Euroopan kulttuuriperintö
|
|
- Anton Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opistotalo, Helsinkisali ke Euroopan kulttuuriperintö Opistotalo, Helsinkisali ke FM Jussi Tuovinen
2 Luentosarjan ohjelma Käsitelemme ihmiskunnan kulttuurisia aikaansaannoksia, mitä on säilynyt, mitä tuhoutunut, mitä uhkia niihin kohdistuu ja mitä keinoja on kehitetty niiden säilyttämiseksi tulevillekin sukupolville Kulttuuriperintö ja sen suojelu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla UNESCO:n maailmanperintökohteet Euroopassa Europa Nostra, Haagin sininen kilpi ja muita kansainvälisiä sopimuksia ja järjestöjä Kansalliset kulttuuriperintöjärjestöt ja kulttuuriperintömatkailu Euroopassa
3 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute ja erityiset aihe-ehdotukset ovat tervetulleita, sillä aiheissa on runsaasti valinnanvaraa ja valikoima on pakosti fragmentaarinen
4 Organisoitu kulttuuriperinnön säilyttäminen Kulttuuriperinnön säilöminen ja säilyttäminen ovat olleet jo pitkään osana ihmiskunnan toimintaa joskin usein muiden kuin puhtaasti kulttuuriin liittyvien syiden vuoksi Keskeisiä instituutioita ovat olleet kirjojen ja kirjoitusten säilyttämiseen ja ylläpitoon keskittyvät kirjastot, varsinkin kirjallisiin dokumentteihin ja akteihin keskittyvät arkistot sekä esineisiin ja niihin liittyvään tietoon keskittyvät museot, joskaan näiden rajat eivät aina ole olleet selviä Uudempaa perua ovat kansalliset ja kansainväliset järjestöt ja ohjeisto, jolla pyritään säilyttämään laajempia ulkoilmassa olevia kohteita ja kokonaisuuksia Nykyään näistä käytetään yhteistermiä muistiorganisaatiot
5 Muistiorganisaatiot Muistiorganisaatioiksi kutsutaan julkisia ja yksityisiä laitoksia, joiden tehtävänä on kulttuuriperinnön ja dokumentoidun informaation säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden sekä muiden tarvitsijoiden käyttöön Ne siis huolehtivat yhteiskunnan muistifunktioista Muistiorganisaatioita ovat erityisesti arkistot, kirjastot ja museot Muistiorganisaatiot myös kokoavat ja säilyttävät eri muodoissa tärkeiden kansallisten aineistojen lisäksi kansainvälisesti merkittäviä tietoaineistoja ja esineitä sekä tuottavat niihin perustuvia palveluita
6 Arkisto Arkisto tarkoittaa järjestelmää, jonka kohteena ovat kirjoitus-, kuva-, äänite- ja tietokonetuotosten talletus, luettelointi, säilytys, kuljetus ja näiden hallinnointi Sana arkisto on peräisin kreikan käsitteestä arkheion, jolla alun perin tarkoitettiin sekä viranomaista että kaupungintaloa, roomalaiset taas käyttivät käsitettä arca, jolla tarkoitettiin varmaa paikkaa Arkistotoimi vastaa asiakirjojen pitkäaikaisesta säilyttämisestä, ja sen tehtävänä on varmistaa asiakirjojen käytettävyys ja säilyminen, huolehtia asiakirjoihin liittyvästä tietopalvelusta, määritellä asiakirjojen säilytysarvo ja hävittää tarpeeton aineisto
7 Arkistojen historiaa I Lähes kaikissa luku- ja kirjoitustaidon piiriin tulleissa kulttuureissa tavataan arkistoja Mesopotamiassa sekä yleensä Vähässä-Aasiassa hallitsijat laativat ja säilyttivät verraten seikkaperäisiä selostuksia, jotka koskivat eritoten heidän virkatoimiaan Ensimmäisenä eurooppalaisena arkistona voidaan pitää Ateenan raatihuoneeseen 460 eaa. perustettua lakitekstien arkistoa Roomassa rakennettiin Capitoliumille tabulariumi, johon valtakunnan valtiosopimukset arkistoitiin Valtakunnan finanssihallinnon asiakirjat koottiin puolestaan kaupungissa olevaan Saturnuksen temppeliin Kun Capitolium oli palanut v. 83 eaa., niin Saturnuksen temppelin taakse rakennettiin valtionarkisto (Aerarium Saturini) Keisarikaudella perustettiin vielä keisarillisen palatsin kanslian yhteyteen keskusarkisto (Santuarium Caesaris)
