1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot"

Transkriptio

1 1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot 1.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. (Stakes 2005:56.) Päivähoidolla tarkoitetaan päivähoitolaissa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana (Laki lasten päivähoidosta 36/ mom.). Lasten päivähoito nähdään varhaiskasvatuspalveluna, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Nykyään puhutaan myös avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta, jolloin toimintaan voi osallistua joko säännöllisesti, yleensä muutamasta tunnista viikossa muutamaan tuntiin päivässä tai satunnaisesti. Palvelutarjonta vaihtelee kuntakohtaisesti. Kuntien järjestämästä toiminnasta yleisimpiä ovat avoimet päiväkodit, leikkipuistot ja erilaiset kerhot. (THL 2010.) Varhaiskasvatuksen toteuttamisesta ja sisällöistä kerrotaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2005:56.) 1.2 Esiopetus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetusta on myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ensimmäisenä oppivelvollisuusvuonna annettava opetus ja koululykkäyksen saaneille lapsille oppivelvollisuuden alkamisvuonna annettava opetus. Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta kaikille esiopetusikäisille lapsille. Esiopetusta voidaan järjestää joko koulussa tai päivähoidossa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000) ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. (THL 2010.) Opetushallitus on julkaissut lain edellyttämiä muutoksia esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat suurelta osin lapsen oikeuksia oikea-aikaiseen ja oikeanlaiseen kasvun ja oppimisen tukemiseen. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa uudistettu opetussuunnitelman perusteet käyttöön viimeistään (THL 2010.) Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, sekä ennalta ehkäistä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. (Opetushallitus 2010.) 1.3 Erityispäivähoito ja varhainen tuki Erityispäivähoitoa ei toimintamuotona varsinaisesti ole erotettu muista varhaiskasvatuspalveluista. Monissa kunnissa on kuitenkin määritelty erikseen palvelukokonaisuus tai vastuualue, jonka kautta erityistä tukea lapselle varhaiskasvatuksessa järjestetään. Erityispäivähoito ajatellaan yhä useammin tukitoimena, ei erillisenä paikkana tai palveluna. Jo- 1

2 kaisen lapsen tulisi saada tarvitsemansa tuki varhaiskasvatuksen tukitoimina ja muiden palveluntuottajien tuottamina tukipalveluina (yleinen tuki). Varhainen tuki tai varhainen puuttuminen viittaavat sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen että mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvuun ja kehityksen riskitekijöihin sidoksissa oleva näkökulma. Varhainen tuki nähdään osana varhaiskasvatuksen perustehtävää. (Stakes, varttua.) Nykyään käytössä on termi tehostettu tuki, jonka avulla tuetaan kasvua, kehitystä ja oppimista sekä ehkäistään oppimiseen, vuorovaikutukseen ja kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Tehostettuun tukeen liittyvät usein toiminnallinen yksilö- ja ryhmäohjaus sekä lapsen oppimisvalmiuksien tietoinen tukeminen. Tehostettu tuki toimii ns. väliportaana yleisemmän varhaisen tuen ja erityisen tuen välissä. Tehostettu tuki on ensisijainen tukimuoto ennen erityistä tukea koskevaa päätöstä. (Erityisopetuksen strategia 2007, Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010.) Erityistä tukea päivähoidossa järjestettäessä avainsanoina voidaan käyttää kuntouttavan arjen teemaa eli erityinen tuki tuodaan sinne, missä lapsi on ja se ulotetaan mahdollisimman luontevasti niin toistuviin perushoidon tilanteisiin kuin vuorovaikutustilanteisiinkin sekä leikkeihin ja lauluihin, sillä näissä arjen säännöllisesti toistuvissa tilanteissa pienen lapsen kuntoutus tulee luontevaksi ja systemaattiseksi osaksi lapsen arkea. 1.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kunta päättää toiminnan järjestämisestä ja sen laajuudesta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentaa jatkumon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Toiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Opetushallituksen laatimassa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa (2004) määritellään toiminnan tavoitteet ja keskeiset sisällöt. (Opetushallitus 2004.) 1.5 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään ja ilmentämään omaa kulttuuritaustaansa. Vanhempien ja lapsen äidinkielisen kasvuympäristön tietoa ja osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. (Stakes 2005:56.) 2

3 1.6 Moniammatillinen yhteistyö Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Verkostoyhteistyötä tehdään koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, ja liikuntatoimi, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset. Verkostoyhteistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee olla sovittuna niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan yksittäisen lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista. (Stakes 2005:56.) 1.7 Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteita Varhaiskasvatustyöryhmän muistiossa (1999) laadunhallinta määritellään toimintatavaksi, jossa päivähoidon henkilökunta, hallinto, vanhemmat ja lapset yhdessä arvioivat ja kehittävät varhaiskasvatuspalveluja asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti (STM 2004:17). Eeva Hujala on kehittänyt yhteistyössä muiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa yhden toimivan laadunarviointimallin. Mallissa varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan palvelutason, puitetekijöiden, välillisten tekijöiden, prosessitekijöiden, vaikuttavuustekijöiden sekä sisällöllisten orientaatioiden ja oppimisen pedagogiikan kannalta. Yhdessä nämä teoriaperusteisesti eritellyt laatutekijät muodostavat kokonaisvaltaisen laadunarvioinnin kehyksen. (Hujala & Fonsen 2010.) Liitteessä 1 on kuvattu varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli. Mallissa päivähoidon laadun lähtökohta on palvelutason riittävyys ja saatavuus. Varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu rakentuu puitetekijöiden varaan, joita ovat toiminnan fyysiset ja psyykkiset edellytykset (ihmissuhteet, sijaisten saatavuus, turvallisuus ja tilat). Välilliset tekijät ovat kasvatusprosessin suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyviä sekä henkilöstön osaamisen johtamiseen liittyviä tekijöitä (lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat). Laadun prosessitekijät koskevat itse kasvatustapahtumaa ja kasvatusvuorovaikutuksen laatua (lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus). Sisällöllisissä orientaatioissa ja oppimisen pedagogiikassa on kyse oppimisesta ja siitä, millaista pienten lasten opettamista sovelletaan sisällöllisissä orientaatioissa. Miten perheet kokevat lasten oppimisen ja kehittymisen sisällöllisten orientaatioiden alueella? Vaikuttavuustekijöissä lapsen ja vanhempien tyytyväisyys ja koettu varhaiskasvatuksen laatu ovat arvioinnin kohteena. Arvioinnin tarkoitus on tehdä päivähoidon laatu näkyväksi, nostaa esille sen vahvuudet ja antaa työkaluja pedagogiselle johtajuudelle, täydennyskoulutukselle ja kehittämistyölle. Laatu ei ole itsestään selvää, vaan se vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. (Hujala ym ) 3

4 2. Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen ja muutostarpeet 2.1 Varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen Hyvää, turvallista ja tasapainoista lapsuutta tulee pitää varhaiskasvatuksen kehittämisen ytimenä. Educare-malli luonnehtii suomalaista ja pohjoismaista varhaiskasvatusta. Siinä hoito, kasvatus ja opetus yhdistyvät kokonaisuudeksi. Hyvällä varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja monipuolisen kehityksen ja oppimisen edistäjänä. Pitkäjänteinen ja tavoitteinen työ, jossa lapsen yksilöllisyyttä kuullaan, työskennellään yhteistyössä vanhempien kanssa ja toimitaan tasapainoisessa ja lapselle turvallisessa ja kooltaan sopivassa ryhmässä, on lapsen hyvinvoinnin ja myönteisen kasvun kannalta merkityksellistä. Heckmanin (2007) mukaan terveen kehityksen varhaiseen tukemiseen ja hyvään varhaiskasvatuspalveluun sijoittaminen myös taloudellisessa mielessä on vaikuttavampaa kuin myöhemmin nuoruusvuosien korjaavaan psykiatriseen toimintaan investoiminen. Kajanojan (2005, 2006) mukaan julkisin varoin tuettu päivähoito on kannattava investointi, joka tuottaa verotuloja ja vähentää julkisia tukimenoja. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen asiakasperheelle on tärkeää, että päivähoitoa saa perheen tarvitsemassa muodossa ja perheen tarpeen mukaisesti, se on laadukasta ja hoitomatkat ovat kohtuullisia. Päivähoitopalveluja organisoitaessa on varmistuttava, että palvelua on saatavilla eri puolilla kuntaa, eri hoitomuotoja tarjotaan ja erilaisiin hoitoaikoihin sopivaa toimintaa on mahdollisuus käyttää. Lapselle on tärkeää, että hänen hoitoyhteisönsä ja ympäristönsä, suhteensa varhaiskasvattajiin sekä vertaissuhteet ovat pysyviä. Myös lasten osallisuusmahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää. (STM 2007.) Lapsiperheiden vanhemmat ovat tilastotietojen mukaan aktiivisesti työllisiä ja tulevaisuudessa työvoimapulan johdosta tarvitaan edelleen lapsiperheiden vanhempien työpanosta. Haasteita varhaiskasvatukselle luovat myös esim. vanhempien vaihtelevat työajat, monikulttuurisuuden lisääntyminen, erityisen tuen tarpeiden lisääntyminen ja tuen muotojen kehittyminen sekä perheiden monimuotoistuminen. Nämä haasteet tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuspalveluja suunniteltaessa. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportissa (2007) visioidaan varhaiskasvatuksen palvelurakenteita seuraavasti: perheille tarjotaan laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joissa yhdistyvät hyvä hoito ja kasvatus, sekä lapsen kehitystä monipuolisesti tukeva ympäristö. Varhaiskasvatuksen tehtävä ymmärretään laajasti. kaikilla perheillä on mahdollisuus osallistua erimuotoisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Palveluilla on hyvä alueellinen kattavuus ja niitä on saatavilla yli kuntarajojen. perheiden valinnanvapaus lasten varhaiskasvatuksen järjestämisessä on turvattu. Varhaiskasvatuspalvelujen eri muodot ovat selkiintyneet ja uusia varhaiskasvatuspalveluja on kehitetty. jokaisessa kunnassa on tarjolla myös avoimia varhaiskasvatuspalveluja. 4

5 monimuotoisuutta on kehitetty ja palvelujen yksilöllisyys on kanavoitu toimivaksi palvelujärjestelmäksi. Pienten lasten perheillä on selkeä tieto siitä, miten ja missä lapsen varhaiskasvatuspalvelut järjestyvät ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla (tiedotus neuvoloiden ja muiden pienten lasten palvelujen yhteydessä). päiväkotien lapsiryhmien kuormittavuus on vähentynyt ja henkilöstömitoitusta on tarkistettu. kunta- ja palvelurakenteet ovat selkiytyneet (lähipalvelut, seudulliset palvelut, yhteydet muihin lasta ja perhettä koskeviin palveluihin) maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuspalvelut ovat monimuotoistuneet. Laadukasta erityistä tukea on tarvetta vastaavasti tarjolla. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti laajentuneet ja monimutkaistuneet. Työ on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuus on lisääntynyt. Pysyvää työssä on lähinnä lasten ja perheiden kohtaaminen. Jatkuva muutos haastaa uusiutuvaan osaamiseen. Tieto uusiutuu nopeasti ja näin ollen myös professionaalinen osaaminen on jatkuvassa, dynaamisessa muutoksessa. Tämä tuo haasteita mm. henkilöstön hyvinvointiin ja täydennyskoulutukseen. (STM 2007.) 2.2 Varhaiskasvatuslainsäädännön kehittäminen Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jaosto on tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen uudistamisen linjauksista varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseksi (STM selvityksiä 2009:28). Lakiuudistuksen tarvetta on perusteltu sillä, että suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä ja sen yhteiskunnallinen toimintaympäristö ovat päivähoitolain säätämisen jälkeen muuttuneet voimakkaasti. Palvelut ovat kehittyneet harkinnanvaraisista päivähoitopalveluista universaaleiksi varhaiskasvatuspalveluiksi, joihin kaikilla lapsilla on subjektiivinen oikeus. Lapsen oikeudet ja läpsilähtöisyys ovat nousseet kasvatustyötä ohjaaviksi periaatteiksi. Palvelutarpeiden muuttuessa myös varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta on tullut monimuotoisemmaksi. Jaoston esityksen mukaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon tullaan määrittelemään nykyisen laajuisena. (STM 2009.) Päivähoidon palvelumuodoista jaosto esittää: perhepäivähoidon rajaamista koskemaan yhden tai kahden hoitajan yksiköitä. Lapsimäärä määräytyy tämän mukaan. Kahden hoitajan lapsiryhmää voidaan tarvittaessa täydentää varahoitajan työpanoksella työaikalainsäädännön ehtojen toteutumisen varmistamiseksi, mutta tällöin lapsiryhmää ei kasvateta kahden hoitajan ryhmästä. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkodit määritellään vastaamaan päiväkodin säädöksiä mitoitukseltaan, henkilöstörakenteeltaan ja henkilöstön kelpoisuusehdoiltaan. 5

6 Kunnan tulee järjestää avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarpeen mukaan. Avoimen varhaiskasvatuksen sääntelyn tarvetta selvitellään osana päivähoitolain uudistamista, jotta turvattaisiin laadukkaan toiminnan edellytykset. Kokopäivä-, osapäivähoidon käsitteet määritellään joustavampaan suuntaan kuitenkin niin, että lapsen päivittäisen hoitoajan maksimipituus on edelleenkin 10 tuntia. Myös vuorohoidon ja ympärivuorokautisen hoidon käsitteitä ja oikeuksia määritellään. Päivähoitolainsäädäntöön lisätään säännös palveluohjauksesta. Palvelut tulee toteuttaa ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella, mutta lainsäädännön tulee mahdollistaa kuntarajojen ylittäminen ja kuntien välinen yhteistyö. Varhaiskasvatuspalveluja järjestettäessä on otettava huomioon lapsen etu ja lapsen oikeus osallisuuteen. Varhaiskasvatuksen tavoitteet määritellään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Päivähoitolakiin sisällytetään säännös, jonka mukaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle tulee laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. (STM 2009.) Lapsiryhmien muodostamiseen jaosto esittää suhdelukuperiaatetta. Päiväkodissa peruslähtökohtana on suhdelukusäännös, jonka mukaan lapsiryhmässä on oltava yksi hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva aikuinen neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden ja yksi seitsemää 3-6-vuotiasta kohden. Uudistetussa päivähoitolaissa määritellään yhdessä ryhmässä samanaikaisesti hoidettavien lasten enimmäismäärä. Ryhmässä voi olla korkeintaan kolme kasvatusvastuussa olevaa kasvattajaa. Jos ryhmässä on enemmän kasvattajia (esim. avustaja), lasten määrä ei lisäänny. Alle 18 kk ikäinen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi on huomioitava lapsimäärää pienentävästi. Perhepäivähoidon sääntely perustuu nykyiseen suhdelukusäännökseen. (STM 2009.) Henkilöstöön liittyvissä säädöksissä jaosto esittää johtajuuden vahvistamista kelpoisuusvaatimuksilla, pedagogisen johtamisen ja ohjauksen erilaisten muotojen ja menetelmien kehittämisellä sekä esimiesten osaamisen tukemisella. Lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa lisätään, jolloin vähintään yhdellä kolmesta hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla tulee olla kasvatustieteen kandidaatin tai kasvatustieteen maisterin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus. (STM 2009.) Lakiin kirjataan myös velvollisuus varhaiskasvatuksen monipuoliseen ja säännölliseen arviointiin valtakunnan, kunnan ja yksiköiden tasolla. (STM 2009.) Päivähoidossa annettavaa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistaminen jäänee seuraavan hallituksen vastuulle. Lain osittaisen uudistamisen sijaan otetaan mahdollisesti käsittelyyn koko päivähoitolaki. 6

7 3. Varhaiskasvatus kytkettynä Euran kunnan asiakirjoihin Varhaiskasvatus kytkeytyy paitsi valtakunnallisiin asiakirjoihin, myös kunnan omiin sekä lähikuntien yhteisiin asiakirjoihin. Näiden asiakirjojen työstämisessä on ollut mukana myös varhaiskasvatuksen toimijoiden edustus. Moniammatillisuuden idea toteutuu mm. näiden työryhmien kautta. 3.1 Varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetussuunnitelma Varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen toteuttamista, sisältöä ja laatua määrittävät viimekädessä Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (2006) ja esiopetussuunnitelma (2000). Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksesta ja sisällöistä kerrotaan Euran perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmassa (2010). Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelman on laatinut varhaiskasvatuksen henkilöstö. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena on lapsen monipuolinen kasvatus, opetus ja hoito turvallisessa ja leikinomaisessa ympäristössä. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan lapsen lähtökohdista käsin kumppanuussuhteessa vanhempien kanssa. Yhdessä vanhempien kanssa sovitut arvot ohjaavat euralaista varhaiskasvatusta. (Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, 2006.) Euran kunnan esiopetussuunnitelman mukaan oppiminen tuodaan lähelle lapsen arkitilanteita, joissa lapsi itse on aktiivinen toimija. Lapsi kasvaa ja kehittyy yksilöllisesti, omista lähtökohdistaan käsin yhdessä vertaisryhmän ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on yhteistyössä kodin kanssa vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä, itsetuntoa ja kasvua ihmisyyteen. (Euran kunnan esiopetussuunnitelma 2000.) Uuden esiopetussuunnitelman työstäminen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2010) pohjalta alkaa keväällä Suunnitelma otetaan käyttöön elokuussa Euran kunnan strategiset linjaukset vv Eura 2020 visiossa luonnehditaan kuntaa työtä ja toimeentuloa tarjoavaksi, vetovoimaiseksi Pyhäjärviseudun keskukseksi. Toimintaa ohjaavia keskeisiä arvoja ovat inhimillisyys, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Visiossa korostetaan myös kunnan eri osien ja kylien tasapainoista kehittämistä. Keskeinen huomio kiinnitetään mm. laadukkaisiin kuntapalveluihin. Erityisesti lasten ja nuorten palveluista ja kasvuympäristön kehittämisestä huolehditaan. Kasvatus- ja opetuspalvelujen tavoitteena on elinikäisen oppimisen ja aktiivisuuden edistäminen, kasvatuksen ja oppimisen jatkumo, lasten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen, ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistaminen, hyvinvoivat työyhteisöt (motivaatio ja osaaminen) sekä hyvä elämänlaatu ja terveys. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta on varauduttava myös arvioituun maahanmuuton lisääntymiseen, sekä lasten psykososiaalisten ongelmien lisääntymiseen. 7

8 3.3 Rauman seudun kuntien lapsipoliittinen ohjelma Lapsipoliittinen ohjelma perustuu YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen, jonka pohjalta Suomen Kuntaliitto julkaisi vuonna 2000 oman lapsipoliittisen ohjelmansa Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta. Rauman seudun kunnat laativat vuonna 2003 oman lapsipoliittisen ohjelmansa. Lapsipoliittinen ohjelma on lapsilähtöinen, kokonaisvaltainen ja konkreettinen tavoite- ja toimintaohjelma, joka pyrkii edistämään lasten oikeuksien toteutumista ja lasten ja nuorten hyvinvointia. Euran kunnan lapsipoliittinen ohjelma nostaa esiin kunnassa tehtävien päätösten arvosidonnaisuuden. Tavoitteena nähdään lapsinäkökulman tuominen kuntasuunnitteluun ja päätöksentekoon, eri hallintokuntien yhteistyön lisääminen yhteisten lapsipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, lasten hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen, seuranta ja arviointi sekä lapsipolitiikan harjoittaminen pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Toimenpide-ehdotuksina esitetään mm. 1. ja 2. luokkien oppilaiden kattavaa aamu- ja iltapäivätoimintaa, vanhemmuuden tukemista ja vanhemmuuteen kasvamisen tukemista, päivähoidon laadun kehittämistä ja seurantaa, varhaisen puuttumisen ohjeistuksen luomista, erityispäivähoidon kehittämistä, perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän kehittämistä sekä avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämistä. Lapsipoliittista ohjelman toteutumista ja uusia haasteita on tarkoitus selvittää Rauman seudun kunnissa lähivuosina. 3.4 Lastensuojelun suunnitelma Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille päivähoidossa työskenteleville kasvattajille. Epäily perheen tai lapsen hyvinvoinnin heikkenemisestä voi herätä henkilökunnan havainnoista, lapsen tai vanhemman kertomuksesta tai lapsen oireilusta ja kehityksestä. Huolesta keskustellaan ensin luonnollisesti vanhempien/huoltajien kanssa, ja mietitään yhdessä tarvittavia toimenpiteitä sekä yhteistyötahoja. tietyt tilanteet vaativat lastensuojeluilmoituksen tekemistä, josta kerrotaan vanhemmille etukäteen. Kaksi kertaa vuodessa pidettävissä moniammatillisissa Vartu-palavereissa (varhaisen tuen palaverit) tutustutaan jokaisen lapsen tilanteeseen ja tehdään suunnitelma tarvittavan tuen järjestämisestä sekä seurantamenettelystä. Lastensuojelun suunnitelmassa varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut nähdään tärkeänä lastensuojelun yhteistyötahoina ja avohuollon tukitoimina. Varhaiskasvatuksen rooli nähdään erityisesti ennaltaehkäisyn, varhaisen tuen ja puuttumisen kannalta. Varhaiskasvatuksen resurssit lasten ja perheiden tukemisessa tulee jatkossa turvata. Jotta päivähoito pystyy parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lasta, tarvitaan säännöllistä ja tavoitteellista yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Jäsentynyttä toimintamallia tulee aktiivisesti kehittää ja toimenpiteitä arvioida ja seurata. 3.5 Pyhäjärviseudun oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja Oppilas- ja opiskelijahuolto on lapsen, nuoren, opettajan ja koko yhteisön tukemista. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori kokee päiväkodin/koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi. Hän tuntee yhteenkuuluvuutta yhteisöönsä ja saa kannustavaa palautetta, sekä apua ongelmatilanteissa. Oppilashuollossa korostuu ennaltaehkäisevä työ. Uusi lastensuojelulaki (417/2007, 8 ) korostaa kunnan velvollisuutta huolehtia siitä, että eri palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen huollosta vastaavia henkilöitä. Oppilashuollon kehittäminen liittyy kiinteästi myös uuden perusopetuslain mukanaan tuomiin 8

