KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 23 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Verojen kiertämisen estämistä koskeva paketti: Seuraavat toimet tehokkaan verotuksen ja paremman verotuksen avoimuuden toteuttamiseksi EU:ssa {SWD(2016) 6 final} FI FI

2 1. OIKEUDENMUKAINEN JA TEHOKAS YHTIÖVEROTUS: SISÄMARKKINOIDEN KULMAKIVI Sisämarkkinat ovat yksi Euroopan suurimmista saavutuksista. Ne on suunniteltu helpottamaan henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien liikkumista. Sisämarkkinoilla vähennetään valtioiden rajojen yli toimiviin ammatinharjoittajiin ja yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa. Ne tarjoavat kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja alhaisempia hintoja. Sisämarkkinoiden ansiosta ihmiset voivat matkustaa, asua, työskennellä ja opiskella missä haluavat. Komissio on siksi ottanut ensisijaiseksi tavoitteekseen luoda syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat, mikä on olennaista kaikkia hyödyttävän menestyvän talouden toteutumiseksi. Kuten kesäkuussa 2015 hyväksytyssä Euroopan unionin oikeudenmukaista ja tehokasta yhtiöverojärjestelmää koskevassa toimintasuunnitelmassa 1 todetaan, terveet sisämarkkinat tarvitsevat oikeudenmukaisen, tehokkaan ja kasvua edistävän yhtiöverojärjestelmän, joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan yritysten on maksettava verot siihen maahan, josta voitot ovat peräisin. Aggressiivinen verosuunnittelu heikentää tätä periaatetta. Suurin osa yrityksistä ei harjoita aggressiivista verosuunnittelua, minkä vuoksi ne ovat epäedullisessa kilpailuasemassa tällaista suunnittelua harjoittaviin yrityksiin verrattuna. Näiden yritysten aggressiivinen toiminta vääristää hintasignaaleja ja mahdollistaa niille alhaisemmat pääomakustannukset, minkä vuoksi tasapuoliset toimintaedellytykset eivät toteudu sisämarkkinoilla. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) kärsivät tästä ilmiöstä. Samaan aikaan jäsenvaltioille aiheutuu tästä tiettyjen yritysten harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta merkittäviä tulonmenetyksiä. Muiden vähemmän aggressiivisten ja vähemmän liikkuvien verovelvollisten on kannettava raskaampi taakka. Euroopan toipuessa vaikeasta talouskriisistä on ymmärrettävää, että kansalaiset eivät suhtaudu suopeasti heihin kohdistuvaan suurempaan verorasitukseen, kun samaan aikaan tietyt yritykset välttyvät niille kuuluvan osuuden maksamisesta, joskus kansallisten hallitusten tarkoituksellisella tai tahattomalla avustuksella. Tämä epätasainen taakanjako heikentää verotuksen oikeudenmukaisuutta ja yleistä veronmaksumoraalia ja uhkaa kansalaisten ja heidän hallitustensa välillä vallitsevaa yhteiskuntasopimusta. Euroopan parlamentti, joka tuo esiin Euroopan kansalaisten huolenaiheita, on vaatinut, että tällaisten käytäntöjen olisi loputtava. Jäsenvaltiot ovat samaa mieltä ja ymmärtävät, että sisämarkkinoiden vahvistamisessa ei voida sivuuttaa verotusta. Koordinoitu lähestymistapa, jonka avulla pannaan täytäntöön kasvua edistävät verojärjestelmät ja puututaan valtioiden rajat ylittäviin ongelmiin, on välttämätön, jotta sisämarkkinat toimivat moitteettomasti, pääomamarkkinaunionin toiminta on menestyksekästä ja jotta saadaan houkuteltua sijoituksia EU:hun. Jäsenvaltiot tunnustavat nyt tämän tarpeen, ja ne ovat kehottaneet lopettamaan aggressiivisen verosuunnittelun 2. Tämä edellyttää yhteistä EU:n tason lähestymistapaa tai sellaisten