8 Arkistojen historiaa II Keskiajan alkaessa roomalainen perinne siirtyi kirkolliselle organisaatiolle Sitä vastoin hitaasti kehittyvän maallisen hallinnon arkistot pysyivät pitkään varsin alkeellisina ja vaikeasti hyödynnettävinä Maallisella hallinnolla ei yleensä keskiajalla ollut pysyvää sijoituspaikkaa, vaan hallinto liikkui hallitsijan mukana paikasta toiseen, minkä vuoksi arkistot usein tuhoutuivat tai kärsivät huomattavia vahinkoja Kaarle Suuri perusti omana aikanaan arkistoja samalla kun hän suoritti koulureformia ja muutti yhteiskuntaa aiempaa stabiilimmaksi Kuitenkin vasta ja 1300-luvuilla syntyivät Ranskassa ja Englannissa ensimmäiset arkistot kuninkaan ja hallinnon asiakirjoista, joita voitiin käyttää tehokkaina referenssilähteinä kun oli esimerkiksi tarve puolustella hallitsijan tekoja, oikeuksia tai omistuksia
9 Arkistojen historia III Ensimmäinen nykykäsityksen mukainen arkistorakennus rakennettiin Kastilian Salamancaan 1542 Kuitenkin vasta 1700-luvun loppuvaihe toi todellisen vyöryn arkistojen perustamiseen Ranskan vallankumouksen myötä perustettiin maan keskusarkisto Archive National, jonka alaisuuteen tulivat departementtien arkistot Materiaalia oli vallankumouksen myötä suorastaan tulvinut julkiselle vallalle, sillä luostareiden ja feodaaliruhtinaiden yksityisarkistoja oli takavarikoitu todella lukuisasti Sittemmin useimmissa maissa on vakiintunut yksi virallinen valtiollinen arkistolaitos ja useita alueellisia ja paikallisia julkisia arkistoja, joita ohjataan omalla lainsäädännöllään Lisäksi monet yhtiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt pitävät yllä omia arkistojaan
10 Arkistot Suomessa ja Ruotsissa Suomessa arkistojen historia alkaa jo keskiajalla, sillä alueelle juurtuneen hengellisen ja maallisen vallan vakiintuminen merkitsi myös asiakirjamateriaalin syntyä Suomen ollessa osa Ruotsia tärkeimmät asiakirjat koottiin Ruotsin valtionarkistoon eli Riksarkivetiin (RA), joka on Ruotsin vanhimpia hallintoyksiköitä ja jolla on juuret keskiaikaan ja 1500-luvulle saakka kuninkaan kanslian muodossa Valtakunnankansleri Axel Oxenstierna järjesti arkiston olot säätämällään kansliajärjestyksellä, jossa hän määräsi, miten "vanha kanslia" (det gamla kansliet), eli nykyinen Riksarkivet, piti olla organisoitu Aluksi Riksarkivetin työalue oli vain kuninkaallisen kanslian hoitaminen, mutta 1800-luvun lopulla Riksarkivet sai uusia tehtäviä, muidenkin viranomaisten arkistonhoitoa
11 Kansallisarkisto 200 vuotta Haminan rauhan jälkeen Venäjän osaksi siirtynyt autonominen Suomen suuriruhtinaskunta tarvitsi uudet korkeimmat hallintoelimet ja sellaisiksi perustettiin kenraalikuvernöörin virka jo 1808 ja keisarillinen hallituskonselji Porvoon valtiopäivien päätöksellä 1809 Jälkimmäisen nimi muuttui 1816 Keisarilliseksi senaatiksi ja silloin sen yhteyteen perustettiin myös oma arkisto, mitä voidaan pitää nykyisen Kansallisarkiston ja koko Suomen arkistolaitoksen alkuna Vähitellen senaatin arkistosta muodostui Suomen keskusarkisto Vuonna 1844 arkiston hoito annettiin historiantutkijan koulutuksen saaneelle henkilölle Arkisto avattiin yleisön käyttöön 1859 ja kymmenen vuotta myöhemmin se sai Valtionarkiston nimen Vuonna 1994 Valtionarkisto vaihtoi nimensä Kansallisarkistoksi, mutta historiallisista syistä ruotsiksi se on edelleen Riksarkivet eikä Nationalarkivet
12 Kirjasto Kirjasto on kirjojen, käsikirjoitusten, karttojen, äänitteiden, kausijulkaisujen tai muiden sellaisten dokumenttien järjestetty kokoelma, paikka, jossa tätä kokoelmaa säilytetään ja organisaatio, joka ylläpitää kokoelmaa ja tarjoaa siihen perustuvia palveluita kuten lainauspalveluita, tietopalvelua tai vastaavia Nykyään kirjastojen kokoelmat muodostuvat sekä painetuista että verkossa julkaistuista tai jaettavista aineistoista Kirjastoja on niin julkisia, yksityisiä kuin varsinkin erilaisten opetus- ja tutkimuslaitosten yhteydessä olevia, ja historiallisesti erityisesti kirkkojen, luostareiden ja yliopistojen kirjastoilla on ollut merkittävä rooli tieteen kehittymisessä ja kulttuurin ja sivistyksen leviämisessä Nykyään erityisesti julkista kirjastolaitosta pidetään merkittävänä osana modernia hyvinvointiyhteiskuntaa sen sivistyksellisten palveluiden tarjoajana
