Luonnontieteellinen museo opetuksen ja kasvatuksen tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnontieteellinen museo opetuksen ja kasvatuksen tukena"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- JA LUONTOKASVATUS: tietoa, KOKEMUKSIA, KERtomuKSIA, Luonnontieteellinen museo opetuksen ja kasvatuksen tukena Jukka Kauppinen Kuopion luonnontieteellinen museo 2009 TIETOA, KOKEMUKSIA, KERtomuKSIA Luonnontieteellinen museo opetuksen ja kasvatuksen tukena

2 TIETOA, KOKEMUKSIA, KERtomuKSIA Luonnontieteellinen museo opetuksen ja kasvatuksen tukena Sisällys I: LUONNONTIETEELLINEN MUSEO, OPETUS JA KASVATUS TAVOITE JA LÄHTÖKOHTA MUSEOAJATUS Kokoelmat, tutkimus, opetus ja valistus Tänään ja tulevaisuudessa Seudullinen ympäristökulttuuri Ympäristöesteettinen ja -eettinen näkökulma TUTKIVAA JA KOKEMUKSELLISTA OPPIMISTA JA KASVATUSTA tosiasioita JA LUOVAA KERtomusKULTTUURIA Luonto monta näkökulmaa ja kokemusta, monta kieltä: Biologiaa, kotiseututietoutta, historiaa, äidinkieltä, estetiikkaa... Liitetiedostot: Lintujen tiet Illansuun hetket Kokemuksellisuus ja kertomukset malleja ja käytäntöä Kokemuksellista oppimista Luonnon ja kulttuurin sidos esimerkkinä kuikka Liitetiedostot: Kuikka, Pohjois-Savon maakuntalintu Kuikkain kartta Kuikat ja konstmannit. Järvilinnun alkukantaisuus faktoja ja tarinaa Kansa kuikan parissa. Ajan ja sään tietäjät kansan tietoja, tosiasioita

3 II: KÄYTÄNNÖN SUUNNITELMIA, EHDOTUKSIA JA ESIMERKKEJÄ OPETUSAIHEIKSI JA TEEMOIKSI Museo ympäristöalan toimijana museon oman toiminnan, merkityksen ja historian esittely Yhteys museokokoelmista ja -tutkimuksista opetukseen, valistukseen ja ympäristökasvatukseen Näyttelyt opetusta palvelemaan Opetuskokoelmat aktiiviseen käyttöön Opettaja, opas, museolehtori? Museon henkilökunta mukana opetus- ja kasvatustyössä Luontokoulu- ja kerhotoiminta ympäristökasvatuksessa ja -opetuksessa Yhteishankkeita museoiden kesken OPPIMATERIAALIA, SYVENTÄVÄÄ tietoa LUONNONTIETEELLISEN MUSEON TEEMOJA YHTEISELLE TAIPALEELLE MUSEON MAHDOLLISUUKSIA PERUSKOULUN YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIEDON SEKÄ BIOLOGIAN OPETUSSUUNNITELMAN toteuttamiseen Ympäristökasvatus peruskoulun viidennellä luokalla oppimistavoitteita Kouluopetuksen odotuksia: sisältökokonaisuuksia Museon tarjoamia mahdollisuuksia 1. Paikalliseen ympäristökulttuuriin ja sen historiaan tutustuminen 2. Maastokohteet, museon näyttelyt ja oheismateriaalit 3. Eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen sekä lajien tunnistaminen 4. Ohjattu kasvien keruu 5. Sienituntemus 6. Eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin esimerkkejä 7. Luonnon monimuotoisuus ja ihmisen vastuu ympäristöstä Liitetiedostot: Mitä uhanalaisuus on? Uhanalaisuuden syyt Kuopion kasvien tulevaisuus Museon julkaisuja KIRJALLISUUTTA LOPPUSANAT

4 I LUONNONTIETEELLINEN MUSEO OPETUS JA KASVATUS Museon reklaamitauluja koululaiset ja Nuorten Luonnonystävien jäsenet kantoivat kaduilla markkina-aikaan 1920-luvulla.

5 TAVOITE JA LÄHTÖKOHTA Tässä raportissa kartoitetaan ympäristökasvatuksen ja museo-opetuksen mahdollisuuksia muun museotyön osana. Näitä tehtäviä tarkastellaan Kuopion luonnontieteellisen museon näkökulmasta. Kyseinen museo on alansa ensimmäinen maakunnallinen museo maassamme (perustettu 1897). Sen toiminta painottui alun alkaen aktiivisesti kansanvalistukseen ja opetukseen. Voidaan perustellusti sanoa, että maamme luonnontieteelliseen museotyöhön liittyvä opetus ja valistus ovat vahvasti kuopiolaista syntyperää. Museo ja sen näyttelysuunnitelmat perustuivat pohdintoihin museon tehtävistä, koti- ja ulkomaisiin kokemuksiin sekä lopulta kirjalliseen asuun puettuun esitykseen Suunnitelma Kuopion museolle (Ståhlberg 1901). Systemaatillisen paikallisosaston lisäksi päätettiin esitellä yksittäisten eläinten ja eläinryhmien elämää rakentamalla erityisiä biologisia ryhmiä. Tällä tavoin ruokittiin luonnonilmiöiden havainnointia ja pohdintaa.

6 MUSEOAJATUS Kokoelmat, tutkimus, opetus ja valistus Luonnontieteellisten museoiden ydinajatuksena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä, tutkimusta ja tunnetuksi tekemistä. Tehtävänä on koota aineistoa ja dokumentoida tietoa ympäristön tilasta ja sen muutoksista tutkimuksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tarpeisiin. Lisäksi aineistoilla ja osaamisella on monia muita käyttötarkoituksia: opettaa, valistaa, herättää kysymyksiä, ajattelua ja vastuuta ympäristöstä, tuottaa älyllisiä haasteita, esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä Museon painotukset muuttuvat: Opetuksen ja valistuksen tehtävät saavat uusia näkökulmia ympäristötietoisuuden ja -vastuun lisääntyessä. Lisäksi erilaiset tietoyhteiskunnan ja sisältötuotannon hankkeet tarjoavat museotyölle kasvavia haasteita. Museot ovat myös pohtineet esinekeskeisyyden, ilmiöiden ja ideoiden suhdetta toiminnassaan. Samoin on nostettu esille tieteellisyyden ja objektiivisuuden oheen henkilökohtaisten kokemusten ja elämysten maailma, subjektiiviset näkökannat, tunteet ja muistot sekä asioiden ja ilmiöiden vaihtoehtoiset tulkinnat ja merkitykset. Tiedon ja kokemuksen lähteinä ovat kaikkien aistien tuottamat havainnot. Yhtä kaikki: Museon välittämää tietoa ja kokemusta ei välttämättä anneta valmiina ohjelmina, vaan vaihtoehtoisina tulkintoina, prosessin omaisesti tulkinta tai merkitys eivät ole lopullisesti määriteltyjä eivätkä pelkästään yhtä tieteenalaa koskevia. Akateemisen tiedon lisäksi tai sen sijaan tiedon ja kokemuksen syntyprosessissa subjektiiviset näkemykset saavat tilaa.

7 Tänään ja tulevaisuudessa Kuopion kaupungin museoiden yhteisessä strategiassa todetaan: Museot ovat keskeinen osa vireää ja kehittyvää kaupunkikulttuuria ja ne edistävät osaltaan kansalaisten hyvinvointia ja aktiivisuutta. Tavoitetasolla mainitaan tässä yhteydessä museopedagogiikka ja kasvatustyö: Museoiden palvelut ovat saavutettavia, erilaiset ikä- ja asiakasryhmät huomioonottavia. Museopedagogisia toimintatapoja kehitetään museoiden omien toimintalinjausten pohjalta (kulttuurikasvatus, taidekasvatus, ympäristökasvatus). Kuopion ympäristöstrategiassa (2006) korostetaan kansalaisten ympäristötietouden ja -vastuun merkitystä. Tavoitteina mainitaan ympäristökasvatuksen ja -valistuksen tehostaminen ja konkreettisena toimenpiteenä kuntakohtaisten ympäristöä koskevien aihekokonaisuuksien sisällyttäminen koulujen opetussuunnitelmiin. Niin ikään Kuopion kulttuuriympäristöstrategian (2008) ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman Kuopion arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide (2007) toimenpide-ehdotuksissa nostetaan esille lapsille ja nuorille suunnattu ympäristökasvatus kouluissa ja päiväkodeissa. Miten käytännössä luonnontieteellinen museo voi muun toimintansa ohessa ja käytettävissä olevin voimavaroin tukea ympäristökasvatuksen, -valistuksen ja -opetuksen tavoitteita? Miten se voisi kehittää pedagogisia toimintatapoja muiden alan toimijoiden kanssa? Museoiden tehtävät (Kuopion kaupungin museostrategia 2008).

8 Seudullinen ympäristökulttuuri Kuopiolainen vahva luonnontutkimuksen ja -harrastuksen perinne on tuonut oman elävän lisän paikalliseen ja maakunnalliseen museotyöhön, niin myös opetus- ja valistustyön suuntaamiseen. Luonnon ja kulttuurin vuoropuhe museossa saman katon alla on ollut luontevaa. Sata vuotta juuri täyttäneessä Kuopion museossa ovat alun alkaen olleet esillä sekä kulttuurihistorialliset että luonnontieteelliset aineistot. Kuopion luonnontieteellisellä museolla on merkittävä paikallinen ja seudullinen tehtävä itäsuomalaisen luonnonympäristön tuntemuksen, kotiseututyön ja identiteetin vahvistajana. Tämä tehtävä on vanhaa perua: näyttelyiden systemaattinen paikallisosasto on esitellyt seudun eliölajeja ja biologiset ryhmät ovat kuvanneet elämiskeskuksia, joilla tarkoitettiin muun muassa erilaisten asumispaikkojen eläimistön ja kasviston kokoonpanoa, samoin elämisen muotojen erilaisuutta, runsautta ja eliöiden suhdetta toisiinsa. Varhainen ajatus museosta luonnon kuvaamisen, opetuksen ja valistuksen tukena oli aikaansa edellä. Kokoelmatyön ja museopedagogiikan lähtökohtana olivat lajit ja niiden elämiskeskukset. Nykyisin puhumme tässä yhteydessä jonkin verran eri käsittein: lajien lisäksi ovat esillä populaatiot, eliöyhteisöt ja ekosysteemit. Kokoelmista saadaan näyttelykokonaisuuksia ikkunoiksi eliöyhteisöihin ja niiden rakenteelliseen ja lajistolliseen monimuotoisuuteen. Aina on kuitenkin korostettu museo-objektien ja aidon luonnon toisiaan täydentävää merkitystä lajien ja luonnonilmiöiden tiedollisessa ja kokemuksellisessa oppimisessa. Jo museota perustettaessa lausuttiin yhä ajankohtainen ajatus: Näyttelykokoelmiin liittyen tulee tarkkailla vastaavia olosuhteita vapaassa luonnossa. Käytännössä se merkitsee avosilmäistä havaintojen tekoa. Nykyisessä ympäristökasvatuksessa tietyt teemat voidaan parhaiten havainnollistaa koulu-, museo- ja maastoopetusta integroimalla. Museossa luonnon ilmiöpohjainen tarkastelu suo erinomaisen mahdollisuuden kokemukselliseen oppimiseen. Kokoelmat voivat puhua monin eri tavoin, monella kielellä: yhden sisällön ja merkityksen sijaan nousee esille lukuisten ajatusten ja ilmiöiden joukko, jota paikallinen ja alueellinen kulttuuri ryydittävät.

9 Ympäristöesteettinen ja -eettinen näkökulma Luonnontieteellisen museon toiminta-ajatus pohjautuu elämän kunnioittamisen periaatteeseen. Keskeisinä päämäärinä on pidetty ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen ymmärtämistä sekä luonnon itseisarvon tunnustamista. Kuopiolaisen luonnontieteellisen museotyön pedagoginen ja ympäristökasvatuksellinen tavoite on julistettu jo museota suunniteltaessa: museon tulee myös kasvattaa, ei pelkästään opettaa. Tässä yhteydessä korostettiin esteettisiä arvoja ja elämyksiä, joita luonnosta koottavat kokoelmanäytteet, näyttelyt ja muut museon tuottamat esitykset voivat tarjota. Mainitut näkökulmat ovat edelleen ajankohtaisia, tosin uudistetuin äänenpainoin, käytännön menetelmin ja kokeiluin. Luonnossa havaittava moninaisuus on lukemattomin ilmaisuin sanoiksi muotoiltu, milloin mitenkin, mutta lajit ja niiden erilaiset muodot ovat aina kuitenkin olleet biologisen museotyön perustana. Diversiteetti on keskeinen käsite ja työkalu avata eliöiden erilaisuutta ja puhua siitä. Ajatus elämänkeskuksista biologisista erikoisryhmistä on merkinnyt jo varhain esteettisten ja eettisten näkökohtien esille nostamista. Sittemmin eliöyhteisö- ja ekosysteemiajattelu ovat tarjonneet ulottuvuutta ja työkaluja käsitteitä ja kieltä luonnon ymmärtämiseen ja arvokeskusteluun. Kuitenkin laji ja yksilö ovat aina elämänkeskusten perusyksiköitä ja arvo sinänsä. Kaiken kaikkiaan luonnon tutkimus, opetus ja ympäristökasvatus ympäristökulttuuri ylipäänsä tarvitsevat erilaisia kieliä lähestyessään olioita ja niiden elinympäristöjä vaikkapa biologiasta ympäristöestetiikan ja -filosofian suuntaan. On myös tarpeen rakentaa ymmärryksen siltoja niin sanotun objektiivisen todellisuuden (tutkimustiedon) ja subjektiivisten näkemysten (henkilökohtaisten tulkintojen ja kokemuksellisuuden) välille, eri kielien välille.

10 TUTKIVAA JA KOKEMUKSELLISTA OPPIMISTA JA KASVATUSTA tosiasioita JA LUOVAA KERtomusKULTTUURIA Museossa voimme nähdä järjestyksen ja rakenteiden jäsentymistä ja alleviivata tämänkaltaista havainnoimista, vieden sitä myös oppikurssimaiseen suuntaan, valmiiksi annettuina ja omaksuttavina tietorakennelmina. Tämän lisäksi on olemassa monia muita näkemisen ja kokemisen tapoja sekä kieliä. Smeds (2005) on esittänyt käsityksen museonäyttelyiden historiallisesta kehityskulusta. Ensimmäinen vaihe korosti tieteellistä taksonomisen luokittelevaa ja objektiivisuuteen pyrkivää näkemystä. Toisessa vaiheessa elämyskulttuurin korostuessa tieteellisyyden lisäksi kokemus ja ilmiöihin liittyvät kertomukset saivat sijaa, mutta alan totutut, usein varsin tieteelliset näkemykset ja käytännöt olivat edelleen keskeisessä asemassa. Kolmannessa vaiheessa näkökulma on entistä avoimempi, moniulotteinen, myös subjektiivisille näkemyksille avautuva.

11 Luonto monta näkökulmaa ja kokemusta, monta kieltä: biologiaa, kotiseututietoa, historiaa, äidinkieltä, estetiikkaa... Eri näkökantojen esille tulo on museon ja sen kokoelmien rikkautta: Museo ei ole pelkästään yhden totuuden julkituoja. Museon tieteellinen näkemys vaikkapa evoluutioteoriaan nojaava ei välttämättä vie mitään omalta näkemiseltä, kertomiselta ja tulkinnalta, ovathan museonäytteet olemassa vapaasti melkein missä tahansa merkitystodellisuudessa. (ks. esimerkit, tekstiliitteet LINTUJEN TIET ja ILLANSUUN HETKET). Käytännön tasolla tämä ajatus merkitsee jonkun asian tai ilmiön soveltuvuutta monien eri oppiaineiden opetussisältöihin, samoin integroivan opetuksen mahdollisuuksia. Alun perin luonnontieteellisessä kontekstissa esitetty näyte, argumentti, näyttely tai muu esitys avautuu monin tavoin eri suunnista lähestyen. Ympäristötiedon, biologian ja maantieteen lisäksi avautumisnäkökulma voi olla vaikkapa historiaan, äidinkieleen, musiikkiin, kuvataiteeseen ja filosofiaan liittyvä. Kognitiivisesti painottuneessa oppimistapahtumassa pääpaino on havaitsemisessa. Puhumme visuaalisesta lukutaidosta ja sen kehittämisestä, mutta myös muista aistikokemuksista, tunneherkkyydestä ja älyllisistä oivalluksista. Ajattelu, ymmärtäminen ja viestintä ovat kietoutuneet kieleen ja käsitteisiin. Tavoitteellisessa kasvatustyössä tarjoamme havaintojen horisontista älyllisiä ja emotionaalisia virikkeitä. Havainnot ja kokemukset tuottavat puhetta, vaikkapa ympäristöpuhetta tai taidepuhetta. Pohdimme, arvelemme, haemme merkityksiä ja selityksiä, muodostamme teorioita. Oppimis- ja kasvatustapahtumassa itse kokemis- ja ilmaisuprosessia voidaan pitää jopa merkittävämpänä kuin lopputulosta. Ympäristökasvatuksen yhteydessä tutkiva ongelmien ratkaisu vaihtoehtoisin ajatuksin syventää havainnoijalle henkilökohtaista luontosuhdetta. Pohdinta ja vaihtoehtoja hakeva keskustelu- ja kertomiskulttuuri voivat availla esimerkiksi eliöiden selviytymisratkaisuja luonnossa. Pohdintatilanteet nostavat esiin erilaisia vaihtoehtoja. LINTUJEN TIET (pdf, 599kt) ILLANSUUN HETKET

12 Kokemuksellisuus ja kertomukset malleja ja käytäntöä Luova, ongelmien pohdintaan perustuva oppimisprosessi rikastuu kokemuksellisesta ja sosiaalisesta oppimistilanteesta. Pohtivan oivaltamisen reitistö opettaa kyselevään asenteeseen, ei pelkästään saavutettujen tutkimustulosten hallintaan. Kokemuksellisessa oppimisessa saattavat korostua omakohtaiset havainnot enemmän kuin formaalisen, valmiin tiedon omaksuminen. Siitä huolimatta tavoitteena voi olla relevantin tiedon hakeminen, samoin eteneminen yleispätevän tulkinnan ja merkitysten suuntaan (ks. kertomusteksti ILLANSUUN HETKET). Kuva: Reijo Lähteenmäki Kokemuksellisen havainnoinnin ja pohdinnan oppimiskulttuuriin kuuluu oleellisesti ilmaisu, puhe ja käsitteellistäminen, tiedon ja kokemusten jakaminen. John Deweyn pohtima kokemuksellisuuden korostus, jota David Kolb on kehitellyt kokemuksellisen oppimisen malliksi, soveltuu monenlaisen ympäristökoulutuksen ja museopedagogiikan perustaksi myös edellä mainittua kertomusmenetelmää tukemaan. Kokemuksellisen oppimisen mallissa ymmärretään oppijan saavan tietoa prosessissa, joka tapahtuu oppijan ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Kokemuksellisuus voidaan ymmärtää oppimisen, kasvamisen ja kulttuuriin sosiaalistumisen prosessina. Kokemukset vaikuttavat tietoon, tunteeseen ja ymmärrykseen. David Kolbin malli kuvaa prosessia, jossa omakohtainen kokemus luo pohjaa reflektoivalle havainnoinnille. Prosessi on monipuolisesti eri aistikanavia, tunteita, mielikuvia ja mielikuvitusta aktivoivaa. Mukana ovat keskeisesti kokijan omat tieto- ja tunnekanavat. Kyky siirtää ja soveltaa opittua uusissa yhteyksissä on tämän prosessin avaintekijä. Kolbin prosessimallia on hahmotettu kehämäisenä kuviona, jossa kokemusta prosessoidaan pohdiskelevan havainnoinnin, käsitteellistämisen ja jonkun valitun toimintamuodon avulla. Malli on sovellettavissa monin tavoin myös museokäyntiin: kävijän ja kokijan havainnot museoympäristössä prosessoituvat aikaisempien kokemusten kanssa ja sosiaalisessa yhteydessä ne tulevat keskustelun piiriin uuteen kokemusten horisonttiin samalla myös jäsentyen ja käsitteellistyen. Erityisessä narratiivisessa toimintamuodossa yhteisten tarinatuokioiden ja keskustelun avulla kokemukset kohtaavat vuorovaikutuksessa; havainnointi- ja ilmaisukyky saavat harjoitusta, samoin ajattelun ja ymmärtämisen kyky.

13 On odotettavissa, että tämänkaltaisessa prosessissa käsitys ympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta saavat uusia ulottuvuuksia ja ympäristötietoisuus kasvaa. Samalla kun opimme havainnoimaan ja tarkastelemaan ympäristön ominaisuuksia, kasvamme myös tietoisen kriittisiksi ympäristön tarkkailijoiksi. Kertomusprosessi voisi edetä suuren kertomuksen tai metakertomuksen sijaan pienten kertomusten kautta, jolloin tapahtumien kulku ei välttämättä todista vain yhtä ainoaa teoriaa, vaikkapa evoluutioteorian tai kilpailuteorian käsikirjoitusta. Luonnon yksittäiset tapahtumat vaikkapa talvilintujen käyttäytyminen metsässä eivät aina noudata odotustamme, vaan luonto on myös arvaamaton. Ymmärrämme ja opimme, ettei yksittäiseen tilanteeseen ole välttämättä yhtä oikeaa ratkaisumallia eikä vastausta. Vaihtelevien ja arvaamattomien tilanteiden maailmassa löydämme pohtimalla vaihtoehtoisia ratkaisumalleja käyttäytymisestä ja selviytymisestä luonnossa. Samalla voimme eläytyä eliön olemassaoloon ja elämänkulkuun.

14 Kokemuksellista oppimista Luonnon ja kulttuurin sidos esimerkkinä kuikka Deweylainen kokemuksellisuus soveltuu monenlaisen ympäristökoulutuksen ja museopedagogiikan perustaksi, myös kertomusmenetelmää tukemaan. Kertomusprosessissa, sosiaalisessa yhteydessä, korostuu vaihtoehtojen kerrostuma: kukin oppija tuo yhteiseksi jaettavaksi oman kokemuksensa ja tietonsa. Samassa prosessissa arvottamatta puheenvuorojen sisältöä kertyy ja ikään kuin valikoituu asian kannalta relevanttia tietoa. Tarina kaikkine sivupolkuineen on yhteinen ja edustaa näkemysten paljoutta. Lapset keksivät ihmeen lailla! Kouluopetuksessa ja kasvatuksessa yhden oppiaineen ja sen opetussuunnitelman sijaan museossa esillä olevaa asiaa ja ilmiötä voidaan usein avata eri oppiaineita integroiden, jolloin näkemys rikastuu luonnontieteellinen museo avautuu moniääniseksi puheeksi. Esimerkiksi itäinen kuikka on paitsi järvien biologiaa, myös historiallista kansan tietoa, uskomuskulttuuria, äidinkielemme nimiperintöä, muotojen estetiikkaa, musiikin äänimaailmaa, miten vain haluamme näkemisen mahdollisuuksia on runsaasti. Usein kuitenkin opettaja valitsee luokka-asteen ja tavoitteen mukaisesti sen kuikan, jota hän haluaa syvennettävän tai ehkäpä ryhmä perehtyy integroidusti kaikkeen kuikassa: esitellään laji ja ihmisen suhde siihen. Opetussuunnitelmaan sidottuna kuikkatieto, -kokemukset ja -tarinat voisivat heijastella alueellista itäsuomalaista luonto-kulttuuri-identiteettiä. Museon ja eri oppiaineiden opettajien yhteistyöllä prosessi voi tuoda esiin ympäristökulttuurin ja historiatiedon moninaisuutta sekä luonnon ja kulttuurin sidettä. Samalla se sivuuttaisi yhden tiedon vallan ja toisi opetussuunnitelman yhteyteen moniäänisen mahdollisuuden: kaikki kielet saavat puhua. Asiaa tai ilmiötä lähestytään eri suunnista. Kuiik, kuiik, kuiikku, kuikka Erottavia tekijöitä loogisen tiedon, empiiristen todisteiden sekä kokemuksellisuutta korostavien oppimiskäytäntöjen välillä on ehkä tarpeetonta korostaa. Joka tapauksessa lienee toivottavaa, että prosessissa nousevat esiin kysymykset, pohdinnat ja tulkinnat.

15 Kuikka. Wilhelm von Wright, teoksesta Svenska Foglar, KUIKKA, POHJOIS-SAVON MAAKUNTALINTU (pdf, 776kt) (Kirjasta: Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto) KUIKKAIN KARTTA (pdf, 333kt) (Kirjasta: Hämmästyttävä monimuotoisuus) KUIKAT JA KONSTMANNIT (pdf, 635kt) Järvilinnun alkukantaisuus - faktoja ja tarinaa (Kirjasta: Hämmästyttävä monimuotoisuus) KANSA KUIKAN PARISSA (pdf, 189kt) Ajan ja sään tietäjät - kansan tietoa, tosiasioita (Kirjasta: Hämmästyttävä monimuotoisuus)

16 II KÄYTÄNNÖN SUUNNITELMIA, EHDOTUKSIA JA ESIMERKKEJÄ OPETUSAIHEIKSI JA TEEMOIKSI Kuva 1920-luvun reklaamitaulusta, jota koululaiset kantoivat Kuopion kaduilla. MAHDOLLISUUKSIA, EHDOTUKSIA Luonnontieteellinen museo voi muuhun työhönsä liittyen suunnata resursseja ympäristökasvatukseen, -opetukseen ja museopedagogiikkaan. Tämä voisi tapahtua aluksi olemassa olevia aineistoja ja valmiuksia hyödyntäen. Esimerkkeinä mainittakoon oheisena joukko tällaisia toimintamuotoja ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia, joita voidaan myöhemmin konkretisoida myös kiinteämmän opetusohjelman muotoon.

17 Museo ympäristöalan toimijana museon oman toiminnan, merkityksen ja historian esittely Museo toteuttaa tavoitteitaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jotka ovat museoiden, tutkimuslaitosten ja viranomaisten lisäksi museopalveluita käyttäviä päiväkoteja, esikouluja, peruskouluja, lukioita, yliopistoja ym. oppilaitoksia. Museoiden erityisesti lapsille ja nuorille suunnatut toimintamuodot voivat vahvistaa paikallista kulttuuri- ja ympäristötietoisuutta sekä luontoharrastustoimintaa. Samalla kasvatetaan ympäristö- ja kulttuuritietoisia, vastuullisia kansalaisia. * Museon tavoitteita ja käytännön toimia esitellään eri yhteyksissä luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Kotisivuille tuotettavat aineistot kertovat konkreettisesti museotyöstä ja sen tuloksista. Opintokäynneissä, nuorten työharjoittelujaksoissa ym. kontakteissa esitellään museon tavoitteita ja tehtäviä, samoin muussa museotyöhön tutustumisessa.

18 Yhteys museokokoelmista ja -tutkimuksista opetukseen, valistukseen ja ympäristökasvatukseen Museon tutkimusohjelmaan kuuluu joukko tutkimuksia ja seurantaohjelmia, joista saadaan paikallista ja alueellista aineistoa eliöistä ja niiden elinympäristöistä. Tässä mielessä luonnontieteellinen museo voi olla kotiseututietouden ja paikallisen identiteetin merkittävä vahvistaja, aktiivinen toimija-tuottaja. Museon tutkimus- ja seurantahankkeita on esitelty verkkosivuilla keskeisimmät tutkimukset mainiten. Tulokset saattavat joskus jäädä pienehkön asiantuntijapiirin tietoon ja käyttöön. Niillä voi kuitenkin olla laajempaa kiinnostusta esimerkiksi paikallisena ja alueellisena, asioita syventävänä oppimateriaalina. Niillä saattaa olla myös luontoharrastusta vireyttävä merkitys. * Museon verkkosivuilla esitellään tutkimushankkeiden tuloksia. Niitä pyritään soveltamaan tuottamalla kansantajuisia lukemistoja ja kuvastoja siten, että ne ovat hyödynnettävissä eri oppimisympäristöissä. Verkkosivuille kootaan lisäksi kirjallisuusluetteloa julkaisuista, jotka palvelevat sekä opettajia että oppijoita. Museon tuottamia julkaisuja avataan eri tavoin myös sisällöllisesti.

19 Näyttelyt opetusta palvelemaan Näyttelyt ovat keskeisiä museopedagogisia työkaluja. Näyttelyiden oheistoimintaan voidaan liittää muun muassa opastuksia, keskustelutuokioita ja erilaisia työpajoja, joissa on mahdollista syventää näyttelyiden esiin nostamia asioita, kysymyksiä ja kokemuksia. Myös museon tuottamat esitteet, opiskelutehtävät, julkaisut ja muut taustatiedot täydentävät näyttelyiden antia. * Museon perusnäyttelyiden kehitys- ja uudistustyössä otetaan huomioon opetuksen ja kasvatuksen näkökohtia sekä oppilaitosten tavoitteita. Museo syventää tiettyjä näyttelyteemoja käytössään olevin keinoin ja pyrkii myös kehittämään ja kokeilemaan pedagogisia menetelmiä yhdessä opettajien, oppilaiden ja muiden alan toimijoiden kanssa. Vaihtuvat näyttelyt pyritään suunnittelemaan riittävän pitkäkestoisiksi ja ajoitetaan sillä tavoin, että eri oppilaitokset ehtivät hyödyntää niitä ja kehittää niiden antia parhaaksi katsomallaan tavalla joko itsenäisesti tai yhdessä museon henkilökunnan kanssa. Opettajien koulutuspäivillä ja muilla foorumeilla käsitellään yhteisiä kehitystavoitteita.

20 Opetuskokoelmat aktiiviseen käyttöön Lajien tunnistamisen ja eliökunnan kokonaisuuden hahmottamisen kannalta luonnontieteelliset kokoelmat ovat keskeisessä asemassa. Kuitenkin vain harvoilla kouluilla on käytössään omia opetuskokoelmia, ja luonnontieteellisiä museoita on vain siellä täällä harvakseltaan. Niillä paikkakunnilla, joilla museo voi tarjota eliönäytteitä opetuksen ja ympäristökasvatuksen tueksi, hyödynnettäneen tätä mahdollisuutta aktiivisesti. Luonnontieteellinen museo kokoaa eliönäytteitä tieteellisiin kokoelmiin lähinnä tutkimustarkoituksia varten ja näyttelykokoelmia yleisönäyttelyitä varten. Näiden lisäksi erityiset opintokokoelmat palvelevat opetusta ja erilaisia harrastustarkoituksia. Museon näyttely- ja opintokokoelmien merkitys ympäristökasvatukselle ja opetukselle on ainutlaatuinen: vain museolla on käytössään aidot eliönäytteet. Kokoelmaobjektit edustavat yksilöitä, lajeja, populaatioita ja eliöyhteisöjä. Kokoelmat havainnollistavat taksonomisia ja systemaattisia järjestelmiä ja käytäntöjä. Lajirunsaus ja lajien rakenteellinen monimuotoisuus on avain biodiversiteetin ymmärtämiseen. Lajien esittely voi olla systemaattisesti eliökunnan kokonaisuutta hahmottavaa tai evolutiivisesti, ekologisesti, esteettisesti tai muuten järjestettyä. Kuopion luonnontieteellisen museon opintokokoelmiin peruslajistoa on koottu linnuista ja nisäkkäistä, muu osa (lähinnä hyönteiset, kasvit ja sienet) on kehitteillä. * Opintokokoelmia kehitettäessä painotetaan opetuksen ja ympäristökasvatuksen erilaisia tavoitteita ja näkökulmia. Tieteelliset kokoelmat ja opintokokoelmat pidetään toisistaan erillään. Erityisessä opiskelutilassa esillä olevat ja siellä tutustuttavat tai lainattavissa olevat (lähinnä linnut ja nisäkkäät) opintokokoelmien kokonaisuudet pyritään saamaan nykyistä paremmin käyttäjien ulottuville. Toiminnalle tulisi saada itsenäiseen käyttöön mahdollistavat tilat ja olosuhteet, mielellään näyttelytilojen yhteyteen. Selkärankaiskokoelmia kartutetaan, ensisijaisina painopisteinä ovat talvilinnut ja kolopesijät. Ajan oloon lähes kaikista kotimaisista lintu- ja nisäkäslajeista pyritään saamaan näyte opetuskokoelmiin. Uusina eliöryhminä kootaan tähän tarkoitukseen hyönteisiä, ensi vaiheessa perhosia ja kovakuoriaisia. Myös kasveista ja sienistä järjestetään opintokokonaisuuksia ryhmittelynä saattaisi kouluja palvella systemaattisen esittelyn ohella tai sen sijaan parhaiten lajien elinympäristökohtainen esittely.

21 Opettaja, opas, museolehtori? Museon henkilökunta mukana opetus- ja kasvatustyössä Museo-opetuksen lähtökohtana on ollut käytäntö, että opettajat itsenäisesti perehdyttävät oppilaitaan aiheeseen. Museokäynnistä vastaava opettaja on pääosin vastuussa käynnin suunnittelusta, tavoitteen asettelusta ja toteutuksesta. Museo voi tarjota asiantuntemusta ja erityisosaamista muun muassa opastusten, esittelyjen, luentojen, keskustelutuokioiden ja työpajojen muodossa. Tässä työssä ovat usein mukana museosta ja tilanteesta riippuen oppaat, museolehtorit, tutkijat, intendentit, amanuenssit ja muu museon henkilöstö. Museon henkilökunnalla voi olla sellaista erityistä tietoa, taitoa ja kokemusta, jotka voivat tarjota antoisaa lisämaustetta museokävijöille. Luontoaiheisia istuntoja on Kuopion museossa toteutettu pienryhmille aina päiväkodin lapsista lukion erikoiskurssilaisille. Aiheina ovat olleet muun muassa eläinten talvehtimiskysymykset, joista on tuotettu yhdessä lasten kanssa selviämiskertomusta. Lukiolaisille on pidetty erikoiskursseja yhteisöekologiasta esimerkkeinä vesilinnut ja niiden sopeutumat. Myös muita erikoisopastuksia on toteutettu. Museon henkilökunta voi olla monin eri tavoin mukana ympäristökasvatus- ja opetustyössä, muun muassa opetusmateriaalien tuottamisessa ja asiakkaiden kohtaamisessa. * Museon henkilökunta osallistuu oppimateriaalin tuottamiseen ja voi toteuttaa silloin tällöin myös erikoisopastuksia, -luentoja tai muita esityksiä.

22 Luontokoulu- ja kerhotoiminta ympäristökasvatuksessa ja -opetuksessa Ympäristökasvatuksen ja koulujen ympäristöopetuksen tueksi sekä luonnonharrastuksen vireyttämiseksi on selvitetty erityisen ympäristökoulun perustamismahdollisuuksia Kuopioon. Koulun tukikohdaksi on kaavailtu Kuopion museota (Kauppakatu 23). Museo soveltuukin kulttuurihistoriallisine ja luonnontieteellisine näyttelyineen erinomaisesti ympäristökoulun sijaintipaikaksi. Museo ja ympäristökoulu tukisivat monin tavoin toinen toisiaan. Vastaisuudessa museolle, talon peruskunnostuksen yhteydessä, saataneen tähän ja muuhun opiskelu- ja harrastustoimintaan soveltuvat tilat. Ympäristökoulun toimintaan on suunniteltu sisällytettävän ympäristökulttuuri laaja-alaisena mukaan lukien niin luonnonympäristö kuin rakennettu kaupunkiympäristökin. Tällöin toiminta olisi samansuuntaista monipuolisena museokeskuksena toimivan Kuopion museon kanssa unohtamatta myöskään sisällöllisesti (ympäristö- ja taidekasvatuksen näkökulmasta) lähellä olevaa Kuopion taidemuseota. Kuopiolla ja sen luonnontieteellisellä museolla sekä Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksellä on pitkä ja poikkeuksellisen vahva perinne luonnonharrastuksessa ja -tutkimuksessa. Tätä vahvuutta ja ulottuvuutta tulisi hyödyntää ympäristökouluhankkeessa ja luontokerhotoiminnassa. Luonnontieteellisen museon tutkimus-, julkaisu- ja näyttelytoiminnasta on saatavissa aineistoa joko sellaisenaan tai tähän tarkoitukseen soveltamalla. Myös opintokokoelmat ovat hyödynnettävissä (ympäristökoulun yhteyteen niille saattaisi tulla myös luonteva sijoituspaikka). Valmiiden opetuskokonaisuuksien sijaan tai niiden oheen ympäristökoulun opettajan/opettajien itsensä kehittämä ja omalla persoonallisuudellaan toteuttama toiminta voi tarjota mahdollisuuksia uusiin toimintakokeiluihin ja luovien mahdollisuuksien kehittämiseen. Kukin opettaja tuo toimintaan omaa näkemystä, keinoja ja toteutusta. Muut toimijat voivat tarjota lisäksi sopivan suolan ja muita mausteita. * Kuopion museon peruskorjauksen ja tilojen tulevan käytön suunnittelussa otettaneen huomioon ympäristökoulun ja samalla muun opetus- ja harrastustoiminnan tarpeet. Ympäristökoulun toiminnassa olisi ehkä syytä olla tavoitteellisempi koulumainen osa ja sen lisäksi lapsen ja nuoren kiinnostusta herättävä vapaa-ajan harrastustoiminta, kerhomainen osa. Ohjelmien suunnittelu ja toiminnan rahoitus lienee erillisen hankkeen varassa. Ympäristökouluun rekrytoitavan opettajan/ opettajien lisäksi toimintaa voisivat monipuolistaa vierailevat opettajat/asiantuntijat, joita Kuopiossa lienee tarjolla (mm. paikalliset luokanopettajat, museoiden henkilökunta ja luontoharrastajat). Eri yhteistyötahojen edustajat voisivat tuoda ympäristökoulun ja museon piiriin hyvinkin erilaista näkemystä. Tällöin Kuopion museo ja sen ympäristökoulu olisi alan kokoava keskustelufoorumi ja toimintaympäristö. Luontokoulun maastoretkeilyä on syytä suunnata sekä lähiympäristöön että kauemmas. Retkien suunnittelussa on hyvänä apuna muun muassa raportti Kuopion maasto-opetus- ja luontokohteita (1999), jota voitaneen päivittää ja edelleen kehittää. Museo tarjoaa voimavarojensa mukaan syventävää tietoa muun muassa seuraavin tavoin: Opintokokoelmia kehitetään ja niiden käyttöä pyritään kanavoimaan ympäristökoulun suuntaan. Museo popularisoi vähitellen osaamistaan ennen muuta julkaisuja ja niistä tuotettuja osia, näyttelyitä ja niiden opastusta sekä muuta henkilökunnan asiantuntemusta ja kokemusta muun muassa verkkosivujen avulla. Tätä luonnontiedon syventävää aineistoa tuotetaan erityisesti alan opetusta ja harrastusta ajatellen. Kokemukselliseen oppimiseen liittyviä kokeilevia museopedagogisia menetelmiä kehitetään silloin tällöin tapahtuvana erityisenä ympäristökasvatuksen kehitystyönä.

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ekosysteemien toimintaa, ihmisen

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ekosysteemien

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun biologian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden biologian

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Kannustetaan oppilasta tekemään havaintoja lähiympäristöstä (esim. eri vuodenaikoina). Pohditaan oman toiminnan merkitystä itselle, muille ihmisille.

Kannustetaan oppilasta tekemään havaintoja lähiympäristöstä (esim. eri vuodenaikoina). Pohditaan oman toiminnan merkitystä itselle, muille ihmisille. Tavoitteet S L 1. lk 2. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi itselleen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto AINEKOHTAINEN OPS / maantieto Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Ympäristöoppi vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun ympäristöopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot