JULKI Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "JULKI Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen"

Harri Hämäläinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 JULKI Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä JULKI on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) jatkotyö HLJ 2011:n strategiset kehittämistasot Osaselvitykset Selvitetään palveluverkon muutosten liikenteellisiä vaikutuksia, esimerkiksi lähipalvelujen osalta, kuten koulujen, päiväkotien tai terveysasemien lakkautuksen tai sijainnin muutosten osalta.

2 Tarkoituksena on arvioida kuntien lähipalveluiden sijoittumisen vaikutuksia kestävään liikkumiseen JULKI on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) jatkotyö sekä osa Liikenneviraston ja LVM:n Liikkumisen ohjauksen ohjelmaa (Lohjelma) työssä selvitettiin esimerkkitapausten avulla palvelujen siirtymisen vaikutuksia kestävään liikkumiseen Espoon neuvolat, Helsingin fysioterapiapisteet ja Sipoon kouluverkko projektipäällikkönä Riikka Aaltonen HSL:stä, konsultin projektipäällikkönä Hannu Pesonen Straficasta, alikonsulttina FCG aloitettu syksyllä 2010, valmistunut keväällä 2012 JULKIssa on käytetty liikennetutkimustietoja ja kehitetty simulointimalleja 1. Julkisiin palveluihin liittyvästä liikkumisesta koottiin tietoja mm. liikennetutkimustietojen perusteella. 2. Kirjallisuuskatsaus palvelujen saavutettavuuden merkityksestä asuinpaikan valinnassa 3. Tunnistettiin julkisten palveluiden kehitystrendejä. 4. Tapaustutkimukset 1. Asiointiliikkumistutkimus Helsingin fysioterapian toimipisteissä ja Espoon neuvoloissa 2. Liikkumiskäyttäytymistä kuvaavat simulointimallit Helsingin fysioterapian asiakkaille, Espoon neuvoloiden asiakkaille ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien peruskoulumatkoille 3. Esimerkkitarkastelut simulointimallien avulla Helsingin fysioterapiapisteistä, Espoon neuvolaverkosta ja Sipoon peruskouluverkosta sekä niiden muutosten vaikutuksista 5. Tehtiin havaintoja, päätelmiä ja nyrkkisääntöjä palveluverkon muutosten vaikutuksista liikkumiseen ja liikenteeseen

3 Monet kunnat ovat uudistamassa julkista palveluverkkoaan Mitä vaikutuksia lähipalveluiden siirtymisellä ja yhdistymisellä on ihmisten arjen matkoihin? Millaisia hyötyjä ja haittoja palveluverkon uudistuksilla on kestävän liikkumisen näkökulmasta? Pitenevätkö keskimääräiset matkat palveluihin? Vähenevätkö kävely ja pyöräily? Lisääntyvätkö henkilöautomatkat? Sijoittuvatko korvaavat palvelut joukkoliikenteen kannalta entistä parempiin paikkoihin? Palvelut keskittyvät ja sähköistyvät Palveluiden keskittäminen Useampia palveluja yhdestä toimipisteestä Verkko harvenee, matka pitenevät mutta mahdollisuus yhdistää asiointitarpeita paranee Sähköinen itsepalvelu ja etäneuvontapalvelut Käyttö lisääntyy jatkuvasti Liikkumistarve vähenee Soveltuvat vain osaan palveluista Liikkuvat toimipisteet ja palvelukioskit Esim. kirjastoauto ja terveysbussit vähentävät asiakkaiden liikkumistarvetta palvelutuotannon logistiset kustannukset rajoittavat liikkuvien palvelujen yleistymistä Kuntarajojen madaltuminen Mahdollisuus valita liikenteellisesti sopivin toimipiste paranee