13 Kirjastojen historiaa I Ensimmäiset kirjastot koostuivat sumerilaisista teksteistä, jotka oli tallennettu savitauluille ja sisälsivät useimmiten sopimustekstejä, hallinnollisia asiakirjoja sekä oikeuden päätöksiä Aleksandrian kuuluisa kirjasto oli antiikin ajan suuri kirjasto, jossa oli arvioiden mukaan kirjakääröä Kirjasto sijaitsi Egyptissä Aleksandrian kaupungissa kaupungin Museionin eli muusain temppelin yhteydessä Se perustettiin 300-luvulla eaa. Ptolemaios I:n hallitusaikana ja sen kokosi ja organisoi Demetrios Faleronlainen Legendojen mukaan koko kirjasto tuhoutui tulipalossa Julius Caesarin vallatessa kaupungin eaa, mutta nykyisen käsityksen mukaan kirjasto tuhoutui vasta useassa vaiheessa vuoteen 640 mennessä Vuonna 2002 Aleksandriaan rakennettiin uusi kirjasto- ja museorakennus, Bibliotheca Alexandrina, joka kunnioittaa vanhan kirjaston muistoa
14 Aleksandrian vanha ja uusi kirjasto
15 Luostari- ja yliopistokirjastojen synty Luostareihin on jo varhaisista vaiheista lähtien alettu kerätä pyhiä kirjoja ja kirjoituksia sekä vähitellen myös muutakin pääosin uskonnollista materiaalia Vanhimpana luostarikirjastona voidaan pidään Pyhän Katariinan luostaria Siinain niemimaalla, joka perustettiin jo Konstantinus Suuren aikana 300-luvulla, mutta jota varsinkin keisari Justinianuksen aikana alettiin rakentaa 500-luvulla Siellä on edelleen maailman toiseksi merkittävin varhaisten kristillisten kirjoitusten kokoelma Vatikaanin kirjaston jälkeen Maailman vanhin yliopistokirjasto on Al-Qarawiyyin kirjasto Marokon kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Fèsissä Se perustettiin vuonna 1157 Marinidien dynastian aikaan osaksi maailman vanhinta vuodesta 859 toiminutta Al-Karaouinen yliopistoa Euroopan yliopistojen yhteyteen muodostui alusta pitäen myös kirjastot
16 Kirjastot Suomessa Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto oli vuonna 1794 Vaasan Luku-seuran kirjasto, joka lainasi kaikille kaupunkilaisille eikä vain osakkailleen Jo 1600-luvulta alkaen lukuseurat yleistyivät eri puolilla Suomea ja isoimmissa kaupungeissa oli maksullisia lainakirjastoja 1800-luvun puolivälissä sivistyneistö ja ylioppilaat alkoivat perustaa kirjastoja suomenkieliselle rahvaalle sivistysaatteen ja kansallisen heräämisen innoittamina, myöhemmin myös työväenliike Nämä lähinnä alimmille kansanluokille tarkoitetut kansankirjastot muutettiin 1900-luvun alussa koko kansalle suunnatuiksi Amerikan esikuvien mukaisesti Vuonna 1921 alettiin maksaa kirjastoille valtionapua Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat kirkkojen ja luostarien Turun akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640
17 Kansalliskirjastot Useimmissa maissa on kansalliskirjasto, jonka tehtävänä on pitää yllä kansallisbibliografiaa ja koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu kirjallisuus, musiikki yms Niillä on tätä varten vapaakappaleoikeus, eli kirjapainojen ja muiden valmistajien tulee luovuttaa maksutta kappaleita kutakin tuotettua teosta kansalliskirjastolle Suomessa Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston erillislaitoksena Huomattavimpia kansalliskirjastoja ovat Ranskan kansalliskirjasto (Bibliothèque nationale de France), Yhdysvaltain kongressin kirjasto (Library of Congress), Ison-Britannian The British Library, Venäjän valtionkirjasto (Rossijskaja gosudarstvennaja biblioteka) ja Kiinan kansalliskirjasto Helsingin yliopiston kirjaston nimi vaihtui Kansalliskirjastoksi samalla, kun kirjaston toimialaa laajennettiin
18 Museo Museo on Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n määritelmän mukaan pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään Museo on laitos, johon on järjestelmällisesti kerätty taidetta, kulttuurihistoriaa, luonnontiedettä koskevaa aineistoa Aineistoa on yleensä esillä erilaisissa näyttelyissä Museoiden esine- ja taidekokoelmat ovat pääsääntöisesti huomattavasti laajemmat kuin esillä olevien esineiden tai taiteen määrä antaisi olettaa Usein museoissa tehdään myös tutkimustyötä ja museoilla ja eri alojen asiantuntijoilla on tutkimuksellista yhteistyötä
19 Museohistoriaa Sana museo juontuu kreikkalaisesta sanasta museion, joka tarkoitti yhdeksälle muusalle omistettua paikkaa Museion oli ensisijaisesti koulu tai tutkimuslaitos, ja tällaisia tieteellisiä keskuksia perustettiin erityisesti helleenisellä ja hellenistisellä kaudella Nykyaikainen museokäsite syntyi 1700-luvun loppupuolella ja luvun alussa, kun tiede alkoi erikoistua yhä suppeammille aloille ja postitivistinen tieteenfilosofia korostaa kokemuksin ja havainnoin kerättyä analyyttistä tietoa Tämän seurauksena myös museoiden esinekokoelmat nostettiin tärkeiksi tieteellisen havainnoin kohteiksi Valistuksen ja kansallisromantiikan hengessä museoille annettiin sivistyksellisiä ja myös oman maan historiaa, taidetta ja kulttuuria korostavia tehtäviä
20 Kansallismuseo Monilla valtioilla on kansallismuseo tai muu keskeinen museo, jossa esitellään maan kulttuuria ja historiaa Kiinnostavasti Ruotsin keskeisin kulttuurimuseo Tukholman Djurgårdenissa on nimeltään Nordiska museet eli Pohjoismainen museo, mutta sisällöllisesti se nimestään huolimatta keskittyy ennen kaikkea Ruotsin omaan kulttuurihistoriaan Suomen kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota ympäri maata Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus
21 Museovirasto Museovirasto on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto, joka tutkii, säilyttää ja hoitaa suomalaista esineellistä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä, rakennusperintöä, muinaisjäännöksiä ja kulttuurillisesti merkittävää esineistöä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Lisäksi se tarjoaa alaa koskevia palveluita Museovirasto toimii budjettivaroilla Osa määrärahoista suunnataan erilaisiin avustuksiin kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon Viraston toimenkuvaan kuuluu myös tilastotietojen kokoaminen Suomen museoista sekä lupien myöntäminen muinaisjäännösten tutkimukseen ja osassa kulttuuriesineiden maastavientiä
22 Museoiden järjestäytyminen Museoiden järjestäytynyt kansainvälinen yhteistyö käynnistyi 1922, kun Kansainliiton International Committee on Intellectual Cooperation perusti Kansainvälisen museotoimiston Se lakkautettiin 1946, jolloin perustettiin Kansainvälinen museoneuvosto ICOM, joka on hallituksista riippumaton järjestö ja jonka keskeisinä tehtävinä on tarjota kaikille museoalan ammattilaisille mahdollisuuden osallistua luonnon ja kulttuuriperinnön säilymistä koskevaan päätöksentekoon ja vahvistaa museoiden asemaa ICOMin yleiskokous kokoontuu joka kolmas vuosi päättämään järjestön toimintalinjoista ja valitsemaan hallintoelimet Järjestön työskentelyn pohjalla on n. 30 kansainvälistä komiteaa ICOMin aloitteesta on vuodesta 1978 vietetty Kansainvälistä museopäivää
23 Unesco ja kulttuuriperintö Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (engl. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) on yksi Yhdistyneiden kansakuntien itsenäisistä erityisjärjestöistä, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä Se perustettiin , ja siihen kuuluu nykyään 195 jäsenmaata Perussääntönsä mukaisesti Unescon tehtävänä on myötävaikuttaa rauhan rakentamiseen, köyhyyden vähentämiseen, kestävään kehitykseen ja kulttuurienväliseen dialogiin edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen, kulttuurin ja viestinnän avulla Unescon kulttuurijaoston toimialaan kuuluvat muun muassa museot, monumentit ja kiinteät muinaisjäännökset Unesco on antanut neljä kulttuuriperintöä koskevaa yleissopimusta, joista tunnetuin on maailmanperintösopimus, jonka tavoitteena on turvata keskeisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyminen
24 Maailmanperintöluettelo Unesco on vuodesta 1972 ylläpitänyt maailmanperintöluetteloa, jonka keskeisenä lähtökohtana on huoli maailman uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville Sopimuksen tavoitteena on eri kansakuntien ainutlaatuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja sitä koskevan tiedon levittäminen Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista Luonnonperintökohde voi kertoa maapallon historian tärkeästä kehitysvaiheesta tai olla esimerkki käynnissä olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta Se voi edustaa poikkeuksellisen kaunista maisemaa tai olla uhanalaisen eläinlajin tyyssija
25 Suomen maailmanperintökohteet Elokuussa 2015 maailmanperintöluettelossa oli kohdetta, joista 802 on kulttuurikohteita, 197 luontokohteita ja 32 yhdistettyä kohdetta Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuuriperintökohteita ja yksi luonnonperintökohde 1. Suomenlinna (liitettiin maailmanperintöluetteloon 1991) 2. Vanha Rauma (1991) 3. Petäjäveden vanha kirkko (1994) 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996) 5. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999) 6. Struven ketju (2005) 7. Merenkurkun saaristo (2006)
26 Suomenlinna Suomenlinna (ruots. Sveaborg) on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus Historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sen kulttuurillinen arvo on merkittävä, ja se on vahva osa Helsingin identiteettiä Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin 1748 ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg mukaan Viaporina Unesco otti Suomenlinnan maailmanperintöluetteloonsa 1991 erityisen hyvin säilyneenä monipuolisena linnakeyhdyskuntana, jossa on kerrostumia kolmelta eli aikakaudelta eli ruotsalaiselta, venäläiseltä ja suomalaiselta kaudelta Suomenlinna sai Europa Nostra -palkinnon asiantuntevasta ja tasokkaasta restaurointityöstä vuonna 1999 Samana vuonna Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Suomenlinnan vuoden uusmaalaiseksi kyläksi
27 Vanha Rauma Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin, yhtenäisin ja parhaiten säilynyt vanha puukaupunkialue, jonka asemakaava periytyy jo keskiajalta Vanha Rauma valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ja se on myös yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Vanha Rauma on vilkas kaupankäynnin keskus, jonka katukuvaa värittävät useat pikkuliikkeet sekä kahvilat ja ravintolat Alue on Rauman tunnetuin ja merkittävin matkailunähtävyys, joka on Unescon maailmanperintöasemansa vuoksi myös ulkomaisten turistien suosiossa Se kilpaili aikoinaan kovasti Porvoon kanssa siitä, kumpi saa maailmanperintöstatuksen, mutta Rauman katsottiin säilyneen alkuperäisempänä ja tyylipuhtaampana, vaikka epäilyjä aluepolitiikastakin esitettiin
28 Petäjäveden vanha kirkko Petäjäveden vanha kirkko on vuosina rakennettu puukirkko Petäjävedellä Keski-Suomessa Siihen liittyy vuonna 1821 rakennettu kellotorni Kirkko jäi käytöstä vuonna 1879, kun vuonna 1867 itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Petäjäveden nykyiseen keskustaajamaan Vanha kirkko on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja sisustuksensa poikkeuksellisen hyvin Se on nykyään suosittu vihkikirkko, ja kesäsunnuntaisin siellä pidetään jumalanpalveluksia Kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon kansanomaisen suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin tyylipuhtaana edustajana
29 Verlan tehdasmiljöö Verla on ruukkikylä entisen Jaalan kunnan alueella Kouvolassa Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometriä kaupungin keskustasta Ensimmäinen puuhiomo valmistui 1872, mikä kuitenkin paloi jo 1874, samoin seuraava 1882 valmistunut hiomo 1892 Kolmas ja sittemmin säilynyt tiilinen hiomorakennus valmistui 1893 ja edustaa hyvin aikakautensa teollisuusarkkitehtuuria Nykyisin Verlan tehdas toimii puunjalostusteollisuuden tehdasmuseona (per. 1972), joka on säilytetty juuri sellaisessa asussa kun tehdas oli sen toiminnan lakatessa 1964 Koska tehdas oli pieni ja syrjäinen, sitä ei juuri modernisoitu, minkä vuoksi se on säilynyt hyvin aikakautensa edustajana ja mikä oli keskeinen syy sille, että se hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 Maailmanperintökohteeseen ja sen suojavyöhykkeeseen kuuluu tehdasalueen lisäksi muun muassa työntekijöiden asuntoja
30 Sammallahdenmäki Sammallahdenmäen pronssikautiset röykkiöhaudat ovat Satakunnassa Raumalla Kivikylässä sijaitseva muinaisjäännösalue, joka hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena Sammallahdenmäen röykkiöalue on Suomen ja Pohjoismaiden edustavin läntisen pronssikulttuurin kohde Muinaisjäännösalue on kokonaisuudessaan seitsemän eri yksityisen maanomistajan omistuksessa Noin kilometrin läpimittaisella kallioalueella sijaitsee 36 kivistä koottua hautaröykkiötä, joista suurin osa on isoja hiidenkiukaita tai matalia kehäröykkiöitä Tunnetuimmat röykkiöt ovat kuitenkin laakea suuri nelikulmainen latomus, jota kutsutaan Kirkonlaattiaksi, sekä pitkä ja korkea vallimuodostelma Huilun pitkä raunio
31 Struven ketju Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko- Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855 Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi Unescon maailmanperintöluetteloon
32 Struven ketju II Nimensä ketju on saanut baltiansaksalaisen matemaatikon ja tähtitieteen professorin Friedrich Georg Wilhelm von Struven mukaan Hän suunnitteli maapallon koon ja muodon selvittämiseksi tarkemman kolmiomittausketjun kuin ranskalainen matemaatikko ja tiedemies Pierre-Louis Moreau de Maupertuis, joka oli osoittanut 1736 Tornionjokilaaksoon tekemällään tutkimusmatkalla, että maapallo on navoiltaan litistynyt
33 Merenkurkku ja Höga kusten Merenkurkku Höga kusten on kaksiosainen Unescon maailmanperintöluettelon kohde Siihen kuuluu Merenkurkun saaristo Suomen länsirannikolla Vaasan lähistöllä, ja Höga kustenin rannikko sitä vastapäätä Ruotsin puolella Uloimmilta saarilta on matkaa Ruotsiin vain 25 kilometriä Höga kusten hyväksyttiin maailmanperintökohteeksi vuonna 2000, Merenkurkun saaristo liitettiin kohteeseen vuonna 2006 Alueen pinta-ala on neliökilometriä, josta Ruotsin puolella on ha ja Suomen puolella ha Luonto on alueella jatkuvassa muutostilassa, sillä maankuori palautuu jäämassojen painosta edelleen Maankohoaminen rannikolla on 9 mm vuodessa
34 Merenkurkku II Merenkurkun maailmanperintökohteen valintakriteerinä on erityisesti poikkeukselliset geologiset arvot, sillä lahden molemmin puolin maankohoaminen on nopeampaa kuin missään muualla maailmassa Merenkurkun saariston 5600 saarta koostuu monista jääkauden jättämistä rakenteista kuten De Geermoreeneista
UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.
UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotKulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä
Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja
LisätiedotSuomi Unescon maailmanperintökomiteassa Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto Maailmanperintösopimus 1972 Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta Unescon sopimus kulttuuri- ja
LisätiedotArkistojen ryhmittely pääpiirteissään
Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotEsiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot
Esiselvitys 1.1.- 30.6.2017 Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot Veli-Pekka Huhmo, projek?päällikkö Humanpolis Oy UNESCON MaailmanperintölueIelo Maailman
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotSUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!
SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA Tule osallistumaan! MIKSI TARVITAAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA? Suomenlinna on yksi Unescon noin tuhannesta maailmanperintökohteesta. Unesco edellyttää kohteilta
LisätiedotPietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009
Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009 Verla, Unescon Maailmanperintö kohde kesällä 2009 SUOMEN SEITSEMÄN MAAILMANPERINTÖKOHDETTA - Vanha Rauma - Suomenlinna - Petäjäveden vanha kirkko - Verlan puuhiomo
LisätiedotELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori
ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan
LisätiedotKantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava
K ansalaisaktivismi kulttuuriperintökatastrofien jälkihoidossa Kantu 13 Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 15.2.2013 Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava Kansalaisyhteiskunta,
LisätiedotArkistoala historioitsijan työllist
Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen
LisätiedotLAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta
LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI
LisätiedotFaron sopimuksen suositukset
Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa
LisätiedotEspoon Kaupunginarkisto EKYL
Espoon Kaupunginarkisto EKYL 9.2.2018 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden asiakirjojen
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotKansainvälisyys vahvistaa museoalaa - Maailmanperintökohteet kansainvälisyyden kärkenä
Kansainvälisyys vahvistaa museoalaa - Maailmanperintökohteet kansainvälisyyden kärkenä Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 18.5.2015 Juhani Kostet Pääjohtaja Kansainvälisen toiminnan eri tasot Kansainväliset
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotMetallinetsinharrastuksen koulutuspäivä Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki
Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä 29.4.2017 Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki Miksi arkeologista perintöä säilytetään ja suojellaan? Muinaismuistot sisältävät tietoa menneiden aikojen ihmisistä
LisätiedotMuseoiden jaottelu pääpiirteissään
Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen
LisätiedotSaamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida
Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö
LisätiedotUnescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit
1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
Lisätiedot1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011
1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 ONKO MODERNILLA VÄLIÄ? Seminaari Oulu 8.5.2014 Yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ICOMOS ICOMOS on kansainvälinen asiantuntijajärjestö,
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotMaailmanperintökohteet Suomessa
Maailmanperintökohteet Suomessa Maailmanperintö yhteinen aarteemme Dorit Salutskij YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO hyväksyi vuonna 1972 kansainvälisen yleissopimuksen maailman kulttuuri-
LisätiedotTulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
LisätiedotEspoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille
Espoon kaupunginarkistosta löytyy Sukututkijoille 9.2.2017 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
LisätiedotRäkna biljetten, laskekaa lippu
Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotUUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA
Muistio 1 (5) UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Aika Klo 13.00-14.30 Paikka Museovirasto Läsnä Juhani Kostet, pääjohtaja, museovirasto Stefan Wessman, erikoisasiantuntija, museovirasto Eero
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotOikeusvaikutukset. Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia
Rajaus Oikeusvaikutukset Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia MRL: oikeus- ja ohjausvaikutukset tulevat suoraan lainvoimaisista kaavoista myös muusta lainsäädännöstä: kirkkolaki, muinaismuistolaki,
LisätiedotMuseokäynnit vuonna 2018
Sivu 1 / 6 Museokäynnit Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7127513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin edellisenä
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Mitä
LisätiedotAvoimen tiedon keskus
Avoimen tiedon keskus Kun pieni idea kasvaa suureksi Pekka Olsbo JYU. Since 1863. 14.11.2017 1 Mistä kaikki alkoi? Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö otti vastuulleen yliopiston
LisätiedotPainetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen
Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto
LisätiedotKorkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus Korkeimman hallinto-oikeuden toimiala on erittäin laaja. Korkeimman hallinto-oikeuden ja yleisesti hallintotuomioistuinten yhteiskunnallinen tehtävä ulottuu kaikille yhteiskuntaelämän
LisätiedotSidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta
Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,
LisätiedotTALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT
PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden,
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla
LisätiedotAlustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018
Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018 TA-tili TA /SEUKO 2 RAHAPELITOIMINNAN VOITTOVARAT TAITEEN EDISTÄMISEEN TA 2018 TAE 2019 29.80.52. MOMENTTI YHTEENSÄ 238 294 000 246 260 000 1) Luova työ ja tuotanto
LisätiedotArkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10
Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila 9.9.2015 Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistaminen, 19.3.2013-30.04.2015-19.3.2013 asetetun
LisätiedotKuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen
Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotTavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen
LisätiedotStruve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015
Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route
LisätiedotLisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti
LisätiedotFysiikan historia Luento 2
Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta
LisätiedotT.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen
T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotMuseokäynnit vuonna 2018
Museokäynnit vuonna 2018 Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7 127 513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
Lisätiedotverkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön
LisätiedotAnu Laurila Museovirasto
Anu Laurila Museovirasto 21.09.2011 Vähän rakennussuojelusta Vähän historiallisten rakennusten paloturvallisuudesta Turvallisuustekniikan asentamisen periaatteista Esimerkkejä Suomen perustuslain mukaan:
LisätiedotKotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
LisätiedotMuseoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin
Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Juhani Kostet Museovirasto 12.11.2016 6.12.2016 Juhani Kostet Museoviraston tutkimustehtävät Laki Museovirastosta Huolehtia kulttuurihistoriallisen
LisätiedotKulttuuriympäristölinjaukset. Marjo Poutanen
Kulttuuriympäristölinjaukset Marjo Poutanen 23.3.2018 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman ja muinaisjäännösten muodostamaa kokonaisuutta. Se
LisätiedotHakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Leena Marsio, Museovirasto
Hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin Leena Marsio, Museovirasto Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of
LisätiedotYHTEINEN MAAILMANPERINTÖMME
WORLD HERITAGE PATRIMOINE MONDIAL YHTEINEN MAAILMANPERINTÖMME PATRIMONIO MUNDIAL United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization World Heritage in Finland MAAILMANPERINTÖSOPIMUS MAAILMANPERINTÖSOPIMUS
LisätiedotSisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto
Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Rakennussuojelu Turvaa rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja kulttuurisesti kestävää hoitoa
LisätiedotSUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015
SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA Taija Roiha KANTU-päivät 2015 Kolmannen sektorin määrittely Institutionalisoitunut rakenne Ei-julkisia Eivät tavoittele taloudellista voittoa Itsehallinnollisuus
LisätiedotMuinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen
Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua
LisätiedotSAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET
SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2004/0150(COD) 11.11.2004 LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään
LisätiedotElinvoimaa kulttuuriympäristöistä. Liisa Bergius Keski-Suomen liitto
Elinvoimaa kulttuuriympäristöistä Liisa Bergius Keski-Suomen liitto Kulttuuriperintöbarometri 201 Museovirasto ja ympäristöministeriö Tekijä Jaakko Hyry Kantar TNS Oy 22..201 Työ 22010 Viittausohje: Kulttuuriperintöbarometri
LisätiedotAsiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet
Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotLaki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen
LisätiedotULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotKymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.
tarjoaa unohtumattomia elämyksiä veneretkillä yrityksille, ryhmille ja yhteisöille. Kymijoen historiaretkillä, Verlan kirkkailla vesillä ja Unescon Maailmanperintökohteessa, sekä Repoveden erämaiden siimeksessä.
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
LisätiedotKYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotMuseoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia
Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018: vastuullisuutta ja kestävyyttä kulttuurimatkailuun
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018: vastuullisuutta ja kestävyyttä kulttuurimatkailuun Jussi Hellsten, Visit Finland #EuropeForCulture Kulttuuriperintövuosi 2018 Projekteja, tapahtumia, aloitteita,
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotOikeusvaikutukset Määräykset Hoito- ja kehittämissuunnitelma. Muut vaikutukset, uhat ja hyödyt Verkosto, Kuopio osana sitä Joustomahdollisuudet Jatko
20.3.2017 Rajaus Oikeusvaikutukset Määräykset Hoito- ja kehittämissuunnitelma Muut vaikutukset, uhat ja hyödyt Verkosto, Kuopio osana sitä Joustomahdollisuudet Jatko Oikeusvaikutukset Statuksella itsellään
LisätiedotKestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä
Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius
LisätiedotRakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa
Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
Lisätiedothttps://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden
03.05.2018 10:00-14:30 Allegro juna lähtee Helsinki-Pietari 3,5 tuntia 14:30-17:00 Saapuminen Pietariin, Pietari kiertoajelu bussilla 17:00-18:30 Pietari-Paavalin linnoitukseen Neva-joen Jänissaarelle
LisätiedotMitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi?
Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä on suunnitteilla? Risto Blomster SKS/Kansanrunousarkisto Risto.blomster@finlit.fi Romaniasiain
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotSatakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.
Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan
LisätiedotEuroopan neuvosto ja Euroopan komissio Kansalliset ja alueelliset koordinaattorit Puheenjohtaja Suomesta
NÄIN OSALLISTUT! Sidosryhmäaamiainen 7.11.2017 Sini Hirvonen, suunnittelija, Suomen Kotiseutuliitto Euroopan kulttuuriympäristöpäivien koordinaattori Twitter: @HirvonenSini & @HeritageDaysFI Euroopan neuvosto
LisätiedotMiksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström
Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää
Lisätiedot