KOKOOMUKSEN EUROPARLAMENTTIRYHMÄN TIEDOTE Tammikuu 1/ 2003

Transkriptio

1 KOKOOMUKSEN EUROPARLAMENTTIRYHMÄN TIEDOTE Tammikuu 1/ 2003 Euroopan parlamentin täysistunto , Strasbourg SUOMINEN KEHOTTAA EU:TA PANOSTAMAAN VENÄJÄ-YHTEISTYÖHÖN "EU:n laajentuessa itään meillä on eniten taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia Venäjällä, mutta myös lukemattomia esteitä voitettavanamme. Venäjä aiheuttaa edelleen alueellista uhkaa mm. järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan ja huumereittien myötä vaikka turvallisuusuhka onkin väistynyt", muistutti Ilkka Suominen keskustelussa Pohjoisesta ulottuvuudesta. Suomisen mukaan Pohjoinen ulottuvuus merkitsee kaikkien alueen maiden välistä yhteistyötä mm. ydinturvallisuuden ja infrastruktuurin kehittämisessä sekä ympäristöuhkien ja tarttumatautien ehkäisyssä. Keskeisin ongelma on kuitenkin Venäjän integroiminen mukaan yhteistyöhön. "Ongelmat eivät johdu ensisijaisesti komission ja neuvoston puutteellisesta aloitteellisuudesta vaan Venäjän asennoitumisesta. Siitä huolimatta Pohjoisen ulottuvuuden konsepti on ollut unionille hyvä strategiaa hahmottava työkalu". Suominen arvioi, että "presidentti Putin ei ole vielä onnistunut tavoitteessaan tehdä Venäjästä oikeusvaltiota vaan korruptio, rikollisuus ja täysin arvaamaton hallinnon käyttäytyminen estävät yhteistyön kehittymistä kansalaisten, liike-elämän ja unionin tasolla enemmän kuin Venäjän vajavaiset taloudelliset resurssit. Siksi Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman on lisättävä voimakkaasti poliittista aktiviteettia venäläisten vakuuttamiseksi siitä, että yhteistyö on epäilemättä heille tärkeämpää kuin meille". Suominen toisti ehdotuksensa, että laajentumisen jälkeen yksi komissaari keskittyisi yhteistyöhön lähialueiden Venäjän, Ukrainan, Valkovenäjän sekä Välimeren maiden kanssa. "Tämä olisi käytännönläheistä toimintaa, joka ei kilpailisi ulkopolitiikan suuria linjoja vetävien komission tai neuvoston tehtävien kanssa". Suomisen mielestä myös europarlamentti voi aktivoitua aivan uudella tavalla, kun painopiste siirtyy laajenemisesta lähinaapureihin. "Parlamentaaristen yhteistyövaltuuskuntien merkitys kasvaa ja niiden aktiivisuuden tulee lisääntyä". Suominen kiitti komissiota Pohjoista ulottuvuutta koskevasta selonteosta ja uskoi, että vuodesta 1999 lähtien on tehty paljon perustustyötä, jotta Venäjä saataisiin aktiivisemmin mukaan yhteistyöhön. Hän kannatti myös parlamentin yhteisessä päätöslauselmassa esitettyä ajatusta Pohjoisen ulottuvuuden määrärahan avaamisesta budjettiin, etenkin siksi että se on pitkän tähtäimen ohjelma. "Määrärahan suuruus ja kasvattaminen riippuu sen jälkeen enemmän venäläisistä kuin meistä", hän arvioi. 1

2 MATIKAINEN VAATI POHJOISEN ULOTTUVUUDEN PAREMPAA KOORDINOINTIA "Laajentumisen myötä saamme neljä uutta jäsenmaata Itämeren rannoilta: Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan, jotka tuovat syvyyttä myös unionin Pohjoiseen ulottuvuuteen", sanoi Marjo Matikainen- Kallström. "Ne ovat myös uusia Venäjän EU-naapureita. Näin Venäjän merkitys EU:lle kasvaa entisestään. Pohjoinen ulottuvuus on luontevasti EU:n Venäjä-politiikan keskeinen osa. Ohjelmassa tulee nähdä myös selkeät linkit EU:n suhteisiin Norjan, Islannin, Grönlannin, Yhdysvaltain ja Kanadan pohjoisten