan vanhusneuvostojen tilaisuudessa päätettiin antaa hallitukselle maakuntalakiluonnoksesta lausunto.

17 Tampere Pöytäkirja 2/ (17) Muutoksenhakukielto 11, 12, 15, 13, 17, 18, 19, 14, 16 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)