4 Puolet kaikista matkoista liittyy palveluihin Puolet kaikista matkoista alkaa tai päättyy palveluihin. Tavallisin matkan kohteena oleva palvelu on ostospaikka (noin 40 % palvelumatkoista) Palvelumatkoista noin 40 % liittyy julkisiin palveluihin, esim. Peruskoulumatkat n. 12 % Muut opiskelumatkat n.10 % Päiväkotimatkat n. 6 % Kirjasto n. 5 % Julkinen terveydenhuolto n. 2 % Ihmiset arvostavat asuinympäristön palveluita ja joukkoliikennettä Ihanneasuinpaikan kolme tärkeintä ominaisuutta: 1. Usein käytettävät palvelut, kuten päivittäistavarakaupat, sijaitsevat kävelyetäisyydellä kodista. 2. Julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät, eikä autosta olla riippuvaisia arkisessa liikkumisessa. 3. Asuinalue on luonnonläheinen, asuntojen läheisyyteen kaivataan viheralueita Palveluiden monipuolisuus korostuu: kulloinkin tarpeellinen toimintojen paletti määräytyy elämäntilanteen mukaan. (JULKI:n kirjallisuuskatsaus)

5 Helsingin fysioterapiamatkat tehtiin yleisimmin joukkoliikenteellä Kyselyyn vastanneista 65 % oli 60 vuotta täyttäneitä, naisten osuus oli 77 % Suurimmalla osalla ei ollut henkilöautoa käytettävissä. Vain noin 30 %:lla oli henkilöauto käytettävissä aina tai silloin tällöin. 23 % matkoista tehtiin kävellen, 46 % joukkoliikenteellä, 19 % henkilöautolla ja 6 % muulla tavoin (lähinnä taksilla). Matkanpituuden keskiarvo lähtöpaikasta toimipisteeseen oli 6,1 km ja mediaani 3,0 km. 66 %:lla fysioterapiamatkoista poikettiin myös jossain muualla, tavallisimmin ostoksilla (35 %) tai ruokailupaikassa (18 %). Avovastauksissa arvostettiin toimipisteen läheisyyttä ja hyvää saavutettavuutta julkisella liikenteellä. Kun Helsingin fysioterapiaverkosta poistettiin yksi toimipiste Meripihkan asiakkaiden osalta kävelymatkojen osuus romahti 21 %:sta 3 %:iin. edestakaisen asiointimatkan (esim. koti-fysioterapia-kauppa-koti) keskipituus kasvoi 3,5 km (33 %). liikkumisen ja liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset kasvoivat 3,3 euroa (38 %) asiointikäyntiä kohti ja kokonaisuudessaan noin euroa vuodessa. vaikutukset kokonaisuuteen jäivät pieniksi, koska verkko oli jo ennestään harva. Hyviin joukkoliikenneyhteyksiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

6 Espoon neuvoloihin kuljettiin tavallisesti henkilöautolla Vastanneista 70 % oli vuotiaita ja 20 % vuotiaita. Valtaosalla oli henkilöauton käyttömahdollisuus. Vain noin 23 %:lla oli henkilöauto käytettävissä hyvin harvoin tai ei koskaan. 25 % matkoista tehtiin kävellen, 3 % pyörällä, 28 % joukkoliikenteellä ja 44 % henkilöautolla. Matkanpituuden keskiarvo lähtöpaikasta toimipisteeseen oli 4,6 km ja mediaani 2,9 km. 65 %:lla neuvolamatkoista poikettiin myös jossain muualla, tavallisimmin ostoksilla (32 %) tai päivähoitopaikassa (9 %). Vapaamuotoisissa vastauksissa korostunein ongelma oli se, että bussien lastenvaunupaikat olivat täynnä. Kun Espoon neuvolaverkko keskittyi 27 neuvolasta 15 toimipisteeseen Lakkautettavien neuvoloiden asiakkaiden kävelymatkojen osuus laski 22 %:sta 16 %:iin. edestakaisen asiointimatkan (esim. koti-neuvola-kauppa-koti) keskipituus kasvoi 1,5 km (20 %). liikkumisen ja liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset kasvoivat 1,1 euroa (20 %) asiointikäyntiä kohti ja kokonaisuudessaan noin euroa vuodessa. neuvolaverkko jää suhteellisen tiheäksi ja uudet toimipisteet sijoittuvat kestävän liikkumisen kannalta hyvin. Suosituimpaan neuvolaan Isossa Omenassa on odotettavissa kolminkertainen asiakasvirta muihin toimipisteisiin verrattuna.

7 Sipoon peruskouluverkon täydentäminen vähentää kuljetuskustannuksia. Äärikeskittäminen käy kalliiksi. Sipoossa tarkasteltiin yhden lakkautettavan ja kahden uuden opetuspisteen vaikutuksia koululaisten liikkumiseen ja liikenteeseen (tavoiteverkko). Lisäksi tutkittiin kuvitteellisen äärikeskitetyn kahden opetuspisteen verkon vaikutuksia. Tavoiteverkko vähentää joukkoliikenteen ja koulukyytien kustannuksia nykytilanteeseen verrattuna noin 0,5 milj. euroa/vuosi. Kuvitteellinen keskitetty verkko lisäisi joukkoliikenteen ja koulukyytien kustannusta tavoiteverkkoon verrattuna noin 1,2 milj. euroa/vuosi. Palveluverkon perusrakenne muodostuu kaavoituksessa Lähtökohdat julkisten palveluverkkojen kehittämiselle syntyvät yhdyskuntarakenteesta, jossa asuminen, julkiset ja kaupalliset palvelut, työpaikat ja liikennejärjestelmä muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Perusrakenne syntyy yleiskaavoituksen yhteydessä. Palveluverkon kehittämisessä tulee määrittää verkon tarkoituksenmukainen tiheys ja toisaalta sijoittaa toimipisteet liikkumisen ja muun asioinnin kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

8 Palveluverkko ja joukkoliikenne on suunniteltava yhdessä Palveluverkon muutoksia suunniteltaessa tulee huomioida liikennejärjestelmän, erityisesti joukkoliikenteen nykytilanne ja kehittämissuunnitelmat. Joukkoliikenteen linjastokartta ja esimerkiksi matka-aikakartat ovat hyviä apuvälineitä myös palveluverkkojen suunnitteluun. Toisaalta liikennejärjestelmän, erityisesti joukkoliikenteen suunnittelussa tulee huomioida palveluverkot ja niiden kehittämissuunnitelmat. Palveluverkkojen suunnitellut muutokset tulisi saada tiedoksi joukkoliikenteen suunnitteluun Lähipalvelut tulisi sijoittaa kävely- tai pyöräilyetäisyydelle käyttäjistään Liikkumisen kannalta kohtuullisen tiheässä lähipalveluverkossa yksi toimipiste palvelee 5-10 neliökilometrin aluetta. Esimerkiksi peruskoulut olisi sijoitettava kävely- tai pyöräilyetäisyydelle käyttäjistään. Helsingin seudulla peruskoulumatkoista noin 70 % tehdään jalan tai pyörällä. Lasten kokemia koulumatkoja, lähde: Daniel Sauter, Zürich, Sveitsi

9 Harvemmassa palveluverkossa tärkeää on palveluiden monipuolisuus ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Mikäli palvelualue toimipaikkaa kohti on yli 20 neliökilometriä, ei kyse ole enää varsinaisista lähipalveluista. Jos palveluverkko jää harvaksi, eri palveluita olisi keskitettävä monipuoliseksi kokonaisuudeksi joukkoliikenteen solmupisteisiin ja aluekeskuksiin. Joukkoliikenteen solmupisteissä ja aluekeskuksissa on yleensä hyvät yhteydet asuinalueille ja usein myös hyvät muut palvelut, jolloin asiointitarpeita voidaan yhdistellä. Lasten kokemia koulumatkoja, lähde: Daniel Sauter, Zürich, Sveitsi Lisätietoja: Riikka Aaltonen: ( ) /liikkumisen_ohjauksen_ohjelma/ -> JULKI

Samankaltaiset tiedostot

JULKI - Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen

HLJ 2011 JULKI - Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen JULKI - Julkisen lähipalveluverkon vaikutukset kestävään liikkumiseen Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Mikä on JULKI? 6 Palvelut