osien kanssa. Lisäksi on muistettava, etteivät ilmansaasteet, kasvihuoneilmiö tai ydinturvallisuus kunnioita rajoja. Tavoitteena on, että Pohjoinen ulottuvuus nousisi Välimeren yhteistyöohjelman (Meda) rinnalle muiden hyvien EU-ohjelmien joukkoon". Matikainen moitti Pohjoista ulottuvuutta konkretian puutteesta. Hän toivoi, että sen yhdeksi pohjapaperiksi otettaisiin hänen toukokuussa 1999 hyväksytty raporttinsa Pohjoisesta ulottuvuudesta, joka sisältää nimenomaan konkreettisia ehdotuksia. Matikaisen mukaan Pohjoisen ulottuvuuden ongelma on ollut selkeän rahoituksen puuttuminen ja sen kokoonhaaliminen eri EU-ohjelmista sekä ohjelman hallinnoinnin hajauttaminen useille komission pääosastoille. Hän ehdotti komissiolle sisäistä järjestäytymistä siten, että Meda-ohjelman tavoin Pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen olisi riittävän korkean virkamiehen vastuulla. Matikainen on useaan otteeseen vaatinut komissiota laatimaan Pohjoiselle ulottuvuudelle oman budjettilinjan EU:n talousarvioon. Torstaina parlamentti hyväksyi kuuden poliittisen ryhmän (EPP-ED, PSE, ELDR, Verts/ALE, GUE/NGL ja UEN) esittämän yhteisen päätöslauselman Pohjoisesta ulottuvuudesta ilman tarkistuksia. Parlamentti korostaa, että pohjoinen ulottuvuus on osoittautunut arvokkaaksi poliittiseksi, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi tekijäksi mutta on kuitenkin huolestunut siitä, ettei sitä mainita Kreikan ja Italian puheenjohtajakausien työohjelmissa. Parlamentti vaati maita antamaan täyden tukensa pohjoisen ulottuvuuden prosessille. Parlamentti vaati myös ensimmäistä kertaa Pohjoiselle ulottuvuudelle omaa budjettikohtaa. KAUPPI: ARVOPAPERIMARKKINOIDEN SELVITYSTOIMINTA TEHOKKAAMMAKSI Piia-Noora Kaupin mukaan rajat ylittävän arvopaperimarkkinoiden selvitystoiminnan tehottomuuden syynä ovat tekniset vaatimukset, markkinakäytänteet sekä kansallisten erojen ja oikeudellisten esteiden aiheuttama hajanaisuus. Siksi valvontaviranomaisten tulisi noudattaa yhteistä lähestymistapaa ja yhdenmukaistettuja sääntöjä. Kauppi arvosteli käsittelyssä ollutta mietintöä siitä, että se ei kuvaa Euroopan yhteisiä rahoitusmarkkinoita vaan on ennemminkin kansallisen ratkaisun sovellus Euroopan mittakaavassa. "Yhteismarkkinadirektiivien lähtökohtana on usein suurten jäsenvaltioiden tilanne", hän totesi. Kaupin mukaan arvopaperikaupan selvitystoiminnassa ja arvopaperien säilytyksessä on huomattavia eroja jäsenmaiden välillä. "On erittäin hyvä, että komissio on tiedostanut eroavaisuudet ja lähestyy selvitystoimintaa varovasti ja toiminnallisesta näkökulmasta". Kauppi oli valmistellut mietintöön kaksi tarkistusta, jotka tähtäävät kansallisten markkinoiden tehokkuuden säilymiseen ja mahdollistavat kaikkien rakenteellisten järjestelmien ja vaihtoehtojen olemassaolon. 2

3 MATIKAINEN: UNOHTAAKO KREIKKA LISSABONIN PÄÄTÖKSET? Marjo Matikainen-Kallström patisti Kreikkaa toimiin, jotta Lissabonissa tehdyt päätökset Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi voidaan toteuttaa. "Meillä täytyy olla varaa hoitaa EU-laajentumisen kustannukset, ja siksi meidän on keskityttävä EU:n kovimpaan ytimeen eli sisämarkkinoihin. Meidän on saatava kone käyntiin ja talouteen uutta potkua. Kolmen vuoden etsikkoaika on nyt takana. Kilpailukykymme ei ole parantunut suhteessa