1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot"

Transkriptio

1 1. Varhaiskasvatuksen käsitteitä ja valtakunnalliset reunaehdot 1.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. (Stakes 2005:56.) Päivähoidolla tarkoitetaan päivähoitolaissa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana (Laki lasten päivähoidosta 36/ mom.). Lasten päivähoito nähdään varhaiskasvatuspalveluna, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Nykyään puhutaan myös avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta, jolloin toimintaan voi osallistua joko säännöllisesti, yleensä muutamasta tunnista viikossa muutamaan tuntiin päivässä tai satunnaisesti. Palvelutarjonta vaihtelee kuntakohtaisesti. Kuntien järjestämästä toiminnasta yleisimpiä ovat avoimet päiväkodit, leikkipuistot ja erilaiset kerhot. (THL 2010.) Varhaiskasvatuksen toteuttamisesta ja sisällöistä kerrotaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2005:56.) 1.2 Esiopetus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetusta on myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ensimmäisenä oppivelvollisuusvuonna annettava opetus ja koululykkäyksen saaneille lapsille oppivelvollisuuden alkamisvuonna annettava opetus. Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta kaikille esiopetusikäisille lapsille. Esiopetusta voidaan järjestää joko koulussa tai päivähoidossa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000) ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. (THL 2010.) Opetushallitus on julkaissut lain edellyttämiä muutoksia esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat suurelta osin lapsen oikeuksia oikea-aikaiseen ja oikeanlaiseen kasvun ja oppimisen tukemiseen. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa uudistettu opetussuunnitelman perusteet käyttöön viimeistään (THL 2010.) Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, sekä ennalta ehkäistä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. (Opetushallitus 2010.) 1.3 Erityispäivähoito ja varhainen tuki Erityispäivähoitoa ei toimintamuotona varsinaisesti ole erotettu muista varhaiskasvatuspalveluista. Monissa kunnissa on kuitenkin määritelty erikseen palvelukokonaisuus tai vastuualue, jonka kautta erityistä tukea lapselle varhaiskasvatuksessa järjestetään. Erityispäivähoito ajatellaan yhä useammin tukitoimena, ei erillisenä paikkana tai palveluna. Jo- 1

2 kaisen lapsen tulisi saada tarvitsemansa tuki varhaiskasvatuksen tukitoimina ja muiden palveluntuottajien tuottamina tukipalveluina (yleinen tuki). Varhainen tuki tai varhainen puuttuminen viittaavat sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen että mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvuun ja kehityksen riskitekijöihin sidoksissa oleva näkökulma. Varhainen tuki nähdään osana varhaiskasvatuksen perustehtävää. (Stakes, varttua.) Nykyään käytössä on termi tehostettu tuki, jonka avulla tuetaan kasvua, kehitystä ja oppimista sekä ehkäistään oppimiseen, vuorovaikutukseen ja kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Tehostettuun tukeen liittyvät usein toiminnallinen yksilö- ja ryhmäohjaus sekä lapsen oppimisvalmiuksien tietoinen tukeminen. Tehostettu tuki toimii ns. väliportaana yleisemmän varhaisen tuen ja erityisen tuen välissä. Tehostettu tuki on ensisijainen tukimuoto ennen erityistä tukea koskevaa päätöstä. (Erityisopetuksen strategia 2007, Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010.) Erityistä tukea päivähoidossa järjestettäessä avainsanoina voidaan käyttää kuntouttavan arjen teemaa eli erityinen tuki tuodaan sinne, missä lapsi on ja se ulotetaan mahdollisimman luontevasti niin toistuviin perushoidon tilanteisiin kuin vuorovaikutustilanteisiinkin sekä leikkeihin ja lauluihin, sillä näissä arjen säännöllisesti toistuvissa tilanteissa pienen lapsen kuntoutus tulee luontevaksi ja systemaattiseksi osaksi lapsen arkea. 1.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kunta päättää toiminnan järjestämisestä ja sen laajuudesta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentaa jatkumon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Toiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Opetushallituksen laatimassa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa (2004) määritellään toiminnan tavoitteet ja keskeiset sisällöt. (Opetushallitus 2004.) 1.5 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään ja ilmentämään omaa kulttuuritaustaansa. Vanhempien ja lapsen äidinkielisen kasvuympäristön tietoa ja osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. (Stakes 2005:56.) 2

3 1.6 Moniammatillinen yhteistyö Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Verkostoyhteistyötä tehdään koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, ja liikuntatoimi, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset. Verkostoyhteistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee olla sovittuna niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan yksittäisen lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista. (Stakes 2005:56.) 1.7 Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteita Varhaiskasvatustyöryhmän muistiossa (1999) laadunhallinta määritellään toimintatavaksi, jossa päivähoidon henkilökunta, hallinto, vanhemmat ja lapset yhdessä arvioivat ja kehittävät varhaiskasvatuspalveluja asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti (STM 2004:17). Eeva Hujala on kehittänyt yhteistyössä muiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa yhden toimivan laadunarviointimallin. Mallissa varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan palvelutason, puitetekijöiden, välillisten tekijöiden, prosessitekijöiden, vaikuttavuustekijöiden sekä sisällöllisten orientaatioiden ja oppimisen pedagogiikan kannalta. Yhdessä nämä teoriaperusteisesti eritellyt laatutekijät muodostavat kokonaisvaltaisen laadunarvioinnin kehyksen. (Hujala & Fonsen 2010.) Liitteessä 1 on kuvattu varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli. Mallissa päivähoidon laadun lähtökohta on palvelutason riittävyys ja saatavuus. Varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu rakentuu puitetekijöiden varaan, joita ovat toiminnan fyysiset ja psyykkiset edellytykset (ihmissuhteet, sijaisten saatavuus, turvallisuus ja tilat). Välilliset tekijät ovat kasvatusprosessin suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyviä sekä henkilöstön osaamisen johtamiseen liittyviä tekijöitä (lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat). Laadun prosessitekijät koskevat itse kasvatustapahtumaa ja kasvatusvuorovaikutuksen laatua (lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus). Sisällöllisissä orientaatioissa ja oppimisen pedagogiikassa on kyse oppimisesta ja siitä, millaista pienten lasten opettamista sovelletaan sisällöllisissä orientaatioissa. Miten perheet kokevat lasten oppimisen ja kehittymisen sisällöllisten orientaatioiden alueella? Vaikuttavuustekijöissä lapsen ja vanhempien tyytyväisyys ja koettu varhaiskasvatuksen laatu ovat arvioinnin kohteena. Arvioinnin tarkoitus on tehdä päivähoidon laatu näkyväksi, nostaa esille sen vahvuudet ja antaa työkaluja pedagogiselle johtajuudelle, täydennyskoulutukselle ja kehittämistyölle. Laatu ei ole itsestään selvää, vaan se vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. (Hujala ym ) 3

4 2. Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen ja muutostarpeet 2.1 Varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen Hyvää, turvallista ja tasapainoista lapsuutta tulee pitää varhaiskasvatuksen kehittämisen ytimenä. Educare-malli luonnehtii suomalaista ja pohjoismaista varhaiskasvatusta. Siinä hoito, kasvatus ja opetus yhdistyvät kokonaisuudeksi. Hyvällä varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja monipuolisen kehityksen ja oppimisen edistäjänä. Pitkäjänteinen ja tavoitteinen työ, jossa lapsen yksilöllisyyttä kuullaan, työskennellään yhteistyössä vanhempien kanssa ja toimitaan tasapainoisessa ja lapselle turvallisessa ja kooltaan sopivassa ryhmässä, on lapsen hyvinvoinnin ja myönteisen kasvun kannalta merkityksellistä. Heckmanin (2007) mukaan terveen kehityksen varhaiseen tukemiseen ja hyvään varhaiskasvatuspalveluun sijoittaminen myös taloudellisessa mielessä on vaikuttavampaa kuin myöhemmin nuoruusvuosien korjaavaan psykiatriseen toimintaan investoiminen. Kajanojan (2005, 2006) mukaan julkisin varoin tuettu päivähoito on kannattava investointi, joka tuottaa verotuloja ja vähentää julkisia tukimenoja. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen asiakasperheelle on tärkeää, että päivähoitoa saa perheen tarvitsemassa muodossa ja perheen tarpeen mukaisesti, se on laadukasta ja hoitomatkat ovat kohtuullisia. Päivähoitopalveluja organisoitaessa on varmistuttava, että palvelua on saatavilla eri puolilla kuntaa, eri hoitomuotoja tarjotaan ja erilaisiin hoitoaikoihin sopivaa toimintaa on mahdollisuus käyttää. Lapselle on tärkeää, että hänen hoitoyhteisönsä ja ympäristönsä, suhteensa varhaiskasvattajiin sekä vertaissuhteet ovat pysyviä. Myös lasten osallisuusmahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää. (STM 2007.) Lapsiperheiden vanhemmat ovat tilastotietojen mukaan aktiivisesti työllisiä ja tulevaisuudessa työvoimapulan johdosta tarvitaan edelleen lapsiperheiden vanhempien työpanosta. Haasteita varhaiskasvatukselle luovat myös esim. vanhempien vaihtelevat työajat, monikulttuurisuuden lisääntyminen, erityisen tuen tarpeiden lisääntyminen ja tuen muotojen kehittyminen sekä perheiden monimuotoistuminen. Nämä haasteet tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuspalveluja suunniteltaessa. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportissa (2007) visioidaan varhaiskasvatuksen palvelurakenteita seuraavasti: perheille tarjotaan laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joissa yhdistyvät hyvä hoito ja kasvatus, sekä lapsen kehitystä monipuolisesti tukeva ympäristö. Varhaiskasvatuksen tehtävä ymmärretään laajasti. kaikilla perheillä on mahdollisuus osallistua erimuotoisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Palveluilla on hyvä alueellinen kattavuus ja niitä on saatavilla yli kuntarajojen. perheiden valinnanvapaus lasten varhaiskasvatuksen järjestämisessä on turvattu. Varhaiskasvatuspalvelujen eri muodot ovat selkiintyneet ja uusia varhaiskasvatuspalveluja on kehitetty. jokaisessa kunnassa on tarjolla myös avoimia varhaiskasvatuspalveluja. 4

5 monimuotoisuutta on kehitetty ja palvelujen yksilöllisyys on kanavoitu toimivaksi palvelujärjestelmäksi. Pienten lasten perheillä on selkeä tieto siitä, miten ja missä lapsen varhaiskasvatuspalvelut järjestyvät ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla (tiedotus neuvoloiden ja muiden pienten lasten palvelujen yhteydessä). päiväkotien lapsiryhmien kuormittavuus on vähentynyt ja henkilöstömitoitusta on tarkistettu. kunta- ja palvelurakenteet ovat selkiytyneet (lähipalvelut, seudulliset palvelut, yhteydet muihin lasta ja perhettä koskeviin palveluihin) maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuspalvelut ovat monimuotoistuneet. Laadukasta erityistä tukea on tarvetta vastaavasti tarjolla. (STM 2007.) Varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti laajentuneet ja monimutkaistuneet. Työ on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuus on lisääntynyt. Pysyvää työssä on lähinnä lasten ja perheiden kohtaaminen. Jatkuva muutos haastaa uusiutuvaan osaamiseen. Tieto uusiutuu nopeasti ja näin ollen myös professionaalinen osaaminen on jatkuvassa, dynaamisessa muutoksessa. Tämä tuo haasteita mm. henkilöstön hyvinvointiin ja täydennyskoulutukseen. (STM 2007.) 2.2 Varhaiskasvatuslainsäädännön kehittäminen Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jaosto on tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen uudistamisen linjauksista varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseksi (STM selvityksiä 2009:28). Lakiuudistuksen tarvetta on perusteltu sillä, että suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä ja sen yhteiskunnallinen toimintaympäristö ovat päivähoitolain säätämisen jälkeen muuttuneet voimakkaasti. Palvelut ovat kehittyneet harkinnanvaraisista päivähoitopalveluista universaaleiksi varhaiskasvatuspalveluiksi, joihin kaikilla lapsilla on subjektiivinen oikeus. Lapsen oikeudet ja läpsilähtöisyys ovat nousseet kasvatustyötä ohjaaviksi periaatteiksi. Palvelutarpeiden muuttuessa myös varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta on tullut monimuotoisemmaksi. Jaoston esityksen mukaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon tullaan määrittelemään nykyisen laajuisena. (STM 2009.) Päivähoidon palvelumuodoista jaosto esittää: perhepäivähoidon rajaamista koskemaan yhden tai kahden hoitajan yksiköitä. Lapsimäärä määräytyy tämän mukaan. Kahden hoitajan lapsiryhmää voidaan tarvittaessa täydentää varahoitajan työpanoksella työaikalainsäädännön ehtojen toteutumisen varmistamiseksi, mutta tällöin lapsiryhmää ei kasvateta kahden hoitajan ryhmästä. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkodit määritellään vastaamaan päiväkodin säädöksiä mitoitukseltaan, henkilöstörakenteeltaan ja henkilöstön kelpoisuusehdoiltaan. 5

6 Kunnan tulee järjestää avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarpeen mukaan. Avoimen varhaiskasvatuksen sääntelyn tarvetta selvitellään osana päivähoitolain uudistamista, jotta turvattaisiin laadukkaan toiminnan edellytykset. Kokopäivä-, osapäivähoidon käsitteet määritellään joustavampaan suuntaan kuitenkin niin, että lapsen päivittäisen hoitoajan maksimipituus on edelleenkin 10 tuntia. Myös vuorohoidon ja ympärivuorokautisen hoidon käsitteitä ja oikeuksia määritellään. Päivähoitolainsäädäntöön lisätään säännös palveluohjauksesta. Palvelut tulee toteuttaa ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella, mutta lainsäädännön tulee mahdollistaa kuntarajojen ylittäminen ja kuntien välinen yhteistyö. Varhaiskasvatuspalveluja järjestettäessä on otettava huomioon lapsen etu ja lapsen oikeus osallisuuteen. Varhaiskasvatuksen tavoitteet määritellään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Päivähoitolakiin sisällytetään säännös, jonka mukaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle tulee laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. (STM 2009.) Lapsiryhmien muodostamiseen jaosto esittää suhdelukuperiaatetta. Päiväkodissa peruslähtökohtana on suhdelukusäännös, jonka mukaan lapsiryhmässä on oltava yksi hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva aikuinen neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden ja yksi seitsemää 3-6-vuotiasta kohden. Uudistetussa päivähoitolaissa määritellään yhdessä ryhmässä samanaikaisesti hoidettavien lasten enimmäismäärä. Ryhmässä voi olla korkeintaan kolme kasvatusvastuussa olevaa kasvattajaa. Jos ryhmässä on enemmän kasvattajia (esim. avustaja), lasten määrä ei lisäänny. Alle 18 kk ikäinen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi on huomioitava lapsimäärää pienentävästi. Perhepäivähoidon sääntely perustuu nykyiseen suhdelukusäännökseen. (STM 2009.) Henkilöstöön liittyvissä säädöksissä jaosto esittää johtajuuden vahvistamista kelpoisuusvaatimuksilla, pedagogisen johtamisen ja ohjauksen erilaisten muotojen ja menetelmien kehittämisellä sekä esimiesten osaamisen tukemisella. Lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa lisätään, jolloin vähintään yhdellä kolmesta hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla tulee olla kasvatustieteen kandidaatin tai kasvatustieteen maisterin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus. (STM 2009.) Lakiin kirjataan myös velvollisuus varhaiskasvatuksen monipuoliseen ja säännölliseen arviointiin valtakunnan, kunnan ja yksiköiden tasolla. (STM 2009.) Päivähoidossa annettavaa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistaminen jäänee seuraavan hallituksen vastuulle. Lain osittaisen uudistamisen sijaan otetaan mahdollisesti käsittelyyn koko päivähoitolaki. 6

7 3. Varhaiskasvatus kytkettynä Euran kunnan asiakirjoihin Varhaiskasvatus kytkeytyy paitsi valtakunnallisiin asiakirjoihin, myös kunnan omiin sekä lähikuntien yhteisiin asiakirjoihin. Näiden asiakirjojen työstämisessä on ollut mukana myös varhaiskasvatuksen toimijoiden edustus. Moniammatillisuuden idea toteutuu mm. näiden työryhmien kautta. 3.1 Varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetussuunnitelma Varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen toteuttamista, sisältöä ja laatua määrittävät viimekädessä Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (2006) ja esiopetussuunnitelma (2000). Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksesta ja sisällöistä kerrotaan Euran perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmassa (2010). Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelman on laatinut varhaiskasvatuksen henkilöstö. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena on lapsen monipuolinen kasvatus, opetus ja hoito turvallisessa ja leikinomaisessa ympäristössä. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan lapsen lähtökohdista käsin kumppanuussuhteessa vanhempien kanssa. Yhdessä vanhempien kanssa sovitut arvot ohjaavat euralaista varhaiskasvatusta. (Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, 2006.) Euran kunnan esiopetussuunnitelman mukaan oppiminen tuodaan lähelle lapsen arkitilanteita, joissa lapsi itse on aktiivinen toimija. Lapsi kasvaa ja kehittyy yksilöllisesti, omista lähtökohdistaan käsin yhdessä vertaisryhmän ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on yhteistyössä kodin kanssa vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä, itsetuntoa ja kasvua ihmisyyteen. (Euran kunnan esiopetussuunnitelma 2000.) Uuden esiopetussuunnitelman työstäminen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2010) pohjalta alkaa keväällä Suunnitelma otetaan käyttöön elokuussa Euran kunnan strategiset linjaukset vv Eura 2020 visiossa luonnehditaan kuntaa työtä ja toimeentuloa tarjoavaksi, vetovoimaiseksi Pyhäjärviseudun keskukseksi. Toimintaa ohjaavia keskeisiä arvoja ovat inhimillisyys, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Visiossa korostetaan myös kunnan eri osien ja kylien tasapainoista kehittämistä. Keskeinen huomio kiinnitetään mm. laadukkaisiin kuntapalveluihin. Erityisesti lasten ja nuorten palveluista ja kasvuympäristön kehittämisestä huolehditaan. Kasvatus- ja opetuspalvelujen tavoitteena on elinikäisen oppimisen ja aktiivisuuden edistäminen, kasvatuksen ja oppimisen jatkumo, lasten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen, ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistaminen, hyvinvoivat työyhteisöt (motivaatio ja osaaminen) sekä hyvä elämänlaatu ja terveys. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta on varauduttava myös arvioituun maahanmuuton lisääntymiseen, sekä lasten psykososiaalisten ongelmien lisääntymiseen. 7

8 3.3 Rauman seudun kuntien lapsipoliittinen ohjelma Lapsipoliittinen ohjelma perustuu YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen, jonka pohjalta Suomen Kuntaliitto julkaisi vuonna 2000 oman lapsipoliittisen ohjelmansa Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta. Rauman seudun kunnat laativat vuonna 2003 oman lapsipoliittisen ohjelmansa. Lapsipoliittinen ohjelma on lapsilähtöinen, kokonaisvaltainen ja konkreettinen tavoite- ja toimintaohjelma, joka pyrkii edistämään lasten oikeuksien toteutumista ja lasten ja nuorten hyvinvointia. Euran kunnan lapsipoliittinen ohjelma nostaa esiin kunnassa tehtävien päätösten arvosidonnaisuuden. Tavoitteena nähdään lapsinäkökulman tuominen kuntasuunnitteluun ja päätöksentekoon, eri hallintokuntien yhteistyön lisääminen yhteisten lapsipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, lasten hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen, seuranta ja arviointi sekä lapsipolitiikan harjoittaminen pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Toimenpide-ehdotuksina esitetään mm. 1. ja 2. luokkien oppilaiden kattavaa aamu- ja iltapäivätoimintaa, vanhemmuuden tukemista ja vanhemmuuteen kasvamisen tukemista, päivähoidon laadun kehittämistä ja seurantaa, varhaisen puuttumisen ohjeistuksen luomista, erityispäivähoidon kehittämistä, perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän kehittämistä sekä avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämistä. Lapsipoliittista ohjelman toteutumista ja uusia haasteita on tarkoitus selvittää Rauman seudun kunnissa lähivuosina. 3.4 Lastensuojelun suunnitelma Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille päivähoidossa työskenteleville kasvattajille. Epäily perheen tai lapsen hyvinvoinnin heikkenemisestä voi herätä henkilökunnan havainnoista, lapsen tai vanhemman kertomuksesta tai lapsen oireilusta ja kehityksestä. Huolesta keskustellaan ensin luonnollisesti vanhempien/huoltajien kanssa, ja mietitään yhdessä tarvittavia toimenpiteitä sekä yhteistyötahoja. tietyt tilanteet vaativat lastensuojeluilmoituksen tekemistä, josta kerrotaan vanhemmille etukäteen. Kaksi kertaa vuodessa pidettävissä moniammatillisissa Vartu-palavereissa (varhaisen tuen palaverit) tutustutaan jokaisen lapsen tilanteeseen ja tehdään suunnitelma tarvittavan tuen järjestämisestä sekä seurantamenettelystä. Lastensuojelun suunnitelmassa varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut nähdään tärkeänä lastensuojelun yhteistyötahoina ja avohuollon tukitoimina. Varhaiskasvatuksen rooli nähdään erityisesti ennaltaehkäisyn, varhaisen tuen ja puuttumisen kannalta. Varhaiskasvatuksen resurssit lasten ja perheiden tukemisessa tulee jatkossa turvata. Jotta päivähoito pystyy parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lasta, tarvitaan säännöllistä ja tavoitteellista yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Jäsentynyttä toimintamallia tulee aktiivisesti kehittää ja toimenpiteitä arvioida ja seurata. 3.5 Pyhäjärviseudun oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja Oppilas- ja opiskelijahuolto on lapsen, nuoren, opettajan ja koko yhteisön tukemista. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori kokee päiväkodin/koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi. Hän tuntee yhteenkuuluvuutta yhteisöönsä ja saa kannustavaa palautetta, sekä apua ongelmatilanteissa. Oppilashuollossa korostuu ennaltaehkäisevä työ. Uusi lastensuojelulaki (417/2007, 8 ) korostaa kunnan velvollisuutta huolehtia siitä, että eri palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen huollosta vastaavia henkilöitä. Oppilashuollon kehittäminen liittyy kiinteästi myös uuden perusopetuslain mukanaan tuomiin 8

9 haasteisiin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2010) oppilas- ja opiskelijahuollon järjestäminen on erittäin keskeisessä asemassa. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisissa oppilashuoltoryhmissä. Erityishuomiossa on ns. nivelvaiheen joustavuus, eli lapsen/nuoren siirtyminen esiopetuksesta alakouluun, alakoulusta yläkouluun tai yläkoulusta lukioon. Joulukuussa 2010 valmistunut Pyhäjärviseudun oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja määrittää mm. esiopetusikäisten hyvinvointiprosessin kehittämistä ja ennaltaehkäisevää työtä. Käsikirjan lisäksi saatavilla on myös konkreettisempi ohjeistus oppilas- ja opiskelijahuollosta opettajien työvälineeksi. 3.6 Hyvää lykkyä! Selvitys koulun aloittamiseen liittyvistä erilaisista mahdollisuuksista Vuonna 2002 Hyvä Lykky-työryhmä kartoitti ja kehitti erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtymävaihetta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Työryhmä kirjasi ylös systemaattisen tavan toimia arvioitaessa oppimisvalmiutta ja suunniteltaessa yhteistyötä, jotta koulunaloituksesta tulisi joustava. Suunnitelma pohjautuu perheen kanssa tehtävään moniammatilliseen yhteistyöhön. Työryhmän raportissa ehdotetaan mm. alkuluokan perustamista kuntaan integraatioperiaatteella. Tällä hetkellä kunnassa toimii alkuluokka Kirkonkylän koululla. Muut työryhmän ehdotukset koskivat oppilashuoltotyöryhmiä sekä oppivalmiuden arviointia, jotka molemmat toteutuvat tällä hetkellä hyväksi havaittuina käytänteinä. 9

10 4. Varhaiskasvatuksen nykyinen tilanne Euran kunnassa 4.1 Varhaiskasvatuksen organisaatio ja asiakkaat Varhaiskasvatuksen organisaatio Euran kunnassa varhaiskasvatus on ollut vuoteen 2011 osa sosiaalipalveluja, jonka päätöksenteosta on vastannut perusturvalautakunta. Sosiaalipalvelujen johdossa on sosiaalijohtaja. Päivähoitopalveluista vastasi vuoteen 2009 asti sosiaalisihteeri. Päiväkotien johtajat vastaavat oman yksikkönsä taloudenpidosta ja toimivat henkilöstön esimiehinä. Kauttuan päiväkodissa ja Honkilahden päiväkodissa johtaja vastaa myös oman lapsiryhmänsä toiminnasta. Perhepäivähoidosta vastaavat perhepäivähoidon ohjaajat. Kunnan alueella työskentelee kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Päivähoidon toimistotehtäviä ovat hoitaneet toimistosihteerit (1,5) Lapset Euran kunnassa on n vuotiasta lasta, joista varhaiskasvatuksen piirissä oli elokuussa 2010 n. 420 lasta. Yksityisen päivähoidon piirissä on kirjoilla n. 58 lasta. Esiopetuksessa on n. 146 lasta, joista suurin osa tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Vuonna 2004 syntyneiden ikäluokka on erittäin suuri. Ikäluokka on tavallisesti lasta. Taulukko 1. Kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen käyttölaajuus Päivähoitomuoto Lapsia päiväkotihoidossa Lapsia perhepäivähoidossa Lapsia ryhmäperhepäivähoidossa Lapsia esiopetuksessa* Lapsia yhteensä *Esiopetuksen käyttölaajuuden yhteydessä on huomioitava, että osa lapsista käyttää sekä päivähoito- että esiopetuspalveluita. Täten heidät on huomioitu sekä päivähoidossa että esiopetuksessa oleviin lapsiin. Taulukossa 2. on esitetty tilastokeskusten ennuste euralaisten lasten määrästä vuoteen Ennusteen mukaan ikäluokkien koko pysyy noin 120 lapsessa ainakin vuoteen Ikäluokat pienenevät kuitenkin vähitellen. Euran kohdalla merkittävää on varhaiskasvatuksen suunnittelun kannalta lasten sijoittuminen alueellisesti tulevaisuudessa. 10

11 Taulukko 2. Euran kunnan 0-8 -vuotiaiden väestöennuste olettaen että viime vuosien väestönkehitys jatkuu samansuuntaisena (Tilastokeskus 2009). lapsen ikä yht Alla olevasta taulukosta (taulukko 3.) ilmenee euralaisten lasten sijoittuminen maantieteellisesti. Suurimmat lapsimäärät keskittyvät selkeästi Euran keskustan ja Kauttuan alueille. Toisaalta Panelian ja Kiukaisten suunnalla ikäluokka on kummallakin alueella n. 20 lasta, joitakin poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Hinnerjoella ikäluokan lapsimäärä on n. 10 muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Honkilahdella ikäluokan koko näyttää selkeästi pienenevän. Taulukko 3. Vuosina syntyneiden euralaisten lasten määrät paikkakunnittain. Tiedot perustuvat Facta -kuntarekisterin tietoihin tilanteen mukaan. Paikkakunta Eura Kauttua Kiukainen, Harola Panelia, Panelia as, Harjavalta Hiirijärvi Hinnerjoki Honkilahti, Honkilahti kk, Mannila Yhteensä:

12 4.2 Varhaiskasvatuspalvelut Euran kunnan varhaiskasvatuspalvelut kattavat kunnan järjestämän päivähoidon (päiväkodit, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito), esiopetuksen, kunnan tukeman yksityisen päivähoidon (yksityisen hoidon tuki ja palveluraha) sekä lasten kotihoidon tuen. Lasten kotihoidontukea maksetaan 272 lapsesta ja yksityisenhoidontukea 45 lapsesta (toukokuu 2010). Tukipalveluihin kuuluvat myös kiertävien erityislastentarhanopettajien vastuulla olevat erityisvarhaiskasvatus, erityisopetus, oppilashuolto ja erityinen tuki. Päivähoidon täyttöaste on keväällä 2010 ollut n. 119% ja käyttöaste n. 85%. Liitteessä 2 on kuvattu kunnan varhaiskasvatuspalvelut syksyllä Liitteessä 3 on kuvattu varhaiskasvatusyksiköt kunnan eri alueilla. Yksikköjen kohdalla mainitaan lasten ja henkilöstön lukumäärät syyskuussa Liitteessä 4 on kartta, johon yksiköt on sijoitettu eri värisin ympyröin (v.punainen=päiväkoti, punainen=ryhmäperhepäiväkoti, sininen=aamu- jailtapäivätoiminta ja vihreä=pelkkä esiopetus) Kunnallinen päiväkotihoito Eurassa toimii neljä kunnallista päiväkotia, joista yksi (päiväkoti Suvituuli) on vuoropäiväkoti. Päiväkodit toimivat varahoitopaikkoina perhepäivähoidossa oleville lapsille. Päiväkodeissa järjestetty päivähoito on pääsääntöisesti kokopäivähoitoa, mutta toiminnassa on mukana myös lapsia, joiden hoitotarve on osapäiväistä. Osa lapsista on päivähoidossa vain tiettyinä päivinä kuukaudessa (esim. 16 päivää/kk). Esiopetuksessa oleville lapsille järjestetään tarpeen mukaan osapäivähoitoa. Honkilahden päiväkoti toimii osapäiväisesti vastaten lähinnä Hinnerjoen ja Honkilahden alueiden esiopetuksesta. Käräjämäen päiväkodissa toimii integroitu pienryhmä. Lapsia ryhmässä on 12, joista viidellä on erityisen tuen tarve. Taulukko 4. Päiväkotien ikäjakauma ja hoitopaikat Päiväkoti sijainti ikäjakauma hoitopaikkoja Honkilahden päiväkoti Honkilahti Kauttuan päiväkoti Kauttua Käräjämäen päiväkoti keskusta päiväkoti Suvituuli (vuoropäiväkoti) keskusta 1-6 tarpeen mukaan Päiväkotien lapsiryhmien mitoituksesta säädetään päivähoitoasetuksella. Hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö enintään neljää alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden ja enintään seitsemää yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden. Päiväkotien henkilöstöön kuuluu kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Päiväkotien johtajina ja opettajina toimivat lastentarhanopettajat (alempi korkeakoulututkinto) tai sosionomit (ammattikorkeakoulututkinto). Hoitohenkilökuntaan kuuluvat lastenhoitajat (koulutuksena yleensä lähihoitaja) ja lapsen henkilökohtaiset tai ryhmäavustajat Kunnallinen perhepäivähoito Euran kunta tarjoaa perhepäivähoitoa perhepäivähoitajan kotona tapahtuvana hoitona sekä ryhmäperhepäivähoitona kahden tai kolmen hoitajan yksiköissä. Perhepäivähoitoa voi 12

13 tarpeen mukaan olla myös lapsen kotona tapahtuva hoito sekä kolmiperhehoito. Perhepäivähoito on pääsääntöisesti kokopäivähoitoa, mutta toiminnassa on mukana myös useita lapsia, joiden hoitotarve on osapäiväistä. Osa lapsista on päivähoidossa vain tiettyinä päivinä kuukaudessa (esim. 16 päivää/kk). Taulukko 5. Euran kunnan perhepäivähoidon ikäjakauma ja hoitopaikat Perhepäivähoito- sijainti ikäjakauma hoitopaikkoja muoto (yksikkö) varsinainen perhepäivähoito koko kunta 1-6 4,5/hoitaja ryhmäperhepäiväkoti Joentiuku Hinnerjoki (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Lemmikki Harola (+ 3 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Pikkuminttu keskusta (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Päivätuuli Eurakoski (+ 3 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Tuutikki Länsi-Eura 3-6 8(+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Villiminttu keskusta (+ 2 osap.) ryhmäperhepäiväkoti Viuhula Panelia (+ 3 osap.) Perhepäivähoitajalla voi kotonaan olla kokopäivähoidossa korkeintaan 4 alle kouluikäistä lasta ja 1 osapäiväinen esiopetusikäinen tai koululainen. Perhepäivähoitajia toimii melko kattavasti koko kunnan alueella. Ryhmäperhepäivähoidossa voi kaksi hoitajaa hoitaa kokopäiväisesti enintään kahdeksaa alle kouluikäistä lasta, sekä kahta esiopetus- tai kouluikäistä lasta osapäiväisesti. Erityisistä syistä kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti 12 kokopäiväistä ja kolmea osapäiväistä lasta ryhmäperhepäiväkodin tiloissa. Tällöin vähintään yhdellä kolmesta hoitajasta tulee olla ammatillinen pätevyys varhaiskasvatustehtäviin (esim. perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai lähihoitajan koulutus) Yksityinen varhaiskasvatus ja yksityisen hoidon tuki Vaihtoehtona kunnan järjestämille päivähoitopalveluille on vanhemmilla mahdollisuus sijoittaa lapsensa yksityiseen päivähoitoon, jonka voi järjestää yksityinen henkilö tai yhteisö. Mikäli vanhemmat valitsevat lapsellensa yksityisen päivähoidon, on heillä oikeus saada siihen yksityisen hoidon tukea, joka maksetaan suoraan palvelun tuottajalle. Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta (137,33 /kk) ja hoitolisästä, mikä on riippuvainen vanhempien tuloista (enimmillään 134,55 /kk). Maksuliikenne suoritetaan kansaneläkelaitoksen kautta, mutta kokonaisuudessaan yksityisen hoidon tuen rahoittaa kunta. Yksityistä päivähoitoa tuetaan Euran kunnassa lisäksi kunnan maksamalla palvelurahalla. Palveluraha maksetaan palvelun tuottajalle, ja sen ehtona ovat vanhempien työssäkäynti, opiskelu tai koulutus, päätös KELA:n maksamasta yksityisen hoidon tuesta sekä lapsen tosiasiallinen asuminen Euran kunnassa. Palvelurahan määrä vaihtelee varhaiskasvatusyksikön, lapsen iän ja hoitotarpeen mukaan. Euran kunnassa toimii tällä hetkellä yksi yksityinen päiväkoti, Kulkunen. Päiväkoti kulkusessa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 1 sosionomi ja 1 lähihoitaja. 1-6-vuotiaita lapsia on kirjoilla n. 30. Yksityistä ryhmäperhepäivähoitoa tarjoavat Heinäkerttu (Euran keskusta) ja Kilinkolo (Honkilahti). Molemmissa yksiköissä työskentelee pääsääntöisesti kaksi hoitajaa. Heinäkertussa on kirjoilla 6 lasta ja Kilinkolossa 17. Yksityisiä perhepäivä- 13

14 hoitajia kunnalla on kaksi (Kiukaisissa ja Honkilahdella). Kunnan vastuulla on huolehtia, että yksityistä päivähoitoa tarjoavien toimijoiden toimitilat sekä hoitotarjonta vastaavat päivähoidolle asetettuja vaatimuksia. Euran kunnassa yksityisen päivähoidon tukien piirissä oli vuonna lasta, vuonna ja vuonna 2010 (huhtikuu) 58 lasta. Suunta on selvästi kasvava. Yhtenä syynä voidaan pitää yksityisen varhaiskasvatuksen kykyä tarjota joustavia palveluja perheiden tarpeiden mukaan. Yksityisen päivähoidon osuus koko varhaiskasvatuksesta on tällä hetkellä n. 12% Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi jota ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tukea on mahdollista saada myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista jotka hoidetaan samalla tavalla. Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä. Hoitorahaa maksetaan yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 294, 29, muista alle 3-vuotiasta maksetaan 84,09 ja alle kouluikäisistä sisaruksista 50,46. Hoitolisää maksetaan vain yhdestä lapsesta ja se on riippuvainen vanhempien tuloista. Enimmillään hoitolisä on 168,19 /kk. Kotihoidon tuen rahoittajana on kunta, mutta maksuliikenne hoidetaan Kansaneläkelaitoksen kautta. Lasten kotihoidontukea maksettiin 272 lapsesta (toukokuu 2010). Eurassa ei makseta lasten kotihoidon tuen kuntalisää Esiopetus Euran kunnassa esiopetusta järjestetään kaikissa päiväkodeissa, sekä ryhmäperhepäiväkoti Pikkumintussa. Panelian esiopetusryhmä toimii Panelian koulun yhteydessä, ja Kiukaisten esiopetusryhmä toimii Harolan vanhalla koululla. Esiopetus on Paneliassa ja Kiukaisissa järjestetty sivistystoimen alaisuudessa, ja henkilöstön lähiesimiehenä on toiminut alakoulun rehtori. Myös päiväkoti Kulkusessa on vuosittain muutamia esiopetusikäisiä. Esiopettajana voi työskennellä kasvatustieteen maisterin, kandidaatin tai lastentarhanopettajan koulutuksen saanut henkilö. Ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi) suorittanut henkilö voi antaa esiopetusta, jos hänellä on esiopetukseen vaadittavat erikoistumisopinnot Vuoropäivähoito Kunnan on järjestettävä päivähoitoa sinä vuorokaudenaikana kun sitä tarvitaan. Vuorohoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka tapahtuu päivähoidon lisäksi klo välisenä aikana maanantaista sunnuntaihin. Euran kunnassa vuorohoito on keskittynyt päiväkoti Suvituuleen ja sen satelliittiyksikkö Tuulenvireeseen. Vuorohoitoa leimaa epäsäännöllisyys, ja sen ominaisluonteeseen kuuluu hoidontarpeen vaihtelu. Päivittäinen lapsilukumäärien tarkasteleminen ei kerro kattavasti vuorohoidon tarvetta ja käyttöä, vaan sitä tulee tarkastella hoitotuntien lukumäärällä lasta kohti. Vuoropäivähoidon tarve ja osuus päivähoidossa on viime vuosien aikana lisääntynyt. Vuoropäiväkoti Suvituulessa on tällä hetkellä kirjoilla n. 15% koko päivähoidon lapsista. Satelliittiyksikkö Tuulenvire vastaa varsinaisen vuorohoidon sijasta pidemmän iltahoidon tarpeeseen. 14

15 4.2.7 Erityispäivähoito Euran kunnassa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa eli KELTOA. He työskentelevät Euran, Säkylän ja Köyliön alueilla. Keltot työskentelevät yhdessä vanhempien sekä päivähoidon (perhepäivähoito/päiväkoti) ja esiopetuksen henkilöstön kanssa. Yhdessä arvioidaan lapsen kehitystä ja tuen tarvetta sekä järjestetään tarpeelliset tukitoimet ja kuntoutus lapsen luonnollisessa toimintaympäristössä. Kelto voi antaa myös yksilöllistä ohjausta, pienryhmäopetusta tai olla mukana samanaikaisopetuksessa. Toiminnan tavoitteena on varhaisen tukemisen sekä hyvän yhteistyön avulla auttaa lasta ennaltaehkäisevästi. Vuoden 2010 tietojen mukaan erityispäivähoidon piirissä on kaiken kaikkiaan 71 lasta. KELTO:n seurannassa on 30 lasta. Muistio on tehty 16 lapsesta ja kuntoutussuunnitelma on 22 lapsella. HOJKS on tehty 3 lapselle. Pidennetty oppivelvollisuus on 9 lapsella, ja päätös koulunkäynnin myöhentämisestä 3 lapsella. Lapsen henkilökohtaisten tai ryhmäkohtaisten avustajien määrä vaihtelee vuosittain. Syksyllä 2010 avustajia on 5. Avustajat palkataan sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta. Koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä työskentelee esiopetusta tukevissa ja avustavissa tehtävissä 3 koulunkäynnin ohjaajaa. Taulukko 6. Erityispäivähoito Euran kunnassa syyskuussa 2010 Toimenpide Lapsia KELTO:n seuranta 30 KELTO:n muistio 16 Kuntoutussuunnitelma (lääkärin, psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tms. lausunto, suosituspäivähoidosta tai tukitoimista) HOJKS (lääkärin, psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tms. lausunto, suosituspäivähoidosta tai tukitoimista) 22 3 Pidennetty oppivelvollisuus 9 Koulunkäynnin myöhentäminen Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus Euran kunnassa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten osuus on ollut marginaalinen. Syksyllä 2010 varhaiskasvatuksen piirissä on n. 5 eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvaa lasta. Tilanteeseen vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa kansainvälisen työvoiman käyttö mm. Olkiluodon ydinvoimalan rakennushankkeissa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Euran kunta järjestää perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toimintaa koordinoi Euran koulutoimi ja vastuuhenkilönä on nuorisosihteeri. Aamu- ja iltapäivän toi- 15

16 minnan laajuudesta päätetään lukuvuosittain toimintaan hakeneiden oppilaiden lukumäärän perusteella. Toimintaa järjestetään aamu- ja iltapäivisin Kauttualla Jukolassa ja Euran seurakuntakeskuksessa (ostopalveluna Euran seurakunnalta lukuvuosina ). Molemmissa ryhmissä toimii kolme koulunkäynnin ohjaajaa. Iltapäivätoimintaa järjestetään Panelian ja Kiukaisten kouluilla. Näissä ryhmissä toimii molemmissa yksi koulunkäynnin ohjaaja. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ei ole Hinnerjoen ja Honkilahden suunnalla järjestetty vähäisen kysynnän vuoksi. Yksittäistä tarvetta esiintyy kuitenkin vuosittain. Ryhmien minimikoko toiminnan järjestämiseksi on 7 lasta. Ryhmäkoon yläraja on Kauttualla ja seurakuntakeskuksessa 35 lasta. Muissa toimipisteissä 15 lasta. Erityisoppilaille on varattu neljä paikkaa seurakunnan ryhmään. Yksi erityisoppilas vastaa laskennallisesti kahta perusopetuksessa olevaa oppilasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan käytäntöjä määrittää vuosittain laadittava toimintasuunnitelma, jonka pohjana käytetään opetushallituksen laatimaa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita (2004). Toimintaa leimaa suuri vaihtelevuus. Lapset tarvitsevat toimintaa vaihtelevia määriä. Lapsia tulee ja jää usein pois kesken toimintakautta. Ostopalvelusopimus Euran seurakunnan kanssa päättyy toukokuussa Toiminnalle tulee osoittaa uudet tilat, sekä kilpailuttaa toiminnan järjestäminen. Taulukko 7. Aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttölaajuus vuodesta lapsia aamu- ja iltapäivätoiminnassa Varhaiskasvatushenkilöstö ja moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatushenkilöstö Kunnallisen varhaiskasvatuksen tehtävissä työskentelee syyskuussa 2010 n. 118 henkilöä. Henkilöstöstä n. 32% on määräaikaisessa työsuhteessa. Yksityisen varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä on 9. Taulukko 8. Kunnallisen varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä Varhaiskasvatusyksikkö: Henkilöstömäärä Päiväkodit ja esiopetus 51 Perhepäivähoito n.44 Ryhmäperhepäivähoito 20 Erityispäivähoito 3 yht. 118 Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä n. 26%:lla ei ole koulutusta. Näistä lähes kaikki työskentelevät perhepäivähoidon piirissä, jossa varsinaisia koulutusvaatimuksia ei ole. Euran kunnassa perhepäivähoitajat ovat kuitenkin keskimäärin koulutetumpia (n. 54%) kuin muualla Suomessa. 16

17 Taulukko 9. Päiväkoti- ja esiopetushenkilöstön koulutus ylempi korkeakoulututkinto (KM, VKM) 1 alempi korkeakoulututkinto 14 (KK/lastentarhanopettaja) ammattikorkeakoulututkinto 5 (sosiaalikasvattaja, sosionomi) ammattitutkinto 5 (perhepäivähoitaja, koulunkäyntiavustaja) keskiasteen peruskoulutus 25 (lähihoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja) ei koulutusta/muu koulutus 2 Yht. 52 Taulukko 10. Perhepäivähoidon henkilöstön koulutus alempi korkeakoulututkinto 1 (KK/lastentarhanopettaja) ammattikorkeakoulututkinto 3 (sosiaalikasvattaja, sosionomi) ammattitutkinto 19 (perhepäivähoitaja, koulunkäyntiavustaja) keskiasteen peruskoulutus 11 (lähihoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja) muu koulutus - ei koulutusta 29 Yht. 63 Taulukko 11. Erityispäivähoidon henkilöstö alempi korkeakoulututkinto (erityislastentarhanopettaja, lto) 3 Yht Varhaiskasvatuksen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Euran kunnan moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on rakentaa ennaltaehkäisevä tukiverkosto lapsen kasvun ja oppimisen tueksi. Yhteistyön tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa. Yksittäistä lasta koskevissa asioissa tulee tukiverkoston yhteydenottoon olla aina vanhempien suostumus. Euran kunnassa lasten 5-vuotishavainnonti tehdään yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja neuvolan kanssa. Euran kunnassa toimii moniammatillinen työryhmä Myssy, johon kuuluu lastentarhanopettajia, perhepäivähoidon ohjaaja, terveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi, seurakunnan lapsityönohjaaja ja kelto. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstöä on mukana erilaisissa moniammatillisissa työryhmissä (esim. Kelpo-hanke sekä oppilas- ja opiskelijahuollon ryhmät). Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: 17

18 - neuvola(terveydenhoitaja, lääkäri) - kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) - perheneuvola, terveyskeskuspsykologi - lastensuojelu - terapeutit (puhe. toiminta, musiikki, taide, ratsastus) - Satakunnan erityishuoltopiiri (Antinkartano) - Satakunnan keskussairaala (lastentaudit, lastenneurologia, lastenpsykiatria) - perusopetus (yleisopetus, alkuluokka, Kirkonkylän koulun erityisluokat, Kännön koulu) Varhaiskasvatuksen ja siihen liittyvän esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä ja joustava kokonaisuus. varhaiskasvatuksesta esiopetukseen: - esiopettajien yhteydenpito; perhepäivähoito, päiväkodit, seurakunnan kerhot, kotoa tulevien lasten vanhemmat - moniammatillisen verkoston hyödyntäminen (eltot, terveydenhoitaja, perheneuvola, psykologi, erilaiset terapeutit jne.) - muu mahdollinen yhteistyö (eism. SATKS) esiopetuksesta perusopetukseen: - esi- ja alkuopetuksen väliset oppilashuoltotyöryhmät keväällä ja syksyllä (tarvittaessa myös muulloin) - moniammatillisen verkoston hyödyntäminen - muu mahdollinen yhteistyö (vierailut, konsertit, retket, koulukummiluokka jne.) Kelpo-hanke Kelpo-hanke (ke= kehittäminen, l= laatu, po= perusopetus) tarkoittaa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaa. Hanke on opetushallituksen alainen, johon on ollut mahdollista hakea rahoitusta kolmessa eri vaiheessa. Tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian mukaisia linjauksia paikalliselle tasolle. Strategian linjauksia ovat mm. opiskelun tuen rakenteet ja toimintamallit, lähikouluperiaate, ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, yleisten tuen muotojen tehostaminen ja erityisen tuen vahvistaminen. Euran kunnassa Kelpo 1-hanke lähti liikkeelle Opetusministeriön tuella vuonna Kehittämistoiminnasta vastaa moniammatillinen ja eri hallintokuntien henkilöstöstä muodostuva ohjausryhmä. Hankkeelle on nimetty myös kehittämistiimi ja koordinaattori. Kelpo 2- hanke käynnistyi vuonna Hankkeen rahoitusta on käytetty mm. erityisopettajan palkkaamiseen, sekä henkilöstökoulutuksiin. Kelpo 3-hanke käynnistyy tammikuussa Moniammatillisia hanketiimejä muodostetaan viisi: OPS-hanketiimi (opetussuunnitelman laadinta ja integraatiomahdollisuudet), lomake-hanketiimi (lomakkeita käytännön työn avuksi), esi- ja alkuopetuksen hanketiimi (esiopetus opetussuunnitelmassa ja erityisopetuksen käsikirjassa, joustavat esi- ja alkuopetuskäytännöt), tukimuotojen ja toimintamallien suunnittelu-hanketiimi (tukitoimien listaus ja sisällyttäminen paikalliseen opetussuunnitelmaan), oppilas- ja opiskelijahuoltohanketiimi (käsikirja ja sen nivominen osaksi opetussuunnitelmaa, sosioemotionaaliset työtavat). Tavoitteena on mm. kehittää edelleen toimivia tukimuotoja ja käytäntöjä opetukseen, huomioida erityisesti sosioemotionaalisen kasvun tukeminen, tutkia mahdollisuuksia 18

19 käynnistää joustavia opetusjärjestelyjä esiopetuksen sekä luokkien välillä ja päivittää opetussuunnitelma Oppilas- ja opiskelijahuollon työryhmä Hankkeen tarkoituksena oli paneutua perusopetuslain muutoksiin erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollon osalta. Työryhmän tehtävänä oli laatia Pyhäjärviseudulle oma oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirja, sekä konkreettisempi ohjeistus toimintamalleineen ja polkuineen (joulukuu 2010). Päävastuu työssä oli Euran kunnalla. Varhaiskasvatuksen puolella asia koskee erityisesti esiopetuksessa olevia lapsia ja heidän lähipiiriään (vanhemmat, kasvatus- ja opetushenkilöstö). Käsikirja ja ohjeistus on tarkoitettu henkilöstön konkreettiseksi avuksi erityisesti tilanteissa, joissa syntyy huoli lapsen kasvusta, kehityksestä tai oppimisesta. Nivelvaiheen esiopetuksesta perusopetukseen käytäntöjä selkiytetään ja yhdenmukaistetaan kunnan alueella. Käytännössä oppilas- ja opiskelijahuollon työryhmä sulautuu 2011 osaksi Kelpo-hankkeen OPS-työryhmää, jossa oppilas- ja opiskelijahuolto nivotaan osaksi opetussuunnitelmaa. 4.4 Varhaiskasvatuksen laadun arvionti Palvelutaso Arvioitaessa Euran kunnan varhaiskasvatuksen palvelutason riittävyyttä ja saatavuutta, voidaan todeta että kunnallinen päivähoitopaikka järjestyy päivähoitoon hakevalle lapselle melko nopeasti. Päivähoitomuodot tosin vaihtelevat alueittain melko paljon. Perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa on saatavilla melko kattavasti eri puolilla kuntaa, mutta päiväkotihoito keskittyy lähes kokonaan Kirkonkylän ja Kauttuan alueille. Esiopetusjärjestelyt ja käytännöt vaihtelevat paljon eri puolilla kuntaa. Esioppilaiden sijoittaminen eri yksiköihin on vuosittain melko haasteellista erityisesti Kirkonkylän ja Kauttuan alueilla esioppilaiden suuren määrän vuoksi. Puolipäiväiset (vain esiopetusajan päiväkodissa olevat) esioppilaat sijoitetaan kokopäiväryhmiin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus koko kunnan alueella ei tällä hetkellä toteudu. Kunnan järjestämää avointa varhaiskasvatustoimintaa kotihoidossa oleville, ja ns. viriketoimintaa tarvitseville lapsille ei ole ollenkaan. Varsinainen päivähoitoon hakemisen prosessi on melko sekava ja työläs. Hakemuksia on jätetty päivähoitotoimiston lisäksi myös suoraan yksiköihin. Prosessissa ei ole ollut varsinaista vastuuhenkilöä Puitetekijät Laadun puitetekijät viittaavat mm. varhaiskasvatuksen tiloihin sekä ihmissuhteiden pysyvyyteen (fyysinen ja psyykkinen turvallisuus). Varhaiskasvatuksen tilat ovat koko kunnan alueella melko vaihtelevat. Jokainen yksikkö vastaa omien tilojensa arvioinnista mm. toimivuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Kauttuan ja Käräjämäen päiväkodit ovat 70- luvun alussa valmistuneita rakennuksia. Tilat vastaavat tuon ajan käsitystä pienten lasten varhaiskasvatuksesta, jolloin toiminta suunnattiin aina isolle lapsiryhmälle. Nykyään suositaan ison ryhmän jakamista pienempiin toimintaryhmiin. Tämä aiheuttaa haasteita fyysi- 19

20 sen tilan jakamisen kannalta. Päiväkoti Suvituuli on päiväkodeista uusin (valmistui vuonna 2000). Ryhmäperhepäiväkoti Lemmikki sekä Kiukaisten esiopetusryhmä sijaitsevat Kiukaisten Harolassa. Rakennus on vanha koulu, jonka ympäristö varhaiskasvatukselle on ihanteellinen. Rakennus on kuitenkin vanha ja osittain remontoinnin tarpeessa. Rakennus sijaitsee myös n. 4 km:n päässä Kiukaisten keskustasta. Eurakosken alueen päivähoitoyksikkönä toimii ryhmäperhepäiväkoti Päivätuuli. Rakennus kaipaa myös remontointia. Panelian alueen esiopetus järjestetään koulun yhteydessä, jossa esiopetus ja ensimmäinen vuosiluokka toimivat samassa rakennuksessa. Ryhmäperhepäiväkoti Lemmikin tiloja on lähivuosina laajennettu ja remontoitu. Lasten ja aikuisten suhdeluku toteutuu varhaiskasvatusyksiköissä pääosin suositusten mukaisesti. Isoissa ryhmissä on usein kuitenkin mukana myös selkeästi erityistä tukea vaativia lapsia, joilla ei välttämättä ole selkeää diagnoosia. Isossa ryhmässä toimiminen tällaisille lapsille on usein hyvin haasteellista, ja henkilöstön resurssit tuen tarpeeseen vastaamisessa hyvin rajalliset (aika, tila jne.). Yksiköiden paineet aukioloaikojen pidentämiseen asettavat myös omat haasteensa henkilöstölle. Sijaisten saatavuus varhaiskasvatuksessa vaihtelee ajankohdasta riippuen. Lastentarhanopettajien saatavuus on erittäin heikko. Perhepäivähoidossa on kiertävien sijaisten järjestelmä, jossa kolme hoitajaa kiertävät kahden hoitajan ryhmäperhepäiväkodeissa, ja sijaistavat kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia tarvittaessa. Kiertävät työntekijät mahdollistavat myös kahden perhepäivähoitajan yksikköjen pitkät aukioloajat. Päiväkodeilla vastaavaa järjestelmää ei ole. Toisaalta yksiköiden johtajat ovat oman harkinnan mukaan saaneet käyttää sijaisia, ja jokaisella yksiköllä on muutama ns. vakituinen sijainen, joka on lapsille entuudestaan tuttu. Sijaiskustannukset ovat päiväkodeissa vuosittain melko suuret, mikä vaihtelee kuitenkin yksiköittäin Välilliset ja prosessitekijät Välillisistä- ja prosessitekijöistä henkilöstön ja vanhempien välinen kasvatusyhteistyö on yksi Euran varhaiskasvatussuunnitelman peruskivistä. Yhteistyö vanhempien kanssa rakentuu päivittäiseen vuorovaikutukseen, vanhempainiltoihin ja ns. vanhempainvartteihin. Kunnassa on osittain käytössä yhteisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi myös yksikkökohtaiset sekä lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Kunnan esiopetussuunnitelmassa luodaan kehykset esiopetuksen toteuttamiselle. Lapsilähtöisyyttä ja lasten osallisuutta toiminnassa painotetaan varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmissa. Myös sisällölliset orientaatiot ja oppimisen pedagogiikka määritellään suunnitelmissa. Henkilöstö on pääsääntöisesti hyvin koulutettua. Suunnitelmien toteutumista käytännössä ei kuitenkaan ole arvioitu. Erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen on ollut näkyvää viime vuosina. Kunnassa toimii kaksi erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavaa kiertävää lastentarhanopettajaa. Käräjämäen päiväkodissa toimii pienryhmä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Avustajat palkataan vammaispalvelun kautta. Erityislastentarhanopettajat tekevät tiivistä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen sidosryhmien kanssa. Johtajuusjärjestelyt ovat kunnan sisällä melko kirjavat. Esiopetusyksiköissä (Panelia ja Harola) esimiehenä toimivat alakoulujen rehtorit. Käräjämäen päiväkodin ja päiväkoti Suvituulen johtajuus hoidetaan tällä hetkellä yhden hallinnollisen johtajan toimesta. Yhden neljäryhmäisen päiväkodin johtajalla on hallinnollisten tehtävien, pedagogisen ja henkilöstön johtamisen lisäksi vastuu myös lapsiryhmästä. Honkilahden yksiryhmäisen päiväkodin 20

VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA 2011-2020

VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA 2011-2020 EURAN KUNTA Koulutus- ja sivistyspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA 2011-2020 luonnos 30.9.2010 PV ohjausryhmä 14.10.2010 esittely- ja keskustelutilaisuus henkilöstölle ja kuntalaisille

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

PPH tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivät

PPH tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivät PPH tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivät 20.3.2015 Helsinki Jarkko Lahtinen Päivähoitoa lukuina (2013) Vuonna 2013 0-6 vuotiaista lapsia 424 402 Päivähoidossa yhteensä 229 127 lasta Kokopäivähoidossa oli

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA 2011-2020

VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA 2011-2020 EURAN KUNTA Kasvatus- ja opetuspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUJEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA 2011-2020 luonnos 30.9.2010 PV ohjausryhmä 14.10.2010 esittely- ja keskustelutilaisuus henkilöstölle ja kuntalaisille

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua 2 1 Muhoksen varhaiskasvatuksen hoitopaikat Toukokuussa 2014 on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ollut yhteensä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi Vanhemmille Tämä opas on tarkoitettu avuksi Teille hakiessanne lapsellenne päivähoitopaikkaa. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

27.5.2015. OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen

27.5.2015. OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen 1 (5) OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.8.2015. Tämä linjaus on voimassa 1.8 alkaen siihen asti kunnes uuden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) Yksityisen palvelun tuottajalle ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetuksen tehtävänä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Päivähoidon tehtäväalueen strategia KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VUODELLE 2005 Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Uudistuminen 3. Palvelujärjestelmien uudistaminen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Pyhännän kunta Päivähoidon linjaukset Liite 2 Sivistysosasto Siv.ltk 12.6.-14 21 Muutos Siv.ltk 25.9.-14 31

Pyhännän kunta Päivähoidon linjaukset Liite 2 Sivistysosasto Siv.ltk 12.6.-14 21 Muutos Siv.ltk 25.9.-14 31 Pyhännän kunta Päivähoidon linjaukset Liite 2 Sivistysosasto Siv.ltk 12.6.-14 21 Muutos Siv.ltk 25.9.-14 31 Kenelle päivähoitopalvelut on tarkoitettu Alle kouluikäisen lapsen vanhemmilla on lakiin perustuva

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 17.04.2013 Sivu 1 / 1 1774/00.01.01/2013 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 Päätösehdotus Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh. (09)

Lisätiedot

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015 Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Ajankohtaista Elina Anttila ja Anneli Säteri Hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu esittelee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ 1 (7) Liite 4 Sivistyslautakunta 26.8.2015 52 ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ Toimintasuunnitelma 1.9.2015 lähtien HÄMEENKYRÖN KUNTA SIVISTYSPALVELUT 2 Iltapäivätoiminta Hämeenkyrössä Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 22.10.2008 20 1. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.. 2 1. Lainsäädäntö.. 2 2. Toiminta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

EURA VARHAISKASVATUSPALVELUT 2014-2015

EURA VARHAISKASVATUSPALVELUT 2014-2015 EURA VARHAISKASVATUSPALVELUT 2014-2015 SISÄLTÖ Tervetuloa Euran varhaiskasvatuspalveluihin 3 Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito 4 Päiväkodit 5 Avoimet varhaiskasvatuspalvelut, avoin päiväkoti Omppu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Helsingissä

Varhaiskasvatus Helsingissä Varhaiskasvatus Helsingissä Lasten varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta, jotka nivoutuvat toisiinsa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, jolla on hyvät kasvun, oppimisen ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Yksityisen hoidon tuki Lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea. Tuottaja

Lisätiedot