3 yleisten ja erityisten verojen kiertämisen estämistä koskevien säännösten käyttöönottoa unionissa, jotka kattavat sekä sisäiset toimenpiteet että yhteiset toimet veropohjan rapautumista koskevia ulkoisia uhkia vastaan. 2. AGGRESSIIVINEN VEROSUUNNITTELU: MAAILMANLAAJUINEN ONGELMA, JOKA EDELLYTTÄÄ EU:N JA KOKO MAAILMAN RATKAISUJA Jäsenvaltioiden yksipuolisilla toimilla ei puututtaisi riittävästi aggressiiviseen verosuunnitteluun ja niistä aiheutuisi ongelmia. Sisämarkkinoilla, joiden perustana on tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus, voitonsiirtojen vastaisista koordinoimattomista toimenpiteistä voi aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisistaan poikkeavat kansalliset lähestymistavat valtioiden rajat ylittäviin ongelmiin puuttumiseksi voivat synnyttää porsaanreikiä aggressiivisen verosuunnittelun harjoittajille. Yhden jäsenvaltion soveltamilla säännöillä saatetaan heikentää muiden jäsenvaltioiden sääntöjen vaikuttavuutta. Lisäksi koordinoimaton lähestymistapa voi aiheuttaa yrityksille epävarmuutta ja hallinnollista rasitusta. Koordinoimaton lähestymistapa voi saada jäsenvaltiot toteuttamaan toimenpiteitä, jotka eivät ole parhaita mahdollisia. Joissain tapauksissa jäsenvaltiot ovat haluttomia toimimaan, koska ne pelkäävät toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvaa epäedullista kilpailuasemaa. Jotkin jäsenvaltiot sen sijaan puuttuvat ongelmaan tehostamalla pyrkimyksiään houkutella tai pitää monikansallisten yritysten voittoja omalla alueellaan. Tämä tapahtuu joskus soveltaen edullista verokohtelua tai yksittäisiä veropäätöksiä, joilla myönnetään valikoiva etuus ja jotka ovat ristiriidassa EU:n valtiontukisääntöjen kanssa. Haitallinen verokilpailu voi kuitenkin lisätä kannustimia yritysten voittojen siirtämiseen, mikä vähentää entisestään jäsenvaltioiden kokonaisverotuloja ja saa jäsenvaltiot luopumaan kasvua tukevan veropolitiikan harjoittamisesta. Vaikka etuusjärjestelyihin ja yksittäisiin veropäätöksiin sovelletaan parhaillaan kohdennettuja lainvalvontatoimia valtiontukisääntöjen nojalla, tätä on täydennettävä lainsäädäntötoimilla. Aggressiivinen verosuunnittelu on maailmanlaajuinen ongelma, joka edellyttää eurooppalaisia ja kansainvälisiä ratkaisuja. Monet jäsenvaltiot ovat nyt todenneet, että yksinään toteutetut toimet eivät riitä. Vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että tarvitaan koordinoitu vastaus aggressiivisen verosuunnittelun ongelmaan, jotta varmistetaan tasapuoliset kilpailumahdollisuudet veroasioissa. 3. VANHA KÄYTÄNTÖ EI SAA ENÄÄ JATKUA: TARVITAAN POLIITTISTA KUNNIANHIMOA JA OIKEUSVARMUUTTA Komission 17. kesäkuuta 2015 antamassa tiedonannossa Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toiminta-alaa luotiin perusta aggressiivisen verosuunnittelun vastaisille toimille. Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB) on keskeinen osa toimintasuunnitelmaa, koska sillä uudistettaisiin perusteellisesti yhtiöverotusta ja se tarjoaisi kokonaisvaltaisen ratkaisun voitonsiirtoja koskeviin ongelmiin Euroopassa. Sillä myös luotaisiin parempi verotusympäristö yrityksille verorasitusta vähentämällä. Tulevan tarkistetun yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskevan ehdotuksen hyväksymistä odottaessa kesäkuussa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa vahvistettiin muita välittömästi toteutettavia toimia, joilla pyritään varmistamaan tehokas verotus voittojen syntypaikassa, luomaan parempi verotusympäristö 3

4 yrityksille, edistämään verotuksen avoimuutta ja lujittamaan EU:n koordinointivälineitä. Nämä toimet liittyvät kiinteästi veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (Base Erosion and Profit Shifting BEPS) koskevaan G20-ryhmän ja OECD:n hankkeeseen, joka oli edelleen käynnissä toimintasuunnitelman julkistamisvaiheessa. Sittemmin on edistytty hyvin monissa näistä toimista. Kuitenkin toimintasuunnitelman joillakin aloilla EU:n tason toimet edellyttivät G20-ryhmän ja OECD:n hankkeen päätöksen saattamista. G20-ryhmän ja OECD:n yhteiset raportit 3 julkaistiin lokakuussa 2015, ja jäsenvaltioiden odotetaan nyt panevan monet näistä suosituksista täytäntöön EU:n oikeuden edellyttämällä tavalla. Monet jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että ne aikovat panna nämä ratkaisut täytäntöön mahdollisimman pian, mutta on olemassa vaara, että täytäntöönpano tapahtuu eri tavoin tai että veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevia OECD:n toimenpiteitä tulkitaan eri tavoin. Tämä ei riitä. EU:ssa verojen kiertämisen vastaiset toimenpiteet on toteutettava selkeällä ja johdonmukaisella tavalla, jotta voidaan lujittaa jäsenvaltioiden yhteistä asennoitumista verojen kiertämiseen ottaen samalla huomioon perussopimuksissa vahvistetut vapaudet ja EU:n kilpailukyky. EU voi ja sen pitäisi mennä pidemmälle varmistaakseen, että jäsenvaltiot kehittävät yhteisen standardin. EU:lla on käytössään välineet, joilla voidaan varmistaa, että verojen kiertämisen vastaiset toimenpiteet toteutetaan koordinoidusti kaikissa jäsenvaltioissa, millä vahvistetaan kunkin jäsenvaltion kykyä torjua väärinkäyttöä ja tarjotaan parempi oikeusvarmuus yrityksille. EU voi erityisesti varmistaa yhteisen lähestymistavan antamalla säädöksiä. Tämä on aiheellista tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos suojatoimenpiteet liittyvät kansalliseen lainsäädäntöön. Lainsäädäntöön voidaan sisällyttää jonkin verran joustavuutta, jotta jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon niiden erilaiset olosuhteet, mutta lainsäädännöllä voitaisiin ainakin varmistaa, että vähimmäisvaatimukset ovat käytössä kaikkialla unionissa. EU:n lainsäädännön avulla varmistettaisiin kaikille jäsenvaltioille tasapuoliset toimintaedellytykset verotuksen alalla ja rajoitettaisiin sisämarkkinoita vaarantavia vääristymiä. Muissa tapauksissa lainsäädäntö ei ehkä ole sopiva väline, esimerkiksi silloin, kun kyse on verosopimuksista. Näissä tapauksissa komission suositus voi olla parempi tapa antaa ohjeistusta EU:n oikeuden mukaiseen lähestymistapaan. Muilla aloilla voi olla aiheellista käyttää muita EU:n käytössä olevia välineitä, joita ovat esimerkiksi EU:n yhteinen siirtohinnoittelufoorumi, yritysverotuksen käytännesäännöt ja verotusalan hyvän hallintotavan foorumi. Nyt tarvitaan toimia sellaisen yritysten verotusympäristön luomiseksi EU:ssa, jolla tuetaan kilpailukykyistä ja kasvua edistävää taloutta. Mitä kauemmin odotetaan, sitä suurempi on riski, että otetaan käyttöön toisistaan poikkeavia lähestymistapoja, mikä aiheuttaa yrityksille hallinnollista rasitusta ja epävarmuutta sekä haittaa sisämarkkinoiden toimintaa. Ei ole mitään syytä odottaa. Jäsenvaltiot ovat tarkastelleet näitä kysymyksiä yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti sekä EU:ssa että OECD:ssä. Tämän prosessin aikana yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja ammattiryhmiä on kuultu laajasti, ja ne ovat esittäneet näkökantansa. Euroopan parlamentti on antanut aggressiivista verosuunnittelua käsittelevät mietintönsä. Kaikki materiaali on nyt valmiina. Nyt on aika toimia

5 4. TEHOKAS VEROTUS: VERON MAKSAMISEN VARMISTAMINEN PAIKASSA, JOSSA ARVO MUODOSTUU Kuten kesäkuussa 2015 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa todetaan, yritysten, jotka hyötyvät sisämarkkinoista ja tuottavat voittoa, olisi maksettava EU:ssa veroa voitoista paikassa, jossa toiminta tapahtuu. On kuitenkin selvää, että tämä yhteys on katkennut sellaisten yritysten tapauksessa, jotka siirtävät voittojaan niiden syntypaikasta alhaisia verokantoja ja etuusjärjestelyjä tarjoaviin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin, joilla ei ole yhteyttä paikkaan, jossa tosiasiallinen taloudellinen toiminta tapahtui. Jotkut valituille yrityksille tarjotuista kannustimista saattavat rikkoa EU:n valtiontukisääntöjä ja niihin voidaan puuttua valtiontukien valvonnan kautta. Komissio on aktiivisesti puuttunut tapauksiin, joissa sääntöjä on rikottu. Samaan aikaan aggressiivisissa verosuunnittelustrategioissa hyödynnetään kuitenkin usein laajempia systeemisiä tekijöitä, kuten kansallisten lainsäädäntöjen välisiä eroja sekä EU:n nykyistä yhtiöverolainsäädäntöä 4, jotta saavutetaan alhainen efektiivinen veroaste (tai täysi verottomuus) paikassa, jossa voitot olivat syntyneet. Euroopan parlamentti, useat jäsenvaltiot ja sidosryhmät ovat vaatineet muutosta, minkä vuoksi sitoumus voittojen tehokkaan verotuksen varmistamiseksi EU:ssa oli keskeisellä sijalla kesäkuussa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa. EU:lla on käytettävissä useita keinoja tämän tavoitteen edistämiseksi, ja edistymistä on jo tapahtunut useissa aloitteissa, joilla varmistetaan voittojen tehokas verotus sisämarkkinoilla. G20-ryhmän ja OECD:n uusien siirtohinnoittelua koskevien yhteisten suuntaviivojen avulla pitäisi olla helpompaa liittää voitot siihen taloudelliseen toimintaan, josta ne ovat syntyneet. Komissio on tarkastellut yhteisen siirtohinnoittelufoorumin 5 valtuutusta. Siirtohinnoittelufoorumi on jo aktiivisesti tutkimassa, miten voidaan parhaiten hyödyntää G20-ryhmän ja OECD:n veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen (BEPS) alalla yhdessä tekemää työtä sisämarkkinoiden toimintaan vaikuttavien sääntöjen soveltamisen tehostamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi EU:ssa. Siirtohinnoittelufoorumi on toistuvasti osoittanut pystyvänsä tarjoamaan kattavia käytännön ratkaisuja EU:n siirtohinnoittelukäytännöissä ilmenneisiin ongelmiin, ja sen olisikin jatkettava tuloksellista toimintaansa. Komissio seuraa uusien sääntöjen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja harkitsee, tarvitaanko tiukempia sääntöjä manipuloinnin estämiseksi. Yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä 6 on ottanut käyttöön seurantamenettelyn, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot panevat patenttibokseja koskevan tarkistetun lähestymistavan täytäntöön. Jos jäsenvaltiot eivät sovella uutta lähestymistapaa asianmukaisesti, komissio harkitsee lainsäädännön antamista asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi

6 EU:n valtiovarainministerit ovat keskustelleet tehokkaasta verotuksesta ja he sopivat ponnistelujen keskittämisestä lyhyellä aikavälillä korko- ja rojaltidirektiivin 7 uuden väärinkäytöksiä koskevan lausekkeeseen muotoilemiseen. Tätä työtä jatketaan, ja komissio suhtautuu luottavaisesti siihen, että yhteisymmärrykseen voidaan päästä. Euroopalla on nyt mahdollisuus mennä pidemmälle tietyillä osa-alueilla ja toteuttaa toimia, joilla puututaan sellaisiin muihin aggressiivisen verosuunnittelun rakenteisiin, joista on keskusteltu OECD:ssä ja toimielinten välisissä näkemystenvaihdoissa. Näitä rakenteita käsitellään tarkemmin tähän pakettiin liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ja aggressiivista verosuunnittelua koskevassa komission selvityksessä. OECD ja EU:n muut toimielimet ovat nimenneet seuraavat mahdolliset uudet toimet, joilla voitaisiin puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun: rajoitetaan korkovähennyksiä, sillä ne ovat yksi tärkeimmistä voitonsiirroissa käytetyistä välineistä; poistetaan verokohtelun eroavuuksien kielteisiä vaikutuksia, jotta ne eivät johda kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen; lujitetaan ulkomaisia väliyhteisöjä koskevia sääntöjä, joilla varmistetaan, että voittoja, jotka on jätetty tai ohjattu maihin, joissa verotus on alhainen tai joissa sovelletaan verottomuutta, verotetaan tosiasiallisesti; lujitetaan sääntöjä, jotka koskevat varojen verottamista silloin, kun ne siirretään toiseen valtioon (maastapoistumisverotus); kielletään verovapaus tietyiltä rajat ylittäviltä yritystuloilta, kun tosiasiallista verotusta ei ole tapahtunut toisessa valtiossa (vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtymistä koskevat säännöt); otetaan käyttöön EU:n laajuinen yleinen väärinkäytösten vastainen sääntö; ja muutetaan sääntöjä siten, että yritysten on vaikeampi keinotekoisesti kiertää veronalaista läsnäoloa jäsenvaltiossa tai väärinkäyttää verosopimuksia (kiinteä toimipaikka ja verosopimuksen väärinkäyttö). EU:n laajuisella lähestymistavalla vahvistettaisiin näiden toimenpiteiden toteutuksessa voiton syntymisen ja verotuksen välistä yhteyttä EU:ssa. Tämän johdosta neuvostossa käydyissä keskusteluissa on toimintasuunnitelman julkaisemisen jälkeen keskitytty löytämään yhteinen ratkaisu näihin kysymyksiin, missä jäsenvaltiot ovatkin edistyneet hyvin. Näihin keskusteluihin on saatu lisäpontta julkaistuista veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevista raporteista, jotka liittyvät moniin näistä toimista. Komissio on vakuuttunut siitä, että yhteisillä ratkaisuilla, joista keskustellaan parhaillaan neuvostossa, voitaisiin huomattavasti parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun siihen saakka, kun yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) päästään ratkaisuun. Kesäkuussa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa todetaan, että komissio huolehtii siitä, että näissä kysymyksissä 7 6

7 saavutettu yhteisymmärrys saatetaan oikeudellisesti sitovaksi. Tähän pakettiin sisältyy sen vuoksi verojen kiertämisen estämistä koskeva direktiivi, jolla täytetään lupaus lainsäädäntöehdotuksen antamisesta niistä osa-alueista, jotka voidaan panna täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä ennen yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöönottoa. Sillä myös vastataan Euroopan parlamentin päätöslauselmiin, joissa komissiota kehotetaan antamaan lainsäädäntöehdotuksia tällaisista verojen välttelyä estävistä toimenpiteistä. Jotkin osa-alueista eivät kuitenkaan sovellu sisällytettäviksi erilliseen direktiiviin. Erityisesti osa-alueita, jotka liittyvät lähemmin verosopimuksiin, ei ole sisällytetty direktiiviin. Nyt tarvitaan kuitenkin koordinoitua lähestymistapaa estämään kielteiset heijastusvaikutukset. Sen vuoksi komissio antaa suosituksen kiinteitä toimipaikkoja koskevien toimenpiteiden ja verosopimusten väärinkäyttöä käsittelevää G20/0ECDraporttia koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Tämän osalta komissio on huolissaan siitä, että G20-ryhmän ja OECD:n raporttiin sisältyvät etuja rajoittavat lausekkeet vaihtoehtona, vaikka on todettu, ettei tämä saata olla asianmukaista kaikilla maantieteellisillä alueilla. Näillä lausekkeilla rajoitetaan verosopimuksista koituvat edut koskemaan yhteisöjä, jonka kaikkien omistajien kotipaikka on yhdessä ja samassa jäsenvaltiossa. Tämän vuoksi näiden lausekkeiden voidaan katsoa vahingoittavan sisämarkkinoita heikentämällä valtioiden rajat ylittävien investointien kiinnostavuutta. Nämä säännöt voivat olla ongelmallisia pääomamarkkinaunionin kannalta. Jos jäsenvaltiot sisällyttävät verosopimuksiinsa sääntöjä, jotka perustuvat pääasiallisen tarkoituksen arviointia (principal purpose test PPT) koskevaan G20-ryhmän ja OECD:n vaihtoehtoon, sen olisi tapahduttava EU:n oikeuden vaatimusten mukaisella tavalla. Tästä syystä jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään suositukseen sisältyvää tekstimukautusta. Verojen kiertämisen estämistä koskeva pakettiin sisältyy myös tiedonanto, jossa määritellään toimet EU:n lähestymistavan saattamiseksi entistä koordinoidummaksi kolmansiin maihin liittyvissä veroasioissa. Kyseisellä tiedonannolla täydennetään jo ennakoituja verojen kiertämisen vastaisia toimenpiteitä. Siinä tarkastellaan, miten EU voi paremmin edistää kansainvälisten verotusalan hyvän hallintotavan standardeja maailmanlaajuisesti ja tukea edelleen kolmansia maita näiden standardien noudattamisessa. Kyseisessä tiedonannossa esitetään EU:n hyvän hallintotavan kriteerit ajan tasalle saatettuina kansainvälinen kehitys huomioiden. Niiden olisi toimittava perustana EU:n kaikissa veroasioihin liittyvissä ulkoisissa politiikoissa. Tiedonannolla pyritään parantamaan EU:n kansainvälisten sopimusten käyttöä verotusalan hyvän hallintotavan edistämiseksi, ja siinä kannustetaan tuen lisäämiseen kehitysmaille yhtiöverotuksen alalla. Tiedonannossa lisäksi määritellään kesäkuussa 2015 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti uusi EU:n prosessi, jolla arvioidaan ja listataan kolmansia maita verotarkoituksissa. Tässä huomioidaan monet niistä toimenpiteistä, jotka Euroopan parlamentin veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevä erityisvaliokunta (TAXE) ja talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) määrittelivät keskeisiksi toimenpiteiksi torjuttaessa aggressiivista verosuunnittelua, jossa on mukana kolmansia maita. 7

8 5. AVOIMUUS: VEROTIETOJEN TEHOKKAAN SAATAVUUDEN VARMISTAMINEN Avoimuus on ratkaiseva tekijä oikeudenmukaisemman verotuksen varmistamisessa niin EU:ssa kuin kansainvälisellä tasolla. Jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus saada tietoja muilla lainkäyttöalueilla maksetuista veroista, jotta ne voivat puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun. Komissio antoi maaliskuussa 2015 ehdotuksen veroviranomaisten välisen avoimuuden lisäämiseksi rajat ylittäviä veropäätöksiä koskevan automaattisen tietojenvaihdon avulla. Ehdotuksella, jonka neuvosto hyväksyi joulukuussa 2015, varmistetaan tehokkaampi yhteistyö veroviranomaisten välillä ja autetaan jäsenvaltioita suojelemaan paremmin veropohjiaan. Tarvitaan kuitenkin lisätoimia, jotta voidaan varmistaa verotuksen tasapuolisuus sisämarkkinoilla. Vaikka rajat ylittävien veropäätösten automaattista tietojenvaihtoa koskeva ehdotus hyväksyttiin hiljattain, verohallinnoilta saattaa edelleen usein puuttua tarvittavia tietoja, jotta ne voivat määrittää, siirtävätkö yritykset siirtohinnoittelu- tai vastaavia käytäntöjä hyödyntäen keinotekoisesti huomattavia määriä tuloista verotuksellisesti edullisille lainkäyttöalueille. G20-ryhmä ja OECD ovat suositelleet, että maat vaihtaisivat enemmän tietoja veroviranomaisten välillä, mukaan luettuina tiedot siitä, kuinka paljon veroja yritys maksaa ja kuinka suuret voitot ovat maakohtaisesti eriteltyinä. Nämä tiedot ovat keskeisiä arvioitaessa ja tarkastettaessa käytäntöjä, joita suuret monikansalliset yritykset toisinaan soveltavat. Nämä säännöt olisi pantava täytäntöön yhtenäisesti kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden tasavertaiset toimintaedellytykset ja välttää hallinnollinen rasitus, joka saattaa aiheutua, jos yritysten on annettava jokaisessa jäsenvaltiossa eri tietoja. Sen vuoksi komissio ehdottaa G20-ryhmän ja OECD:n mukaisen maakohtaisen raportoinnin täytäntöönpanoa EU:n tasolla. Siinä voidaan hyödyntää tietojenvaihtoa koskevaa olemassa olevaa lainsäädäntökehystä tekemällä muutoksia hallinnollista yhteistyötä koskevaan direktiiviin. Sisällyttämällä maakohtainen raportointi hallinnollista yhteistyötä koskevaan direktiiviin jäsenvaltiot voivat myös hyödyntää direktiivin nykyisiä hallinnollista yhteistyötä koskevia säännöksiä, millä helpotettaisiin tietojenvaihtoa veroviranomaisten välillä. Komissio myös arvioi parhaillaan sitä, kuinka monikansalliset yritykset voisivat lisäksi julkistaa tiettyjä tilinpäätös- tai verotietoja maakohtaisesti. Tällaisen lisääntyneen yhtiöverotuksen avoimuuden ansiosta monikansalliset yritykset olisivat tarkemman julkisen valvonnan alaisuudessa, millä voitaisiin varmistaa, että voitot verotetaan tehokkaasti siellä, missä ne ovat syntyneet, ja samalla vahvistettaisiin yleistä luottamusta. Se myötävaikuttaisi lisäksi oikeudenmukaisemman verojärjestelmän syntymiseen sisämarkkinoilla vähentämällä entisestään verojen kiertämistä ja vastaavanlaisia jäsenvaltioiden verostrategioita sekä vähentämällä monikansallisten ja muiden yritysten välisessä kohtelussa ilmeneviä epäoikeudenmukaisia eroja. Samalla aloitteessa on otettava huomioon tarve suojella oikeutettuja liikesalaisuuksia ja edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä yrityksille, joiden toiminta on maailmanlaajuista. Komissio arvioi parhaillaan vaihtoehtoja osana käynnissä olevaa vaikutustenarviointia, ja kun se on saatu päätökseen, komissio aikoo esittää lainsäädäntöaloitteen keväällä tänä vuonna. 6. KAKSINKERTAISEN VEROTUKSEN RISKIIN PUUTTUMINEN Verojen kiertämisen estämistä koskevassa paketissa on huomioitu yritysten huoli siitä, että aggressiivista verosuunnittelua torjuvat toimenpiteet voivat tahattomasti lisätä kaksinkertaista verotusta tai verohallintojen välisiä riitoja veropohjasta. Niinpä pakettiin 8

9 sisältyvät toimenpiteet on suunniteltu sellaisiksi, että niillä minimoidaan kaksinkertaisen verotuksen riski mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi verojen kiertämisen estämistä koskevassa direktiivissä todetaan, että jos kaksinkertainen verotus johtuu sääntöjen soveltamisesta, verovelvollisten olisi saatava huojennus veroista, jotka on maksettu toisessa valtiossa. Tätä yleisperiaatetta täydennetään mahdollisuuksien mukaan yksityiskohtaisemmilla säännöillä, kuten ulkomaisia väliyhteisöjä koskevilla säännöksillä. Lisäksi, kuten kesäkuussa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa todetaan, komissio aikoo myös antaa ehdotuksen riidanratkaisumenettelyjen tehostamisesta. Riidanratkaisua koskeva vaikutustenarviointi on käynnissä, ja komissiolla on tarkoitus antaa ehdotus kesällä. 7. TULEVAT TOIMET Kun yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja hyväksytään, sillä voidaan estää aggressiivinen verosuunnittelu EU:ssa. Sen vuoksi yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto on edelleen komission tavoitteena. Julkinen kuuleminen yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskevasta ehdotuksesta on hiljattain päättynyt, ja komission on määrä antaa uudet lainsäädäntöehdotukset syksyllä Komissio aikoo kannustaa jäsenvaltioita hyväksymään ehdotuksen nopeasti. Eurooppa ei voi kuitenkaan odottaa tähän saakka. Verojen kiertämisen estämistä koskeva paketti tarjoaa käytännöllisen lähestymistavan, jossa tuodaan yhteen keskeiset aloitteet, jotta voidaan tehostaa verotusta ja avoimuutta sisämarkkinoilla. Sillä vauhditetaan meneillään olevaa uudistusprosessia, luodaan jäsenvaltioille paineita toimia ja autetaan muuntamaan korkean tason sitoumuksia lainsäädäntötoimiksi aina kun se on mahdollista. Tämä paketti sisältää seuraavat aloitteet 8 : Ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi Suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä Ehdotus direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön G20-ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä Tiedonanto ulkoisesta strategiasta Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään tarkempi analyysi näiden aloitteiden tueksi. Näissä aloitteissa on huomioitu laajat ja rakentavat keskustelut, joita on käyty neuvostossa sekä yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmässä ja verotusalan hyvän hallintotavan foorumissa. Niissä on niin ikään otettu huomioon hiljattain julkaistut veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevat G20-ryhmän ja OECD:n yhteiset raportit. Komissio on myös käyttänyt hyödyksi Euroopan parlamentin arvokkaita veroalan mietintöjä ja huomioinut useat päätöslauselmissa esitetyt suositukset. 8 Kaikki tässä asiakirjassa esitetyt toimet, joita komissio ehdottaa toteuttavansa, ovat yhdenmukaiset ja yhteensopivat nykyisen vuosien monivuotisen rahoituskehyksen kanssa. 9

10 Koska nämä toimenpiteet ovat jäsenvaltioiden sitoumusten mukaisia, olisi oltava mahdollista, että tästä paketista päästään pikaisesti yhteisymmärrykseen. Toimenpiteet luovat tarpeellisen kehyksen, jotta saadaan aikaan todellisia hyötyjä sisämarkkinoiden suojelemiseksi ja luodaan johdonmukainen ja koordinoitu EU:n lähestymistapa yhtiöverotusta varten sovellettavaksi EU:n sisällä ja suhteessa muuhun maailmaan. Jäsenvaltioiden tehtävänä on nyt hyödyntää tämä tilaisuus erimielisyytensä sopimiseksi ja auttaakseen luomaan oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi verojärjestelmä EU:ssa. 10