9 haasteisiin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2010) oppilas- ja opiskelijahuollon järjestäminen on erittäin keskeisessä asemassa. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisissa oppilashuoltoryhmissä. Erityishuomiossa on ns. nivelvaiheen joustavuus, eli lapsen/nuoren siirtyminen esiopetuksesta alakouluun, alakoulusta yläkouluun tai yläkoulusta lukioon. Joulukuussa 2010 valmistunut Pyhäjärviseudun oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja määrittää mm. esiopetusikäisten hyvinvointiprosessin kehittämistä ja ennaltaehkäisevää työtä. Käsikirjan lisäksi saatavilla on myös konkreettisempi ohjeistus oppilas- ja opiskelijahuollosta opettajien työvälineeksi. 3.6 Hyvää lykkyä! Selvitys koulun aloittamiseen liittyvistä erilaisista mahdollisuuksista Vuonna 2002 Hyvä Lykky-työryhmä kartoitti ja kehitti erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtymävaihetta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Työryhmä kirjasi ylös systemaattisen tavan toimia arvioitaessa oppimisvalmiutta ja suunniteltaessa yhteistyötä, jotta koulunaloituksesta tulisi joustava. Suunnitelma pohjautuu perheen kanssa tehtävään moniammatilliseen yhteistyöhön. Työryhmän raportissa ehdotetaan mm. alkuluokan perustamista kuntaan integraatioperiaatteella. Tällä hetkellä kunnassa toimii alkuluokka Kirkonkylän koululla. Muut työryhmän ehdotukset koskivat oppilashuoltotyöryhmiä sekä oppivalmiuden arviointia, jotka molemmat toteutuvat tällä hetkellä hyväksi havaittuina käytänteinä. 9

10 4. Varhaiskasvatuksen nykyinen tilanne Euran kunnassa 4.1 Varhaiskasvatuksen organisaatio ja asiakkaat Varhaiskasvatuksen organisaatio Euran kunnassa varhaiskasvatus on ollut vuoteen 2011 osa sosiaalipalveluja, jonka päätöksenteosta on vastannut perusturvalautakunta. Sosiaalipalvelujen johdossa on sosiaalijohtaja. Päivähoitopalveluista vastasi vuoteen 2009 asti sosiaalisihteeri. Päiväkotien johtajat vastaavat oman yksikkönsä taloudenpidosta ja toimivat henkilöstön esimiehinä. Kauttuan päiväkodissa ja Honkilahden päiväkodissa johtaja vastaa myös oman lapsiryhmänsä toiminnasta. Perhepäivähoidosta vastaavat perhepäivähoidon ohjaajat. Kunnan alueella työskentelee kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Päivähoidon toimistotehtäviä ovat hoitaneet toimistosihteerit (1,5) Lapset Euran kunnassa on n vuotiasta lasta, joista varhaiskasvatuksen piirissä oli elokuussa 2010 n. 420 lasta. Yksityisen päivähoidon piirissä on kirjoilla n. 58 lasta. Esiopetuksessa on n. 146 lasta, joista suurin osa tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Vuonna 2004 syntyneiden ikäluokka on erittäin suuri. Ikäluokka on tavallisesti lasta. Taulukko 1. Kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen käyttölaajuus Päivähoitomuoto Lapsia päiväkotihoidossa Lapsia perhepäivähoidossa Lapsia ryhmäperhepäivähoidossa Lapsia esiopetuksessa* Lapsia yhteensä *Esiopetuksen käyttölaajuuden yhteydessä on huomioitava, että osa lapsista käyttää sekä päivähoito- että esiopetuspalveluita. Täten heidät on huomioitu sekä päivähoidossa että esiopetuksessa oleviin lapsiin. Taulukossa 2. on esitetty tilastokeskusten ennuste euralaisten lasten määrästä vuoteen Ennusteen mukaan ikäluokkien koko pysyy noin 120 lapsessa ainakin vuoteen Ikäluokat pienenevät kuitenkin vähitellen. Euran kohdalla merkittävää on varhaiskasvatuksen suunnittelun kannalta lasten sijoittuminen alueellisesti tulevaisuudessa. 10

11 Taulukko 2. Euran kunnan 0-8 -vuotiaiden väestöennuste olettaen että viime vuosien väestönkehitys jatkuu samansuuntaisena (Tilastokeskus 2009). lapsen ikä yht Alla olevasta taulukosta (taulukko 3.) ilmenee euralaisten lasten sijoittuminen maantieteellisesti. Suurimmat lapsimäärät keskittyvät selkeästi Euran keskustan ja Kauttuan alueille. Toisaalta Panelian ja Kiukaisten suunnalla ikäluokka on kummallakin alueella n. 20 lasta, joitakin poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Hinnerjoella ikäluokan lapsimäärä on n. 10 muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Honkilahdella ikäluokan koko näyttää selkeästi pienenevän. Taulukko 3. Vuosina syntyneiden euralaisten lasten määrät paikkakunnittain. Tiedot perustuvat Facta -kuntarekisterin tietoihin tilanteen mukaan. Paikkakunta Eura Kauttua Kiukainen, Harola Panelia, Panelia as, Harjavalta Hiirijärvi Hinnerjoki Honkilahti, Honkilahti kk, Mannila Yhteensä:

12 4.2 Varhaiskasvatuspalvelut Euran kunnan varhaiskasvatuspalvelut kattavat kunnan järjestämän päivähoidon (päiväkodit, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito), esiopetuksen, kunnan tukeman yksityisen päivähoidon (yksityisen hoidon tuki ja palveluraha) sekä lasten kotihoidon tuen. Lasten kotihoidontukea maksetaan 272 lapsesta ja yksityisenhoidontukea 45 lapsesta (toukokuu 2010). Tukipalveluihin kuuluvat myös kiertävien erityislastentarhanopettajien vastuulla olevat erityisvarhaiskasvatus, erityisopetus, oppilashuolto ja erityinen tuki. Päivähoidon täyttöaste on keväällä 2010 ollut n. 119% ja käyttöaste n. 85%. Liitteessä 2 on kuvattu kunnan varhaiskasvatuspalvelut syksyllä Liitteessä 3 on kuvattu varhaiskasvatusyksiköt kunnan eri alueilla. Yksikköjen kohdalla mainitaan lasten ja henkilöstön lukumäärät syyskuussa Liitteessä 4 on kartta, johon yksiköt on sijoitettu eri värisin ympyröin (v.punainen=päiväkoti, punainen=ryhmäperhepäiväkoti, sininen=aamu- jailtapäivätoiminta ja vihreä=pelkkä esiopetus) Kunnallinen päiväkotihoito Eurassa toimii neljä kunnallista päiväkotia, joista yksi (päiväkoti Suvituuli) on vuoropäiväkoti. Päiväkodit toimivat varahoitopaikkoina perhepäivähoidossa oleville lapsille. Päiväkodeissa järjestetty päivähoito on pääsääntöisesti kokopäivähoitoa, mutta toiminnassa on mukana myös lapsia, joiden hoitotarve on osapäiväistä. Osa lapsista on päivähoidossa vain tiettyinä päivinä kuukaudessa (esim. 16 päivää/kk). Esiopetuksessa oleville lapsille järjestetään tarpeen mukaan osapäivähoitoa. Honkilahden päiväkoti toimii osapäiväisesti vastaten lähinnä Hinnerjoen ja Honkilahden alueiden esiopetuksesta. Käräjämäen päiväkodissa toimii integroitu pienryhmä. Lapsia ryhmässä on 12, joista viidellä on erityisen tuen tarve. Taulukko 4. Päiväkotien ikäjakauma ja hoitopaikat Päiväkoti sijainti ikäjakauma hoitopaikkoja Honkilahden päiväkoti Honkilahti Kauttuan päiväkoti Kauttua Käräjämäen päiväkoti keskusta päiväkoti Suvituuli (vuoropäiväkoti) keskusta 1-6 tarpeen mukaan Päiväkotien lapsiryhmien mitoituksesta säädetään päivähoitoasetuksella. Hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö enintään neljää alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden ja enintään seitsemää yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden. Päiväkotien henkilöstöön kuuluu kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Päiväkotien johtajina ja opettajina toimivat lastentarhanopettajat (alempi korkeakoulututkinto) tai sosionomit (ammattikorkeakoulututkinto). Hoitohenkilökuntaan kuuluvat lastenhoitajat (koulutuksena yleensä lähihoitaja) ja lapsen henkilökohtaiset tai ryhmäavustajat Kunnallinen perhepäivähoito Euran kunta tarjoaa perhepäivähoitoa perhepäivähoitajan kotona tapahtuvana hoitona sekä ryhmäperhepäivähoitona kahden tai kolmen hoitajan yksiköissä. Perhepäivähoitoa voi 12

13 tarpeen mukaan olla myös lapsen kotona tapahtuva hoito sekä kolmiperhehoito. Perhepäivähoito on pääsääntöisesti kokopäivähoitoa, mutta toiminnassa on mukana myös useita lapsia, joiden hoitotarve on osapäiväistä. Osa lapsista on päivähoidossa vain tiettyinä päivinä kuukaudessa (esim. 16 päivää/kk). Taulukko 5. Euran kunnan perhepäivähoidon ikäjakauma ja hoitopaikat Perhepäivähoito- sijainti ikäjakauma hoitopaikkoja muoto (yksikkö) varsinainen perhepäivähoito koko kunta 1-6 4,5/hoitaja ryhmäperhepäiväkoti Joentiuku Hinnerjoki (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Lemmikki Harola (+ 3 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Pikkuminttu keskusta (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Päivätuuli Eurakoski (+ 3 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Tuutikki Länsi-Eura 3-6 8(+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Villiminttu keskusta (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Viuhula Panelia (+ 3 osap.) Perhepäivähoitajalla voi kotonaan olla kokopäivähoidossa korkeintaan 4 alle kouluikäistä lasta ja 1 osapäiväinen esiopetusikäinen tai koululainen. Perhepäivähoitajia toimii melko kattavasti koko kunnan alueella. Ryhmäperhepäivähoidossa voi kaksi hoitajaa hoitaa kokopäiväisesti enintään kahdeksaa alle kouluikäistä lasta, sekä kahta esiopetus- tai kouluikäistä lasta osapäiväisesti. Erityisistä syistä kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti 12 kokopäiväistä ja kolmea osapäiväistä lasta ryhmäperhepäiväkodin tiloissa. Tällöin vähintään yhdellä kolmesta hoitajasta tulee olla ammatillinen pätevyys varhaiskasvatustehtäviin (esim. perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai lähihoitajan koulutus) Yksityinen varhaiskasvatus ja yksityisen hoidon tuki Vaihtoehtona kunnan järjestämille päivähoitopalveluille on vanhemmilla mahdollisuus sijoittaa lapsensa yksityiseen päivähoitoon, jonka voi järjestää yksityinen henkilö tai yhteisö. Mikäli vanhemmat valitsevat lapsellensa yksityisen päivähoidon, on heillä oikeus saada siihen yksityisen hoidon tukea, joka maksetaan suoraan palvelun tuottajalle. Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta (137,33 /kk) ja hoitolisästä, mikä on riippuvainen vanhempien tuloista (enimmillään 134,55 /kk). Maksuliikenne suoritetaan kansaneläkelaitoksen kautta, mutta kokonaisuudessaan yksityisen hoidon tuen rahoittaa kunta. Yksityistä päivähoitoa tuetaan Euran kunnassa lisäksi kunnan maksamalla palvelurahalla. Palveluraha maksetaan palvelun tuottajalle, ja sen ehtona ovat vanhempien työssäkäynti, opiskelu tai koulutus, päätös KELA:n maksamasta yksityisen hoidon tuesta sekä lapsen tosiasiallinen asuminen Euran kunnassa. Palvelurahan määrä vaihtelee varhaiskasvatusyksikön, lapsen iän ja hoitotarpeen mukaan. Euran kunnassa toimii tällä hetkellä yksi yksityinen päiväkoti, Kulkunen. Päiväkoti kulkusessa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 1 sosionomi ja 1 lähihoitaja. 1-6-vuotiaita lapsia on kirjoilla n. 30. Yksityistä ryhmäperhepäivähoitoa tarjoavat Heinäkerttu (Euran keskusta) ja Kilinkolo (Honkilahti). Molemmissa yksiköissä työskentelee pääsääntöisesti kaksi hoitajaa. Heinäkertussa on kirjoilla 6 lasta ja Kilinkolossa 17. Yksityisiä perhepäivä- 13

14 hoitajia kunnalla on kaksi (Kiukaisissa ja Honkilahdella). Kunnan vastuulla on huolehtia, että yksityistä päivähoitoa tarjoavien toimijoiden toimitilat sekä hoitotarjonta vastaavat päivähoidolle asetettuja vaatimuksia. Euran kunnassa yksityisen päivähoidon tukien piirissä oli vuonna lasta, vuonna ja vuonna 2010 (huhtikuu) 58 lasta. Suunta on selvästi kasvava. Yhtenä syynä voidaan pitää yksityisen varhaiskasvatuksen kykyä tarjota joustavia palveluja perheiden tarpeiden mukaan. Yksityisen päivähoidon osuus koko varhaiskasvatuksesta on tällä hetkellä n. 12% Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi jota ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tukea on mahdollista saada myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista jotka hoidetaan samalla tavalla. Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä. Hoitorahaa maksetaan yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 294, 29, muista alle 3-vuotiasta maksetaan 84,09 ja alle kouluikäisistä sisaruksista 50,46. Hoitolisää maksetaan vain yhdestä lapsesta ja se on riippuvainen vanhempien tuloista. Enimmillään hoitolisä on 168,19 /kk. Kotihoidon tuen rahoittajana on kunta, mutta maksuliikenne hoidetaan Kansaneläkelaitoksen kautta. Lasten kotihoidontukea maksettiin 272 lapsesta (toukokuu 2010). Eurassa ei makseta lasten kotihoidon tuen kuntalisää Esiopetus Euran kunnassa esiopetusta järjestetään kaikissa päiväkodeissa, sekä ryhmäperhepäiväkoti Pikkumintussa. Panelian esiopetusryhmä toimii Panelian koulun yhteydessä, ja Kiukaisten esiopetusryhmä toimii Harolan vanhalla koululla. Esiopetus on Paneliassa ja Kiukaisissa järjestetty sivistystoimen alaisuudessa, ja henkilöstön lähiesimiehenä on toiminut alakoulun rehtori. Myös päiväkoti Kulkusessa on vuosittain muutamia esiopetusikäisiä. Esiopettajana voi työskennellä kasvatustieteen maisterin, kandidaatin tai lastentarhanopettajan koulutuksen saanut henkilö. Ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi) suorittanut henkilö voi antaa esiopetusta, jos hänellä on esiopetukseen vaadittavat erikoistumisopinnot Vuoropäivähoito Kunnan on järjestettävä päivähoitoa sinä vuorokaudenaikana kun sitä tarvitaan. Vuorohoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka tapahtuu päivähoidon lisäksi klo välisenä aikana maanantaista sunnuntaihin. Euran kunnassa vuorohoito on keskittynyt päiväkoti Suvituuleen ja sen satelliittiyksikkö Tuulenvireeseen. Vuorohoitoa leimaa epäsäännöllisyys, ja sen ominaisluonteeseen kuuluu hoidontarpeen vaihtelu. Päivittäinen lapsilukumäärien tarkasteleminen ei kerro kattavasti vuorohoidon tarvetta ja käyttöä, vaan sitä tulee tarkastella hoitotuntien lukumäärällä lasta kohti. Vuoropäivähoidon tarve ja osuus päivähoidossa on viime vuosien aikana lisääntynyt. Vuoropäiväkoti Suvituulessa on tällä hetkellä kirjoilla n. 15% koko päivähoidon lapsista. Satelliittiyksikkö Tuulenvire vastaa varsinaisen vuorohoidon sijasta pidemmän iltahoidon tarpeeseen. 14

15 4.2.7 Erityispäivähoito Euran kunnassa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa eli KELTOA. He työskentelevät Euran, Säkylän ja Köyliön alueilla. Keltot työskentelevät yhdessä vanhempien sekä päivähoidon (perhepäivähoito/päiväkoti) ja esiopetuksen henkilöstön kanssa. Yhdessä arvioidaan lapsen kehitystä ja tuen tarvetta sekä järjestetään tarpeelliset tukitoimet ja kuntoutus lapsen luonnollisessa toimintaympäristössä. Kelto voi antaa myös yksilöllistä ohjausta, pienryhmäopetusta tai olla mukana samanaikaisopetuksessa. Toiminnan tavoitteena on varhaisen tukemisen sekä hyvän yhteistyön avulla auttaa lasta ennaltaehkäisevästi. Vuoden 2010 tietojen mukaan erityispäivähoidon piirissä on kaiken kaikkiaan 71 lasta. KELTO:n seurannassa on 30 lasta. Muistio on tehty 16 lapsesta ja kuntoutussuunnitelma on 22 lapsella. HOJKS on tehty 3 lapselle. Pidennetty oppivelvollisuus on 9 lapsella, ja päätös koulunkäynnin myöhentämisestä 3 lapsella. Lapsen henkilökohtaisten tai ryhmäkohtaisten avustajien määrä vaihtelee vuosittain. Syksyllä 2010 avustajia on 5. Avustajat palkataan sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta. Koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä työskentelee esiopetusta tukevissa ja avustavissa tehtävissä 3 koulunkäynnin ohjaajaa. Taulukko 6. Erityispäivähoito Euran kunnassa syyskuussa 2010 Toimenpide Lapsia KELTO:n seuranta 30 KELTO:n muistio 16 Kuntoutussuunnitelma (lääkärin, psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tms. lausunto, suosituspäivähoidosta tai tukitoimista) HOJKS (lääkärin, psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tms. lausunto, suosituspäivähoidosta tai tukitoimista) 22 3 Pidennetty oppivelvollisuus 9 Koulunkäynnin myöhentäminen Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus Euran kunnassa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten osuus on ollut marginaalinen. Syksyllä 2010 varhaiskasvatuksen piirissä on n. 5 eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvaa lasta. Tilanteeseen vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa kansainvälisen työvoiman käyttö mm. Olkiluodon ydinvoimalan rakennushankkeissa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Euran kunta järjestää perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toimintaa koordinoi Euran koulutoimi ja vastuuhenkilönä on nuorisosihteeri. Aamu- ja iltapäivän toi- 15

16 minnan laajuudesta päätetään lukuvuosittain toimintaan hakeneiden oppilaiden lukumäärän perusteella. Toimintaa järjestetään aamu- ja iltapäivisin Kauttualla Jukolassa ja Euran seurakuntakeskuksessa (ostopalveluna Euran seurakunnalta lukuvuosina ). Molemmissa ryhmissä toimii kolme koulunkäynnin ohjaajaa. Iltapäivätoimintaa järjestetään Panelian ja Kiukaisten kouluilla. Näissä ryhmissä toimii molemmissa yksi koulunkäynnin ohjaaja. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ei ole Hinnerjoen ja Honkilahden suunnalla järjestetty vähäisen kysynnän vuoksi. Yksittäistä tarvetta esiintyy kuitenkin vuosittain. Ryhmien minimikoko toiminnan järjestämiseksi on 7 lasta. Ryhmäkoon yläraja on Kauttualla ja seurakuntakeskuksessa 35 lasta. Muissa toimipisteissä 15 lasta. Erityisoppilaille on varattu neljä paikkaa seurakunnan ryhmään. Yksi erityisoppilas vastaa laskennallisesti kahta perusopetuksessa olevaa oppilasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan käytäntöjä määrittää vuosittain laadittava toimintasuunnitelma, jonka pohjana käytetään opetushallituksen laatimaa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita (2004). Toimintaa leimaa suuri vaihtelevuus. Lapset tarvitsevat toimintaa vaihtelevia määriä. Lapsia tulee ja jää usein pois kesken toimintakautta. Ostopalvelusopimus Euran seurakunnan kanssa päättyy toukokuussa Toiminnalle tulee osoittaa uudet tilat, sekä kilpailuttaa toiminnan järjestäminen. Taulukko 7. Aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttölaajuus vuodesta lapsia aamu- ja iltapäivätoiminnassa Varhaiskasvatushenkilöstö ja moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatushenkilöstö Kunnallisen varhaiskasvatuksen tehtävissä työskentelee syyskuussa 2010 n. 118 henkilöä. Henkilöstöstä n. 32% on määräaikaisessa työsuhteessa. Yksityisen varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä on 9. Taulukko 8. Kunnallisen varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä Varhaiskasvatusyksikkö: Henkilöstömäärä Päiväkodit ja esiopetus 51 Perhepäivähoito n.44 Ryhmäperhepäivähoito 20 Erityispäivähoito 3 yht. 118 Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä n. 26%:lla ei ole koulutusta. Näistä lähes kaikki työskentelevät perhepäivähoidon piirissä, jossa varsinaisia koulutusvaatimuksia ei ole. Euran kunnassa perhepäivähoitajat ovat kuitenkin keskimäärin koulutetumpia (n. 54%) kuin muualla Suomessa. 16

17 Taulukko 9. Päiväkoti- ja esiopetushenkilöstön koulutus ylempi korkeakoulututkinto (KM, VKM) 1 alempi korkeakoulututkinto 14 (KK/lastentarhanopettaja) ammattikorkeakoulututkinto 5 (sosiaalikasvattaja, sosionomi) ammattitutkinto 5 (perhepäivähoitaja, koulunkäyntiavustaja) keskiasteen peruskoulutus 25 (lähihoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja) ei koulutusta/muu koulutus 2 Yht. 52 Taulukko 10. Perhepäivähoidon henkilöstön koulutus alempi korkeakoulututkinto 1 (KK/lastentarhanopettaja) ammattikorkeakoulututkinto 3 (sosiaalikasvattaja, sosionomi) ammattitutkinto 19 (perhepäivähoitaja, koulunkäyntiavustaja) keskiasteen peruskoulutus 11 (lähihoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja) muu koulutus - ei koulutusta 29 Yht. 63 Taulukko 11. Erityispäivähoidon henkilöstö alempi korkeakoulututkinto (erityislastentarhanopettaja, lto) 3 Yht Varhaiskasvatuksen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Euran kunnan moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on rakentaa ennaltaehkäisevä tukiverkosto lapsen kasvun ja oppimisen tueksi. Yhteistyön tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa. Yksittäistä lasta koskevissa asioissa tulee tukiverkoston yhteydenottoon olla aina vanhempien suostumus. Euran kunnassa lasten 5-vuotishavainnonti tehdään yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja neuvolan kanssa. Euran kunnassa toimii moniammatillinen työryhmä Myssy, johon kuuluu lastentarhanopettajia, perhepäivähoidon ohjaaja, terveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi, seurakunnan lapsityönohjaaja ja kelto. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstöä on mukana erilaisissa moniammatillisissa työryhmissä (esim. Kelpo-hanke sekä oppilas- ja opiskelijahuollon ryhmät). Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: 17

18 - neuvola(terveydenhoitaja, lääkäri) - kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) - perheneuvola, terveyskeskuspsykologi - lastensuojelu - terapeutit (puhe. toiminta, musiikki, taide, ratsastus) - Satakunnan erityishuoltopiiri (Antinkartano) - Satakunnan keskussairaala (lastentaudit, lastenneurologia, lastenpsykiatria) - perusopetus (yleisopetus, alkuluokka, Kirkonkylän koulun erityisluokat, Kännön koulu) Varhaiskasvatuksen ja siihen liittyvän esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä ja joustava kokonaisuus. varhaiskasvatuksesta esiopetukseen: - esiopettajien yhteydenpito; perhepäivähoito, päiväkodit, seurakunnan kerhot, kotoa tulevien lasten vanhemmat - moniammatillisen verkoston hyödyntäminen (eltot, terveydenhoitaja, perheneuvola, psykologi, erilaiset terapeutit jne.) - muu mahdollinen yhteistyö (eism. SATKS) esiopetuksesta perusopetukseen: - esi- ja alkuopetuksen väliset oppilashuoltotyöryhmät keväällä ja syksyllä (tarvittaessa myös muulloin) - moniammatillisen verkoston hyödyntäminen - muu mahdollinen yhteistyö (vierailut, konsertit, retket, koulukummiluokka jne.) Kelpo-hanke Kelpo-hanke (ke= kehittäminen, l= laatu, po= perusopetus) tarkoittaa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaa. Hanke on opetushallituksen alainen, johon on ollut mahdollista hakea rahoitusta kolmessa eri vaiheessa. Tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian mukaisia linjauksia paikalliselle tasolle. Strategian linjauksia ovat mm. opiskelun tuen rakenteet ja toimintamallit, lähikouluperiaate, ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, yleisten tuen muotojen tehostaminen ja erityisen tuen vahvistaminen. Euran kunnassa Kelpo 1-hanke lähti liikkeelle Opetusministeriön tuella vuonna Kehittämistoiminnasta vastaa moniammatillinen ja eri hallintokuntien henkilöstöstä muodostuva ohjausryhmä. Hankkeelle on nimetty myös kehittämistiimi ja koordinaattori. Kelpo 2- hanke käynnistyi vuonna Hankkeen rahoitusta on käytetty mm. erityisopettajan palkkaamiseen, sekä henkilöstökoulutuksiin. Kelpo 3-hanke käynnistyy tammikuussa Moniammatillisia hanketiimejä muodostetaan viisi: OPS-hanketiimi (opetussuunnitelman laadinta ja integraatiomahdollisuudet), lomake-hanketiimi (lomakkeita käytännön työn avuksi), esi- ja alkuopetuksen hanketiimi (esiopetus opetussuunnitelmassa ja erityisopetuksen käsikirjassa, joustavat esi- ja alkuopetuskäytännöt), tukimuotojen ja toimintamallien suunnittelu-hanketiimi (tukitoimien listaus ja sisällyttäminen paikalliseen opetussuunnitelmaan), oppilas- ja opiskelijahuoltohanketiimi (käsikirja ja sen nivominen osaksi opetussuunnitelmaa, sosioemotionaaliset työtavat). Tavoitteena on mm. kehittää edelleen toimivia tukimuotoja ja käytäntöjä opetukseen, huomioida erityisesti sosioemotionaalisen kasvun tukeminen, tutkia mahdollisuuksia 18

19 käynnistää joustavia opetusjärjestelyjä esiopetuksen sekä luokkien välillä ja päivittää opetussuunnitelma Oppilas- ja opiskelijahuollon työryhmä Hankkeen tarkoituksena oli paneutua perusopetuslain muutoksiin erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollon osalta. Työryhmän tehtävänä oli laatia Pyhäjärviseudulle oma oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja, sekä konkreettisempi ohjeistus toimintamalleineen ja polkuineen (joulukuu 2010). Päävastuu työssä oli Euran kunnalla. Varhaiskasvatuksen puolella asia koskee erityisesti esiopetuksessa olevia lapsia ja heidän lähipiiriään (vanhemmat, kasvatus- ja opetushenkilöstö). Käsikirja ja ohjeistus on tarkoitettu henkilöstön konkreettiseksi avuksi erityisesti tilanteissa, joissa syntyy huoli lapsen kasvusta, kehityksestä tai oppimisesta. Nivelvaiheen esiopetuksesta perusopetukseen käytäntöjä selkiytetään ja yhdenmukaistetaan kunnan alueella. Käytännössä oppilas- ja opiskelijahuollon työryhmä sulautuu 2011 osaksi Kelpo-hankkeen OPS-työryhmää, jossa oppilas- ja opiskelijahuolto nivotaan osaksi opetussuunnitelmaa. 4.4 Varhaiskasvatuksen laadun arvionti Palvelutaso Arvioitaessa Euran kunnan varhaiskasvatuksen palvelutason riittävyyttä ja saatavuutta, voidaan todeta että kunnallinen päivähoitopaikka järjestyy päivähoitoon hakevalle lapselle melko nopeasti. Päivähoitomuodot tosin vaihtelevat alueittain melko paljon. Perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa on saatavilla melko kattavasti eri puolilla kuntaa, mutta päiväkotihoito keskittyy lähes kokonaan Kirkonkylän ja Kauttuan alueille. Esiopetusjärjestelyt ja käytännöt vaihtelevat paljon eri puolilla kuntaa. Esioppilaiden sijoittaminen eri yksiköihin on vuosittain melko haasteellista erityisesti Kirkonkylän ja Kauttuan alueilla esioppilaiden suuren määrän vuoksi. Puolipäiväiset (vain esiopetusajan päiväkodissa olevat) esioppilaat sijoitetaan kokopäiväryhmiin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus koko kunnan alueella ei tällä hetkellä toteudu. Kunnan järjestämää avointa varhaiskasvatustoimintaa kotihoidossa oleville, ja ns. viriketoimintaa tarvitseville lapsille ei ole ollenkaan. Varsinainen päivähoitoon hakemisen prosessi on melko sekava ja työläs. Hakemuksia on jätetty päivähoitotoimiston lisäksi myös suoraan yksiköihin. Prosessissa ei ole ollut varsinaista vastuuhenkilöä Puitetekijät Laadun puitetekijät viittaavat mm. varhaiskasvatuksen tiloihin sekä ihmissuhteiden pysyvyyteen (fyysinen ja psyykkinen turvallisuus). Varhaiskasvatuksen tilat ovat koko kunnan alueella melko vaihtelevat. Jokainen yksikkö vastaa omien tilojensa arvioinnista mm. toimivuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Kauttuan ja Käräjämäen päiväkodit ovat 70- luvun alussa valmistuneita rakennuksia. Tilat vastaavat tuon ajan käsitystä pienten lasten varhaiskasvatuksesta, jolloin toiminta suunnattiin aina isolle lapsiryhmälle. Nykyään suositaan ison ryhmän jakamista pienempiin toimintaryhmiin. Tämä aiheuttaa haasteita fyysi- 19

20 sen tilan jakamisen kannalta. Päiväkoti Suvituuli on päiväkodeista uusin (valmistui vuonna 2000). Ryhmäperhepäiväkoti Lemmikki sekä Kiukaisten esiopetusryhmä sijaitsevat Kiukaisten Harolassa. Rakennus on vanha koulu, jonka ympäristö varhaiskasvatukselle on ihanteellinen. Rakennus on kuitenkin vanha ja osittain remontoinnin tarpeessa. Rakennus sijaitsee myös n. 4 km:n päässä Kiukaisten keskustasta. Eurakosken alueen päivähoitoyksikkönä toimii ryhmäperhepäiväkoti Päivätuuli. Rakennus kaipaa myös remontointia. Panelian alueen esiopetus järjestetään koulun yhteydessä, jossa esiopetus ja ensimmäinen vuosiluokka toimivat samassa rakennuksessa. Ryhmäperhepäiväkoti Lemmikin tiloja on lähivuosina laajennettu ja remontoitu. Lasten ja aikuisten suhdeluku toteutuu varhaiskasvatusyksiköissä pääosin suositusten mukaisesti. Isoissa ryhmissä on usein kuitenkin mukana myös selkeästi erityistä tukea vaativia lapsia, joilla ei välttämättä ole selkeää diagnoosia. Isossa ryhmässä toimiminen tällaisille lapsille on usein hyvin haasteellista, ja henkilöstön resurssit tuen tarpeeseen vastaamisessa hyvin rajalliset (aika, tila jne.). Yksiköiden paineet aukioloaikojen pidentämiseen asettavat myös omat haasteensa henkilöstölle. Sijaisten saatavuus varhaiskasvatuksessa vaihtelee ajankohdasta riippuen. Lastentarhanopettajien saatavuus on erittäin heikko. Perhepäivähoidossa on kiertävien sijaisten järjestelmä, jossa kolme hoitajaa kiertävät kahden hoitajan ryhmäperhepäiväkodeissa, ja sijaistavat kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia tarvittaessa. Kiertävät työntekijät mahdollistavat myös kahden perhepäivähoitajan yksikköjen pitkät aukioloajat. Päiväkodeilla vastaavaa järjestelmää ei ole. Toisaalta yksiköiden johtajat ovat oman harkinnan mukaan saaneet käyttää sijaisia, ja jokaisella yksiköllä on muutama ns. vakituinen sijainen, joka on lapsille entuudestaan tuttu. Sijaiskustannukset ovat päiväkodeissa vuosittain melko suuret, mikä vaihtelee kuitenkin yksiköittäin Välilliset ja prosessitekijät Välillisistä- ja prosessitekijöistä henkilöstön ja vanhempien välinen kasvatusyhteistyö on yksi Euran varhaiskasvatussuunnitelman peruskivistä. Yhteistyö vanhempien kanssa rakentuu päivittäiseen vuorovaikutukseen, vanhempainiltoihin ja ns. vanhempainvartteihin. Kunnassa on osittain käytössä yhteisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi myös yksikkökohtaiset sekä lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Kunnan esiopetussuunnitelmassa luodaan kehykset esiopetuksen toteuttamiselle. Lapsilähtöisyyttä ja lasten osallisuutta toiminnassa painotetaan varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmissa. Myös sisällölliset orientaatiot ja oppimisen pedagogiikka määritellään suunnitelmissa. Henkilöstö on pääsääntöisesti hyvin koulutettua. Suunnitelmien toteutumista käytännössä ei kuitenkaan ole arvioitu. Erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen on ollut näkyvää viime vuosina. Kunnassa toimii kaksi erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavaa kiertävää lastentarhanopettajaa. Käräjämäen päiväkodissa toimii pienryhmä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Avustajat palkataan vammaispalvelun kautta. Erityislastentarhanopettajat tekevät tiivistä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen sidosryhmien kanssa. Johtajuusjärjestelyt ovat kunnan sisällä melko kirjavat. Esiopetusyksiköissä (Panelia ja Harola) esimiehenä toimivat alakoulujen rehtorit. Käräjämäen päiväkodin ja päiväkoti Suvituulen johtajuus hoidetaan tällä hetkellä yhden hallinnollisen johtajan toimesta. Yhden neljäryhmäisen päiväkodin johtajalla on hallinnollisten tehtävien, pedagogisen ja henkilöstön johtamisen lisäksi vastuu myös lapsiryhmästä. Honkilahden yksiryhmäisen päiväkodin 20

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Laatukriteereitä PALVELUTASO SAATAVUUS tieto erilaisista varhaiskasvatusvaihtoehdoista ja niihin hakemisesta on helposti saatavilla varhaiskasvatuspalveluja pystytään

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015

Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 29.10.2015 Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 Sivistysjohtaja Matti Sivonen Päivähoidon johtaja Päivi Rantanen Päiväkodinjohtaja Satu Ojala Päiväkodit Raisiossa on syksyllä 2015 toiminnassa

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen Perusturvalautakunta 57 19.05.2016 Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset 1.8.2016 alkaen 241/05.10.00/2016 Perusturvalautakunta 57 Lainsäädännöllistä ja valtuuston päättämää

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) Yksityisen palvelun tuottajalle ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN Osaamisen ja sivistyksen asialla TARVETTA MUUTOKSEEN: Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrän kasvu Yleisen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

HE 163/2006 vp. palveluja. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuus oli ongelmallista suurimmassa osassa kyselyyn vastanneita kuntia.

HE 163/2006 vp. palveluja. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuus oli ongelmallista suurimmassa osassa kyselyyn vastanneita kuntia. HE 163/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua

Lisätiedot

Asiakasraati Hannamaija Väkiparta

Asiakasraati Hannamaija Väkiparta Asiakasraati 16.2.2016 Hannamaija Väkiparta 24.2.2016 Varhaiskasvatuslaki Voimassa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuksen määrittely: Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmien muodostamisen ja toiminnan periaatteet alkaen

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmien muodostamisen ja toiminnan periaatteet alkaen Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmien muodostamisen ja toiminnan periaatteet 1.8.2016 alkaen Sivi 21/16.2.2016 Huoltajat voivat hakea lapsilleen varhaiskasvatuspaikkaa koko kaupungin alueelta ja erilaisista

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot