EU:n ilmastopolitiikan lähiajan kehitysnäkymät. Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö Energiaviraston päästökauppapäivä

Transkriptio

1 EU:n ilmastopolitiikan lähiajan kehitysnäkymät Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö Energiaviraston päästökauppapäivä

2 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet -40% KHK-päästöt (EU:n sisäisesti) + 27% Uusiutuva energia + 27% Energiatehokkuus VAHVISTETUT VÄHENNYSTAVOITTEET PÄÄSTÖKAUPPA- JA EI-PÄÄSTÖKAUPPASEKTOREILLA (vrt. vuoden 2005 päästötaso) -10% EI-PKS -30% -43% -21% PKS Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys Komission kesäpaketti Asetusehdotus jäsenvaltioiden taakanjaosta (sitovat päästövähennykset jäsenvaltioille 2030) Asetusehdotus maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin (LULUCF) sisällyttämisestä ilmastokehykseen Tiedonanto vähähiilisestä liikenteestä Annettu 7/2015: Tulossa vielä 2016: Ehdotus päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta Ehdotus energiaunionista Ehdotukset uusituvasta energiasta/ kestävyyskriteereistä sekä energiatehokkuudesta 3

4 Myönteisiä ilmastopolitiikan uutisia syksyllä 2016 Pariisin sopimuksen ratifiointi etenee ja sopimus on tullut voimaan marraskuun alussa. Suomi ratifioi ICAO on päässyt sopuun lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä. Kyse on päästöjen kasvun rajoittamisesta vuoden 2020 jälkeen. Montrealin pöytäkirjan alla on päätetty HFC-aineiden tuotannon ja kulutuksen säätelystä. Kyse on ilmaston kannalta erittäin haitallisista aineista joiden rajoittaminen hillitsee ilmaston lämpenemistä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Päästökauppadirektiivin neuvotteluvaihe Neuvostossa tähdätään yleisnäkemykseen joulukuun ympäristöneuvoston kokouksessa Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää muutosehdotuksista joulukuun alussa, plenariin asia tulee alkuvuodesta Yhteisymmärrys EP-neuvosto mahdollisesti syksyllä 2017 Keskeiset avoinna olevat asiat: Hiilivuodon torjuntamalli Vertailuarvojen päivitys Rahoitusmekanismien pelisäännöt Välillisten kustannusten kompensaatio Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Taakanjakoasetusehdotus keskeinen sisältö Kattavuus melkein 60 % EU:n KHK-päästöistä Soveltamisala: päästökaupan ulkopuoliset sektorit eli liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, F-kaasut sekä muita päästökaupan ulkopuolelle jääviä pienempiä sektoreita Taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen (-30% 2030 mennessä 2005 tasolta) jako jäsenvaltioiden 2030 päästövähennysvelvoitteiksi Lineaarisen päästövähennyspolun määrittely Vuotuiset kiintiöt eli tonnien kiinnittäminen myöhemmin täytäntöönpanosäädöksellä Säännöt joustokeinoista vanhat ja uudet Päälinjaukset samat kuin vuoden 2020 taakanjaossa tavoite kuitenkin kiristyy! Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6

7 Missä mennään tällä hetkellä taakanjakosektorin päästövähennyksissä? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

8 EU:n jäsenvaltioiden tavoitteet taakanjakosektorille (vuodelle 2030 vuoteen 2005 verrattuna) -39 % Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

9 Suomen päästökehitys ja skenaariot 06/2016: perusskenaario Suomen päästökehityksestä nykytoimin Syksy 2016: linjaus uusista politiikkatoimista energia- ja ilmastostrategiassa ja vähän tarkemmin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa 2030 tavoitteen saavuttamiseksi Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

10 Jäsenvaltioiden päästövähennysten laskentaperusteet Päästövähennysten haarukka 0-40% Jäsenvaltiokohtaiset velvoitteet määritelty suhteellisesti BKT per capita -perusteella (bruttokansantuote/asukas) Vauraimpien jäsenvaltioiden luvut korjattu vastaamaan kustannustehokkuutta Suomen lukua ei ole korjattu koska meillä pieni ero tavoitteen ja kustannustehokkaan potentiaalin välillä Vähennystavoite BKT/asukasperusteella Kustannustehokkuuskorjaus Ehdotettu 2030 tavoite LU -40% (-61%) 9% -40% SE -40% (-42%) 0% -40% FI -39% 0% -39% DK -40% (-42%) 3% -39% DE -37% -1% -38% FR -36% -1% -37% UK -36% -1% -37% NL -39% 3% -36% AT -39% 3% -36% BE -38% 3% -35% IE -39% 9% -30% 10

11 Nykyisin käytössä olevat joustokeinot ovat jatkossakin käytettävissä Lainaus seuraavan vuoden omasta päästökiintiöstä (max. 5%) Talletukset ylijääneistä omista päästöyksiköistä seuraaville vuosille (käytettävissä 2030 asti) Siirrot ylijääneistä päästöoikeuksista toiselle jäsenmaalle (max. 5%) mutta ostolle ei rajaa. Kansainvälisten yksiköiden (CER ja ERU) käyttö loppuu Nykyisistä mekanismeista ei ole käytännön kokemuksia. Komissio ei ole ehdottanut niiden käytön edistämistä vaikka läpinäkyvyyden parantaminen on ollut esillä. Rekisteriasetuksessa otetaan tarkemmin kantaa näihin. 11

12 Uudet joustot: Kertaluonteinen rajallinen päästökaupan päästöoikeuksien siirto taakanjaon puolelle (one-off mekanismi) Mahdollinen korkean tulotason maille kustannustehokkuussyistä Rajallinen määrä EU tasolla enintään 100 milj. päästöoikeutta Suomelle tarjotaan mahdollisuus max 2%/vuosi one-off joustoon Suomen päästövähennystarve tippuu tasolle 37% tämän jälkeen Jäsenvaltioiden ilmoitettava komissiolle vuoden 2019 loppuun mennessä jouston käytöstä Jouston hyödyntäminen lisäisi toimeenpanon kustannustehokkuutta, vaikka tämä vaikuttaa huutokauppatuloihin 12

13 Uudet joustot: Maankäyttösektorin nielujen hyödyntäminen taakanjakosektorilla Kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä tietyin ehdoin Suunnattu erityisesti maille, joilla merkittävä osa taakanjakosektorin päästöistä lähtöisin maataloudesta Kannustaa toimiin maankäyttösektorilla Tuo helpotusta maatalouden ei-hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Maankäyttösektorin nielujen oltava todellisia Käytettävissä yht. 280 milj CO 2 -tonnia kaikille 28 EU:n jäsenvaltiolle vuosina Ehdotuksessa oleva enimmäismäärä joustolle Suomen osalta 1,3%/vuosi, yhteensä 4,5 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv Edellyttää, että LULUCF -asetukseen sisältyvät ehdot täyttyvät Jouston käyttömahdollisuudet Suomen kannalta hyvin epävarmoja; metsämaa suljettu pois ainakin alussa 13

14 Taakanjakoesitys ja joustot: vauraat jäsenvaltiot* Suurin vuosittainen jousto (%:a vuoden 2005 päästöistä) Maa 2030 tavoite verrattuna vuoteen 2005 Kertaluonteinen jousto päästökauppa-järjestelmästä taakanjako-sektorille Jousto maankäyttö-sektorilta taakanjako-sektorille LU* -40% 4% 0.2% SE* -40% 2% 1.1% DK* -39% 2% 4.0% FI* -39% 2% 1.3% DE* -38% 0.5% FR* -37% 1.5% UK* -37% 0.4% NL* -36% 2% 1.1% AT* -36% 2% 0.4% BE* -35% 2% 0.5% IT -33% 0.3% IE* -30% 4% 5.6% * Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014: jäsenvaltiot joilla BKT/asukas ylittää EU:n keskiarvon 14

15 Taakanjakoesitys ja joustot: loput jäsenvaltiot Maa 2030 tavoite verrattuna vuoteen 2005 Kertaluonteinen jousto päästökauppajärjestelmästä taakanjakosektorille ES -26% 1.3% CY -24% 1.3% MT -19% 2% 0.3% PT -17% 1.0% EL -16% 1.1% SI -15% 1.1% CZ -14% 0.4% EE -13% 1.7% SK -12% 0.5% LT -9% 5.0% PL -7% 1.2% HR -7% 0.5% HU -7% 0.5% LV -6% 3.8% RO -2% 1.7% Suurin vuosittainen jousto (%:a vuoden 2005 päästöistä) Jousto maankäyttö-sektorilta taakanjako-sektorille BG 0% 1.5% 15

16 Päästövähennyspolun alkupiste Sama lähestymistapa kuin tällä jaksolla Aloituspiste perustuu päästöjen ka:oon eli tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin Tämä tarkoittaa että vuonna 2021 on jossain määrin ylijäämää, mutta vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa; toinen vaihtoehto on vuoden 2020 tavoitteen ottaminen lähtöpisteeksi ylijäämä paisuu tuntuvasti Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16

17 Maankäyttösektori osana EU:n ilmasto- ja energiakehystä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17

18 Maankäyttösektorin tavoite No debit rule on lähtökohtana eli LULUCF-sektorista ei saa tulla päästölähde Jos jostain maankäyttöluokasta aiheutuu päästöjä tämä tulee kompensoida muiden luokkien nielulla. Maankäyttösektorin kontribuutio 40 %:n tavoitteeseen on vähintään neutraali Biomassan energiakäyttö edelleen mahdollista mutta päästövaikutukset otettava huomioon maankäyttösektorin laskennassa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 18

19 Maankäyttösektorin laskenta Laskentasäännöt keskeisessä roolissa koska niiden perusteella muodostuu joko rasite tai hyvitys Laskentasäännöt ovat maaluokkakohtaisia Komissio ehdottaa uutta hallintajärjestelmää metsänhoidon vertailutason määrittämiseksi Tavoitteen saavuttamiseksi voidaan käyttää erilaisia joustokeinoja mm. siirtää yksiköitä eri vuosien välille ja jäsenmaiden välillä. Mutta antaako ehdotus riittävästi kannustimia nielujen vahvistamiseen? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 19

20 Kiitos!