Yhdysvaltoihin vaan on käynyt juuri päinvastoin". Matikainen tivasi, millaisiin toimiin Kreikka aikoo EU-puheenjohtajana ryhtyä patistaakseen jäsenmaat toteuttamaan Lissabonin tavoitteita. "Kilpailukykyinen Eurooppa ei ole utopiaa eikä siihen tarvita uusia poppakonsteja. Lääkkeet ovat jo olemassa, sillä ne keksittiin keväällä 2000 Lissabonissa. "Mitä Kreikka aikoo tehdä saadakseen talousvaikeuksien kanssa taistelevat maat ruotuun? Miten se aikoo toteuttaa komission vaatimat talousreformit ja millä aikataululla? Jos Kreikka, Italia, Portugali, Espanja ja Saksa eivät pidä kiinni velvoitteistaan, voimme käyttää Lissabonin julistusta vessapaperina ja heittää hyvästit Euroopan kilpailukyvylle", Matikainen varoitti. "Valitettavasti Kreikan pääministeri Simites ei vastannut esittämiini kysymyksiin kyselytunnin aikana. Ei kai tätä pidä tulkita siten, että Kreikan sosialistihallitus ei koe Euroopan kilpailukykyä tärkeänä asiana?" Matikainen ihmetteli. KAUPPI VASTUSTAA EU-PRESIDENTTIHANKETTA "Ranskan ja Saksan kaavailema 'EU-presidentin' toimi monimutkaistaisi Euroopan unionin päätöksentekoa", totesi EU-tulevaisuuskonventissa vaikuttava Piia-Noora Kauppi perjantaina Tampereella. "Toivon, että pääministerimme vastustaisi jämäkästi tätä isojen jäsenmaiden junailemaa näennäisuudistusta". Chirac ja Schröder julkaisivat keskiviikkona kahdenvälisten neuvottelujen tuloksena saavutetun yhteisen kannan EU:n toimielinten uudistamisesta. Eurooppaneuvoston johtoon tulisi nimittää pysyvä puheenjohtaja, 'presidentti' jonka Eurooppa-neuvosto valitsisi 2,5 tai 5 vuoden toimikaudeksi. Europarlamentti valitsisi komission puheenjohtajan määräenemmistöllä ja Eurooppa-neuvosto hyväksyisi valinnan määräenemmistöllä. Kaupin mielestä näin EU:n päätöksenteko olisi vaarassa lamaantua, koska EU-presidentti kilpailisi väistämättä komission puheenjohtajan kanssa päätöksentekovallasta. "EU-presidentti olisi myös täysin riippuvainen suurten jäsenmaiden tuesta, mikä heikentäisi pienten jäsenmaiden mahdollisuuksia saada äänensä kuulluksi Eurooppa-neuvostossa. Isot jäsenmaat yrittävät vahvistaa asemiaan ennen unionin laajentumista, joka kasvattaa pienten jäsenmaiden määrää. EU:n menestys perustuu kuitenkin jäsenmaiden tasavertaisuuteen. Etuoikeutetun aseman luominen isoille jäsenmaille heikentäisi unionin yhtenäisyyttä", Kauppi varoitti. PÖTTERING EPÄILEE SAKSAN JA RANSKAN EHDOTUKSIA Myös EPP-ED-ryhmän puheenjohtaja Hans-Gert Pöttering ilmoitti suhtautuvansa varauksellisesti Saksan ja Ranskan ehdotuksiin EU-uudistuksiksi. Ehdotus siitä, että Euroopan parlamentti valitsisi komission puheenjohtajan on jo kauan ollut europarlamentin vaatimus. Pöttering varoitti kuitenkin, että jos valtioiden ja hallitusten päämiehet valitsevat neuvoston puheenjohtajan - mitä myös ehdotettiin - tämä voi johtaa kahden EU-johtajan väliseen kilpailuun sekä toimielinten välisen tasapainon järkkymiseen kansallisten hallitusten hyväksi. Tällaiselta neuvoston puheenjohtajan vaalilta puuttuisi myös demokraattinen oikeusperusta, Pöttering totesi. Hän korosti, että tärkeimpänä kriteerinä on oltava yhteisöllisyysperiaatteen varmistaminen Euroopan unionin peruskivijalkana sekä hallitusväliseen toimintatapaan palaamisen estäminen. 3

4 OIKEUSASIAMIEHEN VALINTA Parlamentti valitsi uudeksi Euroopan oikeusasiamieheksi, suomalaisen Jacob Södermanin työn jatkajaksi, kreikkalaisen Nikiforos Diamandouroksen. Hän sai 294 ääntä kun taas hänen vastaehdokkaansa, EPP-ED-ryhmän kannattama Roy Perry (UK) sai 215 ääntä. Alun perin ehdokkaita oli yhteensä seitsemän, mutta kaikki muut ehdokkaat olivat luovuttaneet tiistaina järjestetyn vaalien ansimmäisen kierroksen jälkeen. Diomandourous on toiminut vuodesta 1998 Kreikan oikeusasiamiehenä: Hän on ollut vertailevan politiikan tutkimuksen professori Ateenan yliopistossa sekä johtanut Kreikan yhteiskunnallisen tutkimuksen keskusta. Hän on suorittanut maisterin ja tohtorin tutkintonsa Amerikassa sekä toiminut luennoitsijana, tutkijana ja professorina Kreikassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa. Hänellä on ollut lukuisia luottamustehtäviä ja hän on kirjoittanut useita politiikkaa ja historiaa koskevia julkaisuja. Lisätietoja: EPP-ED-RYHMÄN KUMPPANUUSOHJELMA EPP-ED-ryhmä kutsui jo neljännen kerran EU-hakijamaiden veljespuolueiden edustajia seuraamaan europarlamentin istuntoa. Tällä viikolla 15 vierasta oli tutustumassa ryhmän työskentelyyn Strasbourgissa. Toukokuusta 2003 alkaen kymmenen tulevan EU-maan viralliset tarkkailijat aloittavat työnsä europarlamentissa. LISÄKSI EUROOPAN PARLAMENTTI HYVÄKSYI MM: mietinnön direktiivistä yhteisön rautateiden liberalisoimiseksi tehden komission ehdotukseen useita tarkistuksia. mietinnön yhteisön rautateiden turvallisuudesta ja rautatieyritysten toimiluvista sekä rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä. useita tarkistuksia mietintöön Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta korostaen turvallisuuden merkitystä. mietinnön Euroopan rautatieviraston perustamisesta, josta tulee tekninen koordinoiva virasto ilman sääntelyvaltaa, tarkoituksenaan varmistaa rautateiden yhteentoimivuus ja turvallisuus. oma-aloitteisen mietinnön alue- ja paikallisviranomaisten roolista uudistuvassa EU:ssa. asetusehdotuksen kolmansien maiden lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyviltä tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumisesta Libanonin ja EU:n assosiaatiosopimuksen oma-aloitteisen mietinnön EU:n vesiviljelyn nykytilasta ja tulevaisuudesta mietinnön Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) toiminnasta Pohjois-Korean tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselman, jossa se ilmaisee huolensa Pohjois-Korean väestön kärsimästä puutteesta ja rohkaisee komissiota jatkamaan humanitaarista apua; kehottaa Pohjois-Koreaa lopettamaan välittömästi uhkailut ydinaseiden kehittämisestä ja ja hyväksymään kansainväliset tarkastukset sekä vaatii maata kunnioittamaan ihmisoikeuksia. yhteisen päätöslauselman, jossa tuomitaan Groznin terroristihyökkäykset. Parlamentti vaatii Venäjää käynnistämään ETYJ:n täyttä mandaattia koskevat neuvottelut välittömästi sekä Tšetšenian konfliktin osapuolten paluuta neuvottelupöytään 4

5 Kaikki Euro*Expressit myös edellisiltä vuosilta löydät EPP-ED-ryhmän kotisivuilta: Lisätietoa europarlamentin täysistunnosta: Lisätietoja kokoomusmepeistä: Julkaisija: EPP/ED -ryhmän lehdistöosasto Euroopan parlamentissa / Jari Erholm / Taina Airinen Osoite: Bureau ASP 03 F 243, Rue Wiertz, B-1047 Bruxelles, puh , fax jerholm@europarl.eu.int / tairinen@europarl.eu.int EPP-ED -ryhmä internetissä: 5